K Betoniparvekkeiden säilyttävä korjaus

Transkriptio

1 K Betoniparvekkeiden säilyttävä korjaus Luku sisältää Laastipaikkaukset Valukorjaukset Pintakäsittelyn korjaukset Luku ei sisällä Parvekkeiden taustaseinän korjaamista Muiden kuin betonirakenteisten katosten uusimista Parvekkeiden kantavien osien uusimista teräsprofiilella tai uusilla betonielementeillä Parvekelasitusten tekoa K Korjausta edeltävät tutkimukset ja selvitykset Vaatimukset Betoniparvekkeiden korjausvaihtoehtojen tekninen soveltuvuus määritetään betoniparvekkeiden kuntotutkimuksella. Suojelluissa ja muutoin rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaissa kohteissa otetaan huomioon nykykäytännöstä poikkeavat vanhat materiaalit, työmenetelmät, pintakäsittelyt ja koristeosat sekä säilytettävät ominaispiirteet. Parvekkeen eri rakenneosille määritetään soveltuvin korjaustapa. Varaudutaan siihen, että korjausten määrä täsmentyy korjaustyön aikana. Korjausten määrien mittaaminen ja hyväksyminen sekä käytettävät työmenetelmät sovitaan ennakkoon. Rakenteen turvallisuus, terveellisyys ja kosteustekninen toimivuus korjauksen aikana ja sen jälkeen varmistetaan ennen töiden aloittamista. Tehdään työmaan kosteudenhallintasuunnitelma kohteen luonteen ja laajuuden niin edellyttäessä ja tarvittaessa suunnitelma olosuhteiden hallintakeinoista talvityössä. Selvitetään korjaustyön edellyttämässä laajuudessa työn vaikutuspiirissä olevat kulkureitit, tekniset järjestelmät, käytössä olevat tilat ja niiden hallinta sekä tiloissa olevat laitteistot. Selvitetään korjaustöiden vaikutus tilojen käyttöön. Työhön ja kulkureiteille sekä tilojen käyttöön ja teknisiin järjestelmiin vaadittavat suojaukset ja tuennat selvitetään. Selvitetään toimenpiteet purkutyön päästöjen hallintaan sekä purkujätteiden siirrot, erilliskeräys, hyödyntäminen ja kaatopaikkakelpoisuus. Korjausta edeltää hyväksytty mallityö. Ohje Betoniparvekkeet koostuvat eri rakenneosista, joiden ympäristörasitukset ja niissä käytetyt materiaalit vaihtelevat. Betoniparvekkeiden säilyttävät korjaukset ovat usein yhdistelmä eri korjaustavoista. Korjausten keskeisinä tavoitteina ovat parvekkeiden rakenteellinen turvallisuus ja kosteustekninen toimivuus. Palo-osastoinnin asettamat vaatimukset vaikuttavat myös korjausratkaisuihin. Menetelmät ja kriteerit korjattavien kohtien paikallistamiseen ja määrien mittaamiseen

2 yksilöidään ennen töiden aloittamista. Yleensä tämä koskee muun muassa betonin rapaumavaurioita, terästen korroosiovaurioita ja halkeamien korjaamista. Näihin liittyviä tyypillisiä tarkasteltavia tapauksia ovat esimerkiksi parvekelaattojen pielien valukorjausten laajuus ja, toisaalta, parvekelaatan kallistuskorjaukseen liittyvä pielen vastanosto liittyvine vedenpoistojärjestelmineen. Näillä taas on mahdollisesti vaikutusta kaiderakenteeseen ja parvekelaatan alapinnan tippauran toteutukseen. Ennen korjaustöiden aloitusta on selvitetty muun muassa parvekkeiden rakenteellinen toiminta eri rakenneosissa tehtävien purkutöiden vaikutukset parvekkeiden rakenteelliseen toimintaan rakenteiden tuenta korjaustöiden aikana betonin purkamiseen ja puhdistamiseen käytettävät työmenetelmät ja puhdistuksen taso teräsosien puhdistamiseen ja käsittelyyn käytettävät työmenetelmät ja puhdistuksen taso vanhan pintakäsittelyn poistaminen tai puhdistaminen, sekä käytettävät työmenetelmät käytettävät laastit, betonilaadut ja raudoitteet betonoinnin työmenetelmät parvekelaatan riittävät kallistukset ja vedeneristyksen toimivuus ja uusimistarve parvekekaiteiden uusimis- tai korotustarve (voivat aiheutua myös kallituskorjausten seurauksena) parvekkeen koristeosien korjaustapa eri rakenneosissa käytettävät pintakäsittelyt parvekkeen vedenpoisto parvekelasitus ja sen vaikutus paloturvallisuuteen parvekkeen esteettömyys ja käyttöturvallisuus Ennen korjaustöitä selvitetään parvekkeen kannatusrakenteiden toiminta ja sijainti sekä kuormien jakaantuminen rakenneosille, jotta voidaan suunnitella rakenteiden purkutyö ja työnaikainen tuenta. Myös ei-kantavat rakenneosat voivat osallistua koko rakenteen toimintaan, mikä on huomioitava tarkasteluissa. Suunnittelussa on huomioitava mahdolliset laadunvaihtelut käytetyissä materiaaleissa ja ympäristörasitukset rakennuksen eri osissa, jotka voivat aiheuttaa eri asteista vaurioitumista. Esimerkiksi kohteen samojen rakenneosien betonin laadussa voi olla merkittäviä eroja. Lisäksi ylempien kerrosten parvekkeiden vaurioitumisaste on usein ympäristörasituksista johtuen alempien kerrosten parvekkeita suurempi. Parvekkeiden vaurioitumisasteeseen vaikuttaa keskeisesti myös vallitseva tuulensuunta (viistosaderasitus). Teräksiset kannatusrakenteet voivat olla käyttökelpoisia, jos ne eivät ole oleellisesti vaurioituneet ja niiden kantavuus on riittävä korjauksen jälkeiseen tilanteeseen. Teräsosien hitsattavuus on usein tarpeen selvittää. Parvekelaatan alapinnan vaurioiden korjauksessa voidaan tarkastella ankkuroidun ja verkotetun ruiskubetonikorjauksen käyttöä, jos alapinnan teräksistä joudutaan suuri osa paljastamaan. Parvekkeen osien uusimisessa, esimerkiksi kaiteet, huomioidaan mahdollisuuksien mukaan rakennuksen ominaispiirteiden säilyminen. Parvekkeiden mitoissa voi olla merkittävää vaihtelua samassa kohteessa, mikä on huomioitava erityisesti uusittaessa kokonaisia osia. Työmenetelmien suunnittelussa otetaan huomioon rakenteessa mahdollisesti olevat haitalliset aineet tai kosteus- ja mikrobivauriot. Teline- ja suojausratkaisut suunnitellaan viranomaismääräysten, paikallisten järjestyssääntöjen, sääolosuhteiden ja valittujen

3 työmenetelmien mukaan. Telineiden etäisyys seinästä ja korkeus ovat työmenetelmille sopivat. Valmistellaan purkujätteisiin liittyvät toimenpiteet. Pintakäsittely tehdään ensisijaisesti vanhasta pintakäsittelystä puhdistetulle pinnalle. Jos pintakäsittelyä tehdään säilytettävälle pinnalle, varmistetaan vanhan pintakäsittelyn soveltuvuus uuden pintakäsittelyn alustaksi sekä pintakäsittelyjen yhteensopivuus. Pintakäsittely valitaan rakenteen, pinnoitusalustan ja ympäristörasitusten mukaan siten, että rakenne on kosteusteknisesti toimiva. Varmistetaan liitoskohtien, pellitysten, ja saumojen toteutettavuus siten, että rakenne on ja kosteusteknisesti toimiva. Varsinaista työsuoritusta edeltää mallityö, jossa varmistetaan yhteisymmärrys käytettävien työmenetelmien ja materiaalien soveltuvuudesta kohteeseen sekä määritellään korjauksen lopullinen ulkonäkö, muun muassa väri ja pinnan struktuuri. Mallityötä voidaan käyttää myös määrittämään yksittäisten työvaiheiden toteutusta. Mallityölle tehdään silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarvittavat, erikseen määritellyt tekniset kokeet. Mallityö toteutetaan riittävän laajana, esimerkiksi vähintään yksi kokonainen parveke, joka on vaurioasteeltaan edustava. Mallityö hyväksytetään mallikatselmuksessa, josta pidetään työmaa-asiakirjoihin liitettävää pöytäkirjaa. Viitteet E Betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus KorjausRYL Purkaminen ja säilyttäminen by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 by 42 Julkisivujen kuntotutkimus Korjaustöiden laatu 2011 Ratu F Parvekkeen korjaus, betonirakenteiset parvekkeet RT Parvekerakenteet. Korjausrakentaminen. RT Kaiteet ja käsijohteet. RT-Esteettömyystieto. K Työmaa ja lähiympäristö Vaatimukset Ennen töiden aloittamista ja töiden aikana varmistetaan rakenteellinen turvallisuus telineiden ja nostokaluston turvallisuus työmaa-alueen turvallisuus sekä parvekkeiden kulkurajoitukset ja putoamissuojaukset tiedonvälitys päästöjen (pöly, melu, tärinä) hallinnan edellyttämät toimenpiteet säilytettävien rakenteiden, pintojen ja teknisten järjestelmien suojaus ja dokumentointi purettavien rakenteiden ja koristeosien dokumentointi (suojelukohteet) työmaan kosteudenhallinta

4 työmenetelmien mukainen työntekijöiden suojavarustus haitallisten aineiden edellyttämät toimenpiteet työssä syntyvien jätteiden siirrot, erilliskeräys ja hyödyntäminen. Ohje Huolehditaan rakenteiden työnaikaisesta tuennasta, jos rakenteiden varmuus murtumisen tai stabiliteetin menettämisen suhteen voi vaarantua. Telineet tarkastetaan ennen käyttöönottoa ja työn aikana aina muutettaessa, siirrettäessä ja määrävälein työturvallisuustarkastuksessa. Telineet ankkuroidaan riittävälle tuulikuormalle. Nostolaitteet tarkastetaan ennen käyttöönottoa ja määrävälein työturvallisuustarkastuksessa. Tarkastetaan, että nostolaitteiden määräaikaistarkastuksesta on alle vuosi. Varmistetaan, että nostolaitteiden mukana on niiden käyttö-, huolto- ja turvallisuusohjeet. Ennen käyttöönottoa varmistetaan nostolaitteiden tuenta ja liikealue. Rakennuksen käyttäjille järjestetään turvalliset kulkutiet työmaa-alueella. Ulkopuolisten henkilöiden kulkuyhteys korjattaville parvekkeille katkaistaan työjärjestelyiden edellyttämällä tavalla. Huolehditaan käyttäjien tiedottamisesta, erityisesti parvekkeiden käyttörajoituksista. Pölyn leviäminen ympäristöön estetään tarvittaessa telineiden suojapeitteillä. Pölyn kulkeutuminen sisätiloihin estetään suojaamalla tiiviisti ikkunat, parvekeovet ja ulkoilmalaitteet. Pölynpoistoa tehostetaan käyttämällä kohdepoistolla varustettuja työvälineitä. Melun- ja tärinäntorjunnassa keskeistä on työmenetelmien valinta, käyttäjien tiedottaminen meluavien töiden aikataulusta ja altistuksen keston rajoittaminen. Säilytettävien rakenteiden, pintojen ja teknisten järjestelmien suojauksen tason riittävyys määritetään niihin kohdistuvan mekaanisen, kosteus-, lämpötila-, pöly- ja likarasituksen sekä palosuojauksen perusteella. Suojauksen tasoon vaikuttavat myös muut rakennuksen ominaisuudet, esimerkiksi sijainti, muoto ja koko sekä rakenteiden, pintojen ja teknisten järjestelmien vaurioitumisherkkyys. Tarvittaessa työalueen maanpinta ja kasvillisuus suojataan. Parvekkeen yksityiskohdat ja koristeosat sekä niiden sijainti dokumentoidaan (lähinnä suojelukohteet). Listojen ja koristeiden mallikappaleet puhdistetaan maaleista niin, että alkuperäiset mitat ja muodot saadaan selville. Kosteudenhallinnan varmistamiseen voidaan käyttää esimerkiksi Kuivaketju10:n mukaista toimintamallia. Työntekijät perehdytetään kohteeseen. Varmistetaan henkilökohtaisten suojainten saatavuus ja valvotaan niiden käyttöä. Koneiden ja laitteiden kunto ja toimivuus tarkastetaan ennen niiden käyttöönottoa. Toimenpiteet haitallisille aineille kohteessa perustuvat haitallisten aineiden tutkimuksiin. Tunnistamattoman tai haitalliseksi tiedetyn materiaalin ilmaantuessa odottamattomasti työ keskeytetään välittömästi ja eristetään riittävän laajasti ympäristöstään ja tehdään asianmukaiset toimenpiteet. Työssä syntyvät jätteet lajitellaan ja käytetään soveltuvin osin uudelleen. Lietteiden ja muun jätteen kulkeutuminen jätevesiviemäriin estetään. Huolehditaan jätteiden siirtoasiakirjoista. Viitteet

5 KorjausRYL Purkaminen ja säilyttäminen K Purkaminen Vaatimukset Parvekkeen mahdolliset varusteet, saumaukset, vedenpoistojärjestelmät ja parvekelasitukset puretaan suunnitelmien mukaisesti. Vaurioitunutta tai raudoitteille haitallista (tavanomaisesti karbonatisoitunut tai kloridipitoinen betoni) betonia puretaan määritellyssä laajuudessa. Rakenteiden purkujärjestys on suunnitelmien mukainen. Varmistetaan purkutyön aikana rakenteiden kannatustapa ja kannatusten kunto. Varaudutaan tuentatarpeissa ja työmenetelmissä parvekkeissa käytetyn betonin ja teräsosien mahdollisiin materiaalin laatuvaihteluihin. Työmenetelmien soveltuvuus kohteeseen varmistetaan. Jos purkutyö vaikuttaa haitallisesti rakenteen kantavuuteen tai stabiliteettiin tai rakennetta kuormitetaan työn aikana, on rakenne tuettava korjaustyön ajaksi suunnittelijan ohjeen mukaisesti. Varmistetaan purettavien rakenneosien kuormien siirtyminen tukirakenteille. Kantavien rakenteiden raudoitusten betonipeitteen poistamisessa noudatetaan suunnittelijan tekemää tapauskohtaista ohjeistusta. Raudoitteita ja muita teräsosia ei poisteta rakenteesta ilman suunnittelijan antamia ohjeita. Varmistetaan, ettei tapahdu haitallista kastumista liittyviin rakennusosiin ja rakennekerroksiin. Haitalliset aineet poistetaan kyseessä olevien haitallisten aineiden purkumenetelmillä ja varmistetaan vaarallisen jätteen jatkokäsittely. Purku- ja puhdistustyössä syntyvä pesuliete kerätään astioihin. Betonipinnat ja raudoitteet puhdistetaan määriteltyyn puhdistus- ja puhtausasteeseen. Betonipintojen puhdistusasteet on luokiteltu taulukoissa 1 ja 2 ja raudoitteiden puhtausasteet taulukossa 3. Korrodoituneista kohdista raudoitteita paljastetaan vähintään 100 millimetriä vauriokohdan yli. Muiden teräsosien puhdistuksessa sovelletaan raudoitteiden puhtausasteen luokitusta. Taulukko 1 Betonipinnan puhdistusasteet hiekkapuhalluksen jälkeen (by 41). Luokka Määrittely Kuvaus 1 Erittäin kevyt hiekkapuhallus Sementtiliima ja mahdollinen vanha maali ovat poistuneet kauttaaltaan 90 %:sti ja pinnassa voidaan erottaa alle 1 mm:n kiviainesrakeita. Rakenteen pinnalla ei esiinny pinta-alaltaan yli 10 cm2:n kokoisia heikosti puhdistettuja alueita. 2 Kevyt hiekkapuhallus Sementtiliima ja mahdollinen vanha maali ovat poistuneet kauttaaltaan 99 %:sti ja pinnassa voidaan erottaa kauttaaltaan alle 1 mm:n kiviainesrakeita. Rakenteen pinnalla ei esiinny pinta-alaltaan yli 2 cm2:n kokoisia heikosti puhdistettuja alueita.

6 3 Tavanomainen hiekkapuhallus 4 Perusteellinen hiekkapuhallus Sementtiliima ja mahdollinen vanha maali ovat poistuneet kauttaaltaan ja pinnassa voidaan kauttaaltaan havaita selvästi vähintään 4 mm:n kiviainesrakeita. Rakenteen pinnalla ei esiinny puhdistamattomia alueita. Sementtiliima ja mahdollinen vanha maali ovat poistuneet kauttaaltaan ja pinnassa voidaan kauttaaltaan havaita selvästi 8 mm:n kiviainesrakeita. Rakenteen pinnalla ei esiinny pinta-alaltaan yli 100 cm2:n kokoisia luokan 3 alueita. Taulukko 2 Betonipinnan puhdistusasteet korkeapainepesun jälkeen (by 41). Luokka Määrittely Kuvaus 1 Kevyt korkeapainepesu Puhdistetussa pinnassa ei ole jäljellä helposti irtoavia aineksia, kuten leväkasvustoa, hilseilevää maalia tai muuta kynnellä irrotettavissa olevaa materiaalia. 2 Huolellinen korkeapainepesu Puhdistetussa pinnassa ei ole jäljellä helposti irtoavia aineksia, kuten leväkasvustoa, hilseilevää maalia tai muuta kynnellä irrotettavissa olevaa materiaalia ja pinnassa on havaittavissa kauttaaltaan selvä suuttimen jättämä kuvio. Taulukko 3 Raudoitteiden puhtausaste (Ratu F ) Tunnus Kuvaus puhdistusmenetelmästä Pinta paljain silmin tarkasteltuna Suihkupuhdistus, Sa Sa1 Kevyt suihkupuhdistus Ei näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa. Ei heikosti alustassa olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalipinnoitetta tai vieraita aineita. Sa2 Sa2½ Sa3 Huolellinen suihkupuhdistus Hyvin huolellinen suihkupuhdistus Metallin suihkupuhdistus puhtaaksi Ei näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa. Vähän hyvin alustassa olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Ei näkyvää öljyä, rasvaa, likaa eikä valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Puhdistuksen jälkeen epäpuhtauden näkyvät heikkoina värjäytyminä, laikkumaisina tai juovamaisina varjostumina pinnalla. Ei näkyvää öljyä, rasvaa, likaa eikä valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalla yhtenäinen metallin väri. Käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus, St St2 Huolellinen käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus Ei näkyvää pölyä, rasvaa tai likaa. Ei heikosti alustassa kiinni olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalipinnoitetta tai vieraita aineita. St3 Hyvin huolellinen käsityökaluilla tai koneellisesti tehty puhdistus Ei näkyvää pölyä, rasvaa tai likaa. Ei heikosti alustassa kiinni olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalipinnoitetta tai vieraita aineita. Metallialustan metalllinkiilto näkyvissä. Vesipiikkauksella paljastetun raudoituksen puhdistusaste vastaa astetta Sa 2. Saumojen tartuntapinnat puhdistetaan vanhasta saumausmassasta ja muista uuden sauman tartuntaa heikentävistä materiaaleista. Jos pintakäsittely tehdään myös säilytettävän pintakäsittelyn päälle, puhdistetaan vanha pintakäsittely suunnitelmien mukaisesti.

7 Jos puhdistamisessa käytetään pesuaineita, varmistetaan, että pesuaineiden käyttö ei vaikuta pintojen tartunta- tai muihin ominaisuuksiin. Alustan kelvollisuus korjaustyölle hyväksytään purkutyön jälkeen. Ohje Rakenteiden vaurioitumisaste, parvekkeen kannatusrakenteet ja rakenteellinen toiminta sekä mahdollinen kokonaisen rakenneosan purkaminen vaikuttavat keskeisesti soveltuvaan purkutyömenetelmään, tuentajärjestelyihin ja rakenteiden purkujärjestykseen. Kantavien rakenneosien purku voidaan tehdä vasta kantaville rakenteille tulevien kuormitusten siirtämisen tai poistamisen jälkeen. Vaikka rakenneosa ei olisi suunniteltu kantavaksi osaksi, esimerkiksi parvekelaattaan yhteenvalettu parvekekaide, voi se silti jäykistää rakennetta, minkä takia kaiteen purkutyö voi vaatia erillistä tuentaa. Raudoitteiden betonipeitteen poistamisen vaikutus muun muassa kuormien siirtokykyyn, terästen ankkurointiin tai puristusterästen toimintaan edellyttää yleensä suunnittelijan tekemiä kantavuustarkasteluja. Varmistetaan suunnittelijalta raudoitteiden poistaminen myös ei-kantavista rakenteen osista, kuten parvekepielien reunoista. Tyypillisiä haitallisia aineita ovat tässä asbestia sisältävät laastit, maalit ja levyt, PCB:tä ja lyijyä sisältävät saumamassat sekä PAH-yhdisteitä sisältävät vedeneristeet. Mekaanisen piikkauksen jälkeen pinta on yleensä hiekkapuhallettava tai korkeapainepestävä tartunnan varmistamiseksi. Vaurioitunutta betonia poistetaan teräksen ympäriltä yleensä vähintään 1,5 kertaa paikassa olevan teräksen halkaisijan verran, kuitenkin vähintään 15 mm ja siten, että raudoitteiden korroosiokäsittely voidaan tehdä. Kaikki rapautunut betoni poistetaan ehjään pintaan asti. Korroosiovaarassa olevaa raudoitusta ja korrodoituneita teräsosia paljastetaan riittävän laajalti. Paljastettujen rakenteeseen jäävien raudoitteiden puhtausaste on koko ympärykseltään vähintään Sa2, ellei suunnitelmissa toisin määrätä. Merkitykseltään hyvin vähäisessä korjaustyössä tai milloin raudoitteiden tai teräsosien korroosion jatkuminen ei ole muiden teknisten ratkaisujen takia mahdollista tavoitellulla käyttöiällä, voidaan ne puhdistaa luokkaan St2. Valukorjauksissa voidaan betonipeitepaksuuden vähimmäisvaatimuksen täyttyessä puhdistaa raudoitteet yleensä vain irtoaineksesta, elleivät ne ole täysin ruostekerroksen peittämiä tai, jos korroosio on kloridien käynnistämä. Sementtipohjaiset korjaustuotteet edellyttävät yleensä vanhan pinnoitteen poistamista. Viitteet KorjausRYL Purkaminen ja säilyttäminen Korjaustöiden laatu 2011 by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 Ratu F Parvekkeen korjaus, betonirakenteiset parvekkeet RT Parvekerakenteet. Korjausrakentaminen

8 K Tuotteet ja lisätarvikkeet Vaatimukset Yleistä Korjauksessa käytettävät tuotteet ja tarvikkeet on varmennettu kelpoisiksi tarkoitukseensa. Käytettävillä tuotteilla on CE-merkintä tai kansallinen hyväksyntä siltä osin, kuin tuotteet ovat näiden piirissä. Tuotteet ja tarvikkeet soveltuvat käytettäviksi rakennuspaikan sääolosuhteissa sekä vastaavat määritettyyn käyttöikätavoitteeseen ja kuormiin sekä olemassa olevan rakenteen ominaisuuksiin ja rasitustasoon. Rakenteen kosteustekninen toimivuus varmistetaan tuotteita ja tarvikkeita valittaessa. Tuotteet ja tarvikkeet ovat keskenään yhteensopivia. Käytettävät laastit ja betonit ovat pakkasenkestäviä. Tuotteet ja tarvikkeet toimitetaan työmaalle avaamattomissa ja ehjissä alkuperäispakkauksissa. Pakkauksissa on valmistajan merkinnät, joiden perusteella suunnitelma-asiakirjojen mukainen laatu on todettavissa. Tuotteet ja tarvikkeet kuljetetaan suojattuna vahingoittumista vastaan ja varastoidaan työmaalla valmistajan ohjeita noudattaen siten, että ne pysyvät käyttökelpoisina. Jäätymiselle arat tuotteet ja tarvikkeet kuljetetaan ja varastoidaan pakkaskautena lämpimissä tiloissa. Jos tuotteet ja tarvikkeet kestävät varastointia rajallisen ajan, esitetään valmistusajankohdasta vaadittaessa riittävä selvitys. Tuotteiden ja tarvikkeiden sopivuus kohteeseen ja työmenetelmään varmistetaan mallityöllä. Laastipaikkaukset Laastipaikkaukset tehdään tarkoitukseen kehitetyillä käsittely-yhdistelmillä, jotka soveltuvat kohteen ominaisuuksiin ja rasitustasoon. Valukorjaukset Valukorjauksissa käytettävä betoni on joko valmisbetonia tai se valmistetaan työmaalla kuivatuotteista. Betonimassan ominaisuudet soveltuvat käytettävään valmistus-, käsittely- ja betonointitapaan. Betonin lujuus- ja säilyvyysominaisuudet ovat kohteeseen riittäviä. Betonin odotettavissa oleva kutistuma on mahdollisimman alhainen. Ruiskubetonointi tehdään kuivaseosmenetelmään kehitetyillä tuotteilla. Raudoitukset tehdään tarkoitukseen soveltuvalla betoniteräksellä ja siihen soveltuvilla tarvikkeilla. Raudoitteiden juotokset tehdään tarkoitukseen soveltuvalla juotoslaastilla tai -massalla. Peitepaksuusvaatimusten täyttymiseksi käytetään joko kokonaan tai osittain ruostumatonta terästä ja ruostumattomia kiinnikkeitä. Muoteissa käytettävä materiaali täyttää muottiin kohdistuvalle rasitukselle, betonipinnalle ja mittatarkkuudelle edellytetyt vaatimukset. Muottipinnoilla ei saa käyttää sellaista muottiöljyä, joka jättää jälkiä valmiiseen betonipintaan, estää tai heikentää pintakäsittelyn tarttumisen taikka vaurioittaa valmista betonipintaa. Lisäaineita ei saa työmaalla lisätä ilman valmistajan lupaa laasteihin tai betonimas-

9 saan. Lisäaineiden kaikki vaikutukset ovat selvillä ennen käyttöä. Noudatetaan valmistajan kirjallisia varmennettuja käyttöselosteita ja annostelumääräyksiä. Ennakkokokeita tehdään, jos valmistajalta ei saada riittäviä ja hyväksyttyjä ohjeita tai jos lisäaineen kaikkia vaikutuksia ei tunneta. Pintakäsittely Pintakäsittely (tässä myös vedeneristys) soveltuu alustaan, ympäristörasituksiin, työmenetelmiin ja -olosuhteisiin sekä täyttää rakenteen kosteustekniselle toiminnalle edellytetyt vaatimukset. Jos pintakäsittely ulotetaan säilytettävän pintakäsittelyn päälle, tehdään pintakäsittely tuotteilla, jotka soveltuvat käytettäviksi säilytettävän osan pintakäsittelyn kanssa ja vaikuttavissa ympäristörasituksissa. Parvekkeen kaiteet Parvekkeen kaiteet ovat käyttötarkoitukseen soveltuvia joko valmiita rakennejärjestelmiä tai paikan päällä rakennettavia. Kaiteiden ja kiinnitysten materiaali ja rakenne vastaavat suunnitelmissa määrättyihin kuormituksiin, ympäristörasituksiin ja ulkonäköön. Ohje Yleistä Myös CE-merkittyjen tuotteiden soveltuvuus paikallisiin olosuhteisiin on varmistettava. Teräspinnoille ilmastorasitukseen käytettäviä korroosiosuojamaaleja ei saa käyttää raudoitteiden korroosiosuojaukseen. Lyhytaikaisessa työmaavarastoinnissa kuivatuotteet säilytetään tasaisella alustalla, irti maasta ja sateelta suojassa. Valmistuotteet ja pitkäaikaisessa työmaavarastoinnissa kuivatuotteet säilytetään kuivassa ja lämpimässä sääsuojassa. Laastipaikkaukset Paikkauslaastien keskeisiä teknisiä ominaisuuksia ovat lujuusluokka, raekoko, työstettävyys ja jälkihoidon tarve. Laastin lujuus tulisi yleensä olla paikattavan betonin lujuutta alhaisempi ja raekoon paikkojen kokoon verrattuna mahdollisimman suuri. Jos rakenteen kosteusteknisen toimivuuden edellytyksenä on sen kuivuminen korjatun pinnan läpi, on käytettävien materiaalien vesihöyrynläpäisevyys vähintään sama kuin korjattavalla betonilla. Valukorjaukset Muottien on oltava vesitiiviitä käytettäessä itsestään tiivistyvää betonia tai juotosmassaa. Muottien ja säilytettävään rakenteen osaan tulevien muotin kiinnitysten on kestettävä valu- ja tietyissä tilanteissa hydrostaattinen paine sekä ja niiden aiheuttamat voimat. Betonin kutistumistaipumusta voidaan pienentää muun muassa käyttämällä mahdollisimman suuren raekoon kiviainesta ja alhaista vesi-sementtisuhdetta sekä matalan lujuusluokan betonia huomioiden kohteen asettamat rajoitukset. Parvekkeen yläpinnan kallistusten korjauksessa käytetään yleensä ohuissa 3 25 millimetrin täytöissä hienorakeisia ja polymeerimodifioituja sementtilaasteja tai kokonaan polymeerisideaineisia laasteja. Kerrospaksuuden ollessa yli 30 millimetriä, käytetään yleensä pintalattian tekoon soveltuvaa betonia ja lattia tehdään raudoitettuna. Voidaan tapauskohtaisesti myös käyttää kuitubetonia. Käytetään ruostumatonta raudoitusta, jos betonipeitepaksuus ei ole riittävä.

10 Pintakäsittely Parvekkeen rakenneosiin soveltuvat pintakäsittelyt voidaan tavanomaisissa tapauksissa ryhmitellä rakenneosan kosteusteknisen toiminnan mukaan seuraavasti: Parvekelaatan yläpinnassa käytetään yleensä tiiviin kerroksen muodostavia tuotteita, jotka estävät veden kapillaarisen imeytymisen betoniin. Parvekelaattojen alapinnassa käytetään yleensä tuotteita, jotka mahdollistavat rakenteen kuivumisen, eli ns. avoimia tuotteita, joilla on pieni vesihöyrynläpäisevyys. Muilla parvekkeiden pinnoilla käytetään tuotteita, jotka sekä estävät veden kapillaarisen tunkeutumisen betoniin että ovat vesihöyryavoimia, eli ns. puoliavoimia tuotteita. Karbonatisoitumista hidastavan pintakäsittelyn tarve pinnoilla tarkastellaan tapauskohtaisesti riippuen muun muassa rakenteen käyttöikätavoitteista. Pintakäsittelyn keskeisiä muita teknisiä ominaisuuksia ovat säänkestävyys, alkalinkestävyys, UV-valon kestävyys, värisävyjen pysyvyys ja silloituskyky. Jos alusta on struktuuriltaan karkea, rakkulainen tai siinä on halkeilua, ei epäyhtenäisen kalvon muodostamia tiiviitä pintakäsittelyjä voida yleensä käyttää ilman alustan ylitasoitusta. Viitteet RunkoRYL 2010 MaalausRYL 2012 Korjaustöiden Laatu 2011 by 40 Betonirakenteiden pinnat 2003 by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 by 63 Ruiskubetonointiohjeet 2015 by 65 Betoninormit 2016 Ratu F Parvekkeen korjaus, betonirakenteiset parvekkeet 954/2012 Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä Ympäristöministeriön asetus 125/2016 hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen olennaisista teknisistä vaatimuksista SFS-EN Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN 206 Betoni. Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimuksenmukaisuus Rakenteiden lujuus ja vakaus, Betonirakenteet, ohjeet, 2016, Ympäristöministeriö RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. RT Parvekerakenteet. Korjausrakentaminen. RT Kaiteet ja käsijohteet.

11 K Säilytettävä rakenne Vaatimukset Betonirakenteita, parvekkeen varusteet, saumaukset, pellitykset, vedenpoistojärjestelmät ja parvekelasitukset sekä tapauskohtaisesti kaiteet on purettu suunnitelmien mukaisesti. Betonipinnat, raudoitteet ja teräsosat on esikäsitelty suunnitelmissa määriteltyyn puhdistus- ja puhtausasteeseen. Betonipinnan halkeamat ja muut rakenteelliset vauriot on korjattu jatkokäsittelyn edellyttämällä tavalla. Saumapinnat on puhdistettu. Korjausalustan lujuus on riittävä jatkokäsittelyille, mikä varmistetaan joko standardin SFS 5445, SFS 5446 tai SFS-EN 1542 mukaisella suunnitelmissa määritellyllä vetokokeella. Alusta hyväksytään ennen korjaustyön jatkamista sekä laastipaikkausten ja valukorjausten jälkeen ennen pintakäsittelyä. Ohje Jos parvekkeen vaurioituminen on edellyttänyt laajamittaisia purkutöitä, tarkastetaan vielä purkamisen jälkeen vanhojen kannatusrakenteiden materiaali, kunto ja sijainti sekä kantavuus uuteen kuormitustilanteeseen. Yleensä vanhat ratakiskot tai I-profiilit voidaan tarvittaessa säilyttää, jos ne eivät ole merkittävästi korrodoituneita tai muuten vaurioituneita ja tuenta on kunnossa. Yleisiä betonipinnan vaatimuksia jatkokäsittelyille: pinta on puhdas ja pölytön pinnassa ei ole tartuntaa heikentäviä aineita, kuten irtoaineksia, sementtiliimaa, pintakäsittelyn alustaksi soveltumatonta vanhaa pinnoitetta tai rasvaa ja runkoaine on riittävästi näkyvillä rapautumat on poistettu raudoitteille haitallinen, kuten karbonatisoitunut tai kloridipitoinen betoni on poistettu määritellyssä laajuudessa betonipinnan karheus soveltuu seuraavalle käsittelylle Halkeamat korjataan esimerkiksi laastilla tai injektoimalla. Halkeamien korjaamisesta on annettu tarkempia ohjeita SILKO-julkaisun osassa Alustan puhtaus voidaan todeta valkoisella puuvillakankaalla huolellisesti pyyhkimällä. Kankaaseen ei saa jäädä pölyä tai muita epäpuhtauksia. Puhtauden toteaminen tapahtuu vähintään kolmelta noin 300x300 mm:n kokoiselta testialueelta. Lisäksi pintaan lähietäisyydeltä kohdistettava paineilmasuihku ei saa irrottaa pinnasta selvästi havaittavaa määrää pölyä. Alustan tarkastuksesta, mahdollisista huomautuksista ja työn korjaamisesta tehdään muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Korjaukset tehdään ja hyväksytään ennen korjaustyön jatkamista peittävillä työvaiheilla. Viitteet

12 KorjausRYL Purkaminen ja säilyttäminen Korjaustöiden laatu 2011 by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 Ratu F Parvekkeen korjaus, betonirakenteiset parvekkeet SILKO Halkeamien korjaaminen. yleiset laatuvaatimukset. SFS-EN 1542:en.Products and systems for the protection and repair of concrete structures. Test methods. Measurement of bond strength by pull-off SFS 5445 Betoni. Vetolujuus. SFS 5446 Betoni. Tartuntalujuus. K Laastipaikkaus, valukorjaus ja pintakäsittely Vaatimukset Yleistä Töissä noudatetaan tuotekohtaisia työskentely- ja valmistusolosuhdeohjeita sekoitusaikoja ja kertoja enimmäiskerrospaksuuksia ja kuivumisaikoja tai riittävää kalvonpaksuutta ja avointa aikaa Vesi on puhdasta, eikä saa sisältää kovettumisreaktioita häiritseviä aineita tai aiheuttaa väri- tai muita ulkonäköä haittaavia muutoksia. Veden käyttökelpoisuus tutkitaan, jos sen laadusta ei ole täyttä varmuutta. Sekoitettavan veden lämpötila ei saa ylittää tuotteelle määriteltyä sekoitusveden enimmäislämpötilaa. Korjausalusta on aina esikostutettu tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti ja siten, että alustan pinta mattakostea. Teräkset on suojattava välittömästi puhdistamisen jälkeen tarkoitukseen soveltuvalla korroosionsuoja-aineella tuotteen ohjeiden mukaisesti, ellei suunnitelmissa ole erikseen määritelty erillisen korroosiosuoja-aineen tarpeellisuutta. Yksittäisissä työvaiheissa varmistetaan, että työ on suunnitelmien ja yksittäisten työvaiheiden mallityön ja siihen liittyvien teknisten kokeiden mukainen. Mallikorjaukset koestetaan erikseen ennen hyväksyntää. Mahdolliset muutokset ja korjaukset hyväksytään ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Tarkastuksista, mahdollisista huomautuksista ja työn korjaamisesta tehdään muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Materiaalimuutokset on erikseen hyväksyttävä. Muutettavien materiaalein tulee olla ominaisuuksiltaan vähintään suunnitelmissa määritettyjen materiaalien mukaisia. Vastaavuus on todennettava. Työssä käytetyt materiaalit ja työn aikaiset olosuhteet sekä muut työn laatuun vaikuttavat asiat dokumentoidaan. Laastipaikkaus

13 Käytetään tartuntalaastia, jos tuoteyhdistelmän valmistaja sitä edellyttää. Paikkaustyössä käytetään laastia, jonka maksimiraekoko on paikkausten suhteen mahdollisimman suuri, kuitenkaan ylittämättä kolmasosaa paikan paksuudesta. Valmis paikkaus tasoitetaan ympäröivän pinnan tasoon. Tavanomaista laajemman valmiin paikatun alueen tasaisuus on luokiteltu taulukossa 4. Tasaisuus on tällöin vähintään luokan 2 mukainen, ellei suunnitelmissa toisin määrätä. Ilmoitetut sallitut mittapoikkeamat ovat voimassa +20 ±2 C:n lämpötilassa. Taulukko 4 Laastipaikkauksen tasaisuus (RunkoRYL 2010) Mittauspituus [mm] Suurin sallittu poikkeama [mm] Luokka 1 Luokka 2 Luokka ± 3 ± 5 ± 7 Paikkauksen tartuntalujuus todetaan suunnitelmissa esitetysti joko standardin SFS 5445, SFS 5446 tai SFS-EN 1542 mukaan. Paikkauksen tartuntalujuus on oltava vähintään taulukon 5 mukainen, ellei suunnitelmissa toisin määrätä. Taulukko 5 Laastipaikkauksen tartuntalujuus (by 41) Testausikä [d] Tartuntalujuus [MPa] (* *) jos alustalle sallitaan matalampi lujuus (0.7 MPa), sovelletaan tätä lujuutta myös paikkaukselle. Valukorjaus Muotit ovat tukevia, tiiviitä ja säilyttävät betonoitaessa muotonsa sekä mahdollistavat suunnitelmien mukaisen betonipinnan. Itsetiivistyvää betonia tai juotosmassaa käytettäessä muottien on oltava vesitiiviitä. Valukorjauksissa säilytettävän rakenneosan ja valettavan osan välinen tartunta tehdään tapauskohtaisesti ulottamalla säilytettävän rakenneosan raudoitteet uuteen valuun tai erillisellä tartuntalaastikerroksella tai pelkästään esikostutuksella. Tarvittaessa voidaan lisätä mekaanisia tartuntoja juottamalla uusia teräksiä tai kiinnittämällä ankkureita säilytettävään rakenneosaan. Raudoitteiden määrä, dimensiot ja tartuntapituudet sekä tartunnan varmistamistavat ovat suunnitelmien mukaiset. Betonointitapa on betonimassaan ja kohteeseen soveltuva. Betoni tärytetään koneellisesti pois lukien itse tiivistyvä betoni, jota ei tärytetä. Merkitykseltään vähäisissä valuissa voidaan käyttää sullontaa ja muottien vasarointia. Ruiskubetonointi tehdään esikostutettuun pintaan tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti siten, että ruiskutetun kerroksen lujuus, tiiviys, paksuus ja tartunta alustaansa ovat suunnitelmien mukaiset. Jos ruiskubetonoinnilla kasvatetaan rakenteen kantavuutta, ei pintaa saa työstää, ellei tehdä erillistä pinnanajoa kovettuneeseen ruiskubetonipintaan. Ruiskubetonin tartunta on oltava kantavien rakenteiden korjauksessa vähintään MPa ja ei-kantavissa rakenteissa vähintään 0.7 MPa. Tartunta todetaan Standardin SFS-EN mukaan. Parvekelaatan yläpinta muotoillaan kallistuskorjauksissa siten, että parvekelaatan vähimmäiskallistus on 1:50 ja pinta on riittävän tasainen estämään veden lammi-

14 koitumisen. Kallistuskorjauksissa käytettävät työmenetelmät riippuvat käytettävistä tuotteista. Parvekkeen koristeosat vastaavat muotoilultaan ja pintastruktuuriltaan alkuperäistä, ellei suunnitelmissa toisin määrätä. Pintakäsittely Pintakäsittelyn (tässä myös vedeneristys) alusta täyttää laadultaan lopullisen pintakäsittelyn ja ulkonäön edellyttämät vaatimukset. Tarvittaessa pinta ylitasoitetaan joko kokonaan tai osittain noudattaen valmiin pintakäsittelyn alustan tasaisuusvaatimuksia. Pintakäsittelyn alustan tartuntalujuus todetaan suunnitelmissa esitetysti joko standardin SFS 5445, SFS 5446 tai SFS-EN 1542 mukaan. Pintakäsittelystä riippuen on sen alustan pinnan vetolujuuden oltava taulukon 6 mukainen, ellei suunnitelmissa toisin määrätä. Taulukko 6 Pintakäsittelyn alustan pinnan vetolujuus (by 41) Pintakäsittely Tartuntalujuus [MPa] Paksukalvoisten lujien pintakäsittelyjen alusta 1.5 Tavanomainen pintakäsittely 1 Lujuudeltaan heikkojen pintakäsittelyjen alusta 0.7 Ennen pintakäsittelyä varmistetaan tarvittaessa mittaamalla, että alustan kosteus on käytettävälle tuotteelle sopiva. Pintakäsittelyn työmenetelmät riippuvat halutusta ulkonäöstä ja käytettävistä tuotteista. Jos pinta maalataan, yhdistelmäselosteille on esitetty laatuvaatimuksia MaalausRYL 2012:ssa. Pintakäsittelyn jälkeen valmiin pinnan peittävyys, tasaisuus, värit, värien tasaisuus ja pinnan struktuuri ovat suunnitelmien ja mallityön mukaiset. Pinnoitteiden tartuntalujuus todetaan standardin SFS-EN 1542 mukaan. Pinnoitteiden tartuntalujuudelle noudatetaan vastaavia laastipaikkausten tartuntalujuudelle taulukossa 5 esitettyjä vaatimuksia, ellei suunnitelmissa toisin määrätä. Jälkihoito Laastikerrosten, betonin ja tapauskohtaisesti pintakäsittelyn jälkihoito aloitetaan työtekniset asiat huomioiden mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jälkihoitoajoissa ja menetelmissä noudatetaan tuotevalmistajan ohjeita. Varmistetaan jälkihoidon vakaat olosuhteet ja jatkuvuus työssä esiintyvien katkojen yli koko jälkihoidon ajan ja asteittainen jälkihoidon lopettaminen. Jälkihoitoaineita käytettäessä varmistetaan, etteivät ne vaikuta haitallisesti päälle tehtävien kerrosten tartuntaan ja muihin ominaisuuksiin. Tarvittaessa jälkihoitoaine poistetaan ennen jatkokäsittelyä. Ruiskubetonoinnin jälkihoitoaika on vähintään 7 vuorokautta jatkuen siihen asti, kunnes 60 % betonin nimellislujuudesta on saavutettu. Ruiskubetonoinnin jälkihoito toteutetaan ensisijaisesti vesikasteluna. Parvekkeen kaiteet, varusteet, vedenpoisto, pellitykset ja saumaukset

15 Parvekkeen vedenpoisto, pellitykset ja saumaukset tehdään siten, että sadevesi, parvekelaatan yläpinnalla oleva vesi sekä vuoto- ja kondenssivedet eivät aiheuta haittaa rakenteille ja vedet johdetaan pois hallitusti. Parvekkeen kaiteet, käsijohteet, parvekevarusteet, vedenpoisto ja parvekelasitukset asennetaan suunnitelmien mukaisesti siten, etteivät niiden liikkeet riko valmista pintaa. Varmistetaan alustan riittävä kiinnitysvarmuus. Saumakohdat ja läpiviennit tiivistetään elastisella saumamassalla tai muulla suunnitelmissa määrätyllä tavalla. Pellittämisessä noudatetaan RunkoRYL 2010:n luvun 651 Ohut- ja muotolevytyöt runkorakenteissa laatuvaatimuksia. Parvekelasituksissa noudatetaan RunkoRYL 2010:n luvun 811 Julkisivulasitus laatuvaatimuksia. Ohje Yleistä Työskentelyolosuhteet järjestetään käytettävien työmenetelmien ja tuotteiden vaatimusten mukaisiksi. Yleensä ympäristön, käytettävien tuotteiden ja alustan lämpötilan on oltava vähintään +5 C. Työskentelyä kuumalla ilmalla suorassa auringonpaisteessa vältetään. Tapauskohtaisesti käytetään soveltuvaa sääsuojausta, jonka avulla estetään kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin ja varmistetaan vaaditut olosuhteet. Suojapeitteillä peitettyjen telineiden sisällä ilmanvaihto järjestetään riittäväksi ja suojapeitteisiin tiivistyvälle vedelle järjestetään hallittu poistumisreitti. Talviaikana telineiden suojapeitteet valitaan ja asennetaan siten, että tilaa voidaan tavanomaisin keinoin lämmittää korjaustyössä vaadittuja olosuhteita vastaaviksi. Tilaa lämmitetään ennen töiden aloittamista niin kauan, että myös alustan lämpötilalle määrätyt vaatimukset täyttyvät. Tilan lämmitys tehdään soveltuvalla kalustolla siten, ettei vaaranneta jälkihoidon onnistumista tai kosteudenhallintaa kuivaamalla tai kostuttamalla tilaa liiaksi. Alustan esikostutustarve saattaa edellyttää esikostutuksen aloittamista päiviä ennen laastipaikkausten tai valukorjausten aloittamista. Erillisen korroosiosuoja-aineen käyttäminen ei ole yleensä tarpeen, jos voidaan osoittaa, että korroosio ei voi käynnistyä uudelleen korjaukselle määritetyn käyttöiän aikana. Töiden ajoitus, erityisesti pintakäsittelyn osalta suunnitellaan siten, että vältetään pintojen ylimääräinen puhdistus ja häiritsevät työrajat. Katselmusten tulokset, mittauspöytäkirjat, materiaalien toimitusasiakirjat ja muu kirjallinen materiaali on koottu työmaan laadunvalvonta-asiakirjoihin. Tiedot vallitsevista sääolosuhteista (lämpötila, kosteus, tuuli, sade), työnaikaisista suojauksista, alustan lämpötilasta ja tarvittaessa kosteudesta kirjataan vähintään päivittäin sekä työvuoron alussa ja lopussa tai olojen merkittävästi muuttuessa. Olosuhteiden dokumentointiin voidaan käyttää myös loggereita. Laastipaikkaus Laastipaikkausten ohjeelliset työolosuhteet on esitetty taulukossa 7. Maksimilämpötiloista voidaan joustaa, jos samanaikaisesti tehostetaan jälkihoitotoimia ja esikostutusta.

16 Esitettyä matalammissa lämpötiloissa käytetään talvikorjaamiseen tarkoitettuja tuotteita. Taulukko 7 Laastipaikkausten työolosuhteet (by 41) Olosuhde Ympäristö Alusta Lämpötila [ o C] [ o C] Suhteellinen kosteus [%] pintakuiva tai mattakostea Valukorjaukset Valukorjauksissa voidaan puretun osan raudoituksia hyödyntää puhdistuksen jälkeen edellyttäen, että raudoitteet soveltuvat materiaaliltaan käytettäviksi uudessa valussa, eivätkä ole haitallisesti korrodoituneita, taipuneita tai muutoin vaurioituneita. Valuteknisesti hankalissa kohteissa ja, jos muotin täyttyminen on epävarmaa, käytetään yleensä painelaatikkovalua, juotosmassoja tai itse tiivistyvää betonia. Yleensä betonilla tehtävien valukorjausten, pois lukien ruiskubetonointi, vähimmäiskerrospaksuus on millimetriä. Ruiskubetonoitaessa kuivaseosmenetelmällä vesi-sementtisuhde säädetään yleensä työn aikana, joten betonin laadun varmistamisessa korostuu jatkuva laadunvalvonta, erityisesti sekoitusvesimäärän mittaaminen riittävän usein. Tavoiteltava ruiskubetonipinta on suhteellisen tasainen, eikä pinnassa ole suuria kiviainesrakeiden jättämiä kuoppia. Valukorjausten ohjeelliset työolosuhteet ovat vastaavat kuin laastipaikkauksille esitetyt (taulukko 7) pois lukien ruiskubetonointi, jonka ohjeelliset työolosuhteet on esitetty taulukossa 8. Maksimilämpötiloista voidaan joustaa, jos samanaikaisesti tehostetaan jälkihoitotoimia ja esikostutusta. Esitettyä matalammissa lämpötiloissa käytetään talvikorjaamiseen tarkoitettuja tuotteita. Taulukko 8 Ruiskubetonoinnin työolosuhteet (by 41) Olosuhde Ympäristö Alusta Lämpötila [ o C] [ o C] Suhteellinen kosteus [%] pintakuiva tai mattakostea Pintakäsittely Pinnoille voi olla asetettu esimerkiksi suoruus-, tasaisuus-, pinnan struktuuri, värien tasaisuus ja vastaavia vaatimuksia, joiden toteutumista seurataan työn aikana. Tyypillisesti ylitasoitusta käytetään, kun alusta on syöpynyt epätasaiseksi hiekkapuhalluksesta tai siihen on avautunut rakkuloita rakenteissa on ympäristöstään haitallisesti erottuvia laastipaikkauksia pinnan huokoisuus on niin epätasaista, että pintakäsittely jää todennäköisesti kirjavaksi pinta on niin karkea, ettei siihen saada riittävän yhtenäistä pinnoitekalvoa. Valmiin pinnan arvostelun perusteena on käsitellyn pinnan luontainen ulkonäkö, pintakäsittelyn peittävyys ja tasaisuus, pinnan yhdenmukaisuus sekä valmiin pinnan vastaavuus ulkonäköluokkaansa. Pintaa arvosteltaessa otetaan huomioon kokonaisuus, käsiteltävälle alustalle ominainen pintarakenne, käytettävän tuotteen ominaisuudet ja valittu työmenetelmä. Pintaa tarkastellaan niin etäältä, että voidaan hahmottaa koko tarkasteltava alue, esimerkiksi yksittäinen seinäpinta. Ulkonäköluokkien 2 ja 3 pintoja tarkastellaan kohtisuoraan valaistuksen kohdistuessa pintaan katsojan takaa. Pinnan epätasaisuus, työsauma, rajauksen epätäsmällisyys, väri tai kiiltoero on haittaava, jos se nä-

17 kyy yleissilmäyksellä normaalivalossa. Yksittäiset poikkeamat eivät saa erottua normaalissa päivänvalossa tai normaalissa keinovalaistuksessa. Ulkona normaalivalolla tarkoitetaan luovutusajankohdan päivänvaloa. Jälkihoito Erityyppisten sementtipohjaisten tuotteiden viitteelliset jälkihoitoajat olosuhteista riippuen on esitetty Taulukossa 9. Jälkihoidon vähimmäisaikaan vaikuttavat merkittävästi oletetusta poikkeavat sääolosuhteet. Jälkihoitoon kuuluu myös suojaus sateelta, tuulelta ja suoralta auringon paisteelta. Taulukko 9 Sementtipohjaisten tuotteiden ohjeelliset jälkihoitoajat (by 41). Jälkihoito kastelemalla tai muovipeitteellä Olosuhteet Lämpötila [ o C] Lämpötila yli +20 [ o C] Puhdas sementtilaasti tai betoni 7 vrk 14 vrk Polymeerimodifioitu sementtilaasti 3 vrk 6 vrk Parvekkeen kaiteet, varusteet, vedenpoisto, pellitykset ja saumaukset Parvekerakenteiden liitos- ja saumakohtien tiiveys vaikuttaa merkittävästi koko parvekerakenteen kosteustekniseen toimintaan. Laastisaumojen tiivistäminen elastisella massalla on usein suositeltavaa. Viitteet RunkoRYL 2010 MaalausRYL 2012 Korjaustöiden Laatu 2011 by 40 Betonirakenteiden pinnat 2003 by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 by 63 Ruiskubetonointiohjeet 2015 by 65 Betoninormit 2016 Ratu F Parvekkeen korjaus, betonirakenteiset parvekkeet SFS-EN Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN 206 Betoni. Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimuksenmukaisuus Rakenteiden lujuus ja vakaus, Betonirakenteet, ohjeet, 2016, Ympäristöministeriö RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. RT Parvekerakenteet. Korjausrakentaminen. RT Kaiteet ja käsijohteet. SFS-EN A1:en. Testing sprayed concrete. Part 4: Bond strength of cores by direct tension

18 SFS-EN 1542:en.Products and systems for the protection and repair of concrete structures. Test methods. Measurement of bond strength by pull-off SFS 5445 Betoni. Vetolujuus. SFS 5446 Betoni. Tartuntalujuus. K Valmis työ Vaatimukset Valmis työ kaikkine työvaiheineen täyttää suunnitelmissa ja sopimusasiakirjoissa sekä mallitöissä määritetyt vaatimukset. Vastaanottokatselmuksesta laaditaan pöytäkirja, jossa esitetään mahdolliset huomautukset ja toimenpide-ehdotukset. Suojaukset on oltava purettuina, työalue siistittynä sekä työvälineet, kalusto ja ylijääneet materiaalit siirrettyinä pois kohteesta sopimusasiakirjojen mukaisesti. Ohje Valmiille työlle tehdään itselle luovutus ennen sen luovuttamista tilaajalle. Likaantuneet rakenteet ja piha-alueet puhdistetaan työtä edeltäneelle tasolle ennen luovutusta. Työn ajaksi irrotetut julkisivun osat kiinnitetään takaisin. Tilaajalle luovutetaan työssä käytettyjen tuotteiden ja tarvikkeiden käyttö- ja huolto-ohjeet. Viitteet KorjausRYL Purkaminen ja säilyttäminen Korjaustöiden laatu 2011 by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2016 Ratu F Parvekkeen korjaus, betonirakenteiset parvekkeet