SUONENJOKI. Suonenjoen kylä tila 4:8 RASTILAN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS. Kaavamuutos, ortokuva Maanmittauslaitos

Transkriptio

1 SUONENJOKI Suonenjoen kylä tila 4:8 RASTILAN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS EHDOTUS Kaavamuutos, ortokuva Maanmittauslaitos

2

3 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi ja tavoite Alueen sijainti LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luonnonympäristö Liito-oravakartoitus SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) KAAVASUUNNITTELUN TAVOITTEET RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Viranomaisyhteistyö Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Rantarakentamisen mitoitus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset talouteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Ympäristön häiriötekijät RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet Ranta-asemakaavan seurantalomake Viranomaisneuvottelun muistio Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ranta-asemakaava 1:5000

4

5 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite Rastilan ranta-asemakaavamuutos. Suonenjoki, Suonenjoen kylä, tila 4:8 Rastila. Suunnittelun päätavoitteena on muuttaa voimassa olevan korttelin 2 kahden rakennuspaikan sijaintia ja osoittaa niistä toinen sekä toinen jo rakennetuista tonteista korttelissa 1 erillispientalojen (ympärivuotisen asumisen) rakennuspaikoiksi. Rakennuspaikkojen rakennusoikeudet ja etäisyysmääräykset päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita ja periaatteita. Tarvittaessa tehdään muitakin muutoksia. 1.2 Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Iso-Rasti -järven ranta-alueella. Alueelta on matkaa Suonenjoen kaupunkiin noin 7 km. KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx sivu 1 / 10

6 Maankäytönsuunnittelu SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos KUVA 2: Ranta-asemakaava-alueen likimääräinen rajaus 2 Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaava-alueelle on rakennettu kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Muilta osin alue on metsätalousaluetta. 2.2 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisten omistuksessa. Sivu 2 / 10 Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx

7 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Alueelle ei ole rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja. Alueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Alue ei ole muinaisjäännösten osalta potentiaalista aluetta, eikä alueella tarvitse tehdä siihen liittyvää inventointia (ilmoitus s-postilla Tanja Tenhunen Kuopion kulttuurihistoriallinen museo). 2.4 Liikenne Valtatieltä 9 erkaneva Kärkkäälän yhdystie sivuaa asemakaava-aluetta sen eteläpuolella (kuva 3). KUVA 3: Ote tienumerokartasta 2.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöhäiriöitä. 2.6 Luonnonympäristö Alueella ei ole tiedossa erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Alueella tehdään täydentäviä luontoselvityksiä (liito-orava, linnusto, kasvillisuus) keväällä - kesällä Liito-oravakartoitus Liito orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) eläinlajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Viimeisimmässä uhanalaisuustarkastelussa liito orava on arvioitu nykyään Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi aiemman vaarantunut -luokan sijasta. Liito-oravakartoituksen alueella suoritti FM, biologian opettaja Ari Tossavaisen maanomistajan toimeksiannosta. Kartoitus käynnistyi , jolloin tutustuttiin maanomistajan kanssa päällisin puolin alueeseen tarkastellen aluetta sekä järven jäältä käsin ranta-alueisiin tutustuen, että aluetta halkovalta tieltä tarkastellen. Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx sivu 3 / 10

8 Maankäytönsuunnittelu SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Tällöin kävi jo ilmeiseksi, että liito-oravalle sopivia biotooppeja tuskin alueelta löytyy. Varsinaiset kartoitukset suoritettiin 4.4. ja 5.4. Valokuvaukset päästiin tekemään 17.4., jolloin vielä suoritettiin muutamia tarkistuksia alueen parhaimmalla osalla. Varsinaisessa kartoituksessa havainnoitiin erityisen tarkasti liito-oravan lepuupaikoiksi sopivat kuuset ja niiden aluset ja mahdollisen pesimäalueen haapa- ja muu kolopuusto tyvineen. Alue kierrettiin hyvillä hankiaisilla. Parhaimmalla alueella ei havaittu kolopuita ja lehtipuusto siellä on vielä liian nuorta liito-oravan esiintymiselle pesimäpuita ajatellen. Metsät Alueen metsät ovat pääosin sekametsiä, osin mäntyvaltaisia, osin kuusivaltaisia. Alueen itäosa kaava-aluetta halkovan tien itäpuolella on pääosin nuoren koivun vallitsemaa sekametsää. Tien länsipuolinen alue on mänty- tai kuusivaltaista sekametsää, osin rämettynyttä, osin korpeentunutta. Tien länsipuolella on pieni (alle ¼ hehtaaria) alue, joka ainakin tulevaisuudessa voisi sopia liito-oravan asuinalueeksi. Nyt alueen lehtipuusto on liian nuorta liito-oravalle eikä kolopuita alueella ole lainkaan. Kaava-alueen eteläisin osa on harvapuustoista sekametsää sekä rantarämettä, joka ei sovellu liito-oravan asuinalueeksi. Loppupäätelmä Todetaan, että tässä tarkoitetulla kaava-alueella ei ole havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Sivu 4 / 10 Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx

9 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaavoitettava alue sisältyy Kuopion seudun maakuntakaavaan, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut , yhteydessä tehtiin joitakin muutoksia myös Kuopion seudun maakuntakaavaan. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan on Ympäristöministeriö vahvistanut Pohjois-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan Maakuntakaavoissa ei ole merkintöjä nyt tarkasteltavan alueen osalta. KUVA 4: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavojen yhdistelmästä Yleiskaava Iso-Rastin alueelle ei ole laadittu yleiskaavoja. Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx sivu 5 / 10

10 Maankäytönsuunnittelu SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Asemakaava Alueella on voimassa Kuopion lääninhallituksessa vahvistettu Rastilan ranta-asemakaava. Kaavan mukaisista rakennuspaikoista kaksi pohjoisinta on toteutettu. Muutoin kaava-alue on edelleen metsätalousaluetta. Pohjakartta KUVA 5: Alueella voimassa oleva Rastilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muuttamisen pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ajantasaisella raja-aineistolla täydennettynä. Rakennusjärjestys Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Sivu 6 / 10 Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx

11 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). 5 Kaavasuunnittelun tavoitteet Suunnittelun päätavoitteena on muuttaa voimassa olevan ranta-asemakaavan korttelin 2 kahden rakennuspaikan sijaintia ja osoittaa niistä toinen sekä toinen jo rakennetuista tonteista korttelissa 1 erillispientalojen (ympärivuotisen asumisen) rakennuspaikoiksi. Nykyisen kaavan mukaisille virkistysalueille ei ole myöskään tarvetta. Ne muutetaan metsätalousalueiksi. Rakennuspaikkojen rakennusoikeudet ja etäisyysmääräykset päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita ja periaatteita. Myös muita muutoksia voidaan tehdä tarpeen mukaan. 6 Ranta-asemakaavan suunnitteluvaiheet 6.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavamuutoksen tarve muodostuu em. tavoitteista. 6.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain ( ) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: Suonenjoen kaupunki Kuopion alueelliset ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan palvelut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Alueen maanomistajat, asukkaat ja rajanaapurit Vireille tulo Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Tässä yhteydessä laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx sivu 7 / 10

12 Maankäytönsuunnittelu SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelussa todettiin seuraavaa: Alueelle tulee laatia luontoselvitys. Myös liito-oravaselvitys tulee tarvittaessa tehdä. Kyseessä on vanha ranta-asemakaava, eikä alueella ole aikaisemmin tehty mm. luonto-selvitystä. Kaavaluonnos voidaan laittaa nähtäville jo ennen luontoselvityksen valmistumista. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on aikaisemmin ilmoittanut, ettei alueella ole tarvetta tehdä muinaismuistoihin liittyviä inventointeja. Luonnosvaiheen lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus toi esille lausunnossaan seuraavaa. Kyseessä on vanha ranta-asemakaava ja alueelle ei ole aikaisemmin tehty mm. luontoselvitystä. Mahdolliset luontoarvot tulee ottaa huomioon viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksen sisältöön. Luontoselvityksen osalta on sovittu, että sitä voidaan täydentää kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä. Mikäli luontoselvitys aiheuttaa merkityksellisiä muutoksia kaavaehdotukseen, asetetaan ehdotus uudelleen nähtäville. Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei lausunnossaan ole Rastilan ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Ehdotusvaiheen lausunnot Täydennetään prosessin edetessä Mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Ranta-asemakaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Täydennetään prosessin edetessä Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnosaineistoa kokouksessaan Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä Täydennetään prosessin edetessä. Sivu 8 / 10 Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx

13 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 7 Ranta-asemakaavan kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alueen kokonaisrakenne säilyy vanhan kaavan mukaisena. Oleellisin muutos on, että kaksi rakennuspaikkaa on muutettu asuinrakennuspaikoiksi (AO). Kokonaisuudessaan alue säilyy kuitenkin loma-asuntovaltaisena. Asuinrakennuspaikat sijoittuvat alueen pohjoisosiin ja eteläinen ranta-alue säilyy loma-asuntoalueena. 7.2 Rantarakentamisen mitoitus Rakennuspaikkamäärä tulee säilymään nykyisen kaavan mukaisena. Kaavaratkaisussa on osoitettu kaksi asuinrakennuspaikkaa (AO) ja kuusi loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA). Rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet on suurennettu vastaamaan tämän hetken tarpeita. Etäisyysmääräykset on säilytetty vanhan kaavan mukaisina, koska ko. määräyksiä on jo osittain alueella noudatettu. Samoin alueen maastolliset olosuhteet puoltavat näiden säilyttämistä ennallaan. 7.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaavassa on käytetty seuraavia aluevarausmerkintöjä. AO, Erillispientalojen korttelialue Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 30 k-m2 suuruisen saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Asuinrakennuksen tulee sijoittua vähintään 20 m, saunan ja talousrakennusten vähintään 15 m päähän rantaviivasta. RA, Loma-asuntojen korttelialue Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, enintään 30 k-m2 suuruisen saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m². Loma-asunnon tulee sijoittua vähintään 20 m, saunan ja talousrakennusten vähintään 15 m päähän rantaviivasta. 7.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaava mahdollistaa nykyisen kaavan kaltaisesti uusien rakennuspaikkojen toteuttamisen. Alue tulee säilymään haja-asutusluonteisena. Vesihuolto ja jätevesien käsittely toteutetaan kiinteistökohtaisesti kaupungin rakennusjärjestyksen ja yleisten vesihuoltomääräysten mukaisesti. Kaava-alue tulee tukeutumaan nykyiseen tieliittymään. Liikennemäärissä ei tapahdu merkityksellistä lisääntymistä Vaikutukset luontoon ja maisemaan Ranta-asemakaavan mukaiset maankäyttöratkaisut eivät oleellisesti vaikuta alueen luonnonympäristöön. Lisärakentaminen luonnollisesti näkyy maisemassa ja muuttaa rantamaiseman ilmettä Vaikutukset talouteen Maanomistajat voivat toteuttaa tilaan liittyvät rakentamishankkeensa kaavan mukaisilla reunaehdoilla. Uuden asumisen ja loma-asumisen myötä alueelliset matkailuun ja asumiseen kytkeytyvät tulot lisääntyvät. Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx sivu 9 / 10

14 Maankäytönsuunnittelu SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavamuutos Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Lisäasutus ja loma-ajan matkailun lisääntyminen monipuolistavat kylämäisten alueiden sosiaalista elämää, vaikutuksien ollessa kuitenkin varsin vähäisiä ja kausiluonteisia. Laajemmassa määrin rakentaminen kuitenkin voi luoda myös uusia elinkeinollisia mahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja siten olla turvaamassa alueiden säilymistä ainakin osittain asuttuina. 7.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueille uusia ympäristöä häiritseviä toimintoja. 8 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaava tullaan hyväksymään Suonenjoen kaupunginvaltuustossa. Ranta-asemakaavan saatua lainvoimaisuuden rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamisalueille, kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen ja ajankohta ovat maanomistajan päätettävissä. Kuopiossa Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sivu 10 / 10 Rastila_RAK_muutos_selostus_ docx