Ilari Aro KÄYTTÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI SOSNOVY BORISSA LOKAKUUSSA 2007

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (7) Ilari Aro KÄYTTÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI SOSNOVY BORISSA LOKAKUUSSA 2007 YHTEENVETO Säteilyturvakeskus teki yhteistyössä Venäjän ydinturvaviranomaisen Rostechnadzorin kanssa lokakuuta tarkastuksen, jossa arvioitiin Leningradin ydinvoimalaitoksen käyttöorganisaation toimintaa laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi. Arviointi oli osa Venäjän viranomaisen tarkastusohjelmaa, mutta käytännössä se toteutettiin STUK:n johdolla. STUK:n tukena oli ryhmä Teollisuuden Voiman kokeneimpia asiantuntijoita. Lähtökohtana käytettiin 15 vuotta sitten tehdyn kolmen viikon mittaisen vastaavan tarkastuksen tuloksena laadittua raporttia ja siinä annettuja suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Tarkoituksena oli tutkia miten suositukset on otettu huomioon ja miten turvallisuutta voitaisiin edelleen kehittää. Tavoitteena oli lisäksi selvittää potentiaalisia kohteita lähialueyhteistyöohjelmaan. Työ tehtiin seitsemässä erillisessä ryhmässä, ja joka ryhmällä oli oma selvästi määritelty kohdealueensa. Alueet määriteltiin samalla tavoin kuin Kansainvälisen atomienergiajärjestön tekemissä vastaavissa arvioinneissa. Kriteereinä käytettiin sekä suomalaisen osapuolen laajaa kansainvälistä kokemusta hyvistä toimintatavoista että venäläisiä turvallisuusvaatimuksia. Arvioinnissa todettiin, että kaikki vuoden 1992 suositukset oli otettu tarkoitetulla tavalla huomioon ja että käyttöorganisaatio oli aktiivisesti parantanut sekä omia työmenetelmiään että laitoksen rakenteellista turvallisuutta. Kaikilla arvioinnin osa-alueilla oli tapahtunut turvallisuuden kannalta merkittävää parannusta, ja joissakin asioissa toiminta todettiin esimerkilliseksi mitä tahansa kansainvälistä vertailua käyttäen. Laitoksen johdon turvallisuutta korostava asenne heijastuu monipuolisessa ohjelmassa, jota toteutetaan turvallisuuskulttuurin jatkuvaksi kehittämiseksi. Arviointiraporttiin kirjattiin useita hyvää käytäntöä edustavia työmenetelmiä, joista muutkin ydinvoimalaitokset voisivat ottaa oppia. Merkittäviä puutteita käyttöhenkilökunnan toiminnassa turvallisuuden varmistamiseksi ei havaittu, mutta turvallisuuden kehittämiseksi edelleen annettiin joitakin suosituksia. Seuraavassa on tarkasteltu arviointialueittain tapahtunutta kehitystä. Oheisessa taulukossa on listattu myönteisiä havaintoja ja jatkokehitystä vaativia asioita.

2 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 2 Kiitettävää ja kehitettävää Arviointialue Kiitettävää Kehitettävää Organisaatio ja johtamistoiminta Koulutus Käyttö Kunnossapito Tekninen tuki Säteilysuojelu ja valmiustoiminta Paloturvallisuus Johdon määrätietoinen ote laitoksen rakenteellisen turvallisuuden sekä henkilöstön osaamisen ja turvallisuusmyönteisen asenteen kehittämiseksi Simulaattorikoulutuksen aloittaminen ja kehittäminen hyvälle eurooppalaiselle tasolle, inhimillisten tekijöiden korostaminen koulutuksessa sekä edistyksellisen animaatio- ja simulointitekniikan käytön soveltaminen kunnossapitokoulutukseen Turvallisuutta korostavien, järjestelmällisten työmenetelmien noudattaminen valvomotoiminnassa, laitosparametrien ja -tapahtumien tehokas seuranta ja siitä tiedottaminen voimayhtiön sisällä viikoittain videoneuvotteluissa Siirtyminen määräaikaisesta huollosta jatkuvaan kunnonvalvontaan ja ennustavaan kunnossapitoon, esim. turpiinien ja pääkiertopumppujen värähtelynvalvonta Aiemmin esiintyneiden polttoainevikojen perusteellinen selvittäminen ja toimenpiteet, joilla viat on eliminoitu lähes kokonaan; reaktorin valvonnan ja ohjauksen merkittävä parantaminen uudentyyppisen polttoaineen ja automaatiojärjestelmien avulla Säteilyannosten optimointiohjeiston kehittäminen ja henkilöstön säteilyannosten analysointiraporttien tuottaminen; järjestelmälliset ja mittavat ympäristöpäästöjen pienentämistoimet; valmiuskeskus Sosnovyi Borissa. Jatkuvasti miehitetty palovalvomo, johon kaikki palohälytykset tulevat. Turvallisuuden kannalta keskeisen erikoisosaamisen varmistaminen käyttämällä hyväksi korkeatasoisia alihankkijoita, joilla on omassa laatupolitiikassaan jatkuva pyrkimys toimintansa kehittämiseen Todennäköisyyspohjaisen riskimallin jatkuva kehittäminen ja riskiajattelun soveltaminen päätöksenteossa Uuden koulutuskeskuksen toimintojen edelleen kehittäminen Hätätilanneohjeiden edelleen kehittäminen analysointiohjelmia ja simulaattoria hyväksikäyttäen Kunnossapidon tiedonkeruujärjestelmien edelleen kehittäminen Määräaikaisten turvallisuusarviointien käyttöönottaminen kuten Kansainvälinen atomienergiajärjestö suosittaa Valvotun alueen kulkujärjestelyjen edelleen kehittäminen Palo-ovien ja savunpoiston parantaminen

3 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 3 TURVALLISUUDEN KEHITTYMINEN OSA-ALUEITTAIN Organisaatio ja johtamistoiminta Leningradin voimalaitoksen johtamisessa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2002, kun aiemmin itsenäisenä toiminut laitos liitettiin osaksi kansallista ydinvoimayhtiötä Rosenergoatomia. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja parantanut laitoksen mahdollisuuksia toteuttaa jo aiemmin suunnitellut suuret investoinnit turvallisuuden parantamiseen. Rosenergoatomin puitteissa tehtävä tekninen yhteistyö kaikkien ydinvoimalaitosten kesken vaikuttaa tehokkaasti koko Venäjän ydinturvallisuuden parantamiseen ja Leningradin ydinvoimalaitos on säilyttänyt edelläkävijän roolinsa. Leningradin voimalaitoksen johto on tietoinen turvallisuusvastuustaan ja on organisoinut toiminnan sen mukaisesti. Osana julistamaansa turvallisuuspolitiikkaa laitoksen johto painottaa voimakkaasti turvallisuuskulttuurin jatkuvaa kehittämistä. Turvallisuuskulttuuria edistetään johdon antaman esimerkin voimalla, koulutuksella, yhteisillä keskustelutilaisuuksilla sekä järjestelmällisellä oppimisella oman ja muiden laitosten kokemuksista. Eri alueilla tehdyissä arvioinneissa todettiin lukuisia esimerkkejä onnistuneesta turvallisuuskulttuurin soveltamisesta käytännön toimissa. Uutena Rosenergoatomin tuomana piirteenä organisaatioon on lisätty oma sisäinen turvallisuustarkastusyksikkö. Sen johdossa on entinen pääinsinööri ja se tarjoaa laitoksen johtajalle hyvän kanavan saada riippumatonta tietoa organisaationsa todellisesta toiminnasta. Ajatus käyttöorganisaation yksiselitteisestä ja jakamattomasta turvallisuusvastuusta on omaksuttu lainsäädännön muuttumisen myötä. Aikaisemmin turvallisuusviranomaisen tarkastajat antoivat laitoksella lupia moniin erilaisiin toimenpiteisiin omien tarkastustensa pohjalta ja ottivat näin itselleen osan vastuusta. Nykyisin laitos tekee itse kaikki turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat tarkastukset ja pyytää niille hyväksynnän viranomaiselta. Laitokselle toimitettavien laitteiden laadun varmistaminen on muuttunut olennaisesti edellisen tarkastuksen jälkeen. Vuonna 1994 kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen solmimisen jälkeen ydinlaitosten velvollisuus huolehtia itse laitteidensa laadusta vahvistettiin kansallisilla standardeilla. Nykyisin laitoksen omaa laadunvarmistustoimintaa edellytetään lainsäädännössä, ja laitoksella on laadunvarmistuskäsikirjat, joiden sisältö vastaa tyypillistä länsimaista käytäntöä. Valmistuksen aikaisia tarkastuksia laitosten toimeksiannosta tekevät myös hyväksytyt tarkastuslaitokset, mutta tärkeimpien laitteiden vastaanottotarkastukset ja -kokeet laitos hoitaa itse. Oman toimintansa laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi laitos tekee laatupolitiikkansa mukaisesti vuosisuunnitelmat ja varmistaa niiden toimeenpanon. Arvioinnin tuloksena suositeltiin, että oman henkilöstön määrää vähennettäisiin edelleen sellaisissa tehtävissä, joissa erikoistuneet yhtiöt pystyvät tuottamaan korkealaatuisempaa palvelua. Laitoksen on kuitenkin syytä varmistaa, että nämä yhtiöt pyrkivät järjestelmällisesti kehittämään oman toimintansa laatua hyvän turvallisuuskulttuurin mukaisesti. Lisäksi suositeltiin, että laitoksen todennäköisyyspohjaista riskimallia kehitetään jatkuvasti ja että turvallisuuteen vaikuttavia asioita hoidetaan riskitietoisella tavalla. Rakenteellista turvallisuutta suositeltiin parannettavaksi edelleen saman riskimallin avulla.

4 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 4 Koulutus Henkilöstöllä on korkeatasoinen peruskoulutus ja laitoksen oma koulutuskeskuksen tarjoaman erikoiskoulutuksen laajuus on huomattava. Henkilöstön kokemus ja pätevyys tehtäviinsä on riittävä millä tahansa kansainvälisellä asteikolla mitattuna. Koulutusalueella myönteinen kehitys 15 vuoden aikana on ilmeistä. Laitokselle on perustettu uusi uljas koulutuskeskus, jossa työskentelee 150 henkilöä, joista noin 50 ovat kouluttajia. Lisäksi koulutuskeskuksessa toimii psykofysiologinen laboratorio, joka osallistuu laajasti henkilöstön valmennukseen ja käyttötapahtumien tutkintaan. Koulutuskeskukselle on hankittu kaksi täyden mittakaavan koulutussimulaattoria, joissa valvomo on samanlainen kuin laitosyksiköiden oikea valvomo, ja joissa simulaattori käyttäytyy reaaliaikaisesti laitoksen tavoin niin normaaleissa käyttötilanteissa kuin onnettomuuksissakin. Simulaattorikoulutuksen tason ja määrän arvioitiin olevan hyvää eurooppalaista tasoa. Hyvinä käytäntöinä pidettiin kouluttajien käyttämää työmenetelmää ohjaajien toiminnan seuraamiseksi ja yksilöimiseksi häiriötilanteessa; simulaattorikoulutuksen järjestämistä laitoksen normaaleihin ylös- ja alasajoihin liittyen sekä psykologien käyttöä ohjaajien koulutuksessa. Myös kunnossapitohenkilöstön koulutuksessa on alettu kehittämään moderneja vuorovaikutteisia simulointiohjelmia, joiden avulla näytetään kolmiulotteisesti miten pumppuja ym. laitteita kootaan ja puretaan, ja mitä työkaluja missäkin työvaiheessa tarvitaan. Myös reaktorin latauskoneen toiminnan harjoitteluun on kehitetty edistyksellinen simulointiympäristö, joka havainnollistaa kaikkien toimenpiteiden seurausvaikutukset havainnollisesti virtuaalisessa todellisuudessa. Arvioijat totesivat hyväksi myös turvallisuuskulttuurin edistämiseen tähtäävien taskukokoisten kirjasten painattamisen ja levittämisen esimiehille ja työntekijöille. Kirjaset perustuvat IAEA:n julkaisemaan aineistoon ja niissä korostetaan erityisesti että tahattomista virheistä ei rankaista. Potentiaalisiksi yhteistyökohteiksi todettiin kunnossapidon työmenetelmien koulutustoiminta ja ydinturvallisuuden edistämiseksi tarkoitetun kurssin toteuttaminen yhteistyönä kurssimuotoisen koulutustoiminnan edistämiseksi. Koulutustoiminnan määrätietoista kehittämistä pidettiin hyvänä indikaattorina kehittyneestä turvallisuuskulttuurista. Käyttö Käyttötoiminnan toteutus on saatu parhaimpien kansainvälisten käytäntöjen tasolle. Turvallisuuden huomioimisessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Valvomon toimintaa varten on laadittu ohjeistusta, jota noudatetaan tarkasti. Maininnan arvoista on kaikkien toimenpiteiden kirjaaminen lokikirjoihin, tehtyjen toimenpiteiden tarkastus sekä käyttöjohdon valvonta. Laitoksen käynnistäminen suunnittelemattoman alasajon jälkeen tapahtuu esimerkillisen ohjeen mukaisesti sitouttamalla koko organisaatio turvallisuuden kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin. Vuosiraportointia pidettiin turvallisuuskeskeisenä ja erinomaisesti toteutettuna niin että myös muut organisaatiot hyötyvät siitä. Parannettavaa havaittiin hätätilanneohjeiden ja reaktorionnettomuuksia koskevien ohjeiden edelleen kehittämisessä. Uusimpien analyysimenetelmien kuten todennäköisyyspohjaisen

5 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 5 turvallisuusanalyysin soveltaminen pitäisi ottaa käyttöön häiriötilanteiden hallitsemiseksi entistä paremmin. Kunnossapito Vuodesta 1992 alkaen kunnossapito-organisaation rakennetta on selkeytetty karsimalla päällekkäisiä toimintoja ja ulkoistamalla rutiiniluonteisia kunnossapitotöitä. Omassa organisaatiossa on säilytetty työnsuunnittelu ja töiden valvonta sekä vaativimmat erikoislaitteiden huoltotehtävät sikäli kuin ne eivät ole laitteen valmistajan vastuulla. Ulkopuoliset urakoitsijat valitaan tarjouskilpailun pohjalta. Niiden pitää olla turvallisuusviranomaisen hyväksymiä ja myös laitos itse arvioi niiden pätevyyden ennen sopimusten solmimista. Kunnossapitoalueella todettiin myönteisimmäksi asiaksi ennalta ehkäisevän kunnossapidon selvä kehittyminen. Myös jatkokehityksen suunta kohti laitteiden tilan seurantaa ja ennustavan kunnossapidon menetelmien käyttöönottoa todettiin myönteisenä asiana. Esimerkkeinä laitteiden kunnon valvonnasta mainittiin värähtelyvalvonta, jossa käytetään kiinteitä ja moderneja liikuteltavia mittalaitteita, joilla voidaan todeta pyörivien koneiden kunto ilman laitteiden purkua. Myös putkiston ainetta rikkomattomissa tarkastusmenetelmissä todettiin selvää kehitystä. Vuonna 2005 oli otettu käyttöön uusi tietokonepohjainen taltiointijärjestelmä hitsisaumojen tarkastustuloksista. Yhteistyön jatkamista tarkastusmenetelmien edelleen kehittämiseksi pidettiin tarpeellisena. Tekninen tuki Teknisen tuen arviointi käsitti tukiorganisaatioiden käytön, polttoaine- ja ydinjätehuollon, käyttökokemusten hyödyntämisen, määräaikaiset turvallisuusarvioinnit ja laitosmuutosten hallinnan. Laitoksen suunnitteluaineiston ylläpito ja siitä vastaaminen puhutti asiantuntijoita pitkään monien laitosorganisaation sisäisten ja ulkopuolisten kytkentöjen takia. Laitosmuutosten tekemisestä löytyy ohjeistusta ja viimeaikaisen laitosten modernisointiohjelman läpivienti osoittaa järjestelmän toimivan. Laitosten käyttöiän jatkamisen yhteydessä laitokselle on rakennettu uudet turvallisuusrakennukset, joihin on sijoitettu uudet hätäjäähdytysjärjestelmät ja varavoimadieselit sähköä tuottamaan. Polttoainevikojen määrä on vähentynyt tarkastelujaksona merkittävästi. Samoin radioaktiivisen jätteen kertymistä on kyetty vähentämään ja myönteinen kehitys tulee edelleen parantumaan uuden jätehuoltorakennuksen käyttöönoton jälkeen. Käyttökokemusten hyväksikäytön todettiin olevan hyvällä tolalla. Erityisesti voimayhtiön sisäinen tiedonvaihto jokaviikkoisena videoneuvotteluna todettiin erinomaisena ja lähes ainutlaatuisena käytäntönä, jolla varmistetaan että koko yhtiö ja kaikki laitokset tietävät nopeasti muilla laitoksilla tapahtuneista teknisistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Määräaikaisten turvallisuusarvioiden suorittaminen kymmenen vuoden välein Kansainvälisen atomienergiajärjestön suosittelemalla tavalla on vielä hakusessa ja ottaa aikansa ennen kuin vuosittain tapahtuvaa arviointia ryhdytään edelleen kehittämään.

6 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 6 Normisidonnaisuus puhutti edelleen. Normien ja viranomaismääräysten täyttäminen on välttämätöntä mutta ei riittävää. Suomalaispuolelta tähdennettiin, että omien toimenpiteiden turvallisuudesta varmistuminen ja turvallisuuden jatkuva parantaminen ovat keskeisiä perusasioita kehittyneessä turvallisuuskulttuurissa. Säteilysuojelu ja valmiustoiminta Säteilysuojelun ja valmiussuunnittelun alueella oli nähtävissä kaikilla osa-alueilla merkittävää parannusta 15 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kaikki silloin esitetyt parannusehdotukset on otettu hyvin huomioon laitoksella parannustoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huonetilojen puhtaanapito ja siisteys on parantunut suurin harppauksin, mm aiemmin lattioilla käytetyt muovikalvot on korvattu kaksikomponenttimaalilla. Huonetilat ovat nyt puhtaat ja paljon valoisammat kuin aiemmin. Säteilysuojelu on saanut paljon uutta modernia kalustoa, erityisesti käytössä oleva digitaalinen dosimetrijärjestelmä on parantanut merkittävästi työntekijöiden säteilysuojelua, kun annoksia voidaan mitata näytöllä varustetuilla mittareilla eikä pelkästään TLD-dosimetreillä. Maininnan arvoista on, että henkilökunnan kokonaisannos on laskenut neljänteen osaan 15 vuoden takaisesta tilanteesta. ALARA-toiminta säteilyannosten pienentämiseksi on käynnistetty laajalla rintamalla. Huonetilojen, ympäristön sekä päästöjen mittausjärjestelmä on erittäin moderni, informatiivinen ja monipuolinen. Järjestelmällä mitataan laitosyksikkökohtaisesti noin 200 huonetilan annosnopeuksia, ilmakontaminaatiota sekä vesi- ja ilmapäästöjä kuten myös ympäristön annosnopeuksia niin laitospaikalla kuin etäämpänäkin. Järjestelmällä on oma valvomonsa, mutta tiedot saadaan myös laitoksen varavalvomoihin, jotka toimivat onnettomuustilanteissa ensisijaisesti komentokeskuksina, mutta lisäksi tiedot ovat nähtävissä Sosnovy Borin kaupungissa sijaitsevassa alueellisessa hätätilannejohtokeskuksessa. Toisin sanoen järjestelmää käytetään sekä normaalin käytön aikana, että onnettomuustilanteissa. Varautuminen onnettomuus-/hätätilanteisiin (valmiussuunnittelu) on kokonaisuudessaan erittäin laadukasta niin teknisesti kuin hallinnollisesti, erityisesti Sosnovy Borin alueellinen hätätilanteiden uusi johtokeskus oli erittäin sykähdyttävä ja mieleenpainuva 1200 m 2 metrin tiloineen, teknisine tiedonsiirto- ja käsittelylaitteineen sekä tietokoneohjelmineen. Kehitettävää löytyy valvotun alueen sisään kulku- ja ulostulo pisteessä niin kontaminaatiomittarien kuin koko kulkujärjestelyjenkin suhteen. Myös puhtaanapidossa käytettyjen menetelmien kehittämiseen kiinnitettiin huomiota. Paloturvallisuus Kuluneen 15 vuoden aikana paloturvallisuus on kehittynyt paljon: tarpeettomat palokuormat on poistettu, palo-osastointia on parannettu, palon sammutuslaitteita on lisätty ja palokunnan laitteistoa on uusittu. Hyväksi käytännöksi todettiin jatkuvasti miehitetty palovalvomo, johon kaikki palohälytykset tulevat. Tulevat tarpeet kohdistuvat palo-ovien parantamiseen ja savunpoistoon sekä palovahinkoanalyysien suorittamiseen, jotta paloriskistä saadaan täydellinen käsitys.

7 SÄTEILYTURVAKESKUS MUISTIO 7 Viite: Report on joint review on operations safety organization at FGUP concern Rosenergoatom affiliation Leningrad nuclear power plant conducted by Rostechnadzor of Russia and Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK), (November 08 12, 2007)