PÄÄTÖS LSU-2009-R-73(531) Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Päiväys/Datum Vaasa Dnro/Dnr LSU-2009-R-73(531) PL 262, VAASA - Koulukatu 19 PB 262, VASA - Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax kirjaamo.lsu@ymparisto.fi Fortum Power and Heat Oy PL FORTUM Asia: PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SOVELTAMISESTA FOR- TUM POWER AND HEAT OY: N NOIN MW TUULIVOIMAHANKKEESEEN BERGÖSSÄ (GRANÖ) MAALAHDEN KUNNASSA SEKÄ VOIMAJOHDON OSALTA MYÖS KORSNÄSIN KUNNASSA HANKE Fortum Power and Heat Oy:n Granön tuulivoimahanke, Bergö, Maalahti ja Korsnäs Hankkeesta vastaava Fortum Power and Heat Oy, PL 100, FORTUM Hankkeen kuvaus Hankkeena on Granön varsinaisen tuulivoima- alueen osalta neljän tai viiden tuulivoimalaitoksen rakentaminen Maalahden kuntaa Bergön saarelle. Tuulivoimalaitosyksiköiden yhteenlaskettu teho on MW. Tiestöä myös parannetaan, yhdystie ja huoltotiet rakennetaan. Tuulivoimaloiden maa- alueet ovat yksityisessä omistuksessa, yhden kiinteistön omistaa Maalahden kunta. Fortum on tehnyt maanvuokraesisopimukset maanomistajien kanssa ja ostanut yhden alueen. Yhtiön tavoitteena on, että voimalaitokset olisivat tuotannossa vuonna Hankkeeseen kuuluu myös rakennettava noin 20 km pituinen 110 kv liitäntävoimajohto alueverkkoon Korsnäsin kunnan Bredskäretin saaren kautta. Alustavan suunnitelman mukaan voimajohto rakennetaan Bergön saarella joko maakaapelina tai ilmajohtona Dyngsundin lahteen ja sieltä edelleen kv merikaapelina nykyisen merikaapelin lähelle Bredskäretin saareen, johon rakennetaan sähköasema. Sähköasemalta rakennetaan 110 kv ilmajohto, alustavan suunnitelman mukaan Meritien itäpuolelle, nykyisen 20 kv voimajohdon ja tien kanssa samaan maastokäytävään. Voimajohto jatkuu ilmajohtona Maalahden kunnan Petolahden sähköasemalle. Vaihtoehtoisesti se sijoitetaan Bredskäretistä mantereelle johtavan sillan kohdalla sillan rakenteisiin. Vielä voimassa olevassa seutukaavassa ei ole tuulivoima- aluevarauksia, koska soveltuvia alueita ei oltu sitä laadittaessa vielä selvitetty. Seutukaavassa ei ole muitkaana erityisiä aluevarauksia kyseessä olevalla alueella. Suunniteltu Granön tuulivoima- alue sijaitsee ympäristöministeriössä vahvistettavana olevaan Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen merkityllä tuulivoimaloiden alueella (tv). Merkinnällä osoitetaan maa- ja vesialueita, jotka soveltuvat useiden tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Ehdotetun suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen vedenalaiseen luontoon ja muinaisjäännöksiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.

2 Alustavasti suunniteltua voimajohtoa Bergöstä alueverkkoon ei ole vielä merkitty päivättyyn maakuntakaavaehdotukseen. Alue sisältyy ehdotuksessa myös matkailun vetovoima- alueeseen mv-8 Molpe- Bergö- Moikipää- Bergö; saaristoympäristön luonto ja kulttuuri. Suunniteltu voimajohto kulkisi Moikipään- Molpen kalastajakylän eteläpuolitse. Kyläalue on kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue ja merkitty maakuntakaavaehdotukseen, samoin Petolahden kirkonseutu jossa voimajohto yhdistyisi sähköasemaan. Granön tuulivoima- alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Aiemmin vuonna 2001 Bergön alueelle on laadittu osayleiskaava, mutta tuulivoima- alue on silloin poistettu kaavasta. Bergön ranta- alueille on laadittu rantaosayleiskaava sekä samalla kaavatarkistus Bergön yleiskaavasta vuonna 2001 poistettuun osaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan , mutta Länsi- Suomen ympäristökeskus on valittanut päätöksestä, joten kaava ei ole vielä lainvoimainen. Maalahden kunnanhallitus on päättänyt detaljikaavan laatimisesta Bergön Granön tuulivoimaalueelle jonka kooksi ilmoitetaan 53 ha ja tarkoituksena mahdollistaa korkeintaan 5 kpl teholtaan 3-5 MW tuulivoimalan rakentaminen. Korsnäsin puolella on voimassa rantaosayleiskaava ja Bredskäretillä on itärannalla yksi detaljikaava- alue loma- asunnoille, Alören. Kuuleminen Fortum Power and Heat Oy on tiedustellut yhteysviranomaiselta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvetta ja toimittanut ympäristöselvityksen hankkeesta. Pyyntö on kirjattu saapuneeksi YVA- asiana Vireille tulokieli on suomi. Ympäristöselvitys on laadittu suomeksi ja ruotsiksi; Maalahden kunta on kaksikielinen, enemmistön kieli ruotsi, ja Korsnäsin kunta on ruotsinkielinen. Yhtiö on myöhemmin omasta aloitteestaan toimittanut joiltakin osin korjatun ympäristöselvityksen. Hanketta esiteltiin ja käsiteltiin kokouksessa , jolloin paikalla olivat Fortum Power and Heat Oy:n, Maalahden kunnan ja ympäristökeskuksen edustajia. Lisäksi on kuultu Korsnäsin kunnan edustajia, koska hankkeeseen kuuluva voimajohto kulkisi Bredskäretin saaren läpi Korsnäsin kunnan puolella. Korsnäsin kunnan edustajat ovat mm. esittäneet sähkönsiirron osalta vaihtoehdoksi maakaapelin rakentamista ainakin Bredskäretin osuudelle. Ympäristöselvityksestä on lisäksi pyydetty kommentteja tai haastateltu asiantuntijoita. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi- Suomen ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 6 nojalla, että tuulivoimahankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös sähkönsiirto alueelliseen tai kantaverkkoon, kuten maakaapelit, merikaapeli, sähköasema ja noin 20 km pituinen 110 kv voimajohto. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA- laki) 4 mukaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA- lain mukaista arviointimenettelyä. YVA- asetuksen 6 hankeluettelon kohdassa 7) energian tuotanto ei ole erikseen mainittu tuulivoimaloita, joten YVA- menettelyä ei sovelleta suoraan hankeluettelon perusteella. Tuulivoimaloiden lisäämistä YVA- asetuksen hankeluetteloon valmistellaan, mutta työ on vielä kesken. Arviointimenettelyä sovelletaan kuitenkin yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankeluettelossa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin hankkeisiin, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutus huomioon ottaen, aiheuttaa hankeluettelossa mainittuihin YVA- asetuksen (713/2006) hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yksittäistapauksissa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista päättää alueellinen ympäristökeskus YVA- lain 6 nojalla. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Kysymyksessä on YVA- lain 4 : n 2 momentin mukainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Vaikutukset voivat olla kestoltaan, pysyvyydeltään ja palautuvuudeltaan erilaisia.

3 Hankkeen ominaisuudet a) koko; hankkeen tuulivoimapuisto- osuuden koko verrattuna suurempiin suunniteltuihin tuulivoimapuistoihin ei ole huomattava, vaikka yksittäiset tuulivoimalaitokset voisivat tässä hankkeessa olla hankekuvauksen mukaan 4 kpl 5 MW tuulivoimalaitoksia eli hyvin suuria. Automaattisesti YVA- menettelyyn kuuluvien hankkeiden kokorajaa ei ole vielä lainkaan määritelty YVA- asetuksen hankeluettelossa. Tuulivoimahankkeeseen kuuluu tuulivoimalaitosten lisäksi mm. merikaapeli, mahdollinen maakaapeli, sähköasema ja 110 kv voimajohto ilmajohtona, joka olisi noin 20 km pitkä. Ympäristöselvityksen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että liityntäsuunnitelmat vielä muuttuvat tai tarkentuvat. Voimajohdon linjauksen osalta ei tarkempia ympäristöselvityksiä ole tehty Granön tuulivoima hankkeen ympäristöselvitykseen. Erikseen rakennettu yli 15 km pituinen siirtokapasiteetiltaan mutta tehokkaampi yli 220 kv maanpäällinen voimajohto edellyttäisi YVA- asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointia. Hankekokonaisuuden kokoa ei voi kuvata vähäiseksi. b) hankkeen laajuus; hanke ulottuu kahden kunnan alueelle. c) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; hankkeella on todennäköisiä merkittäviä yhteisvaikutuksia viereiseen saareen Bredskäretiin alustavasti suunnitellun 3-7 kpl noin 2 MW tuulivoimalaitosta mahdollisesti käsittävän tuulivoimahankkeen kanssa, jos se lähtee toteutumaan. Lähellä Bredskäretin puolella on Korsnäsin tuulivoimapuisto, jossa on 4 kpl 0,2 MW vanhempaa jo vuonna 1991 rakennettua tuulivoimalaitosta. Uusittaessa ainakin yksittäisten voimalaitosten teho kasvanee. Hankkeella voi olla yhteisvaikutuksia laajemmin rannikon muiden hankkeiden kanssa. Pohjanmaan rannikolle on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja. Rannikkoalue on esimerkiksi myös samalla merkittävä lintujen syys- ja kevätmuuttoalue. Ei ole vielä tutkittu, miten hankkeiden laajamittainen toteutuminen vaikuttaisi muuttoreitteihin ja varsinkin merkittäviin populaatioihin ja niiden säilymiseen. Hankkeen sijainti a) luonnon sietokyky; kyseessä on rannikkoalue, jonka lajisto ja luonto ovat pienipiirteisiä ja edellyttävät huolellisia luontoselvityksiä koko hankekokonaisuuden, myös siihen kuuluvan voimajohdon osalta jo tunnettujen arvojen kuten suojelualueiden lisäksi. On todennäköistä, että alueella esiintyy esimerkiksi liito- oravaa, ja myös lepakkojen esiintyminen on mahdollista. Vaikka Natura- alueet eivät ole aivan lähellä, on vaikutukset niihin tarpeellista selvittää linnuston osalta, ja myös suhdetta maailmanperintöalueeseen tulisi tarkastella, vaikka tuulivoimahanke ei vaikuta sen geologisiin arvoihin. Hanke sivuaa tai koskettaa kulttuurihistoriallisesti ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäviä alueita. Vaikutusten luonne a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon kohteena oleva väestön määrä; hankkeen vaikutukset ulottuvat kahden kunnan alueelle. Lähialueella Bergössä ja Bredskäretin saarella on runsaasti loma- asutusta sekä myös ympärivuotista asutusta Granön alueen koillispuolella. Bredskäret on muuttumassa enemmän ympärivuotisen asumisen alueeksi. b) Alla mainitut keskeiset ympäristövaikutukset ovat todennäköisiä vaikutuksia tässä hankkeessa, ja yleisemminkin rannikon tuulivoimahankkeissa. Osasta muita vaikutuksia ei ole riittäviä selvityksiä, joten niiden todennäköisyyttä on vaikeampi arvioida. Keskeiset ympäristövaikutukset Tuulivoimahankkeen keskeisimpiä todennäköisiä haitallisia merkittäviä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset saaristomaisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen, erityisesti linnustoon, ihmisten elinolosuhteisiin ja virkistykseen sekä kulttuuriperintöön. Erityisesti Bergössä ja Bredskäretillä on rannoilla vapaa- ajan asutusta, sekä ympärivuotisessa käytössä olevia asuintaloja. Bergössä keskeinen kyläalue on tuulivoima- alueen koillispuolella. Meluhaittojen kuten muidenkin tuulivoimaloiden toiminta- aikaisten mahdollisten haittojen kohdistuminen riippuu mm. tuulivoimayksiköiden lopullisesta sijoittumisesta.

4 Hankkeella on vaikutuksia myös alueen liikenteeseen, merkittävämpiä rakentamisaikana. Rakentamisaikaisten liikennevaikutusten kohdistuminen riippuu siitä, mitä kautta tuulivoimalaelementit ja muu materiaali tullaan tuomaan paikalle. Vaikutukset maisemaan Maisemavaikutukset ovat tuulivoima- ja voimajohtohankkeissa hyvin keskeisiä ja vaikutus on melko pitkäaikainen. Vaikutusta arvioitaessa otetaan yleensä visuaalisesti huomioon mm. vaikutuksia mahdollisesti lieventävä olemassa oleva puusto, olisi kuitenkin myös selvitettävä puuston odotettavissa oleva säilyminen tai muutokset. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Lähimmät luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000-verkoston kohteet ovat Merenkurkun saariston Natura-alue (FI ), joka on lähimmillään 2 km päässä sekä Petolahdenjokisuiston Naturaalue (FI ), joka on yli 10 km etäisyydellä. Ympäristökeskus yhtyy tehtyyn ympäristöselvityksen arvioon siitä, että näiden luontotyyppeihin hankkeella ei liene vaikutusta. Sen sijaan ympäröivien suojeluohjelma- ja Natura-alueiden sekä FINIBA- alueen arvokkaaseen linnustoon hankkeella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on kuitenkin arvioitu vain olemassa olevien tietojen perusteella. Varsinaisen hankealueen linnuston arvellaan muodostuvan tavanomaisista metsälajeista. Bergön saarella pesii kuitenkin myös merikotka. Selvityksessä ei ole lainkaan hyödynnetty tuulivoimaloiden takia käynnistettyä merikotkien satelliittiseurannan tuloksia. Alustavien tuloksien perusteella näyttää siltä, että merikotkien poikaset liikkuvat varsin pitkän pesän lähialueilla laajentaen reviiriään vähitellen. Törmäysriski tuulimyllyihin on kokemattomilla linnuilla merkittävä. Bergön tuulivoimapuistolla saattaakin olla varsin merkittäviä vaikutuksia vaarantuneeksi luokitellulle merikotkalle. Sama koskee hankkeeseen liittyvää voimajohtoa. Hankkeella saattaa olla vaikutuksia muuttaviin lintuihin, kuten kurkiin, hanhiin, joutseniin sekä isoihin petolintuihin. Alueen kautta muuttaa myös vesi- ja lokkilintulajeja. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Bredhällsfladan on myös useiden lintulajien pesimis- ja ruokailualue, joka lisää lintujen liikkumista alueella. Selvityksen selkeä puute onkin, että alueen merkitystä muuttaville ja pesiville lajeille ei ole kunnolla selvitetty eikä hankkeen vaikutuksia linnustoon ole siten pystytty asianmukaisella tavalla arvioimaan. Tämä on todettu myös ympäristöselvityksessä. Tällainen arviointi tulee tehdä. Siinä tulee myös huomioida, että linnustovaikutukset ulottuvat myös läheisille Natura alueille ja hankkeen vaikutuksien merkittävyys Natura 2000-alueen suojeluperusteisiin (lintuihin) tulee myös arvioida. Tuulivoimaloiden ympäristöselvityksessä esitetyistä sijoituspaikoista ongelmalliselta tuntuu 2, joka sijaitsee vanhahkossa tuoreen kankaan metsikössä. Kyseinen luontotyyppi on valtakunnallisen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin perusteella vaarantunut. Merikaapelin osalta on ympäristöselvityksessä vaikutukset lyhyesti mainittu vähäisiksi. Vedenalaisen luonnon osalta tilanne tulisi kuitenkin varmistaa. Hankealueen länsipuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä on Unescon maailmanperintöalue Merenkurkun saaristo, joka on vuonna 2006 hyväksytty Suomen ensimmäisenä luontokohteena maailmanperintöluetteloon geologisin perustein. Maailmanperintöalueen geologisiin arvioihin hankkeella ei ole vaikutusta. Sen sijaan ei ole itsestään selvää, että hankkeella ei ole lainkaan vaikutuksia alueen integriteettiin. Tätä tulisi arvioida. Vaikutukset kulttuuriperintöön Alueella Bergössä ei ole rekisteröityjä muinaismuistoja. Voimajohdon reitti sivuaa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Moikipäässä/ Molpe ja tulee sisään Petolahden kirkonseudun valtakunnallisesti merkittävälle alueelle. Museovirasto on vuonna 2009 inventoinut tuulivoimapuistoalueita arkeologiselta kannalta. Granön aluetta ei ole vielä tässä yhteydessä inventoitu. Historiallisen ajalta on tiedossa joitakin vedenkorkeusmerkintöjä, joita ei ole tarkemmin tutkittu. Alueen inventointi olisi todennäköisesti tarpeen saattaa ajan tasalle, jotta vaikutukset voitaisiin arvioida. Merenalaisesta kulttuuriperinnöstä ei ole mainintaa ympäristöselvityksessä.

5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Meluvaikutuksia on käsitelty ympäristöselvityksessä, mutta tuulivoimaloiden varjo- ja välkevaikutuksia ei ole selvitetty. Terveysvaikutuksia ei ole erikseen käsitelty. Otsikon mukaisia vaikutuksia ei ole käsitelty ympäristöselvityksessä voimajohdon osalta. Yhteisvaikutukset Hankealueen eteläpuolelle salmen toiselle puolen Korsnäsin Bredskäret- saarelle valmistellaan alustavasti lisäksi toisen yhtiön mahdollista hanketta, joka käsittäisi 3-7 kpl noin 2 MW tuulivoimalaa ja joka edellyttää myös sähkönsiirtoa alueverkkoon. Saarella on jo Korsnäsin vanhempi tuulivoimapuisto. Rannikolla ja sen läheisyydessä on muutoinkin suunnitteilla tuulivoimahankkeita. Hankkeiden yhteisvaikutukset on tarpeen arvioida siinä määrin kuin mahdollista hankesuunnitelmien etenemisaikataulut huomioon ottaen. YHTEENVETO Maalahteen ja Korsnäsiin suunniteltuun Fortum Power and Heat Oy:n tuulivoima- ja voimajohtohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta todennäköisesti aiheutuu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA- lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Alueelle kaavaa laativan kunnan viranomaisen, hankkeesta vastaavan ja yhteysviranomaisen tulee pyrkiä riittävään yhteistyöhön hankeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi (YVA- laki 5 ). Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4 ja 7. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava voi hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto- oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei muutoin saa hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa- asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA- lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava Fortum Power and Heat Oy, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Maalahden kunta, Korsnäsin kunta, Österbottens förbund- Pohjanmaan liitto, Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut, EPV Alueverkko Oy Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Maalahden ja Korsnäsin kuntien ilmoitustauluilla 14 päivän ajan ja sähköisesti Länsi-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilla LIITE Valitusosoitus Johtaja Pertti Sevola Kehityspäällikkö Riitta Kankaanpää-Waltermann

6 Liite V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on arkisin kello Vaasan hallinto-oikeuden postiosoite: PL 204, Vaasa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 puhelinvaihde: telekopio: sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.