JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
|
|
- Helmi Hukkanen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Parvekkeet Säilyttävät korjaukset - suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka JUKO-ohjeistokansio on tarkoitettu henkilöille, jotka pystyvät soveltamaan annettuja ohjeita, ymmärtämään niihin liittyvät rajoitukset sekä ottamaan vastuun niiden soveltamisesta omassa työssään. Aineiston laajuuden takia on mahdollista, että siinä esiintyy ristiriitaisuuksia, jopa suoranaisia virheitä. Vaikka valmistelutyöhön on osallistunut lukuisa joukko julkisivukorjaamisen osaajia, ei Julkisivuyhdistys, sen jäsenet tai valmistelutyöhön osallistuneet henkilöt, yritykset tai yhteisöt ota vastuuta annetuista ohjeista. JUKO ohjeistokansio on toistaiseksi koekäytössä. Havaituista virheistä ja puutteista pyydetään ilmoittamaan Julkisivuyhdistykselle ( . info@julkisivuyhdistys.fi).
2 YHTEENVETO Tässä luvussa käsitellään parvekkeiden säilyttävien korjausten suunnitteluohjeita. Ohjeissa on käsitelty - suunnittelun lähtökohdat - korjauksen valmistelevat työt - laastipaikkaus- ja valutyöt - pinnoitus - vedeneristystyöt ja parvekelaatan vedenpoiston toimivuuden varmistaminen JUKO OHJEISTOKANSIO A RAKENNUKSEN YLLÄPITO A1 Kiinteistönpidon strategiat B HANKE- SUUNNITTELU B1 Korjaushankkeen osapuolet C KORJAUS- SUUNNITTELU C1 Suunnittelun valmistelu D RAKENTAMIS- VAIHE D1 Rakennusvaiheen organisaatio, urakkamuodot ja toteutus E KORJATUN RAKENTEEN YLLÄPITO E1 Julkisivukorjauksen käyttö ja huoltoohje A2 Korjaushanke asuntoosakeyhtiössä B2 Rakenteet ja korjausmahdollisuudet C2 Suunnittelun ohjaus D2 Korjausurakan vastaanotto A3 Rakennuksen käyttö- ja huoltoohje B3 Korjaustarpeen selvittäminen ja kuntotutkimukset B4 Korjaustavan valinta B5 Rahoitustarkastelut B6 Viranomaisohjaus julkisivukorjaushankkeessa KORJAUSTAPAKUVAUKSET Yleiskuvaukset ELIKAARIKUSTANNUSLASKENTAOHJELMA JUKO.xls Investointikustannukset Elinkaarikustannusten vertailu - 2 -
3 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT RASITUSTEKIJÄT JA KUORMITUKSET Rasitukset KOSTEUSTEKNISEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN PALOMÄÄRÄYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN TERVEYDELLE JA YMPÄRISTÖLLE VAARALLISET AINEET KORJAUSTEN VALMISTELEVAT TYÖT MALLITYÖT JA MÄÄRIEN MITTAUKSISTA SOPIMINEN Mallityöt Määrien mittaus VAURIOITUNEIDEN KOHTIEN MÄÄRITTÄMINEN Yleistä Rapautunut betoni Yleistä Määrien ilmoittaminen Menetelmät Paikattavien kohtien määrittäminen betonin vetolujuuden avulla Korroosiovauriot Yleistä Korroosiovaurioiden paikkaustarve säilyttävissä korjauksissa Korjattavien korroosiovaurioiden määrittämiseksi soveltuvat menetelmät Paikkausten rajasyvyyden määrittäminen Määrien ilmoittaminen KORJAUSTYÖN OLOSUHTEET Sääolosuhteet Yleistä Pinnoitukset ja paikkaukset Suojaukset Sääsuojaukset Pölyn ja muiden vaarallisten aineiden haittojen estäminen LAASTIPAIKKAUKSET JA VALUKORJAUKSET YLEISTÄ Laastipaikkaukset Valukorjaukset Vauriokohtien uusiminen valamalla Ruiskubetonointi Parvekkeen toiminta-ominaisuuksien tai ulkomuodon muuttaminen valamalla BETONIN POISTAMINEN VAURIOKOHDISTA Korroosiovauriot Pakkasrapautumavauriot Betonin poistomenetelmät Rakenteen kantavuus ALUSTAN ESIKÄSITTELY JA PUHDISTUS Alustan vaatimukset Puhdistusmenetelmät TERÄSTEN SUOJAAMINEN KORROOSIOSUOJALAASTEILLA Terästen puhdistaminen Yleistä Puhdistusmenetelmät
4 3.4.2 Terästen poistaminen Terästen suojaaminen korroosiosuojalaasteilla Yleistä Työsuoritus LAASTIPAIKKAUS Tartuntalaastikerros Yleistä Työsuoritus Varsinainen paikkauslaasti Yleistä Laastin sekoitus Paikkaustyö Jälkihoito VALUKORJAUKSET Vauriokohtien uusiminen valamalla Yleistä Tartunnan varmistaminen Raudoitukset Betonointi Jälkihoito Ruiskubetonointi Yleistä Rakenteen kantavuuden varmistaminen Tartunnan varmistaminen Betonin ruiskutus Pinnan tekeminen...27 Jälkihoito Kaatokorjaukset Yleistä Tartunnan varmistaminen Kaatokorjauslaastin levitys Jälkihoito TASOITUS Yleistä Työsuoritus LAADUNVARMISTUS Yleistä Vetokokeet PINNOITUS YLEISTÄ PINNOITTEEN VALINTA Yleistä Pinnoitteen valinta päällemaalauksessa Pinnoitteen valinta, kun vanha pinnoite poistetaan Rakenteen rasitustaso ja suojaustarve Pinnoitteen ulkonäkö ALUSTAN ESIKÄSITTELY JA PUHDISTUS Alustalle asetettavat vaatimukset Puhdistusmenetelmät TASOITUS JA POHJUSTEAINEKÄSITTELY Tasoitus Pohjusteainekäsittely PINNOITUS
5 4.5.1 Pinnoitteen sekoittaminen ja ohentaminen Työtekniikat JÄLKIHOITO VEDENERISTYS JA VEDENPOISTOJÄRJESTELMÄT YLEISTÄ MATERIAALIVALINNAT ALUSTAN ESIKÄSITTELY LIITOKSET VEDENPOISTOJÄRJESTELMÄN VALINTA VEDENERISTYKSEN PÄÄLLE TEHTÄVÄT LAATOITUKSET
6 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Rasitustekijät ja kuormitukset Rasitukset Parvekerakenteissa merkittävimmät säärasitukset ovat - kosteus - pakkanen - lämpötilojen vaihtelu - UV Lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon erilaiset ilmakehässä olevat aggressiiviset aineet. Säärasitusten, erityisesti kosteusrasituksen sekä lämpötilan vaihtelujen vaikutusta voidaan pienentää oleellisesti oikealla detaljisuunnittelulla sekä materiaalivalinnoilla. Pinnoitus- ja paikkaustyyppisissä korjauksissa kosteusrasituksiin voidaan vaikuttaa erityisesti parantamalla parvekkeen vedenpoistojärjestelmää, huolehtimalla toimivasta vedeneristyksestä sekä erilaisten liitoskohtien toimivuudesta sekä pinnoitteen valinnalla. Kosteus on rasitustekijöistä yksi merkittävimmistä. Se on osallisena lähes kaikissa merkittävimmissä turmeltumisilmiöissä. Se aiheuttaa mm. huokoisissa materiaaleissa pakkasrapautumista, metalleissa korroosiota sekä saattaa lisäksi vaikuttaa orgaanisiin materiaaleihin haitallisesti, esim. heikentäen saumausmassojen tartuntaominaisuuksia. Pakkanen rasittaa erityisesti huokoisia rakenteita, jotka ovat alttiina kosteusrasituksille. Jäätyessään vesi laajenee, mikä voi aiheuttaa rakenteen rapautumista. Pakkasrasitus on korkeimmillaan rannikolla, jossa rakenteet altistuvat voimakkaalle viistosaderasitukselle, ja jossa jäätymis-sulamissyklien lukumäärä on suuri. Pakkasrasitus on otettava huomioon paikkauslaastien sekä epäorgaanisia pinnoitteiden ominaisuuksia määriteltäessä. Orgaanisiin tuotteisiin ei pakkasella ole yleensä suurta vaikutusta lukuun ottamatta materiaalien kovettumista alhaisissa lämpötiloissa. Lämpötilan vaihtelut aiheuttavat rakenteeseen mekaanista rasitusta lämpöliikkeiden muodossa. Pinnoitus-paikkaustyyppisten korjausten osalta lämpötilojen vaihteluilla on suurin merkitys erilaisten liitosten yhteydessä, kun lämpötilan vaihtelujen seurauksena vierekkäiset rakenteet liikkuvat toisiinsa nähden ja aiheuttavat muodonmuutoksia liitoskohtiin. Toisaalta lämpötilan vaihtelut aiheuttavat parveketornien ja rakennuksen rungon välille merkittäviäkin liikkeitä, jotka on otettava huomioon rakennetta suunniteltaessa. UV-säteily heikentää erityisesti orgaanisten materiaalien ominaisuuksia. Vaikutukset on nähtävissä erityisesti pinnoitteissa, sillä UV-säteily aiheuttaa halkeilua ja värien haalistumista. Elastiset saumausmassat kovettuvat UV-säteilyn vaikutuksesta, mikä on nähtävissä saumojen halkeiluna. Ilmakehän ja ympäristön aggressiiviset aineet aiheuttavat mm. betonin ja paikkauslaasien karbonatisoitumista (hiilidioksidi) sekä sitä kautta aiheuttavat terästen korroosiota
7 1.2 Kosteusteknisen toimivuuden varmistaminen Parvekerakenteen kosteusteknistä toimivuutta tulee tarkastella aina kokonaisuutena. Säilyttävissä korjauksissa parvekkeen kosteusteknistä toimivuutta pyritään parantamaan erilaisilla pinnoitusratkaisuilla, vedenpoistoa parantamalla sekä huolehtimalla erilaisten liitoskohtien toimivuudesta. Parvekerakenteen kosteusteknisen toimivuuden kannalta toimivalla vedenpoistolla ja parvekelaatan riittävällä vedeneristyksellä on erittäin keskeinen merkitys. Kosteusteknisesti toimivassa parvekkeessa - parvekelaatan vedenpoistojärjestelmä on toimiva o parvekelaatassa riittävät kallistukset o parvekelaatan yläpinnassa toimiva vedeneristys tai muu rakenne, joka estää veden pääsyn parvekelaatalle (esim. parvekelasitus) o vedenpoisto tapahtuu hallitusti parvekelaatalta aina maahan asti ns. ulosheittäjät eivät ole yleensä suositeltava ratkaisu - rakenteiden pinnat on pinnoitettu kosteusteknisesti toimivilla pinnoitteilla o parvekkeen sisäpuoliset pinnat (esim. pielien ja kaiteiden sisäpinnat sekä laattojen alapinnat) vesihöyryä läpäisevillä maaleilla o parvekkeen ulkopuoliset pinnat riittävän tiiviillä, mahdollisuuksien mukaan vettä hylkivällä pinnoitteella - parvekerakenteen erilaiset liitoskohdat ovat kosteusteknisesti toimivia o laastisaumat tiivistetään saumausmassoilla o pellitykset ja vastaavat järjestelmät on toteutettu niin, ettei niiden kautta kulkeudu kosteutta rakenteen sisälle eivätkä ne aiheuta suuria paikallisia kosteusrasituksia. Parvekelasitus alentaa tehokkaasti koko parvekkeen kosteusrasitusta. Siksi sitä voidaan suositella käytettäväksi myös verhouskorjauksen yhteydessä. 1.3 Palomääräysten huomioon ottaminen Pinnoitus- ja paikkauskorjauksilla ei muuteta rakennuksen tai sen materiaalien paloominaisuuksia, eikä palomääräysten erillinen tarkastelu ole yleensä tarpeen. 1.4 Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet Tyypillisimmin betoniparvekkeiden korjauksissa tavattavia terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet ovat pinnoitteiden asbesti, saumausmassojen PCB- ja lyijy-yhdisteet sekä vanhojen vedeneristeiden PAH-yhdisteet. Asbesti. Pinnoitteiden asbesti on otettava huomioon pölyävissä työvaiheissa. Yleissääntönä on, että pölyävät työvaiheet on tehtävä asbestityönä. Pölyävinä työvaiheina voidaan pitää lähinnä porauksia tai julkisivupinnan pesua. Saumausmassojen PCB- ja lyijy-yhdisteet. Saumausmassojen sisältämien PCB- ja lyijy-yhdisteiden osalta pääperiaatteena voidaan pitää sitä, että niitä sisältävät saumausmassat poistetaan mahdollisimmat tehokkaasti. Poiston yhteydessä ei kuitenkaan ole tarpeen hioa elementtien reunoja, vaan poisto voidaan tehdä esim. porakoneella. Tavoitteena on, että rakenteeseen ei jää enää merkittäviä määriä ko. yhdisteitä
8 Vedeneristeiden PAH-yhdisteet. Vanhoissa bitumipohjaisissa vedeneristeissä tavataan tyypillisesti terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä. Yhdisteitä pääsee ilmaan rakenteita purettaessa, erityisesti pölyävien työvaiheiden aikana. Tietyt PAH-yhdisteet ovat helposti haituvia, jolloin niitä leviää ympäristöön myös muulloin kuin pölyävien työvaiheiden aikana. PAH-yhdisteitä sisältävät rakenneosat on poistettava, ja työn aikana käytettävä riittäviä henkilönsuojaimia
9 2 KORJAUSTEN VALMISTELEVAT TYÖT 2.1 Mallityöt ja määrien mittauksista sopiminen Mallityöt Kaikissa pinnoitus- ja paikkaustyyppisissä korjauksissa tehdään ennen varsinaisen työsuorituksen aloitusta mallityö, joka hyväksytetään tilaajalla. Mallityönä tehdään yleensä yksi parveke. Mallityössä varmistetaan käytettävien työtekniikoiden soveltuvuus ja urakoitsijan ammattitaito sekä määritellään korjauksen lopullinen ulkonäkö, mm. väri ja pinnan struktuuri. Mallityötä käytetään referenssipintana. Valmiita, korjattuja pintoja verrataan mallityöhön. Laadunvarmistukseen liittyvät kokeet tehdään myös mallityöpintaan, josta saatuja tuloksia käytetään varsinaisten laadunvarmistuskokeiden tulosten vertailuun Määrien mittaus Pinnoitus- ja paikkaustyyppisissä korjauksissa korjaustyön hintaan vaikuttaa oleellisesti paikkaustyön määrä. Ennen varsinaisen korjaustyön aloittamista on sovittava korjaustyöhön sisältyvien määrien mittauksista ja niiden hyväksymisestä. Ennen työn aloitusta on sovittava - mittausten suorittaja - mittausmenetelmät - määrien todentaminen ja lopullinen hyväksyntä Mitattavien määrien tulee olla todellisia, työsuoritteisiin perustuvia määriä. 2.2 Vaurioituneiden kohtien määrittäminen Yleistä Suunnittelijan tulee esittää suunnitelmissa määrätiedot - teräspaikkauksista - betonipaikkauksista - uusittavista saumoista sekä niiden leventämistarpeesta. Määrät ilmoitetaan urakkatarjouspyyntöasiakirjoissa. Lähtötiedot määrien selvittämiseen saadaan kuntotutkimuksen perusteella, kuntotutkimusta voidaan kuitenkin joutua täydentämään suunnitteluvaiheessa lisätutkimuksin
10 2.2.2 Rapautunut betoni Yleistä Korjattavuus pinnoitus-, paikkaus- tai valutekniikoin riippuu oleellisesti betonin rapautumisasteesta. Rapautunut betoni on poistettava ennen pinnoitusta ja paikkausta. Mikäli rapautunutta betonia on rakenteissa laajasti, eivät paikkaustyyppiset korjaukset ole yleensä käyttökelpoisia. Paikkaustekniikoin korjattavissa olevien alueiden tulee olla pieniä, yksittäisiä kohtia. Suurempien rapautuneiden alueiden korjaamiseen on käytettävä valutekniikoita. Määrien ilmoittaminen Kuntotutkimuksessa tai suunnitteluvaiheessa ei ole mahdollista paikallistaa jokaista yksittäistä paikattavaa kohtaa, vaan suunnitelmissa voidaan esittää ainoastaan määräarvio paikattavista kohdista. Määrät ilmoitetaan yksittäisten paikkausten lukumääränä ja paikkausten pinta-alana (keskimääräinen paikan pinta-ala sekä kokonaispinta-ala). Määriä voidaan arvioida vain, kun tunnetaan rakenteiden vauriotilanne riittävän tarkasti. Arvio tehdään kuntotutkimuksen tulosten perusteella. Suunnittelun yhteydessä otetaan tarvittaessa lisänäytteitä, mm. pakkasrapautumisen laajuuden selvittämiseksi. Menetelmät Rapautuneiden kohtien paikallistamiseksi on käytettävissä eri menetelmiä. Menetelmien tarkkuus, niillä saavutettava tutkimuksen kattavuus sekä kustannukset vaihtelevat. Menetelmien soveltuvuus korjaushankkeen eri vaiheisiin riippuu erityisesti siitä, millä aikataululla niistä saadaan tuloksia (ks. Taulukko 1). Taulukko 1 Pakkasrapautumisen tutkimusmenetelmiä ja niiden soveltuvuus korjaushankkeen eri vaiheissa menetelmän tarkkuus rapautumisen aste kattavuus soveltuvuus eri vaiheissa Kuntotutkimus Suunnittelu Toteutusvaihe tulosten valmistuminen Silmämääräinen erittäin pitkälle arviointi edennyt eritt. laaja x (x) x heti Vasarointi erittäin pitkälle edennyt laaja x (x) x heti Vetokokeet pitkälle edennyt pistemäinen x x x 1 2 vrk Ohuthie / Pintahie alkava pistemäinen x (x) kk x = soveltuu käytettäväksi (x) = ei yleensä käytetä - = ei sovellu yleensä käytettäväksi Kuntotutkimuksen yhteydessä määritetään betonin pakkasenkestävyys sekä rapautumisen olemassaolo ja laajuus, mikä edellyttää, että käytetään kaikkia tutkimusmenetelmiä. Suunnitteluvaiheessa voidaan joskus joutua täydentämään kuntotutkimuksen tuloksia. Täydentävillä tutkimuksilla voidaan joutua selvittämään esim. betonin lujuuden ja rapau
11 tumisen vaihtelua julkisivun eri osissa. Muita tutkimusmenetelmiä ei ole yleensä tarpeellista käyttää. Toteutusvaiheessa on paikallistetaan yksittäiset rapautuneet alueet. Rapautuneiden kohtien paikallistamiseen voidaan käyttää silmämääräistä tarkastelua, vasarointia sekä vetokokeita. Vetokokeita voidaan käyttää myös esim. ehjän betonin rajakohdan löytämiseksi. Ohut- ja pintahieet eivät yleensä sovellu käytettäväksi toteutusvaiheessa, sillä niiden valmistumiseen kuluu yleensä joitakin viikkoja. Paikattavien kohtien määrittäminen betonin vetolujuuden avulla Korjaustyön aikana rapautumisaste määritetään mittaamalla betonin vetolujuutta. Tämän vuoksi suunnitelmissa määrätään vetolujuus, jota heikommat kohdat määritetään rapautuneeksi ja siten paikattavaksi. Vetolujuutta määritettäessä on aina otettava huomioon betonin alkuperäinen lujuus, eikä yleispätevää arvoa rapautuneelle betonille voida määrittää. Betonin rapautumistilannetta tulee arvioida myös murtotavan perusteella (ks. Taulukko 2) Taulukko 2 Vetolujuuksien tulkinta Vetolujuus Murtotapa ja -kohta Huom! pitkälle edennyt rapautuminen jonkin asteista rapautumaa 0 MPa - runkoainesrakeiden pintaa pitkin - murtopinnalla saattaa esiintyä suolamuodostumia (leveät halkeamat) - murtokohta usein lähellä pintaa 0,5 1,0 MPa - murto runkoainesrakeiden pintaa pitkin - murto usein lähellä pintaa ei rapautumista 1,5 MPa tai yli - murto runkoainesrakeita rikkova - murto pinta suora ja tasainen Tulkinta voi olla ongelmallista, jos - betonin vetolujuus on ollut alun perinkin heikko - runkoaineena käytetty pyöreää luonnonkiviainesta tai muutoin heikkolujuuksista kiviainesta - rakenteessa on muita esim. kuivumisesta tai kuormituksesta aiheutuneita halkeamia On huomattava, että alhainen vetolujuus voi johtua myös muusta syystä kuin betonin rapautumisesta. Syitä voivat olla mm. käytetyn runkoaineen laatu, betonin alhainen lujuustaso ja betonissa olevat kuormituksesta tai pakkovoimista johtuva halkeilu. Esim. parvekepielissä on käytetty tyypillisesti pyöreää luonnonkiviaineista, jolloin rakenteen vetolujuus on ollut alun perinkin heikko. Yksittäiset paikattavat kohdat määritetään urakoitsijan toimesta. Käytettävistä menetelmistä ja paikattavien kohtien hyväksymisestä sovitaan urakkasopimuksesta. Paikattavat kohdat hyväksyy aina rakennustyön valvoja Korroosiovauriot Yleistä Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen onnistuminen edellyttää, että korjauksella estetään terästen korroosiovauriot
12 Pinnoitus-paikkauskorjaukset soveltuvat käytettäväksi, mikäli korroosion syynä on betonin karbonatisoituminen. Mikäli korroosion aiheuttavat betonissa olevat kloridit, on pinnoituspaikkauskorjausten soveltuvuus huono. Karbonatisoitumisesta aiheutuvan terästen korroosion estämiseksi on käytettävissä kaksi menetelmää: - paikkaamalla korroosiotilassa tai lähitulevaisuudessa siihen joutuvia teräksiä korroosiosuojalaastein - vähentämällä parvekkeen kosteusrasitusta pinnoittamalla rakenne uudelleen sekä huolehtimalla muutoin rakenteen kosteusteknisestä toimivuudesta (liitoskohtien toimivuus, vedenpoistojärjestelmä, vedeneristys, parvekelasitus) Jo näkyvien korroosiovaurioiden korjaamiseksi on käytettävä yleensä paikkaustekniikoita, sen sijaan vasta alkavan korroosion hidastamiseksi voidaan käyttää myös pelkkää pinnoitusta, varsinkin jos sallitaan satunnaisten uusien korroosiovauriokohtien syntyminen. Laaja-alaiset korroosiovauriot esim. laattojen alapinnoissa tai pielissä voidaan paikata myös valutekniikoin (yl. ruiskubetonointi). Käytettävät menetelmät riippuvat valitusta korjaustavasta ja korjaukselta halutusta varmuudesta. Korroosiovaurioiden paikkaustarve säilyttävissä korjauksissa Huoltomaalauksessa paikataan korroosiovauriot vain niiltä osin, mitä ne ovat näkyvissä vanhan maalipinnan läpi (maalipinta vaurioitunut/halkeillut). Suojaavassa pinnoituksessa paikataan korroosiovauriot niiltä osin, mitä vanhan maalipinnan poistaminen niitä paljastaa. On huomattava, että maalipinnan poistaminen hiekkapuhalluksella tai painepesulla voi lisätä korjattavaa määrää huomattavasti. Tällainen tilanne on tyypillistä tapauksissa, joissa korroosio on vasta alkavaa, eikä betonipinnan halkeilu ole vielä näkyvissä maalipinnan läpi. Korjauksen taloudellinen onnistuminen edellyttää tällaisissa tapauksissa perusteellista kuntotutkimusta, jonka perusteella voidaan arvioida terästen korroosiotilannetta. Perusteellisessa pinnoitus- ja paikkauskorjauksessa korjataan näkyvät korroosiovauriokohdat sekä myös sellaiset kohdat, joissa korroosio on vasta käynnistymässä tai sen tiedetään käynnistyvät lähitulevaisuudessa. Paikkauksia varten määritetään rajasyvyys, jota lähempänä pintaa olevat teräkset paikataan. Rajasyvyyden määrittää rakennesuunnittelija kuntotutkimuksen tulosten perusteella. Tällä korjausmenetelmällä saavutetaan pinnoitus-paikkauskorjauksista suurin varmuus korroosiovaurioiden estämiseksi. Valukorjauksista ruiskubetonointi soveltuu korroosiovaurioiden korjaamiseen. Ruiskubetonoinnissa korroosiovaurioita ei ole tarpeen erikseen paikata, vaan korroosiovauriokohdat peitetään uudella, alkalisella ruiskubetonilla. Ennen ruiskubetonointia teräkset on kuitenkin puhdistettava ruosteesta. Korjattavien korroosiovaurioiden määrittämiseksi soveltuvat menetelmät Korjattavien kohtien määrittämiseksi käytetään - silmämääräistä tarkastelua ja vaurioiden kartoitusta - rakenneavauksia terästen korroosioasteen määrittämiseksi - karbonatisoitumisyvyyksien määritystä - terästen peitepaksuuksien mittaamista
13 Paikkausten määrän arvioimiseksi on selvitettävä näkyvien korroosiovaurioiden määrä sekä niiden terästen määrä, joissa korroosio tulee lähitulevaisuudessa aiheuttamaan vauriota. Näkyvät korroosiovauriot voidaan paikantaa silmämääräisellä tarkastelulla. On kuitenkin huomattavaa, että pelkkä silmämääräinen tarkastelu ei ole koskaan yksistään riittävä, sillä vaurioita voi olla syntymässä lähitulevaisuudessa lisää. Lisäksi betonipintojen pesu tai hiekkapuhallus paljastaa tyypillisesti lisää korroosiovaurioita. Korroosiotilassa olevien terästen määrän selvittämiseksi on vertailtava terästen peitepaksuuksia ja betonin karbonatisoitumissyvyyksiä toisiinsa. Jotta laskelmat olisivat luotettavia, tulee näytteitä ja yksittäisiä peitepaksuusmittauksia olla riittävästi. Taulukko 3 Esimerkki korroosiotilassa olevien terästen määrän selvittämisestä. Kustakin syvyysvyöhykkeeltä määritetään korroosiotilassa olevat teräkset erikseen. Syvyysalue [mm] > 25 Osuus peitepaksuushavainnoista [%] Osuus karbonatisoitumissyvyyshavainnoista [%] Laskentatapa: Alle 5 mm syvyydellä on mittausten mukaan noin 3 % raudoituksesta. Kaikki mitatut karbonatisoitumissyvyydet ovat tätä suurempia, joten kaikki syvyydellä 0 4 mm sijaitsevat raudoitteet (3 % raudoitteista) ovat korroosiotilassa. Vastaavasti syvyysvyöhykettä 5 9 mm sijaitsee 7 % raudoituksesta. Mitatuista karbonatisoitumissyvyyksistä 80 % osuu samalle syvyysvyöhykkeelle. Tarkastelusyvyydellä korroosiotilassa olevan raudoituksen osuus koko raudoituksesta on 0,07 0,80 ½ + 0,07 0,20 = 4,2 %. Laskenta tehdään kaikkien syvyysvyöhykkeiden osalta, jolloin korroosiotilassa olevan raudoituksen osuudeksi saadaan noin 8 % kaikista teräksistä. Kaikkia korroosiotilassa olevia teräksiä ei ole kuitenkaan tarpeen paikata, vaan paikkausten kokonaismäärän selvittämiseksi on syytä arvioida lisäksi näkyvien korroosiovaurioiden syntymiseen kuluvaa aikaa. Näkyvän vaurion syntymiseen kuluvaa aikaa voidaan selvittää ottamalla näytteitä sellaisissa kohdissa, joissa betonipinnan on todettu vasta halkeilleen. Vertailemalla tässä kohdassa betonin karbonatisoitumissyvyyttä sekä teräksen peitepaksuutta voidaan laskea, kauanko korroosion alkamisesta on kulunut vaurion syntymiseen. teräksen peitepaksuus Näyteporaus halkeaman kohdalta karbonatisoitumissyvyys teräksen kohdalla
14 Kuva 2.1 Periaate aktiivisen korroosion kuluvan ajan arvioimiseksi. Rakenteen iän ja karbonatisoitumissyvyyden perusteella saadaan määritettyä karbonatisoitumiskerroin, ja sen avulla aika, joka on kestänyt karbonatisoitumisrintaman etenemiseen teräksen syvyydelle. Rakenteen iän ja em. ajan erotus on aktiivisen korroosioon kulunut aika. Paikkausten rajasyvyyden määrittäminen Paikkausten rajasyvyys määritetään vertaamalla korroosiotilassa olevien terästen kokonaismäärää sekä näkyvien vaurioiden syntymiseen kulunutta aikaa. Vertailu voidaan tehdä arvioimalla riskiä, millä todennäköisyydellä rakenteeseen syntyy uusia korroosiovaurioita, jos paikkaukset tehdään tiettyyn syvyyteen asti. Paikkausten varmuutta voidaan kasvattaa lisäämällä paikkausten rajasyvyyttä. Osuus mittaustuloksista [%] Peitepaksuusmittaukset Karb.syvyysmittaukset syvyys rakenteen pinnasta Korroosion laajuus n. 8 % Paikattava määrä : (ks. taulukko 3) Paikkausten rajasyvyys : 1 8 % teräsmäärästä 1 8 mm 2 10 mm 3 12 mm 2 12 % teräsmäärästä 3 16 % teräsmäärästä Paikkausten rajasyvyyttä syvemmällä olevien terästen määrä, joissa korroosio on aktiivista : 1 1,1 % 2 0,2 % 3 0 % Kuva 2 Esimerkki raudoituksen paikkauksien rajasyvyyden muuttamisen vaikutuksesta paikkausten ja paikkausten jälkeen mahdollisesti syntyvien korroosiovaurioiden määrään. Laskelmat tehdään samalla periaatteella kuin kokonaiskorroosiomäärän laskeminen. Laskennan perusteella 8 mm paikkaussyvyydellä vielä aktiivisessa korroosiotilassa on n. 1 % teräksistä, kun taas 10 mm paikkaussyvyydellä tällaisia teräksiä on enää n. 0,2 % ja 12 mm paikkaussyvyydellä 0 %. Käytännössä aina on sallittava yksittäisten korroosiovaurioiden syntyminen myös korjauksen jälkeen. Määrien ilmoittaminen Suunnittelija ilmoittaa paikkausten määrät arvioituna eri raudoitusterästen osalta juoksumetreinä
15 2.3 Korjaustyön olosuhteet Sääolosuhteet Yleistä Pinnoitus- ja paikkaustyyppisten sekä valukorjausten onnistuminen riippuu voimakkaasti työnaikaisista olosuhteista. Säätila on huomioitava sekä asennuksen aikana että sen jälkeen jälkihoitoajan puitteissa. Erityisesti sementtipohjaisilla tuotteilla myös asennuksen jälkeisillä olosuhteilla on suuri vaikutus korjauksen onnistumiseen. Sääolosuhteista on otettava huomioon - ulkoilman lämpötila - sade tai voimakas sumu - tuuli - suora auringonpiste Varsinaista maalausta tai betonipaikkausta sisältävät korjaukset tulisi aina tehdä suojatuilta telineiltä. Mikäli korjaukset tehdään ilman sääsuojausta, on olosuhteiden hallinta erittäin vaikeaa. Lämpötilan vaikutus. Alhainen lämpötila hidastaa materiaalien sitoutumista. Vettä sisältävät tuotteet on lisäksi suojattava jäätymiseltä. Korkeissa lämpötiloissa (esim. suora auringonpaiste) kosteuden haihtuminen on nopeaa, mikä voi aiheuttaa halkeilua ja lujuuden heikkenemistä. Kosteuden vaikutus. Kosteus vaikuttaa sementtipohjaisten korjaustuotteiden lujuuden kehitykseen sekä siten esim. tartunnan syntymiseen. Pinnoitteilla kosteus ja erityisesti alustan kosteusvaihtelut vaikuttavat myös lopullisiin värisävyihin. Orgaanisilla tuotteilla kosteus vaikuttaa lähinnä tartunnan syntymiseen. Pinnoitukset ja paikkaukset Ilman kosteuden ja lämpötilojen suhteen on tuotevalmistajan annettava ohjeet sallituista olosuhteista. Yleensä ilman lämpötilan on oltava yli +5 C ja kosteuspitoisuuden alle 80 % RH. Materiaalivalmistajien ohjeet voivat kuitenkin poiketa tästä, ja sallitut olosuhteet on aina tarkistettava tuotekohtaisesti. Pinnoitusolosuhteiden määrityksessä on työmaaolosuhteissa käytettävä apuna kastepisteen määritykseen kehitettyä kaaviota. Kaavion avulla voidaan arvioida, onko pinnoitettava pinta kastepisteolosuhteissa
16 Kuva 3 Kastepisteen määrittäminen Suojaukset Sääsuojaukset Pinnoitus- ja paikkaustyyppiset korjaukset on pelkkiä saumauskorjauksia lukuun ottamatta syytä tehdä sääsuojatuilta eli huputetuilta telineiltä. Mikäli korjaustyö tehdään talvityönä, on telineiden sisäpuoli pidettävä lämmitettynä, lämpötilan on oltava yli + 5 C. Lämmityksessä on kiinnitettävä erityinen huomio paloturvallisuuteen. Lämmitettäviä sääsuojia käytettäessä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että ilman lämpötila ei saa nousta liian korkeaksi (vrt. kosteuden haihtuminen). Lisäksi telineiden sisällä vaikuttava liian nopea ilmanvirtaus esim. voimakkaiden puhaltimien tai hormivaikutuksen vuoksi saattaa aiheuttaa laastin plastista halkeilua. Pölyn ja muiden vaarallisten aineiden haittojen estäminen Kun korjaustyö tehdään huputetuilta telineiltä, on seurauksena korjaustyössä syntyvän pölyn ja muiden haitallisten aineiden jääminen huputuksen sisälle. Tämä johtaa toisaalta haitta-aineiden pitoisuuksien kasvuun telineiden sisällä sekä toisaalta mahdollisesti pölyn leviämiseen rakennukseen sisälle. Korjauksen aikana on huolehdittava siitä, että korjaustyössä syntyvät pölyt eivät leviä sisätiloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten epätiiviyskohtien tiivistämistä (ovi- ja ikkunaliitokset, elementtien saumat). Pölyn kulkeutumisen estämiseksi voidaan lisäksi ilman
17 vaihto pysäyttää korjaustyön ajaksi, sillä ilmanvaihdon aikaansaama alipaine edesauttaa pölyn kulkeutumista sisätiloihin. Telineet ja työtasot on siivottava päivittäin
18 3 LAASTIPAIKKAUKSET JA VALUKORJAUKSET 3.1 Yleistä Laastipaikkaukset Perusteelliseen laastipaikkaustyöhön sisältyy kymmenkunta peräkkäistä työvaihetta, joista useimmat ovat lopputuloksen onnistumisen ja korjauksen käyttöiän kannalta kriittisiä. Laastipaikkauksen työvaiheita ovat - betonin poistaminen vauriokohdista - alustan esikäsittely ja puhdistus - terästen puhdistus - terästen suojaaminen - tartuntalaastin asennus - varsinaisen paikkauslaastin asennus - tasoitus - jälkihoito - pinnoitus Laastipaikkauksissa on käytettävä aina tuotevalmistajan ilmoittamia tuoteperheitä. Eri tuoteperheisiin kuuluvia tuotteita ei voida yhdistää, ellei tuotevalmistaja anna tähän erikseen lupaa. 1. KORROOSIO 2. PIIKKAUS 3. HIEKKAPUHALLUS, PUHDISTUS, KASTELU KARB.- VYÖHYKE PRIMERI- 6. TÄYTTÖ RUOSTE- SUOJA- LAASTI LAASTI KERROKSITTAIN 7. OIKAISU 8. JÄLKIHOITO 9. PINTA- KÄSITTELY Kuva 4 Perusteellisen pinnoitus- ja paikkauskorjauksen vaiheita
19 3.1.2 Valukorjaukset Valukorjauksia on useita erityyppisiä. Valukorjauksiin voidaan lukea - vauriokohtien uusiminen valamalla - ruiskubetonointi - parvekelaatan kaatokorjaukset Valukorjaukset muistuttavat työvaiheiden osalta pitkälti paikkauskorjauksia. Vauriokohtien uusiminen valamalla Valukorjauksilla voidaan uusia laajojakin yhtenäisiä alueita, joilta betoni on vaurioitunut. Korjaus tapahtuu poistamalla vaurioitunut betoni kauttaaltaan, jonka jälkeen poistetut kohdat uusitaan valamalla uusi betoni tehtyihin muotteihin. Ennen valukorjausta on korroosiovauriokohdat paikattava laastipaikkaustekniikoin. Valukorjaukset tasoitetaan ja pinnoitetaan paikkaus- ja pinnoituskorjausten tapaan. Ruiskubetonointi Ruiskubetonointi poikkeaa muista valukorjauksista. Ruiskubetonoinnissa betonipinnalle ruiskutetaan betonimassa paineella, jolloin ruiskutettavasta pinnasta muodostuu tiivis ja luja kerros. Ruiskubetonointi voidaan tehdä märkä- tai kuivamenetelmänä. Kuivamenetelmä ei sovellu lattiapinnoille. Parvekkeen toiminta-ominaisuuksien tai ulkomuodon muuttaminen valamalla Valukorjauksilla voidaan myös muuttaa parvekkeen toimintaominaisuuksia tai ulkomuotoa. Tyypillisin korjaus on parvekkeen vedenpoiston parantaminen kaatokorjauksilla. Parvekelaatan yläpintaan valetaan uusi pinta, joka muotoillaan siten, että laatan kallistukset ovat vedenpoiston kannalta riittävät ja oikean suuntaiset. Kuva 5 Parvekelaatan kaatokorjaukset Valukorjaukset voivat olla myös varsin raskaita, niiden avulla voidaan jopa muuttaa parvekkeen ulkonäköä, esim. laajentamalla parvekkeen kokoa. Esimerkiksi laatan etureunaan voidaan joissain tapauksissa valaa pieni uloke, jonka avulla parvekkeen pinta-ala kasvaa
20 3.2 Betonin poistaminen vauriokohdista Korroosiovauriot Paikattavien terästen kohdalta on poistettava betonia niin, että teräksen suojaaminen korroosiosuojalaasteilla voidaan tehdä. Teräkset on paljastettava kokonaan ruostuneista kohdista, sen lisäksi terästä paljastetaan vauriokohtien yli 100 mm. Betonia poistetaan teräksen ympäriltä vähintään 1,5 kertaa paikassa olevan teräksen halkaisijan verran, kuitenkin vähintään 15 mm. Yleissääntönä on, että teräksen taakse tulee mahtua sormi Pakkasrapautumavauriot Pakkasrapautumavaurioista poistetaan kaikki rapautunut betoni ehjään betoniin asti. Mikäli poistettavaa betonia on paljon, ei paikkauskorjaus sovellu käytettäväksi, vaan on harkittava raskaampia korjauksia. Ehjä betoni voidaan paikallistaa vetokokeiden avulla. Suunnittelija määrittää tapauskohtaisesti ehjän betonin vetolujuuden raja-arvon kuntotutkimustulosten perusteella. Yksittäiset laaja-alaiset rapautumakohdat voidaan paikata valukorjauksilla (ks. korjaustapakuvaukset betoniparvekkeiden osalta), sen sijaan jos laaja-alaisia rapautumakohtia on runsaasti, on korjaustavaksi syytä valita raskaampi korjaus Betonin poistomenetelmät Piikkaus. Piikkaus tehdään käytännössä aina piikkauskoneella. Piikkaus on betonin poistomenetelmänä varsin karkea, siinä rikkoutuu aina myös ehjää betonia. Piikkauskaluston käyttö ei vaadi erikoisvälineistöä, -suojauksia eikä -osaamista, ja onkin yleisin käytössä oleva menetelmä. Vesipiikkaus. Vesipiikkauksessa betoni poistetaan vauriokohdista voimakkaalla vesisuihkulla, jossa vesisuihkun paine on MPa. Painetta ja vesisuihkun määrää ja muotoa vaihtelemalla saavutetaan kullekin betonilaadulle paras lopputulos. Paineellinen vesi tunkeutuu betonin huokosiin ja halkeamiin, ja lohkaisee betonin pinnan irti. Vesipiikkaus edellyttää erikoiskalustoa ja erikoisosaamista sekä suojarakenteita. Vesipiikkaus poistomenetelmänä on tavallista piikkausta tarkempi menetelmä, siinä poistettavat osat on helpompi rajata. Vesipiikkausta voidaan käyttää samalla myös terästen puhdistamiseen. Suihkutusmenetelmät. Suihkutusmenetelmillä, kuten hiekkapuhalluksella, vesihiekkapesulla tai painepesulla saadaan poistettua vain betonin pintakerroksia. Niiden käyttö varsinaisissa paikkaustöissä on siksi rajoitettua ja niitä käytetäänkin lähinnä paikkauskohtien puhdistamiseen ja viimeistelyyn esim. piikkauksen jäljiltä (ks. kohta Alustan esikäsittely ja puhdistus). Timanttileikkaus ja -sahaus. Timanttileikkaus ja -sahaus ovat valukorjauksiin liittyviä betonin poistomenetelmiä, jotka soveltuvat käytettäväksi, kun halutaan uusia suuria yhtenäisiä alueita. Ne soveltuvat esim. betonipielien vaurioituneiden etureunojen poistamiseen
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Betonijulkisivut Pinnoitus- ja paikkauskorjaukset - suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005 DI Matti
PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 20.1.2006 1 ESITYÖT. 1.1 Pintarakenteet
PiiMat Oy FLEXCRETE Sivu 1 1 ESITYÖT 1.1 Pintarakenteet Ennen betonikorjaus- tai pinnoitustöiden aloittamista on tilaajan edustajan kanssa käytävä läpi korjattavalla tai pinnoitettavalla alueella olevat
Korjattavien pintojen esikäsittelyt
06.02.2018 1 Betonirakenteiden korjaaminen Esikäsittelyt ja laastipaikkauksen periaatteet 06.02.2018 2 Korjattavien pintojen esikäsittelyt Korjattavien pintojen on oltava puhtaita Lujuudeltaan heikko betoni
Betonirakenteiden korjaaminen 2019
Betonirakenteiden korjaaminen 2019 PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA (LAASTIPAKKAUS) JA YLITASOITUS JULKISIVUTYÖMAILLA (BY41 Luku 4) 10.4.2019 DI. PETRI SILVENNOINEN CONSTI JULKISIVUT OY 2 LAASTIPAIKKAUS JA YLITASOITUS
Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä
Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin
LAASTIPAIKKAUKSET JA YLITASOITUKSET JULKISIVUTYÖMAILLA BY / BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS DI. PETRI SILVENNOINEN CONSTI JULKISIVUT OY
1 LAASTIPAIKKAUKSET JA YLITASOITUKSET JULKISIVUTYÖMAILLA BY / BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS 6.2.2018 DI. PETRI SILVENNOINEN CONSTI JULKISIVUT OY 2 BETONIPAIKKAUKSET 3 Laastipaikkauksilla ja pienimuotoisilla
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Rapatut julkisivut Rappauksen purkaminen ja uusiminen - suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005 TkL
09. BETONIPINTOJEN KORJAUSTUOTTEET
Tulostettu 25.6.2016 1 / 32 09. BETONIPINTOJEN KORJAUSTUOTTEET Tartuntalaasti TL 2 Valumaton täyttölaasti VTL 5 Korjauslaasti KL 1,2 7 Korjauslaasti KL 3,0 10 Korrogard R 3,0 mm 13 Korjauslaasti KL 40
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Betoniparvekkeet - yleiskuvaukset päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi Tampereen teknillinen yliopisto,
Vetonit-korjauslaastit
Vetonit-korjauslaastit Työohjeet 6-42 1.10.2005 Korvaa esitteen 3-33.01/1.12.2002 Toimivat, yhteensopivat tuotteet, oikeat työmenetelmät ja -vaiheet ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta betonirakenteiden
11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT
Tulostettu 25.6.2016 1 / 7 11. MINERAALIPOHJAISET JULKISIVUMAALIT Kiviväri KS 2 Kiviväri S 5 Kiviväri KS 2 / 7 KIVIVÄRI KS Tuotekuvaus Fescon Kiviväri KS on kalkkisementtiperusteinen maali, jonka tartuntaominaisuuksia,
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Betonijulkisivut Pinnoitus- ja paikkauskorjaukset - yleiskuvaus päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi
Betonirakenteiden korjaaminen Halkeamien korjaus
06.02.2018 1 Betonirakenteiden korjaaminen Halkeamien korjaus 06.02.2018 2 Halkeamien korjaaminen Halkeilu heikentää rakenteen kantavuutta ja säilyvyyttä Suuret halkeamat voivat alentaa rakenteen taivutus-
BETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS
BETONIPINTOJEN KORJAUS JA MAALAUS Betonipinnat Betonia on pinnoitettu ja pinnoitetaan: Suojaamaan rakennetta, betonia sekä rakenneteräksiä Pakkasrapautumista vastaan Rakenneterästen korroosiota vastaan
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Rakennetekniikan laitos JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Muuratut julkisivut paikkaus- ja pinnoituskorjaukset - suunnitteluohjeet Laastisaumojen uusimiskorjaus
Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O OSA 1 YLEISTÄ... 9 1.1 SOVELTAMISALA... 9 1.2 BETONILATTIOIDEN PERUSTYYPIT... 10 1.2.1 Maanvarainen lattia... 10 1.2.2 Paalulaatta... 11 1.2.3 Pintabetonilattia... 11 1.2.3.1
RENOFIX RT 300 LAATTALAASTI VESIERISTYSTÄ VAATIVIIN KOHTEISIIN TEKNISET TIEDOT
JOULUKUU 2011 Korvaa T 300-esitteen ENOFIX T 300 LAATTALAASTI VESIEISTYSTÄ VAATIVIIN KOHTEISIIN enofix T 300 on kaksikomponenttinen (T 300 K + T 300 P) laattalaasti, joka kovetuttuaan muodostaa elastisen
Pinnoitus. Siporex hallit. Maalaus. Ohjeita. www.kivira.fi
Pinnoitus Siporex hallit Maalaus Ohjeita www.kivira.fi Siporex hallien pinnoitus Ohjeita Toukokuu 2015 Uudelleen pinnoitus tai maalaus Alustavat työt Selvitetään millä tuotteella / tuotteilla halli on
Betonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...
Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat
Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen
Betonirakenteiden korjaaminen 2019
Betonirakenteiden korjaaminen 2019 HALKEAMIEN KORJAAMINEN (BY41, LUKU 11) 10.4.2019 DI. PETRI SILVENNOINEN CONSTI JULKISIVUT OY 2 Halkeamien korjaaminen Betonirakenteen halkeilu heikentää rakenteen pitkäaikaiskestävyyttä
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Rapatut julkisivut paikkaus- ja pinnoituskorjaukset - suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005 TkL Jukka
BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA
FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto
1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO
1. ALOITUSPALAVERI 2. BETONIMASSAN VALINTA 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO 1. Aloituspalaveri Ennen jokaisen lattiatyön aloitusta tulee järjestää kaikkien osapuolten (mm. rakennuttaja, suunnittelija, pääurakoitsija,
Betonirakenteiden korjaaminen Kaatokorjaukset ja pintavalut
1 Betonirakenteiden korjaaminen Kaatokorjaukset ja pintavalut 2 Kaatokorjaukset ja pintavalut Alustana yleensä Paikalla valettu betonilaatta Ontelolaatat Kuorilaatat +paikallavalubetoni 3 Kaatokorjaus-
WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719
6142/06 1 (8) WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä Tutkimukset WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta
Betonituotteet kemiallista kestoa vaativiin kohteisiin Ruskon Betoni Oy , Niko Riikonen
Betonituotteet kemiallista kestoa vaativiin kohteisiin Ruskon Betoni Oy 8.6.2018, Niko Riikonen Ruskon Betoni Oy Betonin suojaaminen erittäin aggressiivisia olosuhteita vastaan Olosuhteissa, jossa PH on
StoCretec BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS- JA PINNOITUSOHJEET
StoCretec BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS- JA PINNOITUSOHJEET TYÖOHJE Sivu 1. TUOTTEET 2 2. ALUSTAN ESIKÄSITTELYT 2 3. BETONITERÄSTEN PUHDISTUS JA KÄSITTELYT 2 4. ALUSTAN ESIKASTELU 3 5. VALUKORJAUKSET 3 6.
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Rakennetekniikan laitos JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Levyjulkisivut Levyjulkisivun pinnoituskorjaus - suunnitteluohjeet päivitetty 3/2007 TkL Jukka
Betonoinnin valmistelu
Betonoinnin valmistelu Betonointisuunnitelma Levitä muottiöljy tasaisesti ja ohuena kerroksena Puhdista muotit magneetin ja veden avulla. Betonointisuunnitelma Poista muoteista roskat. Noudata betonointisuunnitelmaa.
ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN
Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI HANKESUUNNITTELU Viranomaisohjaus julkisivukorjaushankkeessa päivitetty 9/2005 TkL Martti Hekkanen VTT JUKO-ohjeistokansio
JUKO-OHJEISTO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIENTIIN
JUKO-OHJEISTO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIENTIIN JULKISIVU 2007 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki Jukka Lahdensivu erikoistutkija, tekn. lis. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan laitos SISÄLTÖ
08. RAPPAUSLAASTIT. Tulostettu 9.6.2016 1 / 25
Tulostettu 9.6.2016 1 / 25 08. RAPPAUSLAASTIT Rappauslaasti KS 10/90 2 Rappauslaasti KS 35/65 4 Rappauslaasti KS 50/50 6 Rappauslaasti KS 65/35 8 Rappauslaasti KS 35/65 kuitu 10 Pohjanoikaisulaasti 13
VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS
VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa
ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN
Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJATUN RAKENTEEN YLLÄPITO Julkisivukorjauksen käyttö- ja huolto-ohje päivitetty 9/2005 TkL Martti Hekkanen VTT JUKO-ohjeistokansio
LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu.
LEIMASINBETONI Leimasinbetoni on paikallavalettua betonia, joka on läpivärjätty ja pintakuvioitu patentoiduilla muottimatriiseilla. Leimasinbetonia käyttämällä saadaan samanlaisia pintoja kuin luonnonkivillä
Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen
Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],
Kalkkisementtipohjainen polymeerimodifioitu kuituvahvistettu oikaisulaasti, jonka maksimi raekoko on 0,6 mm.
TIKKURILA TYYPPI KÄYTTÖKOHTEET SOVELTUVUUS Kalkkisementtipohjainen polymeerimodifioitu kuituvahvistettu oikaisulaasti, jonka maksimi raekoko on 0,6 mm. Asuin-, liike-, teollisuus-, varasto- ym. rakennukset.
MAXREST. Yleistä: Käyttöalueet: Käyttöohje: vedeneristyksen yhteydessä uima-altaissa, vedenkäsittelylaitoksilla, kellareissa yms.
MAXREST Kutistumaton, nopeasti kovettuva korjauslaasti rakenteellisiin korjauksiin betonille Tuotekuvaus: Maxrest on yksikomponenttinen korjauslaasti rakenteellisiin korjauksiin, sisältäen erikoissementtejä,
BETONISANEERAUS. Kivira Oy Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09 774 2720 info@kivira.fi 02920 ESPOO Fax. 09 774 27211 www.kivira.fi
Kivira Oy Puh. 09 774 2720 02920 ESPOO Fax. 09 774 27211 Vaurioiden kuvaus, tyyppi 1 Betoninpinta näyttää vahingoittuneelta. Varoitussignaali, jos suuremmat vahingot halutaan välttää. Suojabetonin paksuus
Kuntotutkimuksen pääperiaatteet, vaiheet ja sisällön suunnittelu
Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikko Rauhanen, SiltaExpert Oy Kuntotutkimuksen pääperiaatteet, vaiheet ja sisällön suunnittelu 3/18/2019 Kuntotutkimuksen sisältöön vaikuttavat tekijät Sisällön
Case: Martinlaakson uimahalli
Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI RAKENNUKSEN YLLÄPITO päivitetty 9/2005 TkL Martti Hekkanen VTT JUKO-ohjeistokansio on tarkoitettu henkilöille, jotka
ALUSTANKÄSITTELYOHJEET
26.6.2014 ALUSTANKÄSITTELYOHJEET Uudisrakentaminen - Betoni - Levylattiat - Metallilattiat Korjausrakentaminen - Maalattu puulattia - Maalattu betonilattia - Betonilattia, jossa akryylidispersioliimajäänteitä
VOIDAANKO ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIIN VAIKUTTAA JULKISIVUKORJAUKSILLA?
Ympäristö- ja yhdyskuntamessut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut Messukeskus, Hki 11.10.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos VOIDAANKO ILMASTONMUUTOKSEN
Parvekkeet. Mitä korjataan ja miksi? Mikä on lähtö tilanne?
Parvekkeet Mitä korjataan ja miksi? -Parvekepieliseinien ja parvekelaattojen korjaus, osana peruskorjausta. Sään rasittamat Betoniparvekkeet ovat alkaneet näyttää kulumisen merkkejä. Pintamaali vaurioita
Lautaparketin. alustaanliimausjärjestelmä
Lautaparketin alustaanliimausjärjestelmä Lautaparketin alustaanliimausjärjestelmä Lautaparketin alustaanliimaus edellyttää tekijältä erityisosaamista sekä erikoistyökaluja. Alustaanliimaukseen soveltuvan
Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona
Maalattujen kiviainespintojen hoito ja huolto Betonipinnat ulkona Yleistä Ulkotiloissa betonia käytetään mm. kiinteistön julkisivuissa, tukimuureissa, sokkeleissa ja parvekkeissa. Betonijulkisivu Pääsääntöisesti
TALVIBETONOINTI
TALVIBETONOINTI TALVIBETONOINTI Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat Mikäli betoni ehtii jäähtyä, ei edes korkean lujuuden omaava betoni kovetu nopeasti Betonin alhainen lämpötila
Betonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02283-09 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2009 Luottamuksellisuus: Julkinen 1 (9) Raportin nimi Betonin korjausaineiden SILKO-kokeet 2009 Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot
Betonilattiapäivä. Nopea rakentaminen mitä betonilattioiden osalta tulee huomioida
Betonilattiapäivä Nopea rakentaminen mitä betonilattioiden osalta tulee huomioida Tomi Kanto Beraka Oy Yrittäjä, alalla enemmän tai vähemmän vuodesta 2007 Betoniukko työyhteenliittymä (Beraka Oy, Lattia
Julkisivujen korjaussuunnittelu ja korjausten hintatietous
KIMU työpaja VTT, 25.5.2010 Jussi Mattila, Julkisivuyhdistys Toimitusjohtaja, tekn. toht. Julkisivujen korjaussuunnittelu ja korjausten hintatietous Jussi Mattila 1(13) Korjausprosessi 1. Korjaustarpeen
RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013
Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden
1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI
1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI Tämä työohje on tarkoitettu apuvälineeksi suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille sekä korjaustyön valvojille. Työselitystä voidaan käyttää sellaisenaan
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSSUUNNITTELU päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi, DI Timo Lod Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka
MIKROSEMENTTI KÄYTTÖOHJE
MIKROSEMENTTI KÄYTTÖOHJE Kun teet lattia- ja seinäpintoja mikrosementillä, on tärkeää noudattaa näitä käyttöohjeita, jotka sisältävät tarkat ohjeet työvaiheille: 1. Puhdista ja esivalmistele (mm. tasoitus)
Yki Rouhepinnoite viimeistelee talon ulkokuoren ja lopullisen ilmeen. Rakennusteknisesti oikein toteutettu sokkeli ja julkisivu on pitkäikäinen ja
Hyvin peittävä, arvokkaan näköinen rouhepinnoite on suunniteltu erityisesti uusille ylitasoitetuille harkkopinnoille sekä betonipinnoille. Soveltuu myös maalatuille betonipinnoille. Markkinoiden laajin
PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.
PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi
Lautaparketin. alustaanliimausjärjestelmä
Lautaparketin alustaanliimausjärjestelmä Lautaparketin alustaanliimausjärjestelmä Lautaparketin alustaanliimaus edellyttää tekijältä erityisosaamista sekä erikoistyökaluja. Alustaanliimaukseen soveltuvan
AMTICO CARPET TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE
Sivu 1 / 6 On tärkeää, että tekstiililaatat asennetaan oikein ja huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi noudata näitä ohjeita. Yksi tekstiililaatan tärkeimpiä etuja on asennuksen nopeus ja
ALUSTANKÄSITTELYOHJEET
ALUSTANKÄSITTELYOHJEET Uudisrakennus Alusta: - Betoni - Levylattiat - Metallilattiat Korjausrakentaminen Alusta: - Maalattu puulattia - Maalattu betonilattia - Betonilattia, jossa akryylidispersioliimajäänteitä
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI HANKESUUNNITTELU Korjaustarpeen selvittäminen ja kuntotutkimukset päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi Tampereen teknillinen
Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013
Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 Pinnoituscaset Sami Niemi Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Pinnoituksen onnistuminen Epäonnistumisia liian usein Välillä toimii aivan märälläkin Välillä irtoaa,
LITOCHROM STARLIKE. Käyttökohteet:
LITOCHROM STARLIKE Kaksikomponenttinen epoksikiinnitys- ja saumausaine keraamisille seinä- ja lattialaatoille sekä keraamisille että lasimosaiikeille.. Kiinnitysaineena käytettäessä, alustan tulee olla
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI HANKESUUNNITTELU päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka JUKO-ohjeistokansio
BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje
BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 RAPPAUSOHJE BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rapattava alusta Betoniharkko
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Betonijulkisivut Verhouskorjaukset eristerappauksella / kolmikerrosrappaus - suunnitteluohjeet
Betonilattioiden hoito-ohjeet
Betonilattioiden hoito-ohjeet 2. syyskuuta 2013 Betonilattioiden hoito-ohjeet Yleistä Vanhoissa betonilattioissa yleisiä ongelmia ovat niiden likaantuminen, vaikea puhdistettavuus ja pölyäminen. Näiden
BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN
BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN 1 BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN Sisältö: Raudoitus ja betonin maksimiraekoko Betonin vastaanotto
TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE
Sivu 1 / 5 On tärkeää, että tekstiililaatat asennetaan oikein ja huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi noudata näitä ohjeita tarkasti. Yksi tekstiililaatan tärkeimpiä etuja on asennuksen nopeus
Z COUNTERFORM MIKROSEMENTTI- KÄYTTÖOHJE
Z COUNTERFORM MIKROSEMENTTI- KÄYTTÖOHJE Sisällysluettelo Pohjatyöt ja vaatimukset Pohjusteaineen (primer) käyttö Mikrosementti Käsittelyaineen käyttö - Liukkaudenestoaine Sivu 2 3 4-5 6 1 Ohjeistukset
KESTÄVÄ SOKKELIMAALI TUOTESELOSTE TIKKURILA YKI SOKKELIMAALI. Alkalinkestävä akrylaattimaali. Sokkelit
TIKKURILA KESTÄVÄ SOKKELIMAALI TYYPPI KÄYTTÖKOHTEET SOVELTUVUUS Alkalinkestävä akrylaattimaali. Sokkelit Betonisokkeleiden ja sementtivahvoilla laasteilla ylitasoitettujen betoni- ja harkkosokkeleiden
MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ
MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa
1.3.3 Rappausverkot, kiinnikkeet ja muut tarvikkeet... 16
Sisällysluettelo 1 ERISTERAPPAUSJÄRJESTELMÄT.... 9 1.1 Ohjeen tarkoitus ja käyttöala.... 9 1.1.1 Eriste- ja levyrappausten tekniset vaatimukset... 9 1.2 Ohutrappaus-eristejärjestelmä... 10 1.2.1 Laastit....
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Rapatut julkisivut korjaustavat - yleiskuvaus päivitetty 9/2005 TkL Jukka Lahdensivu Tampereen
Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista
Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Talvibetonointi Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Talvibetonointi Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat. Mikäli betoni ehtii jäähtyä, ei edes korkean lujuuden
Betonielementtidetaljit
Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet
Max Stop. Vedeneristysmassa. Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi. Tätskikt Membrane
Max Stop Vedeneristysmassa Tätskikt Membrane Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi MaxStop-Telattava vedeneristysjärjestelmä koostuu seuraavista osista: 1. MaxStop Primer tai MaxStop kosteussulku
JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI
Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Betonijulkisivut Verhouskorjaukset eristerappauksella / ohutrappaus - suunnitteluohjeet päivitetty
Seinä- ja kattopinnat kuivissa sisätiloissa.
TIKKURILA TYYPPI KÄYTTÖKOHTEET SOVELTUVUUS Vesiohenteinen, käyttövalmis karkeatasoite. Täyttökyky 30 mm ilman halkeilua. Kutistuminen vähäistä ja hyvä tarttuvuus. Seinä- ja kattopinnat kuivissa sisätiloissa.
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08052-12. Betonin halkeamien injektointiaineiden,
Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2013 Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Injektointiaineet... 3 3 Imeytysaineet...
siltojen BETONIRAKENTEET
siltojen BETONIRAKENTEET korjaus LIVI, Sillanrakentamisyksikkö BETONIN PAIKKAUS YLEISET LAATUVAATIMUKSET 12 06/10 / (korvaa ohjeen 8/95) 9 / 96) 1.231 YLEISOHJEEN SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Ohjeen käyttöalue...
KARKEA JA PEITTÄVÄ SOKKELIPINNOITE
TIKKURILA KARKEA JA PEITTÄVÄ SOKKELIPINNOITE TYYPPI KÄYTTÖKOHTEET SOVELTUVUUS Vesiohenteinen, alkalinkestävä silikonimodifioitu, vettä hylkivä akrylaattipinnoite. Maksimiraekoko n. 2 mm. Asuin-, liike-,
ULKOTILAT. Keramix VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET
Keramix ULKOTILAT VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET KYLMILLEEN JÄÄVÄT MÄRKÄTILAT 1. Seinäpinnat kostutetaan vedellä ennen tasoitusta. 2. Tasoita seinäpinta tarvittaessa Kiilto SK Märkätilatasoitteella,
sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02113-15 Betonin halkeamien injektointiaineiden, imeytysaineiden ja sulkuaineiden SILKO-koeohjelma 2015-v4 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo
BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa
BETONISEN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) KATRIINAN SAIRAALA 21.12.2012 Kiinteistöjen
JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa
Julkisivukorjaamisen nykytila ja tulevat trendit Julkisivuyhdistyksen kevätseminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN
ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS
ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä
TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden
Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?
Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden
HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS
HANGON SATAMA ENGLANNIN MAKASIINI BETONIRAKENTEIDEN 17.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4
Tapetointi. Korjausrakentaminen TYÖOHJEET MÄRKÄTILAT LINJASANEERAUKSET RT 84-11093
Tapetointi Korjausrakentaminen TYÖOHJEET Tapetointijärjestelmä paperitapetin, vinyylitapetin, non-woven-tapetin, maalaustapetin ja lasikuitutapetin kiinnitykseen. MÄRKÄTILAT LINJASANEERAUKSET RT 84-11093
Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme
Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,
KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN
KERROKSELLISEN TIILIULKOSEINÄRAKENTEEN KUNTOTUTKIMUKSET, KORJAUSTARPEEN ARVIOINTI JA VAIKUTUKSET SISÄILMAAN Ronja Saarinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy TAUSTATIETO Helsingin kaupungin diplomityöhanke, Vahanen
8-80 / 1.11.2015. Weber Superflex D2. Vedeneristysjärjestelmä. www.e-weber.fi
* because välitämme you care 8-80 / 1.11.2015 Weber Superflex D2 Vedeneristysjärjestelmä www.e-weber.fi 1 Hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteut uksella syntyy terve ja kes tävä märkätila Weberin
Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki
1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...
VERKKOON LIIMATTU MOSAIIKKI (1/5) 1. VERKKOON LIIMATTU MOSAIIKKI 1. Levitä Pukkila Saneerauslaastia tai Pukkila Vaaleaa Saneerauslaastia (~3 mm kerros) joko yhdellä tai kahdella työstökerralla. Huom! Laastipetin