TAPIOLAN KESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOS SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKYTTÖTAVOITTEET

Transkriptio

1 Muistio LIITE 10 DI Mauri Heikkonen Ympäristöministeriö , rakennusneuvos TAPIOLAN KESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOS SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKYTTÖTAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Alueella voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa kaavamuutosalue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto- toimisto-, palvelu, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kaavamuutosalue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Asemakaavamuutosalue sijoittuu Tapiolan vanhan keskustan eteläpuolelle. Alueen rakennukset ovat nykyään pääosin liiketiloja. Alueella on lisäksi katualueita ja kevyen liikenteen väyliä sekä Tapionaukio ja Tapionpuisto. Kaavojen muuttamistarpeeseen ovat keskeisesti vaikuttaneet Helsingin metron jatkaminen Espooseen ja Tapiolan keskusta-alueen liikeelämän taantuminen Helsingin ja Espoon muiden keskusten kehittyessä. Metron jatkaminen Espooseen antaa uusia kehittämismahdollisuuksia Tapiolle. Ilman toimenpiteitä keskusta tulisi todennäköisesti edelleen taantumaan. Etelä-Espoon yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti Tapiolan alueen kehittämismahdollisuudet. Alueella tyypillisesti vielä avoinna olevat kysymykset liittyvät kortteleiden rajaukseen, rakentamistehokkuuteen ja yksittäisten rakennusten suunnitteluun ja soveltumiseen alueen ympäristöön. Näiden asioiden ratkaiseminen edellyttää yksityiskohtaista asemakaavatasoista suunnittelua. Kun lisäksi otetaan huomioon, että alueen suunnittelua määräävät pitkälti alueella voimassa olevat kaavat, Tapiolan kulttuuriympäristössä jo olevat rakennukset, suojelukohteet sekä päätökset ja suunnitelmat metrosta ja alueen pysäköintijärjestelyjen toteuttamisesta, ei Etelä-Espoon yleiskaavaa tarkentavalla osayleiskaavalla pystyttäisi ratkaisemaan alueen rakentamisen kannalta keskeisiä kysymyksiä.

2 2 Nyt puheena oleva kaava pohjautuu Etelä-Espoon yleiskaavan lisäksi alueen kiinteistönomistajien ja kaupungin yhdessä teettämään koko keskustaa koskevaan viitesuunnitelmaan. Suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kaava ja sillä ei siten myöskään ole lainmukaisen osayleiskaavan oikeusvaikutuksia. Sitä voidaan kuitenkin pitää tavanomaisena kaavoitukseen liittyvänä taustaselvityksenä. Se on ollut myös nähtävänä kaavan suunnittelun yhteydessä. Suunnitelmassa on tavanomaista osayleiskaavaa tarkemmin selvitetty kaavoitukseen liittyviä yksityiskohtia ja hankkeiden taloudellisuutta. Tapiolan kehittämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat nykyaikaisten toimivien liiketilojen saaminen keskustaa ja keskustaan tukeutuvan asutuksen lisääminen. Tapiola suuralueella on mahdollisuuksia lisätä merkittävästi asukasmäärä muun muassa alueen itäreunalla Keilaniemessä ja länsireunalla Jousenpuiston alueella. Näiden alueiden rakentaminen ei ole kuitenkaan vaihtoehto keskusta-alueen asutukselle, vaikka ne toteuttavatkin valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti rataverkkoon tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämistä samoin kuin Tapiolan keskustan rakentaminen. Kaavamuutosalueen lähituntumassa on myös muutoshankkeita tai kiinteistönomistajien alustavia suunnitelmia kiinteistöjensä uusimiseksi. Suunnitelmat mahdollistaisivat myös uusien asuintilojen rakentamista. Muun muassa Merituulentien ja Etelätuulentien kulmatonttia aiotaan uusia rakentamalla sinne kolme korkeahkoa asuinpistetaloa. Itätuulentien toiselle puolelle Juva-talon paikalle aiotaan rakentaa uusi vanhusten palvelukeskus. Kaupunkikeskuksen ja Itätuulenkujan eteläpuolella olevia asuinpistetaloja saatetaan uudistaa ja ehostaa. Näille alueille sijoittuvaa mahdollista uutta asuinkerrosalaa ei voida pitää keskustakortteliin sijoittuvan asutuksen vaihtoehtona muun muassa selvästi pienemmän kerrosalamäärän takia. Lisärakentaminen ei ole myöskään mahdollista nyt vielä vapaana oleville Tapiolan niityille tai viheralueille niiden kulttuurihistoriallisten maisema-arvojen takia. Kaava-alueen peruslinjaukset on siten voitu selvittää pohjautuen Etelä-Espoon yleiskaavaan ja kaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin, joihin myös viitesuunnitelma kuuluu. Kaava ja siihen liittyneet selvitykset ovat olleet yleisesti nähtävillä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden tarkoitus ja tehtävä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tehtävänä on valtakunnallisesti merkittävien alueiden huomioon ottamisen varmistaminen alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ne tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet eivät tuo kaavoitukseen uusia oikeudellisia perusvaatimuksia, vaan ne täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain 28, 39 ja 54 :ssä säädettyjä kaavojen sisältövaatimuksia. Tavoitteet on jaettu merkitykseltään kahteen luokkaan. Yleistavoitteita sovelletaan maakuntakaavoihin ja muuhun maakunnan suunnitteluun, yleiskaavoihin ja valtion viranomaisten toimintaan, mutta ei asemakaavoihin. Yleistavoitteet välittyvät asemakaavojen sisältöihin

3 3 yleensä maakuntakaavan tai yleiskaavan kautta. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitteita ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Alueidenkäytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista eri intressejä yhteen sovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Valtakunnalliset tavoitteet mahdollistavat yleensä useita ratkaisuvaihtoehtoja, ja ristiriitojen ratkaisut tulee perustella huolellisesti. Mahdollisuus tavoitteiden huomioon ottamiseen ja niiden edistämiseen vaihtelee tapauskohtaisesti ollen sitä suurempi, mitä laajemman harkinnanvallan kulloinkin kyseeseen tuleva erityislaki viranomaisille antaa. Tavoitteiden huomioon ottaminen edellyttää aina eri tarpeiden yhteensovittamista, jossa varsinkin kuntakaavoituksessa paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen päätöksenteossa korostuu. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on kulttuuriympäristöjen rakenteen, kaupunkikuvan sekä alueella jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. Jos alueeseen kohdistuu myös muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maakunnallisia ja paikallisia tavoitteita, kaavoituksen yhtenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin tavoitteiden toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -inventointiin sisältyvät alueiden kuvaukset ovat tärkeitä kaavoituksen lähtökohtia. Niiden täydentäminen ja syventäminen on tarpeen alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden esiin tuomiseksi eri kaavatasojen edellyttämällä tarkkuudella. Erityisesti laaja-alaisissa kohteissa aluerajauksen sisällä olevien yksittäisten rakennusten tai ympäristön osien säilyttämistarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Tapiolan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Inventointiraportin (RKY 2009) mukaan Tapiola on Suomessa laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisistä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jota uuden polven suunnittelijat sovelsivat luodakseen kokonaan uuden kaupunkiyksikön palveluineen ja työpaikkoineen. Tapiola käsittää yhteisen keskustan ja sitä ympäröivät viheralueiden rajaamat lähiöt. Asemakaavallisesti keskeistä on maaston ja luonnonympäristön huomioiminen sekä avoimet,

4 4 Otsolahden rannoille jatkuvat laajat niityt ja viheralueet. Korkeatasoisen rakennuskannan joukossa maamerkkejä ovat mm. Ervin suunnittelemat Tapiolan torni ja Mäntytorni sekä Revellin suunnittelemat kerrostalot, ns. Taskumatit. Asuntosäätiön Tapiolaan olennaisesti liittyvien keskustan, itäisen, läntisen ja pohjoisen lähiön lisäksi Tapiolaan lasketaan kuuluvaksi eteläiseen lähiöön 1960-luvulla rakennetut Hakalehto, Suvikumpu ja Länsiranta. Monet asuinrakennukset ovat aikakautensa arkkitehtonisesti parhaita edustajia Suomessa. Tapiolan yhteisen keskustan muodostavat keskusaltaan ympärille sijoittuneet kirkko, koulu ja uimahalli sekä hotelli ja uudempi kulttuurikeskus. Keskustan symboli on 13-kerroksinen Keskustorni. Tapiolan keskustan asemakaavoja koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen kaavaehdotuksessa Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. - Tapiolan keskuksessa on nyt noin 300 asuntoa. Koko keskustaa koskevien uudistussuunnitelmien mukaan asuntojen määrä kohoaa lähes 2000:een. - Kaavaan perustuvalla monipuolisella keskuksella, jossa on runsaasti asukkaita, luodaan edellytykset Tapiolan alkuperäisen keskuksen kehittymiselle uudelleen vireäksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. - Nykyiset Tapiolan kapalliset palvelut ovat taantuneet viereisten alueiden kehittyessä. Palvelutaso ei vastaa enää paikallisiakaan tarpeita. Palvelujen taantuminen tulisi todennäköisesti jatkumaa ilman erityisiä toimenpiteitä. - Tapiolan keskustaprojekti muodostaa kokonaisuutena maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvatun vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavan myymäläkeskittymän. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, johon sallitaan vähittäiskaupan suuryksikkö. - Keskustan vahvistuessa sen palvelutarjonta monipuolistuu ja lisääntyy, ja asukkaiden Tapiolan ulkopuolelle suuntautuvien matkojen tarve vähenee. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle.

5 5 Toteuttaa osin tavoitetta - Osa keskustan liiketiloista joudutaan purkamaan uudisrakentamisen tieltä. - Uusista asuintorneista muodostuu taajamakuvaa hallitseva elementti. Kulttuurihistoriallisesti arvokkain nykyinen keskusta säilyy entisellään. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. - Tapiolan pohjois-eteläsuuntaiset kevyen liikenteen yhteydet selkeytyvät. Merituulentien tasossa olevat tilat muuttuvat liiketiloiksi jolloin samalla muodostuu selkeä ja turvallinen yhteys kevyelle liikenteelle nykyisessä maantasossa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita ja muita melulle herkkiä toimintoa ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. - Valtioneuvoston päättämät melutason ohjearvot eivät ylity. - Itä - länsisuuntainen ajoneuvoliikenne siirtyy nykyisen tason alapuolelle. Samalla muodostuu edellytykset vähentää keskustan liiketiloihin ja asuinrakennuksiin kantautuvaa melua. - Melun kantautumista asuntoihin on vähennetty lisäksi rakennusten sijoittelulla ja meluntorjuntaa koskevilla määräyksillä. Asuintalojen parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 db päiväaikaan ja 45 db yöaikaan. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. - Alue sijoittuu tulevan metroaseman välittömään läheisyyteen ja tukeutuu siten energiankäytöltään tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen liikennejärjestelmään. - Suunnitelmassa varaudutaan Raide-Jokeriin, mikä tulee edelleen parantamaan alueen liikennejärjestelmän energiantehokkuutta. - Tapiolan keskustan palvelutason paraneminen mahdollistaa entistä paremmin alueen lähipalvelujen käytön ja vähentää siten osaltaan myös matkustustarvetta.

6 6 - Keskustan uusimisella alueen kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi. - Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen myötä poistuu suuri määrä kylmää paikoitustilaa, puolilämmintä varastotilaa sekä lämmintä liiketilaa. Tilalle rakennetaan huomattavasti enemmän uutta liike- ja toimisto- ja asuintilaa. Suuremman rakennusvolyymin energiankäyttö ei ole kuitenkaan vanhaa suurempi, koska uudisrakentaminen toteutetaan uutta tekniikkaa hyväksikäyttäen. - Suunnitteilla oleva kaukokylmään siirtyminen vähentää jäähdytyksen energiankulutusta. - Uudessa tilanteessa myös aurinkoenergiankäyttö saattaisi olla mahdollista. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnalliset, merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. 1)Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY 2009) on valtioneuvoston päätöksellä otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Toteuttaa pääosin tavoitetta - Kaava mahdollistaa muutosalueellaan Merituulentien päällä ja tulevan metroaseman korttelissa laajamittaiset muutokset. Nykyiset liike- ja toimistotilat sekä paikoitus- ja varastotilat korvataan suurimmaksi osaksi uudella liike- ja asuintilalla. Kokonaisrakennusoikeuden lisäys on yli m 2, josta asuinkerrosalan lisäystä on noin puolet. - Suunnitelmassa esitetyt muutokset on rajattu kaupunkikeskuksen eteläiselle alueelle. Tällä alueella on jo aikaisemmin poikettu alkuperäisestä Tapiolan rakentamisen periaatteista, jonka mukaisesti tavoitteena oli säilyttää alueen avoimet laaksomuodostelmat ja niiden liittyminen toisiinsa. - Kulttuurihistoriallisesti arvokkain keskustan vanha osa (ns. Ervin keskusta) on säilytetty ennallaan. - Tapiolan suurmaisemassa on muutamia korkeaksi katsottavia taloryhmiä. Länsirannan kolme 10 kerrosta korkeaa pistetaloa nousevat loivalta 5-11 metrin korkealta kummulta metrin korkeuteen. Keskustorni lähtee vähän korkeammalta, loivalta mäeltä ja nousee 13 kerrosta+5 metrin valolyhdyn korkuisena 59 metrin korkeu-

7 7 teen. Alvar Aallon Harjuviidan pistetalot nousevat korkeimmillaan noin 19 metriä korkealta harjanteelta lähes 40 metrin korkeuteen. Kauemmas, aina Helsingin puolelle näkyvät, Viljo Revellin Taskumatit, jotka nousevat enimmillään 30 metriä korkealta Länsikorkean mäeltä 8 kerrosta + kattokerroksen korkuisina noin 60 metrin korkeuteen. Tapiolan ensimmäinen korkea dominanttirakennus on vuonna 1954 rakennettu 11-kerroksinen Aarne Ervin suunnittelema Mäntytorni. Tapiolan keskustan eteläpuolella on suunnitteluvaiheessa Metsätapiolan noin 50 metrin korkeuteen nousevat tornit. - Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat neljä kerroksista asuintornia, joiden korkeudet vaihtelevat 51:stä noin 69 metriin. Näitä lukuja noin 5 metriä korkeammalle nousevat viitesuunnitelmassa esitetyt lennokkaat kattolipat, joiden tarkoituksena on keventää vaikutelmaa ja liittää talot Tapiolan arkkitehtoniseen perintöön. Asuintornien etäisyys nykyiseen keskustatorniin on noin 120 metriä. - Aiemmin rakennetut korkeat rakennukset sijoittuvat Tapiolan mäkialueilla oleville asuntoalueille. Keskustorni on siten säilyttänyt asemansa Tapiolan keskustan maamerkkinä. Uusista asuintorneista muodostuu visuaalinen painopiste Tapiolan keskustan toiminnallisen ja liikenteen painopisteen kohdalle. Kun uudet asuintornit sijoittuvat lähelle keskustornia ja nousevat sitä korkeammalle, ne vaikuttavat myös keskustornin asemaan Tapiolan maamerkkinä. Muutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan erityisesti näkymiin idästä. Korkeiden asuintornien aiheuttama muutos maisemassa korostuu Merituulentien alittaessa tornialueen. Paikka on aiemmin ollut maisemassa matalimpia kohtia. Helsingin seudun erityiskysymykset Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alue sijoittuu rakenteilla olevan metroaseman välittömään läheisyyteen. Alueen tehokas rakentaminen perustuu hyviin kulkuyhteyksiin. Kaavassa on varauduttu Raide- Jokeriin. Uusien asuin- työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. - Alueen rakentaminen on ajoitettu metron valmistumisen mukaisesti.

8 8 Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Kaavan lähtökohtina ovat olleet metron jatkaminen länteen ja hyvät yhteydet metroasemalta alueen liike- ja asuintiloihin. Johtopäätökset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta kaavaehdotuksessa Kaavaehdotus toteuttaa hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön arvokkaimman alueen. Keskustan uusi rakentaminen tulee kuitenkin vaikuttamaan merkittävästi alueen maisemaan. Uusista asuintorneista muodostuu visuaalinen painopiste Tapiolan keskustaan. Kun uudet asuintornit sijoittuvat lähelle keskustornia ja nousevat sitä korkeammalle, ne vaikuttavat myös laajasti Tapiolan keskeisen alueen maisemaan ja keskustornin asemaan Tapiolan maamerkkinä. Edelliseen perustuen katson, että Tapiolan keskustan kaavaluonnoksessa ei ole otettu riittävästi huomioon rakennettua kulttuuriympäristöä koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä edistetty niiden toteuttamista maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Kaavaa laadittaessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja. Loppuvaiheessa vertailtavana olivat nykytilanne, kaavamuutoksen viitesuunnitelman mukainen vaihtoehto ja vaihtoehdot, joissa rakentamistehokkuus erityisesti asuintornien osalta jäisi selvästi viitesuunnitelmaa pienemmäksi tai suuremmaksi. Vaihtoehtoasetelma on suurelta osin varsin teoreettinen. Nykytilanteen säilyttämistä ei voida pitää realistisena, koska se merkitsisi Tapiolan palvelujen osalta taantumakehityksen jatkumista. Se ei toteuttaisi myöskään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka edellyttävät raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen edistämistä. Viitesuunnitelmaa korkeampi rakentaminen olisi kaavaluonnostakin selkeämmin kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden vastainen. Vaihtoehto, jossa on matalat asuintalot, ei enää olisi kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden vastainen. Se ei olisi kuitenkaan kaavaluonnoksen selostuksen mukaan taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Tällaisessa tilanteessa tulisi löytää ratkaisu, joka olisi taloudellisesti toteutettavissa ja ei olisi selkeästi ristiriidassa rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa. Kulttuuriympäristön kanssa selkeimmän ristiriidan muodostavat korkeat asuintornit. Erityisen tärkeää on, että Tapiolan keskustornin asema Tapiola maamerkkinä säilyy. Tällöin asuintornien korkeuden tulisi jäädä

9 9 selvästi keskustornin korkeutta pienemmäksi. Toteuttamiskelpoinen vaihtoehto saattaisi löytyä viitesuunnitelman ja matalan vaihtoehdon väliltä. Muutokset kaavaehdotukseen ja vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaehdotuksessa lähtökohtana on ollut uuden rakentamisen sopeuttaminen mahdollisimman hyvin Tapiolan kulttuurimaisemaan. Toisaalta pyrkimyksenä on ollut myös muiden valtakunnallisten tavoitteiden toteuttaminen aiemman ehdotuksen mukaisesti. Uudessa ehdotuksessa korkeista asuintorneista on luovuttu. Alueen rakennusten maksimikerrosmäärää on pudotettu 18:sta 12:ta. Asuntojen pihakannelta laskien asuntojen kerrosmäärä on enintään 7. Räystäskorkeus +52,5 on merkitty kaavaan. Katosten korkeus on enintään Uudet asuinrakennukset vastaavat tällöin pitkälti jo alueella olevia rakennuksia. Vesiputoustalon tontilla kerroslukumäärää on vähennetty 12:sta 10:een. Keskustorni ja osa keskustan eteläpuolella olevista rakennuksista sekä Taskumatit kohoavat tällä kaava-alueella olevia rakennuksia korkeammalle. Keskuskorttelin kerrosala on vähentynyt 5200 k-m 2 aiempaan kaavaehdotukseen nähden. Kokonaisuuden kannalta muutoksella ei ole oleellista merkitystä kaavan toteuttamiskelpoisuuteen. Uusi kaavaehdotus toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiola rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. LÄHTEET - Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen 1993 inventoinnin korvaamisesta sen vuonna 2009 valmistuneella tarkistuksella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana inventointina,

10 10 - Ympäristöministeriö, Museovirasto, Suomen Kuntaliitto: Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Muistio Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Espoo, Tapiola, Espoon kaupunki/tapiolan kehittämisprojekti: Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit, Tapiolan keskusprojekti, Viitesuunnitelma 2011, Tapiolan keskus I-vaihe, Arkkitehtitoimisto HKP Oy, , tarkistettu Espoon kaupunki: Tapiolan keskus I-vaihe, Asemakaavan muutoksen selostus, Arkkitehtitoimisto SARC, Espoon kaupunki: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, Arkkitehtitoimisto SARC, Espoon kaupunki; Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi,