Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 351/2013 vp Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen Eduskunnan puhemiehelle Nuorten yhteiskuntatakuu on hallituksen lupaus nuorille työ-, opiskelu- tai kuntoutuspaikasta. Suurin osa niistä nuorista, jotka kipeimmin tarvitsisivat yhteiskuntatakuun lupausta, eivät kuitenkaan näy missään tilastoissa opiskelijoina, työntekijöinä, tukitoimenpiteiden parissa tai edes työttöminä työnhakijoina. Tukea tarvitsevia nuoria on hankala saada osaksi yhteiskuntaa, jos emme tiedä, keitä he ovat. Yksi suurimmista esteistä nuorisotakuun toteutumiselle on huono tiedonkulku. Tarvitaan parempaa yhteistyötä neuvolasta opiskelijaterveydenhuoltoon, päivähoidosta kouluihin, armeijasta oppilaitoksiin ja jokin taho koordinoimaan tätä kaikkea. Suomen jäykät tietosuojasäännökset estävät eri viranomaisten välistä tarvittavaa yhteistyöstä. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi tarvitsemme kansallista koordinointia ja selkeitä vastuun määrittelyjä eri tahoille. Tällä hetkellä vastuut ovat hajallaan ja epätietoisuus tehtävistä vaivaa myös nuorisotakuun toteuttajia. Myöskään nuoret eivät ole itse tietoisia omista oikeuksistaan eivätkä siksi osaa hakeutua nuorisotakuun tarjoamien lupausten piiriin. Kunnon suunnittelun ja koordinoinnin tulee johtaa siihen, että nuorisotakuu hoidetaan yhden luukun periaatteella, jossa nuoren luokse tuodaan kaikki tarvittavat tahot nuorisotyönohjaajasta opintoohjaajaan, papista lääkäriin, sosiaalityön ohjaajasta poliisiin ja työnantajista oppilaitosten edustajiin. Reilun kuukauden kuluttua tuhannet suomalaiset nuoret päättävät peruskoulunsa ja kirmaavat kesälaitumille. Useimmilla odottaa jännittävä elämänmuutos uudessa koulussa kesän jälkeen, mutta silti tuhannet nuoret jäävät kesälomalle epätietoisina tulevaisuudestaan. Opintojen nivelvaiheisiin liittyvät suurimmat riskit pudota yhteiskunnan turvaverkon läpi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta toimivan nuorisotakuun edellyttämät seuranta ja koordinointi sekä tiedonvälitys saadaan toteutettua asianmukaisella tavalla? Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Lenita Toivakka /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 351/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta toimivan nuorisotakuun edellyttämät seuranta ja koordinointi sekä tiedonvälitys saadaan toteutettua asianmukaisella tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttää valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä. Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, ehkäistä nuorten työttömyyttä pitkittymästä, tunnistaa nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät sekä tarjota nuorille tukea jo varhaisvaiheessa estämään nuorten syrjäytymiskehitystä ja ulkopuolisuutta. Nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia. Nuorisotakuun toteuttamista varten olemassa olevaan lainsäädäntöön on tehty muutoksia ja uudistuksia. Keskeiset nuorisotakuuseen vaikuttavat päivitykset lainsäädännössä ovat esitelty ministeriöiden alueellisille ja paikallisille toimijoille lähetetyssä kirjeessä (TEM/1740/ /2011). Uudistuksia on tarvittaessa tulossa myös perusopetuslakiin koskien kuntien ohjausvastuuta, tietosuojalakiin ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Nuorisotakuun toimeenpanossa on tärkeää hyödyntää tehokkaasti olemassa olevan lainsäädännön mukaisia palveluita, joita ei toistaiseksi ole välttämättä täysimääräisesti osattu käyttää hyväksi. Nuorisotakuussa on kyse varsin laajasta asiasta ja alkuvuosi 2013 on vielä osaltaan ollut nuorisotakuun pohjan rakentamista toimivaksi eri hallinnonaloilla, maakunnissa ja ELY-keskuksissa sekä paikallisesti kunnissa ja esimerkiksi TEtoimistoissa. Eri hallinnonaloilla on myös edelleen käynnissä säädösvalmistelua, jolla on vaikutuksia nuorisotakuun toteutukseen. Lainsäädännön muutoksista viestitään nuorisotakuun toimijoille kussakin tapauksessa erikseen. Muun muassa nuorisotakuun keskeinen osa, koulutustakuu, alkaa toimia vasta syksyllä Koulutustakuun tuomiin muutoksiin yhteishaussa suunnataan tiedotusta erikseen. Ministeriöt seuraavat nuorisotakuun toteutumista säännöllisesti hallinnonaloittain sekä tulosohjauksen keinoin että käytettävissä olevin tilastotiedoin ja seurannoin. Tietoa nuorisotakuun seurannan ja arvioinnin pohjaksi saadaan lisäksi nuorisotakuun toimeenpanon ensimmäistä vuotta koskevasta tutkimushankkeesta. Sen toteuttaa mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kilpailutuksen perusteella valittu Kuntoutussäätiö. Tutkimuksen tavoite on seurata nuorisotakuun toimintamallin käyttöön ottoa ja siihen liittyvää kehittämistyötä. Lisäksi tutkimus tuottaa nuorisotakuun toimintamallin onnistumiselle tärkeitä indikaattoreita ja muita mittareita, joilla nuorisotakuun toteuttamiseksi tarvittavien toimien vaikuttavuutta voidaan jatkossa luotettavasti arvioida. Kuntoutussäätiön tekemän selvitystyön perusteella on tarkoitus käynnistää myöhemmin nuorisotakuun toteutuksen arviointitutkimus. 2

3 Ministerin vastaus KK 351/2013 vp Lenita Toivakka /kok Koska nuorisotakuun toimet sijoittuvat laajasti eri hallinnonalojen piiriin, on selvää, että tiedonkulun on toimittava. Valtakunnan tasolla nuorisotakuuta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö, jonka edustaja toimii puheenjohtajana valtakunnallisessa työryhmässä. Tässä työryhmässä on valtakunnallisten toimijoiden laaja edustus (mm. ministeriöitä, Kuntaliitto, EK, Suomen yrittäjät, SAK, STTK, AKAVA, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi). ELY-keskuksista ohjataan esimerkiksi alueilla toteutettavaa nuorisotyötä ja koordinoidaan alueellisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Kunnissa on nuorisotakuu -ryhmien lisäksi omat lakisääteiset verkostonsa nuorisolain mukaisesti. Kuntaliiton juuri toteuttaman kyselyn mukaan (Nuorisotakuu, uusi tapa toimia 2013 Kuntaliitto, Hki, 88 sivua) 92 prosentissa kunnista on jo perustettu monialainen ohjaus- ja palveluverkosto. Verkostossa on tärkeä vakiinnuttaa toimiva nivelvaiheyhteistyö eri toimijoiden kesken sekä sopia nuorten seurannasta perusopetuksen jälkeen. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan uudistunut nuorisolaki (72/2006), johon tuli säädökset monialaisesta yhteistyöstä, etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Uudistuneen nuorisolain mukaan kunnassa on oltava paikallisten viranomaisten yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkostossa on oltava edustus opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta sekä työhallinnosta ja poliisihallinnosta. Verkostoon voi kuulua myös muita kunnan, valtion tai seurakunnan viranomaisia tai toimialoja. Kunnat voivat koota myös yhteisiä verkostoja. Tieto nuorten tilanteesta, nuorisotakuun toimista ja palveluiden saatavuudesta vaihtuu eri toimijoiden kesken mm. tässä verkostossa. Uudistuneessa laissa säädettiin myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten sekä luovutettujen tietojen käsittelystä. Nuorisotakuun valtakunnallinen työryhmä on tehnyt ehdotuksen perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä. Valmistelu on meneillään työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kuntaliiton välillä. Tietojen luovuttamisesta on tehty ohje ( >Nuoriso > Nuorisotyö >Etsivä nuorisotyö) Kansaneläkelaitoksen järjestämän ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset, työkyvyttömyyden uhka sekä työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen, eivät nykyisin mahdollista ammatillisen kuntoutuksen myöntämistä työelämään kiinnittymättömille tai muille vastaavassa tilanteessa oleville henkilöille. Tähän liittyen valtiontalouden kehyskaudella osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan mm. lieventämällä Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä. Hyviä ja toimivia käytäntöjä on levitetty nuorisotakuun suunnitteluvaiheessa sekä takuun käyttöönoton jälkeen valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa seminaareissa ja tapaamisissa. Nuorisotakuun valtakunnallinen työryhmä on hyväksynyt myös nuorisotakuun viestintäsuunnitelman. Koska nuorisotakuun toteutus kuuluu useille eri hallinnonaloille, onnistunut viestintä edellyttää toimijoilta tiivistä yhteistyötä sekä mukana olevien toimijoiden viestintäkanavien aktiivista ja tehokasta käyttöä. Ulkoisen viestinnän kanavina on käytetty muun muassa -verkkosivustoja, eri toimijoiden nettisivustoja (mm. OKM, STM, Kuntaliitto, Allianssi, yms.), sosiaalista mediaa, sekä erilaisia esitteitä, julkaisuja, lehtiartikkeleita, tiedotustilaisuuksia medialle ja tapahtumia. Hallitus on varannut 60 miljoonaa euroa nuorisotakuun toimeenpanoon vuosittain sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27 milj. euroa vuodelle 2013 ja 52 milj. euroa vuosille 2014 ja Kehysriihessä keväällä 2013 sovittiin muun muassa lisärahoituksesta nuorten oppisopimuskoulutukseen sekä nuorten kuntoutuspalveluihin. Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 351/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta, för att sådan uppföljning och koordinering samt informationsförmedling som krävs för att ungdomsgarantin ska fungera ska kunna genomföras på tillbörligt sätt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ungdomsgarantin syftar till att hjälpa unga att komma in på utbildning och i arbetslivet. För att genomförandet av ungdomsgarantin ska lyckas, förutsätts att statliga och kommunala myndigheter, näringslivet och organisationer samarbetar. Metoder för att göra verklighet av garantin är åtgärderna inom utbildningsgarantin, kompetensprogrammet för unga vuxna, arbets- och näringstjänster för unga och rehabiliteringstjänster inklusive kommunala social- och hälsovårdstjänster samt andra individuella tjänster för ungdomar, såsom uppsökande ungdomsarbete och ungdomsverkstadsverksamhet. Ungdomsgarantin har som mål att främja att unga kommer in på utbildning och arbetsmarknaden, förebygga förlängd arbetslöshet hos unga, identifiera faktorer i samband med risk för utslagning bland ungdomar samt att erbjuda ungdomar stöd redan i ett tidigt skede för att förhindra utslagningsutveckling och utanförskap hos unga. Det finns inte någon separat lag om ungdomsgarantin. För genomförandet av ungdomsgarantin har det gjorts ändringar och revideringar i den befintliga lagstiftningen. De centrala uppdateringarna av lagstiftningen som inverkar på ungdomsgarantin presenteras i ett brev som skickades till regionala och lokala aktörer (TEM/1740/ /2011). Revideringar görs vid behov även i lagen om grundläggande utbildning, när det gäller kommunernas ansvar för vägledningen, de bestämmelser som gäller utbyte av uppgifter och i lagen om elev- och studenthälsovård. I verkställigheten av ungdomsgarantin är det viktigt att effektivt dra nytta av tjänster enligt befintlig lagstiftning, som man hittills inte nödvändigtvis har kunnat utnyttja fullt ut. Ungdomsgarantin är en synnerligen omfattande fråga. Första delen av 2013 har ännu bestått av att bygga upp en fungerande grund för ungdomsgarantin inom de olika förvaltningsområdena, i landskapen och vid närings-, trafik- och miljöcentralerna samt lokalt i kommunerna och till exempel vid arbets- och näringsbyråerna. Inom olika förvaltningsområden pågår också fortfarande författningsberedning som har konsekvenser för genomförandet av ungdomsgarantin. Aktörer inom ungdomsgarantin underrättas om ändringar i lagstiftningen separat i varje enskilt fall. Bland annat kommer utbildningsgarantin, som är en central del av ungdomsgarantin, i gång först hösten Information om de ändringar i den gemensamma ansökan som utbildningsgarantin medför förmedlas separat. De berörda ministerierna följer regelbundet genomförandet av ungdomsgarantin i fråga om varje förvaltningsområde både genom resultatstyrning och med tillgänglig statistisk data och uppföljningar. Information till underlag för uppföljningen och utvärderingen av ungdomsgarantin fås dessutom genom ett forskningsprojekt som gäller det första året då ungdomsgarantin verkställs. Projektet genomförs före av 4

5 Ministerns svar KK 351/2013 vp Lenita Toivakka /kok Stiftelsen för rehabilitering, som valdes på basis av arbets- och näringsministeriets konkurrensutsättning. Avsikten med undersökningen är att följa införandet av ungdomsgarantimodellen och det därmed sammanhängande utvecklingsarbetet. Dessutom tar undersökningen fram indikatorer som är viktiga för att ungdomsgarantimodellen ska lyckas och andra mätare med hjälp av vilka verkningsfullheten av de åtgärder som behövs för genomförandet av ungdomsgarantin kan utvärderas på ett tillförlitligt sätt i fortsättningen. Avsikten är att senare starta en utvärderande undersökning om genomförandet av ungdomsgarantin, utgående från det utredningsarbete som Stiftelsen för rehabilitering utför. Eftersom åtgärderna inom ungdomsgarantin i stor utsträckning hänför sig till olika förvaltningsområden, är det klart att informationsgången måste fungera. På riksomfattande nivå koordineras ungdomsgarantin av arbets- och näringsministeriet, vars företrädare är ordförande i den riksomfattande arbetsgruppen. I denna arbetsgrupp finns omfattande representation av riksomfattande aktörer (bl.a. ministerier, Kommunförbundet, EK, Företagarna i Finland, FFC, STTK, AKAVA, Finlands Ungdomssamarbete Allians). Via närings-, trafik- och miljöcentralerna styrs till exempel det ungdomsarbete som genomförs i regionerna och koordineras de regionala informations-, rådgivnings- och vägledningstjänsterna. I kommunerna finns förutom ungdomsgarantigrupperna även egna lagstadgade nätverk i enlighet med ungdomslagen. Enligt en enkät som Kommunförbundet nyligen genomförde (Nuorisotakuu, uusi tapa toimia 2013 Kuntaliitto, Hki, 88 s.) har det i 92 procent av kommunerna redan inrättats ett sektorsövergripande nätverk för vägledning av och tjänster för unga. Det är viktigt att i nätverket etablera ett fungerande samarbete i övergångsskeden mellan olika aktörer samt att avtala om uppföljningen av ungdomar efter den grundläggande utbildningen. Vid ingången av 2011 trädde den reviderade ungdomslagen (72/2006) i kraft. I lagen intogs bestämmelser om sektorsövergripande samarbete, uppsökande ungdomsarbete och därmed sammanhängande utlämnande av uppgifter. Enligt den reviderade ungdomslagen ska kommunerna ha ett nätverk för vägledning av och tjänster för unga för allmän planering och utvecklande av verkställigheten av samarbetet mellan myndigheter på lokal nivå. I nätverket ska det finnas företrädare för undervisnings-, social-, hälsovårdsoch ungdomsväsendet samt för arbetsförvaltningen och polisförvaltningen. I nätverket kan också ingå andra myndigheter eller förvaltningsområden inom kommunen, staten eller församlingen. Kommunerna kan också bilda gemensamma nätverk. Information om läget för ungdomar, ungdomsgarantins åtgärder och tillgången på tjänster utbyts mellan olika aktörer bl.a. i detta nätverk. I den reviderade lagen föreskrevs också om utlämnande av uppgifter för det uppsökande ungdomsarbetet samt behandlingen av uppgifter som lämnats ut. Den riksomfattande arbetsgruppen för ungdomsgarantin har lagt fram ett förslag om användningen av information som gäller övergångsskedet efter den grundläggande utbildningen. Beredningen pågår mellan arbets- och näringsministeriet, undervisnings- och kulturministeriet samt Kommunförbundet. Det har gjorts en anvisning om utlämnande av uppgifter ( >Nuoriso > Nuorisotyö >Etsivä nuorisotyö) Villkoren för beviljande av yrkesinriktad rehabilitering som Folkpensionsanstalten ordnar, hot om att bli arbetsoförmögen samt väsentlig nedsättning av arbetsförmågan och inkomstmöjligheterna möjliggör för närvarande inte att yrkesinriktad rehabilitering beviljas till dem som inte är etablerade i arbetslivet eller till andra som har en motsvarande situation. Med anknytning till detta underlättas under ramperioden sysselsättningen för partiellt arbetsföra bl.a. genom att man lättar kriterierna för Folkpensionsanstaltens yrkesinriktade rehabilitering. God och fungerande praxis har spridits i det skede då ungdomsgarantin planerades samt efter införandet av garantin vid riksomfattande, regionala och lokala seminarier och evenemang. Den riksomfattande arbetsgruppen för ungdomsgarantin har också godkänt en kommunikationsplan för ungdomsgarantin. Eftersom genomförandet av ungdomsgarantin hör till flera olika för- 5

6 Ministerns svar valtningsområden, förutsätter en lyckad kommunikation ett intensivt samarbete av aktörerna samt ett aktivt och effektivt utnyttjande av de olika medverkande aktörernas kommunikationskanaler. Som kanaler för extern kommunikation har man bland annat använt webbplatsen olika aktörers webbplatser (bl.a. UKM, SHM, Kommunförbundet, Allians och liknande aktörer), sociala medier samt olika broschyrer, publikationer, tidningsartiklar, presskonferenser och evenemang. Regeringen har för verkställigheten av ungdomsgarantin reserverat 60 miljoner euro årligen samt för kompetensprogrammet för unga vuxna 27 milj. euro för år 2013 och 52 milj. euro för åren 2014 och Vid ramförhandlingarna våren 2013 avtalades bland annat om tilläggsfinansiering för läroavtalsutbildning för ungdomar samt rehabiliteringstjänster för unga. Helsingfors den 17 maj 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6