Mikkeli on. matkustajan keidas. Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua. Vesistölämpö 1 / vesijumppaaja Sirkka-Liisa Mustoselta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkeli on. matkustajan keidas. Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua. Vesistölämpö 1 / 2008. vesijumppaaja Sirkka-Liisa Mustoselta."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1 / 2008 Vesistölämpö on Lieksan urheiluopistolle korjattu uimahalli hyvä saa ysin ratkaisu, vesijumppaaja Marko Ruti Sirkka-Liisa sanoo. Mustoselta. sivulla sivu Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20 Turku valaisi keskustan puiston sponsorirahalla sivu 26 Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52 Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua sivu 6 Mikkeli on matkustajan keidas

2 VEDEN- JA KORROOSION KESTÄVÄT LAMI-OVET KESTÄVÄT JA HYGIEENISET LAMI-LUJITE- MUOVIOVET 40 VUODEN KOKEMUKSELLA Uimahalleihin, kylpylöihin, wc- ja pesuhuonetiloihin, märkätiloihin ja kosteisiin tiloihin yleensä Muovilami Oy Yrittäjäntie 5 FI Ähtäri Puh Fax

3 SISÄLTÖ 1 / helmikuuta 20 Vanhan Porvoon suojelussa asemakaava antaa hyvät eväät arvioida alueen rakentamis- ja kohennustöitä. 42 Satamien ympäristöön kohdistuu jatkuvasti uusia uhkia. Rotterdamin satama on sitoutunut toimimaan ympäristön ehdoilla. LIIKENNEYMPÄRISTÖ Mikkelin matkakeskus valmistui vuosikymmenten väännön jälkeen 6 Veistosmaisesta vinoköysisillasta Tampereen uusi maamerkki 12 Ledeillä toimivia tievalaisimia ei ole 16 ARKKITEHTUURI Vanhan Porvoon suojelulla on pitkä perinne 20 Turun Samppalinnan puisto valaistiin satumaisemaksi 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys 36 Kuntien Putkimestarit Timo Sallinen pohtii, mihin yhdyskuntalietteen termisen kuivatuslaitoksen lopputuote oikein pitäisi sijoittaa. LIIKUNTAPAIKAT Lieksan 2004 remontoitu uimahalli on kuntalaisten suosiossa 38 YMPÄRISTÖ Meriliikenteen kasvu koettelee satamien ympäristöä 42 Evira kielsi kuivatun lietteen käytön lannoitteksi 46 Jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta valitusrumba 48 Kiinalainen ekolähiö totuttelee kuivakäymälöihin 49 TALVIKUNNOSSAPITO Katupöly kuriin tehokkaalla aurauksella ja lumenpoistolla 52 Hiljaiset päällysteet vähentävät melua ja pölyä Täsmälevittimellä kalsiumkloridiliuos osuu kadun pahimmin pölyäviin kohtiin, eikä koko ajorataa tarvitse kastella. PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Tykkilunta 19 Kolumni/Mette Granberg: Matkakertomus 45 LUKIJOILTA Peter Lindholm: It ja johto puhuvat eri kieltä 56 Uutisia 58 Uutuuksia 62 Henkilöuutiset 64 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2008 3

4 Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. aisu k t a r u p p m u p estävä k a t s u t u l aa. u p k m o p l e h Kovaa n o ja huoltokin Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, Espoo (09)

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI - Energia - Geotekniikka - Hankinta - Jätehuolto - Kiinteistöt - Kunnallistekniikka - Käyttö ja kunnossapito - Liikuntapaikat - Tietotekniikka - Vesihuolto - Väylät ja liikenne - Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20 Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle 1 / 2008 Turku valaisi keskustan puiston sponsorirahalla sivu 26 Vesistölämpö on Lieksan urheiluopistolle korjattu uimahalli hyvä saa ysin ratkaisu, vesijumppaaja Marko Ruti Sirkka-Liisa sanoo. Mustoselta. sivulla sivu Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52 potkua sivu 6 Mikkeli on matkustajan keidas TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Faksi (09) Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Liisi Vähätalo Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 65 Vuosikerta 72 Irtonumero 8,50 Kannen kuva: Paula Myöhänen ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm PÄÄKIRJOITUS Liisi Vähätalo Valaistuksella on monet kasvot Kaamos on näin helmikuun alussa jo päättynyt, mutta poikkeuksellisen pimeä syksy ja sydäntalvi ovat vielä hyvässä muistissa. Pimeä vuodenaika on esillä myös tämän numeron artikkeleissa. Niiden kuvituksesta näkee hyvin, miten merkittävä asia valaistus Suomessa on sekä valon tuojana että elämyksien ja tunnelman luojana. Valaistustekniikka ja sen mukana valaistuksen suunnittelu ovat viime vuosina kehittyneet huimasti. Myös tieto valon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on lisääntynyt. Kirkasvalo- ja sarastusvalolamput ovat tänä talvena käyneet hyvin kaupaksi. Valon värilläkin on hyvinvoinnin kannalta merkitystä. Parhaana pidetään päivänvaloa vastaavaa väriä, mutta myös muilla väreillä on paikkansa. Valonlähteen ja sen värin valintaan vaikuttaa se, onko tarkoitus valaista, luoda tunnelmaa vai sekä että. Liikenneympäristön valaistuksessa on olennaista, että sen avulla pimeänäkin aikana voidaan liikkua turvallisesti sekä moottori- että lihasvoimalla. Uutta tekniikkaa on otettu innokkaasti käyttöön vaihtelevalla menestyksellä. Aina ei uusilla valaisimilla ylletä vaatimusten mukaiseen valaistustasoon. Kehitys on kuitenkin nopeaa. Ehkä piankin voimme nauttia minimaalisesti energiaa kuluttavasta, elämyksiä tarjoavasta ja miellyttävästä valaistuksesta, joka säätyy tarpeen mukaan. Valoisampi ilme myös lehdelle Kun vuosi vaihtuu, herää usein myös tarve jonkinlaiseen uudistamiseen. Tällä kertaa kohteena oli lehden ulkoasu. Tavoitteena on tarjota tietoa visuaalisesti miellyttävässä, selkeässä ja helposti luettavassa muodossa. Graafikko Minna Ruusinen suunnitteli lehdelle uuden keveämmän ilmeen, jonka lukijaystävälliset tekstityypit, rauhalliset värit ja pirteät yksityiskohdat toivottavasti pitävät lukijan mielenkiinnon hereillä viimeiseen sivuun asti. SIVUNVALMISTUS: Faktor Oy PAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 2. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/ Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA Kuntatekniikka 2 / Vesihuolto, jätehuolto / kierrätys, liikuntapaikat / jäähallit Kuntatekniikka 3 / Energia, kiinteistöt, maankäyttö / kaavoitus, viherympäristö Kuntatekniikka 4 / Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen Kuntatekniikka 5 / Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu Kuntatekniikka 6 / Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka Kuntatekniikka 7 / Ympäristö, tietotekniikka, valaistus Kuntatekniikka 8 / Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide 5

6 Liki 30 vuoden hanke toteutui noin 10 miljoonalla MIKKELIN MATKAKE yhdistää junat, bussit ja rahdin Mikkelin matkakeskus istuu ilmavasti rakennettuun kaupunkimaisemaan. Rautatie- ja linjaautoasemat löytyvät vierekkäisistä rakennuksista. 6 Kuntatekniikka 1/2008

7 LIIKENNEYMPÄRISTÖ SKUS TEKSTI Päivi Kapiainen-Heiskanen KUVAT Paula Myöhänen Kolmisenkymmentä vuotta suunniteltu Mikkelin matkakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Raide- ja linja-autoliikenteen yhteisen alueen ilmavaa arkkitehtuuria kiitellään, vaikka uusien käytäntöjen opettelu viekin aikaa. Vuosia odoteltu kävelysilta keskustasta satamaan sai innostuneen vastaanoton. Mikkeli mainosti takavuosina itseään ihmisenkokoisena kaupunkina. Kaupungin perustamisvaiheessa 1838 luotu empire-ruutukaava onkin pitänyt pintansa näihin päiviin saakka. Liki kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen keskustakortteleissa rakennetaan lähivuosina ennätystahtia muun muassa toriparkki, asuntoja ja kauppakeskuksia. Ensimmäisenä kaupunkikuvassa näkyvänä suurena uudistuksena avattiin Mikkelin matkakeskus. Matkahuolto sai modernit tilat perinteikkään rautatieaseman viereen. Samalla rakennettiin junaraiteet yhdistävä kävelysilta, jota pitkin voi kävellä ja pyöräillä satamaan. Suunnittelun monet vaiheet Matkakeskus alkoi näkyä suunnittelupöydillä jo 1970-luvun alussa. Vuodesta 1984 suunnittelussa mukana ollut kaupungin kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen muiste- Kuntatekniikka 1/2008 7

8 MIKKELIN MATKAKESKUS Rahtiasemarakennus Betonirakenteinen kolmikerroksinen rakennus, julkisivuissa puuta, lasia ja terästä. Suurin muutos työn aikana oli perustamistavan muuttaminen paaluperustukseksi. Kokonaiskerrosala 952 m 2. Rakennuksen alimmassa kerroksessa ovat Matkahuollon tavaraterminaali ja sosiaalitilat. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on vuokrattavia liiketiloja. Kaupunki saa vuokratuloja rakennuksesta kaikkiaan noin euroa. Suunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Suunnittelua koordinoi professori Pentti Murole ja arkkitehtuurista vastasi arkkitehti Jussi Murole. Talonrakennusurakoitsijana oli Lujatalo Oy. Pysäköintipaikat Silta Katettu ja lasitettu terässilta on varustettu puisella puukannella ja puisella alakatolla. Siltaan liittyvät hissi- ja porrastornit, joiden kautta päästään 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle. Sillan urakoi YIT Oyj. Laiturikenttä Luonnonkivestä rakennettu laiturikenttä, jonka liikennöintialue on asfalttia. Matkustajien odotusalue ja bussien pysäkkialue on varustettu sulanapitojärjestelmällä. Luonnonkivipäällysteitä on m 2 ja asfalttipäällysteitä m 2. Katokset Teräsrakenteiset linja-autolaiturin katos (191 m 2 ) ja Mannerheimin salonkivaunun katos (132 m 2 ). Katosten puiset alakatot luovat tunnelmaa, ja katosten pylväissä on valaisimet. 56 pysäköintipaikkaa, joista 38 vuokrataan VR:n omaan käyttöön. Kunnallistekniikan rakentaminen Uutta katupinnoitetta m 2, graniittisia reunakiviä m, luonnonkivetystä m 2, puita 40 ja uusia valaisinpylväitä 47. Laajoja vesi- ja viemärilinjojen uudistustöitä. Informaatiojärjestelmä Sähköisiä näyttötauluja 13, infoautomaatteja kaksi, lipunmyyntiautomaatteja kaksi, Matkakeskus-opasteita kolme, valokaappeja neljä, opastepyloneja kaksi, aikataulukehyksiä seitsemän ja erillisiä opasteita, merkkejä ja lippuja 20. Lisäksi tulevat Matkahuollon omat merkit ja opasteet. Rautatieasemalla Sisäänkäynti korjataan esteettömäksi ensi kesänä. Asemarakennus jäi VR:n omistukseen. Kaupunki vuokrasi puolet odotustilasta VR:n ja Matkahuollon yhteiseksi odotustilaksi. Odotustilassa on sekä rautatieliikenteen että bussiliikenteen infolaitteita. Kustannukset Lopulliset kustannukset noin 10,5 miljoonaa euroa, josta bussiterminaali noin 4 miljoonaa, silta noin 3,5 miljoonaa ja kunnallistekniset työt noin 3 miljoonaa euroa. Valtio osallistui hankkeeseen eri tavoin 3,5 miljoonalla. Kaupungin nettokustannukseksi jäi 7 miljoonaa euroa. lee, että alkuvuosien haave oli rakentaa Hallituskadun rinteeseen keskusliikenneasema Imatran ja Kouvolan tapaan purkamalla alta vanha rautatieasema. Sitten 1980-luvulla linja-autoasema päätettiin rakentaa sitä varten ostetulle alueelle maamerkkeinä toimivien siilon ja valssimyllyn tilalle lähes torin tasolle arkkitehtuurikilpailun tuoman kellotornin kera. Suunnitelmiin sisältyi myös pysäköintilaitos sekä liike- ja toimistorakentamista. Hanketta ei saatu kannattavaksi, vaan vuosikymmenen vaihteessa uusi kvr-kilpailu toi mukaan lisää liiketilaa ja hotellin. Lama muutti suunnittelun asetelmat tyystin. Sen jälkeen ajatuksena oli rahoittaa rakentaminen tekemällä asuntoja myös vanhuksille liki rautatien tasoon sijoitetun linja-autoaseman kentän päälle Kampin tapaan. Vanhusten asunnoista syntyi paljon keskustelua, ja rakennuksia pidettiin liian massiivisina. Valitusten myötä kaava meni kiville, Räsänen sanoo. Vanhaa hyödyntäen Nyt toteutunut ratkaisu lähti liikkeelle ajatuksesta, että matkakeskus rakennetaan vanhaa rautatieasemaa hyödyntäen ja muuta rakentamista rajaten alueelle, jolla ei ole kilpailevaa maankäyttöä. Kun 90-luvulla linja-autoliiton väki näki tarpeellisena 14 laituripaikan rakentamisen, nyt toteutui seitsemän. Ruuhka-aikojen jonotuspaikat ovat matkakeskusalueella. Rautatie- ja linja-autoasemat ovat vierekkäin ja rahti- sekä matkapalvelut lähellä toisiaan. Autot voivat myös ajaa aseman läpi peruuttelematta, liikennöi- 8 Kuntatekniikka 1/2008

9 LIIKENNEYMPÄRISTÖ Käyttäjät kiittelevät sadekatoksia ja katettua kävelysiltaa, jonka kautta pääsee kulkemaan torilta satamaan. Kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen odottaa, että keskustelu siilon ja valssimyllyn kohtalosta viriää jälleen vilkkaana, kun rakennusten kuntoarviot valmistuvat. tävyys parani ja odottaville matkustajille tuli tilaa, Räsänen kuvaa tyytyväisenä. Rakennuttamisessa tiiviisti mukana ollut kaupungin tekninen johtaja Jorma Holopainen kuvaa hanketta sikäli haasteelliseksi, että mukana oli monta osapuolta. Kaupunki otti vahvan vastuun hankkeesta, jotta sopimusneuvottelut sujuivat sutjakasti Ratahallintokeskuksen ja Matkahuollon kanssa. Hankkeen nopeaa syntymistä auttoi se, että kaupunki otti myös taloudellisen vetovastuun, Holopainen korostaa. Vastaavanlaisiin hankkeisiin hän suosittaa pääsuunnittelijalle erityisen vahvaa roolia. Kun monenlaista suunnittelua sovitetaan yhteen ja osapuolia on monta, tarvitaan pääsuunnittelijalta vahvaa otetta. Hän koordinoi ja sovittaa yhteen eri osiot, jotta rakentamisvaiheessa ei synny rajapintoja, joita ei suunnitteluvaiheessa ole osattu ottaa huomioon. Vaikkei tämä suuruusluokaltaan ollutkaan valtavan iso hanke, se oli kuitenkin hyvin vaativa ja vivahteikas toteuttaa. Nyt uutta ajetaan sisään ja käyttäjätahojen kanssa viilataan vielä käytäntöjä. Käyttäjäryhmien kanssa neuvottelemme vielä asioista. Nyt esille tulleet parannusehdotukset ovat olleet käytännössä varsin pieniä yksityiskohtia, jotka voidaan hoitaa kuntoon. Suurin merkitys tällä on kuitenkin kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kannalta, Holopainen sanoo. Väylä satama-alueen kehittämiselle avautuu Valtakunnallisessa matkakeskushankkeessa mukana oleva liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Kari Korpela korostaa matkakeskuksen avaavan Saimaan rantaan sijoittuvan satamaalueen kehittämismahdollisuudet. Lähivuosina alkavan matkakeskuksen viereisten kortteleiden täydentämisrakentamisen toivotaan haittaavan matkakeskusta mahdollisimman vähän. Uusi bussiliikenteen rahtiasema on osoittautunut erittäin toimivaksi. Rautateiden henkilöliikenne ja bussien kauko- ja seutuliikenne voivat nyt tehdä tehostunutta yhteistyötä, ja matkustajat saavat hyvin tietoa eri liikennemuodoista. Rakennuskustannukset muodostuivat niin edullisiksi, että enää tänä päivänä toteutus ei olisi mahdollinen vastaavilla kustannuksilla, Korpela arvioi. Kompromissejakin täytyi tehdä. Korpela kertoo, että Museoviraston kannan takia rautatieasemalla olevaa yhteistä odotustilaa ei voitu avata suoraan bussikentälle päin, vaikka matkustajat usein haluavat suoran näköyhteyden lähtevien ja saapuvien bussien laiturille. Vain paikallisliikennettä käyttävä matkustaja kokee käynnin matkakeskuksessa turhana. Mikkeli on kuitenkin niin pieni paikka, ettei seutu- ja kaukoliikenteen käyttäjiä voi aina erotella juuri matkustajalle sopiviin vuoroihin. Kuntatekniikka 1/2008 9

10 Matkakeskuksessa on 13 sähköistä näyttötaulua. Vuosikymmenten väännön aikana matkakeskuksen suunnittelu kypsyi hyödyntämään vanhaa rautatieasemaa. Siilo ja valssimylly jäivät paikoilleen. Kävelysilta ihastuttaa Mikkeliläiset toivoivat vuosikymmeniä kävely-yhteyttä satamaan. Katetulta ja lasitetulta sillalta pääsee hissi- sekä porrastornien kautta 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle. Sillan molemmissa päissä kehitetään vielä kevyen liikenteen ratkaisuja lähivuosina. Kävelysilta on myös kaavoituspäällikkö Räsäsen oma suosikki, jossa voi odottaa bussin tuloa, seurata matkustajainformaatiota infotauluilta ja nähdä bussin saapumisen. Kulkuyhteys satamaan tulee lähivuosina entistä merkittävämmäksi, kun alueelle rakennetaan neliömetriä asumiselle ja neliötä palvelutoiminnalle. Lisäksi Veturitallin alueella tulee neliötä uuteen käyttöön. Satama-alueelle muuttaa asukasta, joten siitä tulee kellon ympäri elävä ympäristö. Satama liittyy jatkossa Kenkäveroon uusien kevyen liikenteen väylien kautta ja sieltä pääsee myös kevyelle liikenteelle rakennettavaa siltaa pitkin Graanin alueelle, Räsänen visioi. Minkälaisia terveisiä kaavoituspäälliköllä on vastaavanlaisten iäisyyshankkeiden kanssa painiville ammattilaisille? Älkää menettäkö uskoanne. Vaativissa ja monitahoisissakin hankkeissa pääsee maaliin, jos on tahtoa. Kun joudutaan etenemään vieraalla maalla, kannattaa tehdä kerralla asioita. Jos olisimme vaikkapa siirtäneet kävelysillan toteutusta, pettymys olisi siitä ollut valtava. Käyttäjillä riittää toiveita Kun olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tehdään uutta, suunnittelussa joudutaan luovimaan. Uusi matkakeskus on herättänyt valmistuttuaankin vilkasta keskustelua. Matkustajat eivät ole vielä löytäneet rautatieasemalla olevaa yhteistä odotustilaa, vaan toivovat Matkahuollon olevan paremmin auki viikonloppuisin. Ihan hevin ei uusia pysäkkejäkään ole opittu. Maaseudulla asuva kouluttaja Auli Kekkonen kulkee niin vakiovuoroilla kuin pikavuoroillakin. Jollei mene matkakeskukselle saakka, pitää jännätä, onko oikeassa paikassa odottelemassa torin laidalla vai nakkiputkan vieressä. Esitteessä oli mielestäni liikaakin teknistä tietoa, joten kuljettajilta on saanut parhaat tiedot ja sähköiset opastaulut palvelevat hyvin, Kekkonen arvioi. Matkakeskus toimii Kekkosesta paremmin kuin entinen. Sadekatos on hyvä parannus, ja suojatiemerkintöjä pitkin kannattaa kulkea. Ulkopenkkejä odotellaan vielä. Kovin paljon väljemmän tuntuinen matkakeskus ei kuitenkaan nyt ole, bussit ovat lähekkäin ja kulkevat aika tiukalla aikataululla, hän miettii. Myös kuljettajien taukotilat herättävät närää. Savonlinja Oy:n kuljettajien pääluottamusmies Väinö Ahtiainen kertoo puutelistasta, josta on tarkoitus neuvotella kaupungin kanssa. Läpiajettavat laiturit ovat ok, mutta liikenteellisesti matkakeskukseen on vaarallista ajaa pitkillä 15 metrin busseilla. Mäen alla keskukseen käännyttäessä joutuu vastaantulevan liikenteen kaistalle, ja siilon takia näkyvyys on huono. Lisäksi kuljettajille on käytössään vain noin kahdeksan neliön taukotila, jossa on neljä tuolia, hän listaa. Vaikka rahtitavaroiden käsittelyyn on nyt hyvin tilaa, rahtia noutavat ihmiset joutuvat nykyään aina jonottamaan, kun Matkahuolto vähensi yhden työntekijän, Väinö Ahtiainen sanoo. Matkakeskuksia valmistuu edelleen Liikenne- ja viestintäministeriön 1990-luvulla aloittaman Matkakeskushanke 2007 hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa julkisen liikenteen käyttöä ja toteuttaa matkakeskukset esteettöminä. Alkuperäisenä tavoitteena oli 23 matkakeskuksen toteuttaminen viime vuoden loppuun mennessä. Monien keskusten suunnitteluvaihe on kuitenkin venynyt alkuperäisistä aikatauluista vuosilla. Hankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa. Tällä hetkellä Mikkelin lisäksi ovat valmistuneet Helsingin, Jyväskylän, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Porin, Seinäjoen ja Varkauden matkakeskukset. Riihimäen ja Vaasan matkakeskukset valmistuvat tämän vuoden aikana ja Oulun matkakeskuksen rakentaminen alkaa tänä kesänä. Tampereen keskus valmistunee ensi vuonna. Kemin matkakeskus aiotaan toteuttaa ensi vuonna. Valmiita suunnitelmia on jo Imatralla, Pieksämäellä, Rovaniemellä ja Vantaalla. Suunnittelu on käynnissä Kuopiossa. Kaavavaiheessa suunnittelu on Joensuussa, Turussa ja Kajaanissa. Hämeenlinnan hanke venyy. Matkakeskuksista halutaan tehdä kaikille matkustajille korkeatasoinen ja viihtyisä matkustusympäristö, josta matkustuspalvelut ovat helposti saatavilla ja vaihtaminen kulkumuodosta toiseen sujuvaa ja turvallista. Keskuksissa on matkustamista tukevia oheispalveluja sekä yhtenäinen ilme ja informaation esitystapa. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa matkakeskusten vaikutuksia. Ministeriö on laatinut vaikutusarvioinnit Kampin ja Jyväskylän matkakeskuksista. Kampin keskuksen valmistumisen jälkeen joukkoliikenteen matkat ovat lisääntyneet kahdeksalla prosentilla, eli kaikkiaan seutu- ja kaukoliikenteessä on tehty kaksi miljoonaa matkaa enemmän. Lipputulojen lisäys on ollut 1,7 miljoonaa euroa. Kampin vaikutusarviointi löytyy ministeriön julkaisusarjasta (nro 16/2007) www-sivustoilla. LISÄTIETOJA: 10 Kuntatekniikka 1/2008

11 Matkapalvelukeskusten kehittäminen siirtyy kunnille Matkapalvelukeskukset välittävät yhteiskunnan maksamia matkoja, kuten vammaisten ja vanhusten kuljetuksia, terveyskeskusmatkoja sekä sairaaloiden tulo- ja kotiuttamiskuljetuksia. Tavoitteena on ohjata, yhdistellä ja ketjuttaa matkoja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin liikennevälineisiin. Palvelu on tarkoitettu muun muassa kutsuohjatun liikenteen asiakkaille ja yhteiskunnan maksamien matkojen yhdistelyyn. Tällä hetkellä ns. valtakunnallisen mallin mukaisia keskuksia toimii Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Matkapalvelukeskusten kehittäminen on siirtymässä kunnille. Käytännössä lääninhallitusten liikenneosastot koordinoivat meneillään olevat kokeilut loppuun, ja kunnat ottavat ne sitten johtoonsa. Mikkelin palveluista kehuja ei juuri ole tullut Mikkelissä matkapalvelukeskusta hoitaa operaattori TDC Song Oy:n alihankkijana iisalmelainen puhelinpalveluoperaattori, jonka toiminta ei juuri kehuja ole kirvoittanut asiakkaissa. Mikkelin kaupungin liikenneinsinööri Liisa Heikkinen muistuttaa, että palvelua kehitetään koko ajan. Asiakkaiden on tietysti vaikea ymmärtää, että huono palvelu ei ole aina operaattorista kiinni, toisinaan autokalustoa ei vain ole saatavilla riittävästi. Tänä vuonna mukaan on tulossa uusia yrittäjiä. Uusia taksilupia on myönnetty niin tavallisille takseille kuin invavarustelluillekin. Myös operaattorin käyttämää ohjelmistoa on kehitetty koko ajan, Heikkinen kertoo. Mikkelin seudulla suunnitellaan tämän vuoden aikana kuntavetoisesti matkapalvelukeskuksen tulevaa toimintaa. Tutkittavana ja linjattavana on matkapalvelutoiminnan tulevaisuus ja siinä rinnalla painotukset ulkopuolisen tai kunnallisen operaattorin käyttöön. Mikkelistä isäntäkunta, matkakeskus solmupiste Mikkeli voi ja todennäköisesti toimii tässä isäntäkuntana jatkossa. Kehitettävää riittää myös siinä, että avoimen joukkoliikenteen kutsujoukkoliikenne ja muut kunnan ostamat kuljetukset saadaan koordinoitua yhteen ohjausjärjestelmään. Matkakeskus toimii joukkoliikenteen keskuksena ja on kuljetusten solmupiste, joka lisää avoimen joukkoliikenteen käytettävyyttä ja näkyvyyttä, Heikkinen sanoo. Aiemmin perustettuja kunnan, Kansaneläkelaitoksen tai muun tahon johtamia matkapalvelukeskuksia on tällä hetkellä kahdeksan. Matkapalvelukeskus-hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos. Opetusministeriö on jättäytynyt pois hankkeesta. Kela jatkaa omien hankkeidensa kehittämistä ja osallistuu hankkeisiin tarpeen mukaan. Muut tahot jatkavat matkapalvelukeskusten kehittämistä muun muassa lainsäädäntötyön ja tiedotuksen avulla. Kuntaliitossa matkapalvelukeskus-hankkeesta lisätietoja antaa liikenneinsinööri Silja Siltala, Joensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunnan keskus, jonka väestömäärä lisääntyy päätettyjen kuntaliitosten vuoksi asukkaaseen Itä-Suomen elinvoimaisin kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy osaavien ihmisten ja hyvän ilmapiirin voimalla. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi Joensuun kaupungilla on nyt haettavana tilakeskuksen johtajan virka. Joensuun kaupungin tilakeskus hankkii kaupungin hallintokunnille toimitilat ja niihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistö- ja tilapalvelut sekä vastaa kaupungin omistaman tilaomaisuuden ylläpidosta, sen arvon säilymisestä ja tehokkaasta käytöstä. Tilakeskusta johtaa tilakeskuksen johtaja. Tilakeskuksen johtaja on liiketoimintajohtajan alainen. Tilakeskuksen johtajan viran kelpoisuusehto on soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemus kiinteistönpidosta. Virkojen palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen palkkaryhmän III hinnoittelutunnuksen mukaisesti. Hakijat voivat esittää myös oman palkkatoivomuksensa. Ennen viran vastaanottamista on virkaan valitun esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaa haetaan sähköisesti Joensuun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa /tyopaikat, josta löytyvät myös hakuilmoitus ja hakemuslomake. Opinto- ja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä. Hakuaika päättyy Lisätietoja virasta antavat liiketoimintajohtaja Heikki Soininen, puh , sekä tilakeskuksen johtaja Heimo Karhapää, puh , Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, KANUNKI puh. (02) , fax (02) Kuntatekniikka 1/

12 Veistosmainen vinoköysisilta valmistuu 2009 Ratinan kevyen liikenteen on Tampereen uusi maamerkki Tampereen Ratinanniemen ja Laukontorin välisen uuden kevyen liikenteen sillan suunnittelukilpailu on ratkaistu. Voittanut ehdotus on palkintolautakunnan mukaan erittäin näyttävä silta, joka muodostunee yhdeksi kaupungin positiiviseksi tunnusmerkiksi. Rakentaminen aloitettaneen ensi syksynä, jolloin silta valmistuisi jo Jenni Lautso, arkkitehti SAFA Juha Eskolin, yhdyskunta- ja arkkitehtuuriyksikön päällikkö Pekka Pulkkinen, siltayksikön päällikkö WSP Finland Oy Tammerkosken ylittävät sillat ovat tärkeä osa Tampereen kaupungin ilmettä ja toimintaa. Ratinan uusi kevyen liikenteen silta sijoittuu kaupunkikuvalliseen solmukohtaan, jossa Tampereen ruutukaava kohtaa Ratinan suvannon eteläpuolen puistomaisen alueen. Viime vuonna järjestelyllä Laukonsillan suunnittelukilpailulla haettiin esteettisesti ja liikenteellisesti toimivaa ja onnistunutta maamerkkimäistä ratkaisua. Laukonsilta tarjoaa uuden kevyen liikenteen reitin suurillekin väkijoukoille Ratinan stadionilta ja kauppakeskukselta Laukontorille ja siitä edelleen keskustaan. Sillan paikka Tampereen koskimaisemassa on kaupunkikuvallisesti haastava. Avointa maisemaa hallitsevat Ratinan stadion valaisintorneineen, vesi sekä eläväinen Laukontori matkustajasatamineen. Uuden sillan suunnittelussa tuli ottaa huomioon sillalla kulkijan lisäksi myös sillan alittavan laivamatkustajan näkökulma sekä sisävesiliikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Siltakilpailu ratkaistiin viime vuoden lo- 12 Kuntatekniikka 1/2008

13 LIIKENNEYMPÄRISTÖ Valaistuksen väri ja voimakkuudet säädeltävissä Silta ja liikennereitit valaistaan pimeän aikana. Molempiin kaiteisiin on esitetty jonovalaisinta, joka valaisee kannen jalankulkutasossa koko sillan pituudella. Juhlavalaistustilanteissa valaistaan pyloni ja köydet. Valojen väriä voidaan vaihtaa ja voimakkuutta säätää juhlatunnelman ja vuodenajan mukaan. Siltatyyppi on yksipyloninen betoninen visilta Ratinan vuolteen ylittävä silta tulee olemaan yli 100 metriä pitkä. Sillasta ennustetaan positiivista maamerkkiä Tampereelle Näsinneulan tavoin. pulla. Voittajaksi samoin kuin toiselle sijalle selviytyivät WSP Finland Oy:n ehdotukset. Kolmas palkinto meni ehdotukselle Torii the gate, tekijänä Insinööritoimisto Ponvia Oy. Positiivinen tunnusmerkki kaupungille WSP Finland Oy:n voittanut ehdotus Kellopeli on yksipyloninen vinoköysisilta. Siltaratkaisun lähtökohtana on päästä vesistön yli yhdellä ilmavalla jänteellä, jolloin silta ei rajoita vesiliikennettä. Sillan pyloni on sijoitettu Ratinan puolelle, keskeiselle paikalle avointa kaupunkitilaa. Pyloni on kallistettu Laukon torille päin. Se on tehty teräksestä, jotta se poikkeaisi muista ilmatilaa hallitsevista materiaaleista ja rakenteista, kuten stadionin betoniset valotornit ja vanhan teollisuuskaupungin punatiiliset savupiiput. Tavoitteena on ollut tehdä veistosmainen silta, joka tarjoaa mieleen jäävän kokemuksen jalankulkijalle ja josta syntyisi positiivinen tunnusmerkki Tampereen kaupungille. Sillan vaatimat uudet rakenteet kunnioittavat sijainniltaan ja muodoltaan stadionin suojeltuja rakenteita. Väriltään köydet ovat valkoiset. Takaköydet haarautuvat viuhkamaisesti Ratinan puolella paikkoihin, missä ne eivät häiritse alueen toimintoja. Liikennevirrat haarautuvat stadionin puolella itään, uuteen ostoskeskukseen ja etelään, tulevalle asuntoalueelle. Lisäksi pylonin jalustaan tulee porras. Kuntatekniikka 1/

14 Toiseksi yltänyt Fishbone on sirorakenteinen ja saanut hahmoonsa vaikutteita luonnonmuodoista. Suunnittelun lähtökohtia olivat ympäristöön sopivuus, esteettisyys läheltä, kaukaa ja alapinnoista sekä omaleimaisuus. noköysisilta, jonka pääjänteen pituus on 112 metriä. Siltaan ei tule veteen rakennettavia tukia. Pyloni on pyöreä teräsrakenteinen torni. Takaköydet haarautuvat kahteen suuntaan, mikä jäykistää pylonia vaakasuunnassa. Sillan päällysrakenne on betonirakenteinen palkkikannattaja, joka on dynaamisesti vakaa ja sitkeä mahdollisia törmäyksiä vastaan. Voittaneen ehdotuksen pää- suunnittelija on DI Pekka Pulkkinen. Muut tekijät ovat TkL Esko Järvenpää, arkkitehti Jussi Tervaoja (Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy), DI Erik Eriksson, teknikko Kari Nikula, insinööri Hannu Suojanen, insinööri Antti Karjalainen, insinööri Kari Saksio sekä DI Kai Gulin. Valkoinen kalanruoto puusta tai graniitista Toiseksi tulleen Fishbone-ehdotuksen muotokieli on saanut vaikutteita suomalaisesta järviluonnosta. Kaukaa tarkasteltaessa havaitaan ensimmäisenä vedestä työntyvät sillan omaleimaiset pylonit. Pylonien vinon asemoinnin seurauksena sillan hahmo muuntuu eri suunnista tarkasteltuna. Ratinan silta tuo uuden orgaanisen aiheen Tampereen silhuettiin, jota entuudestaan leimaavat mm. tehtaiden piiput ja etenkin Ratinan alueella stadionin neljä valomastoa. Sillan alapinta on kuin kalan ruoto. Valkoinen ranka ja ruodot näkyvät kuljettaessa sillan ali jalan, pyörällä tai veneellä. Sillan päällysteeksi ehdotettiin joko tervattua puuta tai tummaa ristipäähakattua graniittia kalanruotoladonnalla. Sillan pituusgeometriassa on sulava luonnonmuoto, joka johdattaa kulkijaa. Laukontorin puolella silta päättyy nykyisen kahviorakennuksen kohdalle, joka on esitetty purettavaksi. Uusi rantaravintola voidaan rakentaa sillan kupeeseen osittain ulokkeena veden päälle. Silta laskeutuu aukion tasoon siten, ettei portaita välttämättä tarvita. Eri suunnista lähestyttäessä on mahdollista hyödyntää väljiä portaita sillalle siirtymiseen tai istuskeluun. Sillan ali kuljetaan laituritason kautta. Laituritaso on oivallinen paikka pysähtyä hetkeksi nauttimaan vaikka torilta ostetut eväät ja seurata vilkasta laivaliikennettä. Toiseksi sijoittunut siltatyyppi on liittorakenteinen vinoköysisilta. Pylonituki sijoittuu veteen, ja muut tuet rakennetaan maalle. Välitukien pilarit sekä pylonit ovat teräsrakenteisia. Päällysrakenteen poikkileikkaus on teräspalkiston ja betonisen kansilaatan liittorakenne, joka kannatetaan Ratinan suvannon kohdalla vinoköysillä. Reunoiltaan köysillä tuettu liittorakenteinen kansi on hoikka. Kilpailussa toisen palkinnon saaneen ehdotuksen työryhmässä olivat DI Sami Niemelä (pääsuunnittelija), DI Atte Mikkonen sekä arkkitehdit Juha Eskolin, Jenni Lautso ja Tuomas Vuorinen. Pohjarakenteista vastasi DI Kai Gulin. 14 Kuntatekniikka 1/2008

15 Jopa 25 % vähemmän häiriöitä! ABB:n taajuusmuuttajat eivät saastuta sähköverkkoa. Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät uuden, voimaan tulevan IEC/EN standardin vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen kuristimeen verrattuna. /drives ABB Oy Kotimaan tuotemyynti

16 Kun valonjakoominaisuuksia ei ymmärretä, niiden merkitystä vähätellään. Taulukko 1. Valaistustyyppien vertailu Valaistusteknilliset vaatimukset Valaistustyyppi Lamput H A (m) S (m) L (cd m 2 ) 1,00 0,40 0,40 15 U o U l TI (%) Tehon tarve (W/tiemetri) 1-rivinen reunasijoitus ST ,01 0,64 0,58 11,4 3,8 LED ,09 0,13 0,08 5,5 1,1 2-rivinen vuorottainen LED 10 22,5 0,18 0,36 0,22 5,3 2,1 LED ,40 0,69 0,82 5,8 4,8 LED ,39 0,55 0,65 7,9 4,8 LED ,33 0,42 0,49 15,9 4,8 16 Kuntatekniikka 1/2008

17 LIIKENNEYMPÄRISTÖ LEDEILLÄ toimivia TIEVALAISIMIA ei ole Led-innostus velloo vallattomana. Valmistajat kehuskelevat tuotteidensa sopivan kaikkialle ja lupaavat runsaita säästöjä sekä yleistä hyvää. Luottamusmiehet ja poliitikot uskovat. Valaisimien vastaavuutta vakuutettaessa käsitellään tekijöitä, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Valonjako-ominaisuuksia ei ymmärretä ja niiden merkitystä vähätellään. Kaupantekoon on lähdetty keskeneräisin vehkein. Toisaalta on merkkejä, etteivät loppukäyttäjät toistaiseksi tee led-valaistuksia. Näihin kelpaava tievalaisin syntyy aikanaan. Pentti Hautala, dipl.ins., Sito Oy Tievalaistus on liikenneturvallisuutta parantava, ennaltaehkäisevä toimenpide. Vaikutusten aikaansaaminen edellyttää valaistukselta sellaisia ominaisuuksia, että kuljettaja näkee edessään olevan ajoradan ja toiset ajoneuvot, havaitsee liikennetilanteen muutokset sekä mahdolliset esteet. Näiden edellyttämät valaistusteknilliset vaatimukset ovat: Keskimääräinen luminanssi osoittaa, miten valoisalta tienpinta näyttää. Se vaikuttaa havaitsemiseen, näköetäisyyteen, reaktioaikaan ja suhteellisen liikkeen arviointiin. Yleistasaisuus vaikuttaa näkösuorituskykyyn. Pitkittäistasaisuus on merkittävä ajo- ja näkömukavuuden kannalta Estohäikäisy vaikuttaa näkemiseen. Valaistusteknilliselle vaatimuksille on tieteellisesti todistetut sekä laboratoriossa ja todellisissa liikenneympäristöissä testatut arvot. Ihmissilmän ominaisuuksia ei voida viranomaisten tai poliitikkojen päätöksillä muuttaa. Valaistustyypit pystytään mitoittamaan, valitsemaan asialliset valaisimet ja rakentamaan niin, että valaistusteknilliset vaatimukset täyttyvät valonlähteestä riippumatta. Mutta ledeillä toimivia tievalaisimia ei vielä ole. Tievalaistuksen mitoitus Tarkastellaan esimerkkinä tavallista kaksikaistaista tietä, ajorata 7,0 m ja valaistusluokka AL4a (L m 1,0 cd/ m 2 ). Tällaisilla teillä ei ole käytetty uusasennuksissa elohopealamppuja yli 20 vuoteen vastoin led-kauppiaiden väitteitä. Luonteva valaistustyyppi on yksiri- Kuva 2. Erään led-valaisimen valonjakokäyrät ja valaistustulos. Pentti Hautala Kuva 1. Nykyaikaisen tievalaisimen valonjako-ominaisuudet ja esimerkkimaantien luminanssin tasa-arvokäyrät. Äärimmäisenä oikealla (kuva 3) sama valaisin kuin kuvassa 2, vuorottainen valaistustyyppi ja luminanssin tasa-arvokäyrät. Kuva 3 Kuntatekniikka 1/

18 Yksi ongelma on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Toinen perusvika ovat kehittymättömät valonjako-ominaisuudet. vinen reunasijoitus, 10 m asennuskorkeus ja varren ulottuma 1,5 m. Kun käytetään 150 W suurpainenatriumvalaisimia, joilla on kuvan 1 mukaiset valonjakokäyrät, saadaan 45 m pylväsvälillä samassa kuvassa esitetyt luminanssin tasa-arvokäyrät. Tulos täyttää kaikki vaatimukset (taulukko 1). Jos edelliseen vaihdetaan ledvalaisin, jollaisen tyypilliset tämän päivän valonjako-ominaisuudet ovat kuvassa 2, tien pinnan luminanssin tasa-arvokäyrät ovat saman kuvan mukaiset. Tulos on täysin ala-arvoinen. Tosin estohäikäisy on vain kolmasosa sallitusta arvosta. Jo tämä laskelma osoittaa, ettei yksirivisellä valaistustyypillä ja led-valaisimilla synny hyväksyttävää tulosta. 18 Kuntatekniikka 1/2008 Muutetaan edellinen ratkaisu kaksiriviseksi vuorottaiseksi tyypiksi. Tuloksena ovat kuvan 3 luminanssin tasa-arvokäyrät. Kaikki valaistusteknilliset ominaisuudet paranevat mutta tehontarve kasvaa kaksinkertaiseksi. Tulos on edelleen kelvoton. Tarkastelua jatketaan pienentämällä asennuskorkeutta ja pylväsväliä. Tulokset ovat taulukossa 1. Tasapainoista vaatimukset täyttävää ratkaisua ei löydy. Valaistusteknillisesti paras vaihtoehto on 8 m asennuskorkeus ja 10 m pylväsväli. Tällöinkin keskimääräinen luminanssi on vasta 40 prosenttia vaaditusta arvosta. Nykyaikaisilla suurpainenatriumvalaisimilla toteutettuun ratkaisuun verrattuna rakennuskustannukset ovat yli nelinkertai- Haapakosken Tehdas Oy on toimittanut vesi- ja viemärilaitoksille sekä teollisuudelle yli 100 vuoden ajan valurautaputkia, putkikäyriä, erilaisia venttiileitä, paloposteja ja sulkuluukkuja. Haluamme jatkossakin toimittaa aidosti kotimaiset tuotteemme nopeina, räätälin työnä tehtyinä tehdastoimituksina, takuulla ja tarvittaessa asennettuna juuri oikeaan aikaan periaatteella. Reagoimme heti asiakkaiden ongelmiin, teemme uuden tuotteen, huollamme vanhan laitteen, toimitamme omiin tuotteisiimme varaosia ja annamme tarvittavaa tieto-taitoa HM - Service yksikkömme puitteissa. Ottakaapa yhteyttä! Haapakosken Tehdas Oy Putkolantie Haapakoski Puhelin: Toimitusjohtaja Timo Luhtinen, gsm Teknillinen johtaja Olavi Kähkönen gsm set. Hoitokustannukset kasvavat 26 prosenttia pelkästään lisääntyneen sähkönkulutuksen takia. Tässä yhteydessä ei tarkastella muita kunnossapidon lisäkustannuksia, jotka syntyvät ylettömän valopistemäärän takia. Huomattavan osuuden tuottavat pylväisiin törmäämisestä johtuvien rakenteiden ja kalusteiden uusimiset. Myötäävät pylväät vähentävät henkilövahinkoja. Kaiteiden rakentaminen molemmille reunoille vaikuttaisi onnettomuuksien seurauksiin, mutta rakennuskustannukset lisääntyisivät entisestään. Ulkonäkönsä puolesta tällainen seinämäinen rakennelma vetäisi ihmettelijöitä puoleensa. Led-valaisimien ongelmia Suurin syy järjettömään tulokseen on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Tarkastelua hämmentävät valmistajien tulkinnat eri valonlähteiden vastaavuudesta. Samoin todistelut, joiden mukaan psykologisesti ja poliittisesti katsottuna ledeillä toteutettu valaistus on riittävä. Minkälaisella matematiikalla voidaan osoittaa, että edellä olevassa esimerkissä lm on yhtä kuin lm? Toinen perusvika ovat kehittymättömät valonjako-ominaisuudet. Markkinoilla esiintyy kaksi mallia. Pallonmuotoinen, jolla saa valaisimen alle pyöreän läiskän. Palloa ei voi kallistaa. Toisessa tyypissä maksimivalovuo on tien suuntainen, γ-kulma ± 30 º ja poikittain hyvin kapea keila. Jälkimmäisen vaikutus näkyy taustakuvassa. Ajoradan puoliväliin ulottuvan läiskän valaistusvoimakkuus on 45 lx ja pylväsvälin (27 m) puolivälissä 0,5 lx. Kadulla liikkuvat jalankulkijat haahuilevat mustina hahmoina. Tunnistaminen on lähietäisyydeltäkin mahdotonta, koska puolisylinterivalaistusvoimakkuus on olematon. Valonjaon vaakasuora komponentti puuttuu, sillä valaisin toimii kuin syväsäteilijä. Luotettavien tietojen puute riesana Luotettavat tiedot puuttuvat monista seikoista, mm. seuraavista: Valovirran alenema polttoajan funktiona. Eliniäksi mainostettu h menettää merkityksensä, kun valovirrasta on murto-osa jäljellä. Ledien kuolleisuus. Valaisimien muoto, rakenne, kotelointi ja kunnossapitoystävällisyys. Kunnossapidon yksityiskohdat. Miten vaihdetaan yksi tai useampi kuollut led? Ryhmävaihto ja sen ajankohta. Valaisimien paino (nykyisin ilmoitetaan 3 14 kg) ja sen vaikutus kannatinrakenteisiin. Pillimäisiä pylväitä ei voida käyttää liiallisen heilumisen ja ilkivallan takia. Pylvään osuus lämmönhallinnassa. Valmista ehkä 2020 mennessä Ennen pitkää, ehkä vuoteen 2020 mennessä joku keksii ja kehittää ledeillä toimivan tievalaisimen. Siinä on esim. oikein suunnatut ja määrältään riittävät vektorit, joilla on erilaiset valovoima-arvot. Näin syntyy tievalaistuksen edellyttämät valonjako-ominaisuudet. Kun ledejä ohjataan yksilöllisesti, syntyy dynaaminen valaisin muuttuvaan tievalaistukseen. Lienee mahdollista kehittää ledeillä toimiva, valovirraltaan riittävä lamppu, joka sopii perinteisen valaisimen optiikkaan. Kolmas vaihtoehto on kehittää ajoneuvoja ja liikenteen hallintaa niin, ettei kiinteää tievalaistusta tarvita lainkaan.

19 Tykkilunta Koska meillä suomalaisilla kerran on hanki ja jää, halla ja yö, niin emme peruuta. Tykkilunta hiihtoputkeen ja menoksi. Jopa pujottelurinteet pääsevät katon alle. Ilmastonmuutos on haaste ja mahdollisuus. Kurakeli pitenee Muutama vuosikymmen sitten etelä-suomessakin oli totuttu siihen, että talvi tuli Loppiaiseksi. Sitä ennen oli vaihtelevaa säätä, välistä parikymmentä pakkasastetta, sitten taas sohjoa ja lämpöasteita. Mutta vain marras-joulukuun ajan talvi sahasi eestaas. Reino Kalliola lohdutti meitä kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa sillä tiedolla, että joulun jälkeen talven valta vakiintuu. Niin kävikin. Jopa Helsingissä saattoi jonkin viikon ajan luistella luonnonjäillä. Vuoden keskilämpötilan pienikin nousu näyttää muuttavan dramaattisesti pohjoisen talvea. Lumen tulo ja sen luoma perusvaloisuus viipyy. Jouluna 2007 ei ollut lunta Rovaniemelläkään. Pukki tuli silti. Itse asiassa St. Nikolaus, Smyrnan piispan klooni, tuleekin ilmatietä lentäen ja jättää lahjat ihmislapsille kaikessa hiljaisuudessa. Markku Mattila Tekolumen anatomia Muutoksen mukana on lumitykistä tullut aikamme sankari. Sillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakkanen. Raakaaineeksi riittää kylmä vesi ja peruskoneeksi kompressori, jolla voidaan tuottaa paineilmaa. Veden ja ilman yhteislämpötilan kuuluu olla pakkasen puolella. Kun luonnonvesi on tunnetusti talvella noin +4-asteista, niin pakkasta pitää olla saman verran, mieluummin lähempänä kymmentä astetta. Sellaistakin keliä joutuu jo odottelemaan. Lumitykki on lieriö, jonka toisessa päässä puhallin ja toisessa ilma- ja vesisuuttimet. Suutinpuolella on ensin esikiteytys, jossa käytetään veden ja paineilman sekoitusta. Puhallin työntää sumutyyppiset pikkupisarat ulkoilmaan, ja toisista suuttimista tulee lisää vettä niiden niskaan. Tuloksena on kaunis, hienojakoinen ja tiivis lumi, jossa kiteet ovat vähemmän sakaraisia kuin luonnollisessa. Hiihto putkeen Hiihtokautta on alettu pidentää keinotekoisesti jäähdytetyillä putkilla, joita Suomessa laitetaan sekä maan alle että pinnalle. Yleensä ne ovat lyhyehköjä, mutta niin näyttävät olevan kansainvälisten kilpailujen hiihtomatkatkin. Kansa haluaa katsoa kisat alusta loppuun. Veikko Hakulisen ja Marjo Matikaisen sankariteot havumetsien pimennoissa jäävät urheilun historiaan. Hiihto muuttuu stadionlajiksi. Olematta erityinen profeetta voi arvata, että niin käy laskettelunkin. Espoon näyttää pyrkivän edelläkävijäksi. SuperLife Lab kaavailee Leppävaaraan ensimmäistä sisälaskettelurinnettä, kun kerran sellaisia on nähty Isolla Hiekallakin. Kilon vanhoille kartanoniityille tulee luikertelemaan Snowring Sportsin hiihtoputki. Katettu ympärivuotinen hyppyrimäki ei vielä ole missään ohjelmissa. Pekka Rytilä on 69-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Infran erityisasiantuntijana. Lumitykillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakkanen. Tykit itse teossa Vantaan Hakunilan SM-kilpailujen alla tammikuussa Kuntatekniikka 1/

20 Vanhassa Porvoossa rakennetaan myös uutta. Hotelli Porvoon Mitta rakenteilla Runsasluminen talvi on haasteellinen, Itäinen Pitkäkatu. Porvoo tunnetaan rantaaitoista ja Tuomiokirkosta. Vanhan Porvoon rakennuskanta on pääosin 1700-luvun lopulta. 20 Kuntatekniikka 1/2008

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe

Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe Katuvalopäivät 22. 24.11.2011 Helsinki Jyväskylä - Oulu Ismo Soinila, 044 5720063 Ate Korkalainen, 044 5720046 Myynti-

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2016 1 (5) 67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro 8584 TRE:7568/10.02.01/2014 Valmistelija / lisätiedot: Elina

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti Aika klo 8.30 10.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.06.2016 Sivu 1 / 1 2463/2016 10.03.00 121 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen määrääminen osalle Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan aluetta Valmistelijat /

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 12.9.2016 Yleiskartta 2 Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Tavoitteena on korvata nykyinen silta uudella kiinteällä yhteýdellä Lähtökohtana on,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Toimistovalaisimet FI

Toimistovalaisimet FI Toimistovalaisimet FI PRANA+sarja LED LATTIA JA RIPUSTUSVALAISIMET PRANA+sarjan ylävalo liikuteltava VALAISINPÄÄ SUORA VALO HIGHTECHTUNNISTIN KIRKKAUS TILANNEOHJAUS TUNABLE WHITE TOIMINTO VALON VÄRIN mukautukseen

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Niiralankadun katusuunnitelmamuutoksen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Taustaa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki saa Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n omistamasta tontista nro 205-1-38-3 liitteen 1 mukaisen 67 m² suuruisen määräalan.

Kajaanin kaupunki saa Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n omistamasta tontista nro 205-1-38-3 liitteen 1 mukaisen 67 m² suuruisen määräalan. MAANVAIHTOKIRJA (luonnos 20.3.2015) OSAPUOLET Kajaanin kaupunki, ly-tunnus: 0214958-9, osoite: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani Kajaanin Teknologiakeskus Oy, y-tunnus: 0185384-9 osoite: Teknologiapuisto,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Piirrä oma valolinjasi

Piirrä oma valolinjasi Freedom Valo on yksi arkkitehtuurin peruselementtejä. Ilman valoa tilan linjat ja yhteydet katoavat. Päivänvalo on suunnittelun itsestään selvä lähtökohta, ja keinovalo jatkaa siitä mihin luonnonvalo

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot