P E N T T I L Ä N R A N N A N III a s e m a k a a v a n m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAOITUS P E N T T I L Ä N R A N N A N III a s e m a k a a v a n m u u t o s K A A A S E L O S T U S, l u o n n o s Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). KÄSITTELYAIHEET ireilletulo Krak Nähtävillä KH K Lainvoima

2 1 PENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osaa sekä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 101, 105, , 1607 ja 1608 sekä kaupunginosan virkistys- ja katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1676 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka artiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE TAOITTEET ASEMAKAAAN SUUNNITTELUN TARE ASEMAKAAAN TAOITTEET ALUSTAAT AIHTOEHDOT JA TAOITTEIDEN TARKENTUMINEN ASEMAKAAAN KUAUS JA PERUSTELU KAAARATKAISUN KUAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEARAUKSET KAAAMUUTOKSEN AIKUTUKSET TOTEUTUS SUUNNITTELUAIHEET TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivätty , täydennetty Yhteenveto vireilletulovaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä niihin annetut vastineet. OHEISMATERIAALI Penttilänrannan hankesuunnitelma (K ) Penttilän osayleiskaavakartta (2002)

4 3 TIIISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Penttilänranta on pitkäkestoinen aluerakentamishanke ja osa Symmetrisen kaupungin toteuttamista. Keskustamainen kaupunki laajenee joen itäpuolelle. Kaupungin tavoitteena on tehdä Penttilänrannasta haluttu ja kaupunkimainen asuin- ja työpaikka-alue. Alue tuo positiivisia vaikutuksia Joensuun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Tähän mennessä Penttilän entiselle saha-alueelle on laadittu kaksi asemakaavan muutosta. Muutoksilla on ratkaistu alueen jokijulkisivu, Ylisoutajan siltayhteys sekä alueen läpi kaarena kulkeva kokoojakatu, Penttilänkatu. Penttilänrannan kolmas asemakaavan muutos jatkaa alueen pitkäkestoista muutostyötä. Kaava ratkaisee uudisrakentamisen Penttilänkadun varressa. Painopiste on kerrostalorakentamisen uudistuotannossa. Samalla uusi rakentaminen yhdistyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen Mäntyläntien läheisyydessä. Kaavalla ratkaistaan myös Penttilän hovin ympäristön maankäyttö. Penttilänrannan alueesta jää vielä seuraaviin asemakaavamuutoksiin Sahaniityn alueelle laajentuva asuinalue. Kaavaprosessi Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänrannan hankesuunnitelman ( ). Alueen III asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle kaupungin omasta aloitteesta loppuvuodesta Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Asiaa esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli 37 henkilöä. Toteuttaminen Penttilänkadun ulkokaarella sijaitsevien tonttien rakentaminen on mahdollista heti, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja rakennushankkeille on myönnetty niiden tarvitsemat rakennusluvat. Penttilänkadun pohjoispuolella sijaitsevat kohteet on mahdollista luovuttaa rakentamiseen sitten, kun alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Penttilänrannan pilaantunut maaperä on puhdistettu Liite 1. Asemakaavaluonnos

5 :5 11:7 29:87 95:6 11:56 11:54 11:53 11:52 11:51 11:50 11:44 11:43 11:42 11:41 11:40 11: Penttilänraitti Penttilänkatu Kimpikuja Saharinne Kutterikuja Suursahankatu Penttilänkulma Lehtolankatu Peltolankatu Mäntyläntie Honkapolku Niittytie Honkapolku Pyhäselänkatu kt kt kt kt kt kt kt kt kt kr kt kt kt m m I I I I I II III I III III III III III III III III III I II III III I I I III I III III III III I I I I I Pielisjoki I I I III III III II II II II II II II II II II II II II p p p p p p p a a a a a a le le le le py-2 le le le le le le le le le le le a a a a p p p p p le p p p p p a a a a le le le le le le p p a a p p a a le le a a p p le le t t t t t t I I I I I I I I u2/3 I II sr-1 sr-1 sr-1 sr-1 sr-1 sr-1 t t t t t t 5 PENTTILÄNKATU LEHTOLANKATU pp ajo pp pp ajo pp pp pp pp pp pp pp SAHANIITYNPUISTO HONKAPOLKU NIITTYTIE 250+t50 a t sr-1 pp ml ml ml 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba MÄNTYLÄNTIE t le PENTTILÄ ET A AK AK AK AKR AKR AK Y L-5 /s L L Liite 1, 1 / 7

6 ASEMAKAAAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 7 A AK AKR Y L L-5 ET /s Asuinrakennusten korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue Lähivirkistysalue Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alue, jolla ympäristö säilytetään m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja PEN 113 MÄNTYLÄNTI Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

7 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Liite 1, 3 / t50 I u2/ II Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa tontille sallitun asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärän ja jälkimmäinen luku talousrakennusten kerrosalan enimmäismäärän neliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Maanpinnan likimääräinen korkeusasema Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen Rakennusala. py-2 t a Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa pysäköintitasoja luvun osoittama määrä Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Aita. 35 dba le Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi.

8 Liite 1, 4 / Katu. ajo ajo pp p Ajoyhteys Ohjeellinen ajoyhteys Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr-1 ml Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen Ohjeellinen maanläjitysalue. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Alueiden toteutuksessa on pyrittävä säilyttämään olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon. Istutettavina puina ja pensaina on käytettävä suurikokoisia taimia ja niille on varattava riittävän suuri kasvualusta. 2. Leikki- ja oleskelualueille on istutettava viihtyisyyttä lisääviä puita ja pensaita. 3. Pysäköintialueet on erotettava muista alueista istutuksilla, aitauksilla tai muilla sellaisilla rakenteilla. 4. Pysäköimispaikoille ja rakennusten ja katosten rakennusaloille saa sijoittaa jätekeräyspisteitä. 5. Tonttirajalle sijoittuvan rakentamisen vuoksi tarpeelliset rasitteet tulee perustaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Myös korttelin 1607 kuusikerroksisten rakennusten huolto- ja pelastustiet on huomioitava perustettavissa rasitteissa. 6. Teollisuusrautatiealue on aidattava yleisen henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Aitana voidaan käyttää suoja- tai meluaitaa. 7. Sahaniitynpuiston ohjeelliselle maanläjitysalueelle saa tehdä tarpeellisia täyttöjä, rakenteita ja istutuksia, joilla asuinalue erotetaan rautatie- ja teollisuusalueista. Läjityksen massamäärä on xx xxx m3 ja ylin korkeusasema enintään Alueen suunnittelu ja toteutus on tehtävä siten, että Sahaniitynpuiston kokonaisuus huomioidaan. Aluetta on voitava käyttää lähivirkistysalueena asuinalueen suuntaan viettävältä osaltaan.

9 Liite 1, 5 / 7 KORTTELEITA 105, ja KOSKEAT MÄÄRÄYKSET: 1. AK- ja AKR-korttelialueilla tontit on aidattava 1,2 metriä korkealla, tontin muuhun rakentamistapaan soveltuvalla muurimaisella aidalla niistä kohdin, joihin kaavakartassa on merkitty aita. 2. Rakennukset ja rakennelmat saavat olla värikkäitä. 3. Asuinrakennuksiin saa sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen. 4. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa autopaikkoja, jolloin pysäköintiin käytettyä kerrosalaa ei tarvitse ottaa huomioon pysäköintilaskelmassa. 5. Kortteleiden kahdelle vierekkäiselle tontille on järjestettävä yksi yhteinen ajoneuvoliittymä. 6. Yleisten rakennusten korttelialueen Penttilänkadun ja Suursahankadun puoleiseen pohjoiskulmaan saa tehdä korkean ja maamerkkimäisen rakenteen tai taideteoksen. 7. Korttelin 1607 pysäköintitasojen rakennusalalle (py-2) tehtävät rakenteet saa tehdä merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Ajoyhteydet saa tehdä sekä Honkapolun että Lehtolankadun kautta. KORTTELIA 113 KOSKEAT MÄÄRÄYKSET: 1. Penttilän hovin alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarha-alueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on säilytettävä. Historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien omia tunnuspiirteitä. 2. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. 3. Aluetta saa aidata toiminnallisin perustein. 4. Alueelle saa tehdä merkityn rakennusoikeuden lisäksi erillisiä, enintään 15 m2 kokoisia katoksia, kasvihuoneita, ym. rakennelmia yhteensä enintään 100 m2.

10 Liite 1, 6 / 7 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen Opiskelija-asuminen Palveluasuminen Liiketilat Toimisto-, kokous- ja ravintolatilat 1 ap / 85 k-m2 1 ap / 110 k-m2 1 ap / 190 k-m2 1 ap / 50 k-m2 1 ap / 70 k-m2 2. AK- ja AKR-korttelialueilla tonttia kohti on toteutettava vähintään 2 vierasautopaikkaa edelle kirjoitetun vaatimuksen lisäksi. 3. Korttelissa 113 autopaikkoja on toteutettava 1,5 autopaikkaa yhtä asuntoa kohti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen Palveluasuminen Liike-, toimisto- kokous- ja ravintolatilat 1 ppp / 40 k-m2 1 ppp / 80 k-m2 1 ppp / 50 k-m2 2. Polkupyöräpaikat on toteutettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille. HULEESIÄ KOSKEAT MÄÄRÄYKSET 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. iivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. iherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. iivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

11 Liite 1, 7 / 7 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU PENTTILÄN (16) kaupunginosan kortteleiden 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osan sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu PENTTILÄN (16) kaupunginosan korttelit 101, 105, , 1607 ja 1608 sekä virkistys- ja katualueet. L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht K Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen 16/1676 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka artiainen Piirt. Heini Sorsa/Kaija Kinnunen

12 4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen keskellä Penttilän entisellä sahateollisuusalueella. Lännessä ja etelässä aluetta rajaavat teollisuus- ja satama-alueet. Idässä suunnittelualue liittyy Penttilän olemassa olevaan asuinalueeseen. Ilmakuva kaavamuutosalueesta ((c) BLOM 2014). Likimääräinen suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueesta on valmistunut osayleiskaavatyön (2002) yhteydessä luontoselvitys. Selvityksen tulokset on selostettu Penttilän osayleiskaavan yhteydessä tuonnempana. Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, vaan alue on pääosin entistä saha-aluetta. Suurimmat luonnonarvot liittyvät Penttilän hovin ympäristöön. Maisemallisesti alue on osa Penttilänrannan laajempaa yhtenäistä ja avointa maisematilaa, joka avautuu Pielisjoen suuntaan. Pohjoispuolella horisontissa näkyy luterilaisen kirkon torni sekä ruutukaavakeskustan vehmaat rantapuistot. Etelässä avointa maisematilaa rajaavat satamarata ja sen takana sijaitsevat teollisuusrakennukset. Idässä avointa kenttää reunustaa Pajamäki ja lännessä Penttilän hovi. Avoin maisematila on syntynyt vanhan saha-alueen maaperän kunnostuksen yhteydessä. Kunnostus on tehty vuosina altaosa

13 pilaantuneesta maasta on kuljetettu Kontiosuolle täyttömaaksi ja osa on kapseloitu vanhalle saha-alueen kaatopaikalle suunnittelualueen länsipuolelle. Kaatopaikka on maisemoitu tekomäeksi, joka muodostaa uuden keskeisen osan Penttilänrannan suurmaisemaan. 5 Penttilänrannan avoin maisematila avautuu Pielisjoelle. Pajamäen rinteitä ja jokirantaa pitkin etenevä kaupunginosan rakentaminen muuttaa maisematilaa. Idässä Pajamäen maisemaprofiili on jatkuvassa muutoksessa, kun alueen uudisrakentaminen etenee Pajamäen syrjää ja jokirantaa pitkin. Pitkällä aikavälillä pääosa avoimesta maisematilasta umpeutuu, kun Penttilänrannan uudisrakentaminen etenee. alokuva Penttilän hovin kulmalta kohti keskustaa. Luterilaisen kirkon torni näkyy horisontissa. Uudet Penttilänrannan kerrostalot sijoittuvat Pajamäen rinteeseen. Kuva on kesäkuulta Maanpinnan korkeusasema vaihtelee alueella noin mmpy. Matalimmillaan maanpinta on alueen keskivaiheilla, jossa maaperä on puhdistettu ja pilaantunutta maata on kuljetettu muualle. Ennen maaperän puhdistamista maanpinnan taso oli noin mmpy. Täyt-

14 tömaata oli noin 1 2 metriä paksu kerros. Penttilän hovin ympäristöineen sijaitsee Pyhäselän vanhalla rantatöyräällä ja sijoittuu sahan kenttää korkeammalle. Idässä maanpinta nousee Pajamäen suuntaan. Kaava-alue sijaitsee pääosin savi- ja silttipitoisella maaperä-alueella (Havetec 1984). Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia. Pajamäen moreenikukkula kuuluu rakennettavuudeltaan parempaan rakennettavuusluokkaan. 6 Ote maaperä- ja rakennettavuusselvityksestä (Havetec, 1984). Likimääräinen suunnittelualue on esitetty punaisella. Tummennetulla rasterilla on esitetty Pajamäen ympäristö, jossa maaperä on kantavaa moreenia. Myös Penttilän Hovi sijaitsee moreenipitoisella Pyhäselän vanhalla rantatöyräällä. Kartan päälle on piirretty mustalla pisteviivalla Pyhäselän alkuperäinen rantaviiva likimääräisesti Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen nykyinen rakennettu ympäristö liittyy pääosin alueen sahahistoriaan. arsinaisen sahan rakennuskanta on palanut ja purettu. Jäljellä on hovin alue, joka sijaitsee entisen saha-alueen lounaispuolella. Hovin alue on kuvattu selostuksessa tuonnempana kohdassa Rakennetun kulttuuriympäristön erityiset arvot. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa uuteen Penttilänrannan alueeseen, jonka toteutus on alkanut vuonna Uusi muodostuva kaupunkirakenne on keskustatyyppistä, tiivistä kerrostalovaltaista aluetta. Kerrosluku vaihtelee asemakaavassa pääosin neljän ja kuuden kerroksen välillä. Kaavassa on myös varaukset 11- ja 14-kerroksisille tornimaisille rakennuksille. Pajamäen eteläpuolelta alue rajautuu olemassa olevaan vanhempaan Penttilän kaupunginosaan. Suunnittelualueen itälaidassa on neljä kerrostalokiinteistöä, joilla sijaitsee kaksi-viisikerroksisia asuinkerrostaloja luvuilta. Lisäksi ympäristössä on merkkejä vanhoista saha-

15 työläisten pihapiireistä, jotka ovat sijoittuneet nykyisten kerrostalojen paikalle Honkapolun ja Lehtolankadun alueelle. Pihapiireistä on jäljellä enää lähinnä villiintyneitä ja reheväkasvuisia puutarhoja. 7 Ilmakuvaote Penttilästä 1970-luvulta. Kuvassa näkyy jo osa nykyisistä kerrostaloista sekä väistyvä puurakenteinen pientalokanta pihapiireineen. Kuvan oikeassa alalaidassa sahan taapeleita ja vasemmalla Pajamäen männikkö. Kuvaussuunta luoteesta. Osa suunnittelualueesta on merkitty punaisella pisteviivalla. Rakennetun kulttuuriympäristön erityiset arvot Suunnittelualueen rakennetun ympäristön erityiset arvot liittyvät Penttilän hoviin. Penttilän hovin rakennuskantaa on inventoitu 1980-luvun lopulla (Pohjois-Karjalan Museo, 1989). Lisäksi alue on mainittu Joensuun kulttuurija rakennushistoriallisten kohteiden luettelossa (Joensuun kaupunki, 1995) ja Joensuun seudun yleiskaavaa 2020 varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Outi Suoranta, 2005). Kaavatyön yhteydessä on haastateltu hovin nykyisiä asukkaita (Joensuun kaupunki, ). Kauppias Gustaf Cederberg perusti Penttilän höyrysahan Pielisjoen itärannalle vuonna Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1875, valmistui sahan isännöitsijän asuinrakennus saha-alueen viereen, Pyhäselän rantatöyräälle. Alueella oli suotuisa pienilmasto monipuoliselle kasvillisuudelle. Hovin ympäristöön istutettiin runsaasti eteläisiä puu- ja kasvilajeja, joista osa on vielä hovin puistossa nähtävissä. Hovia ympäröi rehevä ja monilajinen puutarha. Pihapiiriin johtaa pohjoisesta koivukuja, joka oli ennen hoville johtava päätie. Lisäksi hovin pihapiiristä johtaa lehmuskuja tenniskentän suuntaan.

16 Penttilän hovin puustokartta (Rauma-Repola Oy, täydentänyt Martti Aittapelto). Karttaan on kuvattu puutarhan nykytilanne sekä alueen rakennukset. Kaksikerroksinen päärakennus (1) sijoittuu neliömäisen pihapiirin länsisivulle. Muotopuutarha aukeaa länteen. Muut asuinrakennukset (2, 3) sijoittuvat pihapiirin itä- ja pohjoissivuille. Rakennusten väliin jää maakellari. Eteläsivulla on vanha navetta- ja tallirakennus (4) sekä myöhemmin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tehty varasto-/talli-osa (5). Saunalle (7) johtavan polun varressa on myös entinen venevaja, myöhempi huvimaja (6). Pihapiiristä lähtee lehmuskuja kohti tenniskenttää, jonka vieressä on vanha leikkimökki (8). Lisäksi pihapiiriin johtaa entisen saha-alueen suunnasta vanha koivuilla reunustettu pääyhteys. Etelässä uudemman sisääntulotien varressa on autokatos (9). Pihapiiristä on purettu kolme asuinrakennusta (10). Hovin päärakennus on kaksikerroksinen, puurakenteinen H-muotoinen asuinrakennus. Rakennuksessa on kaksi kuistia ja puutarhan puolella on koristeellinen veranta veistettyine pylväineen. erannalta aukeaa vanha muotopuutarha länteen, jonka polkuverkosto on vielä osittain jäljellä. Pihapiirissä on lisäksi kaksi yksikerroksista paritupamallista asuinrakennusta (1900-luvun alku), talli ja varastona oleva entinen navetta (1800- luvun loppu). Pihan keskellä on kaivo ja kahden asuinrakennuksen välissä maakellari. Pihapiirin eteläpuolella on luvuilla rakennettu autokatos sekä kasvihuoneita. Pihapiiristä on purettu ja 90- luvuilla kolme asuinrakennusta. Pihapiiristä johtaa polku länteen saunalle. Saunarakennus on luvuilta ja polun varressa sijaitseva huvimaja (entinen venevaja) luvun alusta. Molemmat rakennukset ovat sijoittuneet alun perin Pyhäselän rantaan. Sittemmin hovin yhteys Pyhäselkään on kadonnut. Matalia rantoja on täytetty ja täyttömaille on sijoitettu satama- ja teollisuustoimintaa.

17 9 Yläkuvassa on hovin päärakennus ja muotopuutarhaa lännestä katsottuna ja alapuolella päärakennus neliömäisen pihapiirin puolelta pohjoisesta katsottuna (Kuvat: Joensuun kaupunki 2017). Pitkänomainen navetta- ja tallirakennus. Taustalla näkyvä talli- /varasto-osa on rakennettu myöhemmässä vaiheessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä (Joensuun kaupunki 2017).

18 10 Paritupatyyppinen asuinrakennus sijoittuu pihapiirissä päärakennuksen vastapäiselle sivustalle (kuva yllä). Toinen yksikerroksinen paritupa-asuinrakennus on neliömäisen pihapiirin pohjoissivustalla (Kuva alla, kuvat: Joensuun kaupunki 2017). Päärakennuksen kulmalta johtaa lehmuskujanne kohti pohjoista ja tenniskenttää. Kujanteen vieressä alkuperäinen leikkimökki (Joensuun kaupunki 2017).

19 11 Yllä entinen venevaja ja myöhempi huvimaja ja alla saunarakennus. Rakennukset ovat sijoittuneet alun perin rantaviivan tuntumaan. Pyhäselän ja hovin välinen yhteys on sittemmin kadonnut, kun matalia ranta-alueita on täytetty (Kuva: Joensuun kaupunki 2017) Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistama. Penttilän hovin alueen omistaa määräalana As Oy Penttilän Hovi. Lisäksi jo rakennetut kiinteistöt Mäntyläntien läheisyydessä ovat yksityisten taloyhtiöiden ja Joensuun Kodit Oy:n omistuksessa.

20 12 Kaava-alueen maanomistus. Keltaisella väritetyt alueet ovat kaupungin omistuksessa, vaaleanpunaiset kaupungin vuokraamia. Sininen alue on As Oy Penttilän Hovin omistama määräala. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Kaikki kaavan neljä vaihetta on hyväksytty ja vahvistettu. Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. oimassa ovat ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja keskustatoimintojen aluetta (C). Alue kuuluu myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Penttilän hovin miljöö on merkitty maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkinnällä (ma/km). Ote maakuntakaavasta. Likimääräinen suunnittelualue valkoreunaisella ympyrällä.

21 Penttilän osayleiskaava (2002) Penttilän kaupunginosan alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2oo2). Kaava ohjaa alueen kaupunkimaista kehittämistä. Kaavassa on ratkaistu Penttilänrannan kehittämisen keskeiset periaatteet. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). Penttilän hovin alue on merkitty asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Pajamäen ympäristö on osoitettu kaupunkikuvallisesti tärkeäksi lähivirkistysalueeksi (L/s). Muut alueet ovat virkistysaluetta (). Etelässä aluetta rajaa suojaviheralue (E), johon on osoitettu kehitettävän reunavyöhykkeen merkintä. Kaavassa on osoitettu myös itä-länsi-suuntainen viheryhteystarve sekä kaupunkikuvallisesti tärkeä akseli etelästä pohjoiseen. Akselin päätteenä pohjoisessa näkyy luterilaisen kirkon torni. Kaavassa on huomioitu vanhan saha-alueen kunnostettava maa- ja vesialue (pil). Maa-alue on kunnostettu vuosina Suunnittelualueen länsipuoleiselle virkistysalueelle on merkitty alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja (ymp). Penttilän hovin pohjoispuolelle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (U). Lisäksi kaavassa on merkitty tärkeimmät katualueet ja jalankulun ja pyöräilyn reitit. Penttilän osayleiskaavakartta on kaavahankkeen oheismateriaalia ja löytyy kaavan Internet-sivuilta osoitteesta 13 Ote Penttilän osayleiskaavasta (2002). Likimääräinen suunnittelualue on rajattu mustalla viivalla.

22 Osayleiskaavan luontoselvitys (Suunnittelukeskus 2002) Osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty laaja selvitystyö. Osayleiskaavan taustalla on muun muassa maisemallinen selvitys, luontoselvitys, liito-orava-, viitasammakko- ja pikkutikkaselvitykset sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden arviointi. Osayleiskaavan ratkaisut on tehty selvitysten perusteella. Osayleiskaavan luontoselvityksessä on todettu, että selvitysalueella ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita ja alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Penttilänrannan III asemakaavamuutoksen alueelle sijoittuu osittain luonnonsuojelullisesti merkittävä kokonaisuus, joka koostuu kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaista erilliskohteista. Alue on nimetty selvityksessä Penttilän alueen lehtometsäksi ja Penttilän kosteaksi lehtokoivikoksi. Lehtoalueesta on luontoselvityksessä todettu: Lehtipuuvaltainen kostea lehto. Puuston muodostavat haapa, koivu ja harmaaleppä. Aluskasvillisuudelle on ominaista suurruohot ja saniaiset, kuten metsäalvejuuri, hiirenporras, nokkonen ja vadelma. Lehdon kasvistoon kuuluu muun muassa punakoiso. Luontoselvityksen yhteenvetokartta on ollut osayleiskaavan liitteenä 6. Kartassa lehtoalue on esitetty luonnonsuojelullisesti arvokkaana alueena. Alueen rajaukseen on otettu vielä mukaan viitasammakon esiintymä. Esiintymä sijoittunee entisille Pyhäselän rantamaille, jotka ovat satama-alueen täyttöjen myötä jääneet erillisiksi kosteikoiksi. Alueella on tehty paljon täyttöjä ja pitkän ajan kuluessa. iimeisimmät muutokset ovat olleet Penttilänmäen, tekomäen täytöt sekä Green parkin yritysja teollisuusalueiden täytöt Kuhasalontien varressa. Alue on muutoksessa. 14 Ote Penttilän osayleiskaavaa varten tehdystä luontoselvityksen yhteenvetokartasta (Suunnittelukeskus Oy, 2002). Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella viivalla. Suunnittelualue rajautuu Penttilän hovin ympäristöstä alueeseen, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Kartassa on lisäksi kolmiolla merkitty havainnot viitasammakosta. Suunnittelualue ei pidä sisällään viitasammakko- havaintoa.

23 15 Osayleiskaavassa aluerajaus on merkitty länsiosiltaan virkistysalueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja (ymp). Merkintää on tarkennettu vielä siten, että alueen ympäristöarvot tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa. Alue on osoitettu osayleiskaavakartassa hovin länsipuolelle. Tämä alue ei kuulu Penttilänrannan III asemakaavamuutoksen alueeseen. Hovin pohjoispuolella osa Penttilän lehtometsä- alueesta on merkitty osayleiskaavaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (vu). Rajaus pitää sisällään myös osan Penttilän hovin pihapiiristä. merkintään on otettu mukaan pihapiiriä siten, että tenniskenttä on mukana rajauksessa. Osayleiskaavan selostuksen vaikutusarvioinnissa on todettu, että osayleiskaavan toteutuksen myötä luontoarvot heikkenevät merkittävästi tai alueen luonne muuttuu kokonaan. Erityisesti hovin pohjoispuolella urheilualueen toteuttaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, jotka muuttavat perusteellisesti luonnonolosuhteita varsin suurella osalla luontoselvityksen mukaista lehtokoivikkoa. Urheilualuetta ei ratkaista tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä, vaan se jää ratkaistavaksi tuleviin kaavamuutoksiin. irkistysalueet hovin ympäristössä ovat mukana kaavarajauksessa vain niiltä osin, että hovin maankäyttö saadaan ratkaistua. Lisäksi rajaus pitää sisällään hovin itä- ja pohjoispuolelta kulkevan jalankulun ja pyöräilyn reitin. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa Seutuyleiskaavassa Penttilänrannan alueen maankäyttö noudattaa Penttilän osayleiskaavan ja alueelle laadittujen suunnitelmien mukaisia ratkaisuja. Penttilän osayleiskaava jäi voimaan alueellaan. Kuva 11: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta.

24 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja luvuilta. oimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK), puistoaluetta (P) ja katualuetta. Penttilän hovin alue kuuluu myös teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T), mutta on samalla merkitty suojeltavaksi alueeksi (s-1). Asemakaava on erityisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiltaan vanhentunut. Lisäksi vanhaan saha-alueeseen rajautuvat asuinkerrostalojen korttelialueet ovat valta-osiltaan toteutumattomia. 16 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajautuu lännessä lähivirkistysalueeseen (L). Harmaat alueet ovat sahateollisuuden aikaista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. iherkaava Joensuun viherkaava (2015) on oikeusvaikutukseton osayleiskaava (MRL 45 ). Sen alueella ovat edelleen sellaisinaan voimassa muut aluetta koskevat yleiskaavat. Suunnittelualueen viheralueet on merkitty kaupunginosapuistoksi (-2) ja lähipuistoksi (-3). Penttilän hovin alue on huomioitu historiallisen puiston tai puutarhan merkinnällä (hi-14). Ote viherkaavasta.

25 Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategia on tarkistettu toukokuussa Symmetrisen kaupungin kehitysvisio ja toimeenpanosuunnitelma Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvision ( 126). ision yleistavoitteen mukaan ilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Kaupunginhallitus hyväksyi visiota tarkentavan toimeenpanosuunnitelman ( 70). Penttilänrannan hankesuunnitelma Penttilänrannan hankesuunnitelmassa (K ) määriteltiin Penttilänranta-hankkeen keskeiset tavoitteet, suuntaviivat ja toimintatavat alueen kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaan sisältyy alustava aikataulu ja kustannusarvio. Hankesuunnitelma on kaavahankkeen oheismateriaalia ja löytyy kaavan Internet-sivuilta osoitteesta Penttilänrannan ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) Penttilän alueelle on laadittu kaavarunkotyö vuonna Kaavarungon tarkoituksena on ohjata alueen tulevien asemakaavojen ja toteutussuunnitelmien laadintaa. Kaavarungon pohjana on arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt maankäyttöratkaisu. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaavamuoto. Sillä ei siis ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen oikeusvaikutuksia. Kaavarunkotyö ja kunnallistekninen yleissuunnitelma on tehty Joensuun kaupungin ja Bonvesta Oy:n tilaamana konsulttityönä. Kaavarunkotyön konsulttina on toiminut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Alikonsulttina ympäristönsuunnittelussa on toiminut Ramboll Finland Oy. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman teosta on vastannut konsulttina Suunnittelukeskus Oy äylä. Tavoitteena kaavarunko-työssä oli suunnitella keskustaan ja jokeen tukeutuva kaupunginosa, joka peilaa alueen teollista historiaa ja hyödyntää sen ominaispiirteitä. Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva mäntyvaltainen Pajamäki ja suunnittelualueen länsipuolella oleva, Penttilä hovia ympäröivä viheralue, muodostavat alueen viheralueverkoston lähtökohdan. Penttilän hovi puistoalueineen antaa alueen lounaiskulmalle myös kulttuurihistoriallisen suunnittelulähtökohdan. Pajamäen siluetti hallitsee Penttilän alueen maisemaa entisen sahan alueen ollessa lähes tasaista ja alavaa. Osa viheralueista ja suurin osa korttelialueista sijoittuvat alueelle, jonka pintamaat ja aiempi kasvillisuus on poistettu maaperän puhdistamisen yhteydessä

26 18 Penttilän kaavarunko ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella yhtenäisellä viivalla. Joen varren alueet ja Penttilänmäen, tekomäen, alueet on jo asemakaavalla ratkaistu. Kaavarungossa on esitetty pääpiirteittäin alueen katuverkko, korttelialueet ja lähivirkistysalueet. Lisäksi kaavarungossa on keskeiset jalankulun ja pyöräilyn reitit. Kaavarungon havainnekuva. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella. Korttelit sijoittuvat suunnittelualueella kaarena kulkevan Penttilänkadun varteen. Eteläpuoliset korttelit rajautuvat laajaan puistoalueeseen.

27 19 Kaavarungon viistohavainnekuva idästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella. Penttilänranta lännestä päin. Suunnittelualue punaisella. Joensuun Penttilän alueen asemakaavallisen ideakilpailun kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja (2003) Joensuun kaupunki järjesti vuonna 2003 Penttilänrannan alueesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Kilpailun voitti ehdotus Kapteeni Koukku. Ehdotus on toiminut kaavarunkotyön lähtökohtana. Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan

28 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Penttilänrannan taiteen puitesuunnitelma Penttilänrannan hankesuunnitelmassa määriteltiin tavoite varata 1%:n osuus alueen maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista taiteen hankkimiseen ja toteuttamiseen. astaavaa periaatetta pyritään soveltamaan myös yksityisten alueiden toteuttamisessa. Taiteen puitesuunnitelmassa esitetään periaatteet taiteen toteuttamiseksi Penttilänrannan alueelle. Puitesuunnitelma on kaupunginhallituksen hyväksymä. Penttilänrannan pysäköinnin asukaskysely (Joensuun kaupunki 2016) Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyn perusteella selvisi, että alueelle ei ole toteutettu riittävästi autopaikkoja suhteessa asuntojen määrään. Toisaalta alueella on koettu puutteeksi myös tarpeeksi lähellä asuntoa sijaitsevista vieraspysäköintipaikoista. Selvityksen perusteella Penttilänkadun varteen lisättiin yleisiä pysäköintipaikkoja. Aittarannan ja Itärannan meluselvitysraportti (Suunnittelukeskus 2005) Aittarannan kaavatyön yhteydessä on selvitetty ennustettuja liikennemääriä ja liikennemelua Aittarannan alueella ja osin myös Penttilänrannassa. Meluselvityksen perusteella ennustetusta liikenteestä aiheutuva melu ylittää Penttilänrannan alueella ohjearvot noin 30 metrin matkalla Penttilänkadun varren korttelialueilla. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu kadun varteen, jolloin se suojaa pihatiloja liikennemelulta. Kaavaratkaisussa Penttilänkadun varteen sijoittuvien rakennusten julkisivupinnoilta edellytetään 35 dba:n melusuojavaatimusta, jotta sisämelun ohjearvot alittuvat. 20

29 21 2 TAOITTEET 2.1 ASEMAKAAAN SUUNNITTELUN TARE Penttilänrannasta rakennetaan haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Penttilänranta on arkkitehtuuriltaan uudenlainen osa keskustaa. isio Penttilänrannasta (Penttilänrannan hankesuunnitelma 2008): Asemakaavan suunnittelu on käynnistynyt kaupungin aloitteesta vuonna Tarkoituksena on jatkaa Penttilänrannan entisen saha-alueen muutosta kohti keskustamaista asuin- ja työpaikka-aluetta. Alue on myös yksi keskeinen osa Symmetrisen kaupungin toteuttamista. Penttilänranta on pitkäkestoinen aluerakentamisprojekti. Alueen toteutus kestänee 2030-luvulle saakka. Toteutuksella kaupunki varmistaa riittävän tonttivarannon pitkäksi aikaa. Kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueen maista. Penttilänrannan suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet alueen aiemmat suunnitelmat: Penttilän osayleiskaava (2002), Penttilän asemakaavallinen ideakilpailu (2003), Penttilänrannan ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) sekä Penttilänrannan hankesuunnitelma (2008). Saha-alueen asemakaavat ovat vanhentuneet, kun teollinen toiminta on lakannut. Asemakaava uusitaan alueen toteutuksen ja kaavoituksen kannalta tarkoituksenmukaisissa osissa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Punaisella yhtenäisellä viivalla Penttilänrannan asemakaavan muutokset. Paksuimmalla viivalla on III asemakaavan muutos. Katkoviivalla on osoitettu jäljelle jäävä, myöhemmin muutettava vanhan saha-alueen asemakaava-alue.

30 22 Pajamäki Pielisjoki Ote Penttilänrannan hankesuunnitelmasta (2008). Punaisella yhtenäisellä viivalla Penttilänrannan asemakaavan muutokset. Paksuimmalla viivalla on III asemakaavan muutos. Katkoviivalla on osoitettu jäljelle jäävä, myöhemmin muutettava vanhan sahaalueen asemakaava-alue. 2.2 ASEMAKAAAN TAOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 104). Uuden kaupunkistrategian laatiminen on käynnistetty keväällä 2017 ja sen on tarkoitus valmistua alkusyksyllä Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. enäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.

31 23 Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat ja Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Joensuun keskusta-aluetta on kehitettävä vetovoimaisena ja toiminnoiltaan monipuolisena alueena. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä siihen, miten alue liittyy muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäris-

32 tön ominaispiirteiden säilymistä. Penttilän hovin miljöö on merkitty maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkinnällä (ma/km). Penttilän osayleiskaava Suunnittelualue on tarkoitettu keskustamaiseen kerrostalorakentamiseen. Suunnittelussa on huomioitava tarvittavat yhteystarpeet. Alue on erotettava rautatiealueesta ja teollisuudesta tarpeellisilla rakenteilla ja istutuksilla. Penttilän hovin alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarhaalueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on säilytettävä. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. Urheilualue jää ratkaistavaksi seuraavissa Penttilänrannan asemakaavan muutoksissa. Samalla ratkaistaan Sahaniityn alueen kaupunkirakenne. Alue sijoittuu Penttilän hovin ja Suursahankadun väliselle alueelle. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Seutuyleiskaavassa Penttilänrannan alueen maankäyttö noudattaa Penttilän osayleiskaavan ja alueelle laadittujen suunnitelmien mukaisia ratkaisuja. Joensuun viherkaava Kaupunginosapuisto (-2) on viheralueena säilytettävää aluetta. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Ympäröiviltä asuin- ja viheralueilta on oltava yhteydet kaupunginosapuistoon ja puiston sisäisten yhteyksien on oltava jatkuvia. Penttilän hovin ympäristössä olevat viheralueet on merkitty kaupunginosapuistoksi. Lähipuistoon (-3) voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia poislukien täysimittaiset urheilukentät. Alueen suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava alueen kautta kulkevan reitistön jatkuvuus. Lähipuistoksi on merkitty Sahaniityn ja Pajamäen viheralueet. Osa viheralueista on suunniteltava esteettöminä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. Penttilän hovin historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien omia tunnuspiirteitä. 24

33 ALUSTAAT AIHTOEHDOT JA TAOITTEIDEN TARKENTUMINEN Suunnittelualue on yksi osa laajempaa Penttilänrannan kokonaisuutta. Penttilänrannan pääperiaatteet on ratkaistu aiemmissa suunnitteluvaiheissa. Alustavat vaihtoehdot on tarkasteltu Penttilän osayleiskaavan, alueen ideakilpailun ja kaavarunkotyön yhteydessä. Asemakaavamuutos toteutetaan aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tässä kaavahankkeessa on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia erityisesti mahdollisten täydennysrakennettavien Mäntylän tonttien ja kortteleiden osalta. Suunnittelua on tehty yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa. Lisäksi on uudisrakennettavien kortteleiden osalta tehty tavanomaista suunnittelua vaihtoehtoineen, tarkentaen kaavarungon ja kuntatekniikan yleissuunitelman yleispiirteisiä ratkaisuja. Suunnittelualue on supistunut kaavahankkeen alkuvaiheen jälkeen nykyiseen kokoonsa. Kaupunki selvitti kaavahankkeen alussa läheisten rajautuvien tonttien ja kortteleiden halukkuutta täydentää olemassa olevia kiinteistöjä. Nykyinen rajaus pitää sisällään ne tontit ja korttelit, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa olla mukana kaavamuutoksessa. Samalla uudisalue liittyy olemassa olevaan Penttilän asuinalueeseen. Havainnekuva Penttilänrannan aluekokonaisuudesta (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy). Penttilänrannan III asemakaavan muutos on merkitty punaisella rajauksella.

34 26 3 ASEMAKAAAN KUAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAARATKAISUN KUAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavaratkaisun periaatteet. Keltaisella värillä on merkitty korttelit. Punaisella on esitetty suunnittelualueen katuverkko, valkoisella pisteviivalla tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Rajaus on esitetty mustalla yhtenäisellä viivalla. Mustalla pisteviivalla näkyy Penttilänrannan jäljelle jäävä uudistettava alue. Kaavaratkaisu on yksi osa Penttilänrannan kokonaisuudesta. Sahateollisuusalueen osa muuttuu asemakaavamuutoksen myötä keskustatyyppiseksi asuinalueeksi. Kaavaratkaisulla muodostuu uusia asuinkerros- ja rivitalokortteleita Penttilänkadun varteen. Penttilänkatu on alueen läpi kaarena kulkeva pääkatu. Kaavaratkaisulla muodostetaan myös alueen tärkeimmät viheralueet ja niitä pitkin kulkevat jalankulun ja pyöräilyn reitit. Lisäksi Penttilän hovin asemakaavallinen asema ajantasaistetaan. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet poistuvat. Suunnittelualueen tontti- ja korttelijako muuttuu. Rakennettujen tonttien muotoa ja kokoa on kaavaratkaisussa muutettu, jotta on saatu tarkoituksenmukainen ratkaisumalli. Rakennuksilla ja rakenteilla kuten muurimaisilla aidoilla rajataan korttelit julkisesta katutilasta yksityisemmiksi alueiksi. Kortteleiden pihaalueilla on suojaisat leikki- ja oleskelualueet, joita istutukset täydentävät. Pysäköintialueet ovat pääosin avopysäköintipaikkoja ja katospaikkoja. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen voi tehdä joissakin kohdin pysäköintiä. Lisäksi korttelissa 1607 on kaksitasoinen pysäköintialue viereisiä rajautuvia tontteja varten. Penttilänrannan aiemmilla kaavamuutosalueilla rakenteellinen pysäköinti on ollut vallitseva pysäköintimuoto. Tällöin tonttitehokkuutta on

35 mahdollista nostaa, kun tontin alaa voidaan käyttää päällekkäin sekä pysäköintiin että leikkiin ja oleskeluun. Penttilänrannan III asemakaavan muutosalue sijoittuu kuitenkin jo sen verran kauas arvokkaasta joen varresta, että rakenteellisen pysäköinnin teko ei ole välttämättä kannattavaa. Niinpä suunnittelussa on ollut lähtökohtana pääosin avo-, katos- ja tallipysäköinti ja sitä kautta väljempi tonttitehokkuus. Poikkeuksena kaavaluonnoksessa on yhden tontin kaksitasoinen pysäköinti, joka liittyy olemassa olevan kiinteistön täydentämiseen ja viereiseen uudisrakentamiseen. Alueen korttelit rajautuvat istutettavilla alueen osilla katualueiden lumitiloihin ja puisto-alueisiin. aikutelma on tiiviistä ydinkeskustaa väljempi, mutta kuitenkin kaupunkimainen. Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyn perusteella selvisi, että alueelle oli toteutunut melko paljon pieniä 1-2 hengen talouksia. Kuitenkin melkein jokaisella taloudella oli 1 auto, jolloin pulaa tuli asukaspysäköinnistä. Tonteilta puuttui myös vieraspysäköinnin paikkoja. Kaavaratkaisussa pysäköintimääräykset noudattelevat pääosin Penttilänrannan aiempia määräyksiä. Määräyksiä on kuitenkin täydennetty vieraspysäköintiä koskevalla kohdalla, joka velvoittaa tekemään kaksi autopaikkaa vaaditun autopaikkamäärän lisäksi. 27 Y 110 AK AK 105 AK 1607 AK 1608 AKR 111 AKR 112 A / s 113

36 ALUEARAUKSET Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen korttelialueeksi on merkitty korttelit 105, 1607 ja 1608 sekä eteläosa korttelista 110. Kerrostalojen rakennusalat sijoittuvat näissä kortteleissa pääosin rajaamaan katutilaa. Kerrosluvut vaihtelevat neljän ja kuuden kerroksen välillä. Korttelit on aidattava muurimaisella 1,2 metriä korkealla aidalla niistä kohdista, joihin aita on kaavakartassa merkitty. Istutettavaksi merkityt puut tuovat vehreyttä leikki- ja oleskelualueille. Istutettavat alueen osat yhdistävät korttelit katu- ja puistovihreään. Kortteli 105 Rakennukset sijoittuvat uuteen muodostettavaan kortteliin. Ajoyhteys on Lehtolankadun kautta. Pysäköinti sijoittuu korttelin sisäosiin katoksiin ja avopysäköintiin sekä rakennusalojen ensimmäisiin kerroksiin. Asuinrakennukset rajaavat korttelia reunoilta ja rakennusten väliin sijoittuvat leikki- ja oleskelualueet. Kortteli 105. Pysäköinti sijoittuu korttelin sisäosaan, rakennukset ja oleskelualueet ulkokehälle. Rakennukset, katokset ja muurimaiset aidat rajaavat korttelia. Sisäpihan puusto ja muut istutukset tuovat kortteliin vehreyttä.

37 29 Kortteli 105 lännestä katsottuna. Rakennukset ja muurimaiset aidat rajaavat katu- ja puistotilaa ja suojaavat korttelin sisäpihoja yksityisemmiksi. Puusto ja muut istutukset lisäävät korttelien viihtyisyyttä. Kortteli 110 Korttelin eteläosa on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kortteliin saa tehdä neljä kappaletta 1200 kerrosneliömetrin laajuista enintään viisikerroksista asuinrakennusta. Oleskelualueet sijoittuvat rakennusten väliin. Korttelialue on jaettu kahteen tonttiin, joille on otettava Penttilänkadun kautta vain yksi yhteinen ajoliittymä. Kulku tonteille on tehtävä tonttien välisin rasitesopimuksin. Pysäköinti sijoittuu avopaikoille, katoksiin ja rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Kortteli 11o eteläosa. Pysäköinti sijoittuu korttelin keskiosaan. Korttelissa on kaksi tonttia, jotka ovat peilikuvia toisilleen. Tonteilla on yksi yhteinen ajoliittymä suoraan Penttilänkadulta. Rakennukset ja muurimaiset aidat rajaavat korttelia yksityisemmäksi. Puusto ja muut istutukset lisäävät korttelin leikki- ja oleskelualueiden viihtyisyyttä.

38 30 Korttelin 110 etelästä katsottuna. Kortteli rajautuu kahdelta sivultaan puistoalueeseen. Korttelin pohjoisosa on yleisiä rakennuksia varten varattu korttelialue (Y). Korttelin enin sallittu kerrosluku on viisi (). Kortteli 1607 Kortteli liittyy olemassa olevaan kerrostalorakentamiseen. Korttelin itäosassa on kaksi olemassa olevaa asuinrakennusta, joista toinen on IIIkerroksinen ja toinen viisikerroksinen kerrostalo. Kolmikerroksisen kerrostalon tontille on kaavaratkaisun myötä mahdollista tehdä yksi uusi kuusikerroksinen 2000 kerrosneliömetrin laajuinen asuinkerrostalo. Rakennusten väliin sijoittuu pienehkö avopysäköintialue. Leikki- ja oleskelualue on merkitty yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi kahden viereisen tontin välille. Tontin eteläosasta on tarpeellinen osa muutettu katualueeksi. Katualue levenee, kun Lehtolankatu parannetaan. Korttelin 1607 itäosa, jossa on kaksi olemassa olevaa kerrostalokiinteistöä.

39 Tontin autopaikoista valtaosa on sijoitettava viereisen tontin puolella olevalle pysäköintitasojen rakennusalalle (py-2). Kaksitasoiselle kaltevatasoiselle pysäköintialueelle on ajo sekä Honkapolun että Lehtolankadun kautta. Ylätasolle ajetaan noin tasosta +84,5 mmpy ja alatasolle Lehtolankadun puolelta noin tasosta +82,0. 31 Leikkauskuva korttelista 1607 pysäköintitasojen kohdalta (py-2). asemmalla on Honkapolun ja oikealla Lehtolankadun kohta. Ajo ylätasolle on Honkapolun kautta ja alatasolle Lehtolankadun kautta. Tasojen ja katujen korkeusasemat tarkkenevat, kun katusuunnitelmat ja pysäköintitasojen toteutussuunnitelmat etenevät. Kaksitasoiselle pysäköintialueelle on mahdollista tehdä noin 90 autopaikkaa. Lopullinen paikkamäärä selviää, kun pysäköintialueen suunnittelu tarkentuu. Havainnekuvaote korttelin 1607 itäpäästä. Pysäköintitasoille saa sijoittaa viereisten rajautuvien tonttien autopaikkoja. Käytännössä se tarkoitta, että paikkamäärä on varattu kolmelle kuusikerroksiselle asuinkerrostalolle (3 x 2000 k-m 2 ) sekä olemassa olevalle kolmikerroksiselle asuinrakennukselle.

40 Kaksi näistä kuusikerroksisesta rakennuksesta sijaitsee pysäköintitasojen rakennusalaan rajoittuvalle tontille. Oleskelualue sijoittuu rakennusalojen väliin. Rakennusten tarvitsemat pelastus- ja huoltoyhteydet on tehtävä länsipuolelta rajautuvan tontin kautta ja yhteydestä on tehtävä tarpeelliset rasitesopimukset. Yhteydet vaikuttavat naapuritontin kulkureitteihin ja pysäköintijärjestelyihin katosten alueella. Muut korttelin tontit ovat viisikerroksisia asuinkerrostaloja varten. Pysäköintialueille ajo on Lehtolankadun kautta. Katoksia saa tehdä tonttien itärajaa vasten. Myös asuinrakennusten rakennusalat sijoittuvat tontinrajoihin kiinni, joten tarvittavista rakenteellisista rasitteista on muodostettava rasitesopimukset. Pääosin viisikerroksisten rakennusalojen kerrosalaksi on merkitty 1500 k-m 2. Korttelin länsipäässä on laajempi rakennusala 2000 k-m 2 :n laajuista viisikerroksista asuinrakennusta varten. 32 Kortteli Itäosassa on kaksi olemassa olevaa kerrostalokiinteistöä. Kortteli 1608 Myös korttelin 1608 järjestelyt liittyvät olemassa olevaan rakenteeseen. Itäosassa on Joensuun Kodit Oy:n kolmikerroksisten kerrostalojen tontti. Tontilla sijaitsee kaksi kolmikerroksista asuinkerrostaloa.

41 Ratkaisumallissa tontti laajenee länteen, jolloin tontille saa sijoitettua toimivan kaksivartisen pysäköinnin ja laajemman yhtenäisen oleskeluja leikkialueen asuinrakennusten väliin. Tontin eteläosassa on rakennusala uutta enintään viisikerroksista 1200 kerrosneliömetrin laajuista kerrostaloa varten. Tontin pohjoisosasta on tarpeellinen osa muutettu katualueeksi. Katualue levenee, kun Lehtolankatu parannetaan. Korttelin eteläosassa on kahden olemassaolevan kaksikerroksisen kerrostalon tontti. Tontin rajat muuttuvat kaavaratkaisun myötä. Pysäköinti saadaan toteutettua kahteen osaan kaksivartisena ratkaisuna. Rakennusala on merkitty viisikerroksisena 3000 kerrosneliömetrin laajuisena alueena. Jos olemassa olevat rakennukset säilyvät, on rakennusten väliin keskelle mahdollista tehdä enintään viisikerroksinen 1200 neliömetrin laajuinen asuinkerrostalo. Pysäköintiä saa sijoittaa myös rakennusalalle. Tontin toinen ajoyhteys on rakennusalan kautta. Oleskelu- ja leikkialueet sijoittuvat nykyisten kaksikerroksisten rakennusten pohjoispuolelle. Korttelin pohjoisosassa Lehtolankadun varressa on kolme samankaltaista tonttia. Jokaiselle tontille saa tehdä yhden 1500 kerrosneliömetrin laajuisen enintään viisikerroksisen asuinkerrostalon. Pysäköinti sijoittuu tontin läntiseen osaan. Ajoyhteys tontille on Lehtolankadun kautta. Länsirajaa vasten olevat autopaikat saa tehdä katospaikkoina. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat tontin takaosaan. Korttelin 1608 läntisimmässä osassa on jäljelle jäävä kiilamainen tontti. Tontille saa tehdä 2000 kerrosneliömetrin laajuisen enintään viisikerroksisen kerrostalon. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusalan itäpuolelle. Tontin ajoyhteys on Niittytien kautta. Eteläosassa muurimaista aitaa vasten on katosten rakennusala. 33 Kortteli Korttelin itä- ja eteläosassa on kaksi olemassa olevaa kerrostalokiinteistöä, joista molemmilla sijaitsee kaksi kerrostaloa. Molemmille kiinteistöille on osoitettu kerrosalaa uutta kerrostaloa varten.

42 34 Kortteli 1608 kaakosta. Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue (AKR) Penttilänkadun varressa sijaitsevat korttelit 111 ja 112 on varattu asuinkerros- ja rivitaloja varten. Penttilänkadun varressa rakennusalojen kerrosluku on viisi ja korttelialueen muilla rakennusaloilla kaksi. Kerrosluku kaksi (II) on alleviivattu, joten rakennukset on toteutettava kaksikerroksina. Talousrakennuksia saa tehdä korttelien puistonläheisille rakennusaloille. Korttelit on aidattava muurimaisella 1,2 metriä korkealla aidalla niistä kohdista, joihin aita on kaavakartassa merkitty. Istutettavaksi merkityt puut tuovat vehreyttä leikki- ja oleskelualueille. Istutettavat alueen osat yhdistävät korttelin katu- ja puistovihreään. Ajo tonteille on suoraan Penttilänkadun kautta. Kahdella vierekkäisellä tontilla on yksi yhteinen ajoneuvoliittymä, joka on tehtävä pysäköintialueen kautta. Yhteydestä on perustettava rasitteet ennen rakennusluvan myöntämistä. Korttelin 111 länsiosa Korttelin läntisimmässä osassa on kaksi vierekkäistä tonttia, joiden rakenne poikkeaa muista kortteleiden 111 ja 112 tonteista. Tonteille saa tehdä kolme 1500 kerrosneliömetrin laajuista viisikerroksista asuinrakennusta sekä yhden kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Tonteille on yksi yhteinen ajoneuvoliittymä kahden viisikerroksisen rakennuksen välistä. Autokatosten ja talousrakennusten rakennusalat sijoittuvat seläkkäin tonttirajan molemmin puolin. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat läntisemmällä tontilla asuinrakennusten väliin. Itäisemmällä tontilla leikki- ja oleskelualue sijoittuu talousrakennuksen edustalle.

43 35 Korttelin 111 länsi- /pohjoisosa on kerrostalorakentamista varten ja eteläosa kerros- ja rivitalorakentamista varten. Korttelin 111 itäosa ja kortteli 112 Korttelin 111 itäosa ja kortteli 112 muodostuvat kuudesta samankaltaisesta tontista. Kaksi vierekkäistä tonttia muodostavat aina peilikuvan toisilleen. Rakennusalojen väliin jää kahden tontin yhteinen suojaisa piha-alue. Kahdella vierekkäisellä tontilla on aina yksi yhteinen ajoneuvoliittymä pysäköintialueen kautta. Tonteille sijoittuu yksi 1500 kerrosneliömetrin laajuinen enintään viisikerroksinen asuinrakennus Penttilänkadun varteen. Pitkän tontin itätai länsireunaan sijoittuu kaksi 600 kerrosneliömetrin laajuista kaksiker-

44 roksisen asuinrakennuksen rakennusalaa. Rakennukset on tehtävä kaksikerroksisina. Tonttien leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat vastakkain tontin eteläosaan talousrakennusten edustalle. Talousrakennukset saa sijoittaa tontin etelälaitaan puistoa vasten. 36 Korttelin 112 on kerros- ja rivitalorakentamista varten. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Korttelin 110 pohjoisosa on varattu yleisiä rakennuksia varten. Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Korttelialue rajautuu Sahaniitynpuistoon, Suursahankatuun ja Penttilänkatuun. Rakentamisen määrä tontilla on 5000 kerrosneliötä. Enimmäiskerrosluku on. äljä rakennusala kattaa lähes koko tontin. Nuolet pakottavat rakentamaan kiinni Sahaniitynpuiston puoleiseen rajaan, jolloin puistolle muodostuu yhdessä eteläpuolisen kerrostalokortteleiden kanssa enintään viisikerroksinen seinälinja. Muilta rajoilta korttelialueen ja rakennusalan välissä on 8 metrin levyinen istutettavan alueen osa, johon on istutettava myös puurivi. Korttelin pohjoiskulmaan Suursahankadun ja

45 Penttilänkadun kulmaan saa tehdä korkean ja maamerkkimäisen rakenteen tai taideteoksen. Todennäköisesti yleisten rakennusten korttelialueen toteutus jäänee Penttilänrannan loppuvaiheeseen, kun koko alue on rakennettu valmiiksi. Toistaiseksi ei ole vielä tiedossa, minkälaista julkisen hallinnon tai palvelujen rakennuksia korttelialueelle tulee. 37 Esimerkki korttelin 110 pohjoisosan käsittelystä. Korttelin pohjoisosa on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Suurin sallittu kerrosluku on viisi (). Asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (A/s) Penttilän hovin alue on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarha-alueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti mer-

46 kittävä kokonaisuus on säilytettävä. Historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien sen omia tunnuspiirteitä. Kaavaratkaisussa hovin alue on tehty osayleiskaavan mukaista korttelirajausta laajempana. Rajaus johtuu siitä, että pihapiirille on osoitettu eteläpuolella tarpeeksi laaja suojaava puustoalue osaksi tonttia. Puusto erottaa pihapiirin satama- ja teollisuusalueesta. Pohjoispuolella pihapiiriin on otettu mukaan myös tenniskenttä, joka on aina siihen kuulunutkin. Osayleiskaavassa kenttä on merkitty osaksi urheilutoimintojen aluetta (vu). 38 Ote kaavaratkaisusta. Punaisella värillä on esitetty suojeltavaksi esitetyt rakennukset (sr-1), ruskealla muut olemassa olevat rakennukset. Keltaisella on osoitettu uusia rakennuksia varten osoitetut rakennusalat. Rakennusalat ovat todellista rakennusoikeutta väljemmät, erityisesti korttelin pohjoisosassa. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. Kaavaratkaisussa suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1) on merkitty kaikki kolme asuinrakennusta, päärakennus sekä pihapiirin kaksi muuta yksikerroksista asuinrakennusta. Lisäksi pihapiirin muista rakennuksista suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty pitkän talousrakennuksen vanha navetta-osa länsipäädystä, sauna, entinen venevaja sekä leikkimökki. Pitkän talousrakennuksen itäpääty on merkitty rakennusalalla, mutta rakennuksen säilyttämiseen ei kaavaratkaisussa ole pakotettu. Korttelin olemassa olevien rakennusten kerrosalat on merkitty nykyisen laajuuden mukaan. Korttelialueelle on mahdollista rakentaa uusi 250 kerrosneliömetrin laajuinen asuinrakennus. Rakennusala on osoitettu väljähkösti nykyisen

47 tenniskentän ympäristöön. Rakennuksen voi siten sijoittaa tenniskentän paikalle valmiiksi tasoitetulle alueelle, jos tenniskentälle ei enää ole käyttöä. Uudisrakennuksen voi sijoittaa rakennusalan puitteissa toisinkin. Yhden asuinrakennuksen paikka on ollut tenniskentän länsipuolella vuoteen 1992 saakka, jolloin rakennus on purettu. Rakennuspaikka sijoittuu rakennusalan länsiosaan. Kortteliin saa lisäksi tehdä kolme enintään 50 kerrosneliömetrin laajuista yksikerroksista talousrakennusta. Rakennuksia varten on osoitettu rakennusalat. Yksi näistä rakennuksista sijoittuu uuden asuinrakennuksen kanssa samalle rakennusalalle. Kaksi muuta talousrakennusta liittyvät paritupa-tyyppisten asuinrakennusten yhteyteen. Talousrakennuksilla on mahdollista tehdä asuinrakennusten yhteyteen omat yksityisemmät pihapiirit. Kaavamääräyksissä on sanallisesti sallittu vielä korttelialueelle tehtäväksi erillisiä, enintään 15 m 2 kokoisia katoksia, kasvihuoneita, ynnä muita vastaavia rakennelmia yhteensä enintään 100 m 2. Hovin pihapiiriin johtava puukujanne, joka tätä nykyä on ollut koivukuja, on merkitty kaavaratkaisussa säilytettäväksi tai istutettavaksi puuriviksi. Ajoyhteys korttelialueelle on etelästä lähivirkistysalueen kautta. Toinen ajoyhteys on mahdollista tehdä pohjoisesta. 39 Hovin kortteli 113 kaakosta katsottuna. Korttelin takaosassa on uusi asuinrakennus sekä siihen liittyvä talousrakennus. Lisäksi korttelin itälaidassa kuvassa korttelin oikeassa laidassa on kaksi uutta talousrakennusta. Nykyinen ajoyhteys tontille on osoitettu nuolella. Lähivirkistysalue (L) Laajat alueet Penttilänkatuun rajautuvien korttelien etelä- ja länsipuolella on varattu lähivirkistysalueeksi (L). Aluetta pitkin kulkevat tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Osa reiteistä on tärkeitä läpi kulkevia pääreittejä. Reittien myötä Penttilänrannan virkistysalueet yhdistyvät toisiinsa. Pajamäenpuisto, Sahaniitynpuisto, Penttilänmäen tekomäki, Ruusupuisto sekä Kuhasalo.

48 40 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue (L-5) Honkapolun länsipää muuttuu luonnontilaisena hoidettavaksi lähivirkistysalueeksi. Alue liittyy muuhun Pajamäenpuistoon, joka on merkitty samalla merkinnällä. Alueelle on merkitty ohjeellisina alueen keskeisimmät jalankulun ja pyöräilyn kulkureitit. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Yhdyskuntateknistä huoltoa varten palvelevien rakennusten ja laitosten alueita on osoitettu tarpeellisiin kohtiin kortteliin 101. Katualueet Alueelle tulee uusia ja muuttuvia katuyhteyksiä. Penttilänkatu on Penttilänrannan pääkatu, joka kulkee alueen halki kaarena takaisin kohti Peltolankatua. Katuyhteys on valmistunut syksyllä Lehtolankatu on tehty Penttilänkadun suuntaisena nykyistä leveämpänä katualueena. Katu kaartaa kohti Kutterikujaa, joka sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella. Lehtolankadun ja Penttilänkadun yhdistää toisiinsa Niittytie, jonka sijaintia ja suuntaa on muutettu nykyiseen Niittytiehen nähden. Ylimpänä Pajamäenpuistoa vasten on lyhyt Honkapolku. Katu päättyy pistona puistoalueeseen. Katualueista valmistuu yleissuunnitelma, jossa esitetään katualueiden tarkemmat ratkaisut. Kadunvarsille sallitaan pysäköinti tonttikaduilla. Penttilänkadulle ei pyritä tekemään pysäköintipaikkoja. Liikenne Alueen läpi uutta Penttilänkatua pitkin kulkee elokuusta 2017 lähtien joukkoliikenteen reitti. Autoliikenne on sallittu kaikilla katualueilla.

49 Kaavaratkaisussa on useita jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Honkapolun päästä tulee yksi reitti, joka yhdistyy Penttilänkatuun. Reitti on osoitettu Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman tavoiteverkko kartassa pyöräilyn pääreittinä. Alueen läpi kulkee myös muita jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Aluereitteinä tavoiteverkko 2030-kartassa on Penttilänkadun vartta kulkeva yhteys sekä ehkalahden suunnasta keskustaan kulkeva reitti. Lisäksi virkistystyyppisiä reittejä ovat hovin itäpuolta kulkeva reitti ja etelässä virkistysaluetta pitkin kulkeva satamaradan suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti. 41 Ote Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman tavoiteverkko kartasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus mustalla viivalla. 4 KAAAMUUTOKSEN AIKUTUKSET Kaupunkikuva ja maisema Entinen sahateollisuusalue muuttuu osaksi keskustatyyppistä kaupunkia. Penttilänrannan alue täydentyy ja tiivistyy. Avoin entisen sahaalueen kenttämäinen maisematila umpeutuu pikkuhiljaa sitä mukaa, kun rakentaminen etenee. Alueen eteläiset osat ja viheryhteydet säilyvät rakentamiselta vapaana alueena, vaikka alue muutoin muuttuukin rakennetuksi ympäristöksi. Tärkeä näkymä-akseli luterilaiselle kirkolle korostuu, kun akselin reunat rakennetaan kaavanmukaisesti. Penttilänkadun varteen ja Pajamäen eteläpuolelle muodostuu kerrostalovaltainen ja kaupunkimainen asuinalue. Puistoaluetta vasten rakentaminen muuttuu matalammaksi ja väljemmäksi. Kaupunkirakenne avautuu puistoon päin. Suunnittelualueen rakennukset ja rakennelmat erottavat julkisen ja yksityisen tilan toisistaan.

50 Luonnonympäristö ja virkistysmahdollisuudet Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Alueen suurimmat luontoarvot kohdistuvat Penttilän hovin ympäristössä olevaan Penttilän lehtometsä-alueeseen. Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa on todettu, että lehtometsäalueen luontoarvot heikkenevät merkittävästi tai alueen luonne muuttuu kokonaan. Erityisesti hovin pohjoispuolella urheilualueen toteuttaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, jotka muuttavat luonnonolosuhteita perusteellisesti varsin suurella osalla luontoselvityksen mukaista lehtokoivikkoa. Urheilualueen ratkaisut ja toteutus jää seuraaviin Penttilänrannan asemakaavan muutoksiin. Alue sijoittuu Penttilän hovin ja Suursahankadun väliselle alueelle. Tässä asemakaavan muutoksessa vaikutukset jäänevät siten vähäisemmiksi, koska lehtometsäaluekin jää pääsääntöisesti alueen ulkopuolelle. Hovin korttelialueen pohjoisosiin saa tehdä yhden uuden rakennuksen sekä tarpeelliset talousrakennukset. Rakentaminen on vähäistä eikä se muuta olennaisesti alueen luonnetta. Korttelialueen itä- ja pohjoispuolelle saa tehdä kaavaratkaisun mukaan jalankulun ja pyöräilyn reitin. Reitti on tehty osin vanhalle tiepohjalle, mutta varsinkin hovin pohjoispuolella linjaus kulkee lehtometsä-alueen läpi. Reitin toteutuksella on siten vaikutuksia vähintään sille alalle, jonka reitti tilavarauksena tarvitsee. Mahdolliset kuivatukset vaikuttavat myös. irkistysmahdollisuudet Alueen virkistysmahdollisuudet paranevat, kun kaavaratkaisun mukaiset virkistysalueet reitteineen toteutuvat. Pajamäen alue liittyy Sahaniitynpuistoon ja sitä kautta hovin vieritse Penttilänmäelle (tekomäki) ja edelleen Kuhasaloon. Reittivaihtoehdot lisääntyvät ja monipuolistuvat. Laajoille virkistysalueille on mahdollista toteuttaa erilaisia ja -tyyppisiä toimintoja Kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot Suunnittelualueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot liittyvät Penttilän hoviin. Penttilän hovin kulttuurihistorialliset arvot on otettu kaavan merkinnöissä ja määräyksissä huomioon. Hovin rakennuksista keskeiset rakennukset on suojeltu ja otettu rakennusaloina huomioon. Lisäksi hovin alueen ympäristö on merkitty kokonaisuudessaan puutarhoineen säilytettäväksi alueeksi. Pihaan johtava puukujanne, joka on ollut hoviin johtava pääreitti, on merkitty säilytettäväksi tai istutettavaksi puuriviksi.

51 43 Uudisrakentaminen kortteliin on vähäistä, eikä se vähennä korttelin kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja. Rakentaminen sijoittuu keskeisen pihapiirin ulkopuolelle. Toisaalta kaavaratkaisu lisää hovin näkyvyyttä alueen kaupunkirakenteessa ja tuo kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot sitä kautta kaupunkilaisten nähtäville nykyistä paremmin Liikenne- ja pysäköinti Alueen ajoneuvoliikenne perustuu Penttilänkatuun, joka on alueen pääkatu. Liikenne lisääntyy, kun asukasmäärä lisääntyy. Penttilänkadun kautta kulkee myös paikallisliikenteen vuoro, jonka kannattavuuteen alueen toteutuksella on positiiviset vaikutukset. Julkisen liikenteen käyttäjämäärä kasvaa. Penttilänrantaan on tehty etupainotteisesti alueen läpi kulkevat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Yhteyksien käyttö lisääntyy, kun asukasmäärä alueella kasvaa. Palvelut, koulut ja työpaikat sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä, jolloin kävelyn ja pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista voi olla suuri. Pysäköinti sijoittuu tonteille. Lisäksi katualueille on mahdollista tehdä kadunvarsipysäköintiä. Yleisiä pysäköintialueita ei kaava-alueella ratkaisumallissa ole esitetty. Rakennusvaiheessa esimerkiksi tyhjää yleisten rakennusten korttelialuetta voinee käyttää väliaikaiseen pysäköintiin, jos alueella ilmenee siihen tarvetta. Jos alueelle toteutuu todella paljon pelkkiä pieniä asuntoja, ei autopaikkoja toteudu jokaista asuntoa kohti. Siinä tapauksessa autot pysäköidään herkemmin katualueille. Toisaalta pysäköintivaatimusta ei ole mielekästä kiristää kohtuuttomuuksiin, koska se johtaisi myös suurempiin pysäköintialueisiin tontilla. Siinä tapauksessa tonttitehokkuus väistämättä laskee ja alueen keskustamaisuus vähenee. Pysäköintimääräys on kompromissi, ei täysin keskustan määräysten mukainen, mutta ei liian tiukkakaan. Määräyksiin on lisätty maininta, että AK- ja AKR-korttelialueilla tonttia kohti on toteutettava vähintään 2 vieraspaikkaa vaadittavan minimimäärän lisäksi. Asemakaava muuttuu Honkapolun ja Penttilänkadun välisten korttelien alueella. Alueen katuverkko muuttuu. Lehtolankatu levenee ja pitenee. Pienehkö puistoalue katu- ja korttelialueiden välistä poistuu. Niittytie muuttuu eri sijaintiin ja suuntaan, mutta rajaa edelleen samaa korttelia Honkapolku lyhenee päättyväksi kaduksi. Kadun kautta on ajoyhteys kahdelle kiinteistölle. Muuten yhteys jatkuu jalankulun ja pyöräilyn yhteytenä Pajamäenpuistoon. Yhteydestä on mahdollista muodostua keskeinen läpikulkureitti Niinivaaran suunnasta radan ali

52 Penttilään ja edelleen Ylisoutajan sillan kautta ruutukaavakeskustan puolelle Kaupungin strategiat Penttilänrannan alue on Joensuun kaupungin strategioiden mukainen ja strategisesti merkittävä hanke. Penttilänranta on merkittävä ja näkyvä osa Symmetrisen kaupungin toteutusta. Kaupunkimaista rakennetta toteutetaan joen molemmilla puolin, jolloin joki siirtyy keskelle kaupunkia Yhdyskuntarakenne ja talous Penttilänranta sijoittuu aivan ydinkeskustan kupeeseen. Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy, jolloin valmiit palvelut ja verkostot ovat lähellä ja käytettävissä. Tässä mielessä hanke on yhdyskuntataloudellisesti edullinen. Penttilänrannan mittava maaperän kunnostus ja kunnallistekniikan toteutus ovat aiheuttaneet alueen kustannuksiin etupainotteisuutta. Rakennettavien tonttien luovutus tasoittaa tilannetta pitkällä aikavälillä. Penttilänrannan menojen ja tulojen suhteen on mahdollista päästä hyvin lähelle nollatulosta. Suunnittelualueen tonteista osa on mahdollista luovuttaa välittömästi ilman kunnallisteknisiä investointeja. Nämä tontit sijoittuvat Penttilänkadun ulkokaarelle. Penttilänkadun sisäkaaren puolella toteutus edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Myös laajojen viheralueiden toteutuksesta tulee väistämättä kustannuksia Yritysvaikutukset Alueen toteutus työllistää rakennusalan yrityksiä ja suunnittelijoita. Alueelle sijoittuvat asukkaat käyttävät lähialueiden palveluita. aikka korttelialueet ovat asumista varten, saa rakennuksiin sijoittaa myös muita toimintoja, jotka monipuolistavat alueen rakennetta. 5 TOTEUTUS Pilaantuneen maaperän kunnostaminen on suoritettu loppuun. Alueen toteuttaminen voi alkaa Penttilänkadun varresta heti, kun kaava on saanut lainvoiman ja rakennushankkeille on myönnetty niiden tarvitsemat luvat. Tonttien luovuttamisesta toteuttajille tehdään erilliset päätökset. Penttilänkadun sisäpuolisten kortteleiden toteuttaminen on mahdollista, kun uudet katuyhteydet on saatu valmiiksi.

53 45 6 SUUNNITTELUAIHEET Hankkeen lähtökohdat Kaavamuutoksen lähtökohtana on pitkän ajan kuluessa laaditut suunnitelmat ja selvitykset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänranta-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelmassa (K ). Asemakaavatyö käynnistyi loppuvuodesta Kaavamuutoksesta on tiedotettu ensimmäisen kerran vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin 7 kpl ja mielipiteitä 1 kpl. ireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä (Liite 4). Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli 37 henkeä. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 3 viikkoa kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Nähtävilläolo-ajoista kuulutetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuodenvaihteessa Kaavan laatija: Kartat: Antti Rissanen Kaija Kinnunen & Heini Sorsa

54 K A U P U N K I R A K E N N E P A L E L U T HANKEKORTTI - LUONNOS Sivu 1 / 2 PENTTILÄNRANTA III, työnumero Kohteen sijainti opaskartalla. Hankkeen tarkoitus Penttilänrannan III asemakaavan muutos jatkaa pitkäkestoisen aluerakentamiskohteen toteutusta. Kaavamuutoksella muodostuu kerrostalovaltainen alue keskustan välittömään läheisyyteen. Hankkeen lähtökohdat Hanke perustuu Penttilänrannan aiempiin suunnitelmiin. Kaavamuutos on käynnistetty kaupungin omasta aloitteesta. Penttilänranta on osa Symmetrisen kaupungin toteutusta. äylät Alueelle tulee uusia ja muuttuvia katualueita sekä jalankulun ja pyöräilyn reittejä. irkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavaratkaisulla muodostuu uusia virkistysalueita. Uudet ja monipuolistuvat reitit yhdistävät alueet jo olemassa oleviin virkistysalueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. esihuolto esihuoltoon kohdistuu toimenpiteitä. Muutostarpeet käydään yleissuunnittelun yhteydessä läpi. Yleissuunnittelu käynnistyy luonnosvaiheen jälkeen. Muut tekniset verkot Muihin teknisiin verkkoihin kohdistuu myös toimenpiteitä. Muutostarpeet käydään yleissuunnittelun yhteydessä läpi. Yleissuunnittelu käynnistyy luonnosvaiheen jälkeen.

55 Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistama. Penttilän hovin alueen omistaa määräalana As Oy Penttilän Hovi. Rakennetut kiinteistöt Mäntyläntien läheisyydessä ovat yksityisten taloyhtiöiden ja Joensuun Kodit Oy:n omistuksessa. Erityistä huomioitavaa Penttilänrannan maaperän kunnostus ja kunnallistekniikan toteutus ovat aiheuttaneet alueen kustannuksiin etupainotteisuutta. Rakennettavien tonttien luovutus tasoittaa tilannetta pitkällä aikavälillä. Penttilänrannan menojen ja tulojen suhteen on mahdollista päästä hyvin lähelle nollatulosta. 2 Aikataulu Toteutus voi alkaa 2018 Penttilänkadun ulkokaarella, jos kaava on saanut lainvoiman. Penttilänkadun sisäkaaren puolella toteutus edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Kaava-alueella on luovutettavaa tonttivarantoa useammaksi vuodeksi. Kustannukset Hankkeen kustannuksia arvioidaan yleissuunnitelman yhteydessä. Yleissuunnittelu käynnistyy luonnosvaiheen jälkeen. Kustannuksia tulee uusista ja muuttuvista katualueista sekä kävelyn ja pyöräilyn reiteistä. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa lähivirkistysalueiden toteutus. aikutukset Hanke jatkaa Penttilänrannan toteutusta. Penttilänrannan alue täydentyy ja keskusta kasvaa joen molemmin puolilla. almiin palveluverkon käyttäjämäärä kasvaa, kun alue sijoittuu kävely- ja pyöräilymatkan päähän palveluista, työpaikoista ja kouluista. Yhteistyötarpeet Tontinluovutuksesta ja yleisten alueiden toteutuksesta vastaa Joensuun kaupunki. Rasitteiden perustaminen vaatii sopimista eri kiinteistöjen välillä. Laatija: Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi

56 Liite 2, 1 / 4 Työ nro , täydennetty KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAOITUS P E N T T I L Ä N R A N N A N I I I A S E M A K A A A N M U U T O S O S A L L I S T U M I S - J A A R I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osaa sekä virkistys- ja katualueita. Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Penttilänranta on yksi keskeisistä alueista Symmetrisen kaupungin (K ) toteutuksessa. Aiemmilla Penttilänrannan asemakaavamuutoksilla on ratkaistu alueen jokijulkisivu, Pajamäen ja Penttilänmäen ympäristöt sekä kaarena alueen halki kulkevan Penttilänkadun linjaus. Penttilänrannan III asemakaavan muutoksella ratkaistaan Penttilänkadun varren kaupunkirakenne, satamarataan rajautuva Sahaniitynpuisto, Penttilänhovin ympäristö sekä liittyminen Penttilän nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Samalla selvitetään kaava-alueen jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamismahdollisuudet.

57 Liite 2, 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. oimassa ovat ja 3. ja 4.vaiheen maakuntakaava on hyväksytty. Maakuntakaavassa Penttilänranta on keskustatoimintojen aluetta (c) ja taajamatoimintojen aluetta (A). Alue kuuluu myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Penttilänhovi on osoitettu 3. vaiheessa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma/km). Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Lisäksi suunnittelualue sivuaa paikalliskeskusmerkintää (Cp). Penttilän osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK), erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s) sekä virkistysalueeksi ( ja L/s). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK, AK-2), yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK), yleistä pysäköintialuetta (LP), puistoaluetta (P), suojaviheraluetta (E) ja katualuetta. Muut suunnitelmat ja selvitykset: Symmetrisen kaupungin visio (K ) Penttilänrannan hankesuunnitelma (K ) Penttilän ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) Joensuun Penttilän alueen asemakaavallisen ideakilpailun kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja (2003) Penttilän osayleiskaavakartta ja kaavaselostus (2002) Penttilän osayleiskaavan selvitykset, mm. asukaskysely, maisemallinen selvitys, luontoselvitys Ote Penttilän ydinalueen kaavarunkoraportista. Punaisella rajauksella on merkitty Penttilänrannan III asemakaavan muutos, sinisellä rajauksella aiemmin kaavoitetut alueet.

58 Liite 2, 3 / 4 Arvioitavat vaikutukset aikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia luonnonympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. aikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, lisätty Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Teknisten verkkojen haltijat Joensuun seudun luonnonystävät ry Kaupunkikeskustayhdistys ry Penttilän asukasyhdistys ry Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt kesällä Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Yleisötilaisuus järjestetään maanantaina klo alkaen Peltola-salissa, osoitteessa Peltolankatu 4. Kaava-alueessa mukana olevien jo rakennettujen kortteleiden isännöitsijät ja hallitusten edustajat kutsutaan lisäksi erilliseen neuvotteluun, jossa käsitellään täydennysrakentamismahdollisuuksia. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä syksyllä 2017 ja tässä vaiheessa järjestetään uusi yleisötilaisuus. Mahdollisten täydennysrakennuskohteiden edustajiin pidetään yhteyttä lisäksi erikseen sovittavalla tavalla. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee talven aikana. Nähtävilläoloajoista ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja iikko-pohjois- Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

59 Liite 2, 4 / 4 Yhteyshenkilöt Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen kaija.t.kinnunen@jns.fi, puh Asemakaavaprosessi