Tuleeko meille valokuitu? Kevään kuluessa osa Joroislaisista joutuu pohtimaan asiaa.

Transkriptio

1 Tuleeko meille valokuitu? Kevään kuluessa osa Joroislaisista joutuu pohtimaan asiaa. Kerisalon kyläläiset ovat hyväkylä hankkeen innoittamana pohtineet kylänkehittämisen mahdollisuuksia ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tärkeimmäksi parannettavaksi asiaksi koettiin onnettomien tietoliikenne yhteyksien parantaminen. Kerisalon kyläyhdistys ry teetätti kylän alueelle valokuituverkkosuunnitelman. Suunnittelun edetessä huomattiin, että oikea valokuidun liittymäpiste valtakunnan verkkoon on energialaitoksen vieressä oleva teletila. Siellä on kaikki isot operaattorit, varmistetut yhteydet ja varavoima. Liittymispisteen siirtyminen Joroisten kirkolle aiheutti hankkeen turpoamisen. Suunniteltu valokuituhanke käsittää seuraavien alueiden kaikkien kiinteistöjen asukkaita, myös alueella olevia kesäasuntoja. Kiinteistöjen omistajat joutuvat tulevan kevään aikana ottamaan kantaa, lähteäkö mukaan vai ei. Joroisten kunnassa: Jari-Pekan risteyksestä alkaen Stendalista Joroisniemen tienvartta seurakuntamajan ohi radan yli. Radan etelä puolella Kortteella ja Nevakorpi ovat mukana. Köykkään alue on edullisempi kuiduttaa koskenkylän kautta, eikä siksi kuulu tähän hankkeeseen. Linnantien alue, Multatie, Enonjoki, Korhola, Kerisalon saari kokonaan, Hyviänniemi, Kerisalo City ja Huuha. Rantasalmenkunnan puolelta suunnittelualueeseen kuuluu koko Riuttanen, Oravakallion ylikäytävään asti. Alueella on n. 260 asuinkiinteistöä ja n.130 kesämökkiä tai tonttia. Alustava suunnitelma on tehty ja mitoitettu siten, että alueen jokainen kiinteistö saa, niin halutessaan valokuidun. Alustava kokonaiskustannus on n.1,4 milj. sis. Alv 24 %. Osakkaille jää maksettavaa (34-50 %). Lopullisen hinnan määrää liittyjää kohti tuleva kuitumäärä ja Viestintävirasto ja Etelä-Savon Ely-keskus määrittämällä tuen suuruuden jälkikäteen mieleisekseen. Jos kaikki menee oikein hyvin, voi hinta jäädä huomattavasti alle mainittujen lukujen. Lopulliseen hintaan vaikuttaa myös kotitalousvähennys. Siitä työn osuudesta, joka suoritetaan omalla tontilla ja rakennuksessa. Vähennyskelpoisen osuuden päättää verottaja, jolta hankkeen toteuttaja hakee ennakkopäätöksen sen jälkeen kun liittymishinta on saatu sovittua. Piha-alueella tehdylle asennustyölle verottaja määrää kotitalousvähennyskelpoisen hinnan, josta 2014 on 45 % vähennyskelpoista. Kotitalousvähennyksessä on 100 omavastuu osuus. Vähennyksen suuruus verotuksessa on vaihdellut välillä. Kerisalon kyläyhdistys on hakenut Rantasalmen ja Joroisten kunnilta maakuntaliiton kilpailutusta hankkeen toteuttamiselle. Kilpailutuksen haun yhteydessä kunnat sitoutuvat maksamaan oman osansa toteutuneista kustannuksista, Rantasalmi 22 % (Rantasalmi ei hakenut kilpailutusta) ja Joroinen 33 %. Hankkeen ehdoton edellytys on, että se on taloudellisesti kannattava. Kunnat voivat perua tukensa, eikä kylä yhdistyskään lähde viemään kannattamatonta hanketta eteenpäin. Hanke näyttää kannattavalta. Se ei riitä, Kerisalon on voitettavaa maakuntaliiton kilpailutus. Lisäksi pitää olla riittävästi liittyjiä ja rahoituksen järjestyä. Hankkeen on pannut alulle Kerisalon kyläyhdistys ry, mutta jos hanke käynnistyy todella, rakennushanketta hallinnoimaan ja toteuttamaan perustetaan ilmeisesti valokuituosuuskunta. Osuuskunnan osakkaat päättävät lopullisesti, kuinka ja millaisin ehdoin hanke toteutetaan. Hanke on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pitkälti alueen omin voimin. Silloin luodaan työtä omiin kuntiin ja raha jää

2 kiertämään ja hyödyttämään lähialuetta. Myös kehittyvä ammattitaito ja osaaminen jäävät hyödyttämään omia kuntia. Kerisalon kyläyhdistys on tehnyt erilaisia kyselyjä kyläläisille. Valokuituasioissa on käynyt ilmi, että valtaosaa ihmisistä asia kiinnostaa, mutta heillä ei ole kovin paljon tietoa asiasta. Se ei ole ollut vielä ajankohtainen. Tietoa tulee kyllä joka tuutista, se on risti riitaista, eikä tiedä ketä uskoisi. Kun ryhdyin selvittämään asiaa itselleni, soitin läpi kaikki suomen yliopistot, korkeakoulut, teleoperaattoreiden suunnittelijat, suurimmat valokuituosuuskunnat ja etsin sieltä parhaat asiantuntijat. Ja tietysti internetin kautta kahlasin läpi satoja sivuja. Lopputuloksena oli, että tieto lisäsi tuskaa. Ala kehittyy erittäin nopeasti, samaan aikaan on useita keskenään kilpailevia teknologioita, joita aina joku taho markkinoi fanaattisesti, oma hyöty etusijalla, ei asiakkaan. Maallikon on vaikea tietää mistä kukakin puhuu. Olen koonnut seuraavan tietopaketin asioista kuten minä ne ymmärsin. Yritin tarkastella asioita ulkopuolisin silmin, puolueettomasti. Totesin, että yhtä ainoaa oikeaa kuvaa asioista ei ole olemassa. Älä usko minua, hanki itse lisätietoa ja käytä omaa järkeäsi. Sinun pitää muodostaa asioista omakuvasi, omien valokuitua koskevien päätöstesi pohjaksi. Perustietoa eri tiedonsiirtoverkkojen ominaisuuksista. Perinteinen puhelinkaapeli, kuparikaapeleita hyödyntävän ja sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvan ADSL -yhteyden ongelma on, että teknologia on vanhentunutta, eikä sillä enää voida täyttää nykyaikaisia tiedonsiirron tarpeita. Kupariteknologia on tullut tiensä päähän. Operaattorit eivät enää rakenna uusia kupariverkkoja eivätkä korjaa entisiä. Kuparikaapelin välityskyky on rajallinen. Nykyisin ADSL -yhteyden saa nopeimmillaan 24 megabitin nimellisnopeudella, todellisuudessa nopeus on 8-20 megabittiä, kun etäisyys keskuksesta on alle 2 kilometriä. Jos etäisyys on yli 5 km, toimivaa yhteyttä on erittäin hankala saada. Toimivan ADSL -yhteyden saaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta, jos etäisyys vaihteeseen on yli 5 kilometriä. Lisäksi nopeuteen vaikuttavat puhelinkaapelin määrä ja paksuus, mitä ohuempi kaapeli sen nopeampi ja suurempi vaimennus ja - tekninen kunto sekä käytettävän ADSL -teknologian tyyppi. Ilmassa kulkeva data Operaattorit markkinoivat 3G ja 4G verkkoja niiden teoreettisilla maksimi nopeuksilla. Ne on mahdollista saavuttaa vain kun olet itsekseen verkossa. Käytäntö on aivan jotakin muuta. Ilmaverkkojen ongelmana on, että mitä suurempia nopeuksia käytetään, sen suurempia taajuuksia tarvitaan. Mitä suuremmat taajuudet, sen nopeammin aallot vaimenevat ja häiriöt lisääntyvät. Ilmassa kulkeva liikenne toimiakseen luotettavasti, tarvitsee näköyhteyden tukiasemaan. Maasto esteet, rakennukset, kasvillisuus, jopa sääilmiöt, häiritsevät liikennettä merkittävästi. Ilmatila menee helposti tukkoon. Ei tarvitse olla kovin iso asutuskeskus, kun siellä tapahtuu jotakin sellaista, että kaikille tulee tarve soittaa yhtä aikaa. Ilmatilassa on silloin puhelin- ja dataliikennettä paljon ja kun käytettävä kaista jaetaan kaikkien käyttäjien kesken, ilmatila tukkeutuu, eikä verkko enää toimi, se kaatuu. Uutena ongelmana on noussut esiin radioverkon tukiasemien rakentamisen kieltäminen kaupunkialueilla. Asutuskeskuksissa on tukiasemia muutaman sadan metrin välein. Moni ei halua

3 lähelleen tukiasemia, koska he pelkäävät voimakkaasti säteilevien lähetinten pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Monia haittavaikutuksia on todettu koe-eläimillä, mutta ihmisillä ne ovat kiistan alaisia. Ihmisten kokemia haittavaikutuksia on vaikea näyttää toteen, koska eri yksilöiden välillä on suuria eroja. Kiistely jatkuu, molemmilla osapuolilla on vaikutusvaltaisia edustajia. Myös verkon häirintä on riski. Häirintään myydään jo nyt edullisia laitteita, joiden avulla voidaan esim. koko 3G-verkon käyttö estää paikallisesti lähettämällä vahvempaa signaalia siinä käytetyillä taajuuksilla, jotka estävät normaalin radioverkon käytön. Sellaista ilmassa kulkevaa tietoa ei ole, eikä tule koskaan olemaankaan, ettei sitä voi salakuunnella, jos osaa asiansa. Ilmateitse voi käydä lukemassa sähköpostit ja maksamassa laskut pankissa, mutta vaativampaan käyttöön ilmayhteyksistä ei ole, eikä ole koskaan ollut tarkoituskaan. Parhaimmillaan ilmayhteydet ovat väliaikaisten liikkuvien työpisteiden vaatimattomien tehtävien suorittamisessa. Seuraavassa on syy, muutama esimerkki ilmayhteyksien nopeuksista. 2G, 50kt/s 3G, Teoreettinen maksimi nopeus on 21 Mbps, käytännössä merkittävästi alle. Verkossa kulkee data purskeina puheen seassa. Neljä älypuhelinta pystyy pahimmillaan tukkimaan verkon kokonaan. 4G, Maksimi nopeus on 150 Mbps teoriassa, käytännössä Mbps, kulkee vain dataa älypuhelinta pystyy tukkimaan verkon kokonaan, koska yksi älypuhelin voi viedä kaistaa helposti 4-5 Mbps. Nopeudet koskevat vain paluukaistaa. Lähteviä nopeuksia suomessa on rajoitettu, ja yleisin käytössä oleva nopeus on 384 kbit/s, joka rajaa käytettäviä sovelluksia merkittävästi. Liikenne ilmassa on laitettu tärkeysjärjestykseen. Hätäpuhelut ovat etusijalla, sitten yritysten tarpeet. Tavallisten kansalaisten tarpeet ovat tärkeysjärjestyksessä häntäpäässä ja siksi puheluiden määrää ja älypuhelinten käyttämää kaistansuuruutta rajoitetaan. Datan siirto väistää puheluita, kun muille palveluille tarvitaan enemmän verkon kapasiteettia, tiedonsiirto voi hidastua tai jopa keskeytyä. Teknologia uusiutuu nopeasti. Transistorien koko pienenee ja määrä laitteissa kaksinkertaistuu kahden - kolmen vuoden välein. Samoin on käynyt tiedonsiirtonopeuksille. Kun nopeudet kasvavat, se mahdollistaa paranevat palvelut, jotka tietysti vaativat aina vain suurempia nopeuksia. Siksi ilmayhteydet tulevat aina tökkimään. Ilman toimivia kiinteitä yhteyksiä ei pelkillä radiolinkeillä saada tarvittavia laadukkaiden datayhteyksien nopeuksia rakennettua järkevästi. Ilman välityskyky on rajallinen ja häiriötekijät eivät tule poistumaan mihinkään. Toimivat ilmayhteydetkin tarvitsevat aina lopuksi valokuidun. On paljon puhuttu ilmassa kulkevista lähiverkoista, esimerkiksi Kerisalon kylän osalta. Eräs asiantuntija vastasi, kun kysyin olisiko ko. verkko hyvä meidän kylän tapauksessa. Hän sanoi, että Se on todella hyvä, jos haluaa leikkiä. Jos haluaa, että nopeus ei riitä ja yhteydet pätkii, rakentakaa vaan sellainen. Lähiverkot tukkeutuvat samoin kuin 3G ja 4G verkot, koska datan siirtokapasiteetti on vaatimaton tulevaisuuden tarpeisiin nähden.

4 Valokuidun ainoa ongelma on sen kallis alkuinvestointi. Valokuidussa tieto siirretään valon muodossa n. hiuksen paksuisessa, erittäin puhtaasta ja läpinäkyvästä lasista valmistetussa kuidussa. Tietoliikenteessä käytettävä punainen valo saadaan aikaiseksi laserilla. Käyttämällä hyödyksi valon eri aallonpituuksia, joilla on erilaisia ominaisuuksia, voidaan tiedon siirron nopeutta lisätä ja muokata monenlaisiin tarpeisiin. Teknologian kehittyessä pystytään valo pätkimään yhä lyhyempiin pätkiin. Kun yhä lyhyemmät pätkät pystytään lähettämään ja vastaan ottamaan tiedonsiirron nopeus kasvaa. Seuraava kuvio havainnollistaa millaisia tiedonsiirron nopeuksia tulevaisuudessa tarvitaan ja mihin milläkin teknologialla päästään. ADSL ja ilmayhteydet painivat samassa sarjassa. yksi bitti/sekunti = yksi valon välähdys sekunnissa, yksi kilobitti = 1000 välähdystä sekunnissa yksi Megabitti = välähdystä sekunnissa Yksi Gigabitti = välähdystä sekunnissa yksi Terabitti = välähdystä sekunnissa Yksivalokuitu pystyy välittämään dataa jopa 100 terabitiä. (1terabitti = miljoona megabittiä) Eikä sekään ole yläraja. Mitä pienempiin pätkiin valo pätkitään, sen kalliimmat laitteet ovat. Siksi nykyisiin tarpeisiin riittää pienemmät nopeudet, yhteen kuituun voidaan laittaa esim Gigaa (16000 Megaa) mutta käytännön maksiminopeus: Mbps = 10 Gbps sisään ja ulos, nopeutta ei rajoiteta kumpaankaan suuntaan. Yrityksille tarjotaan 1-10 Gbps liittymiä. Tällainen tiedonsiirtonopeus riittää jo vaativiinkin tarpeisiin. Maailma muuttuu visuaaliseen suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että tieto on yhä enemmän liikkuvan kuvan muodossa. Tarve kuvien tiedonvälityskyvylle kasvaa kokoajan, resoluutiot kasvavat

5 kokoajan. Resoluutio tarkoittaa kuvantoistolaitteen tarkkuutta eli erottelukykyä. Sen yksikkönä käytetään yleensä pikseliä (kuvapistettä) pituusyksikköä kohti (pixels per inch / points per inch / dots per inch). Esimerkiksi tietokoneen näytöillä erottelukyvyn arvoja ovat 72 ppi ja 96 ppi. Tulostimissa arvo voi olla esimerkiksi 300 dpi, 600 dpi tai dpi. Toisessa merkityksessä resoluutio on pelkästään kuvan muodostavien pikselien määrä, tällöin se ilmaistaan muodossa pikselien määrä vaakasuunnassa pikselien määrä pystysuunnassa. Eli yksinkertaistettuna monestako kuvapisteestä muodostuu neliötuuman kokoinen kuva. Tietokoneiden näyttötilojen tarkkuus ilmaistaan yleensä tässä muodossa, esimerkiksi pikseliä. Tässä on muutama esimerkki eri resoluutioista. Tavallinen (16:9) tv kuva Full HD 1920*1080 = 2,1 Mbps, suomessa ollaan siirtymässä tähän. Tulevaisuuden tv kuva käyttää 4K ja 8K teknologiaa, silloin tv kuvan tarkkuus ja erottelukyky on huippuluokkaa, lähes kaikki uudet ohjelmat ovat kirkkaissa väreissä ja kolmiulotteisia. TV näyttöjen resoluutiot ovat huikeat. Neliö tuumalla, 25,4*25,4mm alue muodostuu kuvapisteestä. Kuva pysyy erittäin terävänä suurillakin näytöillä. 4K 3840*2160= 8,3 Mbps, 8K 7680*4320= 33,2 Mbps = (16*Full HD) Myös kuvan vaihtumisnopeus sekunnissa vaikuttaa kuvien siirtoon tarvittavaan datamäärään. Meillä nykyisin tv:n kuva vaihtuu 25 sekunnissa, Elokuvissa 24 kertaa sekunnissa. Tulevaisuuden tv:n 4K ja 8K teknologiassa kuva vaihtuu /s. Mitä nopeammin kuva vaihtuu ja mitä pienemmistä osasista kuva muodostuu, sen enemmän kuvan välitys vaatii kaistaa, joko ilmasta tai kuidusta. Tulevaisuuden 4K ja 8K teknologian kuva ei välity enää ilmateitse. Siihen tarvitaan valokuitu. Pelkkä 4K tai 8K kuvan välitys vaatii kaistaa jo 100 Mbps. Eri yhteyksin hintaa on hankala verrata, koska erilaisia vaihtoehtoja on lähes rajattomasti. Seuraavassa on yksi yritys. Valokuitu on kallis. Hintalaskelma samantasoisista palveluista / 50 vuotta KUPARI, ADSL MOKKULA VALOKUITU Hankinta / 5v Käyttömaksut / kk Käyttömaksut / 50 v Uusiminen 5 v. välein Lisäantenni 10 v välein 1500

6 Yhteensä / kk / 50 v Huomioi, että valokuidun suorituskyky on aivan omaa luokkaansa. Se mahdollistaa kaikkien kuviteltavissa olevien palveluiden käytön, mihin mikään muu teknologia ei pysty. Lisää vertailu tietoa Kuinka on nyt? Pääosa suurten asutuskeskusten ulkopuolisten alueiden viestiyhteyksistä joko kuparisia puhelinjohtoja pitkin tai ilmateitse kännyköiden, älypuhelinten ja mokkuloiden kautta. Pitkällä aikavälillä langattomat ratkaisut eivät kilpaile kiinteiden valokuituyhteyksien kanssa, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Molempia tullaan tarvitsemaan jatkossakin osana nykyaikaista tietoverkko infrastruktuuria. Etäisyys tai yhtäaikaisten käyttäjien määrä ei vaikuta valokuituyhteyden laatuun tai nopeuteen. Kuluttajille pystytään myös varmemmin takaamaan, että todellinen yhteysnopeus on saman kuin luvattu nimellisnopeus. Teknisenä ratkaisuna kiinteä valokuitu on nopeudeltaan ja toimintavarmuudeltaan ylivoimainen. Valokuituyhteydellä päästään yli sadan megabitin yhteysnopeuksiin. Yrityksille tarjotaan jo10 gigan nopeuksia. Yleensä valokuitukaapelit aurataan tai kaivetaan maahan sentin syvyyteen. Näin ollen valokuituyhteys ei ole altis sääolosuhteille kuten langattomat yhteydet tai puhelinpylväissä kulkevat ADSL-yhteydet.

7 Valokuidun tärkeimpiä etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Valokuitu onkin ainut tekniikka, jota voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää aina tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Valokuituverkon nopeutta voidaankin kasvattaa lähes rajattomasti. Mitä suurempi osuus datasta saadaan suoraan valokuituverkkoon, sen paremmin myös ilmayhteydet toimivat. Satelliittitekniikalla saavutetaan kohtuullinen nopeus, mutta viive on niin suuri, että minkäänlainen puhe tai videoneuvottelu ei sen kautta onnistu. Satelliitti voi olla ainoa ratkaisu jossain erittäin syrjäisillä seuduilla, Se on kallis käyttää, eikä se ratkaise meidän tiedonsiirtoongelmia. Kuinka valokuitu tulee vaikuttamaan sinun elämääsi? Se tulee muuttamaan kaiken. Kun ensimmäiset sähköt tulivat kartanoihin, siellä paloi vain muutama hehkulamppu. Kukaan ei osannut edes kuvitella mitä kaikkea sähkö mahdollistaa tänä päivänä. Kukaan meistä halua tulla toimeen ilman sähköä, mitään ei voi tehdä, jos sähköt ovat poikki. Valokuidun kanssa käy samoin kun kävi sähkön kanssa. Kukaan ei osaa edes kuvitella mitä kaikkea valokuitu tuo tullessaan. Kyse on investoinnista, jonka tekninen ja taloudellinen käyttöikä on laskelmissa vuotta. Kotimaiset valokuitukaapelien valmistajat takaavat, että jos valokuitu on asennettu oikein, se on käyttökelpoinen ainakin vuotta. Voi olla pidempäänkin, koska lasi ei lahoa eikä ruostu. Kuitujen pintamateriaaleja on useita, mutta esim. polyeteeni kestää maassa ainakin 700 vuotta. Kaivinkone on kuidun suurin uhka. Valokuitu on kallis alkuinvestointi, mutta ainoa tekniikka, joka on kohtuullisin kustannuksin helppo uusia ja päivittää jatkossa. Isot operaattorit ovat liikelaitoksia, jotka pyrkivät maksimoimaan voittonsa. Siksi ne satsaavat ensisijaisesti suuriin asutuskeskuksiin, joissa bisneksen tuotto on paras. Haja-asutus alueilla pidetään yllä lain määräämät minimit. Isoille operaattoreille valokuitu on huono bisnes hajaasutusalueilla. Alkuinvestointi on suuri ja kun maksajia on vähän, investointia ei voi kuolettaa 2-4 vuoden kuluessa. Jos palveluiden hintaa nostaa liikaa, ei pärjää kilpailussa. Lisäksi viranomaiset säännöstelevät palveluiden hintoja. Ilmassa kulkeva liikenne on isoille operaattoreille hyvä bisnes. 3G- ja 4G kännykät ja mokkulat, reitittimet, lisäantennit yms. tarvittavat lelut menevät uusiin muutamanvuoden välein. Niiden myynti ja markkinointi on todella kannattavaa. Puhelut ja palvelut pysyvät halpoina ja epäluotettavina, kuluttaja urputtaa, mutta on tyytyväinen, kun ei tiedä paremmasta. Mitä on tulossa? Esimerkit voivat tuntua utopialta, mutta teknologia on jo olemassa, se kehittyy ja halpenee koko ajan. Etätyöskentely ja koulutuspalvelut Huippunopea laajakaista tuo täysin uudenlaiset työskentelymahdollisuudet haja-asutusalueiden kotitoimistoihin. Tulevaisuuden töistä valtaosa voidaan tehdä missä tahansa, kun on vain toimivat yhteydet. Esimerkiksi nopeaa tietoliikenneyhteyttä vaativat videoneuvottelut ovat valokuidun avulla mahdollisia. On kuin olisi nokatusten, vain henki ei haise. Yrityksille nopeat yhteydet ovat elinehto. Liikuteltavat tiedostot ovat suuria, jos yrityksessä on useita työntekijöitä yhtä aikaa odottelemassa yhteyksien toimimista. Se voi maksaa yritykselle vuodessa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Myös

8 oppilaitokset voivat hyödyntää nopeaa nettiyhteyttä tarjoamalla uudenlaisia tapoja opiskella. Pienikin oppilaitos voi tarjota laajan oppiaine- valikoiman. Tulevaisuudessa voi opiskella vaikka tohtoriksi, kotoa käsin. Hyvinvointi- ja terveyspalvelut muuttuvat täysin. Kun sinulle tulevaisuudessa tulee tarve lääkärin juttusille, ilmoitat lääkärin palveluita välittävälle taholle asiasi. Sinun ei tarvitse matkustaa mihinkään. Lääkäri ottaa sinuun yhteyttä, kun kiireiltään kerkeää. Hän voi kurkistaa kurkkuusi, korvaasi tai kuunnella sydämeesi etänä, pienten apulaitteiden avulla. Kehosi elintoiminnot voidaan skannata laitteella, joka voi tutkia minkä tahansa elimesi sähköisissä toiminnoissa tapahtuvia muutoksia, ja kertoo lääkärille terveytesi tilan. Vakavat sairaudet voidaan havaita ennen kuin päällepäin on mitään havaittavissa. Etätutkimuksen perusteella lääkäri voi ohjata sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Laitteita on jo koekäyttö asteella ja kehittyvät huimaa vauhtia. Ei jonotuksia, ei matkakuluja. Lääkärisi voi olla vaikka maapallon toisella puolella, kun on vain valokuituyhteys. Voit asioida lähes missä tahansa virastossa paikan päällä, vaikka et lähde kotoasi mihinkään. Hiilijalan jälkesi pienenee melkoisesti. Internet-palvelut Internet ei ole pelkkää hupia ja viihdettä, vaan entistä tärkeämpi osa arjen hallintaa, elinkeinoelämää ja yrittämistä. Luotettavan laajakaistayhteyden avulla asioit sähköisesti helposti ja nopeasti. Huippunopealla laajakaistalla työskentelet tehokkaasti myös kotitoimistolla, sillä tieto siirtyy kumpaankin suuntaan yhtä nopeasti ja nopeudet ovat AINA mitä luvataan ja mistä maksetaan. Kun juttelet ihmisten kanssa, joilla on valokuitu, kukaan ei antaisi sitä enää pois. Sinulla voi olla lähes ilmainen, jatkuvasti käytössä oleva yhteys, vaikka kaikkiin oman verkkosi talouksiin. Teksti- tai multimediaviesteistä ei tarvitse enää maksaa, kun ne kulkevat ilmaiseksi netin kautta. Puhepalvelut Verkkoon liitettävällä puhelimella käyttäjä voi soittaa mihin tahansa toiseen matka- tai lankapuhelimeen. Tällöin puhe siirtyy valokuituverkon kautta perinteisen puhelinverkon sijasta. Televisio Valokuitu tuo täysin uuden tavan katsella tv:tä ja runsaan valikoiman tv-kanavia ja tilausvideoita. Ohjelmat ovat teräväpiirto tai 3D-lähetyksiä. Valokuituverkon kautta toimiva internet välitteinen televisio IPTV, tuo televisio-ohjelmat nähtäville suorina lähetyksinä tai jälkikäteen katsottuina esim. 1-5 viikon ajan, koska tahansa. Ohjelmia voi myös tallentaa verkkoon. Valokuitu mahdollistaa reaaliaikaisen yhteyden esim. TV studioon suorissa lähetyksissä. Vuorovaikutteisuus luo uusia ulottuvuuksia TV:n mahdollisuuksiin. Tietokoneet, tulevaisuudessa sinulla on vain näyttö, näppis ja nettiyhteys. Tarvitsemasi ohjelmat ovat pilvessä. Sinulla on aina kaikki uusimmat tarvitsemasi ohjelmistot ja ohjelmaversiot käytössäsi. Tiedostosi on tallennettu ja varmuuskopioitu jossakin muualla. Maksat vain käytöstä tms. Turvapalvelut. Voit seurata livenä kun vorot puuhastelevat kesämökilläsi. Jos asut kaukana, voit ohjata reaaliaikaiset vorotiedot minne haluat, vartiointiliikkeelle, poliisille tai lähellä asuvalle naapurille. Kasvojen tunnistus ohjelmien avulla voit saada voron henkilö ja yhteystiedot. Kiinni

9 jäämisen riski kasvaa merkittävästi. Tähän ei tarvita välttämättä edes sähköliittymää, niin kauan kun aurinko on olemassa. Erilaisia vanhuksille suunnattuja hoiva-, turva-, ja terveyspalveluita on mahdollista tarjota valokuituverkon kautta. Ympäri vuorokauden auki oleva reaaliaikainen näkö- ja kuulo yhteys kotona asuvaan vanhukseen antaa turvaa ja hoivapalveluiden paremman tarpeen määrityksen ansiosta vanhusten on mahdollista asua kotona pidempään. Tulevaisuuden palvelut, ne eivät voi kehittyä, kun ei ole nopeita yhteyksiä. Kun ei ole palveluita, ei tule nopeita yhteyksiä. Rakentamalla nopeat luotettavat, yhteydet, luodaan mahdollisuus uusien palveluiden ja innovaatioiden kehittymiselle. Vain sitä kautta syntyvät tulevaisuuden uudet työpaikat. Globalisaatio ja automaation kehittyminen pitävät huolen siitä, että nykymuotoiset työpaikat tulevat vähenemään. Maaseutumaiset olosuhteet ovat tutkitusti paras elinympäristö lasten kasvatukselle ja kehitykselle. Valokuitu tekee monille mahdolliseksi etätyöt ja maalla asumisen ja sitä kautta kylien asuttuna pitämisen yhtä halvalla kuin kirkonkylissä asuminen on. Valokuitu tuo tullessaan pohdittavia kysymyksiä ja asioita, jotka on hyvä tietää. Kun alueelle rakennetaan valokuituverkko, se on edullisinta rakentaa kerralla joka talouteen. Pohjan maalla on käytännön tietoa siitä, mitä maksaa jälkeenpäin liittyminen. Todelliset kustannukset ovat n. viisi kertaa enemmän. Pienikin työ, kun se suunnitellaan erikseen ja sinne siirretään vartta vasten koneet, kalusto ja työvoima, siihen tärvääntyy koko päivä. Siirtojen ja siirtymisten osuus kustannuksista on suurin. Jälkeenpäin liittyvät eivät saa yhteiskunnan tukia hyväkseen. Kun alueen kaikki taloudet liittyvät jo heti alussa mukaan, se nopeuttaa kaapeleiden asennusta merkittävästi. Koneita ei tarvitse siirtää paikasta toiseen. Koneet etenevät päivittäin sitä mukaa tulee valmista jälkeä. Kytkentäkaivoja ja -koteloita ei tarvitse pitää kauan auki, eikä peittää ja aukoa moneen kertaan. Ne voidaan kytkeä ja peittää heti perästä, työn edetessä. Näin toimittaessa työ on tehokasta ja siksi kustannuksiltaan halvin tapa toimia. Kokonaiskustannukset voivat jopa puolittua, kun kuitu tulee kerralla kaikille, verrattuna siihen, että kuitu tulee pikku hiljaa, pienissä erissä, jokaiselle erikseen. Kun hanke käynnistyy, hankkeeseen lähtijän on sitouduttava siihen kirjallisesti etukäteen. Siten hän saa oikeutuksen yhteiskunnan tukeen. Myöhemmin, kaivutyön aloittamisen jälkeen mukaan tulijoiden kustannuksia Viestintävirasto tai Ely - keskus ei hyväksy enää tukikelpoiseksi. He jäävät tuen ulkopuolelle. Ketään ei voi pakottaa liittymään valokuituverkkoon, suomi on vapaa maa. Otetaan esimerkiksi vaikka jokin vanhus, jolla ei ole tietokonetta eikä televisiota, eikä käytä mitään nykyajan vempaimia. Mihin hän tarvitsee valokuitua? Mutta kun hänen aikansa on ohi ja uusi nuorempi omistaja tulee kiinteistöön, hän haluaa valokuidun, takuu varmasti. Siksi on tärkeää pohtia millaisin keinoin tai ehdoin voitaisiin tällaisiinkin kiinteistöihin tuoda valokuitu valmiiksi nurkalle tulevaisuuden tarpeita varten. Sitten kun tarve on, tehdään kytkennät kiinteistössä. Näin kaikki pääsisivät yhteiskunnan rakentamiskustannuksiin myöntämistä tuista osallisiksi. Ketään ei voi pakottaa ottamaan valokuitua vastoin tahtoaan. Jos joku ei näe valokuidussa mitään järkeä, eikä siksi halua satsata siihen. Se on ok. Entä jos hän tai hänen jälkeläisensä

10 muuttavat myöhemmin mieltään? Kuinka hänen liittymiseen pitää silloin suhtautua? Maksaako liittyminen myöhemmin enemmän? Kuinka paljon? Onko se oikein? Entä jos uusi omistaja on täysin ulkopuolinen. Miten hänen kanssaan menetellään. Mitä valokuitu maksaa hänelle? Kun valokuituverkon runkolinjoja mitoitetaan, pitää huomioida kuidun pitkä kestoikä. Kuidutus pitää mitoittaa siten, että kaikille halukkaille myöhemminkin olisi mahdollisuus liittyä valokuituverkkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kuitumäärät on suunniteltava yläkanttiin alkutilanteen tarpeeseen nähden. Tästä tulee seuraavanlaisia ongelmia. Viestintä virasto on useissa tapauksissa tulkinnut jälkikäteen, että kuidutukset ovat ylimitoitettu ja ottaa tukikelpoisiin kustannuksiin huomioon vain pienen osan kustannuksista. Hankkeeseen alusta mukaan lähtevät joutuvat maksamaan alkuun ylisuuren runkokaapelin kustannukset sellaisten kiinteistöjen puolesta, jotka eivät lähde heti mukaan, koska heillä on oltava mahdollisuus tulla myöhemmin mukaan. Siitä hyvästä tuen osuutta pienennetään. Tuntuuko oikeuden mukaiselta? Kaikki eivät ryve rahassa. Kahdenkymmenen euron ylimääräinen meno kuukaudessa, voi suistaa monenkin ihmisen talouden. Tällaisillakin henkilöillä pitää olla mahdollisuus liittyä valokuituverkkoon, jos he katsovat sen aiheelliseksi. Millaisin ehdoin se olisi mahdollista? Kun jollekin alueelle tulee valokuituverkko, perinteiset kupariset puhelin kaapelit jäävät pois käytöstä, vaikka joku haluaisi ja voisi tulla toimeen niillä edelleenkin. Operaattoreille on liian kallista pitää yllä vanhentunutta poistumassa olevaa teknologiaa muutaman liittyjän takia. Kiinteät kustannukset ovat liian suuret ja siksi perinteiset keskukset poistuvat käytöstä. Joskus on vain pakko hypätä uuteen aikakauteen. Milloin on oikea aika? Meillä jokaisella on siihen oma, toisistaan poikkeava mielipide. Kun valokuituverkkoa rakennetaan, monin paikoin on suuri vaara, että kuparijohdot vaurioituvat. Jos niin käy, pitää ne tietenkin korjata. Se tietysti maksaa. Jos suunnittelu vaiheessa tiedetään, että kuparit jäävät tarpeettomiksi. On mahdollista suunnitella asennustyöt, siten ettei rikkoja tarvitse korjata, jos on mahdollista siirtää palvelut nopeasti valokuituverkkoon. Säästyy pitkä penni. Kiinteistövälittäjät kertovat, että kun ostajat tutustuvat kiinteistöihin, ensimmäisten kysymysten joukossa on millaiset netti yhteydet täällä on, jos yhteydet ovat huonot, kiinnostus kiinteistöön selvästi lopahtaa. Ei olla enää halukkaita selvittelemään kiinteistön muita ominaisuuksia. Näin on varsinkin kesämökkien kohdalla. Ihmisille on yhä tärkeämpää päästä nettiin myös vapaa-ajalla. Sekin on ymmärrettävää, kun ajattelee asiaa tarkemmin. Kaikki palvelut oikeastaan ovat jo netissä. Kaikki lomariennot, tapahtumat, ruokapaikat, näyttelyt, mikä tahansa meno tai palvelu, etsitään netinkautta. Puhelimella on vaikea saada ketään kiinni, koska puhelin palvelut on lakkautettu. Lehdet ja tv ovat paremmin, nopeammin, edullisemmin ja 24 tuntia vuorokaudessa saatavissa netin kautta. Esim. lehtien tieto on lähes reaaliaikaista, eikä jakelukustannuksia ole, kuten paperisilla lehdillä. Jos kiinteistössä on hyvät nettiyhteydet, ostospäätös varmistuu merkittävästi. Toimiva nettiyhteys on yksi avaintekijöistä, jonka perusteella ostopäätös tänään tehdään. Vaikutusta kiinteistön arvoon on hankalampi arvioida. On kuitenkin selvää, että jos kiinteistö sijaitsee alueella, jolla on valokuituverkko ja kiinteistössä ei ole valokuituyhteyttä. Kyseisen kiinteistön arvo ja myytävyys heikkenevät.

11 Tällaisilla hankkeilla on kauaskantoinen merkitys tulevaisuuteen. Alueet, jotka ovat tieverkkojen, vesijohtojen tai tietoliikenneverkkojen ulkopuolella, jäävät helposti kehityksen ulkopuolelle. Asukkaat tarvitsevat kuitenkin kyseisiä palveluita ja joutuvat maksamaan niistä kalliimman hinnan. Ulkopuolisten alueiden on paljon hankalampi pärjätä tulevaisuuden haasteissa. Kannattaako elon taisteluissa antaa liikaa tasoitusta muille, jos haluaa itse pärjätä. Oikeudenmukaisuus liittymien hinnoittelussa on tärkeää. On hankkeita, joissa hinta määräytyy etäisyyden mukaan runkoverkosta. Vieressä oleva pääsee mukaan muutamalla satasella. Kaukana oleva joutuu maksamaan yli Se ei ole oikeudenmukaista. Sama hinta kaikille etäisyydestä riippumatta kuulostaa paremmalta. Kuinka kaukana oleva yksittäinen liittyjä voidaan ottaa mukaan? Missä on raja, että hänen pitää tulla toimeen jotenkin muuten? Vai pitääkö maksaa jotain lisää? Kuinka paljon? Mistä etäisyydestä lähtien? Valokuidussa ei ole kysymys siitä, että tarvitsetko sinä valokuitua nyt vai et. Kyse on siitä, että haluammeko säilyttää hyvinvointi yhteiskunnan palvelut vai ei. Kyse on siitä, mitä sinä olet valmis tekemään tai satsaamaan taloudellisesti tulevaisuuden työpaikkojen ja palveluiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Haluatko, että kunnan väkiluku laskee ja palvelut ajetaan alas. Vai haluatko, että yrittäjille tulee mahdollisuus luoda työpaikkoja. Kun on paljon työtä, asukasluku kasvaa. Saadaan verotuloja, niillä voidaan ylläpitää, jopa parantaa palvelutasoa. Työpaikat eivät synny itsekseen, niitä luodaan vain tietoisella työllä. Yhteiskuntamme kehittyy ja muuttuu koko ajan, haluttiin tai ei. Muutoksen vauhti on jatkuvasti vain kiihtynyt. Jokaisella aikakaudella on oma elinkaarensa. Siirryimme omavaraisesta maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan muutamassa vuosikymmenessä. Teollinen aikakausi on tulossa tiensä päähän ja siirrymme pikkuhiljaa kohti tietoyhteiskuntaa. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa lähes kaikki toiminta ja palvelut perustuvat reaaliaikaiseen ja molempiin suuntiin nopeaan ja vuorovaikutteiseen tiedonsiirtoon. Tiedon siirron nopeus on riippuvainen käytettävästä teknologiasta ja sen laadusta. Ne jotka kulkevat kehityksen kärjessä noukkivat parhaat palat ja määrittävät tulevaisuuden suunnan ja käytännöt. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta se aina tehdään. Mieti tarkkaan, sillä sinä päätät. Päätöksesi vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuutemme on. Anna palautetta tai kysy lisää. Markku Hyvönen Olavintie Kerisalo

12