Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen

Transkriptio

1 Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/27

2 2

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ilkka Mella Satu Tolonen Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Maakuntien suhdannekehitys Julkaisun osat Tiivistelmä Maakuntien suhdannekehitys raportissa kuvataan maakuntien viimeaikaista kehitystä tuoreimpien tilastotietojen sekä tutkimuslaitosten tekemien kehitysarvioiden valossa. Raportti on vuosien 26 ja 27 tiedoilla päivitetty versio syyskuussa 26 ilmestyneestä Maakuntien suhdannekehitys raportista. Keskeisiä tarkasteltavia muuttujia ovat yritystoiminnan liikevaihto toimialoittain sekä vienti, työllisyys ja muuttoliike. Selvityksen mukaan maakuntien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuosina tuotannon, työllisyyden ja muuttoliikkeen suhteen, vaikka tämä on tyypillistä taloudellisen nousuhdanteen vallitessa. Vuosijakson aikana kokonaisliikevaihdon kasvu on ollut myönteistä kaikissa maakunnissa. Vuoden 27 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten liikevaihto kasvoi nopeimmin Lapissa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla. Heikointa kasvu oli Itä-Uudellamaalla, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Toimialoista teollisuus on jälleen päässyt kasvu-uralle muiden sektorien rinnalla ja liikevaihto on kasvanut kaikilla sektoreilla noin 5% edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä kasvoi vuosijaksolla yli 6 henkeä ja hallituskaudella kasvu oli yhteensä 124 henkeä. Myös työpaikkojaan eniten menettäneen teollisuuden osalta on kehitys kääntynyt vuosina parempaan suuntaan. Maakunnissa on työpaikkojen määrä lisääntynyt vuosijaksolla suhteellisesti eniten Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski- Suomessa työllisten määrä hieman laski. Työttömyysaste oli koko maassa vuoden 27 alussa noin prosenttiyksikön alempi kuin edellisenä vuonna. Alueellisesti työttömyys on hieman tasoittunut ja työttömyysaste aleni kaikissa maakunnissa. Maakuntien välinen muuttoliike on ollut suhteellisen tasapainoista eivätkä muuttovoitot ja -tappiot ole juurikaan kasvaneet talouden nopeasta kasvusta huolimatta. Pirkanmaa on menestynyt maakunnista parhaiten viimeisen vuosijakson aikana, kun maakuntia verrataan liikevaihdon ja työllisyyden kasvun sekä väestönkehityksen suhteen. Myös Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut viime vuosina myönteistä. Asemiaan ovat parantaneet myös Uusimaa ja Kanta-Häme. Useissa pienissä maakunnissa kuten Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kasvu vaihtelee nopeasti ja hyvää jaksoa seuraa usein huonompi ja päinvastoin. Huolestuttavinta kehitys on ollut Etelä-Savossa, missä työpaikkojen määrä ei ole kasvanut viime vuosina ja myös väestön väheneminen jatkuu suhteellisen voimakkaana. Etla:n arvion mukaan työpaikkojen määrä kasvaisi koko maassa aikavälillä noin 6, jolloin työttömyysaste alenisi alle 6%:n tason ja työllisyysaste nousisi yli 7%:n tason. Maakunnittain tasainen 2-4%:n tuotannon kasvu näkyisi myös lievänä työttömyyden alueellisten erojen supistumisena, koska ikääntymisestä johtuva poistuma vähentää työvoimaa ensivaiheessa erityisesti Itä- Suomen maakunnissa. Tasainen kasvu ennakoi myös maan sisäisen muuttoliikkeen pysymistä lähes nykytasollaan. Avainsanat (asiasanat) Liikevaihto, työllisyys, muuttoliike Muut tiedot Julkaisun verkkoversion ISBN-numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu no 44/ 27 Kokonaissivumäärä 72 Kieli Suomi Jakaja Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto ISSN Hinta 2 +alv+toim.kulut Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus Julkinen 3

4 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS SISÄLLYSLUETTELO: 1. YHTEENVETO 5 2. TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS KOKO MAASSA 9 3. ALUEELLINEN KEHITYS Tuotanto ja työllisyys maakunnittain Liikevaihto ja vienti Teollisuus Vienti Rakentaminen Kauppa Palvelut Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike LIIKEVAIHDON MUUTOS MAAKUNNITTAIN Liite: Maakuntien väestö- ja työllisyyskehitys sekä liikevaihto 34 4

5 1. YHTEENVETO HYVÄ TALOUS- JA TYÖLLISYYSKEHITYS JATKUU MAAKUNNISSA Suomen hyvä talouskasvu vuosina on toteutunut alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopeutuva talouskasvu kiihdyttää muuttoa suuriin keskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle. Ongelmallista on maaseutualueiden suhteellisen heikko kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikentyvä kehitys voimistavat. Maakunnista ovat jatkaneet nousuaan vahvat kasvualueet kuten Uusimaa ja Pirkanmaa, mutta myös pienemmät maakunnat kuten Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet hyvin. Työllisten määrä kasvaa ja työttömyys alenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko maan työllisten määrä kasvoi ajanjaksolla (2.neljännes) peräti 64 henkeä. Alueellisesti kasvu oli nopeinta Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta myös useimmissa muissa maakunnissa työllisyyskehitys oli myönteistä. Ainoastaan Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla työllisten määrä kääntyi laskuun ajanjaksoon verrattuna. Kuvio 1. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain vuosina 26 ja 27*) Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Kainuu Lappi Satakunta Etelä-Savo Itä-Uusimaa Koko maa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Päijät-Häme Keski-Suomi Lähde:Tilastokeskus, *) muutos laskettu 2.neljänneksen tietojen pohjalta 5 Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa 26 27

6 Vuosina (2.neljännes) työllisten määrä on kasvanut noin 124 henkeä, joten edellisen hallituksen asettama 1 työpaikan tavoite saavutettiin selvästi. Toimialoittain tarkasteltuna työllisten määrä on lisääntynyt eniten yksityisten ja julkisten palvelujen osalta, mutta myös teollisuuden kehitys on ollut myönteistä viime vuosina. Työllisyyden kasvu on ollut alueellisesti tasapainoista siten, että työttömyys on alentunut kaikissa maakunnissa ja työpaikkojen määrä on kasvanut useimmissa maakunnissa. Määrällisesti työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joiden osuus kasvusta oli yli 7% vuosina Suhteellisesti työpaikkojen kasvu on ollut suurinta Pirkanmaalla, Itä- Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ajanjaksolla työllisten määrän kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin vuosina , jolloin kasvu oli noin 68 henkeä. ETLA:n ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaisi vuosina noin 6 henkeä ja kasvu jakautuisi suhteellisen tasapainoisesti eri maakuntien kesken. Kuvio 2: Työllisten määrän muutos maakunnittain , ja *) Satakunta Päijät-Häme Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Lähde:Tilastokeskus, *) arvio tehty ETLA:n ennusteen pohjalta Yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa vuosijaksolla Yritysten kokonaisliikevaihto on kasvanut viimeisen vuosijakson (1.neljännes) aikana kaikissa maakunnissa ja on merkittävää, että kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi. Koko maan keskimääräinen kasvu oli lähes 1% ja suurin kasvuluku saavutettiin Lapissa lähes 3% sekä Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla yli 15%. 6

7 Kuvio 3. Kokonaisliikevaihdon muutos (%) maakunnittain vuosina ja 26-27*) Itä-Uusimaa Kainuu Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjan. Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Koko maa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Lähde: Tilastokeskus, muutos laskettu tammi-kesäkuun tietojen pohjalta Maakuntien välinen muuttoliike pysynyt tasaisena nopeasta talouskasvusta huolimatta Väestönkehitys jatkui vuosijaksolla myönteisenä. Määrällisesti väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, jossa maahanmuutto, maassamuutto sekä luonnollinen kasvu lisäsivät väkilukua. Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä kasvu perustui lähinnä maassamuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeaan syntyvyyteen. Nopean talouskasvun oloissa muuttotappiot ja vastaavasti muuttovoitot yleensä kasvavat, mutta nyt kehitys on pysynyt kohtuullisen tasapainoisena. Suhtellisesti eniten muuttoliike lisäsi väkilukua Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudenmaan väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttajiin, sillä maakunnan muuttovoitto on maassamuuton osalta jäänyt alle 3 hengen oltuaan edellisellä nousukauden huippuvuotena 1998 lähes 1 henkeä. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat jälleen nopeasti. 7

8 Kuvio 4: Nettomuuton osuus väestöstä (%) vuosina 24-27*) 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 -,8 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, osuus laskettu vuosijaksoilla heinäkuu - kesäkuu Keski-Suomi Pohjanmaa Koko maa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa ja Pohjanmaa menestyneet maakunnista parhaiten Pirkanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet maakunnista parhaiten vuosijaksolla 26-27, kun maakuntia verrataan liikevaihdon ja työllisyyden kasvun sekä nettomuuton suhteen. Myös Keski- Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kehitys on ollut myönteistä erityisesti työllisyyden osalta. Lapin, Etelä- Savon ja Satakunnan muuttotappiot lisääntyivät, mutta työllisyyskehitys oli kohtuullisen myönteistä. Lapissa yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikkein nopeimmin johtuen terästeollisuuden ja matkailun hyvästä kehityksestä. Useimmissa maakunnissa aluekeskukset ovat menestyneet viime vuosina hyvin, mutta maaseutualueille hyvä kehitys ei ole juurikaan ulottunut. Tuotannon 2-3%:n vuotuinen kasvu lisää ETLA:n arvion mukaan työpaikkojen määrä koko maassa vuosina noin 6. Työttömyysaste pienenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee kaikissa maakunnissa. Myös työttömyyden alueelliset erot supistuvat edelleen, koska ikääntymisestä johtuva poistuma vähentää työvoimaa lähivuosina eniten Itä-Suomen maakunnissa. Väestön vanheneminen ja alueellisesti suhteellisen tasainen tuotannon kasvu ennakoi myös maan sisäisen muuttoliikkeen pysymistä tasapainoisena. 8

9 2. TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS KOKO MAASSA Maailmantalouden suhteellisen hyvä kehitys Aasiassa ja Venäjällä sekä nyt myös Euroopassa on vaikuttanut myönteisesti myös Suomen talouden kehitykseen. Tuotannon kasvun huippu saavutettiin vuoden 26 syksyllä, mutta myös vuosina OECD on arvioinut eri maiden talouden kehittyvän myönteisesti. Euroopassa erityisesti Saksan talous on parantunut ja kasvun odotetaan olevan 3%:n tasolla myös tänä vuonna. Kuitenkin kallis energia, kotitalouksien kulutuskysynnän heikkeneminen sekä velkaantuminen USA:ssa ja myös useissa Euroopan maissa uhkaa jälleen hidastaa eri maiden talouden ja koko maailmantalouden kasvua. Myös ilmastonmuutoksen seurausten torjuminen vähentää talouden kasvuvauhtia tulevaisuudessa. Taulukko 1. Kansainväliset tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Tuotannon kasvu Työttömyysaste Yhdysvallat 3,5 3,3 2,1 2,5 5,1 4,6 4,6 4,8 Euro alue 1,4 2,8 2,7 2,3 8,9 7,8 7,1 6,7 Japani 2,7 2,2 2,4 2,1 4,4 4,1 3,8 3,6 OECD 2,8 3,2 2,7 2,7 6,5 5,9 5,6 5,5 Kiina 1,2 1,7 1,4 1,4 Venäjä 6,4 6,7 6,5 5,8 lähde: OECD, Economic outlook no: 81 / 27 Vuonna 26 bruttokansantuote kasvoi Suomessa 5,5 %, mikä ylitti selvästi edellisten vuosien kasvun ja oli korkeimpia koko Euroopassa. Keväällä 27 tehdyissä ennusteissa eri tutkimuslaitokset arvioivat kasvun olevan vuonna ,5% ja vuonna 28 2,5-3%. Alkuvuoden hyvä kehitys on kuitenkin nostanut ennusteita ja valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa 27 tuotannon kasvun olevan tänä vuonna 4,3%. Työttömyyden arvioidaan alenevan vuonna 27 7%:n tasolle ja vuonna 28 selvästi sen alapuolelle. Vastaavasti työllisyysaste nousisi yli 69%:n tason tänä vuonna ja lähelle 7%:n tasoa ensi vuonna. Taulukko 2. Tuotannon kasvuarviot (%) ja työllisyyden kehitys Suomessa Tuotannon kasvu Työttömyysaste Työllisyysaste Valtiovarainministeriö (VM) 5,5 4,3 3,2 7,7 6,9 6,5 68,9 69,7 69,9 Elinkeinoelämän tl (ETLA)*) 5,5 2,7 2,8 7,7 7,2 7,1 68,9 69,4 69,6 Palkansaajien tl 5,5 3,5 3,2 7,7 7,1 6,8 68,9 69,4 69,7 Pellervon tl 5,5 3,2 2,8 7,7 7,1 6,7 68,9 69,6 7,1 *) ETLA:n tiedot suhdannekatsauksen (1/ 27) ja maakunnittaisen ennusteen (27) mukaisia ETLA:n vuoteen 211 ulottuvan ennusteen mukaan tuotanto kasvaisi noin 2,5-3% vuosittain. Työttömyysaste alenisi tasaisesti ja olisi alle 6% vuonna 211 ja vastaavasti työllisyysaste nousisi yli 7%:n tason. 9

10 Talouden kokonaiskasvu on viime vuosina perustunut toisaalta vientiteollisuuden hyvään kehitykseen ja toisaalta kotitalouksien korkeana pysyneen kulutukseen, mikä näkyy kaupan, palvelualojen ja rakentamisen suhteellisen hyvänä kehityksenä ja työpaikkojen määrän kasvuna. Teollisuudessa työllisten määrän väheneminen on pysähtynyt ja myös maa- ja metsätaloudessa väheneminen on suhteellisen pientä. Julkisen sektorin työllisten määrän voimakas kasvu perustuu paljolti sosiaali- ja terveyssektorin kasvuun. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan edellisellä hallituskaudella (2.neljännes) työllisten määrä kasvoi peräti 124 henkeä, joten hallituksen asettama tavoite ylitettiin selvästi. On kuitenkin huomattava, että arvioiden mukaan lähes puolet syntyneistä työpaikoista on osa-aikaisia. Taulukko 3: Työllisyyden kehitys koko maassa toimialoittain ja ikäryhmittäin Työllisyys Työvoima Työlliset Toimialat Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa-,ravitsemis- ja majoitustoim Liikenne Rahoitus, liike-elämän palv Julkiset ja muut palvelut Ikäryhmät Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, tiedot laskettu 2. neljänneksen mukaan Ikäryhmittäin tarkasteltuna työllisten määrä on lisääntynyt eniten yli 55-vuotiaiden ryhmässä, mikä johtuu osaltaan suurten ikäluokkien siirtymisestä kokonaisuudessaan näihin ikäryhmiin, mutta myös työhön osallistuvuuden todellisesta kasvusta ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä. Myös nuorten alle 3-vuotiaiden ikäryhmissä työllisten määrä on kasvanut erityisesti vuosijaksolla Sen sijaan keski-ikäisten vuotiaiden työllisten määrä on vähentynyt. 1

11 Kuvio 5. Työllisten lukumäärän muutos toimialoittain ja Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa-,ravitsemis- ja majoitustoim. Liikenne Rahoitus, liike-elämän palv. Julkiset ja muut palvelut Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Kuvio 6: Työllisten lukumäärän muutos ikäryhmittäin ja Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 11

12 EK:n suhdannebarometrin mukaan myönteinen suhdannekehitys jatkuu vuonna 27 kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden tuotanto ja vienti ovat hyvässä kasvuvauhdissa ja myös henkilökunnan määrän odotetaan pysyvän vakaana. Rakentamisen suhdannetilanne on vahva ja tuotannon sekä liikevaihdon odotetaan kasvavan edelleen. Kaikilla sektoreilla työvoiman saatavuus alkaa olla suuri ongelma erityisesti osaavan työvoiman osalta, minkä katsotaan hidastavan talouden kasvua lähivuosina. 3. ALUEELLINEN KEHITYS 3.1. Tuotanto ja työllisyys maakunnittain Tuotannon hitaan kasvun jälkeen kasvu on voimistunut kaikissa maakunnissa vuosina Maakuntien väliset erot eivät ole juurikaan kasvaneet ja työllisten määrä on lähes kaikissa maakunnissa suurempi kuin vuonna 23. Suhteellisesti eniten työllisten määrä on kasvanut vuosien aikana Pirkanmaalla, Itä-uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Työllisten määrä väheni ainoastaan Etelä-Savossa ja pysyi lähes ennallaan Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä. Etla:n uusimman ennusteen mukaan tuotannon kasvun maakunnittaiset erot pysyvät vuosina vähäisinä ja vuotuinen kasvu vaihtelee 2-4 % välillä. Etlan arvioi tuotannon kasvun nostavan työllisten määrää vuosina noin 6 henkeä. Eniten työllisten määrä kasvaisi tuolla aikavälillä sekä määrällisesti että suhteellisesti Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta myös muissa maakunnissa määrän odotetaan lisääntyvän. Kuvio 7: Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain , 23-27, *) Etelä-Savo Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Karjala Koko maa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) Etla, maakunnittainen ennuste

13 Vuosijaksolla (2. neljännes) työllisten määrä kasvoi koko maassa yli 63 henkeä. Suhteellisesti kasvu oli nopeinta Kymenlaaksossa, jossa oli edellisellä vuosijaksolla kärsitty suurista työpaikkamenetyksistä muutamien suurten toimipaikkojen lopettamisen takia. Myönteistä kasvu oli myös Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Työllisten määrä laski edelliseen vuosijaksoon verrattuna selvästi vain Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa, jossa näkyy suuren tuotantolaitoksen siirtyminen pois maakunnasta. Kuvio 8. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain vuosina 26 ja 27*) Kymenlaakso Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Satakunta Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) muutos laskettu 2. neljänneksen tietojen mukaan Kasvun nopeutuminen viime vuosina on helpottanut työllisyystilannetta kaikissa maakunnissa ja työttömien määrä on vähentynyt noin 7 henkeä vuosina Viimeisen vuoden aikana (2.neljännes) työttömien työnhakijoiden määrä aleni kaikissa maakunnissa. ja voimakkaimmin Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen maakunnissa, joissa suurten rakennus- ja teollisuusinvestointien aiheuttama työvoiman kysyntä on kohdistunut myös työttömänä olleisiin. Myös Uudellamaalla työttömyys on alkanut alentua myönteisen talouskehityksen myötä. Erityisen selvästi väheni vuosijaksolla (2.neljännes) pitkäaikaistyöttömien määrä. 13

14 Kuvio 9. Työttömien työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien määrän muutos (%) Pohjanmaa Itä-Uusimaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Uusimaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Keski-Suomi pitkäaikaistyöttömät työttömät Lähde: Työministeriö Työttömien työnhakijoiden määrän aleneminen Itä-Suomen maakunnissa johtuu osittain ikääntymisen aiheuttamasta lisääntyvästä poistumasta työvoiman ulkopuolelle ja vain osittain työllisten määrän kasvusta. On huomattava, että tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen maakunnittaiset tiedot työllisten ja työttömien määrästä ovat jossain määrin epävarmoja erityisesti pienten maakuntien osalta johtuen otoksen pienuudesta. Luvut saattavat vaihdella peräkkäisten jaksojen (neljännesvuosi) välillä yllättävän paljon kuten Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan osalta on nähtävissä, mutta ne antavat kuitenkin käsityksen kehityksen suunnasta. Kuvio 1. Työttömyysaste maakunnittain vuosina 25-27, tammi-kesäkuun tiedot Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Koko maa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Pohjanmaa Itä-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

15 Etla:n ennusteen mukaan työttömyysaste alenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee vuosina noin yhden prosenttiyksikön verran tasaisesti kaikissa maakunnissa. Työllisyysasteen arvioidaan olevan koko maassa vuonna 211 noin 71% ja työttömyysasteen alle 6%. Korkein työllisyysaste olisi Uudellamaalla yli 75% ja matalin Kainuussa 62%. Koko maassa ja erityisesti Itä-Suomen maakunnissa työikäisen väestön määrän väheneminen voimistuu 21-luvulla suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kasvava poistuma nostaa työllisyysastetta, vaikka työllisten määrä vähenisi samanaikaisesti. Kuvio 11. Työttömyysaste eräissä maakunnissa ja ennusteen mukaan Koko maa 2 Uusimaa Pirkanmaa Etelä- Karjala Etelä- Pohjanmaa Kainuu Lappi e 28e 29e 21e 211e Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus; Etla, maakunnittainen ennuste Kuvio 12. Työllisyysaste eräissä maakunnissa ja ennusteen mukaan Koko maa Uusimaa 7 Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus; Etla, maakunnittainen ennuste e 28e 29e 21e 211e Etelä- Karjala Etelä- Pohjanmaa Kainuu Lappi

16 3. 2. Liikevaihto ja vienti Yritystoiminnan liikevaihto on kasvanut päätoimialoilla tasaisesti vuosina ja kasvu on jatkunut vuoden 27 alkupuolella. Myös teollisuuden liikevaihto on kasvanut edelleen, mihin osaltaan on vaikuttanut maailmamarkkinahintojen myönteinen kasvu erityisesti metallituotteiden osalta. Teollisuuden sektoreista eniten ovat kasvaneet metallien jalostus, metallituotteiden valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Huomattavaa on myös kaivostoiminnan liikevaihdon merkittävä kasvu. Kaupan, palvelujen ja rakentamisen liikevaihto on kasvanut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Kuvio 13. Liikevaihdon kehitys (trendi) toimialoittain vuosina kaikki toimialat 14 teollisuus rakentaminen / 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 tukku- ja vähittäiskauppa palvelut Lähde: Tilastokeskus Liikevaihdon kasvun alueelliset erot tasoittuivat hitaan talouskehityksen aikana vuosina ja ovat hieman lisäntyneet talouskasvun nopeutuessa.vuosina Vuoden 27 alun (1.neljännes) tietojen mukaan yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa ja nopeinta kasvu on ollut Lapissa, Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kasvu hidastui eniten Itä- Uudellamaalla, jossa se oli nopeinta vuotta aikaisemmin. 16

17 Kuvio 14. Kokonaisliikevaihdon muutos (%) 26 ja 27 maakunnittain, tammi-maaliskuu Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kymenlaakso Varsinais-Suomi Kainuu Itä-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 15. Kokonaisliikevaihdon kehitys (trendi) 2 27 eräissä maakunnissa Koko maa 14 Uusimaa 13 Pirkanmaa 12 Etelä-Karjala 11 Etelä- Pohjanmaa Kainuu 1 Lappi 9 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 17

18 3.2.1 Teollisuus Teollisuuden liikevaihto kääntyi useimmissa maakunnissa kasvu-uralle vuosien aikana sitä edeltäneen pitkän laskukauden jälkeen. Tammi-maaliskuussa 27 kasvu on ollut keskimäärin noin 1%:n tasolla, mutta oli Lapissa yli 4% johtuen metalliteollisuuden tuotannon kasvusta ja maailmanmarkkinahintojen noususta. Myös Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla kasvu on ollut nopeaa. Sen sijaan Itä-Uudellamaalla kasvu laantui edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 16. Teollisuuden liikevaihdon muutos (%) 26 ja27 maakunnittain, tammi-maaliskuu Lappi Pohjois-Savo Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Koko maa Kymenlaakso Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjan. Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Keski-Suomi Itä-Uusimaa Kuvio 17. Teollisuuden liikevaihto (trendi) eräissä maakunnissa Koko maa Uusimaa 14 Pirkanmaa 12 1 Etelä- Karjala Etelä- Pohjanmaa Kainuu 8 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 18 Lappi

19 Vienti Kuvio 18. Teollisuuden viennin vuosimuutos (%) maakunnittain, lokakuu-maaliskuu Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Uusimaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kuvio 19. Teollisuuden vienti (trendi) eräissä maakunnissa Koko maa Uusimaa Pirkanmaa 13 Etelä-Karjala 11 9 Etelä- Pohjanmaa Kainuu 7 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 Lappi 19

20 3.2.3 Rakentaminen Rakentamisen osalta yritysten liikevaihto on kasvanut jo usean vuoden ajan ja alkuvuonna 27 kasvua tapahtui edelleen kaikissa maakunnissa. Kasvun kärjessä olivat Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Itä- Uusimaa ja Uusimaa. Edelliseen vuoden korkeisiin lukemiin verrattuna kasvuvauhti on hidastunut Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kuvio 2.Rakentamisen liikevaihdon muutos(%) 26 ja 27 maakunnittain, tammi-maaliskuu Etelä-Karjala Päijät-Häme Itä-Uusimaa Uusimaa Lappi Etelä-Savo Koko maa Satakunta Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Pohjan. Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kuvio 21. Rakentamisen liikevaihto (trendi) eräissä maakunnissa Koko maa 17 Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Karjala 11 9 Etelä- Pohjanmaa Kainuu 7 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 Lappi 2

21 3.2.4 Kauppa Kaupan liikevaihto on kehittynyt edelleen myönteisesti ja liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa vuoden 27 alkupuolella. Kasvu oli nopeinta Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ja hitainta Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Kuvio 22. Kaupan liikevaihdon muutos (%) 26 ja 27 maakunnittain, tammi-maaliskuu Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Itä-Uusimaa Uusimaa Koko maa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Lappi Pohjois- Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 23. Kaupan liikevaihto (trendi) eräissä maakunnissa Koko maa 13 Uusimaa Pirkanmaa 12 Etelä-Karjala 11 1 Etelä- Pohjanmaa Kainuu 9 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 Lappi 21

22 3.2.5 Palvelut Palvelusektorin liikevaihto on kasvanut koko ajan vuosien aikana ja on pysynyt keskimäärin 5% - 1%:n tasolla myös vuoden 27 alkupuolella. Nopeinta kasvu on ollut vuoden 27 alussa Etelä--Pohjanmaalla, Kainuussa, Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Hitainta kasvu on ollut Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kuvio 24. Palvelujen liikevaihdon muutos (%) 26 ja 27 maakunnittain, tammi-maaliskuu Etelä-Pohjanmaa Kainuu Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Pirkanmaa Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjanmaa Kuvio 25. Palvelujen liikevaihto (trendi) eräissä maakunnissa Koko maa 13 Uusimaa Pirkanmaa 12 Etelä-Karjala 11 1 Etelä- Pohjanmaa Kainuu 9 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 22 Lappi

23 3.3. Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike Maakuntien välinen muuttoliike on pysynyt suhteellisen tasapainoisena viime vuosina. Kuntien välinen kokonaismuuttoliike on kuitenkin hieman kasvanut, koska siinä on mukana myös naapurikuntien välinen asunnonvaihtoon liittyvä muuttaminen. Maassamuutto on yleensä voimistunut talouskasvun nopeutuessa ja alueelliset erot kasvaneet siten, että muutaman vahvan maakunnan muuttovoitto lisääntyy ja muiden tappiot kasvavat. Uudenmaan muuttovoitto maassamuuton osalta oli edellisen nousukauden huippuvuonna 1998 lähes 1 henkeä, mutta vuosina se on hienoisesta kasvusta huolimatta se on pysytellyt alle 3 hengen. Muuttovoitot ovatkin jakautuneet tällä nousukaudella useammalle maakunnalle. Erityisesti Pirkanmaan muuttovoitto on kasvanut ja Kanta-Häme sekä Päijät-Häme ovat muuttuneet selkeästi muuttovoittoa saaviksi maakunniksi. Suurimpien tappioalueiden kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois-Savo muuttotappiot ovat hieman kasvaneet vuosijaksolla 26-27, mutta pysyneet selvästi pienempinä kuin 199-luvun lopulla. Maahanmuuton nettomäärä kasvoi vuonna 26 ja oli yli 1 henkeä ja vuonna 27 sen ennakoidaan olevan lähes 11 henkeä. Uudenmaan osuus maahanmuuton nettovoitosta on 3-4 henkeä, mikä nostaa maakunnan kokonaisnettomuuton yli 6 hengen vuonna 27. Kuvio 28. Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Kainuu Lähde: Tilastokeskus 23

24 Kuvio 29. Siirtolaisuuden nettomuutto koko maassa ja eräissä maakunnissa KOKO MAA Uusimaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Vuosina väestönkasvu voimistui koko maassa, sillä lisäntyneen maahanmuuton ohella myös väestön luonnollinen kasvu kehittyi myönteisesti. Koko maan väestönkasvu oli vuonna henkeä kun se vuonna 25 oli 16 6 henkeä. Maakunnista väestönkasvu oli suhteellisesti suurinta Uudellamaalla lähinnä suuren maahanmuuttovoiton ansiosta. Myös Pirkanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan kasvu jatkui myönteisenä. Useimmissa väestötappiomaakunnissa väestön väheneminen on hieman hidastunut, mutta ikääntymisen vuoksi väestön kasvua on enää vaikea saavuttaa. Kuvio 3. Väkiluvun muutos (%) maakunnittain 25 ja 26 Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjan. Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu

25 Kuvio 31. Väkiluvun muutos osatekijöittäin (%) maakunnissa vuonna 26 Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjan. Varsinais-Suomi KOKO MAA Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjan. Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -1,4-1,2-1, -,8 -,6 -,4 -,2,,2,4,6,8 1, 1,2 luonnollinen kasvu maassamuutto siirtolaisuus Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistui vuonna 26 entistä voimakkaammin maakuntien keskuksiin. Suuret keskukset kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat jälleen nopeasti. Samoin monet pienemmät keskukset ovat kääntyneet muuttovoitollisiksi tai niiden muuttotappiot ovat pienentyneet. Suhteellisesti eniten väestö kasvoi vuonna 26 Oulun seudulla, jossa myös luonnollinen väestönkasvu on edelleen nopeaa. 25

26 Kuvio 32: Muuttotase seutukunnittain LIIKEVAIHDON MUUTOS MAAKUNNITTAIN Yritysten kokonaisliikevaihdon kasvu on vaihdellut maakunnittain voimakkaasti suhdanteiden mukaan. Kasvu on ollut kaikissa maakunnissa myönteistä viimeisen vuosijakson (1.neljännes) aikana. Nopeinta kasvu on ollut alkuvuonna 27 Lapissa, Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. 26

27 Kuvio 33. Kokonaisliikevaihdon vuosimuutokset neljännesvuosittain 1/2 1/26. Etelä-Karjala Neljännesvuosimuutos-% 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % -15 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Etelä-Pohjanmaa 12 % Neljännesvuosimuutos-% 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Etelä-Savo Neljännesvuosimuutos-% 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % -2 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 27

28 Itä-Uusimaa Neljännesvuosimuutos-% 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % -1 % -2 % -3 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Kainuu 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Kanta-Häme Neljännesvuosimuutos-% 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % -2 % -4 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 28

29 Keski-Pohjanmaa 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Keski-Suomi 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Kymenlaakso 25 % Neljännesvuosimuutos-% 2 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 29

30 Lappi Neljännesvuosimuutos-% 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % -15 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Pirkanmaa 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Pohjanmaa Neljännesvuosimuutos-% 2 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 3

31 Pohjois-Pohjanmaa Neljännesvuosimuutos-% 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Pohjois-Karjala Neljännesvuosimuutos-% 2 % 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Pohjois-Savo 15 % Neljännesvuosimuutos-% 1 % 5 % % -5 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 31

32 Päijät-Häme 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Satakunta 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Uusimaa 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 32

33 Varsinais-Suomi 25 % 2 % Neljännesvuosimuutos-% 15 % 1 % 5 % % -5 % -1 % I/1996 I/1997 I/1998 I/1999 I/2 I/21 I/22 I/23 I/24 I/25 I/26 I/27 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Lähteet: Economic Outlook, no: 81 / 27, OECD Kansantalouden ennuste, PTT (27) Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, aikasarjat , Tilastokeskus Maakuntien suhdannekatsaus (26), Sisäasiainministeriö Suhdanne 27/1, ETLA Suhdannekatsaus (27), Valtiovarainministeriö Suhdannebarometri (27), Elinkeinoelämän keskusliitto Suomen vakausohjelman tarkistus (26), Valtiovarainministeriö Talousennuste, PTL (27) Tuotannon ja työllisyyden ennuste maakunnittain (27), ETLA Työllisyys- ja työttömyystilastot maakunnittain, Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Työttömyystilastot maakunnittain, Työministeriö Väestö- ja muuttoliiketilastot, Tilastokeskus 33

34 LIITE: Maakuntien väestö- ja työllisyyskehitys sekä liikevaihto Etelä-Karjala Väestö Etelä-Karjalan väkiluku on viime vuosina pienentynyt alhaisesta syntyvyydestä ja maassamuuton tappiollisuudesta johtuen. Vuoden 27 alkupuolella maassamuuton tappiot olivat edellisvuosia suuremmat. Siirtolaisuus on kuitenkin paikannut hieman väestömenetyksiä. Työllisyys Työllisten ja työvoiman määrät ovat heilahdelleet 2-luvulla ja vuoden 27 ensimmäisellä puoliskolla sekä työllisiä että työvoimaa oli edellisvuotta vähemmän. Työttömyys on vähentynyt 2-luvulla, mutta positiivisesta kehityksestä huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuoden 27 alussa edelleen huomattavasti koko maan työttömyysastetta korkeampi. Liikevaihto Päätoimialojen liikevaihtojen kehityksessä on esiintynyt heilahteluita 2-luvulla. Vuoden 25 puolenvälin jälkeen kaikki toimialat ovat kuitenkin kasvaneet keskeytyksettä. Viime vuosina matalla pysytellyt rakentaminen lähti uudelleen kasvuun vuoden 25 keväällä ja kasvu on sittemmin ollut erittäin voimakasta. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 34

35 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 125, 12, Työvoima 115, Työlliset 11, 15, 1, 95, Työvoimaosuus 9, Työttömyysaste 85, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 12, 11, 1, 9, Alle 25-vuotiaat 8, Pitkäaikaistyöttömät 7, 6, Toimenpitein sijoitetut 5, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk , 125, 12, 115, 11, Toimialat yhteensä Teollisuus 15, 1, Rakentaminen 95, 9, 85, 8, 75, Kauppa Palvelut 7, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 35

36 Etelä-Pohjanmaa Väestö Etelä-Pohjanmaan väestö on vähentynyt 2-luvulla lähes jokaisena vuonna. Merkittävin maakunnan väestönmäärään vaikuttava tekijä on maassamuutto. Maassamuutossa ilmenee selkeitä kausivaihteluita ja muuttovoittoa on yleensä kertynyt vuoden toisella neljänneksellä, kuten myös vuonna 27. Siirtolaisuuden nettomuutto on ollut positiivinen koko 2-luvun ajan. Työllisyys Työvoimaa ja työllisiä oli vuoden 27 toisella neljänneksellä enemmän kuin aiemmin koko 2-luvun aikana. Työttömien määrä on vähentynyt ja vuoden 27 toisella neljänneksellä maakunnan työttömyysaste oli maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi alhaisin. Liikevaihto Päätoimialoista parhaiten on kehittynyt rakentaminen ja erityisesti viime vuosina toimialan liikevaihdon kasvu on ollut erittäin voimakasta. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on kehittynyt muita päätoimialoja hitaammin. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 36

37 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 11, Työvoima 1, 9, Työlliset 8, 7, Työvoimaosuus 6, Työttömyysaste 5, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 11, 1, 9, 8, Alle 25-vuotiaat 7, Pitkäaikaistyöttömät 6, 5, Toimenpitein sijoitetut 4, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk. 27 2, 19, Toimialat yhteensä 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, Teollisuus Rakentaminen Kauppa 11, 1, Palvelut 9, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 37

38 Etelä-Savo Väestö Etelä-Savon väkiluku on pienentynyt luonnollisen väestönkasvun negatiivisuuden ja maassamuuton nettotappioiden yhteisvaikutuksesta. Siirtolaisuus on sen sijaan tuonut maakunnalle muuttovoittoa. Väestön väheneminen on kohdistunut lasten ja työikäisten ikäryhmiin, kun taas yli 65 -vuotiaiden määrä on kasvanut 2- luvun jokaisena vuonna. Työllisyys Työvoiman määrä on laskenut 2-luvulla. Työllisten määrän kehitys on ollut epätasaista ja määrä oli korkeimmillaan vuoden 23 toisella neljänneksellä. Työttömyys on laskenut, mutta tästä huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuoden 27 alussa selkeästi koko maan työttömyysastetta korkeampi. Liikevaihto Rakennusalan liikevaihto on kasvanut muiden päätoimialojen liikevaihtoja tehokkaammin. Erityisen voimakasta kasvu on ollut vuoden 26 puolenvälin jälkeen. Toimialoista heikoiten on kehittynyt tukku- ja vähittäiskauppa. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 38

39 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 11, 1, Työvoima 9, Työlliset 8, 7, Työvoimaosuus 6, Työttömyysaste 5, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 1, 95, 9, 85, 8, Alle 25-vuotiaat 75, 7, Pitkäaikaistyöttömät 65, 6, 55, Toimenpitein sijoitetut 5, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk , 17, Toimialat yhteensä 16, 15, 14, 13, 12, Teollisuus Rakentaminen Kauppa 11, 1, Palvelut 9, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 39

40 Itä-Uusimaa Väestö Itä-Uudenmaan väkiluku on kasvussa ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Merkittävin väestönkasvun osatekijä on maassamuutto, mutta myös luonnollinen väestönkasvu ja siirtolaisuus ovat lisänneet maakunnan väestömäärää. Työllisyys Työllisten ja työvoiman määrät ovat heilahdelleet 2-luvulla. Vuoden 27 toisella neljänneksellä sekä työllisiä että työvoimaa oli kuitenkin enemmän kuin aiemmin koko 2-luvun aikana. Työttömien määrä alkoi pienentyä voimakkaasti vuonna 25 ja vuonna 27 maakunnan työttömyysaste oli maan alhaisin. Erityisesti nuorten työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Liikevaihto Päätoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto lähti laskuun vuoden 26 jälkimmäisellä puoliskolla teollisuuden negatiivisen kehityksen johdosta. Vuoden 27 alussa liikevaihdon kehitys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi. Rakentamisen ala on viime vuosina kasvanut muita toimialoja voimakkaammin. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 4

41 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 12, 11, Työvoima 1, Työlliset 9, 8, 7, Työvoimaosuus 6, Työttömyysaste 5, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 11, 1, 9, 8, Alle 25-vuotiaat 7, Pitkäaikaistyöttömät 6, 5, Toimenpitein sijoitetut 4, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk , 24, Toimialat yhteensä 22, 2, 18, 16, 14, Teollisuus Rakentaminen Kauppa 12, 1, Palvelut 8, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 41

42 Kainuu Väestö Kainuun väestö vähenee voimakkaasti maassamuuttotappioiden ja luonnollisen väestönkasvun negatiivisuuden johdosta. Siirtolaisuus hidastaa hieman tätä epäsuotuisaa kehitystä. Väestörakenteen kannalta on epäedullista, että yli 65 -vuotiaiden määrän kasvaessa lasten ja työikäisten joukko kutistuu. Työllisyys Työvoiman määrä oli vuoden 27 toisella vuosineljänneksellä vain hieman pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2, sillä työvoimaosuuden paraneminen on vähentänyt työikäisten määrän vähenemisen vaikutusta. Työttömien määrä ja työttömyysaste ovat alhaisemmat kuin vuosikymmenen alussa, mutta tästä huolimatta Kainuun työttömyysaste oli vuonna 27 maan korkein. Liikevaihto Rakentamisen ja palveluiden liikevaihdot ovat viime vuosina kehittyneet erittäin hyvin. Päätoimialoista heikoiten on kehittynyt teollisuus, joskin vuoden 25 puolivälistä lähtien myös teollisuuden toimiala on ollut kasvussa. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 42

43 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 11, 15, Työvoima 1, Työlliset 95, 9, 85, 8, Työvoimaosuus 75, Työttömyysaste 7, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 11, 15, 1, 95, 9, Alle 25-vuotiaat 85, 8, Pitkäaikaistyöttömät 75, 7, 65, Toimenpitein sijoitetut 6, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk , 16, 155, 15, 145, 14, 135, 13, 125, 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, 85, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 Toimialat yhteensä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 43

44 Kanta-Häme Väestö Kanta-Hämeen väestönkasvu on ollut positiivista ja samansuuntaisen kehityksen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Merkittävin väestömäärää lisäävä tekijä on maassamuutto, mutta myös siirtolaisuuden muuttotase on positiivinen. Luonnollinen väestönkasvu oli negatiivista vuosina 23 25, mutta vuonna 26 myös luonnollinen kasvu lisäsi jälleen väestön määrää. Työllisyys Työvoiman ja työllisten määrät ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla koko 2 -luvun ajan. Samanaikaisesti työttömien määrä on laskenut. 2-luvun puolen välin jälkeen työttömyyden väheneminen on ollut entistä nopeampaa. Liikevaihto Kaikkien päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet suhteellisen tasaisesti viime vuosina. Voimakkaimmin ovat 2 -luvulla kasvaneet rakentamisen ja palveluiden toimialat. Erityisesti vuoden 26 puolivälin jälkeen rakentamisen liikevaihto on kasvanut vauhdilla. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 44

45 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 14, Työvoima 13, 12, Työlliset 11, 1, Työvoimaosuus 9, Työttömyysaste 8, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 11, 1, 9, Alle 25-vuotiaat 8, 7, Pitkäaikaistyöttömät 6, Toimenpitein sijoitetut 5, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk , 17, 16, 15, 14, Toimialat yhteensä Teollisuus Rakentaminen 13, 12, Kauppa 11, 1, Palvelut 9, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 45

46 Keski-Pohjanmaa Väestö Keski-Pohjanmaan väkiluku oli alimmillaan vuonna 24. Vuonna 25 maakunnan väkiluku kasvoi luonnollisen väestönkasvun ja siirtolaisuuden muuttovoiton seurauksena ja vuonna 26 väestö jälleen väheni hieman. Maakunnan syntyvyyslukemat ovat olleet korkeita ja väestön väheneminen selittyy maassamuuton tappiollisuudella. Työllisyys Työvoiman ja työllisten määrät sekä työvoimaosuus ovat heilahdelleet 2-luvun aikana. Työttömien määrä on laskenut ja erityisesti alle 25 -vuotiaita työttömiä on vuosituhannen alun tilannetta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. Liikevaihto Palvelualan liikevaihto on ollut vahvassa ja tasaisessa kasvussa vuoden 23 lopusta lähtien. Teollisuuden liikevaihdon kehitys on vuoden 25 puolivälin jälkeen ollut myös erittäin positiivista. Päätoimialoista heikoiten on kehittynyt tukku - ja vähittäiskauppa. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 46

47 Kuvio 3: Työvoima, työllisyys ja työttömyys 2. vuosineljänneksellä 2 27 (v. 2=1) 12, 11, Työvoima 1, Työlliset 9, 8, 7, Työvoimaosuus 6, Työttömyysaste 5, Kuvio 4: Työttömyys huhtikuussa 2 27 (v. 2=1) 1, 9, 8, 7, Alle 25-vuotiaat 6, Pitkäaikaistyöttömät 5, 4, Toimenpitein sijoitetut 3, Kuvio 5: Yritystoiminnan liikevaihdon trendi päätoimialoittain tammik. 2- maalisk , 15, Toimialat yhteensä 14, Teollisuus 13, 12, Rakentaminen 11, 1, Kauppa 9, Palvelut 8, 1/ 7/ 1/1 7/1 1/2 7/2 1/3 7/3 1/4 7/4 1/5 7/5 1/6 7/6 1/7 47

48 Keski-Suomi Väestö Keski-Suomen väkiluku on viime vuosina ollut kasvussa luonnollisen väestönkasvun ja siirtolaisuuden ansiosta. Vuosina myös maassamuutto kasvatti maakunnan väkilukua, mutta vuosina 25 ja 26 maassamuuton tase oli negatiivinen. Sama koskee vuoden 27 ensimmäistä puoliskoa. Työllisyys Työllisten ja työvoiman määrä on kasvanut 2- luvulla hieman ja myös työvoimaosuus on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Työttömyysaste on laskenut ja työttömien määrä on vähentynyt. Tästä huolimatta maakunnan työttömyysaste oli vuoden 27 ensimmäisellä puoliskolla selkeästi koko maan työttömyysastetta korkeampi. Liikevaihto Rakennusala, palvelut ja tukku- ja vähittäiskauppa ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Teollisuuden liikevaihto sen sijaan laski vuoden 21 alussa ja vaikka liikevaihto on sittemmin ollut kasvussa, on teollisuus kehittynyt muita päätoimialoja heikommin. Kuvio 1: Väestönkasvu ikäryhmittäin vuosina 2 26 ja ennuste vuosille vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat Kuvio 2: Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike vuosineljänneksittäin 1/ 23-2/ /3 2/3 3/3 4/3 1/4 2/4 3/4 4/4 1/5 2/5 3/5 4/5 1/6 2/6 3/6 4/6 1/7 2/7 luonnollinen väestönkasvu nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus 48