Helsingin matkailun kehitys vuonna 2000

Transkriptio

1 Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 Lähes 2,6 miljoonaa yöpymistä vuonna 2 Helsingin rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymismäärät nousivat viime vuonna yli 2,58 miljoonaan yöpymiseen. Lisäystä edellisvuoteen oli noin 18. yöpymistä (+7,5 %). Vuonna 1999 Helsingin kokonaisyöpymismäärä oli 2,4 miljoonaa ja vuonna ,27 miljoonaa. Yöpymismäärät ylittivät edellisvuoden luvut vuoden kaikkina kuukausina (kts. kuvio 1). Erityisen voimakasta kasvu oli keväällä maalistoukokuussa ja loppukesällä ja syksyllä (elo-lokakuu). Korkeimmillaan yöpymiset olivat elokuussa, jolloin yhden kuukauden yöpymiset ylittivät ensi kertaa 3. (313.) rajan. Ulkomaalaisyöpymisten osuus elokuussa yli 7 % Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyistä yöpymisistä tuli vuonna 2 ulkomailta 57,4 %. Kotimaan yöpymisten kuukausivaihtelu oli melko pieni ja sadan tuhannen yöpymisen raja ylitettiin touko- ja marraskuussa. Alkuvuodesta (tammi-huhtikuu) kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset olivat suunnilleen yhtä suuret. kausina (touko-syyskuu) ulkomaalaisyöpymiset kasvoivat voimakkaasti kotimaasta tulleiden matkailijoiden yöpymislukujen pysyessä talvikuukausien tasolla. Kesä-elokuussa runsaat 2/3 (67,7 %) yöpymisistä tulikin ulkomailta. Ainoastaan helmi-maalisuussa ja marraskuussa kotimaan yöpymiset olivat Helsingissä enemmistönä (kts. kuvio 2). Kesän (touko-syyskuu) yöpymismäärät nousivat runsaalla 1. yöpymisellä ylittäen 1,3 miljoonan yöpymisen rajan. Talvikauden (loka-huhtikuu) yöpymisluvut olivat lähes yhtä suuret (1,25 miljoonaa) ja kasvua edellistalveen oli 97. yöpymistä. Prosentuaalisesti yöpymisten kasvu edelliskaudesta oli sekä kesällä että talvella täsmälleen yhtä suuri eli 8,4 % KUVIO 1. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä v KUVIO 2. Suomalais- ja ulkomaalaisyöpymiset kuukausittain Helsingissä vuonna 2 suomalaisyöpymiset ulkomaalaisyöpymiset TAULUKKO 1. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä v ja osuus koko maan yöpymisistä yöpymiset osuus koko maan yöpymisistä muutos abs. edellisestä vuodesta muutos % edellisestä vuodesta v ,6 % , % v ,9 % ,6 % v ,8 % ,9 % v ,4 % , % v ,2 % ,5 % Kesä 1997 (touko-syys) , % ,7 % Kesä 1998 (touko-syys) ,8 % ,2 % Kesä 1999 (touko-syys) ,4 % ,2 % Kesä 2 (touko-syys) ,4 % ,4 % Talvi (loka-huhti) ,2 % ,2 % Talvi (loka-huhti) ,8 % ,5 % Talvi (loka-huhti) ,2 % ,3 % Talvi (loka-huhti) , % ,4 %

2 Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 2 Helsingin markkinaosuus kasvussa 2 KUVIO 3. Ulkomaiset yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä asuinmaittain v ja 2 sekä osuus koko maan yöpymisistä v. 2 7, % Helsingin osuus koko maan vuotuisista yöpymisluvuista nousi vuonna 2 kaikkien aikojen ennätykseen eli 16,2 %: iin. Sekä kesän (15,4 %) että talven (17, %) osuudet koko maan yöpymisistä nous ivat edelleen edellisvuosiin verrattuna. Markkinaosuus oli suurimmillaan Yhdysvalloista tulleiden kohdalla, sillä lähes 6 % koko Suomen amerikkalaisyöpymisistä kirjattiin vuonna 2 Helsingissä. Japanista tulleiden kohdalla Helsingin markkinaosuus oli 54 % (kts. kuvio 3) Iso-Britannia Ruotsi Venäjä USA Saksa Japani Italia Norja v v. 2 markkinaosuus v. 2 Ranska Tanska Alankomaat Espanja Viro Sveitsi 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % Ulkomaalaisyöpymisten kasvu yli 1 % Vuonna 2 yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät 7,5 %:lla (+18.) vuodesta Tästä ulkomaalaisyöpymisten kasvu oli 1,1 % (+ 138.) kotimaasta tulleiden yöpymisten lisääntyessä 4,1 %:lla (+ 42.). Ulkomaalaisista brittiyöpymisiä kertyi eniten. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista tulleet. Yöpymisten kasvu Ruotsin kohdalla oli erityisen suuri, mutta myös Iso-Britanniasta ja Venäjältä kirjattiin merkittäviä kasvulukuja. Myös Yhdysvalloista tulleiden yöpymiset lisääntyivät selvästi edellisvuodesta. Muita merkittäviä kasvumarkkinoita olivat Viro, Norja, Etelä-Korea, Espanja, Intia ja Itävalta. Eniten yöpymiset vähenivät Ranskasta, Portugalista ja Kreikasta tulleiden matkailijoiden kohdalla. Sekä kotimaiset että ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Helsingissä muuta maata nopeammin. Erity isesti Ruotsin markkinoilla Helsinki pystyi kasvattamaan osuuttaan. Sen sijaan britti ja venäläisyöpymiset kasvoivat koko maassa keskimäärin vieläkin nopeammin kuin Helsingissä (kts. taulukko 2). TAULUKKO 2. Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä ja %-muutos edellisestä vuodesta Helsingissä ja koko maassa HELSINKI KOKO MAA I-XII/1999 I-XII/2 Muutos 99>, % Muutos 99>, % Yhteensä ,5 % 2,2 % Ulkomaat ,1 % 7,2 % Suomi ,1 %,6 % Iso-Britannia ,5 % 12,9 % Ruotsi ,4 % 9,6 % Venäjä ,2 % 14,7 % USA ,8 %,6 % Saksa ,1 % -1,9 % Japani ,3 % 9,1 % Italia ,3 % -,2 % Norja ,2 % 3, % Ranska ,7 % -,7 % Tanska ,8 % -1,6 % Alankomaat ,6 % -,1 % Espanja ,9 % 11,4 % Viro ,2 % 21,6 % Sveitsi ,7 % -1,2 % Kiina ,2 % 25,7 % Belgia ,2 % -11,5 % Itävalta ,1 % 18,7 % Puola ,4 % 3,3 % Kanada ,1 % -9,3 % Kreikka ,5 % -8,1 % Etelä-Korea ,4 % 42, % Australia ,3 % -2,2 % Latvia ,8 % 5,1 % Unkari ,3 % -3,9 % Irlanti ,4 % 6, % Tšekki ,3 % 1,3 % Intia ,8 % 55,1 % Israel ,6 % 25,8 % Portugali ,5 % -29,1 % Liettua ,8 % 4,2 % Turkki ,9 % -4, % Islanti ,3 % 6,5 % Brasilia ,5 % -21,2 % Taiwan ,8 % -18,1 % Uusi-Seelanti ,8 % -29,9 % Muut maat ,7 % 27,8 %

3 Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 3 Majoituskapasiteetti kasvoi Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuoden 1999 lopussa vuodepaikkaa. ssa vuonna 2 kapasiteetti oli noussut jo vuodepaikkaan. Huoneiden määrä kasvoi vuoden 2 aikana lähes 4: lla. Huonemäärä oli joulukuussa ja joulukuussa Huonekäyttöaste lähes 68 % Majoituskapasiteetin kasvusta huolimatta Helsingin majoitusliikkeiden huonekäyttöaste on säilynyt korkeana. Vuonna 2 käyttöaste oli keskimäärin 67,7 %. Vuonna 1999 käyttöaste oli 66,3 %. ssa vuonna 2 käyttöaste kävi kaikkien aikojen ennätyksessä ollen 83,4 %. Myös Helsingin matkailun perinteisesti hiljaisimpana kuukautena eli joulukuussa huonekäyttöaste pysytteli 5 %:n yläpuolella. keskihinta, EUR KUVIO 4. Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisen keskihinta (EUR) ja EUR huonekäyttöaste, I/1999-XII/2 % 8, 9, keskihinta käyttöaste % 75, 85, 7, 8, 65, 75, 6, 7, 55, 65, 5, 6, 45, 55, 4, 5, 35, 45, 3, 4, I/1999 III/1999 V/1999 VII/1999 IX/1999 XI/1999 I/2 III/2 V/2 VII/2 IX/2 XI/2 = talvi (loka-huhtikuu) = kesä (touko-syyskuu) käyttöaste-% Yöpymisen keskihinta oli Helsingissä vuonna 2 FIM 384 / EUR 64,6. Edellisenä vuonna vastaava luku oli FIM 378 / EUR 63,5. Keskihinta oli vuonna 2 korkeimmillaan lokamarraskuussa (FIM / EUR 73,5-74,4) ja alhaisimmillaan heinäkuussa (FIM 254 / EUR 42,7). Majoitusmyynnin arvo ylitti vuonna 1999 ensi kerran 9 miljoonan markan (EUR 152 milj.) rajan ja vuonna 2 lähestyttiin jo miljardin markan rajapyykkiä (99 milj. mk / EUR 167 milj.). Myynnin arvo oli korkein elokuussa (116 milj. mk / EUR 19,5 milj.) ja alhaisin joulukuussa (6 milj. mk / EUR 1,1 milj.) (kts. kuvio 4) KUVIO 5. Kokonaisyöpymiset matkan tarkoituksen mukaan, I/1997- XII/2 Vapaa-aika Ammattiin liittyvät Työajan matkailu kääntynyt jälleen nousuun 2 Vuosina 1998 ja 1999 vapaa-ajan matkailu lisääntyi Helsingissä voimakkaasti. Vuonna 2 Helsingin majoitusliikkeissä kirjattiin kuitenkin jälleen selvää työajan matkailun kasvua (+7,7 %, +11. yöpymistä). Myös vapaa-ajan matkailu oli edelleen kasvussa (3,3 %, yöpymistä). Vuonna 2 yöpymiset jakautuivat Helsingin majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen mukaan seuraavasti: vapaa-aika 39 %, työaika 52 %, muu 9 %. Kotimaan matkailussa vapaa-ajan yöpymiset vähenivät hieman edellisvuodesta (-,9 %, -4.4) työajan yöpymisten kasvaessa yli 5. yöpymisellä (+9,3 %). Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät yhtä paljon sekä työajan että vapaa-ajan matkailussa (kts. kuvio 5). I/1997 IV/1997 VII/1997 X/1997 I/1998 IV/1998 VII/1988 X/1998 I/1999 IV/1999 = talvi (loka-huhtikuu) = kesä (touko-syyskuu) Kansainvälisissä kongresseissa uusi ennätys VII/1999 Helsingissä järjestettiin vuonna 2 ennätysmäärä (18 kpl) kansainvälisiä kongresseja. Vuoden 1999 vastaava luku oli 92 kpl. Kongresseissa kirjattiin 3.26 osallistujaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 1999 (31.7). Helsingin osuus koko Suomen kongresseista oli 4 % ja kongressivieraista 51 %. UIA-tilaston (Union of International Associations) mukaan Helsinki oli vuonna 1999 maailman 11. suosituin kongressikaupunki. Vastaava ICCA:n (International Congress and Convention Association) tilasto sijoitti Helsingin 5. sijalle. X/1999 I/2 IV/2 VII/2 X/2

4 Helsingin matkailun tunnuslukuja kehitys - Helsinki vuonna Tourism 2 Statistics 12 / 2 4 Yli 1 miljoonaa lentomatkustajaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla rikottiin vuonna 2 1 miljoonan matkustajan haamuraja kasvun ollessa 4,7 % vuodesta Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä oli yli matkustajaa (+ 3,1 %). Kotimaan liikenne kasvoi vielä voimakkaammin (+ 8,6 %) ja vuotuinen matkustajamäärä ylitti ensimmäisen kerran 3 miljoonan matkustajan (3.38.3) rajan. Kansainvälinen liikenne oli huipussaan kesäkuussa (65.5 matkustajaa) ja kotimaan liikenne vilkkaimmillaan (317.9 matkustajaa) maaliskuussa (kts. kuvio 6). Laivaliikenne Helsinkiin lisääntynyt kaikista maista KUVIO 6. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaliikenne v Kansainvälinen Kotimaa KUVIO 7. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri maiden välillä vuonna 2 Matkustajaliikenne Helsingin satamissa (saapuneet ja lähteneet matkustajat) lisääntyi 2 %: lla edellisvuodesta. Saapuneiden laivamatkustajien määrä lisääntyi eniten Viron liikenteessä (+1,5 %) Ruotsin liikenteen kasvun ollessa +,8 %. Kaikkiaan Helsingin satamien ja ulkomaiden välisessä laivaliikenteessä kirjattiin matkustajaa. Yli 2/3 matkustajista kulki Viron liikenteessä (6.227.) ja 29 % (2.691.) Ruotsin liikenteessä (kts. kuvio 7). Viro 68 % Venäjä 1 % Ruotsi 29 % Saksa 2 % Helsinki Euroopan kolmanneksi suosituin risteilysatama Helsinki oli vuonna 2 Cruise Europe News-lehden mukaan Euroopan kolmanneksi suosituin risteilysatama Lissabonin ja Pietarin jälkeen. Helsinkiin tehtiin kaikkiaan 24 risteilyvierailua (168 vuonna 1999). Lissabonissa loistoristeilijät pistäytyivät 237 ja Pietarissa 233 kertaa. Neljänneksi vilkkain kohde oli Tukholma 18 vierailullaan. Kulttuurikaupunkivuosi tunnettiin Kulttuurivuoden tapahtumissa oli noin 5,2 miljoonaa kävijää. Kaikkiaan noin 1,3 miljoonaa ihmistä (runsaat 7. pääkaupunkiseudulta, yli 5. muualta Suomesta, useita kymmeniä tuhansia ulkomailta) osallistui tapahtumiin. Kävijät osallistuivat keskimäärin neljään tapahtumaan. Helsinki oli Euroopan kulttuurikaupunkina hyvin esillä kansainvälisessä mediassa. Kaikkiaan kulttuurikaupunkisäätiön henkilökunta palveli Helsingissä vuosina noin 55 ulkomaista toimittajaa yli 3 erimaasta. Eniten yksittäisiä toimittajia ja toimittajaryhmiä kävi Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä, Norjasta, Venäjältä, Belgiasta ja Iso-Britanniasta. Euroopan ulkopuolelta kävijöitä oli etenkin Japanista ja Yhdysvalloista. Kansainvälinen kontaktipinta kasvoi myös ulkomaisten promootiotilaisuuksien, messujen yms. avulla. Niissä tavoitettiin noin 25 matkailutoimittajaa ja matkanjärjestäjää. Kulttuurivuoden yksi päätavoitteista eli Helsingin nostaminen kansainväliseen tietoisuuteen vireänä kulttuurin ja osaamisen tyyssijana, toteutui ulkomaisen median osalta erittäin hyvin. Sekä kulttuurivuosi että Helsinki kaupunkina saivat laajaa kansainvälistä julkisuutta, joka oli valtaosin myönteistä. Monet ulkomaisista toimittajista pitivät Helsingin tiedotustoimintaa kaikista vuoden 2 kulttuurikaupungeista tehokkaimpana. MEKin teettämässä rajaliikennetutk i- muksessa kysyttiin Suomeen saapuneilta ulkomaisilta matkailijoilta heidän tietoisuuttaan siitä, että Helsinki oli vuonna 2 yksi Euroopan kulttuurikaupungeista. Kesällä 2 (kesä-syyskuussa) tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan laskea, että matkailijamäärissä mitattuna Ruotsissa asuvat olivat asiasta parhaiten tietoisia. Suhteellisesti parhaiten kulttuurikaupunkivuodesta olivat tietoisia seuraavista maista tulleet: Espanja, Ruotsi, Viro, Iso-Britannia ja USA. Noin 3/4 niistä, joilta asiaa kysyttiin, ilmoitti näistä maista tulleiden kohdalla tietäneensä asiasta. Matkapäätökseen kulttuurikaupunkivuosi vaikutti määrällisesti eniten virolaisten ja venäläisten kohdalla.

5 Helsingin matkailun kehitys vuonna 2 5 Matkailutoimiston kävijämäärä kasvoi voimakkaasti Helsingin kaupungin matkailutoimiston asiakaspalvelun (Pohjois-esplanadi 19) kävijämäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana miltei kolminkertaistuneet. Vuonna 2 kasvua oli 14 % ja kaikkiaan asiakaspalvelussa kävi vuoden aikana asiakasta. Matkailutoimiston kaikkien aikojen päiväkohtainen kävijäennätys meni rikki Helsingin 45 - vuotissyntymäpäivänä 12. kesäkuuta. Päivän aikana palveltiin henkilöä. ssa puolestaan tehtiin matkailutoimiston kaikkien aikojen kuukausikävijäennätys: 6.47 palveltua asiakasta (kts. kuvio 8). Lisäksi neuvontaa annettiin puhelimitse asiakkaalle sekä kirjeitse, sähköpostitse tai faksilla asiakkaalle. Matkailutoimiston Helsinki Help - turistineuvojat opastivat kesä - elokuussa keskustan kaduilla partioidessaan 13. asiakasta. Kaiken kaikkiaan matkailutoimisto palveli vuonna 2 yli 464. Helsinki-tietoa tarvinnutta asiakasta. Kohteiden kävijämäärissä uusia ennätyksiä Helsingin useimpien käyntikohteiden kävijämäärät nousivat vuonna 2 edellisvuoteen verrattuna. Linnanmäki oli edelleen suosituin kohde kävijämäärän kasvaessa noin 38.:lla edellisvuodesta. Myös Suomenlinnan suosio jatkoi kasvuaan (+ 27.) ja Temppeliaukion kirkossa kirjattiin jo lähes puoli miljoonaa kävijää (+ 5.). Ateneumin Taidemuseo onnistui vetovoimaisten näyttelyjensä avulla kaksinkertaistamaan vierailijamääränsä ja Helsingin Tuomiokirkon kryptan mielenkiintoinen näyttely sekä kirkon ympärivuorokautinen aukiolo moninkertaisti siellä käyneiden määrän. Kulttuurikaupunkivuoden lukuisat tapahtumat ja näyttelyt heijastuivat myönteisesti useimpien kohteiden kävijämäärissä (kts. taulukko 3) KUVIO 8. Helsingin matkailutoimiston asiakaspalvelun kävijämäärät v ja 2 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu TAULUKKO 3. Kävijämäärät Helsingin tärkeimmissä käyntikohteissa vuonna 1999 ja 2 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu v v. 2 Muutos, % Linnanmäen huvipuisto ,7 % Suomenlinna ,2 % Korkeasaaren eläintarha ,4 % Temppeliaukion kirkko ,3 % Helsingin Ortodoksinen Srk / Uspenskin katedraali , % Helsingin Juhlaviikot ,6 % Nykytaiteen Museo Kiasma , % Ateneumin taidemuseo ,6 % Casino RAY ,7 % Helsingin Tuomiokirkko ,6 % Postimuseo ,2 % Helsingin kaupungin taidemuseo / Tennispalatsi , % Senaatintorin lumikirkko Linnanmäen museo ,2 % Helsingin kaupungin talvipuutarha ,2 % Suomen Kansallismuseo (suljettu alkuvuoden) Helsingin Tuomiokirkon krypta ,9 % Luonnontieteellinen Museo (Eläinmuseo) ,5 % Taideteollisuusmuseo ,1 % Helsingin yliopiston kasvitiet. puutarha ,4 % Amos Andersonin Taidemuseo ,8 % Seurasaaren Ulkomuseo ,1 % Helsingin Kaupungin Taidemuseo/Meilahti ,5 % Olympiastadion ,9 % Sinebrychoffin Taidemuseo ,6 % Sukellusvene Vesikko/Sotamuseo ,8 % Suomen Rakennustaiteen Museo ,9 % Finlandia-talo/ infoshop ,5 % Sotamuseo ,5 % Urho Kekkosen Museo Tamminiemi ,6 % Suomen Valokuvataiteen Museo ,1 % Suomen Urheilumuseo ,5 % Helsingin kaupungin matkailu- Helsinki City Tourist & ja kongressitoimisto Convention Bureau Lähteet: Sources: Pohjoisesplanadi 19, PL 1 Pohjoisesplanadi 19, P.O. Box 1 Tilastokeskus Statistics Finland FIN-99 Helsingin kaupunki FIN-99 City of Helsinki Merenkulkuhallitus Finnish Maritime Administration p. (9) , faksi (9) tel. (9) , fax (9) Ilmailulaitos Civil Aviation Administration tourist.info@hel.fi tourist.info@hel.fi Tuomas Santasalo Ky Tuomas Santasalo Ltd.