8 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 8 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TILINPÄÄTÖS Johdon katsaus Valtioneuvoston yhteydessä on tasavallan presidentin nimittämä oikeuskansleri sekä oikeuskanslerin tehtäviä oikeuskanslerin ohella hoitavat presidentin nimittämä apulaisoikeuskansleri ja presidentin määräämä apulaisoikeuskanslerin sijainen. Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri valvoo lisäksi asianajajien ja julkisten oikeusavustajien toimintaa. Vuonna 2011 oikeuskanslerina on toiminut oikeustieteen tohtori, varatuomari Jaakko Jonkka ja apulaisoikeuskanslerina oikeustieteen lisensiaatti, LL.M, varatuomari Mikko Puumalainen. Apulaisoikeuskanslerin sijaiseksi määrätty esittelijäneuvos, osastopäällikkönä, varatuomari Risto Hiekkataipale on hoitanut vuoden 2011 aikana apulaisoikeuskanslerin sijaisen tehtäviä 153 päivää. Oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvien asioiden valmistelua ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten on valtioneuvoston yhteydessä oikeuskanslerin johtama oikeuskanslerinvirasto. Viraston sisäistä toimintaa johtaa sekä sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä vastaa kansliapäällikkö. Oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Oikeuskanslerinviraston taloushallinto kuuluu ministeriöiden toimialajaon mukaan valtioneuvoston kanslian tehtäviin ja virasto muutoin oikeusministeriön tehtäviin. Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköön, mutta hoitaa osaltaan itse kirjanpitoyksikölle kuuluvia tehtäviä. Valtioneuvostoasiain osastolle asetetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Valtioneuvoston valvonta (avaintulosalue) Listatarkastusasioissa laatutavoitteena on, että ratkaisujen tulee olla asiasisällöltään juridisesti oikeita, mutta muodollisessa suhteessa riittää useimmiten muistiotaso. Määrätavoitteena on, että kaikki listat on käytävä läpi ongelmakysymysten seulomiseksi esille. Tarkastus on suoritettava sillä tavoin, että virheet ja puutteet mahdollisuuksien mukaan havaitaan ja saadaan korjatuiksi. Aikatavoitteena on, että esiin tulleet oikeudelliset kysymykset on analysoitava ja kanta muodostettava niin nopeasti, että valvonta sinänsä ei hidasta tai hankaloita valtioneuvoston toimintaa. Listatarkastukseen liittyvät kanteluasiat on pääsääntöisesti ratkaistava samanaikaisesti, kun asia on esittelyssä. Muilta osin listatarkastukseen liittyvillä kanteluasioilla on samat tavoitteet kuin kanteluasioilla yleensä. 73

2 Lausuntoasiat (avaintulosalue) Lausunnoille asetetaan samat sisällölliset laatuvaatimukset kuin listatarkastuksessa. Lausunto on annettava joutuisasti. Asianajajalaitoksen valvonta (avaintulosalue) Asianajajalaitoksen valvontaan liittyvissä kanteluasioissa laatutavoitteena on kansalaiskeskeinen tarkastelukulma. On otettava huomioon, että asianajajan ammatillisen toiminnan valvominen kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajaliiton omille elimille, mutta oikeuskanslerin toiminnassa tulee lisäksi esille yleisen edun valvominen. Määrätavoitteen osalta asianajajalaitoksen valvontaan liittyvillä kanteluasioilla on samat tavoitteet kuin muilla kanteluasioilla. Aikatavoitteena on, että mahdollinen siirto Suomen Asianajajaliitolle tehdään mahdollisimman nopeasti, viimeistään kahdessa kuukaudessa. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätöksellä ratkaistuihin valvonta-asioihin liittyvät kantelut on pyrittävä ratkaisemaan samanaikaisesti valvontalautakunnan asianomaisen kokouksen päätöstarkastuksen kanssa. Muilta osin asianajajalaitoksen valvontaan liittyvien kanteluasioilla on samat tavoitteet kuin muilla kanteluasioilla. Suomen Asianajajaliitoksen päätökset valvonta-asioissa on tarkastettava asiantuntemuksella ja niin nopeasti, että tarvittaessa voidaan käyttää oikeuskanslerin valitusoikeutta. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin 1580 asiaa (edellisenä vuonna 1676) ja tasavallan presidentti teki valtioneuvostossa 690 päätöstä (edellisenä vuonna 914). Oikeuskanslerinviraston asianhallintajärjestelmään kirjattiin 44 tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden lausunto- ja kannanottopyyntöä (edellisenä vuonna 40). Lista-asioihin liittyvä ministeriöiden neuvonta on ollut viikoittaista. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätöksiä valvonta- ja palkkioriita-asioissa tarkastettiin 482 (edellisenä vuonna 526). Oikeusvalvontaosastolle asetetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Kanteluasiat (avaintulosalue) Kanteluasioissa laatutavoitteena on ratkaisujen oleminen asian tosiseikaston valossa lainmukaisia ja oikeita ja hyvin perusteltuja sekä laillisuusvalvonnallisesti olennaisiin kysymyksiin keskittyviä. Ratkaisut kirjoitetaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Lähtökohtana on ihmiskeskeisyys. Verkkosivu-uudistuksen yhteydessä kehitetään sähköisten palveluiden mahdollisuuksia asiakkaiden käyttöön. Vaikuttavuustavoitteena on, että kanteluasioita käsiteltäessä pyritään havaitsemaan virheet ja muut oikeudelliset epäkohdat sekä puuttumaan niihin. Viranomaistoiminnassa tapahtuneet lainvastaisuudet ja laiminlyönnit pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan korjatuiksi. Asioihin reagoimisella on viranomaisten toimintaa ohjaava ja virheellisyyksiä ennalta estävä vaikutus. Oikeuskanslerin ratkaisutoiminnan vaikuttavuutta lisäävät oikeuskanslerin kertomus, Finlexissä olevat ratkaisuselosteet sekä ratkaisuista laadittavat tiedotteet. Määrätavoitteena on, että virastossa olisi pyrittävä ratkaisemaan vuosittain ainakin sama määrä asioita kuin mitä on saapunut, jotta vireillä olevien asioiden määrä ei kasvaisi. Aikatavoitteena on, että kanteluasiat on pyrittävä ratkaisemaan nopeasti ja pääsään- 74

3 töisesti saapumisjärjestyksessä. Laillisuusvalvontaratkaisujen saaminen joutuisasti on kantelijoille tärkeää. Asioiden laatu ja niiden merkittävyys ovat viime kädessä käsittelyjärjestyksen priorisoinnissa ratkaisevia. Tietyt asiat käsitellään kiireellisinä ennen muita. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhoihin asioihin, jotka on hoidettava niille asetettavassa määräajassa. Kanteluja tutkittaessa pyritään menettelemään siten, että selvitystarve arvioidaan pian kantelun saavuttua ja selvitysten hankkimisen osoittautuessa tarpeelliseksi kantelu lähetetään välitoimelle viivytyksettä. Jos varsinainen välitoimi ei ole tarpeen eivätkä mahdollisesti hankitut asiakirjat ole laajahkot, asia tulisi esitellä päätettäväksi suhteellisen nopeasti, yleensä kolmessa kuukaudessa. Yleistavoitteeksi asetetaan, että asiat käsitellään niiden laadun edellyttämällä joutuisuudella ja siten, että vähintään 90 % asioista ratkaistaan vuodessa vireille tulostaan ja kaikki asiat ratkaistaan viimeistään puolessatoista vuodesta vireille tulostaan. Asian enimmäiskäsittelyajasta esittelijä voi poiketa ainoastaan hyväksyttävästä syystä. Aloitteet ja esitykset Asiat saattavat antaa oikeuskanslerille aihetta omiin aloitteisiin tai esityksiin. Perusteena niille on yleensä epäilty perus- ja ihmisoikeuksien loukkaus taikka säännösten tai määräysten ristiriita ja/tai tulkinnanvaraisuus, joka yksittäisten ihmisten oikeusturvan kannalta tai yleisen edun vuoksi olisi korjattava. Esitysoikeutta käytetään vain oikeudellista laatua olevien epäselvyyksien korjaamiseksi, ei yhteiskuntapoliittisissa tarkoituksenmukaisuuskysymyksissä. Esitysten johtamista aiottuun tulokseen seurataan. Virastojen tarkastaminen Tarkastuksia tehdään suunnitelmallisesti, pääasiassa puolivuosittain laadittavan tarkastusohjelman perusteella. Yhteistyössä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa vältetään päällekkäisyyksiä tarkastustoiminnassa. Tarkastuksilla perehdytään virastojen ja laitosten toimintaolosuhteisiin ja soveltamiskäytäntöihin sekä selvitetään mahdollisia oikeusturvaan ja muihin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavia ongelmia ja asianmukaisella tavalla reagoidaan niihin. Tuomioistuinlaitoksen virkamiehiä koskevat virkasyyteasiat Hovioikeudet toimittavat tarkastusviskaalien laatimat kertomukset alioikeuksien valvonnassa havaitsemistaan asioista tiedoksi oikeuskanslerille. Hovioikeudet ilmoittavat oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Oman ryhmän muodostavat virkarikosasiat, joissa hovioikeus varaa asianomistajan vireille paneman syytteen johdosta oikeuskanslerille tilaisuuden tulla virallisena syyttäjänä kuulluksi asiassa. Lisäksi poliisin on ilmoitettava oikeuskanslerinvirastolle tutkittavakseen tulleesta tuomarin tekemäksi epäillystä virkarikosasiasta. Asiat, joissa hovioikeus kuulee oikeuskansleria syyttäjänä, ratkaistaan välittömästi. Virkarikosasiat käsitellään viivytyksettä. Rangaistustuomioiden tarkastaminen Oikeuskanslerinvirastossa tarkastetaan tuomituista rangaistuksista lähetettyjä ilmoituksia. Laaditussa tarkastussuunnitelmassa tarkoitetut rangaistustuomiot pyritään tarkastamaan. Tavoitteena on laillisuuden varmistaminen tuomioistuintoiminnassa. Rangaistustuomioiden tarkastusasiat on pyrittävä ratkaisemaan kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta mahdollisen ylimääräisen muutoksenhaun vuoksi. 75

4 Oikeusvalvontaosaston toimialaan kuuluvat lausunnot Oikeusvalvontaosasto osallistuu oikeuskanslerin annettavien lausuntojen valmisteluun ja esittelyyn. Muissa kuin perustuslain edellyttämissä tapauksissa oikeuskansleri voi harkita, onko lausuntoa syytä antaa, sekä jos on, missä muodossa se tai muu oikeuskanslerin kannanotto mahdollisesti annetaan. Varsinainen lausunto annetaan muissa kuin perustuslain edellyttämissä tapauksissa yleensä vain, jos asia on yleisesti merkittävä ja liittyy oikeuskanslerin laillisuusvalvontaan, perus- ja ihmisoikeuksiin tai muuhun olennaiseen oikeuskanslerin tehtäväalueeseen. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Kanteluita saapui 1454 (edellisenä vuonna 1843) ja kanteluasioita ratkaistiin 1692 (edellisenä vuonna 1853). Kun ratkaistujen kanteluasioiden määrä on saapuneiden kanteluiden määrää selvästi suurempi, vireillä olevien asioiden määrä on pienentynyt. Vanhoja asioita oli kuitenkin vireillä edelleenkin varsin huomattava määrä. Ratkaistujen kanteluasioiden mediaanikäsittelyaika oli 8,2 viikkoa (edellisenä vuonna 6,9 viikkoa) ja keskimääräinen käsittelyaika 28,2 viikkoa (edellisenä vuonna 26,8 viikkoa). Selvittämistoimia edellyttäneitä kanteluasioita oli 1093 (edellisenä vuonna 1160). Niissä tehtiin 273 seuraamusratkaisua (edellisenä vuonna 201). Seuraamusratkaisujen osuus kaikista selvittämistoimia edellyttäneissä kanteluasioissa tehdyistä ratkaisuista oli näin ollen 25 % (edellisenä vuonna 17 %). Omia aloitteita tuli vireille 21 (edellisenä vuonna 19) ja tarkastus- ja tutustumiskäyntejä suoritettiin 27 (edellisenä vuonna 30). Rangaistustuomioita tarkastettiin 5632 (edellisenä vuonna 6368). Ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden keskimääräiset käsittelykustannukset olivat 1173 euroa/asia (edellisenä vuonna 1037 euroa/asia). Keskimääräisiä käsittelykustannuksia laskettaessa on ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden käsittelykustannusten arvioitu muodostavan 60 % viraston kokonaiskustannuksista. Hallintoyksikölle asetut tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Oikeuskanslerin kertomus Oikeuskanslerin kertomuksen osalta laatutavoitteena on, että kertomus laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kertomuksen tulee antaa kertomusvuodelta selkeä kuva oikeuskanslerin toiminnasta, toimenpidepäätöksistä ja muista merkittävistä ratkaisuista. Kertomuksen ulkoasu vastaa viraston graafista ilmettä. Kertomuksesta laaditaan vuosittain englanninkielinen tiivistelmä, jossa annetaan yleiskuva oikeuskanslerin toiminnasta. Aikatavoitteena on, että suomen ja ruotsin kielellä kertomukset valmistuvat viimeistään eduskunnan syysistuntokauden alkaessa kertomusvuotta seuraavana vuonna. Kertomukset julkaistaan myös pdf-tiedostoina viraston internet-sivuilla. Englanninkielinen kertomustiivistelmä pyritään laatimaan kertomusvuotta seuraavan lokakuun loppuun mennessä. Kertomustiivistelmä julkaistaan vain sähköisenä pdftiedostona. Vaikuttavuustavoitteena on, että eduskunnalle ja valtioneuvostolle kertomus on raportti, jossa kerrotaan kaikista vuoden aikana tehdyistä toimenpidepäätöksistä ja muista lain noudattamista koskevista havainnoista. Viranomaisille kertomukseen kootut tapaukset antavat oikeudellista ohjausta. Kansalaisille kertomus antaa tietoa laillisuusvalvonnasta ja sen vaikuttavuudesta. 76

5 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluiden osalta tulos- ja palvelutavoitteet ovat: rakentava ja luotettava työnantajatoiminta, taloudellisten resurssien ja henkilöstövoimavarojen tasapainoinen kohdentaminen, henkilöstön riittävästä ajantasaisesta osaamisesta huolehtiminen, huolehtia nopeasti, tehokkaasti ja taloudellisesti muiden tulosalueiden toiminnan edellytyksistä ja tukea avaintulosten saavuttamista, hyvä palveluiden taso, jotta avustettavan toiminnan laatutaso saavutetaan, hyvä yleisöpalvelu asiakkaisiin kohdistuvissa tehtävissä, avoin, luotettava ja aktiivinen ulkoinen viestintä, aktiivinen sisäinen viestintä, riittävän turvallisuustason takaaminen sitä edellyttävissä toiminnoissa sekä tarpeellinen yhteistoiminta muiden Valtioneuvoston linnan virastoyksiköiden (valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö) kanssa. Viestintä Viestinnän osalta laatutavoitteena on, että viraston viestintä on luotettavaa ja avointa ja siinä pyritään selkeään ilmaisuun. Viestinnän on vastattava ajan vaatimuksiin niin teknisissä ratkaisuissa kuin käytettävissä olevissa ohjeissa. Aikatavoitteena on, että viestinnän on pystyttävä vastaamaan nopeasti tiedotusvälineiden ja yleisön tarpeisiin. Tiedotteet annetaan julkisuuteen viipymättä sen jälkeen kun ne, joita asia koskee, ovat saaneet ratkaisusta tiedon. Referaatit toimenpidepäätöksistä pyritään julkaisemaan kahden viikon välein Finlexissä. Vaikuttavuustavoitteena on, että viestintää suunnataan eri tiedotusvälineiden edustajille ja kansalaistahoille sekä viranomaisille riittävän laajasti. Viestintä on vuorovaikutuksellista eli siitä saatu palaute otetaan toiminnassa huomioon. Uusitaan ulkoiset verkkosivut. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Oikeuskanslerin kertomus valmistui tavoiteaikataulussa. Verkkosivuhankinta käynnistettiin. Määrärahat Oikeuskanslerinvirasto on osa valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköä. Virastolle myönnetyt määrärahat ovat valtion talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokkaan 23 kuuluvan luvun 30. Oikeuskanslerinvirasto momentilla 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). A B C D E A = virastolle myönnetyt määrärahat (euroa) B = edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat (euroa) C = viraston käyttämät määrärahat (euroa) D = palkkamenot (euroa) E = muut toimintamenot (euroa) Vuonna 2011 palkkausmenot muodostivat 80,2 % (v ,6 %) ja muut toimintamenot 19,8 % (v ,4 %) viraston kokonaismenoista. 77

6 Seuraavalle vuodelle toimintamenomäärärahoja siirtyi euroa. Toimintakertomusvuonna oikeuskanslerinvirastossa panostettiin erityisesti sisäisen budjetin suunnitteluun ja talousseurantaan sekä talousarvion valmisteluun, sillä vuosi oli virastolle taloudellisesti erittäin haastava. Selviytyäkseen toimintakertomusvuodesta henkilöstöä suositeltiin vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan osa lomarahasta vapaaksi, avoinna olevan viran täyttöä sekä tietojärjestelmähankkeita lykättiin, hankinnat karsittiin minimiin ja omaehtoisen työhyvinvointia edistävän toiminnan tukemista vähennettiin. Samanaikaisesti työterveyshuollon menot kasvoivat odottamattomasti lähes 78 %, koulutuspalvelut 83 % ja toimistopalvelut 33 %. Haastavuutta lisäsi vasta loppuvuoteen sijoittunut III lisätalousarvio, jossa myönnettiin toimintamenomäärärahojen lisäystä euroa oikeuskanslerinviraston toimintamenomomentille. Henkilöstö Oikeuskanslerinvirastossa on 37 vakinaista virkaa, joista yksi oli täyttämättä vuoden 2011 lopussa. Vakinaisia virkamiehiä oli vuoden lopussa 34 ja määräaikaisia kaksi. Määräaikaisuuksien perusteena on ollut sijaisuus. Osa-aikaisia oli kaksi Vuosimuutos % Henkilöstömäärä ,7 naiset ,8 miehet ,5 Henkilötyövuodet 37,05 36,22 36,78 1,5 Keski-ikä 44,2 46,0 47,4 3,1 naiset 43,1 43,3 44,8 3,4 miehet 46,2 49,5 51,4 4,0 Henkilöstömäärät ikäluokittain alle 30-vuotiaat Viraston henkilöstö jakautui vuoden lopussa henkilöstöryhmittäin seuraavasti: johto 3 (oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö) muut esimiehet 2 (2 esittelijäneuvosta, osastopäällikkönä) esittelijät 20 (4 esittelijäneuvosta, neuvotteleva virkamies, 8 vanhempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 3 nuorempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 4 notaaria) asiantuntijat 4 (henkilöstösihteeri, tiedottaja, informaatikko, ATK-suunnittelija) virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö 7 (kirjaaja, 4 toimistosihteeriä, ylivirastomestari, virastomestari) Ylimmässä johdossa ja keskijohdossa oli pelkästään miehiä. Muutosta edelliseen vuoteen ei ollut tapahtunut. Esittelijöistä 14 oli naisia ja 6 miehiä, asiantuntijoista 3 naisia ja 1 mies sekä virasto- ja toimistopalveluhenkilöstöstä 5 naisia ja 2 miehiä. Toimintakertomusvuonna oikeuskanslerinvirastossa oli haettavana kansliapäällikön, neuvottelevan virkamiehen ja vahtimestarin virka. Hakemuksia näihin virkoihin tuli yhteensä

7 Näistä kansliapäällikön virkaan nimitettiin henkilö viraston sisältä ja neuvottelevan virkamiehen virkaan henkilö viraston ulkopuolelta. Vahtimestarin virkaan nimittäminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Lisäksi virastossa oli vuoden 2011 aikana viisi henkilöä määräaikaisissa virkasuhteissa esittelijätehtävissä sijaisuuksia hoitamassa sekä kesäkuukausien aikana kaksi opiskelijaa korkeakouluharjoittelijoina. Oikeuskanslerinvirastosta irtisanoutui kaksi henkilöä, joista toinen siirtyi eläkkeelle ja toinen opiskelemaan. Lisäksi kahdelle henkilölle myönnettiin virkavapautta toisen työnantajan palveluksessa työskentelyä varten. Virkavapailta palasi kolme henkilöä. Henkilöstömäärät koulutusasteen ja sukupuolen mukaan Naiset Miehet Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakouluasteen tutkinto 3 0 Alin korkea-asteen tutkinto 0 1 Keskiasteen tutkinto 1 1 Muu koulutus 4 1 Sairauspoissaoloja oli 13,62 pv/htv (v ,32 pv/htv, v noin 13 pv/htv, v pv/ htv). Pitkien (4 päivää tai enemmän) sairauspoissaolotapausten määrä oli 12,5 % (v ,98 %, v ,3 %). Todettuja työtapaturmatapauksia oli kolme, mutta niistä ei aiheutunut poissaoloja. Vuonna 2010 sattuneiden työtapaturmien johdosta poissaolopäiviä vuonna 2011 oli 4,08 pv/htv. Työterveyshuollon nettokustannukset olivat 765,20 euroa/htv (v ,86 euroa/htv, v ,82 euroa/htv). Työterveyshuollon kulut kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Virastossa järjestettiin syksyllä 2010 tehdyn työvoimavarakartoituskyselyn palautetilaisuus tammikuussa ja seurantatilaisuus joulukuussa Loppuvuodesta kartoitettiin viraston tasaarvotilannetta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyllä. Työterveyshuolto teki myös työpaikkaselvityksen. Saatua palautetta ja selvityksiä on pyritty hyödyntämään viraston sisäisessä toiminnassa. Lisäksi järjestettiin työyhteisöpäivä, jossa yhdessä suunniteltiin viraston lähivuosien toimintaa. Henkilöstökoulutustarjontaa lisättiin; koulutuspäiviä kertyi 112,5 kun edellisenä vuonna koulutuspäiviä oli 56,5. Erityisesti panostettiin kielikoulutukseen ja kielenhuoltoon. Virkistystoimintana virastossa kävi kerran viikossa hieroja, jonka kustannuksista työnantaja kattoi puolet. Toimintakertomusvuonna virastossa laadittiin myös päihdeohjelma sekä varhaisen välittämisen mallin mukaiset työkyvyn tukemisen periaatteet. Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Oikeuskanslerinviraston johdon valvontavastuu ja valvontatehtävät on säännelty oikeuskansleria ja oikeuskanslerinvirastoa koskevissa säännöksissä, oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä ja valtioneuvoston kanslian taloussäännössä, joka sisältää oikeuskanslerinvirastoa koskevia määräyksiä. Viraston johdon ja osastopäälliköiden harjoittama valvonta sekä sisäisen tarkkailun toimintoketjujen asianmukaiset järjestelyt ovat keskeisin osa viraston sisäistä valvontaa. Sen avulla var- 79

8 mistetaan viraston tavoitteiden saavuttaminen, omaisuuden turvaaminen sekä voimavarojen tehokas ja taloudellinen käyttö. Viraston johto on todennut, että viraston sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää sille valtion talousarvioista annetun asetuksen 69 ja 69 a :ssä säädetyt vaatimukset. Varsinaisen valtion talousarviosta annetun asetuksen 70 :ssä tarkoitetun sisäisen tarkastuksen järjestämistä ei ole pidetty oikeuskanslerinvirastossa tarpeellisena viraston pienen koon vuoksi. Viraston toiminnassa ei ole havaittu väärinkäytöksiä. Olemme tänään hyväksyneet oikeuskanslerinviraston vuoden 2011 tilinpäätöksen. Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2012 Jaakko Jonkka Oikeuskansleri Kimmo Hakonen Kansliapäällikkö 80

9 8.2 Oikeuskanslerinviraston laskelmat OIKEUSKANSLERINVIRSTON TUOTTO- JA KULULASKELMA Maksullisen toiminnan tuotot 16,80 44,80 Muut toiminnan tuotot 5 336, , , ,80 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,37 Henkilöstökulut , ,12 Vuokrat , ,51 Palvelujen ostot , ,78 Muut kulut , ,81 Poistot , , , ,69 JÄÄMÄ I , ,89 JÄÄMÄ II , ,89 JÄÄMÄ III , ,89 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Suoritetut arvonlisäverot , ,66 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,55 81

10 TASE AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,20 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 95,70 195,80 Kalusteet 148,50 244, , ,60 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Siirtosaamiset 9 605, ,00 Muut lyhytaikaiset saamiset 774,90 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 9 605, ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,70 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,96 Edellisten tilik pääoman muutos , ,76 Pääoman siirrot , ,70 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,57 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,52 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,90 Edelleen tilitettävät erät , ,32 Siirtovelat , , , ,27 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,27 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä , ,70 82

11 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2011 Vertailu Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma % 12. Sekalaiset tulot 5 066, ,80 0, % Muut sekalaiset tulot 5 066, ,80 0, % Tuloarviotilit yhteensä 5 066, ,80 0, % Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (TA + LTA:t) Talousarvion 2011 määrärahojen käyttö vuonna 2011 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2011 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2011 Käyttö vuonna 2011 pl. peruutukset Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia , , , ,82 0, , , , , Arvonlisäveromeno (A) , , ,82 0, Oikeuskanslerinviraston , , , ,00 0, , , , ,18 toimintamenot (S2) Määrärahatilit yhteensä , , , ,82 0, , , , ,18 83

12 Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia säädöksiä ja hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Omaisuuserät on arvostettu ja tuotot ja kulut on jaksotettu säädösten mukaisesti. Arvostus- ja jaksotusperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Vertailtavuus Virastotasolla tilinpäätös on vertailukelpoinen oikeuskanslerinviraston omiin tilinpäätöslukuihin. Tilinpäätöksen tietoja on virastotasolla verrattu vuoden 2010 tilinpäätöstietoihin. Taseen vertailtavuus Virastotasolla taseessa vertailutietona ovat vuoden 2010 virastotason luvut. Tuotto- ja kululaskelman vertailtavuus Virastotasolla tuotto- ja kululaskelmassa vertailutietona ovat vuoden 2010 virastotason luvut. Talousarvion toteumalaskelman vertailtavuus Virastotasolla talousarvion toteumalaskelmassa vertailutietona ovat vuoden 2010 virastotason luvut. 84

13 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Oikeuskanslerin virastolla ei ole nettoutettuja tuloja tai menoja Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Oikeuskanslerin virastolla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Oikeuskanslerinvirastolla ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,19 Palkat ja palkkiot , ,55 Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos , ,64 Henkilösivukulut , ,93 Eläkekulut , ,78 Muut henkilösivukulut , ,15 Yhteensä , ,12 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,42* - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 2 171, ,04 Johto 1 931, ,04 Muu henkilöstö 240,00 240,00 *vuoden 2010 luku on korjattu vastaamaan vuoden 2011 esitystapaa 85

14 Liite 6 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Omaisuusryhmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto% Poistomenetelmä Jäännösarvo tai % 108 Kansallisomaisuus ei ei ei ei 110 Perustamis- ja järjestelymenot ei ei ei ei 112 Aineettomat oikeudet ei ei ei ei 114 Itsevalmistetut ATK-ohjelmat tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei ATK-laitteet, tomistokoneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei Viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 1269 Muut koneet ja laitteet ( saakka) tasapoisto 5 vuotta 20 % ei Muut koneet ja laitteet ( alk) jäännösarvo 5 vuotta 20 % 28 % x) 127 Kalusteet tasapoisto 4 vuotta 25 % ei 1280 Taide-esineet (ei kansallisomaisuutta) ei ei ei ei 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei 130 Osakkeet ja osuudet ei ei ei ei Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta käyttöönottopäivästä lukien. Jäännösarvopoiston käyttö autojen osalta perustuu siihen, että autot myydään 4 5 vuoden ikäisinä, jolloin hinta on aina suurempi kuin jäännösarvo. Alkuperäiseen poistosuunnitelmaan on omaisuusryhmän 1269 osalta tehty muutos siten, että poistoajaksi on alkaen muutettu 5 vuotta mennessä hankitut esineet poistetaan vanhalla 10 vuoden poistoajalla loppuun asti. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle e, on kirjattu vuosikuluksi. 86

15 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet 112 Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno , ,00 Kertyneet poistot , ,80 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,40 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,20 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,80 Aineelliset hyödykkeet koneet ja laitteet 127 kalusteet Yhteensä Hankintameno , , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,00 Kertyneet poistot , , ,40 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 100, , ,40 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,80 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,70 148,50 244,20 ** käyttöomaisuus siirretty valtioneuvoston kanslian taseesta

16 Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut Oikeuskanslerinvirastolla ei ole rahoitustuottoja tai kuluja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Oikeuskanslerinvirastolla ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääomanehtoiset sijoitukset Oikeuskanslerinvirastolla ei ole arvopapereita eikä oman pääomanehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Oikeuskanslerinvirastolla ei ole esitettäviä eriä Liite 12 Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Oikeuskanslerinvirastolla ei ole valtiontakauksia ja -takuita eikä muita vastuita. Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Oikeuskanslerinvirastolla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Oikeuskanslerinvirastolla ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15 Velan muutokset Oikeuskanslerinvirastolla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Oikeuskanslerinvirastolla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Oikeuskanslerinvirastolla ei ole liitteen tarkoittamia täydentäviä tietoja. Toiminnalliset muutokset ilmenevät kulu- ja tuottolaskelmasta, taseesta ja toimintakertomuksesta. 88