Mikkeli on. matkustajan keidas. Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua. Vesistölämpö 1 / vesijumppaaja Sirkka-Liisa Mustoselta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkeli on. matkustajan keidas. Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua. Vesistölämpö 1 / 2008. vesijumppaaja Sirkka-Liisa Mustoselta."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1 / 2008 Vesistölämpö on Lieksan urheiluopistolle korjattu uimahalli hyvä saa ysin ratkaisu, vesijumppaaja Marko Ruti Sirkka-Liisa sanoo. Mustoselta. sivulla sivu Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20 Turku valaisi keskustan puiston sponsorirahalla sivu 26 Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52 Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle potkua sivu 6 Mikkeli on matkustajan keidas

2 VEDEN- JA KORROOSION KESTÄVÄT LAMI-OVET KESTÄVÄT JA HYGIEENISET LAMI-LUJITE- MUOVIOVET 40 VUODEN KOKEMUKSELLA Uimahalleihin, kylpylöihin, wc- ja pesuhuonetiloihin, märkätiloihin ja kosteisiin tiloihin yleensä Muovilami Oy Yrittäjäntie 5 FI Ähtäri Puh Fax

3 SISÄLTÖ 1 / helmikuuta 20 Vanhan Porvoon suojelussa asemakaava antaa hyvät eväät arvioida alueen rakentamis- ja kohennustöitä. 42 Satamien ympäristöön kohdistuu jatkuvasti uusia uhkia. Rotterdamin satama on sitoutunut toimimaan ympäristön ehdoilla. LIIKENNEYMPÄRISTÖ Mikkelin matkakeskus valmistui vuosikymmenten väännön jälkeen 6 Veistosmaisesta vinoköysisillasta Tampereen uusi maamerkki 12 Ledeillä toimivia tievalaisimia ei ole 16 ARKKITEHTUURI Vanhan Porvoon suojelulla on pitkä perinne 20 Turun Samppalinnan puisto valaistiin satumaisemaksi 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys 36 Kuntien Putkimestarit Timo Sallinen pohtii, mihin yhdyskuntalietteen termisen kuivatuslaitoksen lopputuote oikein pitäisi sijoittaa. LIIKUNTAPAIKAT Lieksan 2004 remontoitu uimahalli on kuntalaisten suosiossa 38 YMPÄRISTÖ Meriliikenteen kasvu koettelee satamien ympäristöä 42 Evira kielsi kuivatun lietteen käytön lannoitteksi 46 Jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta valitusrumba 48 Kiinalainen ekolähiö totuttelee kuivakäymälöihin 49 TALVIKUNNOSSAPITO Katupöly kuriin tehokkaalla aurauksella ja lumenpoistolla 52 Hiljaiset päällysteet vähentävät melua ja pölyä Täsmälevittimellä kalsiumkloridiliuos osuu kadun pahimmin pölyäviin kohtiin, eikä koko ajorataa tarvitse kastella. PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Tykkilunta 19 Kolumni/Mette Granberg: Matkakertomus 45 LUKIJOILTA Peter Lindholm: It ja johto puhuvat eri kieltä 56 Uutisia 58 Uutuuksia 62 Henkilöuutiset 64 Tapahtumia 66 Palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2008 3

4 Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. aisu k t a r u p p m u p estävä k a t s u t u l aa. u p k m o p l e h Kovaa n o ja huoltokin Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, Espoo (09)

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI - Energia - Geotekniikka - Hankinta - Jätehuolto - Kiinteistöt - Kunnallistekniikka - Käyttö ja kunnossapito - Liikuntapaikat - Tietotekniikka - Vesihuolto - Väylät ja liikenne - Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Asemakaavasta hyvät eväät Vanhan Porvoon suojeluun sivu 20 Matkakeskus antaa joukkoliikenteelle 1 / 2008 Turku valaisi keskustan puiston sponsorirahalla sivu 26 Vesistölämpö on Lieksan urheiluopistolle korjattu uimahalli hyvä saa ysin ratkaisu, vesijumppaaja Marko Ruti Sirkka-Liisa sanoo. Mustoselta. sivulla sivu Vantaa on tutkitusti paras katupölyn puhdistaja sivu 52 potkua sivu 6 Mikkeli on matkustajan keidas TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Faksi (09) Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Liisi Vähätalo Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 65 Vuosikerta 72 Irtonumero 8,50 Kannen kuva: Paula Myöhänen ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm PÄÄKIRJOITUS Liisi Vähätalo Valaistuksella on monet kasvot Kaamos on näin helmikuun alussa jo päättynyt, mutta poikkeuksellisen pimeä syksy ja sydäntalvi ovat vielä hyvässä muistissa. Pimeä vuodenaika on esillä myös tämän numeron artikkeleissa. Niiden kuvituksesta näkee hyvin, miten merkittävä asia valaistus Suomessa on sekä valon tuojana että elämyksien ja tunnelman luojana. Valaistustekniikka ja sen mukana valaistuksen suunnittelu ovat viime vuosina kehittyneet huimasti. Myös tieto valon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on lisääntynyt. Kirkasvalo- ja sarastusvalolamput ovat tänä talvena käyneet hyvin kaupaksi. Valon värilläkin on hyvinvoinnin kannalta merkitystä. Parhaana pidetään päivänvaloa vastaavaa väriä, mutta myös muilla väreillä on paikkansa. Valonlähteen ja sen värin valintaan vaikuttaa se, onko tarkoitus valaista, luoda tunnelmaa vai sekä että. Liikenneympäristön valaistuksessa on olennaista, että sen avulla pimeänäkin aikana voidaan liikkua turvallisesti sekä moottori- että lihasvoimalla. Uutta tekniikkaa on otettu innokkaasti käyttöön vaihtelevalla menestyksellä. Aina ei uusilla valaisimilla ylletä vaatimusten mukaiseen valaistustasoon. Kehitys on kuitenkin nopeaa. Ehkä piankin voimme nauttia minimaalisesti energiaa kuluttavasta, elämyksiä tarjoavasta ja miellyttävästä valaistuksesta, joka säätyy tarpeen mukaan. Valoisampi ilme myös lehdelle Kun vuosi vaihtuu, herää usein myös tarve jonkinlaiseen uudistamiseen. Tällä kertaa kohteena oli lehden ulkoasu. Tavoitteena on tarjota tietoa visuaalisesti miellyttävässä, selkeässä ja helposti luettavassa muodossa. Graafikko Minna Ruusinen suunnitteli lehdelle uuden keveämmän ilmeen, jonka lukijaystävälliset tekstityypit, rauhalliset värit ja pirteät yksityiskohdat toivottavasti pitävät lukijan mielenkiinnon hereillä viimeiseen sivuun asti. SIVUNVALMISTUS: Faktor Oy PAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 2. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/ Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA Kuntatekniikka 2 / Vesihuolto, jätehuolto / kierrätys, liikuntapaikat / jäähallit Kuntatekniikka 3 / Energia, kiinteistöt, maankäyttö / kaavoitus, viherympäristö Kuntatekniikka 4 / Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen Kuntatekniikka 5 / Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu Kuntatekniikka 6 / Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka Kuntatekniikka 7 / Ympäristö, tietotekniikka, valaistus Kuntatekniikka 8 / Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide 5

6 Liki 30 vuoden hanke toteutui noin 10 miljoonalla MIKKELIN MATKAKE yhdistää junat, bussit ja rahdin Mikkelin matkakeskus istuu ilmavasti rakennettuun kaupunkimaisemaan. Rautatie- ja linjaautoasemat löytyvät vierekkäisistä rakennuksista. 6 Kuntatekniikka 1/2008

7 LIIKENNEYMPÄRISTÖ SKUS TEKSTI Päivi Kapiainen-Heiskanen KUVAT Paula Myöhänen Kolmisenkymmentä vuotta suunniteltu Mikkelin matkakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Raide- ja linja-autoliikenteen yhteisen alueen ilmavaa arkkitehtuuria kiitellään, vaikka uusien käytäntöjen opettelu viekin aikaa. Vuosia odoteltu kävelysilta keskustasta satamaan sai innostuneen vastaanoton. Mikkeli mainosti takavuosina itseään ihmisenkokoisena kaupunkina. Kaupungin perustamisvaiheessa 1838 luotu empire-ruutukaava onkin pitänyt pintansa näihin päiviin saakka. Liki kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen keskustakortteleissa rakennetaan lähivuosina ennätystahtia muun muassa toriparkki, asuntoja ja kauppakeskuksia. Ensimmäisenä kaupunkikuvassa näkyvänä suurena uudistuksena avattiin Mikkelin matkakeskus. Matkahuolto sai modernit tilat perinteikkään rautatieaseman viereen. Samalla rakennettiin junaraiteet yhdistävä kävelysilta, jota pitkin voi kävellä ja pyöräillä satamaan. Suunnittelun monet vaiheet Matkakeskus alkoi näkyä suunnittelupöydillä jo 1970-luvun alussa. Vuodesta 1984 suunnittelussa mukana ollut kaupungin kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen muiste- Kuntatekniikka 1/2008 7

8 MIKKELIN MATKAKESKUS Rahtiasemarakennus Betonirakenteinen kolmikerroksinen rakennus, julkisivuissa puuta, lasia ja terästä. Suurin muutos työn aikana oli perustamistavan muuttaminen paaluperustukseksi. Kokonaiskerrosala 952 m 2. Rakennuksen alimmassa kerroksessa ovat Matkahuollon tavaraterminaali ja sosiaalitilat. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on vuokrattavia liiketiloja. Kaupunki saa vuokratuloja rakennuksesta kaikkiaan noin euroa. Suunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Suunnittelua koordinoi professori Pentti Murole ja arkkitehtuurista vastasi arkkitehti Jussi Murole. Talonrakennusurakoitsijana oli Lujatalo Oy. Pysäköintipaikat Silta Katettu ja lasitettu terässilta on varustettu puisella puukannella ja puisella alakatolla. Siltaan liittyvät hissi- ja porrastornit, joiden kautta päästään 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle. Sillan urakoi YIT Oyj. Laiturikenttä Luonnonkivestä rakennettu laiturikenttä, jonka liikennöintialue on asfalttia. Matkustajien odotusalue ja bussien pysäkkialue on varustettu sulanapitojärjestelmällä. Luonnonkivipäällysteitä on m 2 ja asfalttipäällysteitä m 2. Katokset Teräsrakenteiset linja-autolaiturin katos (191 m 2 ) ja Mannerheimin salonkivaunun katos (132 m 2 ). Katosten puiset alakatot luovat tunnelmaa, ja katosten pylväissä on valaisimet. 56 pysäköintipaikkaa, joista 38 vuokrataan VR:n omaan käyttöön. Kunnallistekniikan rakentaminen Uutta katupinnoitetta m 2, graniittisia reunakiviä m, luonnonkivetystä m 2, puita 40 ja uusia valaisinpylväitä 47. Laajoja vesi- ja viemärilinjojen uudistustöitä. Informaatiojärjestelmä Sähköisiä näyttötauluja 13, infoautomaatteja kaksi, lipunmyyntiautomaatteja kaksi, Matkakeskus-opasteita kolme, valokaappeja neljä, opastepyloneja kaksi, aikataulukehyksiä seitsemän ja erillisiä opasteita, merkkejä ja lippuja 20. Lisäksi tulevat Matkahuollon omat merkit ja opasteet. Rautatieasemalla Sisäänkäynti korjataan esteettömäksi ensi kesänä. Asemarakennus jäi VR:n omistukseen. Kaupunki vuokrasi puolet odotustilasta VR:n ja Matkahuollon yhteiseksi odotustilaksi. Odotustilassa on sekä rautatieliikenteen että bussiliikenteen infolaitteita. Kustannukset Lopulliset kustannukset noin 10,5 miljoonaa euroa, josta bussiterminaali noin 4 miljoonaa, silta noin 3,5 miljoonaa ja kunnallistekniset työt noin 3 miljoonaa euroa. Valtio osallistui hankkeeseen eri tavoin 3,5 miljoonalla. Kaupungin nettokustannukseksi jäi 7 miljoonaa euroa. lee, että alkuvuosien haave oli rakentaa Hallituskadun rinteeseen keskusliikenneasema Imatran ja Kouvolan tapaan purkamalla alta vanha rautatieasema. Sitten 1980-luvulla linja-autoasema päätettiin rakentaa sitä varten ostetulle alueelle maamerkkeinä toimivien siilon ja valssimyllyn tilalle lähes torin tasolle arkkitehtuurikilpailun tuoman kellotornin kera. Suunnitelmiin sisältyi myös pysäköintilaitos sekä liike- ja toimistorakentamista. Hanketta ei saatu kannattavaksi, vaan vuosikymmenen vaihteessa uusi kvr-kilpailu toi mukaan lisää liiketilaa ja hotellin. Lama muutti suunnittelun asetelmat tyystin. Sen jälkeen ajatuksena oli rahoittaa rakentaminen tekemällä asuntoja myös vanhuksille liki rautatien tasoon sijoitetun linja-autoaseman kentän päälle Kampin tapaan. Vanhusten asunnoista syntyi paljon keskustelua, ja rakennuksia pidettiin liian massiivisina. Valitusten myötä kaava meni kiville, Räsänen sanoo. Vanhaa hyödyntäen Nyt toteutunut ratkaisu lähti liikkeelle ajatuksesta, että matkakeskus rakennetaan vanhaa rautatieasemaa hyödyntäen ja muuta rakentamista rajaten alueelle, jolla ei ole kilpailevaa maankäyttöä. Kun 90-luvulla linja-autoliiton väki näki tarpeellisena 14 laituripaikan rakentamisen, nyt toteutui seitsemän. Ruuhka-aikojen jonotuspaikat ovat matkakeskusalueella. Rautatie- ja linja-autoasemat ovat vierekkäin ja rahti- sekä matkapalvelut lähellä toisiaan. Autot voivat myös ajaa aseman läpi peruuttelematta, liikennöi- 8 Kuntatekniikka 1/2008

9 LIIKENNEYMPÄRISTÖ Käyttäjät kiittelevät sadekatoksia ja katettua kävelysiltaa, jonka kautta pääsee kulkemaan torilta satamaan. Kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen odottaa, että keskustelu siilon ja valssimyllyn kohtalosta viriää jälleen vilkkaana, kun rakennusten kuntoarviot valmistuvat. tävyys parani ja odottaville matkustajille tuli tilaa, Räsänen kuvaa tyytyväisenä. Rakennuttamisessa tiiviisti mukana ollut kaupungin tekninen johtaja Jorma Holopainen kuvaa hanketta sikäli haasteelliseksi, että mukana oli monta osapuolta. Kaupunki otti vahvan vastuun hankkeesta, jotta sopimusneuvottelut sujuivat sutjakasti Ratahallintokeskuksen ja Matkahuollon kanssa. Hankkeen nopeaa syntymistä auttoi se, että kaupunki otti myös taloudellisen vetovastuun, Holopainen korostaa. Vastaavanlaisiin hankkeisiin hän suosittaa pääsuunnittelijalle erityisen vahvaa roolia. Kun monenlaista suunnittelua sovitetaan yhteen ja osapuolia on monta, tarvitaan pääsuunnittelijalta vahvaa otetta. Hän koordinoi ja sovittaa yhteen eri osiot, jotta rakentamisvaiheessa ei synny rajapintoja, joita ei suunnitteluvaiheessa ole osattu ottaa huomioon. Vaikkei tämä suuruusluokaltaan ollutkaan valtavan iso hanke, se oli kuitenkin hyvin vaativa ja vivahteikas toteuttaa. Nyt uutta ajetaan sisään ja käyttäjätahojen kanssa viilataan vielä käytäntöjä. Käyttäjäryhmien kanssa neuvottelemme vielä asioista. Nyt esille tulleet parannusehdotukset ovat olleet käytännössä varsin pieniä yksityiskohtia, jotka voidaan hoitaa kuntoon. Suurin merkitys tällä on kuitenkin kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kannalta, Holopainen sanoo. Väylä satama-alueen kehittämiselle avautuu Valtakunnallisessa matkakeskushankkeessa mukana oleva liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Kari Korpela korostaa matkakeskuksen avaavan Saimaan rantaan sijoittuvan satamaalueen kehittämismahdollisuudet. Lähivuosina alkavan matkakeskuksen viereisten kortteleiden täydentämisrakentamisen toivotaan haittaavan matkakeskusta mahdollisimman vähän. Uusi bussiliikenteen rahtiasema on osoittautunut erittäin toimivaksi. Rautateiden henkilöliikenne ja bussien kauko- ja seutuliikenne voivat nyt tehdä tehostunutta yhteistyötä, ja matkustajat saavat hyvin tietoa eri liikennemuodoista. Rakennuskustannukset muodostuivat niin edullisiksi, että enää tänä päivänä toteutus ei olisi mahdollinen vastaavilla kustannuksilla, Korpela arvioi. Kompromissejakin täytyi tehdä. Korpela kertoo, että Museoviraston kannan takia rautatieasemalla olevaa yhteistä odotustilaa ei voitu avata suoraan bussikentälle päin, vaikka matkustajat usein haluavat suoran näköyhteyden lähtevien ja saapuvien bussien laiturille. Vain paikallisliikennettä käyttävä matkustaja kokee käynnin matkakeskuksessa turhana. Mikkeli on kuitenkin niin pieni paikka, ettei seutu- ja kaukoliikenteen käyttäjiä voi aina erotella juuri matkustajalle sopiviin vuoroihin. Kuntatekniikka 1/2008 9

10 Matkakeskuksessa on 13 sähköistä näyttötaulua. Vuosikymmenten väännön aikana matkakeskuksen suunnittelu kypsyi hyödyntämään vanhaa rautatieasemaa. Siilo ja valssimylly jäivät paikoilleen. Kävelysilta ihastuttaa Mikkeliläiset toivoivat vuosikymmeniä kävely-yhteyttä satamaan. Katetulta ja lasitetulta sillalta pääsee hissi- sekä porrastornien kautta 1. ja 2. laiturille sekä rahtiasemalle. Sillan molemmissa päissä kehitetään vielä kevyen liikenteen ratkaisuja lähivuosina. Kävelysilta on myös kaavoituspäällikkö Räsäsen oma suosikki, jossa voi odottaa bussin tuloa, seurata matkustajainformaatiota infotauluilta ja nähdä bussin saapumisen. Kulkuyhteys satamaan tulee lähivuosina entistä merkittävämmäksi, kun alueelle rakennetaan neliömetriä asumiselle ja neliötä palvelutoiminnalle. Lisäksi Veturitallin alueella tulee neliötä uuteen käyttöön. Satama-alueelle muuttaa asukasta, joten siitä tulee kellon ympäri elävä ympäristö. Satama liittyy jatkossa Kenkäveroon uusien kevyen liikenteen väylien kautta ja sieltä pääsee myös kevyelle liikenteelle rakennettavaa siltaa pitkin Graanin alueelle, Räsänen visioi. Minkälaisia terveisiä kaavoituspäälliköllä on vastaavanlaisten iäisyyshankkeiden kanssa painiville ammattilaisille? Älkää menettäkö uskoanne. Vaativissa ja monitahoisissakin hankkeissa pääsee maaliin, jos on tahtoa. Kun joudutaan etenemään vieraalla maalla, kannattaa tehdä kerralla asioita. Jos olisimme vaikkapa siirtäneet kävelysillan toteutusta, pettymys olisi siitä ollut valtava. Käyttäjillä riittää toiveita Kun olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tehdään uutta, suunnittelussa joudutaan luovimaan. Uusi matkakeskus on herättänyt valmistuttuaankin vilkasta keskustelua. Matkustajat eivät ole vielä löytäneet rautatieasemalla olevaa yhteistä odotustilaa, vaan toivovat Matkahuollon olevan paremmin auki viikonloppuisin. Ihan hevin ei uusia pysäkkejäkään ole opittu. Maaseudulla asuva kouluttaja Auli Kekkonen kulkee niin vakiovuoroilla kuin pikavuoroillakin. Jollei mene matkakeskukselle saakka, pitää jännätä, onko oikeassa paikassa odottelemassa torin laidalla vai nakkiputkan vieressä. Esitteessä oli mielestäni liikaakin teknistä tietoa, joten kuljettajilta on saanut parhaat tiedot ja sähköiset opastaulut palvelevat hyvin, Kekkonen arvioi. Matkakeskus toimii Kekkosesta paremmin kuin entinen. Sadekatos on hyvä parannus, ja suojatiemerkintöjä pitkin kannattaa kulkea. Ulkopenkkejä odotellaan vielä. Kovin paljon väljemmän tuntuinen matkakeskus ei kuitenkaan nyt ole, bussit ovat lähekkäin ja kulkevat aika tiukalla aikataululla, hän miettii. Myös kuljettajien taukotilat herättävät närää. Savonlinja Oy:n kuljettajien pääluottamusmies Väinö Ahtiainen kertoo puutelistasta, josta on tarkoitus neuvotella kaupungin kanssa. Läpiajettavat laiturit ovat ok, mutta liikenteellisesti matkakeskukseen on vaarallista ajaa pitkillä 15 metrin busseilla. Mäen alla keskukseen käännyttäessä joutuu vastaantulevan liikenteen kaistalle, ja siilon takia näkyvyys on huono. Lisäksi kuljettajille on käytössään vain noin kahdeksan neliön taukotila, jossa on neljä tuolia, hän listaa. Vaikka rahtitavaroiden käsittelyyn on nyt hyvin tilaa, rahtia noutavat ihmiset joutuvat nykyään aina jonottamaan, kun Matkahuolto vähensi yhden työntekijän, Väinö Ahtiainen sanoo. Matkakeskuksia valmistuu edelleen Liikenne- ja viestintäministeriön 1990-luvulla aloittaman Matkakeskushanke 2007 hankkeen tavoitteena on ollut helpottaa julkisen liikenteen käyttöä ja toteuttaa matkakeskukset esteettöminä. Alkuperäisenä tavoitteena oli 23 matkakeskuksen toteuttaminen viime vuoden loppuun mennessä. Monien keskusten suunnitteluvaihe on kuitenkin venynyt alkuperäisistä aikatauluista vuosilla. Hankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa. Tällä hetkellä Mikkelin lisäksi ovat valmistuneet Helsingin, Jyväskylän, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Porin, Seinäjoen ja Varkauden matkakeskukset. Riihimäen ja Vaasan matkakeskukset valmistuvat tämän vuoden aikana ja Oulun matkakeskuksen rakentaminen alkaa tänä kesänä. Tampereen keskus valmistunee ensi vuonna. Kemin matkakeskus aiotaan toteuttaa ensi vuonna. Valmiita suunnitelmia on jo Imatralla, Pieksämäellä, Rovaniemellä ja Vantaalla. Suunnittelu on käynnissä Kuopiossa. Kaavavaiheessa suunnittelu on Joensuussa, Turussa ja Kajaanissa. Hämeenlinnan hanke venyy. Matkakeskuksista halutaan tehdä kaikille matkustajille korkeatasoinen ja viihtyisä matkustusympäristö, josta matkustuspalvelut ovat helposti saatavilla ja vaihtaminen kulkumuodosta toiseen sujuvaa ja turvallista. Keskuksissa on matkustamista tukevia oheispalveluja sekä yhtenäinen ilme ja informaation esitystapa. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa matkakeskusten vaikutuksia. Ministeriö on laatinut vaikutusarvioinnit Kampin ja Jyväskylän matkakeskuksista. Kampin keskuksen valmistumisen jälkeen joukkoliikenteen matkat ovat lisääntyneet kahdeksalla prosentilla, eli kaikkiaan seutu- ja kaukoliikenteessä on tehty kaksi miljoonaa matkaa enemmän. Lipputulojen lisäys on ollut 1,7 miljoonaa euroa. Kampin vaikutusarviointi löytyy ministeriön julkaisusarjasta (nro 16/2007) www-sivustoilla. LISÄTIETOJA: 10 Kuntatekniikka 1/2008

11 Matkapalvelukeskusten kehittäminen siirtyy kunnille Matkapalvelukeskukset välittävät yhteiskunnan maksamia matkoja, kuten vammaisten ja vanhusten kuljetuksia, terveyskeskusmatkoja sekä sairaaloiden tulo- ja kotiuttamiskuljetuksia. Tavoitteena on ohjata, yhdistellä ja ketjuttaa matkoja asiakkaiden tarpeiden mukaisiin liikennevälineisiin. Palvelu on tarkoitettu muun muassa kutsuohjatun liikenteen asiakkaille ja yhteiskunnan maksamien matkojen yhdistelyyn. Tällä hetkellä ns. valtakunnallisen mallin mukaisia keskuksia toimii Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Matkapalvelukeskusten kehittäminen on siirtymässä kunnille. Käytännössä lääninhallitusten liikenneosastot koordinoivat meneillään olevat kokeilut loppuun, ja kunnat ottavat ne sitten johtoonsa. Mikkelin palveluista kehuja ei juuri ole tullut Mikkelissä matkapalvelukeskusta hoitaa operaattori TDC Song Oy:n alihankkijana iisalmelainen puhelinpalveluoperaattori, jonka toiminta ei juuri kehuja ole kirvoittanut asiakkaissa. Mikkelin kaupungin liikenneinsinööri Liisa Heikkinen muistuttaa, että palvelua kehitetään koko ajan. Asiakkaiden on tietysti vaikea ymmärtää, että huono palvelu ei ole aina operaattorista kiinni, toisinaan autokalustoa ei vain ole saatavilla riittävästi. Tänä vuonna mukaan on tulossa uusia yrittäjiä. Uusia taksilupia on myönnetty niin tavallisille takseille kuin invavarustelluillekin. Myös operaattorin käyttämää ohjelmistoa on kehitetty koko ajan, Heikkinen kertoo. Mikkelin seudulla suunnitellaan tämän vuoden aikana kuntavetoisesti matkapalvelukeskuksen tulevaa toimintaa. Tutkittavana ja linjattavana on matkapalvelutoiminnan tulevaisuus ja siinä rinnalla painotukset ulkopuolisen tai kunnallisen operaattorin käyttöön. Mikkelistä isäntäkunta, matkakeskus solmupiste Mikkeli voi ja todennäköisesti toimii tässä isäntäkuntana jatkossa. Kehitettävää riittää myös siinä, että avoimen joukkoliikenteen kutsujoukkoliikenne ja muut kunnan ostamat kuljetukset saadaan koordinoitua yhteen ohjausjärjestelmään. Matkakeskus toimii joukkoliikenteen keskuksena ja on kuljetusten solmupiste, joka lisää avoimen joukkoliikenteen käytettävyyttä ja näkyvyyttä, Heikkinen sanoo. Aiemmin perustettuja kunnan, Kansaneläkelaitoksen tai muun tahon johtamia matkapalvelukeskuksia on tällä hetkellä kahdeksan. Matkapalvelukeskus-hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos. Opetusministeriö on jättäytynyt pois hankkeesta. Kela jatkaa omien hankkeidensa kehittämistä ja osallistuu hankkeisiin tarpeen mukaan. Muut tahot jatkavat matkapalvelukeskusten kehittämistä muun muassa lainsäädäntötyön ja tiedotuksen avulla. Kuntaliitossa matkapalvelukeskus-hankkeesta lisätietoja antaa liikenneinsinööri Silja Siltala, Joensuu on vireä koulutuskaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunnan keskus, jonka väestömäärä lisääntyy päätettyjen kuntaliitosten vuoksi asukkaaseen Itä-Suomen elinvoimaisin kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy osaavien ihmisten ja hyvän ilmapiirin voimalla. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi Joensuun kaupungilla on nyt haettavana tilakeskuksen johtajan virka. Joensuun kaupungin tilakeskus hankkii kaupungin hallintokunnille toimitilat ja niihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistö- ja tilapalvelut sekä vastaa kaupungin omistaman tilaomaisuuden ylläpidosta, sen arvon säilymisestä ja tehokkaasta käytöstä. Tilakeskusta johtaa tilakeskuksen johtaja. Tilakeskuksen johtaja on liiketoimintajohtajan alainen. Tilakeskuksen johtajan viran kelpoisuusehto on soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemus kiinteistönpidosta. Virkojen palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen palkkaryhmän III hinnoittelutunnuksen mukaisesti. Hakijat voivat esittää myös oman palkkatoivomuksensa. Ennen viran vastaanottamista on virkaan valitun esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaa haetaan sähköisesti Joensuun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa /tyopaikat, josta löytyvät myös hakuilmoitus ja hakemuslomake. Opinto- ja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä. Hakuaika päättyy Lisätietoja virasta antavat liiketoimintajohtaja Heikki Soininen, puh , sekä tilakeskuksen johtaja Heimo Karhapää, puh , Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, KANUNKI puh. (02) , fax (02) Kuntatekniikka 1/

12 Veistosmainen vinoköysisilta valmistuu 2009 Ratinan kevyen liikenteen on Tampereen uusi maamerkki Tampereen Ratinanniemen ja Laukontorin välisen uuden kevyen liikenteen sillan suunnittelukilpailu on ratkaistu. Voittanut ehdotus on palkintolautakunnan mukaan erittäin näyttävä silta, joka muodostunee yhdeksi kaupungin positiiviseksi tunnusmerkiksi. Rakentaminen aloitettaneen ensi syksynä, jolloin silta valmistuisi jo Jenni Lautso, arkkitehti SAFA Juha Eskolin, yhdyskunta- ja arkkitehtuuriyksikön päällikkö Pekka Pulkkinen, siltayksikön päällikkö WSP Finland Oy Tammerkosken ylittävät sillat ovat tärkeä osa Tampereen kaupungin ilmettä ja toimintaa. Ratinan uusi kevyen liikenteen silta sijoittuu kaupunkikuvalliseen solmukohtaan, jossa Tampereen ruutukaava kohtaa Ratinan suvannon eteläpuolen puistomaisen alueen. Viime vuonna järjestelyllä Laukonsillan suunnittelukilpailulla haettiin esteettisesti ja liikenteellisesti toimivaa ja onnistunutta maamerkkimäistä ratkaisua. Laukonsilta tarjoaa uuden kevyen liikenteen reitin suurillekin väkijoukoille Ratinan stadionilta ja kauppakeskukselta Laukontorille ja siitä edelleen keskustaan. Sillan paikka Tampereen koskimaisemassa on kaupunkikuvallisesti haastava. Avointa maisemaa hallitsevat Ratinan stadion valaisintorneineen, vesi sekä eläväinen Laukontori matkustajasatamineen. Uuden sillan suunnittelussa tuli ottaa huomioon sillalla kulkijan lisäksi myös sillan alittavan laivamatkustajan näkökulma sekä sisävesiliikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Siltakilpailu ratkaistiin viime vuoden lo- 12 Kuntatekniikka 1/2008

13 LIIKENNEYMPÄRISTÖ Valaistuksen väri ja voimakkuudet säädeltävissä Silta ja liikennereitit valaistaan pimeän aikana. Molempiin kaiteisiin on esitetty jonovalaisinta, joka valaisee kannen jalankulkutasossa koko sillan pituudella. Juhlavalaistustilanteissa valaistaan pyloni ja köydet. Valojen väriä voidaan vaihtaa ja voimakkuutta säätää juhlatunnelman ja vuodenajan mukaan. Siltatyyppi on yksipyloninen betoninen visilta Ratinan vuolteen ylittävä silta tulee olemaan yli 100 metriä pitkä. Sillasta ennustetaan positiivista maamerkkiä Tampereelle Näsinneulan tavoin. pulla. Voittajaksi samoin kuin toiselle sijalle selviytyivät WSP Finland Oy:n ehdotukset. Kolmas palkinto meni ehdotukselle Torii the gate, tekijänä Insinööritoimisto Ponvia Oy. Positiivinen tunnusmerkki kaupungille WSP Finland Oy:n voittanut ehdotus Kellopeli on yksipyloninen vinoköysisilta. Siltaratkaisun lähtökohtana on päästä vesistön yli yhdellä ilmavalla jänteellä, jolloin silta ei rajoita vesiliikennettä. Sillan pyloni on sijoitettu Ratinan puolelle, keskeiselle paikalle avointa kaupunkitilaa. Pyloni on kallistettu Laukon torille päin. Se on tehty teräksestä, jotta se poikkeaisi muista ilmatilaa hallitsevista materiaaleista ja rakenteista, kuten stadionin betoniset valotornit ja vanhan teollisuuskaupungin punatiiliset savupiiput. Tavoitteena on ollut tehdä veistosmainen silta, joka tarjoaa mieleen jäävän kokemuksen jalankulkijalle ja josta syntyisi positiivinen tunnusmerkki Tampereen kaupungille. Sillan vaatimat uudet rakenteet kunnioittavat sijainniltaan ja muodoltaan stadionin suojeltuja rakenteita. Väriltään köydet ovat valkoiset. Takaköydet haarautuvat viuhkamaisesti Ratinan puolella paikkoihin, missä ne eivät häiritse alueen toimintoja. Liikennevirrat haarautuvat stadionin puolella itään, uuteen ostoskeskukseen ja etelään, tulevalle asuntoalueelle. Lisäksi pylonin jalustaan tulee porras. Kuntatekniikka 1/

14 Toiseksi yltänyt Fishbone on sirorakenteinen ja saanut hahmoonsa vaikutteita luonnonmuodoista. Suunnittelun lähtökohtia olivat ympäristöön sopivuus, esteettisyys läheltä, kaukaa ja alapinnoista sekä omaleimaisuus. noköysisilta, jonka pääjänteen pituus on 112 metriä. Siltaan ei tule veteen rakennettavia tukia. Pyloni on pyöreä teräsrakenteinen torni. Takaköydet haarautuvat kahteen suuntaan, mikä jäykistää pylonia vaakasuunnassa. Sillan päällysrakenne on betonirakenteinen palkkikannattaja, joka on dynaamisesti vakaa ja sitkeä mahdollisia törmäyksiä vastaan. Voittaneen ehdotuksen pää- suunnittelija on DI Pekka Pulkkinen. Muut tekijät ovat TkL Esko Järvenpää, arkkitehti Jussi Tervaoja (Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy), DI Erik Eriksson, teknikko Kari Nikula, insinööri Hannu Suojanen, insinööri Antti Karjalainen, insinööri Kari Saksio sekä DI Kai Gulin. Valkoinen kalanruoto puusta tai graniitista Toiseksi tulleen Fishbone-ehdotuksen muotokieli on saanut vaikutteita suomalaisesta järviluonnosta. Kaukaa tarkasteltaessa havaitaan ensimmäisenä vedestä työntyvät sillan omaleimaiset pylonit. Pylonien vinon asemoinnin seurauksena sillan hahmo muuntuu eri suunnista tarkasteltuna. Ratinan silta tuo uuden orgaanisen aiheen Tampereen silhuettiin, jota entuudestaan leimaavat mm. tehtaiden piiput ja etenkin Ratinan alueella stadionin neljä valomastoa. Sillan alapinta on kuin kalan ruoto. Valkoinen ranka ja ruodot näkyvät kuljettaessa sillan ali jalan, pyörällä tai veneellä. Sillan päällysteeksi ehdotettiin joko tervattua puuta tai tummaa ristipäähakattua graniittia kalanruotoladonnalla. Sillan pituusgeometriassa on sulava luonnonmuoto, joka johdattaa kulkijaa. Laukontorin puolella silta päättyy nykyisen kahviorakennuksen kohdalle, joka on esitetty purettavaksi. Uusi rantaravintola voidaan rakentaa sillan kupeeseen osittain ulokkeena veden päälle. Silta laskeutuu aukion tasoon siten, ettei portaita välttämättä tarvita. Eri suunnista lähestyttäessä on mahdollista hyödyntää väljiä portaita sillalle siirtymiseen tai istuskeluun. Sillan ali kuljetaan laituritason kautta. Laituritaso on oivallinen paikka pysähtyä hetkeksi nauttimaan vaikka torilta ostetut eväät ja seurata vilkasta laivaliikennettä. Toiseksi sijoittunut siltatyyppi on liittorakenteinen vinoköysisilta. Pylonituki sijoittuu veteen, ja muut tuet rakennetaan maalle. Välitukien pilarit sekä pylonit ovat teräsrakenteisia. Päällysrakenteen poikkileikkaus on teräspalkiston ja betonisen kansilaatan liittorakenne, joka kannatetaan Ratinan suvannon kohdalla vinoköysillä. Reunoiltaan köysillä tuettu liittorakenteinen kansi on hoikka. Kilpailussa toisen palkinnon saaneen ehdotuksen työryhmässä olivat DI Sami Niemelä (pääsuunnittelija), DI Atte Mikkonen sekä arkkitehdit Juha Eskolin, Jenni Lautso ja Tuomas Vuorinen. Pohjarakenteista vastasi DI Kai Gulin. 14 Kuntatekniikka 1/2008

15 Jopa 25 % vähemmän häiriöitä! ABB:n taajuusmuuttajat eivät saastuta sähköverkkoa. Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät uuden, voimaan tulevan IEC/EN standardin vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen kuristimeen verrattuna. /drives ABB Oy Kotimaan tuotemyynti

16 Kun valonjakoominaisuuksia ei ymmärretä, niiden merkitystä vähätellään. Taulukko 1. Valaistustyyppien vertailu Valaistusteknilliset vaatimukset Valaistustyyppi Lamput H A (m) S (m) L (cd m 2 ) 1,00 0,40 0,40 15 U o U l TI (%) Tehon tarve (W/tiemetri) 1-rivinen reunasijoitus ST ,01 0,64 0,58 11,4 3,8 LED ,09 0,13 0,08 5,5 1,1 2-rivinen vuorottainen LED 10 22,5 0,18 0,36 0,22 5,3 2,1 LED ,40 0,69 0,82 5,8 4,8 LED ,39 0,55 0,65 7,9 4,8 LED ,33 0,42 0,49 15,9 4,8 16 Kuntatekniikka 1/2008

17 LIIKENNEYMPÄRISTÖ LEDEILLÄ toimivia TIEVALAISIMIA ei ole Led-innostus velloo vallattomana. Valmistajat kehuskelevat tuotteidensa sopivan kaikkialle ja lupaavat runsaita säästöjä sekä yleistä hyvää. Luottamusmiehet ja poliitikot uskovat. Valaisimien vastaavuutta vakuutettaessa käsitellään tekijöitä, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Valonjako-ominaisuuksia ei ymmärretä ja niiden merkitystä vähätellään. Kaupantekoon on lähdetty keskeneräisin vehkein. Toisaalta on merkkejä, etteivät loppukäyttäjät toistaiseksi tee led-valaistuksia. Näihin kelpaava tievalaisin syntyy aikanaan. Pentti Hautala, dipl.ins., Sito Oy Tievalaistus on liikenneturvallisuutta parantava, ennaltaehkäisevä toimenpide. Vaikutusten aikaansaaminen edellyttää valaistukselta sellaisia ominaisuuksia, että kuljettaja näkee edessään olevan ajoradan ja toiset ajoneuvot, havaitsee liikennetilanteen muutokset sekä mahdolliset esteet. Näiden edellyttämät valaistusteknilliset vaatimukset ovat: Keskimääräinen luminanssi osoittaa, miten valoisalta tienpinta näyttää. Se vaikuttaa havaitsemiseen, näköetäisyyteen, reaktioaikaan ja suhteellisen liikkeen arviointiin. Yleistasaisuus vaikuttaa näkösuorituskykyyn. Pitkittäistasaisuus on merkittävä ajo- ja näkömukavuuden kannalta Estohäikäisy vaikuttaa näkemiseen. Valaistusteknilliselle vaatimuksille on tieteellisesti todistetut sekä laboratoriossa ja todellisissa liikenneympäristöissä testatut arvot. Ihmissilmän ominaisuuksia ei voida viranomaisten tai poliitikkojen päätöksillä muuttaa. Valaistustyypit pystytään mitoittamaan, valitsemaan asialliset valaisimet ja rakentamaan niin, että valaistusteknilliset vaatimukset täyttyvät valonlähteestä riippumatta. Mutta ledeillä toimivia tievalaisimia ei vielä ole. Tievalaistuksen mitoitus Tarkastellaan esimerkkinä tavallista kaksikaistaista tietä, ajorata 7,0 m ja valaistusluokka AL4a (L m 1,0 cd/ m 2 ). Tällaisilla teillä ei ole käytetty uusasennuksissa elohopealamppuja yli 20 vuoteen vastoin led-kauppiaiden väitteitä. Luonteva valaistustyyppi on yksiri- Kuva 2. Erään led-valaisimen valonjakokäyrät ja valaistustulos. Pentti Hautala Kuva 1. Nykyaikaisen tievalaisimen valonjako-ominaisuudet ja esimerkkimaantien luminanssin tasa-arvokäyrät. Äärimmäisenä oikealla (kuva 3) sama valaisin kuin kuvassa 2, vuorottainen valaistustyyppi ja luminanssin tasa-arvokäyrät. Kuva 3 Kuntatekniikka 1/

18 Yksi ongelma on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Toinen perusvika ovat kehittymättömät valonjako-ominaisuudet. vinen reunasijoitus, 10 m asennuskorkeus ja varren ulottuma 1,5 m. Kun käytetään 150 W suurpainenatriumvalaisimia, joilla on kuvan 1 mukaiset valonjakokäyrät, saadaan 45 m pylväsvälillä samassa kuvassa esitetyt luminanssin tasa-arvokäyrät. Tulos täyttää kaikki vaatimukset (taulukko 1). Jos edelliseen vaihdetaan ledvalaisin, jollaisen tyypilliset tämän päivän valonjako-ominaisuudet ovat kuvassa 2, tien pinnan luminanssin tasa-arvokäyrät ovat saman kuvan mukaiset. Tulos on täysin ala-arvoinen. Tosin estohäikäisy on vain kolmasosa sallitusta arvosta. Jo tämä laskelma osoittaa, ettei yksirivisellä valaistustyypillä ja led-valaisimilla synny hyväksyttävää tulosta. 18 Kuntatekniikka 1/2008 Muutetaan edellinen ratkaisu kaksiriviseksi vuorottaiseksi tyypiksi. Tuloksena ovat kuvan 3 luminanssin tasa-arvokäyrät. Kaikki valaistusteknilliset ominaisuudet paranevat mutta tehontarve kasvaa kaksinkertaiseksi. Tulos on edelleen kelvoton. Tarkastelua jatketaan pienentämällä asennuskorkeutta ja pylväsväliä. Tulokset ovat taulukossa 1. Tasapainoista vaatimukset täyttävää ratkaisua ei löydy. Valaistusteknillisesti paras vaihtoehto on 8 m asennuskorkeus ja 10 m pylväsväli. Tällöinkin keskimääräinen luminanssi on vasta 40 prosenttia vaaditusta arvosta. Nykyaikaisilla suurpainenatriumvalaisimilla toteutettuun ratkaisuun verrattuna rakennuskustannukset ovat yli nelinkertai- Haapakosken Tehdas Oy on toimittanut vesi- ja viemärilaitoksille sekä teollisuudelle yli 100 vuoden ajan valurautaputkia, putkikäyriä, erilaisia venttiileitä, paloposteja ja sulkuluukkuja. Haluamme jatkossakin toimittaa aidosti kotimaiset tuotteemme nopeina, räätälin työnä tehtyinä tehdastoimituksina, takuulla ja tarvittaessa asennettuna juuri oikeaan aikaan periaatteella. Reagoimme heti asiakkaiden ongelmiin, teemme uuden tuotteen, huollamme vanhan laitteen, toimitamme omiin tuotteisiimme varaosia ja annamme tarvittavaa tieto-taitoa HM - Service yksikkömme puitteissa. Ottakaapa yhteyttä! Haapakosken Tehdas Oy Putkolantie Haapakoski Puhelin: Toimitusjohtaja Timo Luhtinen, gsm Teknillinen johtaja Olavi Kähkönen gsm set. Hoitokustannukset kasvavat 26 prosenttia pelkästään lisääntyneen sähkönkulutuksen takia. Tässä yhteydessä ei tarkastella muita kunnossapidon lisäkustannuksia, jotka syntyvät ylettömän valopistemäärän takia. Huomattavan osuuden tuottavat pylväisiin törmäämisestä johtuvien rakenteiden ja kalusteiden uusimiset. Myötäävät pylväät vähentävät henkilövahinkoja. Kaiteiden rakentaminen molemmille reunoille vaikuttaisi onnettomuuksien seurauksiin, mutta rakennuskustannukset lisääntyisivät entisestään. Ulkonäkönsä puolesta tällainen seinämäinen rakennelma vetäisi ihmettelijöitä puoleensa. Led-valaisimien ongelmia Suurin syy järjettömään tulokseen on led-tievalaisimien liian pieni kokonaisvalovirta. Tarkastelua hämmentävät valmistajien tulkinnat eri valonlähteiden vastaavuudesta. Samoin todistelut, joiden mukaan psykologisesti ja poliittisesti katsottuna ledeillä toteutettu valaistus on riittävä. Minkälaisella matematiikalla voidaan osoittaa, että edellä olevassa esimerkissä lm on yhtä kuin lm? Toinen perusvika ovat kehittymättömät valonjako-ominaisuudet. Markkinoilla esiintyy kaksi mallia. Pallonmuotoinen, jolla saa valaisimen alle pyöreän läiskän. Palloa ei voi kallistaa. Toisessa tyypissä maksimivalovuo on tien suuntainen, γ-kulma ± 30 º ja poikittain hyvin kapea keila. Jälkimmäisen vaikutus näkyy taustakuvassa. Ajoradan puoliväliin ulottuvan läiskän valaistusvoimakkuus on 45 lx ja pylväsvälin (27 m) puolivälissä 0,5 lx. Kadulla liikkuvat jalankulkijat haahuilevat mustina hahmoina. Tunnistaminen on lähietäisyydeltäkin mahdotonta, koska puolisylinterivalaistusvoimakkuus on olematon. Valonjaon vaakasuora komponentti puuttuu, sillä valaisin toimii kuin syväsäteilijä. Luotettavien tietojen puute riesana Luotettavat tiedot puuttuvat monista seikoista, mm. seuraavista: Valovirran alenema polttoajan funktiona. Eliniäksi mainostettu h menettää merkityksensä, kun valovirrasta on murto-osa jäljellä. Ledien kuolleisuus. Valaisimien muoto, rakenne, kotelointi ja kunnossapitoystävällisyys. Kunnossapidon yksityiskohdat. Miten vaihdetaan yksi tai useampi kuollut led? Ryhmävaihto ja sen ajankohta. Valaisimien paino (nykyisin ilmoitetaan 3 14 kg) ja sen vaikutus kannatinrakenteisiin. Pillimäisiä pylväitä ei voida käyttää liiallisen heilumisen ja ilkivallan takia. Pylvään osuus lämmönhallinnassa. Valmista ehkä 2020 mennessä Ennen pitkää, ehkä vuoteen 2020 mennessä joku keksii ja kehittää ledeillä toimivan tievalaisimen. Siinä on esim. oikein suunnatut ja määrältään riittävät vektorit, joilla on erilaiset valovoima-arvot. Näin syntyy tievalaistuksen edellyttämät valonjako-ominaisuudet. Kun ledejä ohjataan yksilöllisesti, syntyy dynaaminen valaisin muuttuvaan tievalaistukseen. Lienee mahdollista kehittää ledeillä toimiva, valovirraltaan riittävä lamppu, joka sopii perinteisen valaisimen optiikkaan. Kolmas vaihtoehto on kehittää ajoneuvoja ja liikenteen hallintaa niin, ettei kiinteää tievalaistusta tarvita lainkaan.

19 Tykkilunta Koska meillä suomalaisilla kerran on hanki ja jää, halla ja yö, niin emme peruuta. Tykkilunta hiihtoputkeen ja menoksi. Jopa pujottelurinteet pääsevät katon alle. Ilmastonmuutos on haaste ja mahdollisuus. Kurakeli pitenee Muutama vuosikymmen sitten etelä-suomessakin oli totuttu siihen, että talvi tuli Loppiaiseksi. Sitä ennen oli vaihtelevaa säätä, välistä parikymmentä pakkasastetta, sitten taas sohjoa ja lämpöasteita. Mutta vain marras-joulukuun ajan talvi sahasi eestaas. Reino Kalliola lohdutti meitä kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen vaihtelussa sillä tiedolla, että joulun jälkeen talven valta vakiintuu. Niin kävikin. Jopa Helsingissä saattoi jonkin viikon ajan luistella luonnonjäillä. Vuoden keskilämpötilan pienikin nousu näyttää muuttavan dramaattisesti pohjoisen talvea. Lumen tulo ja sen luoma perusvaloisuus viipyy. Jouluna 2007 ei ollut lunta Rovaniemelläkään. Pukki tuli silti. Itse asiassa St. Nikolaus, Smyrnan piispan klooni, tuleekin ilmatietä lentäen ja jättää lahjat ihmislapsille kaikessa hiljaisuudessa. Markku Mattila Tekolumen anatomia Muutoksen mukana on lumitykistä tullut aikamme sankari. Sillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakkanen. Raakaaineeksi riittää kylmä vesi ja peruskoneeksi kompressori, jolla voidaan tuottaa paineilmaa. Veden ja ilman yhteislämpötilan kuuluu olla pakkasen puolella. Kun luonnonvesi on tunnetusti talvella noin +4-asteista, niin pakkasta pitää olla saman verran, mieluummin lähempänä kymmentä astetta. Sellaistakin keliä joutuu jo odottelemaan. Lumitykki on lieriö, jonka toisessa päässä puhallin ja toisessa ilma- ja vesisuuttimet. Suutinpuolella on ensin esikiteytys, jossa käytetään veden ja paineilman sekoitusta. Puhallin työntää sumutyyppiset pikkupisarat ulkoilmaan, ja toisista suuttimista tulee lisää vettä niiden niskaan. Tuloksena on kaunis, hienojakoinen ja tiivis lumi, jossa kiteet ovat vähemmän sakaraisia kuin luonnollisessa. Hiihto putkeen Hiihtokautta on alettu pidentää keinotekoisesti jäähdytetyillä putkilla, joita Suomessa laitetaan sekä maan alle että pinnalle. Yleensä ne ovat lyhyehköjä, mutta niin näyttävät olevan kansainvälisten kilpailujen hiihtomatkatkin. Kansa haluaa katsoa kisat alusta loppuun. Veikko Hakulisen ja Marjo Matikaisen sankariteot havumetsien pimennoissa jäävät urheilun historiaan. Hiihto muuttuu stadionlajiksi. Olematta erityinen profeetta voi arvata, että niin käy laskettelunkin. Espoon näyttää pyrkivän edelläkävijäksi. SuperLife Lab kaavailee Leppävaaraan ensimmäistä sisälaskettelurinnettä, kun kerran sellaisia on nähty Isolla Hiekallakin. Kilon vanhoille kartanoniityille tulee luikertelemaan Snowring Sportsin hiihtoputki. Katettu ympärivuotinen hyppyrimäki ei vielä ole missään ohjelmissa. Pekka Rytilä on 69-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Infran erityisasiantuntijana. Lumitykillä voidaan lumettaa sekä rinteet että tasamaat. Edellytyksenä on muutaman asteen pakkanen. Tykit itse teossa Vantaan Hakunilan SM-kilpailujen alla tammikuussa Kuntatekniikka 1/

20 Vanhassa Porvoossa rakennetaan myös uutta. Hotelli Porvoon Mitta rakenteilla Runsasluminen talvi on haasteellinen, Itäinen Pitkäkatu. Porvoo tunnetaan rantaaitoista ja Tuomiokirkosta. Vanhan Porvoon rakennuskanta on pääosin 1700-luvun lopulta. 20 Kuntatekniikka 1/2008

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE - Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Kooste valmistelu- ja ehdotusvaiheessa saadusta palautteesta sekä ehdotusvaiheessa laaditut vastineet saatuun palautteeseen Valmisteluvaiheessa

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely. 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto

Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely. 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto MATKAKESKUS -hanke Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto Ohjelma 16.30-17.30 suunnitelmat esillä 17.30 Tilaisuuden i avaus Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe

Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe Led tekniikan mahdollisuudet katuvalaistuksessa Lumi R led katuvalaisintuoteperhe Katuvalopäivät 22. 24.11.2011 Helsinki Jyväskylä - Oulu Ismo Soinila, 044 5720063 Ate Korkalainen, 044 5720046 Myynti-

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5.

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5. Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet 1. HakijaRiikenteenharjoittaja P0SELYIJ4fO(.. yrnprisiökeskus Etinkeino, Iiikenne ja 28. 02. 2011 [ Viranomainen {s-svon ELYkokuø elyl On 1/3 Savonlinna-Parikkala,

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA

NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA 2 www.performanceinlighting.com NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA Mustavalkoinen valokuva lounas pilvenpiirtäjän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan LED Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan Ledit mahdollistavat tunnelman muuttamisen tässä modernissa kouluympäristössä. Lämpimämpi keltainen kylmiin, talvisiin päiviin Kylmempi värisävy

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) 441 Gunillankallion alueen kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Laajasalo HEL 2012-009067 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Gunillantien katusuunnitelman välillä

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA

SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA SOPIMUS KÄYTTÖOIKEUKSISTA SEKÄ JOHDOISTA, LAITTEISTA JA RAKENNELMISTA Sopijapuolet A. Asunto Oy Kauniaisten Klostret Grankulla Bostads Ab (2553398-9), jäljempänä A PL 52, 02701 Kauniainen B. Kauniaisten

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä TORKESKUS Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä Sijainti Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen pohjoispäässä. Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos Liite 7 Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 3.7.2013 1 Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 3.7.2013 YLEISTÄ

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Kantaverkko kehittyy Peltopylväs säästävämpiä siirtoja

Kantaverkko kehittyy Peltopylväs säästävämpiä siirtoja Kantaverkko kehittyy Peltopylväs säästävämpiä siirtoja 12 Uusi pylväs helpottaa maanviljelyä Pylvään muotoilulla on haluttu tuoda peltomaisemaan ilmavuutta ja vähentää näin voimajohdon maisemahaittoja.

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT 7 VALAISTUSALUEET Tämä piirustus toimii valaistuksen kaavatasoisena ohjeena. Kullakin valaistusalueella on oma luonteensa, joka perustuu kaupunkitilan antamiin lähtökohtiin.

Lisätiedot