Ilari Aro KÄYTTÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI SOSNOVY BORISSA LOKAKUUSSA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilari Aro 1.11.2007 KÄYTTÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI SOSNOVY BORISSA LOKAKUUSSA 2007"

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (7) Ilari Aro KÄYTTÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI SOSNOVY BORISSA LOKAKUUSSA 2007 YHTEENVETO Säteilyturvakeskus teki yhteistyössä Venäjän ydinturvaviranomaisen Rostechnadzorin kanssa lokakuuta tarkastuksen, jossa arvioitiin Leningradin ydinvoimalaitoksen käyttöorganisaation toimintaa laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi. Arviointi oli osa Venäjän viranomaisen tarkastusohjelmaa, mutta käytännössä se toteutettiin STUK:n johdolla. STUK:n tukena oli ryhmä Teollisuuden Voiman kokeneimpia asiantuntijoita. Lähtökohtana käytettiin 15 vuotta sitten tehdyn kolmen viikon mittaisen vastaavan tarkastuksen tuloksena laadittua raporttia ja siinä annettuja suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Tarkoituksena oli tutkia miten suositukset on otettu huomioon ja miten turvallisuutta voitaisiin edelleen kehittää. Tavoitteena oli lisäksi selvittää potentiaalisia kohteita lähialueyhteistyöohjelmaan. Työ tehtiin seitsemässä erillisessä ryhmässä, ja joka ryhmällä oli oma selvästi määritelty kohdealueensa. Alueet määriteltiin samalla tavoin kuin Kansainvälisen atomienergiajärjestön tekemissä vastaavissa arvioinneissa. Kriteereinä käytettiin sekä suomalaisen osapuolen laajaa kansainvälistä kokemusta hyvistä toimintatavoista että venäläisiä turvallisuusvaatimuksia. Arvioinnissa todettiin, että kaikki vuoden 1992 suositukset oli otettu tarkoitetulla tavalla huomioon ja että käyttöorganisaatio oli aktiivisesti parantanut sekä omia työmenetelmiään että laitoksen rakenteellista turvallisuutta. Kaikilla arvioinnin osa-alueilla oli tapahtunut turvallisuuden kannalta merkittävää parannusta, ja joissakin asioissa toiminta todettiin esimerkilliseksi mitä tahansa kansainvälistä vertailua käyttäen. Laitoksen johdon turvallisuutta korostava asenne heijastuu monipuolisessa ohjelmassa, jota toteutetaan turvallisuuskulttuurin jatkuvaksi kehittämiseksi. Arviointiraporttiin kirjattiin useita hyvää käytäntöä edustavia työmenetelmiä, joista muutkin ydinvoimalaitokset voisivat ottaa oppia. Merkittäviä puutteita käyttöhenkilökunnan toiminnassa turvallisuuden varmistamiseksi ei havaittu, mutta turvallisuuden kehittämiseksi edelleen annettiin joitakin suosituksia. Seuraavassa on tarkasteltu arviointialueittain tapahtunutta kehitystä. Oheisessa taulukossa on listattu myönteisiä havaintoja ja jatkokehitystä vaativia asioita.

2 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 2 Kiitettävää ja kehitettävää Arviointialue Kiitettävää Kehitettävää Organisaatio ja johtamistoiminta Koulutus Käyttö Kunnossapito Tekninen tuki Säteilysuojelu ja valmiustoiminta Paloturvallisuus Johdon määrätietoinen ote laitoksen rakenteellisen turvallisuuden sekä henkilöstön osaamisen ja turvallisuusmyönteisen asenteen kehittämiseksi Simulaattorikoulutuksen aloittaminen ja kehittäminen hyvälle eurooppalaiselle tasolle, inhimillisten tekijöiden korostaminen koulutuksessa sekä edistyksellisen animaatio- ja simulointitekniikan käytön soveltaminen kunnossapitokoulutukseen Turvallisuutta korostavien, järjestelmällisten työmenetelmien noudattaminen valvomotoiminnassa, laitosparametrien ja -tapahtumien tehokas seuranta ja siitä tiedottaminen voimayhtiön sisällä viikoittain videoneuvotteluissa Siirtyminen määräaikaisesta huollosta jatkuvaan kunnonvalvontaan ja ennustavaan kunnossapitoon, esim. turpiinien ja pääkiertopumppujen värähtelynvalvonta Aiemmin esiintyneiden polttoainevikojen perusteellinen selvittäminen ja toimenpiteet, joilla viat on eliminoitu lähes kokonaan; reaktorin valvonnan ja ohjauksen merkittävä parantaminen uudentyyppisen polttoaineen ja automaatiojärjestelmien avulla Säteilyannosten optimointiohjeiston kehittäminen ja henkilöstön säteilyannosten analysointiraporttien tuottaminen; järjestelmälliset ja mittavat ympäristöpäästöjen pienentämistoimet; valmiuskeskus Sosnovyi Borissa. Jatkuvasti miehitetty palovalvomo, johon kaikki palohälytykset tulevat. Turvallisuuden kannalta keskeisen erikoisosaamisen varmistaminen käyttämällä hyväksi korkeatasoisia alihankkijoita, joilla on omassa laatupolitiikassaan jatkuva pyrkimys toimintansa kehittämiseen Todennäköisyyspohjaisen riskimallin jatkuva kehittäminen ja riskiajattelun soveltaminen päätöksenteossa Uuden koulutuskeskuksen toimintojen edelleen kehittäminen Hätätilanneohjeiden edelleen kehittäminen analysointiohjelmia ja simulaattoria hyväksikäyttäen Kunnossapidon tiedonkeruujärjestelmien edelleen kehittäminen Määräaikaisten turvallisuusarviointien käyttöönottaminen kuten Kansainvälinen atomienergiajärjestö suosittaa Valvotun alueen kulkujärjestelyjen edelleen kehittäminen Palo-ovien ja savunpoiston parantaminen

3 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 3 TURVALLISUUDEN KEHITTYMINEN OSA-ALUEITTAIN Organisaatio ja johtamistoiminta Leningradin voimalaitoksen johtamisessa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2002, kun aiemmin itsenäisenä toiminut laitos liitettiin osaksi kansallista ydinvoimayhtiötä Rosenergoatomia. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja parantanut laitoksen mahdollisuuksia toteuttaa jo aiemmin suunnitellut suuret investoinnit turvallisuuden parantamiseen. Rosenergoatomin puitteissa tehtävä tekninen yhteistyö kaikkien ydinvoimalaitosten kesken vaikuttaa tehokkaasti koko Venäjän ydinturvallisuuden parantamiseen ja Leningradin ydinvoimalaitos on säilyttänyt edelläkävijän roolinsa. Leningradin voimalaitoksen johto on tietoinen turvallisuusvastuustaan ja on organisoinut toiminnan sen mukaisesti. Osana julistamaansa turvallisuuspolitiikkaa laitoksen johto painottaa voimakkaasti turvallisuuskulttuurin jatkuvaa kehittämistä. Turvallisuuskulttuuria edistetään johdon antaman esimerkin voimalla, koulutuksella, yhteisillä keskustelutilaisuuksilla sekä järjestelmällisellä oppimisella oman ja muiden laitosten kokemuksista. Eri alueilla tehdyissä arvioinneissa todettiin lukuisia esimerkkejä onnistuneesta turvallisuuskulttuurin soveltamisesta käytännön toimissa. Uutena Rosenergoatomin tuomana piirteenä organisaatioon on lisätty oma sisäinen turvallisuustarkastusyksikkö. Sen johdossa on entinen pääinsinööri ja se tarjoaa laitoksen johtajalle hyvän kanavan saada riippumatonta tietoa organisaationsa todellisesta toiminnasta. Ajatus käyttöorganisaation yksiselitteisestä ja jakamattomasta turvallisuusvastuusta on omaksuttu lainsäädännön muuttumisen myötä. Aikaisemmin turvallisuusviranomaisen tarkastajat antoivat laitoksella lupia moniin erilaisiin toimenpiteisiin omien tarkastustensa pohjalta ja ottivat näin itselleen osan vastuusta. Nykyisin laitos tekee itse kaikki turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat tarkastukset ja pyytää niille hyväksynnän viranomaiselta. Laitokselle toimitettavien laitteiden laadun varmistaminen on muuttunut olennaisesti edellisen tarkastuksen jälkeen. Vuonna 1994 kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen solmimisen jälkeen ydinlaitosten velvollisuus huolehtia itse laitteidensa laadusta vahvistettiin kansallisilla standardeilla. Nykyisin laitoksen omaa laadunvarmistustoimintaa edellytetään lainsäädännössä, ja laitoksella on laadunvarmistuskäsikirjat, joiden sisältö vastaa tyypillistä länsimaista käytäntöä. Valmistuksen aikaisia tarkastuksia laitosten toimeksiannosta tekevät myös hyväksytyt tarkastuslaitokset, mutta tärkeimpien laitteiden vastaanottotarkastukset ja -kokeet laitos hoitaa itse. Oman toimintansa laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi laitos tekee laatupolitiikkansa mukaisesti vuosisuunnitelmat ja varmistaa niiden toimeenpanon. Arvioinnin tuloksena suositeltiin, että oman henkilöstön määrää vähennettäisiin edelleen sellaisissa tehtävissä, joissa erikoistuneet yhtiöt pystyvät tuottamaan korkealaatuisempaa palvelua. Laitoksen on kuitenkin syytä varmistaa, että nämä yhtiöt pyrkivät järjestelmällisesti kehittämään oman toimintansa laatua hyvän turvallisuuskulttuurin mukaisesti. Lisäksi suositeltiin, että laitoksen todennäköisyyspohjaista riskimallia kehitetään jatkuvasti ja että turvallisuuteen vaikuttavia asioita hoidetaan riskitietoisella tavalla. Rakenteellista turvallisuutta suositeltiin parannettavaksi edelleen saman riskimallin avulla.

4 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 4 Koulutus Henkilöstöllä on korkeatasoinen peruskoulutus ja laitoksen oma koulutuskeskuksen tarjoaman erikoiskoulutuksen laajuus on huomattava. Henkilöstön kokemus ja pätevyys tehtäviinsä on riittävä millä tahansa kansainvälisellä asteikolla mitattuna. Koulutusalueella myönteinen kehitys 15 vuoden aikana on ilmeistä. Laitokselle on perustettu uusi uljas koulutuskeskus, jossa työskentelee 150 henkilöä, joista noin 50 ovat kouluttajia. Lisäksi koulutuskeskuksessa toimii psykofysiologinen laboratorio, joka osallistuu laajasti henkilöstön valmennukseen ja käyttötapahtumien tutkintaan. Koulutuskeskukselle on hankittu kaksi täyden mittakaavan koulutussimulaattoria, joissa valvomo on samanlainen kuin laitosyksiköiden oikea valvomo, ja joissa simulaattori käyttäytyy reaaliaikaisesti laitoksen tavoin niin normaaleissa käyttötilanteissa kuin onnettomuuksissakin. Simulaattorikoulutuksen tason ja määrän arvioitiin olevan hyvää eurooppalaista tasoa. Hyvinä käytäntöinä pidettiin kouluttajien käyttämää työmenetelmää ohjaajien toiminnan seuraamiseksi ja yksilöimiseksi häiriötilanteessa; simulaattorikoulutuksen järjestämistä laitoksen normaaleihin ylös- ja alasajoihin liittyen sekä psykologien käyttöä ohjaajien koulutuksessa. Myös kunnossapitohenkilöstön koulutuksessa on alettu kehittämään moderneja vuorovaikutteisia simulointiohjelmia, joiden avulla näytetään kolmiulotteisesti miten pumppuja ym. laitteita kootaan ja puretaan, ja mitä työkaluja missäkin työvaiheessa tarvitaan. Myös reaktorin latauskoneen toiminnan harjoitteluun on kehitetty edistyksellinen simulointiympäristö, joka havainnollistaa kaikkien toimenpiteiden seurausvaikutukset havainnollisesti virtuaalisessa todellisuudessa. Arvioijat totesivat hyväksi myös turvallisuuskulttuurin edistämiseen tähtäävien taskukokoisten kirjasten painattamisen ja levittämisen esimiehille ja työntekijöille. Kirjaset perustuvat IAEA:n julkaisemaan aineistoon ja niissä korostetaan erityisesti että tahattomista virheistä ei rankaista. Potentiaalisiksi yhteistyökohteiksi todettiin kunnossapidon työmenetelmien koulutustoiminta ja ydinturvallisuuden edistämiseksi tarkoitetun kurssin toteuttaminen yhteistyönä kurssimuotoisen koulutustoiminnan edistämiseksi. Koulutustoiminnan määrätietoista kehittämistä pidettiin hyvänä indikaattorina kehittyneestä turvallisuuskulttuurista. Käyttö Käyttötoiminnan toteutus on saatu parhaimpien kansainvälisten käytäntöjen tasolle. Turvallisuuden huomioimisessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Valvomon toimintaa varten on laadittu ohjeistusta, jota noudatetaan tarkasti. Maininnan arvoista on kaikkien toimenpiteiden kirjaaminen lokikirjoihin, tehtyjen toimenpiteiden tarkastus sekä käyttöjohdon valvonta. Laitoksen käynnistäminen suunnittelemattoman alasajon jälkeen tapahtuu esimerkillisen ohjeen mukaisesti sitouttamalla koko organisaatio turvallisuuden kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin. Vuosiraportointia pidettiin turvallisuuskeskeisenä ja erinomaisesti toteutettuna niin että myös muut organisaatiot hyötyvät siitä. Parannettavaa havaittiin hätätilanneohjeiden ja reaktorionnettomuuksia koskevien ohjeiden edelleen kehittämisessä. Uusimpien analyysimenetelmien kuten todennäköisyyspohjaisen

5 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 5 turvallisuusanalyysin soveltaminen pitäisi ottaa käyttöön häiriötilanteiden hallitsemiseksi entistä paremmin. Kunnossapito Vuodesta 1992 alkaen kunnossapito-organisaation rakennetta on selkeytetty karsimalla päällekkäisiä toimintoja ja ulkoistamalla rutiiniluonteisia kunnossapitotöitä. Omassa organisaatiossa on säilytetty työnsuunnittelu ja töiden valvonta sekä vaativimmat erikoislaitteiden huoltotehtävät sikäli kuin ne eivät ole laitteen valmistajan vastuulla. Ulkopuoliset urakoitsijat valitaan tarjouskilpailun pohjalta. Niiden pitää olla turvallisuusviranomaisen hyväksymiä ja myös laitos itse arvioi niiden pätevyyden ennen sopimusten solmimista. Kunnossapitoalueella todettiin myönteisimmäksi asiaksi ennalta ehkäisevän kunnossapidon selvä kehittyminen. Myös jatkokehityksen suunta kohti laitteiden tilan seurantaa ja ennustavan kunnossapidon menetelmien käyttöönottoa todettiin myönteisenä asiana. Esimerkkeinä laitteiden kunnon valvonnasta mainittiin värähtelyvalvonta, jossa käytetään kiinteitä ja moderneja liikuteltavia mittalaitteita, joilla voidaan todeta pyörivien koneiden kunto ilman laitteiden purkua. Myös putkiston ainetta rikkomattomissa tarkastusmenetelmissä todettiin selvää kehitystä. Vuonna 2005 oli otettu käyttöön uusi tietokonepohjainen taltiointijärjestelmä hitsisaumojen tarkastustuloksista. Yhteistyön jatkamista tarkastusmenetelmien edelleen kehittämiseksi pidettiin tarpeellisena. Tekninen tuki Teknisen tuen arviointi käsitti tukiorganisaatioiden käytön, polttoaine- ja ydinjätehuollon, käyttökokemusten hyödyntämisen, määräaikaiset turvallisuusarvioinnit ja laitosmuutosten hallinnan. Laitoksen suunnitteluaineiston ylläpito ja siitä vastaaminen puhutti asiantuntijoita pitkään monien laitosorganisaation sisäisten ja ulkopuolisten kytkentöjen takia. Laitosmuutosten tekemisestä löytyy ohjeistusta ja viimeaikaisen laitosten modernisointiohjelman läpivienti osoittaa järjestelmän toimivan. Laitosten käyttöiän jatkamisen yhteydessä laitokselle on rakennettu uudet turvallisuusrakennukset, joihin on sijoitettu uudet hätäjäähdytysjärjestelmät ja varavoimadieselit sähköä tuottamaan. Polttoainevikojen määrä on vähentynyt tarkastelujaksona merkittävästi. Samoin radioaktiivisen jätteen kertymistä on kyetty vähentämään ja myönteinen kehitys tulee edelleen parantumaan uuden jätehuoltorakennuksen käyttöönoton jälkeen. Käyttökokemusten hyväksikäytön todettiin olevan hyvällä tolalla. Erityisesti voimayhtiön sisäinen tiedonvaihto jokaviikkoisena videoneuvotteluna todettiin erinomaisena ja lähes ainutlaatuisena käytäntönä, jolla varmistetaan että koko yhtiö ja kaikki laitokset tietävät nopeasti muilla laitoksilla tapahtuneista teknisistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Määräaikaisten turvallisuusarvioiden suorittaminen kymmenen vuoden välein Kansainvälisen atomienergiajärjestön suosittelemalla tavalla on vielä hakusessa ja ottaa aikansa ennen kuin vuosittain tapahtuvaa arviointia ryhdytään edelleen kehittämään.

6 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 6 Normisidonnaisuus puhutti edelleen. Normien ja viranomaismääräysten täyttäminen on välttämätöntä mutta ei riittävää. Suomalaispuolelta tähdennettiin, että omien toimenpiteiden turvallisuudesta varmistuminen ja turvallisuuden jatkuva parantaminen ovat keskeisiä perusasioita kehittyneessä turvallisuuskulttuurissa. Säteilysuojelu ja valmiustoiminta Säteilysuojelun ja valmiussuunnittelun alueella oli nähtävissä kaikilla osa-alueilla merkittävää parannusta 15 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kaikki silloin esitetyt parannusehdotukset on otettu hyvin huomioon laitoksella parannustoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huonetilojen puhtaanapito ja siisteys on parantunut suurin harppauksin, mm aiemmin lattioilla käytetyt muovikalvot on korvattu kaksikomponenttimaalilla. Huonetilat ovat nyt puhtaat ja paljon valoisammat kuin aiemmin. Säteilysuojelu on saanut paljon uutta modernia kalustoa, erityisesti käytössä oleva digitaalinen dosimetrijärjestelmä on parantanut merkittävästi työntekijöiden säteilysuojelua, kun annoksia voidaan mitata näytöllä varustetuilla mittareilla eikä pelkästään TLD-dosimetreillä. Maininnan arvoista on, että henkilökunnan kokonaisannos on laskenut neljänteen osaan 15 vuoden takaisesta tilanteesta. ALARA-toiminta säteilyannosten pienentämiseksi on käynnistetty laajalla rintamalla. Huonetilojen, ympäristön sekä päästöjen mittausjärjestelmä on erittäin moderni, informatiivinen ja monipuolinen. Järjestelmällä mitataan laitosyksikkökohtaisesti noin 200 huonetilan annosnopeuksia, ilmakontaminaatiota sekä vesi- ja ilmapäästöjä kuten myös ympäristön annosnopeuksia niin laitospaikalla kuin etäämpänäkin. Järjestelmällä on oma valvomonsa, mutta tiedot saadaan myös laitoksen varavalvomoihin, jotka toimivat onnettomuustilanteissa ensisijaisesti komentokeskuksina, mutta lisäksi tiedot ovat nähtävissä Sosnovy Borin kaupungissa sijaitsevassa alueellisessa hätätilannejohtokeskuksessa. Toisin sanoen järjestelmää käytetään sekä normaalin käytön aikana, että onnettomuustilanteissa. Varautuminen onnettomuus-/hätätilanteisiin (valmiussuunnittelu) on kokonaisuudessaan erittäin laadukasta niin teknisesti kuin hallinnollisesti, erityisesti Sosnovy Borin alueellinen hätätilanteiden uusi johtokeskus oli erittäin sykähdyttävä ja mieleenpainuva 1200 m 2 metrin tiloineen, teknisine tiedonsiirto- ja käsittelylaitteineen sekä tietokoneohjelmineen. Kehitettävää löytyy valvotun alueen sisään kulku- ja ulostulo pisteessä niin kontaminaatiomittarien kuin koko kulkujärjestelyjenkin suhteen. Myös puhtaanapidossa käytettyjen menetelmien kehittämiseen kiinnitettiin huomiota. Paloturvallisuus Kuluneen 15 vuoden aikana paloturvallisuus on kehittynyt paljon: tarpeettomat palokuormat on poistettu, palo-osastointia on parannettu, palon sammutuslaitteita on lisätty ja palokunnan laitteistoa on uusittu. Hyväksi käytännöksi todettiin jatkuvasti miehitetty palovalvomo, johon kaikki palohälytykset tulevat. Tulevat tarpeet kohdistuvat palo-ovien parantamiseen ja savunpoistoon sekä palovahinkoanalyysien suorittamiseen, jotta paloriskistä saadaan täydellinen käsitys.

7 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 7 Viite: Report on joint review on operations safety organization at FGUP concern Rosenergoatom affiliation Leningrad nuclear power plant conducted by Rostechnadzor of Russia and Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK), (November 08 12, 2007)

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus Ydinenergia alan toimittajat 3.11.2011 Martti Vilpas STUK Esityksen sisältö Tausta Uudet YVL ohjeet valmistelutilanne Laitehankintojen kannalta keskeisten YVL ohjeiden

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Ydinturvallisuusvaatimusten harmonisointi WENRAn puitteissa

Ydinturvallisuusvaatimusten harmonisointi WENRAn puitteissa Ydinturvallisuusvaatimusten harmonisointi WENRAn puitteissa Pentti Koutaniemi ATS:n vuosikokous 27.2.2006 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 WENRA (Western European Nuclear Regulators Association)

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tietojärjestelmien ja tietoliikenteen arviointi "Uuteen turvallisuusselvityslakiin" 18.11.2014 Säätytalo Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Viestintäviraston

Lisätiedot

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena 1 FinNuclear Workshop Hanasaari 28.8.2008 Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena Jukka Laaksonen Director General STUK 2 Puheenvuoroni pohjautuu ajatuksiin, joita herätti

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 115 / HUHTIKUU 2010 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2009 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

RILin uuden tarkastusmenettelyohjeen esittely RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

RILin uuden tarkastusmenettelyohjeen esittely RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje RILin uuden tarkastusmenettelyohjeen esittely RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje Gunnar Åström RIL 1 Taustaa ja tilanne Rakennusten säännöllinen ja systemaattinen tarkastus

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 101 / HUHTIKUU 2009 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2008 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen kohdan huomioon ottaminen kliinisissä auditoinneissa (Suositus no 4, 1.5.2008) Kliinisestä auditoinnista annettava auditointiraportti ja sen säilytysaika

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 11.11.2014 sivu 1(7) SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO Tämä asiakirja liittyy osana Etelä-Savon Sairaanhoitopiiriä koskeviin turvallisuuslupiin. Hallitus 11.11.2014 sivu 2(7) Sisällysluettelo SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

Luotettavaa varavoimaa Olkiluodon kaasuturbiinilta

Luotettavaa varavoimaa Olkiluodon kaasuturbiinilta Nro 21 Joulukuu Kuva: Hannu Huovila Energiamessujen tuliaisina uusia kontakteja Luotettavaa varavoimaa Olkiluodon kaasuturbiinilta FinNuclear-valmennus keräsi kansainvälistä kiinnostusta Vilkas seminaarisyksy

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille 17.6.2014 Karoliina Vesterbacka Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuuhenkilöiden roolit ja vastuut Organisaation tulee esittää/nimetä

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Simulaattorikoulutuksen käyttökokemukset Aarno Lybeck

Asiantuntijaseminaari Simulaattorikoulutuksen käyttökokemukset Aarno Lybeck Asiantuntijaseminaari 14.12.2009 Simulaattorikoulutuksen käyttökokemukset Aarno Lybeck Mitä on simulointi? Simulointi tai simulaatio on todellisuuden jäljittelyä. Todellisuus on ympäröivä maailma. Yleensä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähkölaitetilojen suojaus Ari Ruohomäki Pohjola Vakuutus Oy Sähkölaitetilojen vahingot Kaikista palovahingoista noin 20-25% aiheutunut sähkölaitteista sähkölaitetilojen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Quality. Telatek Quality (TE-Coating Oy) on erikoistunut laadunvarmistukseen ja projektinjohtamiseen. Telatek Quality kuuluu Telatek Groupiin.

Quality. Telatek Quality (TE-Coating Oy) on erikoistunut laadunvarmistukseen ja projektinjohtamiseen. Telatek Quality kuuluu Telatek Groupiin. Quality Telatek Quality (TE-Coating Oy) on erikoistunut laadunvarmistukseen ja projektinjohtamiseen. Telatek Quality kuuluu Telatek Groupiin. Telatek on perustettu 1977, jolloin Raahessa aloitettiin huolto-

Lisätiedot

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS Toimintojen ulkoistamisen syitä Halutaan keskittyä ydin toimintaan Kustannustehokkuuden parantaminen Eritysasiantuntemuksen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007 ORIVEDEN KAUPUNKI Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Hyväksytty 11.6.2007 Voimaantulo 1.7.2007 Sisällysluettelo ORIVEDEN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJESÄÄNTÖ 5 1 Soveltamisala 5 2 Tarkoitus ja periaatteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Varavoimakoneiden huoltopalvelut

Varavoimakoneiden huoltopalvelut Varavoimakoneiden huoltopalvelut pidämme sen käynnissä! Huolettomuutta toimivalla huollolla Hienoinkaan auto ei säilytä käyttövarmuuttaan ilman säänöllistä, ammattitaitoisesti tehtyä huoltoa. Sama pätee

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Ydinvoimalaitosseminaari, Lahti 18.2.2011 Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Martti Vilpas Säteilyturvakeskus (STUK) Ydinvoimalaitosten valvonta Helsinki Lainsäädännön ja viranomaisohjeiden

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot