Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne luonnos

Transkriptio

1 Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne 2040 luonnos

2 Sisällys 1. Johdanto Käsitteet ja määritelmät Keskeiset maakuntakaavalliset kysymykset Joensuun seudun alue- ja yhdyskuntarakenne 2040 lähtökohdat Taustaselvitykset Aluerajaus Väestökehitys Työpaikkakehitys Nykyinen aluerakenne ja maakuntakaavat Aluerakenteen tavoitteet Joensuun seudulle Päätavoitteet Tavoitteita tukevien toimenpiteiden kohdentaminen Joensuun seudun aluerakenne Joensuun seudun aluerakenteen kaavaratkaisut... 20

3 1. Johdanto Joensuun kaupunkiseudun alueidenkäytössä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan suuria muutoksia ja niitä varten kaupunkiseudun aluerakennetta tarkasteltiin 4.vaihemaakuntakaavassa ja sen taustaselvityksessä alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vuonna Tuolloin päivitettiin laajalti kaupunkiseudun kaavamerkintöjä (taajamatoimintojen alueet, työpaikka-alueet sekä viheralueverkosto) sekä ratkaistiin mm. Kontiorannan entisen varuskunta-alueen tuleva maankäyttö. Myös Jaamankankaan laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue oli jo tuolloin käsittelyssä. Alueella todettiin olevan useita erilaisia ja toisistaan myös voimakkaasti poikkeavia intressejä ja osa alueesta merkittiin selvitysalueeksi. Alue on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue, mutta monille myös tärkeä lähivirkistysalue, jonka vuoksi se siirrettiin käsiteltäväksi tähän seuraavaan kaavavaiheeseen. Edelleen Jaamankankaan alue pohjavesialueena on noussut esiin. Jaamankankaan ratkaisuja varten on maakuntakaavan laatimiseksi perustettu erillinen laaja työryhmä. Nyt laadittavana olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on koko maakunnan käsittävä kaava, jossa on tarkoitus saattaa kaikki neljä aikaisempaa kaavavaihetta yhteen. Tätä tarkoitusta varten on laadittu koko maakunnan kattava aluerakenneselvitys, Pohjois-Karjalan aluerakenne Aikaisempi koko maakunnan kattava aluerakenneselvitys oli 2000-luvun alkupuolelta. Työssä on nostettu erityisesti esiin ylimaakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehittämismahdollisuuksia sekä vahvuuksia ja asioita, joilla Pohjois-Karjala erottautuu maan muista osista ja joihin kannattaa profiloitua. Koko maakunnan aluerakennetyön jatkona todettiin tarpeelliseksi tehdä tarkempi tarkastelu Joensuun kaupunkiseutua ja sen yhdyskuntarakennetta koskien. Vaikka tarkastelu on jo osaltaan tehty 4.kaavavaiheessa, aiheuttaa mm. Jaamankankaan alueen tuleva maankäyttö perustellun syyn tarkastella koko Joensuun kaupunkiseudun tulevaa maankäyttöä. Selvityksessä käytetään siis samaa rajausta kuin 4.kaavavaiheessa ja se käsittää Joensuun ja Outokummun kaupungit, sekä Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kunnat. Selvityksessä on tarkasteltu Joensuun kaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakennetta vuoteen 2040 mennessä. Kaupunkiseudun taajama- ja työpaikkatoimintojen ohjaamisen tueksi on tehty kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen mitoituslaskelmat sekä käyty läpi kuntien kaavoitussuunnitelmat. Maakuntaliiton selvitystyötä on ollut ohjaamassa Joensuun kaupunkiseudun kuntien kaavoittajista muodostuva maakuntakaavan työvaliokunta. Selvitystyötä tullaan käsittelemään myös maakuntakaavan eri työryhmissä mukaan lukien ohjausryhmä ja SOVA-ryhmä.

4 2. Käsitteet ja määritelmät Aluerakenne: Aluerakenteella tarkoitetaan koko maan, maakunnan tai maakunnan osan rakennetta, toimintojen yleispiirteistä sijoittumista ja keskinäisiä sijaintisuhteita. Tuotanto, asuminen, palvelut ja vapaa-aika vaativat rakenteita, jotka muodostavat erikokoisista yhdyskunnista sekä niitä yhdistävistä liikenneväylistä ja muista teknisen huollon järjestelmistä koostuvan verkoston. Aluerakenteeseen liittyvät muun muassa erilaiset vyöhyke-, verkosto- ja kehityskäytävätarkastelut, ja siihen vaikuttavat väestön ja talouden kehitys maan eri osissa sekä muuttoliike alueiden välillä. Yhdyskuntarakenne: Yhdyskuntarakenteella puolestaan tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan rakenteen hajautumisesta aiheutuvien epäkohtien korjaamista ja uusien epäkohtien synnyn välttämistä. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Joensuun kaupunkiseutu: Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa aluetta. Aluerakennetyössä erityisen tarkastelun kohteena oleva Joensuun kaupunkiseudun alue on sama kuin Joensuun seudulle laaditun yhteisen yleiskaavan alue. Kuva 1. aluerajaus

5 3. Keskeiset maakuntakaavalliset kysymykset Joensuun kaupunkiseudulla on vahva asema maakunnan keskusalueena niin väestön, työpaikkojen kuin palveluidenkin näkökulmasta. Joensuun maakuntakeskus sijaitsee liikenteen solmukohdassa, jossa on toimivat tie-, rautatie-, lento- ja vesiliikenneyhteydet. Maakuntakeskus sijaitsee vain 70 km etäisyydellä Niiralan kansainväliseltä rajanylityspaikalta ja venäläisten ostomatkailulla on suuri merkitys niin kaupunkiseudun kuin koko maakunnan kaupallisten palveluiden kehittymiseen. Kaupunkiseudun aivan lähituntumassa sijaitseva Jaamankankaan pääosin metsätalouskäytössä oleva yhtenäinen alue, on merkittävä kokonaisuus Höytiäisen vesistön äärellä. Alueen pohjoisosassa sijainnut varuskunta-alue lakkautettiin ja alueelle osoitettiin 4.vaihemaakuntakaavassa monipuolista matkailutoimintaa sekä asumista. Muun Jaamankankaan tulevaisuuden käyttöä on syytä suunnitella huolella, koska vastaavanlaisia alueita ei monilla kaupunkiseuduilla ole enää tarjota. Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus on laadittu vuonna Kasvusopimuksen strategisena valintana on symmetrinen kaupunki, johon sisältyy kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kaupungin keskustan laajentuminen Pielisjoen itäpuolelle, kaupunkiseudun sisäinen kasvu ja ydinkaupunkiseudun kasvaminen pääteiden suuntaisesti länteen, pohjoiseen ja itään. Liikkumisen näkökulmasta korostuvat kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteitten parantaminen. Kasvusopimus sisältää suoraan maakuntakaavaankin keskeisesti liittyviä osioita kuten esimerkiksi Joensuun ydinkeskustan laajamittainen investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen, Penttilänrannan SmartCity ja Penttilän yrityspuisto, Kontiorannan entisen varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen sekä Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen muun kansainvälistymisen rinnalla. Uusi kasvusopimus on tehty vuonna Kaupan kysymykset on käsitelty pitkälti 4.kaavavaiheessa eikä niitä ole tarvetta päivittää tämän aluerakennetyön yhteydessä, vaan otetaan mukaan sellaisinaan. Sen sijaan kaupan kysymyksiin vaikuttavat lakimuutokset käydään läpi kaavaprosessin aikana. Vaikka kaupan kaavaratkaisut kohdistuvat suurelta osin Joensuu kaupunkiseudulle, niin kaupan ratkaisuilla on maakunnallista merkitystä myös laajemmin Joensuun seudulla, Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Venäjän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät lisäksi koko maakunnan alueella, vaikka painopiste onkin Keski-Karjalan ja Joensuun seudulla. Maakuntakaavan keskeisiä painopistealueita ovat Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne mukaan lukien Jaamankankaan alueen tulevaisuuden maankäyttö. Maakuntakaavan kannalta tärkeimmät ratkaistavat kysymykset ovat: - Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenne (sisältää taajamien, teollisuus ja työpaikkatoimintojen alueiden rajausten tarkistamisen 4.vaihekaavasta) - Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö asumisen, työpaikkojen, pohjaveden ja virkistyksen näkökulmista - Kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaaminen pääteiden suuntaisesti - Joukko- ja kevyenliikenteen olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantaminen - Yhdyskuntatekniikan tehokas hyödyntäminen - Taajamien ja maaseutualueiden välisten vaihettumisalueiden maankäytön selkeyttäminen - Liikennejärjestelmän solmukohtien maankäytön järjestäminen ja pullonkaulojen poistaminen - Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkistaminen kaupunkiseudulla - Muiden alueen merkintöjen tarkistaminen (mm. palvelujen ja hallinnon alueet)

6 4. Joensuun seudun alue- ja yhdyskuntarakenne 2040 lähtökohdat 4.1. Taustaselvitykset Joensuun seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen lähtökohtina ovat keväällä 2017 valmistunut Pohjois- Karjalan aluerakenne 2040 selvitys, 4.vaihekaavassa laadittu alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa -selvitys sekä nykyinen olemassa oleva yhdyskuntarakenne. 4.vaiheen taustaselvitys käsitti koko maakunnan taajama-alueet, muuta siinä pohdittiin erityisesti Joensuun kaupunkiseudun kysymyksiä. Tämä selvitys yhdessä virkistyksen ja matkailun näkökulmat Joensuun kaupunkiseudulla -selvityksen kanssa, muodostavat hyvän lähtökohdan maakuntakaavatasoiselle aluerakennetarkastelulle Joensuun kaupunkiseudulla. Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040: Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 työ on yksi keskeisimmistä kokonaismaakuntakaavan taustatöistä, johon on osallistettu sidosryhmiä ja jossa on nostettu esille maakunnan kehittämisen kannalta tärkeät teemat ja painopisteet. Aluerakenneselvityksessä on keskitytty koko maakunnan kannalta vähintään seudullisesti merkittäviin kysymyksiin. Työssä on nostettu erityisesti esiin ylimaakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehittämismahdollisuuksia sekä vahvuuksia ja asioita, joilla Pohjois-Karjala erottautuu maan muista osista ja joihin kannattaa profiloitua. Maakunnan aluerakennetyössä määriteltiin maakunnan haluttua tavoitetilaa vuodelle 2040 neljän eri teeman kautta. Teemoja olivat hyvä arki, saavutettavuus ja sujuvuus, luonto ja biotalous sekä matkailu ja kulttuuri. Teemoissa pyrittiin nostamaan kartalle selkeästi maakunnallisia vahvuuksia eri teemoista. Kaikkea maakunnan kehittämistä koskevia teemoja ovat puolestaan mm. kulttuuri ja moderni karjalaisuus, digitaalisuus ja etäisyyden voittaminen sekä kansainvälisyys ja strateginen sijainti. Kuva xx. Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 työssä esiin nostetut keskeiset maakunnan kehitysteemat Työ toteutettiin laajasti yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Työn eri vaiheissa järjestettiin työpajoja ja yhteisiä tilaisuuksia. Tämän lisäksi toimijoille järjestettiin myös erillinen kysely, jossa pyydettiin nostamaan esiin maakunnan eri osa-alueiden vahvuuksia. Joensuun kaupunkiseutu erottautuu muusta maakunnasta jo pelkästään asukasluvun, työpaikkojen määrän, palvelujen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen myötä. Seudun vahvuuksia ovat yliopisto ja muut koulutusmahdollisuudet, metsäbiotalousosaaminen, kaupunkikulttuuri palveluineen ja tapahtumineen sekä viihtyisyys. Muita esiin

7 nousseita seikkoja olivat mm. vetovoimaisuus, hyvä saavutettavuus, virkistysmahdollisuudet, matkailu, tapahtumat ja Pielisjoki sekä korostettiin jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kuva 2. Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 Joensuun kaupunkiseudulla. Aluerakennetyön johtopäätöksinä nostettiin seuraavat johtopäätökset: Elävä ja vetovoimainen Pohjois-Karjala edellyttää sekä Joensuun kaupunkiseudun, että koko muun maakunnan kehittymistä. Molemmat tarvitsevat toisinaan ja on löydettävä uusi vuorovaikutus alueiden kesken. Tästä rakentuu hyvä arki. Paikasta riippumattomuus ja samanaikaisesti paikan merkityksen korostuminen. Ihmiset voivat hakeutua asumaan ja työskentelemään mieleisilleen paikoille, johon tietotekniikka antaa hyvät mahdollisuudet. Kulttuurin, henkisten arvojen, monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden korostuminen ja erottautuminen muista alueista. Moderni karjalaisuus, ortodoksisuus ja tapahtumat. Luontoarvoja vaaliva ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä biotalous on laaja, monipuolisista mahdollisuuksista rakentuva kokonaisuus, johon kuuluu metsäbiotalous, maatalous, lähiruoka, elintarviketuotanto ja lähienergia sekä vesistöjen ja luonnonantimien biotalouspotentiaali. Öljyvapaa ja hiilineutraali maakunta Matkailussa on yhdistettävä luonnon kaikki elementit, kulttuuri, henkiset arvot ja paikallisuus ja tuotteistettava maakunnan monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseksi ja ympärivuorokautiseksi tarjonnaksi. Kansainvälisten yhteyksien korostuminen ja Pohjois-Karjalan strateginen sijainti itä-länsi ja pohjoiseteläsuunnassa. Joensuun rajan kehittämisvyöhykkeen globaali lähtökohta. Nykyinen yhdyskuntarakenne: Nykyisen yhdyskuntarakenteen rungon muodostavat Joensuun kantakaupunki, pääteiden suuntaisesti sijoittuvat lähitaajamat, keskeiset työpaikka-alueet ja virkistysalueet, lähialueen kunta- ja kyläkeskukset,

8 niiden väliset maaseutualueet ja näitä yhdistävä tieverkosto. Lisäksi oman merkittävän vaikutuksensa seudulle tuo lentoasema, rautatieverkosto ja syväsatama. Joensuun kaupunkiseudun nykyisellä yhdyskuntarakenteella ja alueidenkäytöllä tuetaan erityisesti pääteiden suuntaista aluerakenteen kehittämistä ja yhtenäistä taajamarakennetta, turvataan pääteiden kehittämistarpeet sekä mahdollistetaan kaupunkirakenteen tasapainoinen kehittyminen. Kasvua tukevat joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävät sekä olemassa oleva yhdyskunta- ja palvelurakenne. Taajamat ja niiden keskustat ovat merkittäviä täydennysrakentamisen kohdealueita. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä pyritään taloudellisuuteen, tehokkuuteen sekä maa-alueiden optimaaliseen hyödyntämiseen. Matkailu ja virkistysselvityksen pohjalta Joensuun kaupunkiseudulle laadittiin 4.vaihemaakuntakaavassa tavoitteellinen viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi sekä turvaa virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta tukevat käytävät. Tärkeät ekologiset yhteydet ja ranta-alueiden yhtenäiset viherkäytävät turvataan osana viheryhteystarpeita. Toimenpiteillä turvataan sekä virkistys- ja matkailualueiden ja - kohteiden että muiden virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta palvelevien viheryhteystarpeiden säilyminen. Ehjän viheralueverkoston lähtökohtana on sen huomioiminen maankäytön suunnittelussa kaikilla tasoilla sekä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Muut selvitykset: Muita merkittäviä taustaselvityksiä ovat Joensuun seudun täydennysrakentamisohjelma, biotalous selvitys, rantojenkäytön selvitykset, Jaamankankaan alueen erillisselvitykset sekä kuntien maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelmat Aluerajaus Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhdessä muodostamaa aluetta. Joensuun kaupunkiseudun alueen maa pinta-ala on km² ja vesipinta-ala km². Sillä asui vuoden 2015 lopussa asukasta, joista noin 78 % asui taajamissa. Vuoden 2014 lopussa alueella sijaitsi työpaikkaa. Maakuntakaavassa erityisen tarkastelun kohteena oleva Joensuun kaupunkiseudun alue on sama kuin Joensuun seudulle laaditun yhteisen yleiskaavan alue Väestökehitys Pohjois-Karjalan koko väestönkehityksen kuva on ollut viime vuosikymmenien aikana lievästi miinusmerkkinen. Sen sijaan Joensuu on vetänyt väestöä, mutta myös sen ympäryskuntien Kontiolahden ja Liperin väestömäärä on ollut kasvusuunnassa. Sen sijaan Outokumpu ja Polvijärvi ovat menettäneet väestöään. Viimeisinä vuosina kuitenkin myös koko maakunnassa on ollut hyviä merkkejä, väestönväheneminen on ollut pientä ja vuonna 2011 väestömäärä maakunnassa kokonaisuutena kasvoi. Taulukko xx. Väestönkehitys kunnittain Joensuu Outokumpu Kontiolahti Liperi Polvijärvi Yhteensä

9 Tulevaisuuteen katsottaessa, maakuntasuunnitelman mukainen väestöennuste ennakoi Joensuun kaupunkiseudulle vuodelle 2040 tilastokeskuksen ennusteen suuntaista väestömäärää. Tilastokeskuksen ennusteen väestömäärä vuonna 2040 olisi kaupunkiseudulla asukasta. Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. Väestömäärä kaupunkiseudulla tulee kasvamaan noin kuudella tuhannella asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Maakuntakaavan aikajänne vuoteen 2040 on pitkä, joten kaavassa tulee varautua myös tätä suurempaan väestönkasvuun. Savonlinnan yliopistokampuksen siirtyminen Joensuuhun ja maahanmuuton vakiintuessa on nähtävissä mahdollisuuksia väestömäärän ennusteita korkeammalle mahdollisuudelle. Uusien yritysten, kuten palvelukeskusten, sijoittuminen alueelle voi vaikuttaa väestömäärään merkittävästikin. Maakuntakaavoituksessa varaudutaan tällaisten, trendeistä poikkeavien, väestömäärien vaikutukseen. Taulukko xx. Joensuun aluerakenneselvitysalueen kuntien toteutunut väestökehitys vuosina ja väestöennuste vuoteen 2040 (Lähde: Tilastokeskus 2015). Toteutunut Trendiennuste Joensuu Outokumpu Kontiolahti Liperi Polvijärvi Yhteensä Työpaikkakehitys Joensuun kaupunkiseudulla oli vuonna työpaikkaa. Työpaikkojen määrä tippui merkittävästi lamavuosina 1990-luvun alussa, mutta on tämän jälkeen lähtenyt nousuun ja on yhtä suuri kuin ennen lamaa. Samanlainen kehitys on ollut nähtävissä muuallakin Pohjois-Karjalassa. Muilla alueilla kasvua ei ole tapahtunut yhtä voimakkaasti, vaan työpaikkojen kasvu keskittyy Joensuun seudulle, joskin työpaikkojen osalta tilastoissa näkyy paljon vuosittaista vaihtelua. Taulukko xx. Työpaikkojen kehitys Joensuun kaupunkiseudulla Joensuu Outokumpu Juuka Liperi Polvijärvi Joensuun seutu

10 Tavoitteena on, että työikäisten määrän laskusta huolimatta työpaikkojen määrä maakunnassa kasvaisi, ja olisi vuonna Samalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten määrä vähenisi. Tämän seurauksena työllisyysaste kasvaisi kuitenkin niin, että Pohjois-Karjala ja Joensuun kaupunkiseutu säilyisi merkittävänä koulutusmaakuntana ja opiskelijoiden osuus väestöstä olisi jatkossakin huomattava. Taulukko xx. Työpaikkaennuste Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040 MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, HUOLTOSUHDE SEKÄ ALUETUOTE POHJOIS-KARJALA Syntyvyys 0,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1, KN Kuolleisuus_M 0,0 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 * Alueen BKT kasvaa v ,6 Kuolleisuus_N 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 * Alueen työn tuottavuus kasvaa v , Aluetalouden indikaattorit Toteutuma Tavoite/ennuste MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET/VUOSI/ED. JAKSOLLA KUOLLEET/VUOSI/ED.JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jak VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 68,1 68,0 68,2 68,0 72,1 72,9 73,8 74,5 74,2 TYÖPAIKAT (31.12.) NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,2 98,7 98,9 97,6 99,3 99,4 99,4 99,4 99,4 TYÖTTÖMÄT (henkeä, vuosikeskiarvo) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 16,9 14,6 17,0 12,6 7,6 5,3 5,1 4,9 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 55,2 56,7 58,5 58,4 64,0 68,5 71,1 71,8 71,5 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työlliset/työ 1,8 1,7 1,6 1,8 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE (LASTEN JA 52,7 52,0 53,7 61,4 71,1 79,3 83,7 83,3 80,2 VANHUSHUOLTOSUHDE (YLI 65-v OSUUS TYÖ 25,7 27,5 30,8 37,9 45,6 52,5 56,5 56,7 54,2 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 23,5 25,4 26,8 27,2 26,7 26,0 ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hintoihi Koko maan BKT:n reaalimuutos(%/v) INVESTOINNIT, Meuro (v.2010 hintoihin) INVESTOINTIASTE (Keskimäärin/v ed. jakso 23,5 21,5 22,6 22,5 23,0 23,5 24,0 24,5 25,0 Maakuntatasolla ei ole asetettu työpaikkatavoitteita kunnittain vaan ne on laadittu seuduittain, mistä johtuu, että Joensuun seutuun sisältyvät myös Juuan ja Ilomantsin kunnat. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto tullaan perustamaan tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero voisi olla työpaikkaa eli noin 3 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Alueen yritysten myönteiseksi kääntynyt liikevaihto ja viennin kasvu ei välittömästi näy työpaikkoina, mutta pidemmällä tähtäimellä myös työpaikkojen määrä ja niiden vaikutus työllisyyteen voi tapahtua. Oma vaikutuksensa aluerakenteeseen on myös työpaikkojen sijoittumisella. Nykyisellään työpaikat keskittyvät selkeästi taajamiin. Vuonna 2013 noin 89 % työpaikoista sijaitsi taajamissa ja loput haja-

11 asutusalueella. Tulevaisuudessa suunta tulee varmasti olemaan samanlainen, joskin biotalouden ja erilaisten hajautettujen ratkaisujen myötä työpaikkoja avautuu toivottavasti myös haja-asutusalueille Nykyinen aluerakenne ja maakuntakaavat Joensuun seudun aluerakenne on tarkistettu viimeksi kaksi vuotta sitten hyväksytyssä, ja vuonna 2016 vahvistetussa 4.vaihemaakuntakaavassa. Tuossa yhteydessä päivitettiin taajamatoimintojen alueiden, työpaikkatoimintojen alueiden, keskusta-alueiden, viherverkoston ja kaupan merkinnät. Tältä osin aluerakenteen katsotaan olevan pääosin ajan tasalla ja vain tarvitsevan vain pieniä tarkistuksia. Merkittävin tarkisteltava asia on Jaamankankaan alueen tuleva maankäyttö sekä Itä-Suomen Yliopiston päätös keskittää Savonlinnan kampuksen toimintaa Joensuuhun. Siirto vaikuttaa merkittävästi lähivuosien rakentamiseen erityisesti asuntojen osalta. Kampuksen siirto koskettaa noin 800 opiskelijaa, joita varten Joensuun kaupunki on jo aloittanut kaavoittamaan uusia kohteita asunnoille, erityisesti keskustaa ja sen lähialueita täydennysrakentamalla. Uusilla asunnoilla on kiire, koska opiskelijoiden on tarkoitus aloittaa Joensuussa syksyllä Työpaikkoja Savonlinnasta katoaa noin 300 ja näistä pääosa siirtyy Joensuuhun. Työpaikkojen siirtyminen Joensuun kampukselle voi vaikuttaa myös Joensuun kehyskuntien asuntotilanteeseen. Jaamankangas: Alue on tällä hetkellä laajalti rakentamaton ja metsätalous- ja virkistyskäytössä. Maakuntakaavassa alueen päämerkintä maa- ja metsätalousvaltaisena alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1). Lehmon eritasoliittymän lähelle merkittiin 4.vaiheessa osa-aluemerkintä selvitysalue (se). Muita alueella vaikuttavia merkintöjä ovat arvokas harjualue (ge-1) ja pohjavesialue (pv). Alueen lounaisosassa on maaainestenottoalue (EO1-p) ja muualla yksittäisinä kohteina energiahuollon kohde (en), virkistyskohde, sotahistoriakohde (ma/s) sekä ohjeellinen ulkoilureitti ja moottorikelkkailureitti. Lehmon eritasoliittymän länsipuolella eli Jaamankankaan puolella on myös työpaikka-aluetta (TP-1) ja tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikkö (kme). Pohjoisosissa Jaamankangasta on entinen puolustusvoimien alue, josta varuskunnan lakkautumisen myötä vapautui alueita muuhun maankäyttöön. Tämä alue käsiteltiin 4.vaihekaavassa, jossa aluetta merkittiin taajamatoimintojen alueeksi (A), Kontiolahden ampumahiihtostadionin alue virkistysalueeksi, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a) sekä osittain maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1). Kohde- ja kehittämisperiaatemerkinnöin alueella on ampumaradan kohdemerkintä (ea), matkailupalvelujen kohdemerkintä, Kontiolahden varuskunta alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) sekä melualue (me-3). Lisäksi koko Jaamankankaan alue kuuluu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen (mv-3).

12 Kuva xx. Jaamankankaan alue vaihemaakuntakaavojen yhdistelmässä Jaamankankaan aluetta koskien on noussut esiin monia erilaisia toiveita ja tarpeita jo maakuntakaavan 4.vaiheessa. Lisäksi maakuntakaava 2040 prosessissa Jaamankankaan tulevaisuutta on pohdittu omassa teemaryhmässä. Maakuntakaavaa varten tehdään eri osapuolten tavoitteiden mukaisia vaihtoehtoisia maakäyttömalleja. Lopullisen toteutuksen ratkaisee tulevaisuuden asuinrakentamisen tarpeet. Jaamankangas teemaryhmän esitys on, että osa vaihekaavan selvitysalueesta osoitetaan asuinrakentamiselle Asuinrakentamisen kannalta vaihtoehtoiset maankäyttömallit ovat: - Lehmon laajeneminen. Lehmon suunnan taajamatoimintojen aluetta täydennysrakennettaisiin myös tiedossa olevien huonosti rakennettavien alueiden osalta, jotka ovat rakentamatta. Rakentamattomien Lehmon taajaman alueiden selvitys rakentamiseen on syytä selvittää. - Kontiorannan kehittäminen. Joensuun seudulla pohjoisen suunnassa Kontiorannan alue mahdollistaa myös lisää täydennysrakentamista, mikäli matkailutoimintojen alue ei kehity odotetusti. Lisäksi kirkonkylän alueelle on mahdollista rakentaa lisää. - Rakentaminen muun olemassa olevan aluerakenteen yhteyteen. Kontiolahden tuleva rakentaminen keskitettäisiin olemassa olevan aluerakenteen yhteyteen Pilkon ja Onttolan sekä Kulhon suuntiin, jossa on kasvumahdollisuuksia ja alueet ovat taajamatoimintojen alueita maakuntakaavassa - Uuden asuinalueen sijoittuminen Jaamankankaan selvitysalueelle. Osa 4.vaihemaakuntakaavan selvitysalueesta (se) voidaan varata vuoden 2030 jälkeen taajamatoimintojen reservialueena (Ares) toteutettavaksi asuinalueeksi, jos Joensuun kaupunkiseudun asumistarve ja kysyntä muuttuu. Alueen käyttöönotto edellyttää Kontiolahdessa toteutettujen aikaisempien maankäyttösopimusten mallin mukaista toimintaa.

13 Maakuntakaavan nykyiset taajamatoimintojen alueet riittävät erittäin todennäköisesti turvaamaan Joensuun seutukunnan tulevaisuuden väestötarpeet vuoteen 2040 asti. Mutta, jotta jää riittävästi vaihtoehtoja turvaamaan väestönkehitys ja mahdolliset tulevat tarpeet aina vuoteen 2040 asti, on oltava perusteltuja vaihtoehtoja eri skenaarioille ja mahdollisille tulevaisuuden kehityspoluille. Lehmon laajeneminen: Yksi keskeinen tavoite maakuntakaavassa Joensuun kaupunkiseudulla on aluerakenteen kasvumahdollisuuksien turvaaminen pääteiden suuntaisesti. Vaihtoehto 1. kytkeytyy vahvasti pohjoiseen menevän päätien suuntaan, joka on myös Kontiolahden keskeisin kasvualue. Lehmon YKR-taajaman asukasluku on asukasta ja pinta-ala hehtaari. Lehmon maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen asukasluku on asukasta ja pinta-ala hehtaari. Lukujen erotus selittyy sillä, että YKRtaajama on laajentunut Jokirannantien varteen sekä Lehmon eritasoliittymän alueelle, jossa maakuntakaavassa on työpaikkatoimintojen aluetta. Osittain eroavaisuuksia on myös Onkilammen rantaalueilla, jossa väestötiedot sijoittuvat A-alueen ulkopuolelle Lehmon nykyisen YKR-taajama-alueen aluetehokkuus oli siten vuoden vuoden 2015 tiedoilla 4,95 as/ha. Se on kutakuinkin sama kuin vastaavilla alueilla Reijolassa tai Ylämyllyllä, alempi kuin Honkalammella, mutta parempi kuin Jyrinkylässä, joka toisaalta on todettu selkeästi liian väljästi rakennetuksi. Lehmon YKR-taajaman ja maakuntakaavan A-alueen erotus on 145 hehtaaria. Viisi asukasta hehtaarilla - tehokkuudella Lehmon taajamatoimintojen alueelle mahtuisi siis vielä 725 asukasta. Hiukan tehokkaammalla kuusi asukasta hehtaarilla -tehokkuudella väestömäärä olisi 870 asukasta, jolloin väkimäärä kasvaisi 17 % nykyisestä taajamatoimintojenalueen väkimäärästä. YKR-taajamarajauksen sisäpuolelle jäävä alue on myös monin paikoin väljästi rakennettu, etenkin radan itäpuolella ja Lehmon peltojen alueella. Lehmon vielä rakentamattomat alueet maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle sijaitsevat Lehmon eteläosissa Lehmonsärkän alueella sekä Vanhan Nurmeksentien ja Pielisjoen väliin jäävälle alueella. Tällöin Lehmo kasvaisi nykyisen maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle, joka olisi selkein kehityskohde ja sijoittuisi järkevästi suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kontiorannan kehittäminen: Pohjoisen suunnan kasvualueita on myös Kontiorannassa entisellä varuskunta-alueella ja kirkonkylän alueelle. Kontiorannan alue ei ole enää kytköksissä Joensuun ydinkaupunkiseudun yhtenäiseen yhdyskuntarakenteeseen, vaan kuuluu Kontiolahden Kirkonkylän kanssa samaan taajamatoimintojen alueeseen, joskin kytkeytyneisyyden katkaisee isolta osalta huonosti rakennettavat alueet (suojelualue ja M-alue) ja kytkeytyneisyys tulee Asemankylän kautta. Kontiorannassa on myös mahdollisuus laajemmalle asuinrakentamiselle, jos tavoiteltu matkailupalvelun alue ei lähde kehittymään toivotusti. Tässä vaiheessa alueen ensisijainen ja toivottu kehityssuunta on kuitenkin matkailupalveluille, jolloin asuinrakentamisen mahdollisuuksia ei oteta huomioon nykyistä kunnan kaavoitusta enempää, jossa asuinrakentaminen ei ole alueen vallitseva piirre. Rakentaminen olemassa olevan aluerakenteen yhteyteen: Vaihtoehdossa asuinrakentamista osoitettaisiin Pilkon ja Onttolan sekä Kulhon suuntiin. Alueet kuuluva maakuntakaavassa jo taajamatoimintojen alueiksi ja ovat koko seudun näkökulmasta pitkällä aikavälillä rakennettavia alueita. Nämä eivät kuitenkaan ole vastaus pohjoiseen menevän päätien mukaiseen rakentamiseen. Lisäksi Pilkon ja Kulhon alueet ovat taajaman lievealuerakentamista ja niitä ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa Kontiolahden puolella. Uuden asuinalueen sijoittuminen Jaamankankaan selvitysalueelle:

14 Joensuusta pohjoisen suuntaan yksi mahdollinen kehityssuunta olisi myös laajentaa taajamatoimintojen aluetta Kajaanintien länsipuolelle Jaamankaan alueelle. Lehmon eritasoliittymän länsipuolella on jo työpaikka-alueita, energiahuollon alue sekä jonkun verran hajarakentamista. Näin ollen mahdollinen asuinalue sijoittuisi nykyisten toimintojen jatkoksi Jaamankankaantien alueelle. Alue olisi irrallaan nykyisestä asuinrakentamisesta, mutta kiinni nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. Asuinalue Lehmossa muodostaa kuitenkin yhtenäisen kokonaisuuden, jota ei ole tarkoituksenmukaista levittää vt 6 toiselle puolelle. Lehmon alueella on riittävästi tiivistämis- ja laajennusreserviä nykyiseen tarpeeseen. Vaihtoehtona on varata osa 4.vaihemaakuntakaavan selvitysalueesta (se), vuoden 2030 jälkeen taajamatoimintojen reservialueeksi (Ares) toteutettavaksi asuinalueeksi, jos Joensuun kaupunkiseudun asumistarve ja kysyntä muuttuu. Alueen käyttöönotto edellyttää Kontiolahdessa toteutettujen aikaisempien maankäyttösopimusten mallin mukaista toimintaa.

15 Lehmon ja Kylmäojan alueen maakuntakaavamerkinnät ja YKR-taajamarajaus vuodelta 2015: 5. Aluerakenteen tavoitteet Joensuun seudulle Pohjois-Karjalan maakuntakaavan aluerakenteen tavoitteet määriteltiin 1.vaihekaavassa ja tarkistettiin 4. vaiheen laatimisen yhteydessä. Maakunnan aluerakenteen ja maankäytön kehittämisen neljä päätavoitetta olivat: - kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen - elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen - tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö - ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö

16 Nämä tavoitteet ovat Pohjois-Karjalan kehittämisen näkökulmasta edelleen ajankohtaisia ja peilaavat hyvin myös maakunnan uutta aluerakenne 2040-selvitystä seuraavin lisäyksin: - toiminnallinen vuorovaikutus keskuskaupungin ja maakunnan välille - biotalousosaamisen edelleen vahvistaminen Alle on listattu tarkemmin kuinka päätavoitteet konkretisoituvat Joensuun kaupunkiseudulla. Tarkemmat tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin 4.vaihekaavan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa -selvityksessä, koska ne ovat monilta osin edelleen ajankohtaisia. Muutoksia on kuitenkin syytä tehdä erityisesti lainsäädännön muutosten myötä sekä muiden mahdollisten muutosten myötä, kuten kuntien tarkentuneiden maankäytön suunnitelmien myötä Päätavoitteet Kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen Alueen kilpailukykyä parannetaan huolehtimalla hyvin saavutettavissa olevista laadukkaista asuin- ja työpaikka-alueista, vapaa-ajanmahdollisuuksista, palveluista sekä liikenneyhteyksistä. Parannetaan saavutettavuutta varautumalla päätieyhteyksien, nopean junaliikenteen, lentoliikenteen sekä vesiliikenteen, erityisesti Saimaan kauppamerenkulun väylän, kehittämistarpeisiin. Tuetaan rajalle menevien yhteyksien ja rajanylityspaikan infrastruktuurin kehittämistä lisääntyvän liikenteen tarpeita vastaavasti. Elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Tuetaan keskusta-alueiden elinvoimaisuuden säilymistä ja palveluiden monipuolistumista sekä kaupallisten palveluiden säilymistä maakunnan eri osissa. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lähtökohtana ovat vähintään työssäkäyntialueen väestön palvelutarpeet. Uusia merkittäviä kaupan keskittymiä ei muodosteta, mutta kaavaa varten tarkistetaan kaupan lainsäädäntömuutosten vaikutukset voimassa oleviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Varaudutaan lentoliikennettä tukevan ja hyödyntävän elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Tuetaan kaupallisten ja muiden palveluiden säilymistä suuremmissa taajamissa ja kylissä. Turvataan seudullisten /maakunnallisten matkailupalvelujen alueiden ja kohteiden kehittäminen sekä niiden kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkkoon Tasapainoinen aluerakenne ja vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö Tehostetaan kaupunkiseudun taajamien maankäyttöä ja ohjataan niiden lähialueiden maankäyttöä taajamia sisäiseen täydentämiseen. Jaamankankaan alueen kytkeminen kaupunkiseudun aluerakenteeseen ja lähialueiden maankäyttöön.

17 Kehitetään joukkoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn olosuhteita ja parannetaan niiden houkuttelevuutta. Mahdollistetaan taajamien hallittu kasvu ja tuetaan väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan vahvoja kyliä. Edistetään suunnitelmallista rakentamista sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Ympäristön ja luonnonvarojen kestäväkäyttö Huolehditaan virkistysalueiden ja virkistyskohteiden riittävyydestä Turvataan sekä virkistys- ja matkailualueiden ja kohteiden välisten että muiden virkistystä ja/tai luonnon monimuotoisuutta palvelevien viheryhteystarpeiden säilyminen Turvataan rantojen virkistysmahdollisuudet ja viheryhteydet Turvataan pohjaveden saatavuus Toiminnallinen vuorovaikutus keskuskaupungin ja maakunnan välillä Joensuun kaupunkiseudulla on useita kehittämisperiaatemerkinnöillä esitettyjä vyöhykkeitä. Näiden ohjausvaikutus on ollut heikkoa, joten niiden tarpeellisuutta tulee pohtia tai ainakin vähentää ja miettiä uudelta pohjalta ohjaamaan alueen maankäyttöä. Biotalousosaamisen edelleen vahvistaminen Turvataan erillisten (bio-)teollisuusalueiden ja muiden biotalouteen liittyvien toimintojen (kuten satama, uitto, liikenneverkko) kehittymisenedellytykset Turvataan merkittävien bioteollisuussektorin työpaikkojen säilyminen ja näiden toimintojen edellytykset (työpaikka-alueet, energialaitokset yms.) 5.2. Tavoitteita tukevien toimenpiteiden kohdentaminen Väestön kasvuun varautuminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Maksimi vaihtoehdossa varaudutaan noin asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa noin 8 % kasvua nykyisestä. Samalla varaudutaan väestön ikärakenteen ja maahanmuuton tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä

18 Vahvistetaan kylärakentamisessa yhdyskuntatekniikan piirissä olevia ja maaseudun peruspalveluita ja maaseutuelinkeinoja tukevia kyliä. Keskustojen kehittäminen parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta, mutta kaavaa varten tarkistetaan kaupan lainsäädäntömuutosten vaikutukset voimassa oleviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Virkistysalueiden ja viheryhteyksien kehittäminen Osoitetaan Joensuun seudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaaajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena Turvataan luonnon monimuotoisuus Elinkeinotoimintojen tukeminen varaudutaan työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet Liikennejärjestelmä maankäyttö ja liikennejärjestelmä suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena maankäytöllä tuetaan joukko- ja kevyttä liikennettä edistävää liikkumista määritetään joukkoliikenteen solmukohdat ja turvataan niiden kehittämistarpeet turvataan syväsataman kehittäminen ja edistetään ympärivuotisen vesiliikenteen kehittymistä turvataan maankäytöllisesti lentoliikenteen toiminnan kehittäminen

19 6. Joensuun seudun aluerakenne 2040 Maakuntakaavassa tehdään tarvittavat päivitykset aluerakenteen kannalta keskeisten teemojen rajauksiin. Näitä ovat taajamatoimintojen ja työpaikkatoimintojen alueet, keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt, palvelujen ja hallinnon alueet sekä viheralueverkosto. Myös muut mahdolliset teemat ja merkinnät, kuten kaivosteollisuus erityisesti Outokummun ja Polvijärven alueilla, vaikuttavat aluerakenteeseen. Taajamatoimintojen alueet Taajamatoimintojen alueiden päivitysten pohjana on kuntien yleis- ja asemakaavoitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vuodelta 2015). YKR taajamat ovat keskeisenä lähtökohtana taajamarajausten päivityksessä. YKR-määritelmän mukaan taajamatoimintojen alue on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon (6,25 ha ruutu), jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tärkeää on huomioida, että taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatoiminnot, joita ovat esimerkiksi keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Näitä alueita maakunnassa on hehtaaria. Myös Savonlinnan kampuksen siirto Joensuuhun voi vaikuttaa taajamatoimintojen alueiden tarkasteluun. Keskusverkko ja vähittäiskaupan suuryksiköt Keskustatoimintojen alueet osoitetaan voimassa olevan kaavan mukaisesti aluevarauksina Joensuun keskustaan ja Rantakylään sekä kaupunkiseudun alakeskuksina Noljakkaan, Niinivaaralle, Lehmoon, Ylämyllylle, Reijolaan, Kontiolahteen, Liperiin, Pyhäselkään. Outokummun keskusta on kohdemerkinnällä keskustatoimintojen alueena ja Polvijärvi, Eno, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara seudullista merkitystä omaava keskus. Keskusverkko muodostaa myös kaupallisten palveluiden verkoston yhdessä vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen kanssa, joita ovat Voimatien alue, Pilkko, Raatekankaan alue, Karsikko, Reijola sekä tilaa vaativan kaupan suuryksiköt Papinkankaalla ja Lehmossa sekä aluevarauksena Tiva-alue Käpykankaalla. Näistä vielä toteutumattomia kohteita ovat Karsikko, Reijola, Papinkangas ja Lehmo. Maankäyttö- ja rakennuslainmuutokset vaikuttavat vähittäiskaupan ohjaamiseen. Lakimuutos muuttaa suuryksikön koon alarajan kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin. Tällä hetkellä voimassa olevissa maakuntakaavoissa on esitetty koko Pohjois-Karjalan alueella, ellei selvityksin osoiteta yksikön olevan vaikutuksiltaan paikallinen, kokorajaksi kerrosneliömetriä. Tämä tullaan päivittämään kaavaan. Lakimuutos poistaa lisäksi velvoitteen määrittää keskustatoimintojen alueille vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. 4.vaihekaavassa enimmäismitoitukset asetettiin, mutta lakimuutoksen myötä ne on syytä poistaa. Myös kaupan laadun huomioon ottamisesta luovutaan sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Tällä hetkellä maakuntakaavassa on jako vähittäiskaupan suuryksikköön (km) sekä tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksikköön (kme), joita ovat Lehmon eritasoliittymän läheinen alue Kontiolahdella sekä Papinkankaan alue Joensuussa. Lisäksi laaja

20 Raatekankaan-Käpykankaan työpaikka-alue on merkitty TP-kme -merkinnällä. Kaavatyössä tulee käydä läpi kuntien kanssa, onko kyseisille alueille edelleen tarve ohjata kaupan sijoittumista nykyisellä tavalla. Työpaikkatoimintojen alueet Työpaikkatoimintojen alueet on osoitettu Joensuun seudulla omina aluevarauksina ja muualla sisällytetty taajamatoimintojen alueisiin. Näiden alueiden pinta-ala on hehtaaria (joista Joensuun ydinkaupunkiseudulla hehtaaria) täyttää maakuntakaavan tarpeet. Palvelun ja hallinnon alueet Kohdemerkinnöillä osoitetaan palvelun ja hallinnon alueiden kannalta keskeiset alueet: Tiedepuisto ja yliopiston alue, keskussairaalan alue, sekä Honkalampi, Luovi ja Paihola. Viheralueverkosto Viherverkosto kaupunkiseudulla käsittää virkistysalueet ja -kohteet sekä viheryhteydet, jotka ovat ajan tasalla, eikä niihin tarvita muutoksia. Muut aluerakenteen merkinnät Outokummussa ja Polvijärvellä kaivostoiminta vaikuttaa aluerakenteeseen. Maakuntakaavassa osoitetaan toiminnassa olevat kaivosalueet tai alueet, joilla toiminnan edellytykset on selvitetty Joensuun seudun aluerakenteen kaavaratkaisut Joensuun seudun taajamatoimintojen alueet on määritetty vaihekaavassa 4. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueisiin ei myöskään ole tarvetta tehdä tarkistuksia vaan ne otetaan huomioon maakuntakaava 2040:ssä voimassa olevan maakuntakaavan mukaisina. Joensuun kaupunkiseudun kasvunäkymä max uutta asukasta vuoteen 2040 on mahdollista sijoittaa nykyisten maakuntakaavarajausten mukaisille alueille. Joensuun kaupunkiseudun kasvunäkymä uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä ei myöskään edellytä muutosta maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikkatoimintojen varauksiin. Keskeisiä keskustatoimintoihin liittyviä tavoitteita ovat: - Parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina - Turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa - Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea Yhdyskuntarakenteen vertailu Joensuun kaupunkiseudun taajama-alueilla osoittaa olemassa olevan keskusverkon, jota kehittämällä lisätään koko seudun elinvoimaa. Keskeisenä tavoitteena tulee lisäksi olla hyvien liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden turvaaminen, niin että myös maaseutumaisilla ja kylätason keskittymillä säilyy elinvoima.

21