Read this story in English. My personal story

Transkriptio

1 My personal story Finland 64 Male Primary Topic: CHILDHOOD / FAMILY LIFE / RELATIONSHIPS Topics: EDUCATION PROFESSIONAL CAREER SOCIETAL CONTEXT Key actors: myself, societal condition Year: breadwinner caring/carer/care giver childhood family life fatherhood roles/role pattern degree/diploma health illness career path competences part time/full time reconciliation private/professional salary/income/allowance care facilities legal/illegal poverty rural context Read this story in English R: (...) I was born in the countryside in the 40 s to a big family. We were ten kids. Poverty predominated. My mother and father had a small farm and my father supported us by lumbering. A describing thing was that me and my older brother had to do lumbering, and 1

2 physically challenging work as well, while we were still in the primary school. We were ghting for survival. We had debts. It was really hard grinding. It would not be possible today. Labour protection laws would prohibit using child labour but at that time it was normal to work as a child. In a way, life in a big family is rich. There were siblings and compared to a modern life that feels good. Today children have all kinds of brick-a-brac around them, we were working and we invented the games ourselves. We made cows out of cones and played all this kind of games. It took a while and the countryside changed. It was on my mind as well to get lighter work. There was an end to the lumbering and it was necessary to move out to the cities. Well, hard work continued here as well of course but in a different way. I moved to metal work and started a family. When I was a child, men s participation in raising children and doing housework was completely different than today. Men did not interfere in taking care of the children and didn t do housework. They were doing all the hard work and womenfolk did the housework and took care of the children. However, when I started a family, I participated in some ways in housework and took also care of the children. When my own children were born, it was in a new place. Over 500 kilometres away from the countryside. It was a different culture, one had to adapt. Children and grandchildren have been raised and nurtured in a different way than in my time. (...) I: After the arrival to the city, how did you divide the work in the family? R: In the 70 s when the children were born there were not so many kindergartens at that time. My wife took care of the children in the home and I was working. My wife worked during the weekends and I took care of the children. That was hard work too. (..) I: Were there women doing this job (in the factory)? R: There were. The roles of men and women showed up in the factory work. Women were given repetitive work. They were kind of an extension to a machine. Men did the more demanding tasks. I ended up taking a secondary occupation as a shop steward. I took 2

3 care of that job for 20 years. That came with stress and challenges, arterial hypertension and all that. That was related to being a man. There were mostly men who were chosen for that role as a shop steward. I: What do you think is the reason for that? Why are men the shop stewards? R: I think it is the division of work in the household. Women are needed to take care of the kids at home. There were some women working there but as there were meetings in the evenings, it was often so that men were there and women were working in the home. They took care of the children and cooked. I: You also mentioned that women (in the factory) were doing different work than the men? R: Yes. Their wages were lower. They were given monotonous work beside a machine. They folded (metal) sheets. It did not require any education. This was how the work was divided where I worked. Wages were smaller. It might have been lighter work but often monotonous. Same repetitive stage over and over again. I: You mentioned that this was lighter work? Physically thinking. I don t know. It changed but the monotony was quite often there. ( ) Many women said that it is not a problem for them, they think about what they will do at home when they get there. Read this story in Finnish I: Sopiihan, että tää haastattelu nauhoitetaan? R: Kyllä I: Hyvä. Nyt mä pyytäisin sua antamaan esimerkkejä sun omasta elämästä, joissa vaikutti se, että olet mies. Ja jos voisit vielä kertoa, että millä tavalla se oma mieheys vaikutti niissä tilanteissa tai valinnoissa, mitä olet tehnyt oman elämän aikana. 3

4 R: Elikkä tämmönen miehenä olo niin.. Olen syntynyt tuolla maaseudulla 40-luvulla ja isoon perheeseen. Kymmenen meitä lapsia kaiken kaikkiaan oli. Köyhyys oli vallitseva olotila siellä. Isällä ja äidillä oli pieni maatila ja isä metsätöissä elätti meitä. Kuvaavaa oli se, että me vanhemman veljen kanssa jouduttiin ihan kansakoulussa ollessa metsätöihin ja tekemään raskaita töitä. Taisteltiin siinä elämisestä velkojen kanssa ja niin poispäin. Se oli todella rankkaa raatamista. Ei tänä päivänä tulis kysymykseenkään. Työsuojelunormit jo estäisi tämmösen lapsityövoiman käytön, mutta silloin se oli ihan normaalia, että tehtiin lapsena kovia töitä. Sinänsä sehän oli ihan kun oli iso perhe niin tavallaan semmosta rikastakin se elämä, et oli sisaruksia siinä ja varsinkin kun peilaa tähän nykypäivään niin tuntuu ihan hienolta se. Tänä päivänä on lapsilla kaikkea rihkamaa siinä ympärillä ja meillä oli sitten se työ siinä ja tavallaan ne lelut leikit oli niitä maaseudulla tehtyjä leikkejä. Itse tehtiin käpylehmiä ja kaikkea tämmöstä leikittiin. Sitä kesti aikansa ja sitten maaseutu muuttu ja oli tietysti itelläkin mielessä, että pitäisi kevyempiin töihin päästä. Siellähän loppu sitten metsätyöt ja se oli pakko muuttaa sitten tänne asutuskeskuksiin. No, raskaat työt jatkui täälläkin tietysti, mutta eri tavalla. Minäkin metallitöissä olin ja sitten tuli perheen perustaminen siinä ja.. Silloin kun oli lapsena niin se lasten kasvattaminen ja miesten osallistuminen näihin kotitöihin niin oli aivan erilaista mitä tänä päivänä. Silloin miehet ei niin paljoa puuttuneet lasten hoitoon ja kotitöihin vaan se oli se raskas työ vaan mitä he raatoivat ja naisväki teki sitten nämä kotityöt ja nää lapsen hoidot ja tämmöset. Kun taas sitten jo meillä niin alkoi pikkusen kun ite rupes perhettä perustamaan niin tuli tää jollakin keinoin osallistuminen siihen kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Sitten kun syntyi omia lapsia niin se oli uudessa asuinpaikassa.. Se oli yli 500 kilometriä maaseudulta tänne Helsinkiin muutto niin eri kulttuuri tavallaan. Siinä se sopeutuminen oli.. Niin sitä vaan on pärjäilty ja lapsia kasvatettu ja lapsenlapsia nyt niitä on eri tavalla hoivataan sitten ihan miten oli meidän aikaan nuoruudessa. I: Mainitsit, et oli raskaita töitä, mitä teitte veljen kanssa niin millaisia töitä nää oli? R: Metsätöitä ja siinä se mikä oli se pieni maatila niin siinä peltötöitä ja tämmösiä. Meikin oltiin ihan savotan kämpillä oltiin kansakoulussa ollessa kesäsin. Se oli kovaa työtä. Niinpä sitten näkyy nää kulumiset nivelissä juontaa sieltä. 4

5 I: Entä sitten sisaret ja naisväki? Mitä naiset teki silloin? R: No ne oli lähinnä just siinä niitä kotitöitä ja kotiaskareita. Olihan äitikin kesäisin isän mukana siellä metsätöissä. Kyllä ne naisetkin osallistuivat niihin raskaisiin töihin, peltotöihin ja kaikkeen tämmöseen. Mutta ei tytöt ei ollu missään metsätöissä, me oltiin veljen kanssa pienenä. Joka ei todella tänä päivänä tulis kuuloonkaan, että lapsia laitettais töihin siinä iässä. Tuommoisiin raskaisiin töihin. I: Olitteko kuitenkin koulussa samaan aikaan? R: Joo, koulussa kesäloma-aikana oltiin isän kanssa metsätöissä ja sitten kun päästiin koulusta niin heti sitten metsätöihin. Siellä sitä aherrettiin. I: Miten sitten kaupunkiin tulon jälkeen niin millainen työnjako oli perheessä? R: Meillä oli sillä keinoin, että silloin ei ollu 70-luvulla synty lapset niin ei ollu päiväkoteja vielä oikein silloin niin vaimo hoiti viikot lapsia kotona ja minä olin töissä. Vaimo oli sitten viikonloput töissä ja minä hoidin viikonloput lapsia. Sekin oli raskasta työtä. I: Oliko niin, että vaimo oli vaan viikonloppuisin.. R: Joo, ja viikot hoiti kotona lapsia ja teki kotitöitä. I: Mainitsit tän raskaan työn, että se jollain lailla liitty siihen miehen rooliin. Millä tavalla raskas työ kuvaa? R: Se oli maaseudulla tosiaan niin. Miehet oli ansiotyössä joten se oli kauttaaltaan ihan metsätyötä tai rakennustyötä jotakin. Ja ne kotityöt jäi sitten naisväelle. Pelkästään ne miehet teki niitä raskaita töitä. Se oli todella raskasta jos tiedetään mitä metsätyö on. Käsipelillä tehtiin kaikki ja kesällä oli hirveet helteet ja hyttyset ja talvella oli pakkaset ja lumet. Sen voi kuvitella kun nuorena miehenä ja lapsena tarpoo näissä hommissa. Kyllä se jäljen jättää. I: Eli viittaako raskas työ myös muihin kuin metsätöihin? 5

6 R: Sitten kun kaupunkiin tuli metallitöissä niin ei sekään mitään ihan helppoo ollu. Aika raskasta työtä sekin. Se niinku tavallaan jatkui. Eri tavalla raskaana. (Kaupunki a) oli pölyistä ja meluista ja sitten semmosta staattista kun jossain verstaan lattialla siellä kahdeksankin tuntia seisoksi siellä hitsausmaskit päässä ja käsittelee raskaita metalliosia. Tän tyyppistä. I: Oliko naisia näissä töissä? R: Oli naisia. Siellä tuli taas se naisten ja miesten rooli tässäkin tehdastyössä esille. Naisethan laitettiin sitten sinne tavallaan ykstoikkosempiin töihin johonkin koneen jatkoksi ja miehet teki sitten tavallaan vähän vaativampia hommia. Sitten mä jouduin vielä näissä metallihommissa sivutoimiseksi luottamusmieheksi. Yli 20-vuotta sitä hoidin. Se toi omat haasteet ja stressit sinne. Verenpainetaudit ja kaikki tämmöset. Siinä oli tavallaan.. Sekin liitty siihen miehen rooliin. Enimmäkseen sinne valittiin miehiä luottamusmiehiksi. I: Mikä uskot, että tässä on syynä. Et miks miehet on luottamusmiehiä? R: Eiköhän se oo just se naisen ja miehen se välinen työnjako kotona. Naisia tarvitaan niitä lapsia hoitamaan kotiin. Kyllähän ne oli naisiakin osittain oli niissä tehtävissä, mutta kun mietitään iltaisinkin kokouksia ja tällee niin usein se oli niin, että miehet siellä oli edustamassa ja naiset teki töitä kotona. Hoitivat lapsia ja ruoanlaitossa. I: Mainitsit myös, että naisilla oli jollain lailla erilaiset työtehtävät näissä metallihommissa? R: Joo, kyllä. Pienempi palkka. Se oli.. Ne laitettiin johonkin ykstoikkosiin töihin koneen viereen seisomaan. Siinä poljettiin ja taivutettiin levyjä. Tämmöstä mikä ei vaatinu niin koulutusta eikä mitään sen enempää. Näin ainakin siellä missä minä olin niin jakautu se työtaakka. Palkkaus oli pienempi. Ehkä kevyempi homma, mutta monta kertaa semmonen ykstoikkonen. Samat työt.. työvaihe toistu usein ihan peräkkäin. I: Eli mainitsit, että nämä oli kevyempiä töitä? 6

7 R: Fyysisesti ajatellen. No en tiedä. Sekin vaihteli, mutta se ykstoikkoisuus tuli aika usein esille. Pieniä vaiheita tehdään josssain särmäyskoneella. Se siinä varmasti oli ehkä. Moni nainen sanoi, ettei se heille ole ongelma, että he miettii kotitöitä, että mitä he illalla tekee kotona. I: Mitä itse ajattelit tästä? R: Kyllä mä sen tiedostin, että ei tää.. Ja puhuttiinkin siitä, että pitäis olla vaativimpia hommia, mutta oli tietysti yksilöitä, jotka ei halunneet lähteä vaativampiin eli tyydyttiin siihen. Todella moni saattoi sillä keinoin sen ykstoikkoisuuden korvata, että miettii mitä illalla kotona tekee, mitä ruokaa laittaa ja tämmöstä. Tää on vaan yhen tehtaan, missä minä olin.. Mutta ehkä se oli aika monessa rmassa tällainen se työnjako. Naiset teki tämäntyyppisiä hommia ja miehet oli sitten vähän raskaammissa ja vaativimmissa hommissa. I: Millaisia ne vaativammat työt sitten oli? R: Siinä oli hitsausta ja jotakin levysepän työtä, mitkä vaati tiettyä peruskoulusta ennen kuin pystyi niitä tekemään. I: Eli naisilla ei siten ehkä ollut semmosta koulutusta? R: Ei ollu. Ne tuli ihan ilman mitään koulutusta koneen jatkeeksi jos nyt näin pahasti sanos. 7