Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavaselostus

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Julkaisu

2

3 Julkaisu Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016

4 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan liittyvät julkaisut Liite 1. Natura-arvioinnin tarveharkinta Painosmäärä 250 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Kuvat Laura Jussila Kansi Erko Raaman (ylä) Teemu Tretjakov/Vastavalo (ala vasen) freeimage (ala keski) Rauno Jussila (ala oikea) Stockvault s. 6 Rauni Jussila s. 12 freeimage s. 37 Teemu Tretjakov/Vastavalo s OF Pohjois-Karjala -hanke s. 49 Karelia Expert Matkailupalvelu Oy s. 73 Painopaikka Laser Media Oy 2016 Julkaisu on saatavana myös sähköisenä: ISBN (koko teos, nid.) ISBN (koko teo,s PFD) ISBN (Liite 1, PFD) ISSN ISBN (Maakuntakaavaselostus, nid.) ISBN (Maakuntakaavaselostus, PFD)

5 Sisältö 1 Lähtökohdat Kaavajärjestelmä Voimassa olevat maakuntakaavat Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueiden-käyttötavoitteet (VAT) Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2017) Muut suunnitelmat ja ohjelmat Väestö- ja työpaikkakehitys Kuntien yleiskaavat Muut maakuntakaava-alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntakaavan suunnitteluprosessi Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Valmisteluorganisaatio Maakuntakaavan sisältö Taajamatoimintojen alueet Kauppa ja aluerakenne Vähittäiskaupan suuryksiköt Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet Muita yksittäisiä tarkistuksia Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Moottorirata-alueet Muutokset 1. ja 2. vaihemaakuntakaavoihin Muutettavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät Kumottavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset Kokonaisvaikutusten yhteenveto Vaikutukset maankäyttöluokittain Taajamatoimintojen alueet Kauppa ja aluerakenne Vähittäiskaupan suuryksiköt Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Virkistysalueet ja -kohteet, viher-yhteystarpeet sekä matkailukohteet...59 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Moottorirata-alueet Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset ja riskit Vaikutukset Natura verkostoon Natura tarveharkinnan tulokset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset...69

6 8 Taustaselvityksiä Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois -Karjalan maakuntakaavassa Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Joensuun kaupunkiseudulla Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys Joensuun seudun ampumarataselvitys. Sijaintivaihtoehtojen vertailu ja yleissuunnitelmat. Suunnitelmaselostus Joensuun seudun ampumarataselvitys. Meluselvitys Joensuun seudun ampumarataselvitys. Luontoselvitys Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Jaamankankaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio Ehdostusvaiheen palaute Kunnat Viranomaiset Yritykset, yhteisöt ja järjestöt Maakunnan ulkopuoliset Liitteet...95

7 1 Lähtökohdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka hyväksyy valtioneuvosto; maakuntakaava, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. (Kuva 1.) Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jonka hyväksyy jokin yhteinen toimielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista ja voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä Voimassa olevat maakuntakaavat Pohjois-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen 1.vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa Maakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkko Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen kohdealueet Yhteysverkot Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnonalueet Teollisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset Pohjavesi- ja harjualueet Jätehuolto, energiahuolto, kaivosalueet, puolustusvoimien ja rajavartioston alueet sekä moottorirata-alueet Luonnonsuojelulailla suojellut alueet, Natura verkosto, valtakunnalliset suojeluohjelma-alueet sekä seutukaavoissa olevat suojelualueet Suurvesistöt sekä koillinen luontovyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet sekä reitistöt 2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia soran ja rakennuskivien ottoalueita Maakunnallisesti arvokkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvokkaita moreenialueita Maakunnallisia turvetuotantoalueita Maakunnallisesti arvokkaita suoalueita Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto hyväksyy Maakuntakaava Yleiskaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Ranta-asemakaava Maanomistaja laatii Kunta hyväksyy Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusjärjestelmä Maakuntakaavaselostus 7

8 Varuskuntien (Onttola, Kontioranta) ampumaratojen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratoja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kontiolahti Huutokoski 110 kv:n muunto- ja kytkinasemia Esihistoriallisia kohteita Edellisistä aiheutuvia muutoksia 1. vaihemaakuntakaavaan 3. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kalliokiviainesten otto ja arvokkaat kallioalueet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Sotahistorialliset kohteet Tuulivoimaloiden alueet Monitoimikeskus Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit informatiivisena aineistona Tarkistuksia 1. ja 2. vaihemaakuntakaavaan, keskeisinä tarkistuksina Soran- ja rakennuskivien ottoalueet Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset Matkailualueet ja kohteet Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet Ohjeelliset ulkoilu-, vesiretkeily- ja moottorikelkkailureitit Kaivosalueet Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilomantsin rata) 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset (lihavoituna liittyvät erityisesti 4. vaihemaakuntakaavaan), jotka maakuntakaavan osalta ovat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on käsitelty seuraavasti (lihavoituna liittyvät erityisesti 4. vaihemaakuntakaavaan): 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteita tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaistoiminnassa. Erityistavoitteita koskevat kaikkea kaavoitusta, mi- 8 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

9 käli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. 1.4 Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa, jossa esitetään keskeiset toimenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten toteuttamiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuoteen Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Pohjois-Karjalan edellinen maakuntaohjelma oli laadittu vuosille Uusi maakuntaohjelma vuosille (POKAT 2017) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Maakuntaohjelman rahoitustarpeet esitetään vuosittain tehtävässä toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan pohjana olevat maakunnalliset tavoitteet on määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2030 on koko Pohjois-Karjalan osalta asukasta ja työpaikkatavoite työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat ovat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus joihin liittyvät kehittämisteemat ovat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Luonnonvarojen uusi aika 3. Valttikorttina Venäjä 4. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT 2017) kärjet voidaan tiivistää: Älykäs erikoistuminen Pohjois-Karjalassa panostetaan valikoituihin tuotannollisiin aloihin. Erityisesti haetaan yritysten ja osaamisen kansainvälisen tason kilpailukykyä. Öljyvapaa maakunta Voimistuva biotalous ja ilmastonmuutoksen huomioiminen antaa hyvät mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa resurssiviisaaseen toimintaan. Fossiilisista öljyistä vapaa maakunta on kova, mutta realistinen tavoite. Elinikäinen osallisuus Ikääntyvä väestörakenne on alueelle paitsi haaste myös mahdollisuus. Eri-ikäisten ihmisten aktivoinnilla halutaan maakunta koettavan kaikenikäisten kotimaakuntana. 1.5 Muut suunnitelmat ja ohjelmat Suunnittelussa huomioon otettuja muita suunnitelmia tai ohjelmia ovat: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Karelia ENI CBC-ohjelma ESDP / Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 Natura 2000-verkosto ja valtakunnalliset suojeluohjelmat Seudulliset strategiat Kaivannaisstrategia Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Itä-Suomen jätesuunnitelma 2016 Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2015 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 Itä-Suomen liikennestrategia Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Väestö- ja työpaikkakehitys Koko Pohjois-Karjalan maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet aina vuoteen 2030 saakka on asetettu Pohjois-Karjalan maakuntastrategiassa. Tavoitteet on päivitetty kesäkuussa 2014 hyväksytyssä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2017). Pohjois-Karjalan väestötavoite vuodelle 2030 on yhteensä asukasta ja työpaikkatavoite vuodelle 2030 yhteensä työpaikkaa. Pitkän aikavälin väestö- ja työpaikkaennusteet on laadittu HEMAA- Maakuntakaavaselostus 9

10 SU-mallin avulla. HEMAASU on työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutusmallinnus, joka sisältää tilastotietoja väestön, työpaikkojen, työllisyystilanteen, kuntien käyttötalouden ja aluetalouden kehityksestä. Mallin avulla on mahdollista tarkastella erilaisten oletusten vaikutuksia kehitykseen ja tuottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Väestösuunnitteen pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, jota on hieman sopeutettu huomioimalla viime vuosien maahanmuuton lisääntymistä koskeva trendi. Korjauksen myötä Pohjois-Karjalan väestösuunnite vuodelle 2030 on henkeä, noin 700 henkeä enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste. Suunnitteen toteutuminen edellyttää maakuntaan keskimäärin noin 250 hengen vuotuista muuttovoittoa. Työikäisten eli vuotiaiden määrä laskee väestön ikärakenteen takia selvästi. Työpaikkojen määrän lasku ei tästä huolimatta ole väistämätön kehityssuunta. Pohjois-Karjalan työttömyysaste on ollut yksi maan korkeimmista, lisäksi kokonaan työvoiman ulkopuolella on runsaasti väkeä mm. erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä. Esimerkiksi joulukuun 2013 lopussa Pohjois-Karjalassa oli työtöntä työnhakija. Erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä oli henkeä, joista kokonaan työvoiman ulkopuolella (koulutuksessa, valmennuksessa, kuntoutuksessa yms.) oli henkeä. Kun työvoimasta tulee pula, näiden ryhmien koko tulee pienenemään merkittävästi. Potentiaalin hyödyntäminen mm. aikuiskoulutuksen avulla on mahdollista ja siihen pyritään monin eri toimenpitein ja hankkein. Mikäli työvoimaan osallistumisasteet ja tällä hetkellä koko maan keskimääräisiä lukuja alhaisempi, mutta jo selvästi nousussa ollut keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja ikääntyneiden työhön osallistuminen edelleen nousevat tavoitteiden mukaisesti, työpaikkojen määrä voi jopa kasvaa. Tavoitteeksi vuodelle 2030 on asetettu työpaikkaa. Joensuun kaupunkiseudulla eli Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan alueelle tapahtuneen väestö- ja työpaikkakehityksen johdosta maakuntakaavassa on todettu tarve varautua tällä alueella (kuva 2) maankäytöllisesti maakunnallisia tavoitteita vahvempaan kasvuun. Maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat edellä mainittuun Pohjois-Karjalan väestösuunnitteeseen 2030, johon on laadittu lisäyksenä Joensuun kaupunkiseudun kuntien osalta korkeampi vaihtoehtoinen maksimilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun kaupunkiseudulla on vuonna asukasta mikä on 6081 asukasta enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa. Kasvuennuste vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaan Kuva 2 Pohjois-Karjalan maakunnan alue jaoteltuna kuntien, seutukuntien ja Joensuun kaupunkiseudun alueisiin. kasvuun, mikä tarkoittaa lähes asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastokeskuksen ennusteessa (Taulukko 1). Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, muuttoliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtoehtojen ero on henkeä eli noin 2,8 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. Nykyinen Joensuun kaupunkiseudun asukasmäärä on asukasta asukkaan tavoite vuodelle 2030 merkitsee lähes asukkaan lisäystä kaupunkiseudulla eli kaikkiaan noin 8,6 % kasvua väestömäärässä. 10 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

11 Taulukko 1 Joensuun kaupunkiseudun nykyinen väestömäärä ja mitoitusväestö 2030 min. ja max min max Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seutu yhteensä Taulukko 2 Joensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mitoitus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta min max. Joensuu Outokumpu Kontiolahti Liperi Polvijärvi Yhteensä Työpaikkamitoituksessa puolestaan Joensuun kaupunkiseudun minimivaihtoehto on laskettu tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä (Taulukko2). Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Nykyinen Joensuun kaupunkiseudun työpaikkamäärä on työpaikkaa työpaikan tavoite vuodelle 2030 merkitsee noin työpaikan lisäystä kaupunkiseudulla eli kaikkiaan noin 10 % kasvua työpaikkamäärässä. 1.7 Kuntien yleiskaavat Pohjois-Karjalassa on voimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, joka käsittää Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä (Kuva 3.) Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on voimassa 27, joista 11 on ranta-osayleiskaavoja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja osayleiskaavoja on 76, joista ranta-osayleiskaavoja 32. (Kuva 3.) Yleiskaavoitustilanne yleiskaava MRL yleiskaava RakL Rantaosayleiskaava Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaavoitustilanne Pohjois-Karjalassa , kilometriä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014 Pohjakartta-aineistot: MML, 2012 ja YKR/SYKE & TK, 2012 Kuva 3 Yleiskaavoitustilanne Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopulla. Maakuntakaavaselostus 11

12 1.8 Muut maakuntakaavaalueet Pohjois-Karjalaan rajoittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM ). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava (mm. kauppa) on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on vahvistusprosessissa ympäristöministeriössä. Etelä-Savossa on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (vahvistettu / KHO ). Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (tuulivoima-alueet) on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistusprosessissa ympäristöministeriössä. Kainuussa on voimassa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu / KHO , KHO ) ja Kainuun 1.vaihemaakuntakaava (vahvistettu YM / KHO ). Pohjois-Savossa on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava (vahvistettu / KHO ), VT-5 muutosmaakuntakaava (vahvistettu ) ja Pohjois-Savon maakuntakaava (vahvistettu YM / KHO ). Kaavojen laadinta on käynnissä Etelä-Savossa erityisesti luonnonvaroihin liittyen sekä Pohjois-Savossa ja Kainuussa tuulivoimaan sekä kauppaan kohdistuvina vaihekaavoina. 1.9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS on suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista. Sen tarkoituksena on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille tietoa kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot. Lausuntovaiheen aikana järjestettiin sidosryhmien ja viranomaisten kanssa neuvotteluja ja lausuntovaiheen jälkeen järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 12 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

13 2 Maakuntakaavan suunnitteluprosessi 2.1 Työn valmistelu ja organisointi Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, johon sisältyvät aloitus-, tavoite-, luonnos-, ehdotus-, hyväksymis- ja vahvistamisvaiheet, joiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jossa seurataan ja edistetään kaavan tavoitteiden toteutumista ja siihen kohdistuvia muutostarpeita. Tavoitteena on ollut, että 4. vaihemaakuntakaavan luonnos valmistuu kesällä 2014, ehdotus vuoden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustossa. (Kuva 4.) Aloitusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnos olivat nähtävänä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin 36 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Työvaliokunta kokoontui ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 :n mukainen ensimmäinen ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Työvaliokunta , maakuntakaavatyötyhmä Järjestettiin 4. vaihemaakuntakaavan aloitusseminaari sidosryhmille Tavoitevaihe Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee 4. vaihemaakuntakaavan tilannekatsauksen tiedoksi ja käy siitä evästyskeskustelun Kaupan työryhmä , työvaliokunta , virkistys ja matkailu työryhmä sekä ampumaratatyöryhmä Maakuntavaltuusto merkitsi vaihemaakuntakaavan tilannekatsauksen tiedoksi ja kävi siitä evästyskeskustelun Ampumaratatyöryhmä , kaupan työryhmä , ohjausryhmä , työvaliokunta , ampumaratatyöryhmä ja virkistys ja matkailu työryhmä Järjestettiin kaikille avoin ampumarataseminaari Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidosryhmille Ampumaratatyöryhmä kokoontui , ja Työvaliokunta , ohjausryhmä , virkistys ja matkailu työryhmä ja SOVA -ryhmä Luonnosvaihe Työryhmät: Työvaliokunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä , maakuntakaavatyöryhmä Ohjausryhmä Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavan luonnoksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnoille Maakuntavaltuusto kävi keskustelun kaavaluonnoksesta Luonnos nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta annettiin yhteensä 52 kpl lausuntoja ja mielipiteitä Ympäristöministeriön työneuvottelut , ja Työneuvotteluja keskeisten sidosryhmien kanssa loka-marraskuussa (noin 10 neuvottelua) Työryhmät: Työvaliokunta , SOVA -ryhmä , kaupan työryhmä ja , ampumaratatyöryhmä , maakuntakaavatyöryhmä Ohjausryhmä Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet ( ) Maakuntakaavaselostus 13

14 Ehdotusvaihe Työryhmät: Sova-ryhmä , maakuntakaavatyöryhmä Kontiolahden kunnan kanssa neuvottelu Ympäristöministeriön kanssa työneuvottelu Ohjausryhmä Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavan ehdotuksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnoille Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan Maakuntakaavaehdotuksesta saatiin 42 lausuntoa ja 18 muistutusta, joista kaksi oli yhteismuistutusta. Työryhmät: Maakuntakaavatyöryhmä ja , SOVA -ryhmä MRL mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Ohjausryhmä Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineet (liite 3) ja hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen sekä teki esityksen maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymisestä Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen ja päätti saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Vahvistamisvaihe Maakuntahallitus saattoi maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntahallitus kävi evästyskeskustelun alustavista vastineista saatuun palautteeseen vaihemaakuntakaavan aikataulu ja vaiheistus Lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely lähtökohdat tavoitteet Aloitus Tavoitteet Luonnos Ehdotus Vahvistaminen Hyväksyminen Kaavan sisällön suunnittelu luonnos/vaihtoehdot ehdotus hyväksyminen Selvitykset ja vaikutusten arviointi erillisselvitykset vaikutusten arviointi Osallistuminen ja vuorovaikutus OAS viranomaisneuvottelut mielipiteet ja lausunnot muistutukset ja lausunnot valitukset ja lausunnot kaava nähtävänä Tiedottaminen Vahvistaminen maakuntahallitus maakuntavaltuusto viranomaisneuvottelu Kuva 4 4. vaihemaakuntakaavan aikataulu 14 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

15 2.1.2 Valmisteluorganisaatio Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton alueidenkäytön yksikkö. Kaavan valmistelusta on vastannut maakuntainsinööri ( saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. (Kuva 5.) Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kokouksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijoita eri organisaatioista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä on tukenaan ohjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän muodostavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hoskonen (pj), Juha Kosonen (vpj), Jouni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna on SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointiryhmä) ja muita mahdollisia työryhmiä, jotka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). Maakuntakaavan neljännen vaiheen valmisteluorganisaatio Maakuntahallitus Maakuntakaavan ohjausryhmä Maakuntahallitus (4) P-K:n ELY-keskus (1) P-S:n ELY-keskus (1) Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi (1/kunta) P-K:n Kauppakamari (1) P-K:n Yrittäjät (1) Työvaliokunta Kuntien edustajat Kaavan valmistelijat Kaupan työryhmä Kesko Oyj (1) PKO (1) Suomen Lähikauppa Oy (1) Erikoiskaupan liitto (1) Seutukuntien edustajat (1/seutu) Toimiston alueidenkäyttö-yksikkö aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen maakuntasuunnittelija Heikki Viinikka ympäristösuunnittelija Leena Leskinen maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa SOVA-ryhmä Pohjois-Karjalan ELY-keskus (5) Itä-Suomen aluehallintovirasto (2) Itä-Suomen yliopisto (3) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2) Ampumaratatyöryhmä Virkistys- ja matkailutyöryhmä Muut ryhmät Kuva 5 4. vaihemaakuntakaavan valmisteluorganisaatio Maakuntakaavaselostus 15

16 3 Maakuntakaavan sisältö 4. vaihemaakuntakaavan maankäytölliset kysymykset kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle. Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa 5 kunnan aluetta. Käsittelyssä olevilla muutamilla maankäyttökysymyksillä on kuitenkin tarkistustarpeita koko maakuntaa koskien. 4. vaihemaakuntakaavan aluerajaus on siten koko maakunnan alue ja maakuntakaavan mittakaava aiempien vahvistettujen maakuntakaavojen mukaisesti 1: Joensuun kaupunkiseudulta tehdään maakuntakaavakarttaan suurimittakaavaisempi karttaikkuna mittakaavassa 1: kaupunkiseudun ydinalueiden varausten tarkastelemiseksi. Maakuntakaavan kokonaisuuden hahmottamiseksi 4. vaihemaakuntakaavan varaukset esitetään kaavakartalla, jonka pohjakarttana ovat voimassa olevan maakuntakaavan varaukset. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Joensuun kaupunkiseudulla ovat Kontiolahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen ampumaratakysymys Joensuun kaupunkiseudulla, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maankäytöllisenä kysymyksenä on puolestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja niiden mitoitus. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa keskeisesti keskustatoimintojen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden varauksia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Sen lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan ratkaisut edellyttävät keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös itse keskusverkon sekä taajama-alueiden rajausten tarkistamista. Etupäässä Joensuun kaupunkiseudulla tehdään tarkistuksia edellisten lisäksi muun muassa teollisuus- ja työpaikka-alueisiin sekä viher- ja matkailualueisiin osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tarkastelua. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät keskeisimmät maankäyttöluokat ovat: Käsittelyssä kokonaisuudessaan & päivitetään maakuntakaavaan kokonaisuutena Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet (keskusverkko) Vähittäiskaupan suuryksiköt, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sekä kaupan enimmäismitoitukset Viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla Tehdään yksittäisiä muutoksia & täydennyksiä voimassa olevaan maakuntakaavaan Seudulliset ampumaradat: Joensuun kaupunkiseudun ampumarata melualueineen Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita ja kohteita (eri puolilla maakuntaa) Muutamia virkistysalueita ja -kohteita sekä yksittäinen matkailukohde (Joensuun kaupunkiseudulla) Muita yksittäisiä tarkistuksia (Ylämyllyn moottoriradan laajennus) 3.1 Taajamatoimintojen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatoimintojen alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta 1. vaihemaakuntakaavan eli silloin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen. Taajamatoimintojen aluevaraukset ovat muodostuneet asemakaavoitetuista alueista ja sekä niistä alueista, joille on ollut odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2020 mennessä. Tuotantotoiminnaltaan, asutusrakenteeltaan tai palveluiltaan aluerakenteellista merkitystä omaavat pienet taajamat sen sijaan on osoitettu kohdemerkinnällä 1. vaihemaakuntakaavassa. Näiden pienten taajamien odotettavissa oleva uusi rakentaminen on suhteellisen vähäistä. 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään vain taajamatoimintojen aluevarauksia. Taajamatoimintojen kohdemerkinnät jätetään sen sijaan voimaan ja niitä tullaan käsittelemään tarvittavilta osin maakuntakaavan seuraavissa vaiheissa. 16 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

17 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä ulkoilukäytössä olevaan alueeseen kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana on vahvistunut liikenneverkossa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti valtatie 6 itäpuolisten alueiden saavutettavuus Ilomantsintien (kt 74) ja Reijolan välillä on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet ovat potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Myös Joensuun kaupunkiseudun ulkopuolelta tuli kaavaprosessin aikana ilmi taajamatoimintoihin liittyviä muutostarpeita. Maakuntakaavassa on päivitetty taajamatoimintojen alueet ja kohteet koko maakunnan osalta. Pohjois-Karjalassa asuu kaiken kaikkiaan asukasta (2013). Maakunnan väestöstä noin 71 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja noin 29 % haja-asutusalueilla. Puolestaan Joensuun kaupunkiseudulla (kuva 2) asuu tällä hetkellä asukasta (2013). Tästä väestöstä noin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja noin 21,7 % haja-asutusalueilla. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa päivitetään voimassa olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kohteet. Kaavatyön yhteydessä on laadittu taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa, jonka tiivistelmä on luvussa 8.1. Väestökehityksen ennusteiden perusteella Pohjois-Karjalassa ei ole tarvetta varautua merkittäviin uusiin taajamatoimintojen aluevarauksiin muutoin kuin Joensuun kaupunkiseudulla. Poikkeuksena on Tohmajärven Kemien taajama-alue, jonka maltillisen kasvattamisen perustana aseman suuntaan on nimenomaan tehdyt maankäytön suunnitelmat asemanseudun ympäristössä mahdollisen uuden valtatien tielinjauksen toteutuessa. Taajamatoimintojen alueiden päivitysten pohjana on kuntien yleis- ja asemakaavoitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vuodelta 2013). YKR taajamat ovat olleet keskeisenä lähtökohtana taajamarajausten päivityksessä. YKR -määritelmän mukaan taajamatoimintojen alue on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon (6,25 ha ruutu), jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tärkeää on huomioida, että taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatoiminnot, joita ovat esimerkiksi keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat taajamatoimintojen alueet, joille on odotettavissa asemakaavatasoisen suunnittelun tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavatasoisen suunnitelman laatimisen tarpeet voivat johtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkoituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen ohjaamiseen sekä vesihuollon, muun teknisen huollon ja liikenneverkkojen tuomat muut suunnittelutarpeet. Voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden rajaukset ovat olleet melko väljiä, joten taajamatoimintojen rajauksia on pääosin pienennetty vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Vaikka taajama-alueita on pienennetty, niin aluevarausten laajuus on taajama-alueiden mitoitustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientaloasumisen kohdalla vaihtoehtoisia kasvualueita eri puolilla taajama-alueita. Suurimmat uudet taajamatoimintojen aluetarpeen kohdistuvat Joensuun kaupunkiseudulle, jossa väestön kasvunäkymät ovat erityisen vahvat. Maakuntakaavaselostus 17

18 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun seudulla on vuonna asukasta mikä on 5747 asukasta enemmän, kuin vuoden 2013 lopussa. Tilastokeskuksen kasvuennuste (2012) vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä sen sijaan noin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Joensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi on tarpeen varautua ennakoitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtoehtojen välillä. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen Joensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ( asukasta) ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä ( asukasta). Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto. Väestöennustetta on käsitelty laajemmin kappaleessa 1.6. Nykyinen Joensuun kaupunkiseudun asukasmäärä on asukasta asukkaan tavoite vuodelle 2030 merkitsee lähes asukkaan lisäystä kaupunkiseudulla eli kaikkiaan noin 8,6 % kasvua väestömäärässä. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista eheyttää taajamien rakenteita ja ohjata mahdollisimman suuri osa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Joensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa on huomiota kiinnitetty erityisesti taajamakeskustojen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat: Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen toteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien pohjalta Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle Varaudutaan Joensuun kaupunkiseudulla noin asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa noin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. Tavoitteena on, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % kohdistuu taajama-alueille Varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen alueet on koottu yhteen taulukkoon 3. Joensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita on yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita on rajattu pois. Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pinta-ala on vähentynyt maakuntakaavan voimassa olevasta taajama-aluerajauksesta noin 8,5 %. Samalla esimerkiksi Pyhäselän ranta-alueita Joensuun Reijolassa, Kulhon itäosien alueita sekä Liperin Leinosenlammen itäpuolen alueita on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi (Ares) eli alueiksi joilla on edellytyksiä toteutua taajamatoimintojen alueiksi pääosin vasta vuoden 2030 jälkeen. Iiksenvaaran alue osoitetaan taajamatoimintojen reservialueen kohdemerkinnällä a-res. Liperin Leinosenlammen itäpuolisen alueen osoittaminen maakuntakaavassa Ares alueena on tullut mahdolliseksi yhtäältä Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suunnitellun maankäytön johdosta että toisaalta seudullisen viheryhteystarveverkoston päivittämisen myötä. Leinosenlammen itäpuolinen alue on luontevaa jatkumoa Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kasvulle ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Leinosenlammen pohjoispuolella Jyrinkylän alueella on toteuttamatta enää pieniä alueita. Samaan aikaan Liperin kunnan Joensuun puoleisia alueita Polvijärventien ja Lentoväylän välissä on ohjattu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueesta työpaikkatoimintojen reservialueeksi. Perusteena näille muutoksille ovat alueen monet taajamatoimintoja rajoittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, voimajohtolinja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kasvusuunnassa. Maakuntakaavassa osoitetaan Ylämyllyn aluetta palveleva seudullinen viheryhteystarve Pyhäselän rantaraitilta 1 Hirsiniemen uuden rakentuvan venesataman suunnasta vt9 ylikulun kautta Polvijärventien itäpuolelle ja sieltä edelleen moottoriurheilukeskuksen eteläpuolitse Pärnävaaran urheilukeskuksen suuntaan. 1 Pyhäselän rantaraitilla tarkoitetaan maakuntakaavassa Joensuun Niittylahden opistolta Liperin Ylämyllylle saakka ulottuvaa Pyhäselän rannan läheisyydessä kulkevaa yhtenäistä seudullista viheryhteystarvetta. 18 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

19 Ylämyllyn alueen toinen seudullinen viheryhteystarve ollaan osoittamassa puolestaan Jyrinkylän länsipuolitse. Leinosenlammen itäpuolisen alueen kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkostoon on tärkeää, mutta se tulee tapahtua paikallisella tasolla kuntakaavoituksessa. Tulee myös huomata, että Leinosenlammen itäpuolisella alueella on jo lukuisia olemassa olevia rantarakennuksia pihapiireineen (21 kpl) eli viheryhteyden osoittaminen ranta-alueelle olisi senkin puolesta vähintään vaikeaa tai jopa mahdotonta. Seudullisten viheryhteystarpeiden päivittämistä käsitellään kokonaisuutena kappaleessa 3.6. Kontiolahden Kontiorannan lakkautetun varuskunta-alueen tilalle syntyy asumisen ja matkailupalvelujen alue, joka maakuntakaavaan on merkitty taajama-alueena A sekä matkailupalvelujen kohdemerkinnällä. Kontiorannan varuskunta-alue taajaman ja matkailun kehittämisympäristöineen on Joensuun kaupunkiseudun yksi kärkihankkeista ja vahvan kehittämistyön kohteena alueen siirryttyä Kontiolahden kunnan omistukseen alkuvuodesta Alueelle on laadittu kunnan toimesta Master Plan suunnitelma ja tehty useita selvityksiä muun muassa matkailupotentiaalista ja vapaa-ajan keskuksen edellytyksistä. Alueella toimii jo muutamia matkailualan yrityksiä samaan aikaan kun 2014 perustettu Kontionloikka Oy käy rahoitusneuvotteluja vapaa-ajankeskuksen toteuttamisesta alueelle. Lisäksi vanha varikkoalue ympäristöineen on houkutellut alueelle jo useita kymmeniä lähinnä tuotannollisen alan yrityksiä mukaan lukien koulutuskuntayhtymän maanrakennusalan opetusta. Alueen kiinteistöjä on vuokrattu tai myyty eri toimijoille. Kontiorannan lakkautettu varuskunta-alue muodostaa samaan aikaan rakennusten ja miljöön kokonaisuuden, jonka kulttuuriympäristöarvojen säilyttäminen tulee ratkaista alueen uuden maankäytön yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Kontioniemen osayleiskaavoitus on vireillä. Alueelle on tehty rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, joka on taustalla, kun alueen kulttuurihistorialliset arvot määritetään. Nämä arvot on kuvattu Kontiorannan varuskunta-alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisessa selvityksessä ( , arkkitehtitoimisto Torikka ja Karttunen, tilaaja Senaatti kiinteistöt). Alueella on tarve rakennetun kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiselle tulevan maankäytön kanssa. Rakennusten aikaisemman käytön aikainen huolto ja kunnossapito asettavat omat rajoituksensa alueen rakennuskannan säilyttämiselle tulevaisuudessa. Osa rakennuksista onkin niin huonossa kunnossa, että niiden säilyttäminen on lähes mahdotonta. Kontiorannan entinen varuskunta-alue on osa Joensuun kaupunkiseudun ja ministeriöiden välistä kasvusopimusta. Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue ja laajemmin Jaamankangas Kontiolahdella on ollut jo vuosikymmeniä kaupunkiseudun näkökulmasta erityisen mielenkiinnon kohteena. Alue on Lehmon eritasoliittymän ympäristön työpaikkatoimintojen aluetta lukuun ottamatta pääosin metsätalouskäytössä. Jaamankankaan laajalle yhtenäiselle metsätalousvaltaiselle alueelle kohdistuu erityistä seudullista ulkoilun ja virkistyksen käyttöä, alue on myös erityisen merkittävää pohjavesialuetta. Aluetta on sen monien arvojen pohjalta pidetty tulevaisuuden reservialueena, jota ei ole nähty olleen tarvetta lähteä avaamaan muuhun maankäyttöön. Alueelle kohdistuu kuitenkin eri suunnista entistä vahvempaa tehokkaan maankäytön laajentamisen painetta. Lehmon taajama-alueen rakentaminen on ollut viime vuosikymmeniä vilkasta ja taajama tulee Kontiolahden suunnitelmien mukaan rakentumaan täyteen vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen Lehmon uusien alueiden avaaminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi rakennettavuudeltaan heikon maaperän johdosta. Kontiolahden kunnan väkiluku on kasvanut tasaisesti vuosittain parilla sadalla henkilöllä, joka on itäsuomalaisittainkin poikkeuksellisen myönteistä. Jälleen vuonna 2014 Kontiolahden väkiluku kasvoi +259 henkilöllä eli +1,8 %. Lehmon taajaman kasvupaine on kohdentumassa eritasoliittymän toiselle puolelle. Seudullisesti Lehmon alue on ja tulee olemaan Joensuun kaupunkiseudun pohjoisen suunnan kasvualuetta. Kaupunkiseudun muut kasvualueet lähes samalla etäisyydellä Joensuun kaupunkikeskustasta ovat Multimäki Kulho idässä, Karhunmäki Reijola - Niittylahti etelässä ja Marjala Ylämyllyn ympäristö lännessä. Näillä edellä mainituilla alueilla on Lehmoon nähden runsaammin reserviä taajamatoiminnoille. Näiden erilaisten maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi Lehmon eritasoliittymän länsipuolelle jäävä alue osoitetaan maakuntakaavassa selvitysalue -kehittämisperiaatemerkinnällä (se). Alueen seudulliset maankäyttöpaineet kohdistuvat toisaalta laajasti maa- ja metsätalouteen, ulkoiluun ja virkistykseen sekä toisaalta asumiseen ja työpaikkatoimintoihin. Maakuntakaavan selvitysalue merkintä tarkoittaa, että maakuntakaavallisesti alueen tulevaisuuden käytön ratkaisulle ei ole vielä edellytyksiä, mutta merkintä on tahdonilmaisu Lehmon eritasoliittymän länsipuolisen alueen, erityisesti Jaamankankaantien varren selvittämiseksi. Selvitysalueen alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttääkin Jaamankankaan alueeseen kohdistuvista alueidenkäyttöintresseistä ja seudullisesti merkittävästä taajamarakenteen kehityksestä maakuntakaavallisia lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua. 1. vaihemaakuntakaavassa Lehmon eritasoliittymän ja Onttolan välille on lisäksi vahvistettu vaihtoehtoinen tielinjaus, joka tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Maakuntakaavassa nykyistä maankäyttöä kuvaavat aluevarausmerkinnät alueella ovat lähinnä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-1) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Mikäli tulevaisuudessa aluetta tullaan käyttämään johonkin toisenlaiseen maankäyttöön, se edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita käsitellään tarkemmin 4. vaihemaakuntakaavan kappaleissa 3.6 ja 3.7 Taajamatoimintojen alueilla kulttuuriperintöarvojen Maakuntakaavaselostus 19

20 säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. Tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä on tehdä esimerkiksi arkeologiset inventoinnit siinä vaiheessa, kun yksityiskohtaisempi suunnittelu ja varsinainen rakentaminen ovat ajankohtaisia. 4. vaihemaakuntakaavan vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan voimassa olevat taajamatoimintojen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät. Muutettavat ja kumottavat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Taulukko 3 Maakuntakaavassa esitettävät taajamatoimintojen-alueet: Kunta YKR taajama Väestö 2000 Väestö 2010 Väestö 2013 Kaavamerk Pintaala as/ha 2013 Ilomantsi Ilomantsin kk A 632 4,6 Joensuu Eno A 517 3,8 Iiksenvaara ares Uimaharju A 505 3,0 Tuupovaara A 211 2,7 Kiihtelysvaara A 193 3,4 Heinävaara A 202 2,2 Hammaslahti A 429 3,7 Reijola A ,9 Reijola reservialueet Ares 246 JNS kantakaupunki A ,2 Juuka Juuan kk A 676 3,5 Kitee Kiteen keskusta A 880 5,6 Kesälahti A 349 2,8 Kontiolahti Kontiolahden kk A ,8 Lehmo A ,2 Kulho A 173 1,8 Kulho reservialueet Ares 148 Lieksa Lieksan keskusta A ,9 Pankakoski A 277 2,5 Liperi Leinosenlammen itäosan reservialue Ares 77 Liperin kk A 529 2,9 Ylämylly A ,8 Viinijärvi A 339 2,5 Nurmes Nurmeksen keskusta A ,9 Outokumpu Outokummun keskusta A 887 5,3 Polvijärvi Polvijärven kk A 391 3,4 Rääkkylä Rääkkylän kk A 217 3,1 Tohmajärvi Kemien taajama A 523 3,1 Valtimo Valtimon kk A 307 3,5 20 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

21 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset A Taajamatoimintojen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Ares a res Taajamatoimintojen reservialue (Ares, ares) Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen reservialuetta, jolla on tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja kulttuuriympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen olemassa olevaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1) ma/km-1 Osa-aluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. se Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Lehmon eritasoliittymän länsipuolinen alue, jolle kohdistuu nykyisen maankäytön eli lähinnä maa- ja metsätalouden sekä energiahuollon ohella myös muita seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkoilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatoimintojen intressejä. Selvitysaluemerkintä ei mahdollista alueen ottamista uuteen käyttötarkoitukseen ennen kuin se on selvitetty ja osoitettu maankuntakaavassa. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, joka heikentäisi ulkoilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai toisaalta estäisi tai haittaisi alueen mahdollista muuta uutta maankäyttöä. Maakuntakaavaselostus 21

22 3.2 Kauppa ja aluerakenne Maakunnan kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (maakuntakaavan sisältövaatimukset, vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset), maakunnan ja kuntien kehittämistavoitteet sekä olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko. Kaupan palveluverkon kehittäminen perustuu lisäksi arvioituun ostovoiman kehitykseen ja liiketilatarpeeseen sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupan kehitysnäkymiin Pohjois-Karjalan alueella. Maakuntakaavan kaupan ratkaisujen pohjaksi on laadittu erillinen Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys. Selvityksessä on käyty läpi maakunnan kaupan palvelurakenne, ostovoimaennusteet ja vähittäiskaupan pinta-alatarve, kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot sekä kokonaisuutena kaupan sijainti ja mitoitus. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamien maankäyttö- ja rakennuslain kaupan säännösten uudistusten myötä (MRL 71 a-c ) edellyttää maakuntakaavassa muun muassa kaupan kokonaismitoituksen asettamista. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus on määritelty kehittämisvaihtoehdon 2B mukaisesti eli Pohjois-Karjalan oman väestön ja maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden kysynnän pohjalta. Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi ja maakuntakaavan joustavuuden lisäämiseksi kaupan kokonaismitoituksessa on varauduttu jonkin verran laskennallisesti arvioitua suurempaan kasvuun (kaavallinen ylimitoitus). Lisäksi laskelman lähtökohtana on, että kysyntä ja tarjonta ovat kaikissa kunnissa vähintään tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %) ja että positiivisen ostovoiman siirtymän kunnissa ostovoiman siirtymä säilyy vähintään samalla tasolla kuin vuonna Tällä luodaan edellytykset sille, että kaikissa kunnissa on mahdollista kehittää kauppaa vähintään oman väestön kysyntää vastaavasti. Vähittäiskaupan kokonaismitoituksessa on otettu huomioon myös kaupan kehitystrendeinä myyntitehokkuuden kasvu ja verkkokaupan lisääntyminen, jotka molemmat vähentävät liiketilatarvetta tulevaisuudessa. Myyntitehokkuuden on arvioitu kasvavan kaikilla toimialoilla +5 % vuoteen 2030 mennessä. Verkkokaupan on arvioitu vähentävän vuosien liiketilan lisätarvetta -10 % muun erikoiskaupan toimi-aloilla. (Taulukko 4.) Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on selvityksen perusteella noin k-m². Tällä hetkellä vähittäiskaupan sijaintirakennuksissa on Pohjois-Karjalassa karkeasti arvioiden noin k-m2 (SYKE), joten uuden liiketilan tarve on noin k-m2, josta k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ja k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa on esitettävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Merkitykseltään seudullisten eli alarajaa suurempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mitoitus määritellään maakuntakaavassa ja tarkennetaan kuntakaavoissa. Merkitykseltään paikallisten eli Taulukko 4 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus ja sen jakautuminen keskusta-alueille ja muille alueille Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2015) PT-kauppa ja erikoiskauppa Kokonaismitoitus 2030 Kokonaismitoitus keskustassa Kokonaismitoitus muualla TIVA- ja autokauppa Kerrosala yhteensä PT-kauppa ja erikoiskauppa TIVA- ja autokauppa Kerrosala yhteensä PT-kauppa ja erikoiskauppa TIVA- ja autokauppa Kerrosala yhteensä Joensuun seutu Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Keski-Karjalan seutu Kitee Rääkkylä Tohmajärvi Pielisen Karjalan seutu Lieksa Nurmes Valtimo POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

23 alarajaa pienempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoissa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa seudulliset suuryksikön koon alarajat on määritelty erikseen tilaa vaativalle kaupalle ja muulle vähittäiskaupalle. Seudullisten suuryksikköjen koon alarajojen määrittelyä ei ole nähty maakuntakaavassa tarpeen tarkentaa erikseen päivittäistavarakaupalle ja muulle erikoiskaupalle, koska alarajat olisivat joka tapauksessa lähes samat. Lisäksi päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan sijoittamisperiaatteet on nähty hyvin samanlaisia ja ne molemmat ovat keskustahakuisia kaupan laatuja, toisin kuin tilaa vaativa erikoistavaran kauppa. Kauppapaikkaselvityksessä on kuitenkin laskettu alarajojen edellytykset kaikille kolmelle kaupan laadulle. Kokonaisuutena seudullisten alarajojen määrittelyssä on jo monta luokkaa ja useita kategorioita, joten kaavan tulkinta olisi vaikeutunut entisestään 3-portaisella kaupan laadun osoittamisella nykyisen 2-laatuluokan sijaan. Toisin sanoen Pohjois-Karjalan olosuhteissa ei ole nähty tarpeelliseksi osoittaa kaupan laatua muuten kuin tilaa vaativan ja muun vähittäiskaupan osalta. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa on annettu kaupan toimialaan liittyen koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja keskustatoimintojen alueen ulkopuolella: Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella ellei selvityksin osoiteta alarajan ylittävän suuryksikön olevan vaikutuksiltaan paikallinen, on 3000 k-m² lukuun ottamatta: Joensuun kaupunkikeskustan (C) ja Rantakylän keskustatoimintojen (C) alueita, Kiteen ja Lieksan keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Niinivaaran ja Noljakan alakeskusten alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Lehmon ja Reijolan alakeskusten alueita (ca) ja Joensuun tilaa vaativan kaupan työpaikka-aluetta (TP-kme), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² Ilomantsin, Juuan ja Tohmajärven keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Hammaslahden, Kontiolahden, Liperin ja Ylämyllyn alakeskuksien alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² Joensuun kaupunkiseudun alakeskuksia on käsitelty tarkemmin alla. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajojen asettaminen alakeskuksiin edellyttää alakeskusten kohdemerkintöjen alueellisen ulottuvuuden määrittämistä. Maakuntakaavassa esitettävät alueelliset ulottuvuudet ovat ohjeellisia ja suuntaa antavia. Maakuntakaavassa osoitetuilla alakeskuksilla tarkoitetaan seuraavaa: Hammaslahden alakeskus: Hammaslahden hallinnon ja palvelut käsittävä keskusta-alue mukaan lukien kiertoliittymän lähialue Niinivaaran alakeskus: Niinivaaran ostoskeskus lähialueineen Niinivaarantien länsipuolella jatkuen Suvikadun suuntaisesti sairaala-alueelle saakka Noljakan alakeskus: Noljakan ostoskeskus lähialueineen Noljakan VT 9 eritasoliittymään saakka mukaan lukien Marjalantien varsi lännen suuntaan liittymän lähialueella Lehmon alakeskus: Lehmon ostoskeskus lähialueineen mukaan lukien Lehmon eritasoliittymän läheinen alue rajoittuen pohjoisessa Kruununtiehen ja idässä Kangastiehen Reijolan alakeskus: Reijolan ostoskeskus lähialueineen mukaan lukien Vanhan valtatien ostoskeskuksen läheinen alue tien molemmin puolin Kontiolahden alakeskus: Kontiolahden kirkonkylän hallinnon ja palvelut käsittävä keskusta-alue Keskuskadun molemmin puolin Liperin alakeskus: Liperin kirkonkylän hallinnon ja palvelut käsittävä keskusta-alue Keskustien molemmin puolin mukaan lukien keskustan kiertoliittymän lähialue Ylämyllyn alakeskus: Ylämyllyn ostoskeskus lähialueineen mukaan lukien Ylämyllyn kiertoliittymän lähialue Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnan aluerakenne mukaan lukien keskusverkko. 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueina (C, c) Joensuun ydinkeskusta sekä seutukeskusten keskustat. Nämä merkinnät mahdollistavat kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Sen lisäksi Joensuun kaupunkiseudulta on osoitettu ydinkaupunkiseudun alakeskukset (ca), jotka eivät mahdollista vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttä- Maakuntakaavaselostus 23

24 mistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Nykytilanne Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen mukaan Pohjois-Karjalan vuoden 2012/2013 kerrosalasta noin 51 % ( k-m2) sijoittui keskusta-alueille. Päivittäistavarakaupan, tavaratalojen ja erikoiskaupan (ei tiva) kerrosalasta noin 68 % ja tilaa vaativan erikoistavaran ja autokaupan kerrosalasta noin 13 % sijoittui keskusta-alueille. Kaupan kehitystrendien valossa keskustojen merkitys kaupan sijaintipaikkana vahvistuu tulevaisuudessa. Myös maankäyttö- ja rakennuslaissa tavoitteena on keskustojen kehittäminen kaupan ensisijaisena sijaintipaikkana ja sitä kautta keskustoihin sijoittuvan kaupan osuuden lisääminen. Vaihtoehtoisia käsittelytapoja Joensuun kaupunkikeskustan ja Rantakylän keskustan osoittamiseksi maakuntakaavassa oli olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti kaupungin keskusta on levittäytymässä molemmin puolin Pielisjokea, joten tämä on ollut yhtenä keskeisenä lähtökohtana keskusta-alueen rajausta mietittäessä. Toisaalta Joensuun kaupungin keskustatoimintojen alue käsittää jo voimassa olevassa maakuntakaavassa keskeiset alueet joen itäpuolelta ja tukevat siten erinomaisesti Joensuun kaupungin suunnitelmia symmetrisestä kaupungista osana kasvusopimusta. Joensuun keskustatoimintojen aluetta on kuitenkin rajattu uudelleen siten, että voimassa olevaa maakuntakaavan C aluevarausta on hieman kasvatettu Penttilänrannan suunnassa. Kaavan valmisteluvaiheen keskusteluissa oli esillä myös Siihtalan ja Pekkalan suunnalla keskusta-alueen kasvattaminen. Eri vaihtoehtoja on esitetty maakuntakaavan yhdyskuntarakennetta koskevassa taustaselvityksessä, josta enemmän kappaleessa 8.1. Keskustatoiminnoilla tarkoitetaan alueita, joille halutaan nimenomaan sijoittuvan monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Rantakylän keskustan osoittamisen vaihtoehtona oli kaupunkiseudun alakeskus tai keskustatoimintojen aluevaraus. Yhdyskuntarakenteen laaditut selvitykset kuitenkin osoittivat, että Rantakylä on maakunnan keskusverkossa heti Joensuun kaupunkikeskustan jälkeen toiseksi merkittävin keskus, jolla on erityisen vahva väestöpohja ympärillä. Rantakylän kaupunkikeskusta on rajattu yhdessä Joensuun kaupungin kanssa huomioiden valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen selvityksen rajaus Rantakylästä ainoana kaupungin alakeskuksena. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa päivitetään keskustatoimintojen alueet ja kohteet koko Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Maakuntakaavassa esitetään keskustatoimintojen alueisiin liittyen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella (Taulukko 5). Tämän tueksi on teetetty Pohjois- Karjalan kauppapaikkaselvitys. Osana Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitystä (2015) on tarkasteltu myös seudullista merkitystä omaavien kaupallisten keskusten verkkoa maakunnassa. Lähtökohtana keskusverkoston päivittämisessä on ollut voimassa olevan maakuntakaavan keskusverkko. Muita keskeisiä maakuntakaavan taustalla käytettyjä selvityksiä keskusverkon päivittämisessä ovat olleet muun muassa yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietojen valossa tuotetut ALLI Aluerakenteen ja liikenteen kokonaiskuvatarkastelun kartat Suomen kaupunkikeskuksista ja palvelukeskittymistä. 24 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

25 Taulukko 5 Keskusta-alueiden laskennallinen vähittäiskaupan kokonaismitoitus ja kaupan suuryksiköiden osuus mitoituksesta 2030 (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys). Keskustatoimintojen alue Kerrosala keskustassa 2030 PT-kauppa ja erikoiskauppa TIVA- ja autokauppa Kerrosala yhteensä Keskustan osuus koko kunnan kerrosalasta 2040 PT-kauppa ja erikoiskauppa TIVA- ja autokauppa Kerrosala yhteensä Suuryksiköt keskustassa 2030 = laskennallinen mitoitus PT-kauppa ja erikoiskauppa TIVA- ja autokauppa Kerrosala yhteensä Osuus kerrosalasta % Joensuu, keskusta (C) % 5 % 34 % % Joensuu, Rantakylä (C) % 0 % 2 % % Kitee (c) % 82 % 87 % % Lieksa (c) % 28 % 65 % % Nurmes, Porokylä (c) % 37 % 68 % % Outokumpu (c) % 35 % 70 % % Ilomantsi (c1) % 21 % 55 % % Juuka (c1) % 29 % 63 % % Tohmajärvi (c1) % 15 % 58 % % Keskustoihin osoitettaviin vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksiin ei lasketa mukaan alle 2000 k-m2 kauppaa lainkaan, ainoastaan vähittäiskaupan suuryksiköt eli yli 2000 k-m2 olemassa oleva ja uusi kauppa. Keskeisiä keskustatoimintoihin liittyviä tavoitteita ovat: Parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina Turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea Maakuntakaavassa osoitettava keskusverkko ja vähittäiskaupan suuryksiköt (Kuva 6) mahdollistavien keskusten merkintöjen (C, c, c1) alueelliset ulottuvuudet ovat: Keskustatoimintojen alueet (C -alue) (Liite 1, kartta 1). Joensuun kaupungin keskusta-alue joen molemmin puolin maakuntakaavassa esitetyn rajauksen mukaisesti Rantakylän keskusta-alue maakuntakaavassa esitetyn rajauksen mukaisesti Seutukeskukset (c -kohdemerkintä) Kiteen seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Kiteen kaupunkikeskustaa, käsittäen erityisesti Kiteen ostoskeskuksen alueen ympäristöineen ja jatkuen Kiteentien suuntaisesti Puhoksentien/Tohmajärventien liittymään ja sen toiselle puolelle saakka. Lieksan seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Lieksan kaupunkikeskustaa kantatie 73 pohjoispuolella, käsittäen erityisesti Lieksan ostoskeskuksen alueen ympäristöineen ja jatkuen Pielisentien suuntaisesti tien molempiin suuntiin. Nurmeksen seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Nurmeksen Porokylän kaupunkikeskustaa kantatie 75 pohjoispuolella, käsittäen erityisesti Porokylän ostoskeskuksen alueen ympäristöineen ja jatkuen Porokylänkadun suuntaisesti tien molempiin suuntiin. Outokummun seutukeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Outokummun kaupunkikeskustaa, käsittäen erityisesti keskustan kiertoliittymän alueen lähiympäristöineen ja jatkuen Kummunkadun suuntaisesti tien molemmin puolin aina Kiisukadun risteysalueelle saakka. Seudullista merkitystä omaavat kuntakeskukset (c1 -kohdemerkintä) Ilomantsin seudullista merkitystä omaavan kuntakeskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Ilomantsin kuntakeskustaa kantatie 74 luoteispuolella, käsittäen erityisesti Kalevalantien ympäristön alueet tien molemmilla puolilla aina Kauppatien risteysalueelle saakka. Juuan seudullista merkitystä omaavan keskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Juuan kuntakeskustaa, käsittäen erityisesti keskustan kiertoliittymän alueen lähiympäristöineen ja jatkuen Juuantien suuntaisesti tien molemmin puolin aina Koulutien risteysalueelle saakka. Tohmajärven seudullista merkitystä omaavan keskuksen kohdemerkinnällä tarkoitetaan Tohmajärven kuntakeskustaa valtatie 9 tien molemmin puolin, käsittäen erityisesti keskustan kiertoliittymän alueen lähiympäristöineen. Maakuntakaavaselostus 25

26 Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset (ca -kohdemerkintä) Hammaslahti Kontiolahden kirkonkylä Lehmo Liperin kirkonkylä Niinivaara Noljakka Reijola Ylämylly Paikalliskeskukset (ca-1 -kohdemerkintä) Eno Kesälahti Kiihtelysvaara Polvijärven kirkonkylä Rääkkylän kirkonkylä Tuupovaara Valtimon kirkonkylä 4. vaihemaakuntakaavan vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan voimassa olevat keskustatoimintojen aluevaraukset ja kohdemerkinnät koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Muutettavat ja kumottavat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Kuva 6 Keskustatoimintojen alueet ja kaupan merkinnät maakuntakaavassa 26 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

27 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset C Keskustatoimintojen alue (C) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta sekä Rantakylän keskusta-alue, joille sijoittuu monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. c Seutukeskus, kohdemerkintä (c) Merkinnällä osoitetaan seutukeskusten keskustatoimintojen alueet, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Kiteellä enintään kerrosneliömetriä, Lieksassa enintään kerrosneliömetriä, Nurmeksen Porokylässä enintään kerrosneliömetriä ja Outokummussa enintään kerrosneliömetriä c1 Seudullista merkitystä omaava kuntakeskus, kohdemerkintä (c1) Merkinnällä osoitetaan osittain seudullista merkitystä omaavia kuntakeskusten alueita, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Ilomantsissa enintään kerrosneliömetriä, Juuassa enintään kerrosneliömetriä ja Tohmajärvellä samoin enintään kerrosneliömetriä. Maakuntakaavaselostus 27

28 ca Alakeskus, kohdemerkintä (ca) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. ca1 Paikalliskeskus, kohdemerkintä (ca1) Merkinnällä osoitetaan paikalliskeskukset, joilla on verkostona seudullista merkitystä. Paikalliskeskuksiin sijoittuu asumisen ohella palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. 3.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavat alueet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle Joensuussa Karsikkoon, Käpykankaalle (Voimatien alue), Pilkkoon, Raatekankaalle ja Reijolaan vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km, km-1, km-2). Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulo vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen piiriin edellyttää maakuntakaavan uudistamista näiltä osin ja vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamista keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle myös tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu työpaikka-alueita, joille voidaan sijoittaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöitä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Nykytilanne Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden 28 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

29 Taulukko 6 Enimmäismitoitukset kaupan alueilla (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys). Vähittäiskaupan alue tai kohde Päivittäistavara- ja erikoiskauppa Kerrosala alueella 2012 Kerrosala yhteensä Tiva ja autokauppa Kerrosalasta suuryksiköissä Alueen osuuskunnan kerrosalasta, % Alueen enimmäismitoitus 2030 Kerrosalan lisäys alueella Alueen osuus kunnan kerros-alasta 2030, % Joensuu Voimatien alue, km % % Pilkko, km % % Raatekankaan alue, km % % Karsikko, km % % Reijola, km % % Papinkangas, kme % % Tiva-alue, TP-kme % % Kontiolahti Lehmo, kme % % Tohmajärvi Niiralan alue, kma-r (kaupan ja rajaliikenteen alue) % % turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Vuonna 2012 keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden (alueet, joille 2030 tilanteessa on osoitettu enimmäismitoitus) kerrosalan osuus vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta samoissa kunnissa oli 39 %. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sen sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen (km). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Tämän tueksi on kaavatyön yhteydessä teetetty Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys, jonka tiivistelmä löytyy luvusta 8.6. Toisena kauppaan liittyvänä taustaselvityksenä on laadittu Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetoselvitys, jonka tiivistelmä löytyy luvusta 8.7. Maakuntakaavassa osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköt sekä niiden enimmäismitoitukset keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella koko Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden maakuntakaavaratkaisut pohjautuvat Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitykseen (kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 8.6.). Kerrosalana esitettävä vähittäiskaupan suuryksiköt mahdollistavien merkintöjen (km, kme, kma-r, TP-kme) enimmäismitoitukset sisältävät alueen kaiken kaupan kerrosalan eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan siis mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. (Taulukko 6.) Keskeisiä vähittäiskaupan suuryksiköihin liittyviä tavoitteita ovat: Seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille varataan tilaa keskusta-alueiden ulkopuolelle Voimassa oleviin maakuntakaavavarauksiin nähden uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta Tohmajärven Niiralan lisäksi Maakuntakaavaselostus 29

30 Maakuntakaavassa osoitetaan seuraavat vähittäiskaupan suuryksiköt (nykyinen kaupan pinta-ala k-m² / vuodelle 2030 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m²) km -merkinnöillä: Voimatien alue, Joensuu (63 000/75 000) (Liite 1, kartta 3a) Raatekankaan alue, Joensuu (25 000/35 000) (Liite 1, kartta 3b) Pilkko, Joensuu (15 000/35 000) (Liite 1, kartta 3c) Karsikko, Joensuu (0/16 000) (Liite 1, kartta 3d) Reijola, Joensuu (0/20 000) (Liite 1, kartta 3e) Maakuntakaavassa osoitetaan Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan työpaikka-alue TP-kme merkinnällä, joka merkintä mahdollistaa tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköt. Edellä luetelluista vähittäiskaupan suuryksiköistä Voimatien alue ja Raatekankaan alue sijaitsevat TP-kme alueella, mutta koska niiden enimmäismitoitukset on annettu osana km-merkintää, ne eivät siten sisälly TP-kme alueen enimmäismitoitukseen. Tarkemmin TP-kme alueesta kappaleessa 3.4. Maakuntakaavassa osoitetaan seuraavat tilaa vaativan kaupan suuryksiköt (nykyinen kaupan pinta-ala k-m² / vuodelle 2030 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m²) kme -merkinnöillä: Papinkangas, Joensuu (0/20 000) (Liite 1, kartta 3f) Lehmon eritasoliittymä, Kontiolahti (0/25 000) (Liite 1, kartta 3g) Maakuntakaavassa osoitetaan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueena Tohmajärven Niirala (liite1 kartta 3h). Samassa yhteydessä kumotaan 1. vaihemaakuntakaavan työpaikkatoimintojen alue (kohdemerkintä) Tohmajärven Niiralassa. Nyt esitettävä merkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön mutta myös muiden logistiikka- ja matkailupalveluiden kehittämisen alueella. Suuri osa Pohjois-Karjalaan suuntautuvasta rajaliikenteestä ylittää rajan Niiralassa, joka on yksi neljästä ympärivuorokauden auki olevista itärajan raja-asemista. Niiralan rajanylityspaikka on ollut vuodesta 1995 lähtien kansainvälinen rajanylityspaikka. Niirala on itärajan valtakunnan rajanylityspaikoista neljänneksi vilkkain. Vuonna 2013 rajan ylitti noin 1,6 miljoonaa matkustajaa. Kasvun on ennustettu kasvavan jatkossa riippumatta siitä toteutuuko EU:n ja Venäjän välille suunniteltu viisumivapaus. Vaikka Niirala sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä, niin vilkkaan rajanylitysliikenteen ja hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta Niirala herättää kiinnostusta kaupan ja muun elinkeinotoiminnan sijaintipaikkana ja tarjoaa kaupalle ja elinkeinotoiminnalle vetovoimaisen sijaintipaikan. Mikäli alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan pääosin rajanylitysliikenteen kysyntään perustuen, ei alueen liikerakentamisella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven keskustan kaupan kehitykseen. Niiralan kauppapaikka tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille vetovoimaisen sijaintipaikan Niiralan rajanylitys-paikanläheisyydessä. Liikekeskus palvelee pääosin venäläisiä ja muita rajanylittäjiä, mutta tarjoaa myös paikalliselle väestölle erikoiskaupan palveluja, joita ei muuten kunnan palvelutarjonnassa ole saatavilla. Liikekeskuksen toiminta perustuu pääosin venäläisten ostovoimaan, joten sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven kuntakeskuksen kaupan toimintaan. Toisaalta myös kuntakeskuksen kaupan palvelutarjontaa on tarkoitus vahvistaa. Mikäli valtatie 9 linjataan nykyisen Tohmajärven kuntakeskuksen ohi, niin se mahdollistaa myös uuden kauppapaikan, esim. liikenneasematyyppisen, sijoittamisen uuden tieyhteyden varteen nykyisen asema-alueen läheisyyteen. Niiralan kaupan ja rajaliikenteen kohdealuetta on tarkasteltu tarkemmin maakuntakaavan erillisselvityksessä Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Vähittäiskaupan suuryksikön kohteiden kohdalla kulttuuriperintöarvojen säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. 4. vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan voimassa olevat vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta. Muutettavat ja kumottavat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

31 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset km Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: Joensuu, Voimatien alue Joensuu, Raatekankaan alue Joensuu, Pilkko Joensuu, Karsikko Joensuu, Reijola k-m² k-m² k-m² k-m² k-m² kme Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus mukaan lukien kokonaisuutena kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala on: kma-r Joensuu, Papinkangas k-m² Kontiolahti, Lehmo k-m² Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on rajaliikenteestä johtuvia ominaispiirteitä. Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuemerkinnällä mahdollistetaan Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen rakentuvan kaupallisen keskittymän muodostuminen Vt9 tien molemmille puolille. Merkinnällä ohjataan alueelle vähittäiskaupan suuryksikköjä, matkailu- ja logistiikkapalveluita ja muita palveluita ja toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa kaupan, rajaliikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden enimmäismitoitus on k-m². Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi kaupan kerrosala. Maakuntakaavaselostus 31

32 3.4 Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Maakuntakaavatilanne Teollisuustoimintojen alueita ja työpaikka-alueita on käsitelty koko Pohjois-Karjalan osalta 1. vaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa marraskuussa 2005 eli ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupuolen ratkaisuihin. Maakuntakaavassa on esitetty teollisuus- ja varastoalueet aluevarauksin ja kohdemerkinnöin (T, t, t-1) ja työpaikka-alueet samoin aluevarauksin ja kohdemerkinnöin (TP, TP-e, TP-1, TP-2, tp). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät edellytykset yhdyskuntarakenteen kehittämiselle tavoitteita, joilla on tarkoitus eheyttää yhdyskuntarakennetta ja välttää sen pirstoutumista. Aluesuunnittelussa on tukeuduttava jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Teollisuus- ja työpaikka alueita koskevat erityisesti seuraava alueidenkäytön tavoitteet: Yhdyskuntarakenne on suunniteltava siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä, jotta henkilöautoliikenteen tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata, ja, että uusia työpaikka-alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on luvulla kasvanut noin 11 % vuoden 2000 tasosta. Suurinta kasvu on ollut Kontiolahdella (14,9 %) ja Joensuussa (13,6 %). Vuonna 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Työpaikkakehitystä on kuvattu lisää kaavaselostuksen kohdassa 1.6. Nurmekseen suunnitellaan merkittävää bioteollisuusaluetta Pitkämäen alueelle noin 4 km Nurmeksen keskustasta luoteeseen. Alueelle ollaan suunnittelemassa bioterminaalia, biohiiltämöä sekä puun kuivaamoa. Alueelle on suunnitteilla myös bioenergiaa hyödyntävä alueellinen lämmön- ja sähkönyhteistuotantolaitos. Biohiiltämö hyödyntäisi yksistään suunnitelmien mukaan puuta vajaat k-m3 vuodessa. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa täydennetään ja yhdenmukaistetaan voimassa olevan maakuntakaavan teollisuus- ja työpaikkatoimintojen varauksia ja merkintöjä. Maakuntakaavassa osoitetaan muutamia uusia vähintään seudullista merkitystä omaavia teollisuusja työpaikkatoimintojen alueita Joensuun kaupunkiseudulta sekä tehdään joitakin yksittäisiä muutoksia merkintöihin kaupunkiseudun ulkopuolella. Lähtökohtana maakuntakaavassa on turvata nykyisten teollisuus- ja työpaikkatoimintojen laajentamismahdollisuudet ja osoittaa toimintaan hyvin soveltuvia muita vaihtoehtoisia alueita eri puolilta kaupunkiseutua. Joensuun kaupunkiseudulla on tarvetta profiloida työpaikka-alueita tuotannon ympäristövaikutusten ja toisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Joensuun kaupunkiseudulla on tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tuotantolaitosten mahdollisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvaan työpaikkakehitykseen ja maksimivaihtoehto puolestaan arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen vahvalle kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Nykyinen Joensuun kaupunkiseudun työpaikkamäärä on työpaikkaa työpaikan tavoite vuodelle 2030 merkitsee noin työpaikan lisäystä kaupunkiseudulla eli kaikkiaan noin 10 % kasvua työpaikkamäärässä. Joensuun kaupunkiseudun työpaikka- ja teollisuustoimintojen muutosten lisäksi Nurmekseen suunnitellaan bioteollisuusaluetta, joka on toteutuessaan vaikutuksiltaan vähintään seudullinen. Keskeisiä teollisuus- ja työpaikka-alueisiin liittyviä tavoitteita ovat: Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle Varaudutaan kaupunkiseudulla työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet 32 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

33 Taulukko 7 Maakuntakaavassa esitettävät uudet tai muutettavat työpaikkatoimintojen alueet (TP, TP-1, TP-kme, TPres-1) ja teollisuusalueet (T). Kunta Nimi Kaavamerkintä Joensuu Raatekangas, Käpykangas, Salpakangas, Siihtala (merkintätapamuutos ja laajennus) Pintaala (ha) TP-kme 708 Joensuu Papinkangas (uusi) T 47 Joensuu Papinkangas (uusi) TP 226 Joensuu Penttilä (uusi) T 15 Joensuu/Liperi Liperin Välikankaan alueen ja Lentoasemantien välinen alue vt9 pohjoispuolella (merkintätapamuutos ja laajennus) TP Liperi TPres Joensuu/Liperi Lentokentän tien alue TP 345 Joensuu/Liperi Vt9 ja Ylämyllyntie välinen alue (merkintätapamuutos) TP Liperi Honkalampi (uusi) TP-1 39 Kontiolahti Lehmon eritasoliittymän alue (merkintätapamuutos ja laajennus) TP Kontiolahti Uuro (merkintätapamuutos) TP Kontiolahti Vaskela (merkintätapamuutos) TP 24 Nurmes Pitkämäen alue (merkintätapamuutos) TP-1 93 Nurmes Bioteollisuusalue (uusi) t varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpuolelle Osoitetaan Nurmeksen bioteollisuusalue maakuntakaavassa 4. vaihemaakuntakaavassa esitetään uusina työpaikkatoimintojen alueina Joensuun kaupunkiseudulta Joensuun Papinkankaan alue ja Liperin Honkalammen työpaikkatoimintojen alue. Työpaikkatoimintojen alueita laajennetaan lisäksi Liperin alueella Polvijärventien ja Lentokentäntien välisellä alueella vt9 pohjoispuolisella alueella sekä Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän ympäristön alueella ja pieneltä osin Joensuun Raatekankaan pohjoisosassa. Lisäksi maakuntakaavassa yhdenmukaistetaan työpaikkatoimintojen merkintöjä muuttamatta itse alueiden laajuutta (Pitkämäen alue Nurmeksessa sekä vt9 ja ylämyllyntien välinen alue Liperissä ja Joensuussa) sekä muutetaan muutamia kohdemerkintöjä aluevarausmerkinnöiksi (Kontiolahden Uuro ja Vaskela). Pinta-alaisesti kaupunkiseudun länsipuolinen työpaikkatoimintojen aluekokonaisuus (Liperin Välikankaalta aina Lentokentäntien alueelle saakka) on laaja, mutta todellisuudessa hyödynnettävä alue on huomattavasti pienempi. Aluetta halkovat muun muassa VT9 ja seututiet (st 501 ja st 502), rautatie sekä 110 kv suurvoimajohtolinja. Kyseisen laajan työpaikkatoimintojen alueen osoittamista laajana puoltavat myös useat melua aiheuttavat toiminnot eli lentokenttä sekä moottoriurheilukeskus. Työpaikkatoimintojen suunnitteluun ja toteuttamisjärjestykseen on maakuntakaavassa otettu kantaa nimenomaan tällä edellä mainitulla alueella. Liperin Välikankaalla Polvijärventien itäpuolella osa laajasta alueesta on osoitettu työpaikkatoimintojen reservialueeksi TPres-1 eli vuoden 2025 jälkeen suunniteltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. (Taulukko 7.) Merkittävimpinä uusina teollisuustoimintojen alueina maakuntakaavassa esitetään Penttilänrannan yrityspuisto Joensuun keskustan tuntumassa, Joensuusta etelään päin sijaitseva Papinkankaan alueen pohjoisosa valtatie 6 ja Ilomantsin radan tuntumassa sekä bioteollisuusalue Nurmeksen Pitkämäen alueella. (Taulukko 7.) Maakuntakaavassa osoitetaan Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan työpaikka-alue TPkme merkinnällä, joka merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Alueella on lukuisia (yli 30 kpl) yli 2000 k-m² vähittäiskaupan suuryksiköitä hajanaisesti koko TP-kme alueella. Alueella on muutamia erikoiskauppaan tai päivittäistavarakauppaan lukeutuvia suuryksikköjä, mutta pääosin siis kyseessä on tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Maakuntakaavassa osoitetaan Joensuun laaja työpaikka-alue tilaa vaativan kaupan suuryksiköt mahdollistavalla merkinnällä TP-kme (liite 1, kartta 2.). Alueen nykyinen kaupan pinta-ala on k-m² ja vuodelle 2030 asetettava kaupan enimmäismitoitus k-m² Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen mukaisesti. TP-kme alueen nykyiseen vähittäiskaupan pinta-alaan on laskettu sekä pienet että suuret kaupan yksiköt. Pienten yksiköiden kerrosala laajalla alueella on pelkästään arvio siten, että suurten yk- Maakuntakaavaselostus 33

34 siköiden laskemiseen käytetty väljyys sisältää myös pienet kaupan yksiköt, jotka ovat kokonaismitoituksessa melko pienimerkityksellisiä. Pienten kauppojen pinta-alojen tarkka selvittäminen laajalla alueella osoittautui vaikeaksi, ellei lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Suuruusluokassa TP-kme alueen nykyinen vähittäiskaupan pinta-ala on kuitenkin oikein. TPkme alueen enimmäismitoitus mahdollistaa täten noin k-m² uutta kaupan alaa. (Taulukko 7.) Vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnöistä (km) Voimatien alue ja Raatekankaan alue sijaitsevat TPkme alueella, mutta ne on osoitettu omilla km -merkinnöillään ja niiden enimmäismitoitukset on annettu erikseen. Voimatien ja Raatekankaan alueiden kauppa ei siten sisälly edellä mainittuun TP-kme alueeseen, eikä myöskään TP-kme enimmäismitoitukseen. Maakuntakaavassa osoitettavat vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät (km) enimmäismitoituksineen on kuvattu erikseen kappaleessa 3.3. (Taulukko 7.) Taajamatoimintojen alueiden päivittämisen yhteydessä on tullut tarve tehdä yksittäisiä kumoamisia työpaikka-alueisiin kaupunkiseudun ulkopuolella. Muutokset kohdistuvat lähinnä Tohmajärvelle ja Kiteelle, jossa taajamassa kiinni olevat työpaikkatoimintojen alueet (TP, tp) sisällytetään kuntien tulevaisuuden suunnitelmien pohjalta osaksi taajamatoimintojen aluevarausta (A). Lisäksi Tohmajärven Niiralan työpaikkatoimintojen kohdemerkintä (tp) kumotaan samassa yhteydessä, kun alueelle ollaan esittämässä kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuetta (kma-r). Maakuntakaavassa esitettävät muutettavat ja kumottavat teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset T t Teollisuus- ja varastoalue (T, t) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää teollisuus- ja varastoaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa tuotannollista toimintaa varten. Suunnittelumääräys Alue on suunniteltava siten, että merkittävät ympäristölle aiheutuvat häiriöt estetään. TP Työpaikkatoimintojen alue (TP, TP-1, TP-kme) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisämerkinnällä -kme osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -kme osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus on Joensuun TP-kme alueella k-m². TP-kme merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. 34 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

35 TPres Työpaikkatoimintojen reservialue (TPres, TPres-1) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Alueen toteuttaminen ajoittuu pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Suunnittelumääräys Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Yksityiskohtaisempi työpaikkatoimintojen reservialueen suunnittelu tulee ajoittua vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. 3.5 Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Maakuntakaavatilanne Ampumaratoja ja niiden melualueita on maakuntakaavallisesti käsitelty 2. vaihemaakuntakaavassa. Joensuun kaupunkiseudulta seudullisesti merkittävinä ampumaratoina melualueineen esitettiin Pohjois-Karjalan Rajavartioston hallinnassa oleva Onttolan ampumarata Kontiolahdella ja silloin Pohjois-Karjalan Prikaatin hallinnassa ollut Kontiorannan ampumarata Kontiorannassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa pyritään minimoimaan jo olemassa olevat ympäristöön kohdistuvat haitat ja ehkäisemään uusien haittojen syntyä. Ampumaradat aiheuttavat ympäristöön melua sekä ammuksien metallit voivat liueta maaperään. Erityisesti ampumaratatoimintoihin liittyvät seuraavat alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja niiden vaikutuksia on ehkäistävä. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä ovat olleet: Kontiorannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Joensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät ovat käyttäneet harjoituspaikkoinaan ampumaratoja Kontiorannan varuskunnassa ja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa. Kontiorannan ampumaratojen käyttö loppui kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppui vuoden 2015 alussa ympäristölupaehtojen tiukentuessa. Kartta Pohjois-Karjalan nykyisistä ampumaradoista on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 1, kartassa 4. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaava ampumarata Joensuun kaupunkiseudulle. Maakuntakaavassa esitettävät ratkaisut pohjautuvat maakuntaliiton vuonna 2013 laatimaan esiselvitykseen. Tämän pohjalta teetettiin selvitys Joensuun seudun ampumarataselvitys, joka sisältää kolme eri selvitystä eli yleissuunnitelman, meluselvityksen ja luontoselvityksen. Tämän lisäksi on hyödynnetty Kontiorannan entisen varuskunta-alueen kehittämishankkeen yhteydessä tehtyä selvitystä Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma. Selvitysten yhteenvedot löytyvät kappaleesta 8.4. ja 8.5. Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä tavoitteita ovat: Mahdollistetaan ampumaharrastustoiminnan jatkuminen Joensuun kaupunkiseudulla Onttolan ampumaradan sulkeuduttua siviilikäytöltä sekä Kontiorannan ampumaratojen sulkeuduttua varuskunnan lakkauttamisen myötä. Tieto siviiliammuntojen päättymisestä kahdella kaupunkiseudun keskeisimmällä ja maakuntakaavassakin esitetyillä seudullisilla ampumaradoilla on johtanut siihen, että maakuntakaavassa on lähdetty aktiivisesti etsimään vaihtoehtoista / vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja seudullisesti merkittävälle ampumaurheilukeskukselle. Samaan aikaan vuoden 2013 lopussa Maakuntakaavaselostus 35

36 lakkautuneen Kontiorannan varuskunta-alueen ampumaratoja on valtion toimesta purettu ja maaperää puhdistettu tulevaisuuden uuteen käyttöön soveltuvaksi. Joensuun kaupunkiseudulla on ajauduttu tilanteeseen, että siviiliammunnoille ei vuoden 2014 jälkeen ole enää ollut riittävän laadukasta paikkaa Joensuun kaupunkiseudulla. Pieniä eri seurojen ylläpitämiä paikallisia ampuratoja on tällä hetkellä muutamia eri puolilla kaupunkiseutua vähän etäämmällä Joensuun kantakaupungista. Laaja ja monipuolinen harrastus- ja kilpailutoiminta vaatii toimiakseen kuitenkin laadukkaan ampumaurheilukeskustasoisen ampumaradan Joensuun kaupunkiseudulta. Onttolassa ja Kontiorannassa on ollut mahdollista harjoittaa kivääri- ja pistooliammuntaa sekä Kontiorannan ampumahiihtokeskuksen läheisyydessä myös haulikkoammuntaa. Practical-ampujille ei ole ollut varsinaisia practical-ratoja, mutta he ovat harjoitelleet Onttolassa 25 metrin pistooliradoilla. Radat palvelivat siten luotilajien osalta siviiliampujia niin ampumaurheilijoiden, reserviläisten kuin metsästäjienkin harrastustarpeissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tekemässä esiselvityksessä vuonna 2013 löydettiin 28 vaihtoehtoista sijoituspaikkaa (kuva 7) mahdolliselle seudulliselle ampumaradalle. Näistä valittiin neljä ampumarataa jatkoselvitykseen, joista konsultti teki tarkemmat melunhallinta- ja yleissuunnitelmat (Joensuun seudun ampumarataselvitys ). Ampumarataselvityksissä on tarkemmin selvitetty ja vertailtu neljän alueen (Kontiolahden Kontioranta, Kontiolahden Ukonnurmi Selkiellä, Joensuun Hammaslahti sekä Kontiolahden Paiholan yhteismetsän alue) soveltuvuutta ja vaikutuksia ampumaratakäyttöön. Joensuun seudullisen ampumaradan sijoituspaikaksi oli maakuntakaavaluonnoksessa esillä kolme eri vaihtoehtoa. VE 1 Kontioranta kivääri- ja pistooliammunnalle sekä Hammaslahti haulikkoammuntaan, VE 2 Ukonnurmen alue Kontiolahdella kaikki aselajit käsittävänä keskuksena ja VE 3 Paiholan alue Kontiolahdelle kaikki aselajit käsittävänä keskuksena. Kaavaehdotuksessa osoitetaan seudullinen ampumarata Kontiorantaan kivääri- ja pistooliammuntaan soveltuvana ratana. Sen sijaan Hammaslahteen ei osoiteta erillistä seudullista ampumarataa, joka tähtäisi kilpailutoimintaan haulikkoammunnan osalta johtuen niiden meluvaikutuksista. Haulikkoammunnan harjoittelumahdollisuudet turvataan jo olemassa olevilla paikallisilla radoilla. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään Joensuun kaupunkiseudun seudullisen ampumaradan paikka Kontiorantaan samalla paikalle, missä sijaitsi myös yksi entisen varuskunta-alueen ampumaradoista. Kontiorantaan on esitetty melualue (me-3), joka on ampumahallein rajatun 55 db:n melualueen raja. Kontiorantaan mahdollistuu ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Sen sijaan muun muassa haulikko- tai practical -ammunnan vaatimille radoille ei esitetä seudullista ampumarataa Joensuun kaupunkiseudulle johtuen niiden haasteellisesta melunsuojauksesta ja tätä kautta meluvaikutuksista. Näin ollen esitetty seudullinen ampumaratkaisu ei ole täydellinen, kaikki aselajit mahdollistava ampumaurheilukeskus, mutta esimerkiksi haulikkoammunnan harjoitusmahdollisuudet nähdään turvattavan jo olemassa oleville ampumaradoilla. Liitteessä 1 (kartta 4) esitetään sekä voimassa olevien maakuntakaavojen seudulliset ampumaradat sekä paikalliset radat. On tärkeää huomioida, että paikalliset radat voivat toimia myös jatkossa, jotta turvallisia ampumaharrastuksen ja -harjoittelun mahdollistavia paikkoja löytyy maakunnasta. Kontiorannan ampumarataa esitetään sijoitettavaksi yhdelle entisen varuskunnan käytössä olleen ampumarata-alueen paikalla. Kaikkiaan varuskunnan aikana ampumarata-alueita oli käytössä viisi kappaletta, joista siis yhden paikalla osoitetaan nyt uusi ampumasuojin varustettu rata-alue, jolloin meluvaikutukset vähenevät verrattuna varuskunnan aikaiseen toimintaan sekä uudella melusuojauksella, että rata-alueiden vähentyessä. Kuva 7 Vaihtoehtoiset ja selvitetyt ampumaradat Joensuun kaupunkiseudulla 36 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

37 Kontiorannan ampumaratojen tarkempi melunhallinta ja yleissuunnitelma on laadittu konsultin toimesta (Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun ). Selvityksessä pääpaino on ollut mahdollisimman tehokkaassa melusuojauksessa, joka perustuu tehokkaasti ääntä vaimentaviin ampumasuojiin sekä meluseinä- ja vallirakenteisiin. Meluvaikutuksia selvitettiin suorittamalla alueella koeammuntoja sekä melun leviämistä kuvaavilla laskentamallilla. Alueelle on sijoitettu selvityksessä 300, 150 ja 100 metrin kivääriradat, 25 metrin pistoolirata sekä 50 metrin rata. Sen sijaan practical -rata ja haulikkoradat on jätetty tarkasteluista pois johtuen siitä, että laukausääniä ei voida vaimentaa rakenteellisilla keinoilla. Luotilajien meluvaikutuksia voidaan yhä vähentää jatkamalla ampumakatosta laskelmissa käytetystä viidestä metristä esimerkiksi 10 metriin. Kontiorannan ampumarata vaatii sijoittamista osittain harjun sisään. Kontiorannan ampumaurheilukeskus -selvityksessä on laskettu, että 10-paikkainen 300m kiväärirata sijoittuisi 110 metrin matkalla harjuun, joka on maalilaitteiden päässä vaihtoehdoista riippuen joko 18 tai 12 metriä maanpinnan nykyistä tasoa alempana, jonka ylijäämämaat käytettäisiin ampumarataa ympäröiviin valleihin. Harju ei ole enää alkuperäisessä muodossaan, vaan jo vanhoja ratoja varten harjua on muokattu. Meluvaikutus on myös pienempi kuin varuskunnan ampumaratojen aikana, joten jo olemassa olevalle asutuksella meluvaikutus vähenee ja radat tulee suunnitella niin, että mahdollinen melualue ei ulotu tuleville asuinalueille tai lomarakentamisen alueille. Onttolan seudullisen ampumaradan merkintää ei poisteta, sillä siellä jatkuu rajavartioston ammuntojen lisäksi viranomaisten ampumaharjoittelu. 4. vaihemaakuntakaavan vahvistumisen yhteydessä kumotaan maakuntakaavan 2. vaiheen Kontiorannan ampumarata ja siihen liittyvä melualue Joensuun kaupunkiseudulta. Muutettavat ja kumottavat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset ea Ampumaradat (ea) Kohdemerkinnällä osoitetaan varuskuntien ja niiden harjoitusalueiden ampumarata-alueet sekä seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. me-3 Ampumamelualue (me-3) Osa-aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden melutaso ylittää LAImax 55 db:n ohjearvot. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Maakuntakaavaselostus 37

38 3.6 Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet Maakuntakaavatilanne Virkistysalueet ja kohteet, samoin kuin viheryhteystarpeet ja maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta on käsitelty 1. vaihemaakuntakaavassa sekä joiltakin pieniltä osin täsmennetty 2. vaihemaakuntakaavassa. Joensuun kaupunkiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet luonnon virkistyskäytölle monipuolisesti sekä vesistöillä että mantereella. Koko Pohjois-Karjalaa tarkasteltuna suurimmat virkistyskäytön paineet kohdistuvatkin juuri Joensuun kaupunkiseudulle. Joensuun kaupunkiseudun vahva kasvu aiheuttaa paineita myös viherrakenteelle eli kaupunkiseudun viheralueille vaikka tällä hetkellä kaupunkiseudulla on monipuolisesti viheralueita tarjolla. Matkailupalveluiden alueita ja kohteita on käsitelty 1. ja 3. vaihemaakuntakaavassa Satama-alueita mukaan lukien vierasvenesatamat on käsitelty 1. vaihemaakuntakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden virkistystä koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on edistettävä elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä on myös edistettävä luonnon virkistyskäyttöä parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Samoin maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä on myös edistettävä. Lisäksi maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on esitetty useita matkailuun liittyviä tavoitteita. Alueidenkäytöllä on edistettävä luonto- ja kulttuurimatkailua. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Vuoksen vesistöalueella matkailua on ohjattava siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudun tärkein ja samalla seudullisesti merkittävin luontoalue on Jaamankangas ympäristöineen. Jaamankankaan yhtenäinen laaja metsäalue ulottuu lännessä Lykynlammelle ja Pärnävaaralle sekä koillisessa Kontiolahden ampumahiihtostadionille saakka. Alue on kaupunkiseudun asukkaiden monipuolisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä toimien samalla myös useiden lajien elinympäristönä ja muun muassa merkittävänä pohjavesialueena aivan kaupungin tuntumassa. Varuskunta-alueen toiminnan lakattua maankäytön paineet ovat edelleen kasvaneet Jaamankankaan alueella. Joensuun kaupunkiseudun merkittävimpinä matkailupalvelujen keskuksina toimivat Joensuun kaupunkikeskustan ohella Huhmarin alue Polvijärvellä ja Outokummun vanhan kaivoksen alue Outokummussa. Lisäksi kaupunkiseudulla on lukuisa määrä matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä. Matkailun kysynnän kasvaessa ja uusien suuren kokoluokan matkailupalveluiden hankkeiden johdosta on tarpeen tarkastaa matkailun merkintöjen ajantasaisuus Joensuun kaupunkiseudulla. Joensuun kaupunkiseudulla onkin tarpeita ja suunnitelmia matkailupalveluiden merkittävälle kehittämiselle muun muassa kylpylätoiminnan suhteen. Vesimatkailulle ja virkistykselle tärkeitä vierasvenesatamia on suunnitteilla kaupunkiseudulla, jotka tulee myös huomioida maakuntakaavassa osana viherverkostoa. Kaupunkiseudun viherrakenteen ja toimivien viheryhteyksien edelleen kehittymiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaupunkiseudun virkistys- ja matkailualueet ja -kohteet muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Monilta osin olemassa olevat ulkoilureitit ja maastokäytävät yhdistävät jo merkittävimpiä alueita, mutta kaupunkiseudulla on tarvetta vahvistaa viherverkostoa toisiinsa kytkeytyvänä kokonaisuutena. Viheryhteystarpeilla on kuvattu ulkoilureittejä ja maastokäytäviä, jotka yhdistävät erillään sijaitsevat seudullista merkitystä omaavat kohteet ja alueet yhtenäiseksi verkostoksi. Viheryhteystarpeella on merkitystä niin ihmisten virkistäytymiselle ja virkistysalueverkoston toimivuudelle kuin laajemminkin ekologisille yhteyksille ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa virkistyskohteilla, virkistysalueilla, matkailupalvelujen kohteella sekä vähintään seudullista merkitystä omaavilla vierasvenesatamilla. Taustaksi on laadittu kolme selvitystä Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys, Jaamankan- 38 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

39 kaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos sekä Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Joensuun kaupunkiseudulla. Selvitysten yhteenvedot löytyvät kappaleista 8.2, 8.3. ja 8.8. Jaamankangas osoitetaan MU-1 alueena, jolla tuodaan esille yhtenäisen luontoalueen erityinen merkitys Joensuun kaupunkiseudulla. Maakuntakaavan tavoitteena on tällä ratkaisulla säilyttää alue pääosin vapaana rakentamiselta maakuntakaavan tavoitevuoteen eli vuoteen 2030 saakka. Tämän periaatteen nähdään antavan parhaat edellytykset turvata Jaamankankaan alueen tulevaisuuden mahdollisuudet erilaiseen käyttöön. Keskeisiä virkistys- ja matkailualueisiin liittyviä tavoitteita ovat: Osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaa-ajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena Varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue) Maakuntakaavassa esitettävät virkistys- ja matkailukohteet perustuvat 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä tehtyyn selvitykseen: Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne 2030:Virkistyksen ja matkailun näkökulmat. Selvitys luo aluksi katsauksen maakuntakaavan aikaisemmissa vaiheissa vahvistettuihin kaavavarauksiin virkistyksen, viheryhteyksien ja matkailun osalta. Selvityksessä tarkasteltiin yleisesti virkistyksen, viheryhteyksien ja matkailun kokonaisuutta Joensuun seudulla, luoden perustaa uusille kaavamerkinnöille sekä vanhojen merkintöjen päivittämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa tulee edistää luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymistä sekä varata tarvittava määrä alueita virkistyskäyttöön. Laajat luontoalueet ovat tärkeitä lajien elin- ja levittäytymismahdollisuuksien kannalta, sillä ne tarjoavat parem- Kuva 8 Höytiäisen rakennettu ranta-alue Maakuntakaavaselostus 39

40 mat mahdollisuudet lajien populaatioiden toiminnalle. Luontoalueilla tarkoitetaan tässä kaikkia metsä-, kosteikko- ja suoalueita. Joensuun seudulla on vielä jäljellä laajoja luontoalueita, mutta rakentamisen myötä myös ne alkavat kaupunkiseudulla joutumaan osittain ahtaalle. Joensuun kaupunkiseudun tärkein ja samalla seudullisesti merkittävin luontoalue on Jaamankangas ympäristöineen, jonka laaja yhtenäinen metsäalue on useiden lajien elinympäristö ja ihmisten virkistysalue aivan kaupungin tuntumassa. Alueelta on yhteydet myös luoteeseen Polvijärven suuntaan ja koilliseen ohi Kontiolahden sekä alue kytkeytyy myös muun verkoston kautta Liperin ja Ilomantsin suuntaan. Jaamankangas on vielä säilynyt liki rakentamattomana alueena, mutta on hiljalleen rajautumassa asutuksen sisälle ja tärkeät ekologiset yhteydet ovat paikoin vaarantuneet. Huomattavaa on, että Höytiäisen etelärantaan on rakentunut runsaasti loma-asutusta ja jäljellä on vain muutamia yhtenäisiä vapaita ranta-alueita (kuva 8). Tämän vuoksi on tärkeää turvata viheryhteys vielä vapaille rannoille ja pyrkiä jatkossa säilyttämään ranta-aluetta myös virkistys- ja ulkoilukäytölle. Maakuntakaavan voimassa olevat virkistysalueet säilyvät sellaisenaan voimassa. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan niiden lisäksi kolme uutta virkistysaluetta ja neljä uutta virkistyskohdetta. Virkistyskohteista ampumahiihtostadionin ja Kontioniemen golfkeskuksen kohdemerkinnät poistuvat ja muut säilyvät sellaisenaan voimassa. Näiden kahden mainitun kohteen merkinnät muutetaan virkistysaluemerkinnäksi. Virkistyskohteet täydentävät Joensuun kaupunkiseudun viheralueverkostoa. Kontioniemen golf-keskus on muutettu aluevaraukseksi alueen laajuuden ja merkittävyyden johdosta. Lisäksi ampumahiihtostadionin toimintaa ja kehittämistä turvaamaan on osoitettu virkistysalue V/a. Kontiolahden ampumahiihtostadion on tällä hetkellä ainut kansainvälisen tason kilpailut mahdollistava ampumahiihtourheilukeskus Suomessa. Taulukossa 8. on esitetty maakuntakaavan 4.vaiheessa täydennettävät virkistysalueet ja -kohteet. (Kuva 9.) Matkailupalveluiden kohdemerkinnät säilyvät ennallaan lukuun ottamatta Kontioniemestä poistuvaa Kontiolinnan kehittämishanketta. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan uusi matkailupalvelujen kohde Kontiorantaan. Merkinnällä pyritään edistämään Kontiorannan kehittämistä monipuoliseksi matkailuja vapaa-ajan asumisen alueeksi. Kontioranta sijaitsee Höytiäisen rannalla ja alue on tunnettu entisestä Pohjois-Karjalan prikaatista ja ampumahiihtourheilusta. Puolustusvoimilta vapautuneet maa-alueet mahdollistavat alueen ja uusien matkailupalvelutoimintojen kehittämisen. Alueelle on mahdollista rakentaa monipuolisia matkailun ja vapaa-ajan palveluita kuten hotelli ja muita majoituspalveluita sekä vapaa-ajan asuntoja. Alue tukeutuu voimakkaasti ampumahiihtostadionin ja sen ympäristön virkistysalueeseen, Kontioniemen golf-keskukseen sekä Jaamankankaan MU-1 alueeseen. Alueelle on suunnitteilla vapaa-ajankeskus, joka vetää puoleensa hyvinvointimatkailijoita, luonnossa liikkujia sekä aktiiviurheilijoita. Lisäksi alueella on suuri merkitys myös Höytiäisen vesistön virkistyskäytön kannalta. Maakuntakaavan voimassa olevat matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta koskevat kehittämisen kohdealuemerkinnät säilyvät voimassa sellaisenaan lukuun ottamatta Jaamankankaan-Huhmarin-Höytiäisen mv-3 aluetta, joka laajenee käsittämään myös ampumahiihtostadionin ympäristön alueen sekä Kontiorannan tulevan matkailupalvelujen kohteen. Viheryhteystarvemerkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä. Viheryhteyksillä osoitetaan virkistysalueita, matkailualueita ja muita viheralueita yhdistävä seudullinen verkko. Joensuun kaupunkiseudulla olevat viheryhteystarpeet ovat ulkoilureittejä ja maastokäytäviä, joilla on merkitystä niin virkistysalueverkoston kuin ekologisten yhteyksien kannalta. Viheryhteyksien tulisi olla riittävän leveitä siten, että yhteystarve voidaan katsoa toteutuvan. Viheryhteystarvemerkinnät eivät estä maakuntakaavassa alueille osoitettua varsinaista maankäyttöä kuten maa- ja Taulukko 8 Maakuntakaavassa esitettävät virkistysalueet ja -kohteet. Kunta Nimi Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Joensuu Niittylahdenranta (uusi) v-kohdemerkintä Joensuu Utran saaret (muutos A -> V) V-alue 24 Kontiolahti Kontioniemen golfkeskuksen alue (muutos v-kohteesta V-alueeksi) V-alue 124 Kontiolahti Ampumahiihtostadionin (muutos v-kohteesta V-alueeksi) V/a-alue 211 Kontiolahti Välilammet (uusi) v-kohdemerkintä Kontiolahti Vierevänniemi (uusi) v-kohdemerkintä Liperi Luovi - Kuoringan levähdysalue (uusi) v-kohdemerkintä 40 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

41 Taulukko 9 Maakuntakaavassa esitettävät viheryhteystarpeet. Mistä Mihin (pituus km), maakuntakaavan kohteet viheryhteyden varrella 1. Ampumahiihtostadion Utranharju (8 km), kulkee Välilammet ja Kylmälampi kautta 2. Ampumahiihtostadion Lykynlampi (9 km), kulkee Jaamankankaan kautta 3. Ampumahiihtostadion Kontioniemi (3 km) 4. Kontioniemen golf-keskus Vierevänniemi (4 km), kulkee Satamanlahden suojelualueen kautta 5. Kontioranta Paihola (8 km) 6. Kuurna Kulho (12 km), kulkee Pöllövaara Kruununkangas harjujakson kautta 7. Lykynlampi Huhmari (13 km) 8. Lykynlampi Pärnävaara (4 km), kulkee Munakukkula - Niinivaara suojelualueen kautta 9. Törmä Lykynlampi (3 km) 10. Hirsiniemi-Pärnävaara (4 km) 11. Pärnävaara Luovi (8 km), kulkee Koukkelonvaaran suojelualueen kautta 12. Pärnävaara Ylämylly (4 km), kulkee Kononovinkaivannon suojelualueen kautta 13. Ylämylly Niittylahti (27 km), Pyhäselän rantavyöhyke 14. Hasaniemi Utranharju (10 km), Utransaaret 15. Kuhasalo Utransaaret (8 km), Karsikko 16. Kuhasalo Karsikko (4 km), Repokallion virkistysalue 17. Repokallio Reijola (3 km) metsätalouden harjoittamista. Viheryhteystarpeen tarkempi linjaus ja mahdollinen toteuttaminen tapahtuvat aina yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Kaikki 1. vaihemaakuntakaavassa vahvistetut viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla kumotaan 4.vaiheen viheryhteystarpeiden vahvistamisen yhteydessä. 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan seuraavat viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla (Taulukko 9): Veneily ja melonta ovat kasvattaneet hiljalleen suosiotaan viime vuosina. Kasvava kysyntä luo tarpeen kehittää satamaverkostoa erityisesti Pyhäselän pohjoisosassa ja Höytiäisen etelärannalla. Vierasvenesatamamerkinnöillä pyritään säilyttämään sijainniltaan tärkeät käyntisatamat ja kehittämään koko Vuoksen vesimatkailua palvelevaa käyntisatamaverkostoa. Vierasvenesataman varustelutaso käsittää vähimmäisvaatimuksena elintarvikkeiden myyntipisteen, veneille tarkoitetun polttoaineenjakelun ja talousjätehuollon. Sataman läheisyydestä löytyy myös yöpymiseen soveliaita vierasvenepaikkoja. Maakuntakaavassa täydennetään voimassa olevan maakuntakaavan 1. vaiheen vierasvenesatamaverkostoa kahdella kohteella. Liperin Hirsiniemessä varaudutaan seudullisesti merkittävän vierasvenesataman kehittämiseen. Sen lisäksi Kontiolahden Ristilahteen on suunnitteilla erityisesti matkailua ja virkistystä palveleva satama veneilijöille ja melojille. Satama-alue liittyy tiiviisti Kontiorannan muuhun virkistys- ja matkailupalvelutoimintaan. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan seuraavat uudet vierasvenesatamat (taulukko 10): Taulukko 10 Maakuntakaavassa täydennettävät vierasvenesatamat. Kunta Nimi Kaavamerkintä Kontiolahti Kontioranta/Ristilahti vierasvenesatama Liperi Hirsiniemi vierasvenesatama 4. vaihemaakuntakaavan vahvistumisen yhteydessä samalla kumotaan maakuntakaavan voimassa olevat viheryhteystarve-merkinnät kokonaisuutena Joensuun kaupunkiseudulta. Matkailupalvelujen kohteista Kontiolahden Kontiolinnan kehittämishanke kumotaan. Matkailun- ja virkistyksen vetovoima-alueista Jaamankankaan-Huhmarin-Höytiäisen alue kumotaan ja osoitetaan uudelleen Kontiorannan alueella laajennettuna kehittämisen kohdealueena. Virkistyskohteista ampumahiihtostadionin ja Kontioniemen golfkeskuksen kohdemerkinnät kumotaan ja kohteiden merkinnät muutetaan virkistysaluemerkinnäksi. Muutettavat ja kumottavat alueet ja kohteet on esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavaselostus 41

42 Kuva 9 Joensuun seudun viherrakennetta, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja matkailua kuvaava teemakartta. 42 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

43 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset V Virkistysalue (V) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä, viherverkon kannalta erityisen tärkeitä ulkoilu-, retkeily- ja virkistysalueita. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajanasuntorakennuspaikkoja. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. V/a Virkistysalue, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueella voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajanasuntorakennuspaikkoja. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen viherverkon kokonaisuus huomioiden. Erityisesti alueella tulee turvata ampuhiihtostadionin ja sen läheisen ampumaurheilukeskuksen kehittäminen. Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytyksiä virkistyskäytön verkostojen ylläpidolle ja kehittämiselle. Rakentamismääräys Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa tai sen palveluja tukevia rakennuksia. Virkistyskohde (v) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä virkistyksen ja/tai luontomatkailun sekä olemassa olevia että kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön ja/tai luontomatkailun kehittämiseen sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Kohteiden suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen liittyminen maakunnalliseen ulkoilureittiverkostoon. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, MU-1) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan sijainniltaan, metsien monikäytöltään ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Merkintä ei estä normaalia maa- ja metsätalouden harjoittamista. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Lisämerkinnällä -1 osoitetuilla alueilla tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. Maakuntakaavaselostus 43

44 Matkailupalvelujen kohde (rm) Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen olemassa olevia tai suunniteltuja kohteita sekä kehittämishankkeita. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen keskuksen muodostamiseen sekä ottaa huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Vierasvenesatama Merkinnällä osoitetaan vesimatkailuverkoston kehittämisen kannalta merkittävät, maakunnallista ja koko Vuoksen vesistöaluetta palvelevat, nykyiset tai kehitettävät vierasvenesatamat. mv-3 Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3) Merkinnällä osoitetaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. mv-3 Jaamankankaan - Kontiorannan Höytiäisen - Huhmarin alue Alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Kehittämissuositus Aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen, ulkoilun, urheilun ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. 44 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

45 3.7 Muita yksittäisiä tarkistuksia Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maakuntakaavatilanne Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ei ole aiemmin osoitettu lainkaan maakuntakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Metsät ovat uusiutuvana luonnonvarana merkittävä voimavara Pohjois-Karjalalle, jossa niitä hyödynnetään kestävällä periaatteella. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä: Alueidenkäytöllä on edistettävä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan niiden saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on huomioitava luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja laajoja metsätalousalueita tule pirstoa muulla maankäytöllä. Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen sisällä ja/tai sen välittömässä läheisyydessä on alueita, jotka on selkeästi tarpeen rajata pois taajamatoimintojen alueista. Alueiden pääasiallinen maankäyttö on nykyisin ja halutaan jatkossakin olevan nimenomaan maa- ja metsätalous. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa esitetään Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen sisältä tai läheisyydestä muutamia alueita maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Merkinnällä korostetaan alueiden tulevaisuuden käyttöä pääsääntöisesti nimenomaan maa- ja metsätaloudessa. Alueet rajaavat ja jäsentävät taajamatyyppisen alueen kasvua Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen välittömässä läheisyydessä. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset M Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Maakuntakaavaselostus 45

46 3.7.2 Moottorirata-alueet Maakuntakaavatilanne Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2007) ja Kiteen osalta 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2010) on osoitettu vähintään seudullisina tai maakunnallisina moottorirata-alueina neljä aluetta eli Ylämyllyn moottorirata-alue, Kiteen AIMO, Nurmeksen Höljäkän ajoharjoittelurata ja Tuupovaaran Rally Centerin moottorirata merkinnöillä (E1, e1). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttö tavoitteissa pyritään minimoimaan jo olemassa olevat ympäristöön kohdistuvat haitat ja ehkäisemään uusien haittojen syntyä. Maakuntakaavassa melua ja päästöjä aiheuttava moottorirata on sijoitettu lentokentän viereen haittojen minimoimiseksi. Moottoriratatoimintoja koskevat alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on ehkäistävä melusta ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja niiden vaikutuksia on ehkäistävä. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Nykytilanne Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu moottorirata-alue (E1) on pinta-alaltaan 67 hehtaaria. Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alue rajautuu lännessä Polvijärventiehen. Pohjoisessa ja idässä käytännössä lentokenttäalueeseen, mutta alueiden välissä on metsäalue (maakuntakaavassa MU -aluetta ja yleiskaavassa M -aluetta). Eteläpuolella on 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu TP-2 -alue ja Joensuun seudun yhteisessä yleiskaavassa TY/res -alue. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan Ylämyllyn moottorirata-alueen laajennus olemassa olevan moottoriradan yhteyteen. Työn taustaksi on laadittu Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio, jonka yhteenveto löytyy kappaleesta 8.9. Kaavan tarkoituksena on ensisijaisesti tehdä aluevaraus, joka mahdollistaa moottoriradan sijoittumiseen johtavan suunnittelu- ja lupaprosessin. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata Joensuun seudulle paikka moottoriurheilun harjoittelua ja alueelle soveltuvaa moottoriurheilun kilpailutoimintaa varten. Kaavamerkintä ei sinänsä estä laajempaa ja varustellumpaa moottoriurheilukeskusta, mutta sitä ei voi pitää kaavan pääasiallisena tarkoituksena. Kaavamerkinnät eivät myöskään tarkoita sitä, että kaikki moottoriurheilukeskuksen toteutumisen edellytykset olisivat automaattisesti olemassa. Keskeinen vaihe moottoriurheilutoiminnan kehittämisessä on varmistaa tarpeelliset toimenpiteet, joilla pystytään noudattamaan sille asetettavat ympäristölupaehdot. Suunnittelun tavoitteena on toisaalta keskittää melua aiheuttavia toimintoja, tässä tapauksessa moottoriurheilua, ajoharjoittelua ja lentokenttätoimintoja. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu teiden lisäksi teollisuusaluetta, voimalinja ja rautatie. Tämän seurauksena esimerkiksi alueen pohjavesialueelle sijoittuu samankaltaisia riskitoimintoja. Myös äänimaisemaan ja luontoarvoihin liittyvät vaikutukset voidaan nähdä samantyyppisinä. Tällöin voidaan arvioida, että moottoriradan laajennuksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset eivät ole merkittäviä suhteessa muihin alueen toimintojen aiheuttamiin vaikutuksiin ja riskeihin. Myös vaikutuksille altistuvia ihmisiä on vähemmän kuin sijoitettaessa moottorirata lähelle taajama-aluetta. Moottoriradan laajennus -aluevaraus kumoaa samalla osan 1. vaihemaakuntakaavassa olevasta MU -alueesta. Muutoksen peruste on se tosiasia, että alueen virkistyskäyttö on jäänyt vähäiseksi eikä alueella voida katsoa enää olevan ulkoilun kannalta seudullista merkitystä. Reitit, kuten Lykynlammen ja Pärnävaaran yhdistävä latu, kulkevat lentokentän pohjoispuolelta, ja viheryhteystarve on linjattu alueen eteläpuolelta kohti Pärnävaaraa. 4. vaihemaakuntakaavassa moottoriradan laajentumiselle on varattu yhteensä 49 hehtaaria nykyisen varauksen itä- ja pohjoispuolelta. Ensisijaisesti laajennuksen on suunniteltu palvelevan motocross- ja enduromoottoripyöräilyä. Toimijoiden tulisi kuitenkin kehittää moottorirata-aluetta kokonaisuutena erityisesti haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Riittävän laaja aluevaraus mahdollistaa muun muassa meluvallien tehokkaan sijoittelun alueelle. Eri toimintojen keskinäinen koordinaatio on tärkeää myös pohjavesien suojelutoimenpiteiden onnistumiseksi. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset E1 Moottorirata-alue (E1) Merkinnällä osoitetaan moottoriurheilun samoin kuin ajo-opetuksen kannalta seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeät alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 46 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

47 3.8 Muutokset 1. ja 2. vaihemaakuntakaavoihin 1. ja 2. vaihemaakuntakaavoista muutetaan tai kumotaan useita maakuntakaavamerkintöjä, jotka esitetään luvuissa ja vaihemaakuntakaavan ei tehdä lainkaan muutoksia. 4. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä muutetaan tai kumotaan voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät vain siltä osin kuin niitä koskevat uudet merkinnät vahvistetaan. Kumoutuvista maakuntakaavamerkinnöistä on laadittu oma maakuntakaavan mittakaavassa (1: ) esitettävä karttansa Muutettavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät Taulukko ja 2. vaihemaakuntakaavavaiheisiin tehtävät muutokset Kunta Alue ja/tai muutos Uusi merkintä Pinta-ala (ha) Vanha merkintä Kontiolahti Jaamankangas MU-1 (alue) 2861 MU (alue), EP (alue) Kontiolahti Lehmon eritasoliittymän työpaikka-alueen laajentaminen Pinta-ala (ha) MU 2339, EP 535 Maakuntakaavavaihe 1. vaihe ja 2. vaihe TP (alue) 20 MU (alue) vaihe Kontiolahti Ampumahiihtostadionin ympäristö V/a (alue) 211 EP (alue), vaihe v-kohde Kontiolahti Kontiorannan lakkautunut varuskunta-alue A (alue) EP (alue) vaihe osittain ma/km-1 Liperi Nykyisen Ylämyllyn moottorirata-alueen E1 (alue) 47 MU (alue) vaihe laajentaminen kiinni lentokenttäalueeseen Kontiolahti Ampumahiihtostadion ja lähiympäristö V/a (alue) 211 EP (alue), vaihe v (kohde) Kontiolahti Kontioniemen golfkeskus ja lähiympäristö V (alue) 124 A (alue), vaihe v-kohde Liperi Välikankaan työpaikka-alueen laajennus TP (alue) 26 MU (alue) vaihe Nurmes Pitkämäen alue TP-1 (alue) 93 TP-2 (alue) vaihe Liperi Leinosenlammen itäpuoli Ares (alue) 77 MU (alue) vaihe Kontiolahti Kulho Ares (alue) 110 MU (alue), MU 52, 1. vaihe A (alue) A 13 Joensuu/ Rantakylän ja Lehmon eteläosan alueet TP-kme (alue) 150 TP (alue) vaihe Kontiolahti Joensuu Raatekangakaan, Siihtalan ja Käpykankaan alueet TP-kme (alue) 442 TP-e (alue) vaihe Joensuu Siihtalan alue TP-kme (alue) 38 A (alue) vaihe Kontiolahti Raatekankaan pohjoisosa TP-kme (alue) 61 A (alue) vaihe Kontiolahti Lehmon eteläosa TP-kme (alue) 11 A (Alue) vaihe Kontiolahti Uuro TP (alue) 32 EO1-p (alue) vaihe Liperi Lentokentän eteläpuolen ja Välikankaan TPres-1 (alue) 155 A (alue) vaihe TP -alueiden väliin jäänyt A-alue Liperi Lentokentän eteläpuolen ja Välikankaan TP (alue) 39 A (alue) vaihe TP -alueiden väliin jäänyt A-alue Joensuu, Lentokentäntien ja valtatie 9 eteläpuoleinen alue TPres-1 (alue) 10 TP (alue) vaihe Liperi Liperi Honkalampi TP (alue) 39 A (alue) vaihe Joensuu Reijola Ares (alue) 246 A (alue) vaihe Joensuu Mulonpellot M (alue) 236 A (alue) vaihe Joensuu, Paritsansuo, Kulho M (alue) 233 A (alue) vaihe Kontiolahti Kontiolahti Kulho Ares (alue) 39 A (alue) vaihe Kontiolahti Marjosärkkä, Raatesuo M (alue) 235 A (alue) vaihe Kontiolahti Lehmo valtatie 6 välinen alue M (alue) 77 A (Alue) vaihe Joensuu Keskusta-alue C (alue) 37 A (alue) vaihe Joensuu Rantakylä C (alue) 40 A (alue) ja ca vaihe (kohde) Joensuu Utransaaret V (alue) 23 A (alue) vaihe Kitee Anttolan alue A (alue) 57 TP (alue) vaihe Tohmajärvi Kemie A (alue) tp (kohde) 1. vaihe Tohmajärvi Niiralan alue A (alue) tp (kohde) 1. vaihe Polvijärvi Vasarakankaan alue A (alue) tp (kohde) 1. vaihe Kontiolahti Vaskela TP (alue) 24 tp (kohde) 1. vaihe Kontiolahti Uuro TP-1 (alue) 114 tp (kohde) 1. vaihe Maakuntakaavaselostus 47

48 Lisäksi 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuiden pohjalta on tehty useampia teknisluonteisia korjauksia ja aluemuutoksia, jotka eivät ole maakuntakaavan kokonaisuuden kannalta merkittäviä, mutta kaavan yhtenäisyyden kannalta tarpeellisia Kumottavat voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät 1. vaihemaakuntakaavasta kumotaan kokonaan: Taajamatoimintojen alueet (A) Keskustatoimintojen alueet (C, c) Keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskukset (ca) Vähittäiskaupan suuryksiköt (km, km-1, km-2) Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Viheryhteystarpeet 1. vaihemaakuntakaavasta kumotaan yksittäisinä varauksina: Työpaikka-alueita ja -kohteita (TP, TP-1, TP-2, TP-e, tp) Virkistyskohteita (v) Matkailukohde (rm) Puolustusvoimien alue (EP) Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv- 3) Osia maa- ja metsätalousvaltaisista alueista, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) 2. vaihemaakuntakaavasta kumotaan yksittäisinä varauksina: Seudullinen ampumarata (ea) Ampumamelualue (me-1) Osa soranottoalueesta (EO1-p) Osia maa- ja metsätalousvaltaisista alueista, joilla ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Taulukko ja 2. vaihemaakuntakaavoista kumottavat merkinnät Pinta-ala (ha) Kunta Alue Kumottava merkintä Maakuntakaavavaihe Koko maakunta A (alue) vaihe Joensuu Keskusta-alue C (alue) vaihe Seutukeskukset Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Outokumpu, Kitee c (kohde) 1. vaihe Alakeskukset Ylämylly, Lehmo, Reijola, Niinivaara, Rantakylä, Karsikko, ca (kohde) 1. vaihe Noljakka Vähittäiskaupan Pilkko, Raatekangas, Käpykangas, Karsikko, Reijola km, km-1 ja km-2 1. vaihe suuryksiköt (kohde) Kontiolahti Lehmo TP (alue) vaihe Joensuu Käpykangas-Raatekangas Tp-e (alue) vaihe Joensuu, Lentokentäntien alue TP (alue) vaihe Liperi Joensuu, Rantakylän ja Lehmon eteläosan alueet TP (alue) vaihe Kontiolahti Joensuu Reijolan alue TP-1 (alue) vaihe Liperi Välikankaan alue TP-2 (alue) vaihe Kitee Anttolan alue TP (alue) vaihe Kontiolahti Uuron ja Vaskelan alueet tp (kohde) 1. vaihe Tohmajärvi Niiralan alue tp (kohde) 1. vaihe Tohmajärvi Kemien alue tp (kohde) 1. vaihe Polvijärvi Vasarakankaan alue tp (kohde) 1. vaihe Kontiolahti Kontioranta ea (kohde) 2.vaihe Kontiolahti Kontioranta me-1 (alue) 2.vaihe Viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudun viheryhteystarpeet - (kehittämisperiaatemerkintä) 1. vaihe Kontiolahti Kontioniemi rm (kohde) 1. vaihe Kontiolahti Kontioniemi v (kohde) 1. vaihe Kontiolahti Kontiolahden ah-keskus v (kohde) 1. vaihe Kontiolahti, Liperi, Matkailun- ja virkistyksen vetovoima-alue mv-3 (kehittämisperiaatemerkintä) 1. vaihe Polvijärvi Joensuu Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta (Karhunmäen itäpuoli ja Iiksenvaara/Iiksenniitty suunta) - (kohde) 1. vaihe 48 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

49 Kaikki olemassa olevat Joensuun kaupunkiseudun viheryhteydet kumotaan ja korvataan uusilla yhteyksillä. Karsikosta-Heinävaaraan Kulhosta-Kuurnan kanavalle Repokalliosta Niittylahden opistolle Utranharjulta Marjosärkkien kautta Jaamankankaalle Utranharjulta Ukonharjun kautta Jaamankankaalle Suurin osa viheryhteystarpeista säilyy ja osan linjaus muuttuu. Seuraavat yhteydet poistuvat maakuntakaavasta kokonaan, koska niillä ei ole katsottu olevan laajaa seudullista tai maakunnallista merkitystä: Repokallio-Heinävaara Viinijärvi Outokumpu Utranharju Marjosärkkä Jaamankangas Siilainen Jaamankangas Jaamankankaan poikittainen yhteys Noljakasta Siilaisten puron vartta Marjosärkille Hasaniemestä Noljakan kautta Marjalaan ja Ylämyllylle kulkeva rantareitti Marjalasta Pärnävaaralle Lykynlammelta Huhmariin Lykynlammelta Pärnävaaran kautta Käsämään ja edelleen Outokumpuun Maakuntakaavaselostus 49

50 4 Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, ja niiden avulla on voitava arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset. Vaikutukset tulee arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisen ryhmittelyn mukaisesti. Tällöin tulee arvioida maakuntakaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon muut vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on tehtävä siinä laajuudessa kuin maakuntakaava yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Maakuntakaavan vaikutuksia tulee arvioida keskittyen merkittäviin vaikutuksiin. Vaikutusten merkittävyyttä on pohdittava kunkin alueenkäyttömuodon kannalta ja suhteessa eri osallisryhmiin. Vaikutusten arviointi on osa kaavan valmisteluprosessia. Arviointi tuottaa tietoa suunnittelijoille, päättäjille ja osallisille kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Haitallisia vaikutuksia vältetään sopivilla kaavaratkaisuilla sekä kaavamääräyksillä. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja, joita olisi suositeltava hyödyntää kaavaa toteutettaessa. 4. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi käynnistettiin jo kaavan luonnosvaiheessa. Pääasiallinen arviointityö on tehty luonnosvaiheen kuulemis- ja lausunnolla olovaiheen jälkeen hyödyntämällä valmistuneita selvityksiä sekä saatua palautetta. Arviointityön tukena on käytetty lukuisia selvityksiä, kuten Natura- tarveharkinta, kauppapaikkaselvitys, ampumarataselvitys ja virkistys- ja matkailuselvitys sekä Jaamankankaan yhteenvetoselvitys. Maakuntakaavan vaikutusten arviointiin on koko kaavaprosessin ajan osallistunut suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia varten koottu maakunnallinen SOVA -ryhmä, jossa on edustajat maakuntaliiton lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Pohjois-Karjalan ELY -keskuksesta ja Itä-Suomen yliopistosta. SOVA -ryhmä on antanut kommentteja kaavaprosessin eri vaiheissa ja seurannut, miten ne on otettu huomioon maakuntakaavan sisällössä. 4.1 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset Kokonaisvaikutusten yhteenveto Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arvioinnissa esitetään koko kaavan erilaisten vaikutusten arviointi yhdessä. Arvioinnilla pyritään esittämään merkittävimmät kaavasta aiheutuvat vaikutukset. Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten yhteenveto on esitetty taulukossa 13. Taajamatoimintojen tiivistäminen ja kehittäminen yhdessä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen, virkistysalueiden, joukkoliikenteen laatukäytävien, viheryhteystarvemerkintöjen, MU -alueiden ja jossain määrin myös M -alueiden kanssa tukevat eheän yhdyskuntarakenteen rakentumista. Ratkaisut tukevat omalta osaltaan sitä tavoitetta, että joukkoliikenteen sekä lähivirkistysalueiden kehittäminen on mahdollista. Yhdyskuntarakennetta on kaavassa tiivistetty, mutta samalla on myös huolehdittu että seudullinen viherverkko säilyy laadukkaana ja nivoutuu yhteen muun muassa viheryhteystarpeiden kautta. Ranta-alueet ovat olleet erityisen vahvasti mukana kaavaratkaisussa kaupunkiseudulla. Näiden toimenpiteiden pohjalta on ollut samalla mahdollista kehittää vetovoimaista ja viihtyisää maakuntakeskusta. Riskinä on, että taajamat rakentuvat liian väljästi, jotta paikallisia palveluita saadaan kehitettyä. Toisaalta uhkana voi olla myös, että paikallisesti merkittävät lähivirkistysalueet pirstoutuvat tonttien välisiksi suojakaistoiksi, siten että pääsy vapaille ranta-alueille eikä seudullisille virkistysreiteille estyy. Hyvä on kuitenkin huomioida, että vaikka maakuntakaavan taajama-alueiden mitoitusta on pienennetty voimasta olevasta maakuntakaavasta noin 8,5 %, edelleen taajama-alueissa on olemassa väljyyttä. Maakuntakaavan mukaiset vähittäiskaupan sijaintija mitoitusratkaisut antavat hyvän lähtökohdan alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Esityksen mukainen kaupan palveluverkko luo edellytykset maakuntakeskuksen sekä seutu- ja 50 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

51 kuntakeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistumiselle. Kaupan kokonaismitoitus, vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittelu ja sallitut kerrosneliömäärät mahdollistavat kaupan kasvun kysynnän asettamissa rajoissa. Yksiköt voivat sijoittua seudullisesti eri keskuksiin vahvistaen seutukeskuksia ja sitä ympäröivää maaseutua paranevalla palvelutasolla. Yksiköt voivat myös sijoittua Joensuun keskustaan lisäten sen vetovoimaa ja mahdollistaen asioinnin myös joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen keinoin. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan mukainen kaupan sijoittaminen keskusta-alueille vahvistaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitetta, jonka mukaan keskusta-alueita tulisi kehittää kaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina. Päivittäistavarakauppa ja erikoiskauppa sijoittuvat maakuntakaavaratkaisussa pääosin keskusta-alueille, mikä vahvistaa keskustojen kehitystä ja keskustojen vetovoimaa. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuva uusi kauppa on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuta keskustaan soveltumatonta kauppaa, joten se ei kilpaile keskustan kaupan kanssa eikä siltä osin vaikuta kielteisesti keskusta-alueiden kehittymiseen. Kaupan kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota haitallisia ilmastovaikutuksia vähentäviin ratkaisuihin sekä toiminnallisuuteen muun yhdyskuntarakenteen kanssa. Taajama, keskusta- ja vähittäiskaupan suuryksikkökohteilla maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1 vaihemaakuntakaavan tkk -merkinnöillä seutukeskuksissa sekä 3. vaihemaakuntakaavan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman erityismerkinnöin (ma/km ja ma/kv). Arkeologinen kulttuuriperintö Kulttuuriympäristöön voidaan lukea arkeologisten kohteiden sekä muinaisjäännösten lisäksi muun muassa toisen maailmansodan aikaisia kohteita ja muita niin nuoria kohteita, joita ei katsota vielä iän puolesta muinaisjäännöksiksi. Vedenalainen arkeologinen kulttuuriperintö keskittyy Pohjois-Karjalassa rantoihin. Arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit katsotaan vanhentuneiksi, kun niistä on kulunut 10 vuotta. Uusia, ajantasaisia arkeologisia inventointeja tehdään eniten kaavoituksen ja erilaisten rakennushankkeiden, kuten tie-, sähköja kunnallistekniikan linjojen suunnittelun yhteydessä sekä Metsähallituksen mailla. Museovirasto on inventoinut Salpalinjan vuosina Arkeologisen kulttuuriperinnön turvaaminen edellyttääkin paikallisen inventoinnin tekemistä silloin, kun uusi maankäyttö voi asettaa uhan esimerkiksi muinaisjäännöksille. Rakentamisen lisäksi muun muassa virkistysalueiden perustaminen ja rakenteet voivat uhata maan alle hautuneita kohteita. Huomionarvoista on, että Jaamankankaalle ei ole tehty arkeologista inventointia. Teollisuus- ja työpaikka-alueet mahdollistavat Joensuun seudun taloudellisen kasvun ja erityisesti normaalia enemmän tilaa vaativien toimintojen (työpaikkojen) vaihtoehtoisen sijoittumisen kaupunkirakenteessa. Alueet sijoittuvat siten, että on mahdollista pitää haitalliset ympäristövaikutukset vähäisinä. Nurmeksen biojalostamo on kehitysmahdollisuus koko Pielisen Karjalan seudulle ja laajemmin maakunnalle. Toteutuessaan hanke edistää merkittävästi Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteita. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut sisältävät merkittäviä matkailuelinkeinon kehittymismahdollisuuksia erityisesti Kontiorannan entisellä varuskunta-alueella (Virkistysalueet, viheryhteydet, maa- ja metsätalouden alueet sekä matkailupalvelukohteet). Matkailuelinkeinon kehittyminen voi tuoda mukanaan majoituskapasiteettia, entistä parempia urheilua (erityisesti ampumahiihto), ulkoilua ja virkistystä tukevia palveluja ja rakenteita sekä näiden myötää työpaikkoja. Lisäksi alueen vetovoimainen virkistysreittiverkosto kehittyy ja siihen liittyvät luonto- ja maisema-arvot vahvistuvat. Teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä Kontiorannan matkailualueen kehittäminen toteuttavat osaltaan valtion ja Joensuun seudun kasvusopimusta. Kaavassa osoitetaan uusi ampumaradan paikka Kontiorantaan. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Onttolan merkintää ei poisteta, sillä siellä jatkuu viranomaisten ampumaharjoittelu. Ampumaratakeskus tukee toiminnallisesti kehitettävää matkailualuetta. Investointina se tulee olemaan muun muassa kuntataloudelle iso. Joensuun seudulla jo olevilla haulikkoradoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuudet. Kaikille lajeille ei ole mahdollista osoittaa Joensuun kaupunkiseudulle seudullisesti merkittävää ampumarataa. Näitä ovat muun muassa haulikko- ja practical -ammunta. Lisäksi on arvioitu, että uutta rataa Kontiorantaan voidaan aloittaa rakentamaan aikaisintaan 2020, kun Onttolan radan siviilikäyttö päättyi vuoden 2015 alusta. Moottorirata-alueen laajennuksen mahdolliset haitalliset vaikutukset liittyvät meluun ja pohjavesiin. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Kaava mahdollistaa joensuun kaupunkiseudun sekä maakunnan seutukeskusten kehittymisen vetovoimaisiksi ja asukkaiden sujuvaa arkea, liikunnallisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta tukeviksi yhdyskunniksi. Onnistuessaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa luodaan puitteet, jossa kauppa kehittyy kestävästi ja jolla on suotuisa vaikutus kuntatalouteen hilliten mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia. Riskinä on muun muassa julkisen tilan väheneminen, vapaiden rantojen väheneminen ja yhdyskuntarakenteen autoriippuvuus yksittäisten ratkaisujen kerrannaisvaikutuksena. Maakuntakaavaselostus 51

52 Taulukko 13 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset Taajamatoimintojen alueet / Teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä varastoalueet Ampumaradat Virkistys ja matkailu Viheryhteydet Maa- ja metsätalous alueet Moottorirata 0(-) Keskustatoiminnot + 0 +/- +/- 0/+ ++ Vähittäiskauppa 0 0 +/- +/- 0/- ++ Suorat vaikutukset: - - merkittävät negatiiviset vaikutukset - vähäiset negatiiviset vaikutukset 0 neutraalit vaikutukset + vähäiset positiiviset vaikutukset ++ merkittävät positiiviset vaikutukset 4.2 Vaikutukset maankäyttöluokittain Taajamatoimintojen alueet Joensuun kaupunkiseudulle odotetaan muuttavan uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Kaavassa osoitetaan taajamatoimintojen aluetta (A) sekä taajamatoimintojen reservialuetta (ares) muun muassa Ylämyllyn, Kontiorannan ja Kontiolahden kirkonkylän, alueelle. A alueita on jossain määrin muutettu ares alueiksi ja M alueiksi (Reijola, Kulho). Iiksenvaaran kylälle on tullut ares- kohdemerkintä. Lisäksi taajamatoimintojen rajauksia on tarkistettu myös muun maakunnan taajamarakenteen osalta. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaiken kaikkiaan maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen alueiden pinta-ala Pohjois-Karjalassa on taajama-alueiden reservialueet mukaan lukien ha. Samaan aikaan voimassa olevan maakuntakaavan taajama-alueiden pinta-ala on ha. Maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen esitettävä alue on ha / 4,7 % pienempi kuin voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden pinta-ala Taajamaluetteloon ei ole tullut mukaan varsinaisesti uusia taajamia. Reservialueista valtaosa on voimassa olevassa maakuntakaavassa taajama-alueina, mutta ne muutetaan reservialueiksi eli tulevaisuuden taajamatoimintojen laajennusalueiksi (Reijola, Kulho). Samaan aikaan kaupunkiseudun yhtenäisellä taajamatoimintojen alueella on myös rajattu sijainniltaan ja rakennettavuudeltaan heikkoja alueita kokonaan pois taajama-alueesta (Kulho). Kokonaisuutena Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen pinta-ala vähenee uudessa esityksessä voimassa olevasta maakuntakaavan taajamatoimintojen alueesta noin 8,5 prosenttia (pinta-alan muutos hehtaarista ja nyt hehtaariin reservialueineen). Samaan aikaan kaupunkiseudun ulkopuolisen maakunnan taajamatoimintojen alueiden pinta-ala vähenee voimassa olevasta maakuntakaavan taajama-alueista 140 ha (1,1 prosenttia). Taajamatoiminnot sijoittuvat yhdyskuntarakennetta eheyttävästi siten, että luodaan mahdollisuuksia julkisten ja yksityisten lähipalvelujen, kevyenliikenteenverkoston sekä joukkoliikenteen kehittämiselle. 52 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

53 Alueilla myös lähivirkistysalueiden kehittäminen on mahdollista. Alueiden läheisyydessä on myös maakunnallisesti merkittäviä laajahakoja virkistyskäytön mahdollistavia yhtenäisiä alueita, joiden arvoja vapaa-ajan alueina turvataan MU- ja jossain määrin myös M ja V merkinnöillä. Taajama- ja viheralueiden sijoittuminen tukevat osaltaan eheän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Samalla on mahdollista kehittää vetovoimaista ja viihtyisää maakuntakeskusta. Leinosenlammen Ares alue siirtää viheryhteystarpeen Polvijärventien itäpuolelle. Viheryhteyden siirtäminen on kuitenkin perusteltua, sillä sen lähtöpaikaksi tulee Hirsiniemen venesatama ja VT9 ylityspaikka on luonteva Polvijärventien liittymä. Leinosenlammen viheryhteystarpeilla sekä rannan läheisyydellä on paikallista merkitystä koko Ylämyllyn Jyrinkylän taajamalle, mikä on otettava alueen yleiskaavoituksessa huomioon. Yksityiskohtaisemman suunnittelun riskinä on, että taajamat rakentuvat liian väljästi, jotta paikallisia palveluita saadaan kehitettyä. Samalla virkistysalueet uhkaavat pirstoutua tonttien välisiksi suojakaistoiksi ja turvallisen liikenneverkon rakentamisen asukaskohtaiset kustannukset nousevat. Taajamatoimintojen alue aiheuttaa kunnille kustannuksia investoitaessa infrastruktuuriin ja palveluihin. Toisaalta yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta edistää, kun luovutaan rakentamisesta heikon maaperän alueille esimerkiksi Kontiolahden Lehmossa ja Kulhossa. Uudet asukkaat ja taloudellinen kasvu tuovat verotuloja kunnille. Yksityiskohtainen suunnittelu ja palvelujen organisointi vaikuttavat osaltaan siihen, millaiset sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhoidon kustannukset tulevaisuudessa kunnalle syntyvät. Suunnittelulla ja rakentamisen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa yhdyskunnan energiatehokkuuteen. Toimintojen keskittyminen taajamiin vahvistaa Joensuun kaupunkiseudun asemaa maakunnan elinkeinotoiminnan keskuksena. Asukasmäärän kasvun takia liikennemäärät kaupunkiseudun sisääntuloväylillä sekä sisäisillä pääväylillä kasvavat. Toisaalta tiivis taajamatoimintojen alue parantaa toimivan joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä vähentäen yksityisautoilun tarvetta. Joensuun seudun hallittu kasvu edellyttääkin, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja muiden hallinnonalojen toiminnassa ratkaistaan liikennekysymykset kestävällä tavalla ja pyritään järjestämään eri toiminut minimoimalla liikkumistarvetta. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää tarvetta uusien luonnonalueiden käyttöön otolle ja olemassa olevien luontoalueiden pirstoutumista. Hyvällä taajamatoimintojen suunnittelulla voidaan turvata taajamien sisäinen viheralueverkosto ja viheryhteydet. Kaavan muutokset taajama-alueilla eivät uhkaa luonnonsuojelualueiden luontoarvoja. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset ovat merkittäviä, mutta haitallisia vaikutuksia voidaan arvioida syntyvän vain vähän. Arviolta uutta asukasta muuttaa Joensuun kaupunkiseudulle 2030 mennessä. Nämä asukkaat sijoittuvat tavoitteiden mukaan pääasiassa jo olemassa oleville taajama-alueille. Väljästi asuttujen alueiden tiivistäminen mahdollistaa kaupunkikuvan kehittämisen ja parantamisen. Lisärakentaminen vähentää luonto- ja viherympäristön määrää, mikä korostaa hyvän yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä kauniin maisemakuvan turvaamiseksi. Kaavamääräyksessä taajamatoimintojen alueilla edellytetään otettavan huomioon viherverkoston ja kulttuuriympäristön erityispiirteet sekä rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön kohteiden arvojen säilyttäminen. Taajamatoimintojen alueilla kulttuuriperintöarvojen säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. Tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä on tehdä esimerkiksi arkeologiset inventoinnit siinä vaiheessa, kun yksityiskohtaisempi suunnittelu ja varsinainen rakentaminen ovat ajankohtaisia. Kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1. ja 3. vaihemaakuntakaavan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman erityismerkinnöin (ma/km ja ma/kv, ma, sr). Erityisesti arkeologisen kulttuuriympäristön turvaamiseksi on tärkeää tehdä tarpeelliset selvitykset. Tarkoituksenmukaisin vaihe selvityksille on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ennen rakennushankkeiden toteuttamista. Esimerkiksi Ylämyllyn taajama laajenemissuunnassa on muinaismuotoja (pyyntikuoppia), mitkä saadaan turvattua alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen parantavat palvelutasoa ja palveluiden saavutettavuutta taajamissa. Myös asumisen laadun kannalta heikompien alueiden muuttaminen Polvijärventien ja Lentoväylän välissä työpaikka-alueiksi ja korvaaminen muilla yhdyskuntarakenteeseen yhdistyvällä reservillä Leinosenlammen itäpuolella parantaa tulevien asukkaiden elinoloja erityisesti meluvaikutusten näkökulmasta. Jos asutus siirtyy maakunnan maaseudulta taajamiin, heikentää se maaseutualueilla edellytyksiä palvelujen hyvälle saavutettavuudelle heikkenee ja voi aiheuttaa asiointimatkojen pitenemistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää asukaskohtaisen kaupunkitilan ja lähivirkistysalueiden määrää. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, ettei muutos välttämättä heikennä elinoloja. Maakuntakaavaselostus 53

54 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Rakentamista sijoittuu myös pohjavesialueille, mikä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Liikenteen kasvu voi paikallisesti vaikuttaa ilmanlaatua heikentävästi. Mikäli yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen, energiataloudelliset ratkaisut sekä liikkumistarpeen minimointi onnistuvat, jäävät haitalliset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun vähäisiksi Kauppa ja aluerakenne Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) mukaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupankaupan suuryksikön alaraja tulee määritellä maakuntakaavassa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus perustuu tilanteeseen vuonna 2030, jossa yksityisen kulutuksen kasvu on ennakoitu kehittyvän päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/ vuosi. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman lisäksi Pohjois-Karjalan ostovoimaa lisää kasvava matkailu ja vapaa-ajan asukkaiden kulutus. Matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan Pohjois-karjalan viisumivapausselvityksen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013) mukaisesti: oletettuun viisumivapauden toteutumisvuoteen asti kasvu on 11 %/ vuosi (=sama kuin vuosien kasvu), viisumivapausvuonna kasvu 40 % ja sen jälkeen kasvu on 7 % / vuosi. Mikäli kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana, vähittäiskaupan kokonaismitoitus on vuonna 2030 noin k-m2 ja uuden liiketilan maksimitarve noin k-m2. Maakuntakaavan pohjana ovat kaupan trendit huomioiva laskelma ja sen perusteella peruslaskelmasta on vähennetty kerrosneliöitä. Verkkokaupan vaikutus on arvioitu kohdentuvan erikoiskauppaan -10 % suuruisena ja myyntitehokkuuden kasvun kaikille kaupan toimialoille -5 % suuruisena vuoteen 2030 mennessä. Tämän perusteella maakuntakaavassa käytetty vähittäiskaupan kokonaismitoitus on kerrosneliömetriä, josta uuden liiketilan enimmäistarve on kerrosneliömetriä. Maakuntakaavassa esitetty vähittäiskaupan palveluverkko turvaa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin k-m2, josta keskusta-alueiden suuryksiköiden enimmäismitoitusten määrä on yhteensä noin k-m² eli on noin 29 % vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta. Keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusten määrä on yhteensä noin k-m², joka on noin 41 % kokonaismitoituksesta. Näin ollen kokonaismitoituksesta jää keskusta-alueiden pieniin yksiköihin ja pienempiin keskuksiin sekä paikallisesti merkittäville kaupan alueille noin k-m² eli 30 % kokonaismitoituksesta. Kuntatasolla enimmäismitoitukset on määritelty niin, että Tohmajärveä lukuun ottamatta keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset yhteensä eivät ylitä kunnan laskennallista kokonaismitoitusta. Tohmajärvellä ylitys johtuu rajanylitysliikenteeseen perustuvasta Niiralan kaupan alueesta. Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella on 3000 k-m² lukuun ottamatta maakuntakaavassa esitettyä keskusverkkoa, jotka on merkitty seutukeskuksena kohdemerkinnällä (c), osittain seudullista merkitystä omaavana keskuksena (c1), alakeskuksena (ca) tai Joensuun tilaa vaativan kaupan työpaikka-alueena (TP-kme) sekä paikallisesti merkittävinä kuntakeskuksina (ca1). Keskustatoimintojen aluemerkintäalueelle, joka sijaitsee Joensuun keskustassa ja Rantakylässä ei aseteta vähittäiskaupan ylärajaa eikä määritellä enimmäismitoitusta kaupan kerrosneliömäärälle. Kohdemerkintöjen c, c1 ja ca -alueilla vähittäiskaupan suuryksikön alaraja vaihtelee 4000 ja k-m2 välillä. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon ainoastaan vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosneliömäärät. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupan kehittyminen vahvistaa keskustojen asemaa ja monipuolistaa niiden palvelurakennetta. Toisin sanoen maakuntakaavan mukainen kaupan palveluverkko luo edellytykset maakuntakeskuksen sekä seutu- ja kuntakeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistumiselle. Joensuun kaupunkikeskustan merkitys maakunnan ja elinkeinoelämän toimintojen keskipisteenä korostuu. Kaava mahdollistaa myös seutukeskusten kaupallisten palvelujen kehittymisen siten, että se tukee maakunnan tasapuolista asuttuna pysymistä. Seututasolla keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset käyttävät seudun kokonaismitoituksesta Joensuun seudulla 72 %, Keski-Karjalan seudulla 84 % ja Pielisen Karjalan seudulla 39 %. Esitetyt kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut mahdollistavat näin ollen myös keskustatoimintojen alueiden pienten yksiköiden, kaupunkiseudun alakeskusten, paikalliskeskusten sekä paikallisesti merkittävien kaupan alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Kuntatasolla enimmäismitoitukset on määritelty niin, että Tohmajärveä lukuun ottamatta keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset yhteensä eivät ylitä kunnan laskennallista kokonaismitoitusta. Tohmajärvellä mitoitukseen vaikuttaa Niiralan rajaylitysasemalta kulkevien matkailijoiden ostovoima. 54 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

55 Keskustatoimintojen alueiden palvelun ja kaupan kehittäminen edistää niiden taloudellista vaikutusta maakunnassa ja seutukunnissa. Yksityiset investoinnit työllistävät ja tuottavat verotuloja kunnalle. Kuntatalous joutuu investoimaan muun muassa liikenneratkaisuihin. Kaupan mitoituksessa on myös otettu huomioon se, että enimmäismitoituksen määrittäminen liian pieneksi rajoittaisi uusien toimijoiden sijoittumismahdollisuuksia ja antaisi olemassa oleville toimijoille kilpailuedun uusiin toimijoihin verrattuna. Keskusta-alueiden kehittymisellä on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Tämä edellyttää liikennejärjestelmän kehittämistä, jotta kasvavat liikennemäärät eivät heikennä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Keskustojen kehittäminen edellyttää ja mahdollistaa toimivien joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen verkostojen kehittämisen. Maakuntakaavan mukainen kaupan palveluverkko luo edellytykset tarkoituksenmukaiselle kaupan rakenteelle, jossa vähittäiskaupan palvelut sijoittuvat nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja ovat hyvin saavutettavissa. Tiivis aluerakenne ja kaupan sijainti keskuksissa edesauttavat ostosmatkojen pituuden pitämistä kohtuullisina. Taajama-alueilla ostosmatkat on lisäksi useimmiten mahdollista tehdä kävellen tai pyörällä, mikä on myös yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteista. Joukkoliikenteen hyödyntäminen ostosmatkoilla on mahdollista lähinnä Joensuun kaupunkialueella, sillä muualla maakunnassa joukkoliikenteen tarjonta on vähäisempää. Joukkoliikenne voi kuitenkin palvella maakunnasta Joensuuhun suuntautuvaa asiointia. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, eikä niillä sinällään ole vaikutusta muuten kuin paikallisesti luontoon ja luonnonvaroihin. Keskustatoimintojen alueella tulee huomioida riittävä viheralueiden määrä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Keskustatoimintojen alueiden kehittäminen ja tehostaminen mahdollistaa eheän kaupunkikuvan kehityksen. Taajamatoimintojen alueiden ja keskusta-alueiden ja kohteiden kulttuuriympäristön erityispiirteet on huomioitu ko. alueiden ja kohteiden suunnittelumääräyksissä. Joensuun keskustassa rakennettu kulttuuriympäristö on suojeltu asema-kaavaratkaisuilla. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Pohjois-Karjalassa asuntokunnista autottomia on 27,2 %. Kaupan kehittyminen keskusta-alueilla ja joukkoliikenteen laatukäytävien varrella parantaa autottomien mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita. Lisääntyvät autoliikennemäärät keskustassa voivat heikentää keskusta-alueen ilmanlaatua paikallisesti. Keskustatoimintojen alueiden kehittäminen monipuolistaa palvelutarjontaa ja edistää palveluiden saavuttamista. Seutukeskusten väestön kasvu vahvistaa osaltaan maaseutualueen seutukeskuksien palveluiden säilymistä ja vähentää pitkien asiointimatkojen tarvetta. Keskustatoiminnot tuovat työpaikkoja. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Keskustatoiminnot sijoittuvat olemassa olevan taajama-rakenteen sisään, joten niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia sen lisäksi, mitä taajama-alueilla on. Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Rakentamista sijoittuu myös pohjavesialueille, mikä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä. Liikenteen kasvu voi paikallisesti vaikuttaa ilmanlaatua heikentävästi. Mikäli yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen, energiataloudelliset ratkaisut sekä liikkumistarpeen minimointi onnistuvat, jäävät haitalliset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun vähäisiksi. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Keskustatoiminnoilla on yhteisvaikutuksia taajama-alueiden, virkistysalueiden sekä kaupan suuryksiköiden kanssa. Vaikutuksista luvussa Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu maakuntakaavaan merkinnöillä km ja kme (tilaa vaativan kaupan suuryksikkö). Osa tilaa vaativasta erikoiskaupasta sijoittuu Käpykankaana-Raatekankaan-Salpakankaan-Siihtalan alueelle, joka on maakuntakaavassa osoitettu työpaikkatoimintojen alueena (TP-kme). Niiralaan on merkitty kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue (kma-r). Maakuntakaavan mukaisessa kaupan palveluverkossa merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat Joensuun, Ilomantsin, Juuan, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Tohmajärven keskustatoimintojen alueille sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille Joensuussa (Voimatien alue, Pilkko, Raatekankaan alue, Karsikko ja Reijola), tilaa vaativan kaupan alueelle Joensuussa (TP-kme), tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden alueille Joensuussa (Papinkangas/kme) ja Kontiolahdella (Lehmo/kme) sekä kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen alueelle Tohmajärven Niiralassa (kma-r). Maakuntakaavaselostus 55

56 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupan suuryksiköiden rakentamishankkeet ovat merkittäviä yksityisiä investointeja alueella. Hankkeet vaativat infrastruktuuri-investointeja myös kunnilta. Ruuhkautuva liikenne saattaa aiheuttaa tarpeen kalliisiinkin liikennehankkeisiin. Hyvällä suunnittelulla kaupan yksiköistä voidaan tehdä energiatehokkaita. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset on laskettu siten, että ne mahdollistavat vähittäiskaupan toiminnan kehittämisen sekä ovat myös kilpailun toimivuuden näkökulmasta perusteltuja. Esimerkiksi Joensuun Pilkon vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitusta kasvatettiin ehdotusvaiheessa k-m k-m 2 nimenomaan, että alue mahdollistaisi myös uusien kaupan toimijoiden sijoittumisen alueelle, joka sijaitsee Joensuun kaupungin taajamarakenteessa. Vähittäiskaupan suuryksiköt voivat sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle, mikäli sijainti on kaupan laatu huomioon ottaen perustultua. Suositusten mukaisessa kaupan tavoitteellisessa palveluverkossa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on mahdollista Joensuun ja Niiralan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueilla sekä Joensuun tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella, Joensuun Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella ja Kontiolahden Lehmon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella. Suositusten mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköt ovat Karsikon, Reijolan ja Niiralan vähittäiskaupan suuryksiköitä lukuun ottamatta olemassa olevia kaupan alueita. Joensuun tilaa vaativan erikoiskaupan alue (TP-kme) kattaa olemassa olevien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan nykyisten suurmyymälöiden sijaintialueet ja mahdollistaa niiden laajenemisen sekä uusien yksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Joensuun Papinkankaan ja Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän alueet mahdollistavat uuden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toteutumisen olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa tai kiinteästi olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunalla tarjoten erinomaisen liikenteellisen saavutettavuuden. Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet sijaitsevat Niiralan, Lehmon ja Papinkankaan alueita/kohteita lukuun ottamatta nykyisessä taajamarakenteessa ja ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueiden sijainti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin on keskeinen, joten niillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Lisäksi Lehmon ja Papinkankaan osalta puhutaan nimenomaan tilaa vaativasta kaupasta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueiden väestömäärä vaihtelee siten, että alueesta riippuen alle kolmen kilometrin säteellä on asukasta ja alle kilometrin säteellä asukasta. (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys) Pääteiden varsilla sijaitsevat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat hyvin saavutettavissa, jolloin liikennemäärät lisääntyvät erityisesti pääväylillä erityisesti huipputuntien aikaan. Suuryksiköissä asioidaan pääsääntöisesti henkilöautoilla, kuitenkin suuryksiköiden sijainti sekä kaupunkiseudulla että muissa kuntakeskuksissa mahdollistaa asiointia myös kävellen ja pyöräillen sekä joukkoliikenteellä. Nykyisiin kuntakeskuksiin sijoittuvat vähittäiskaupan seudulliset suuryksiköt eivät muodosta liikenteen näkökulmasta haasteita, sillä ne sijaitsevat keskuksissa nykyisten liikenneyhteyksien varrella ja alueilla, joille jo suuntautuu ostosmatkoja. (Taulukko 14.) Niirala on kansainvälinen rajanylityspaikka, jolla on keskeinen merkitys koko Pohjois-Karjalan matkailulle ja sen kehitykselle. Vuonna 2013 rajanylityksiä oli noin 1,6 miljoonaa. Seuraavien viiden vuoden aikana rajanylitysliikenteen arvioidaan kasvavan % vuodessa ja nousevan yli 2,5 miljoonaan. Niirala sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan pääosin rajanylitysliikenteen kysyntään perustuen, jolloin alueen liikerakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven keskustan kaupan kehitykseen. Niiralan vähittäiskaupan suuryksikkö mahdollistaa rajan läheisyyteen syntyvän yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehittämisen. Kaavamerkintä korvaa entisen työpaikka-alue kohdemerkinnän ja kaupan rakenteet tullevat sijoittumaan hyödyntäen osaltaan valmista rakennuskantaa. Niiralan vähittäiskaupan suuryksik- Taulukko 14 Väestömäärä vähittäiskaupan suuryksiköiden 1 ja 3 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeillä Vähittäiskaupan suuryksikkö Väestömäärä 0-1 km Väestömäärä 0-3 km Karsikko Voimatien alue Pilkko Raatekankaan alue Reijola Joensuun tiva-kaupan alue (TP-kme) Niirala Lehmon eritasoliittymä Papinkankaan alue Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

57 kö houkuttelee venäläisiä asiakkaita ja lisännee rajanylitysten määrää. Se palvelee hyvin matkailijoita, jotka ylittävän rajan pelkästään ostoksilla käymiseksi, ramppaajia. Kauppakeskus mahdollistaa venäläisille ostosmatkailun rajan pinnassa, jolloin ei tarvitse rampata taajamakeskuksiin saakka. Tällöin liikenne muulla tieverkolla vähenee. Kaupan näkökulmasta tärkeän kasvavan rajaliikenteen tarpeet on huomioitu jo liikenneyhteyksien kehittämisen suunnittelussa, mutta tietoa hankkeiden rahoituksen järjestymisestä ei vielä ole. Nykyisten tietojen valossa tieyhteyden parantaminen Niiralan rajanylityspaikalta valtatielle 6 on tarpeen. Rajanylityspaikalle johtavien tieyhteyksien kehittämisen lisäksi on tärkeää kehittää myös joukkoliikennettä Venäjän ja Pohjois-Karjalan välillä. Joensuun ja Petroskoin välillä on aloitettu säännöllinen bussiyhteys vuonna 2013 ja henkilöjunayhteydestä on tehty muutamia kokeiluja eri lomakausien aikoina (Niiralan kaupan ja rajaliikenteen ). Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Osoitetuilla alueilla ei ole erityisiä luonto- tai ympäristöarvoja, jotka voisivat vaarantua suuryksiköiden toteuttamisen myötä. Paikallisesti tarkasteltuna uudet ja laajenevat vähittäiskaupan suuryksiköt tarvitsevat laajoja maa-alueita rakentamiseen ja pysäköintiin, jotka pienenentävät muussa maankäytössä olevia alueita. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Paljon tilaa vievät kaupan suuryksiköt laajoine pysäköintialueineen muuttavat voimakkaasti maisemaa ja kaupunkikuvaa. Tähänastinen kehitys ei keskimäärin ole ollut pelkästään maisemallisesti positiivinen. Tähän on mahdollista saada muutosta, sillä taajama, keskusta- ja vähittäiskaupan suuryksikkökohteilla maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet on turvattu 1 vaihemaakuntakaavan tkk merkinnöillä seutukeskuksissa. Osa osoitetuista yksiköistä liittyy jo olemassa olevan kaupan rakenteeseen, jolloin kaupunkikuvaan sopeuttaminen on luontevampaa. Kulttuuriperintöarvoja säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. Esimerkiksi, on tarkoituksenmukaista (mm. kilpailun mahdollistamiseksi) maakuntakaavassa mahdollistaa vaihtoehtoisia kaupan sijoittumispaikkoja, mutta ei ole tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä tehdä arkeologista inventointia muille kuin niille kohteille, joille yksityiskohtaisempi suunnittelu ja rakentaminen toteutuvat. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vähittäiskaupan suuryksiköt tuovat laajat palveluja tavaravalikoimat ihmisten saataville, mikä vähentää päivittäiseen asiointiin liittyvän liikkumisen tarvetta, mutta samalla asiointimatkat yleensä pitenevät. Tämä saattaa siirtää asiointiliikennettä pyöräilystä auton käyttöön. Suuryksiköt suosivat autollisia asuntokuntia, joka vaikeuttaa autottomien mahdollisuuksia asiointiin. Kaupan suuryksiköiden rakentumisesta huolimatta on arvioitu, että maakunnassa jää vielä toimintaedellytyksiä myös lähikaupoille. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä on huomioitu kivijalkakauppojen toimintaedellytykset esimerkiksi kaupan kokonaismitoituksessa sekä keskustoissa että keskustojen ulkopuolella. Kokonaismitoituksessa Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 on arvioitu olevan k-m², josta noin 85 % sijoittuisi keskustaalueille. Keskusta-alueiden vastaavasta kaupasta suuryksiköissä olisi noin 75 % eli myös keskustaalueilla noin 25 % kaupasta on laskettu sijaitsevan suuryksikköä pienemmissä kauppaliikkeissä Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavalla saattaa olla välillisiä haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Haitalliset vaikutukset toteutuvat, jos lähtökohtana oleva kysynnän kasvu tulee kohdistumaan ilmastoepäystävälliseen kulutukseen ja siitä seuraa esimerkiksi jätteiden määrän kasvua. Ilmastovaikutusten lieventäminen vaatii energia- ja materiaalitehokkuutta kaupan suuryksiköiden rakentamiseen. Tämän lisäksi ilmastokysymykset haastavat vähittäiskaupan tulemaan aktiivisesti osaksi kiertotaloutta. Vähittäiskaupan suuryksiköillä voi olla paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään, veteen ja ilmaan. Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Liikenne voi alentaa paikallisesti ilmanlaatua ja laajat parkkialueet aiheuttaa hetkellisen hulevesien tulvehtimisen Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueet Kaavalla mahdollistetaan noin työpaikan lisäys (tavoite vuoteen 2030 mennessä) osoittamalla riittävästi uusia työpaikka-alueita, mikä tukee osaltaan Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamista. Alueet osoitetaan merkinnöillä teollisuus- ja varastoalue (T, t), työpaikkatoimintojen alue (TP, TP-kme, TP-1) sekä työpaikkatoimintojen reservialue (TPres-1). Maakuntakaavaselostus 57

58 Uudet merkinnät sijoittuvat jo olemassa olevien alueiden yhteyteen. Olemassa olevia merkintöjä lähinnä laajennetaan vastaamaan työpaikkojen tarpeen mitoitusta. Laajennukset sijoittuvat Penttilään, Raatekankaalle, vt 6:n itäpuolelle Joensuusta etelään sekä Uuron liittymään. Ylämyllyn taajamaan tarkennetaan toteutuneet työpaikka-alueet sekä lentoväylän yhteyteen esitettävä työpaikka-alue. Lisäksi Nurmekseen osoitetaan biojalostamon paikka. Maankäyttö muuttuu siten, että Raatekangas on ollut aiemmin taajama-aluetta ja Uuro ja vt 6:n itäpuoli maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta toisin sanoen pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Teollisuus- ja työpaikka-alueet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaava mahdollistaa Nurmeksen bioteollisuusalueen toteutumisen. Hanke mahdollistaa merkittävästi seutukeskuksen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Teollisuus- ja työpaikka-alueet edistävät elinkeinotoiminnan kehittämistä ja mahdollistavat uusien työpaikkojen syntymisen Joensuun kaupunkiseudulla. Taloudellisen kasvun mahdollisuudet Joensuun kaupunkiseudulla paranevat. Toisaalta kuntataloudellisia kustannuksia syntyy tarvittavan infrastruktuurin ja palveluiden rakentamisesta. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueiden toteuttamisjärjestys työpaikkatoimintojen alueiden ja reservialueiden välillä Liperin Välikankaan-lentokenttäväylän suunnalla mahdollistaa laajan alueen toteuttamisen yhdyskuntarakenteellisesti tehokkaalla tavalla. Teollisuus- ja työpaikka-alueet sijaitsevat siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa. Toteutuessaan alueet lisäävät liikennemääriä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla on mahdollista vähentää haitallisia liikennevaikutuksia. Raatekankaan laajeneminen edellyttää suunniteltujen liikenneratkaisujen, eritasoliittymä valtatien 6 ja Raatekankaantien liittämään, toteuttamista. Nurmeksen biojalostamon toteutuessa puutavaran kuljetukset lisääntyvät merkittävästi. Raskas liikenne kuluttaa alemmanasteista tieverkostoa ja luo lisätarvetta tieverkoston hoidolle ja ylläpidolle. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Maankäytön muutosten heikentävät vaikutukset kasvi- ja eläinlajien elinympäristöihin tai maa- ja metsätalouden edellytyksiin eivät olemassa olevan tiedon ja selvitysten perusteella ole merkittäviä. Nurmeksen bioteollisuusalue edistää puunkäyttöä. Se on myös mahdollisuus siirtyä yhä enemmän uusiutuvan energian käyttöön. Bioteollisuusalueen paikallisesti haitalliset vaikutukset luonnonympäristöön ovat hallittavissa ja tarvittava raaka-aine on saatavilla alueelta kestävästi. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Nykyisten teollisuus- ja työpaikka-alueiden kasvu ja laajeneminen eivät vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Uusien koskemattomien maa-alueiden käyttöönotto muuttaa maisemaa taajamamaiseksi. Uuron laajenevan työpaikka-alueella on kiinteä muinaisjäännös, (I maailmansodan puolustusvarustus), joka tulee ottaa huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Työpaikka-alueiden varaaminen kaavoituksessa tukee välillisesti ihmisiä työllistävien työpaikkojen syntyä. Biojalostamolla on merkittävä työllistävä vaikutus vaikean työttömyyden alueella. Alueiden kehittämisestä seuraavat vaikutukset elinympäristöön, kuten melu ja heikentynyt ilmanlaatu, jäävät vähäisiksi tai kohdistuvat paikallisesti. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakentaminen vaikuttaa välillisesti maa-aineksia kuluttavasti lisäten niiden kysyntää. Rakennusmateriaalien kierrättämällä voidaan vähentää vaikutusta. Muutamien työpaikka-alueiden sijoittuminen pohjavesialueille otetaan huomioon kaavamääräyksissä (TP-1). Kaavaratkaisut mahdollistavat sen, että työpaikka-alueet voidaan suunnitella siten, että vaikutukset ilmaan ja ilmastoon jäävät vähäisiksi. Bioteollisuusalueen toteutuminen tukisi ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteita Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata Kaavassa osoitetaan merkinnällä ea uudet ampumaratapaikat ampumaurheilijoiden ja metsästäjien käyttöön, sillä Kontiorannan ampumaratojen käyttö on loppunut kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppuu vuoden 2015 alussa. Merkinnällä ampumamelualue (me-3) merkitään melualueet, joiden melutaso ylittää LAImax 55 db:n ohjearvot. Kaavassa osoitetaan uudet ampumaradan paikka Kontiorantaan. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Onttolan merkintää ei poisteta, sillä siellä jatkuu viranomaisten ampumaharjoittelu. 58 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

59 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kontiorannan ampumarata sijoittuu olemassa olevaan ja kehittyvään yhdyskuntarakenteeseen hyvin. Radan käytössä voidaan hyödyntää ampuhiihtostadionin ja läheisen taajaman liikennejärjestelyjä ja palveluita. Kaavaan merkittävälle melualueelle ei voi sijoittaa asutusta. Ampumaradan melualueella ja sen läheisyyteen sijoittuu virkistysalue (V ja VU), jossa voidaan harjoittaa meluun sopeutuvaa urheilu- ja ulkoilutoimintaa. Alueelle sopii mm. ampuhiihtostadionin rakenteita ja liityntäalueita. Siviiliampumatoiminnan siirtyminen pois valtion ylläpitämältä Onttolan ampumaradalta aiheuttaa tarpeen investoida siviiliammuntaa varten oma rata. Tämä aiheuttaa alueen kuntien ja muiden toimijoiden kannettavaksi arviolta 2 miljoonan euron investointikustannukset. Ampumatoiminta lisää radalle johtavilla teillä liikennesuoritteiden määrää. Kontiorannan ampuradalla pidettävien kilpailujen aikana liikennemäärät voivat kasvaa merkittävästikin ja aiheuttaa erityisjärjestelyjä, mm. alueille tulee varata tilaa mahdollisille tilapäisille pysäköintipaikoille. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Maankäytön muutosten heikentävät vaikutukset kasvi- ja eläinlajien elinympäristöihin tai maa- ja metsätalouden edellytyksiin eivät olemassa olevan tiedon ja selvitysten perusteella ole merkittäviä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Esitetyillä ampumaradoilla eivät aiheuta juurikaan vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön. Kontiorannassa on ollut ampumarata ennenkin ja lakkautetun varuskunta-alueen kehittämismerkinnällä edellytetään kulttuuriympäristön huomioon ottamista aluetta kehitettäessä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kontiorannalla on aina ollut ampumarata ja sen katsotaan sopivan hyvin ampumahiihtostadionin läheisyyteen yhdeksi harrastusmahdollisuudeksi. Siksi ampumarataan suhtaudutaan myönteisesti, eikä melu haittaa lähialueen ulkoilutoimintaa. Meluhaittoja hillitään rakenteilla ja tilanne paranee aikaisempaan verrattuna (puolustusvoimien ampurataan). On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että meluvaikutuksia on. Verrattuna tilanteeseen, jossa ampumarataa ei tulisi alueelle, ihmiset tulevat altistumaan melulle. Ampumarata mahdollistaa ampumaharrastus- ja kilpailutoiminnan sekä metsästykseen liittyvien kokeiden suorittamisen. Metsästys on paitsi harrastus, myös viranomaisia auttavaa toimintaa esimerkiksi säätelemällä eläinkantoja ja auttamalla kolareissa vahingoittuneiden eläinten lopettamisessa. Kaikille lajeille ei ole mahdollista osoittaa Joensuun kaupunkiseudulle seudullisesti merkittävää ampumarataa. Näitä on muun muassa haulikko- ja practical ammunta. Lisäksi on arvioitu, että uutta rataa Kontiorantaan voidaan alkaa rakentamaan aikaisintaan 2020, kun Onttolan radan siviilikäyttö päättyi vuoden 2015 alusta. Myöskään haulikkoratojen osalta kilpailutoimintaan tähtäävää keskusta ei osoiteta Joensuun seudulle. Muun muassa Lieksan Tainionvaaran ja Kiteen AIMOon suunnitteilla olevaan rataan voidaan kehittää kilpailutoimintaa. Joensuun seudulla jo olevilla haulikkoradoilla pystytään turvaamaan haulikkoampujien ja metsästäjien harjoittelumahdollisuudet Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kontioranta on pohjavesialuetta, mikä asettaa korkeat vaatimukset ampumaradan vesiensuojausrakenteille. Toimenpiteistä huolimatta voidaan katsoa aina pienen (ei merkittävän) pohjavesiin ja maaperään kohdistuvan pilaantumisriskin jäävän. Merkittäviä vaikutuksia ilmaan tai ilmastoon ei ole. Pohjavesien suojelun tilanne paranee. Alue on myös geomorfologisesti arvokasta aluetta, jonka maaperää on kuitenkin muokattu puolustusvoimien toiminnan aikana merkittävästi. Tästä johtuen voidaan arvioida, ettei ampumaradan vaatimat kaivutyöt enää merkittävästi heikennä alueen geomorfologisia arvoja. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Kontiorannalle sijoittuva ampumaratatoiminta aiheuttaa välillisiä vaikutuksia elinkeinotoiminnalle mm. majoitus- ja ravitsemuspalvelujen käytön lisääntymisenä mahdollisten kilpailujen aikana Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet Maakuntakaavassa täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa virkistyskohteilla (v), virkistysalueilla (MU-1, V), viheryhteystarve -merkinnällä, matkailupalvelujen kohteella (rm) sekä vähintään seudullista merkitystä omaavilla vierasvenesatamilla. Lisäksi Jaamankankaalla tarkistetaan matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3, kehittämisperiaatemerkintä) rajausta. Vaikutusten kannalta merkittävimmät alue- ja kohdemerkintämuutokset kaavassa ovat: Jaamankankaan osoittaminen MU-1 alueena, välilampien merkintä virkistyskohteena, ampumahiihtostadionia ympäröivän alueen merkintä V alueena, Kontiorannan golf-kentän V-alueen merkintä ulottumaan rantaan asti sekä Kontiorannan merkintä matkailukohteena (rm). Merkittävimmät muutokset viheryhteyksien kohdalla ovat Maakuntakaavaselostus 59

60 viheryhteystarpeen siirtäminen Jaamankankaalla ja Kontiorannassa rantaa myötäileväksi sekä ulottumaan Vierevänniemelle asti sekä Pielisjoen ylitys Utransaaren kohdalta ja yhteys matkailusatamaan. Liperissä viheryhteys siirtyy Leinosenlammen itäpuolelta kulkemaan Hirsiniemestä Polvijärventien itäpuolelta Pärnävaaralle. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Virkistysalueet ovat tärkeä osa aluerakenteen kokonaisuutta, jotka lisäävät yhdyskuntarakenteen monipuolisuutta. Hirsiniemestä lähtevä viheryhteys kulkee niin kutsutun Pakomajan kulttuuriympäristökohteen kautta Pärnävaaralle työpaikka-alueen halki. Alueelle ei ole vielä työpaikkatoiminnot rakentuneet, joten viheryhteys on helppo sijoitta alueelle laadukkaasti. Leinosenlammen itäpuoli muuttuu taajamatoimintojen reservialueeksi, jossa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on huolehdittava paikallisista viheryhteystarpeista sekä kestävästä rantojenkäyttömahdollisuudesta. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut sisältävät merkittäviä matkailuelinkeinon kehittymismahdollisuuksia erityisesti Kontiorannan entisellä varuskunta-alueella (Virkistysalueet, viheryhteydet, maa- ja metsätalouden alueet sekä matkailupalvelukohteet). Matkailuelinkeinon kehittyminen voi tuoda mukanaan majoituskapasiteettia, kehitettyjä urheilu (erityisesti ampumahiihto) palveluja ja rakenteita ja näiden myötää työpaikkoja. Lisäksi alueen vetovoimainen virkistysreittiverkosto kehittyy ja siihen liittyvät luonto- ja maisema-arvot vahvistuvat. Virkistyskäytön terveysvaikutukset ehkäisevät sairastavuutta ja pienentävät täten julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Virkistysalueiden lunastaminen voi aiheuttaa kustannuksia kuntataloudelle. Liikennemäärät voivat mahdollisesti lisääntyä jossain määrin virkistys- ja matkailukohteisiin sekä maakunnan ulkopuolelta tulevan matkailun määrä voi kasvaa. Lisääntyvä liikenne ei kuitenkaan aiheuta toimivuustai sujuvuusongelmia tieverkolla. Virkistysreitistö on kaupunkiseudulla tavoitettavissa pääosin kävellen ja pyöräillen ja osittain myös joukkoliikenteellä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Virkistysalueet turvaavat osaltaan arvokkaiden luontokohteiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Luonnon arvostus ihmisten silmissä kasvaa. Virkistysaluemerkinnät eivät merkittävästi haittaa metsätalouden harjoittamista. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Virkistysalueet säilövät osaltaan arvokasta luontomaisemaa. Viheralueet tarjoavat monia esteettisiä arvoja ja niiden läheisyys nostaa kiinteistöjen arvoa. Virkistysalueilla myös turvataan kulttuuriperintökohteita, kuten sodan aikaisia rakenteita sekä muinaismuistoja. Virkistysalueiden toimintojen vaatimien rakenteiden kehittäminen tarkoittaa usein maa-aineisten siirtoa ja rakentamista (esimerkiksi satamat, laavut, kivituhkapolut), jolloin arkeologisia kohteiden turvaamiseksi olisi tehtävä inventointi. Tällaisia riskejä on muun muassa Jaamankankaalla, jonka arkeologista kulttuuriperintöä ei ole inventoitu. Vedenalaisen arkeologisen kulttuuriperinnön kohteet sijaitsevat Pohjois-Karjalassa ensisijaisesti rannoilla, mikä tulisi ottaa huomioon muun muassa vierasvenesatamia kehitettäessä. Maakuntakaavan mittakaavassa 4. vaihekaavassa esitettyjen vierasvenesatamakohteiden ei voida kuitenkaan katsoa olevan vaikutuksiltaan merkittävä uhka vedenalaiselle arkeologiselle kulttuuriperinnölle. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistysalueet ja virkistyskäyttö lisäävät ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Viheralueet parantavat kaupunkiympäristön laatua vaikuttamalla ilmanlaatuun ja ehkäisemällä esimerkiksi melun ja pölyn haittavaikutuksia. Vapaat rannat virkistysalueina ovat merkittäviä ihmisten viihtyvyyden näkökulmasta. Maakuntakaavatasolla muun muassa Höytiäisen eteläinen ranta on merkitty MU-1 merkinnällä. Käytännössä suuri osa tästä rannasta on jo rakentunut, mikä on todettavissa kuvasta vaihemaakuntakaavassa pyritään omalta osaltaan tuomaan esille tarvetta turvata muun muassa viheryhteyksien yhteydessä yhteys ranta-alueisiin. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Virkistysalueet suojelevat maa- ja kallioperää ja pohjavesiä sekä parantavat ilmanlaatua. Paikallisesti virkistysalueet voivat myös ehkäistä ilmastomuutoksen haittoja mm. pidättämällä tulvavesiä. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Matkailu tuo mukanaan ostovoimaa, jolla on aluetaloudellista merkitystä. Liikunnan ja ulkoilun näkökulmasta virkistysalueiden, taajama-alueiden ja mm. kevyenliikenteen ratkaisuilla on yhteisvaikutusta. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuus vaikuttaa ihmisten liikkumisen määrään ratkaisevasti. 60 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

61 4.2.7 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M) merkitään Joensuun kaupunkiseudulla mm. Jaamankankaan eteläpuoleinen alue, Mulon peltoalue sekä alueita Kontiolahden kirkonkylän ja Kulhon kylän läheisyydessä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Kaavan M merkintöjen muutosten vaikutukset maa- ja metsätalouteen maakuntatasolla ovat vähäisiä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä, sillä myös pienialaiset kohteet ovat tärkeitä kytkeytyneisyyden kannalta. Metsien käsittely voi tilapäisesti heikentää luonnon monimuotoisuutta. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Paikallisesti M-alueet lisäävät viihtyisyyttä ja parantavat ympäristön laatua. Metsien hakkuut heikentävät alueiden maisema-arvoa tilapäisesti. Muuttamalla Mulon peltojen merkintä M alueeksi ja kumoamalla taajamatoimintojen alue tuetaan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen turvaamista. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Paikallisesti metsäluonnossa tapahtuva virkistyskäyttö lisää ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ei merkittäviä maakunnallisia tai seutukunnallisia vaikutuksia. Paikallisesti metsät parantavat ilmanlaatua, sitovat ja pidättävät vettä, vähentävät melu- ja pölyhaittoja sekä voivat lieventää ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Maa- ja metsätalouden alueilla on seudullisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia yhdessä virkistysalueiden ja viheryhteystarpeiden kanssa Moottorirata-alueet Moottorirata-alue merkinnällä (E1) osoitetaan Ylämyllyn moottorirata-alueen laajennus. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Moottorirata-alueen laajennus ei aiheuta merkittäviä muutoksia olemassa oleviin vaikutuksiin. Melualue rajoittaa melualueen sisällä olevaa maankäyttöä. Meluavien toimintojen (moottorirata, lentokenttä) keskittäminen samalle alueelle vähentää haittoja muualta. Keskittäminen säilyttää ja turvaa radan kehittämisedellytykset. Rata-alueen laajentumisen myötä liikennemäärät alueelle ja sieltä pois voivat jossain määrin lisääntyä. Kilpailujen aikana liikenne voi lisääntyä merkittävästi ja vaatia tilapäisiä liikennejärjestelyjä. Tarvittavat investoinnit voivat rasittaa kuntataloutta. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset jo olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna ovat vähäisiä. Enduroradan siirtyminen Ylämyllylle rauhoittaa luontoympäristöä (esim. eläimiä häiritsevä melu vähenee) Lykynlammella. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa todetaan, ettei Konivaara B -pohjavesialueella ole sellaisia suojelualueita, jotka olisivat asianomaisesta pohjavesialueesta suoraan riippuvaisia pinta- ja maaekosysteemejä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Meluava toiminta voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Kahden kilometrin etäisyydellä moottoriradasta asuu noin 250 ja sijaitsee noin 50 loma-asuntoa. Tälle alueelle kohdistuu melusta koetun haitan kokemusta erityisesti kilpailuja järjestettäessä. Teknisten ratkaisujen kuten esimerkiksi meluvallien avulla voidaan vähentää moottoriradan meluvaikutusta. Moottoriurheiluharrastuksen mahdollisuudet paranevat. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Moottoriratalaajennus on Konivaara B -pohjavesialueella, mikä on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa. Asianomaisella pohjavesialueella on useita riskitoimintoja, kuten ympäristöluvitettu ajoharjoittelurata, öljysäiliöitä, viemäriverkkoon kuulumattomia kiinteistöjä, suolattavia teitä, tavara- ja henkilöliikenteen sähköistämätön junarata ja pienteollisuutta. Alueella on 13 pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta. Suojausten järjestämisellä pohjavesiin ja maaperään kohdistuvat riskit voidaan minimoida siten, ettei merkittävää lisäriskiä pohjaveden laadulle muodostu. Toiminnan laajentumisen vaikutukset kal- Maakuntakaavaselostus 61

62 lioperään, ilmaan ja ilmastoon ovat vähäisiä ja paikallisia. Muut vaikutukset ja yhteisvaikutukset Laajennus turvaa moottoriradan toiminnan sekä muun harrastustoiminnan alueella, jossa on jo meluavia toimintoja (lentokenttä). Asianmukaiset ja erilaiset harrastusmahdollisuudet voivat houkutella harrastajia radalle ja vähentäen haittavaikutuksia muualla Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset ja riskit Taajama-alueiden, virkistysalueiden, keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavamerkinnöillä on merkittävä yhteisvaikutus ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Yhteisvaikutukset ilmaantuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun tuloksena. Toimiva, ihmisen kokoinen kaupunki ja taajama, tarjoaa palveluja ja virkistystä lähiympäristössään sekä mielekkäät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Vähenevien viheralueiden vapaisiin ranta-alueisiin perustuva hyvä suunnittelu sekä maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä komistava rakentaminen takaa viihtyisän ja toimivan yhdyskunnan. Kotitalouksien, kunnan teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin ja energiankulutukseen voidaan vaikuttaa alentavasti kuntakaavoituksessa. Toisaalta hyvin saavutettavat, taajama-alueiden läheisyydessä olevat, laajat virkistysalueet tilaa vievien ulkoilmaharrastusten toteuttamiseksi vähentävät vapaa-ajan yksityisautoilun suoritteita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tehtävät valinnat vaikuttavat mm. työllisyyteen ja julkisen tilan kehittymiseen. Muista maakunnista on tunnistettavissa kehitystä, jossa kauppakeskuksissa yhdistyvät kulutustavarakaupan lisäksi esimerkiksi kylpylä- ja viihdekeskukset. Tämä kehitys voi vähentää julkisen tilan määrää. Julkinen tila mahdollistaa ihmisen aktiivisuuden, osallisuuden ja yritteliäisyyden. Matkailun kehittämisessä voidaan painottaa yksityisten loma-asuntojen myymistä tai ympärivuotisessa käytössä olevia laajalle joukolle suunnattuja virkistysalueita ja kaupallisia matkailupalveluita. On tärkeää suunnittelussa ottaa huomioon, millaiset ratkaisut luovat alueelle työpaikkoja kestävästi. Sekä matkailualueen että kaupan kehittymisen riskinä on taloustilanne, mikä voi vaikuttaa siihen aikatauluun, jolla maakuntakaavan tavoitteet näiden maankäyttöluokkien osalta toteutuvat. 4.3 Vaikutukset Natura verkostoon Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jonka valmistelussa ja päätöksenteossa on varmistettava, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty Natura verkostoon, merkittävästi heikennetä. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura-arviointi on kaksivaiheinen. Tarveharkinnassa selvitetään, aiheutuuko alueelle todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jos niitä ei aiheudu, Natura-arviointi on tarpeeton. Jos merkittäviä haitallisia vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, tehdään luontotyyppi- ja lajikohtainen Natura-arviointi, jossa selvitetään yksityiskohtaisemmin luontotyypeille ja lajeille aiheutuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan kaavaa ei voida hyväksyä tai vahvistaa, mikäli arviointi osoittaa luontoarvojen merkittävästi heikentyvän. Pohjois-Karjalassa on yhteensä 128 Natura aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Kaikki Natura alueet on osoitettu valtioneuvoston vahvistamassa 1. vaihemaakuntakaavassa. 4. vaihemaakuntakaavassa on tehty lain mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa Natura verkoston vaikutuksien tarveharkinta tehtiin paikkatietopohjaisena tarkasteluna, jossa arvioitiin heikentävätkö Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavaan osoitettavat maankäyttömuodot todennäköisesti merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi kukin Natura-alue on sisällytetty Natura verkostoon. Natura arvioinnin tarveharkinta on kokonaisuudessaan kaavaselotuksen liitteenä 2. Kartta-aineistoja vertailemalla löydettiin kolmetoista Natura-aluetta, jotka sijaitsevat kaavamerkintöjen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Natura-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 7989 hehtaaria. Näistä kahdeksan sijaitsevat Joensuun seudulla ja viisi Lieksan Pankakosken, Kiteen ja Ilomantsin taajamien vieressä tai läheisyydessä. Tarkastelussa huomioitiin myös Natura-alueet, jotka voivat välillisesti liittyä kaavamerkintöihin. Näiden kolmentoista alueen osalta tarkasteltiin, millä tavoin niitä ympäröivien alueiden kaavamerkintöihin on tulossa muutoksia. Kaavamuutoksista arviointiin niiden mukaisista maankäytön muutoksista aiheutuvia vaikutuksia Natura alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille Maakuntakaavaratkaisuja tarkennettiin luonnosvaiheesta ja saadun palautteen sekä Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella rajaamalla alueita niin, että mahdollisia vaikutuksia Natura-alueisiin saadaan pienennettyä. Natura-alueiden kannalta merkittävä muutos kaavaehdotukseen oli Pöllönvaara- Kruununkankaan ja Paiholan metsän läheisyyteen sijoittuneesta ampuratavaihtoehdosta luopuminen. 62 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

63 Taulukko 15 Natura-arvioinnin tarveharkinnan yhteenveto Joensuun seudulta Koodi Nimi Kaavamuutos Vaikutus Natura-alueisiin FI Mattisenlahti Rajautuu taajama-alueeseen. Ei muutoksia maankäytössä. Ei vaikutuksia FI Noljakanmäen alue Rajautuu taajama-alueeseen. Ei muutoksia maankäytössä Ei vaikutuksia FI FI FI FI FI FI Kuorinka Särkijärvi Munakukkula Niinivaara Soikkelin metsä Paiholan metsä Pöllönvaara - Kruununkangas Olemassa oleva uimaranta ja levähdysalue merkitään virkistyskohteeksi. Ei maankäytön muutoksia. Läheisyydessä taajama-alue. Ei muutoksia maankäytössä. Viheryhteys siirretään pois Natura-alueelta sen eteläpuolelle. Moottorirataa laajennetaan Natura-alueen läheisyyteen. Ei maankäytön muutoksia, ulkoilutarpeen kaavamääräystä tarkennetaan. Viheryhteystarve merkintä alueen läheisyydessä vaikuttaa ihmisten liikkumista alueella. Viheryhteystarve merkintä alueella saattaa lisätä ihmisten liikkumista alueella Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei vaikutuksia Muutos moottoriradan rajauksessa ei todennäköisesti aiheuta heikentäviä muutoksia Natura-alueeseen. Ei vaikutuksia Ihmisten liikkuminen alueen läheisyydessä voi lisääntyä. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin Ihmisten liikkuminen alueella voi lisääntyä. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin Natura tarveharkinnan tulokset Natura-arvioinnin tarkoituksena on arvioida suunniteltujen toimintojen vaikutusten merkittävyyttä kolmella tasolla: lajitaso, luontotyyppitaso ja Natura-alue kokonaisuutena. Tarkastellut viisitoista Natura-aluetta sijaitsivat joko kaava-alueella tai sen läheisyydessä. Kuorinka, Särkijärvi, Soikkelin metsä, Munakukkula Niinivaara, Noljakanmäen alue, Pöllönvaara Kruununkangas, Paiholan metsä, Tohmajärven lehdot sekä Petkeljärvi- Putkelanharju on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. Mattisenlahti ja Päätyenlahti on valittu Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin SPA perusteella. Päätye-Sepänniemi on SCI alue SPA alueen sisällä. Sopensuon, Reposuo Kalliolahdensuon sekä Värsilän laakson luontokokonaisuuden alueet on valittu Natura 2000 verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisina alueena. Natura arvioinnin tarveharkinnassa havaittiin Joensuun seudun kohdalla Natura-alueisiin tai niiden läheisyyteen liittyvän kaavaehdotuksia eniten muutoksia viheryhteyksiin ja kohteisiin (taulukko 15). Muutokset viheryhteyksissä voivat joissain tapauksissa lisätä ihmisten lihasvoimaista liikkumista Natura-alueilla. Samalla kuitenkin liikkuminen ohjautuu viheryhteyttä vastaavalle reitille maastossa, jolloin kulutus ja häirintä kohdentuvat sitä kestäville maastokohteille. Moottoriradan laajennus sijoittuu maantien toiselle puolelle verrattuna Natura-alueeseen, jolloin voidaan arvioida, ettei laajennus todennäköisesti vaikuta Natura-alueen luontoarvoihin. Muissa kohteissa todettiin, ettei Natura-alueen yhteyteen tai läheisyyteen tule muutoksia maankäyttöön. Natura arvioinnin tarveharkinnassa havaittiin Joensuun seudun ulkopuolelta Natura-alueiden läheisyydessä olevien taajamien muutoksia (taulukko 16). Kaavaehdotuksessa tarkasteltiin koko maakunnan alueella taajamatoimintojen ja keskusta-alueiden maankäyttöluokkia sekä kaupan suuryksiköitä. Taajamatoimintoja tarkennettiin vastaamaan tulevaisuuden realistisia rakentamistarpeiden ennusteita, jolloin seurauksena oli alueiden pieneneminen useissa tapauksissa. Lisäksi jo lähtökohtaisesti kaupan suuryksiköt on suunniteltu sijoittumaan niille parhaiten soveltuville alueille. Kaupan lisärakentaminen sijoittuu taajama-alueiden sisälle sekä liikenneyhteyksien varteen erikseen osoitetuille kohteille, joissa ei ole tiedossa erityisesti huomioon otettavia luontoarvoja. Kaiken kaikkiaan joillakin kohteilla voidaan pitää mahdollisena, että muuttunut maankäyttö aiheuttaa vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Vaikutusten ei kuitenkaan katsottu olevan todennäköisiä eikä mahdollisesti toteutuessaan merkittäviä. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetyt maankäytön Maakuntakaavaselostus 63

64 Taulukko 16 Natura-arvioinnin tarveharkinnan yhteenveto Ilomantsin, Kiteen, Lieksan ja Tohmajärven kuntien alueelta. Koodi Nimi Kaavamuutos Vaikutus Natura-alueisiin FI Reposuo Kalliolahden suo Taajama-alue pienenee. Ei heikentäviä vaikutuksia. FI FI FI FI FI FI , FI Petkeljärvi Putkelanharju Päätyeenlahti Päätyeenlahti Sepänniemi Sopensuo Soikkelin metsä Tohmajärven lehdot Värtsilän laakso ja Värtsilän laakson luontokokonaisuus Taajama-alue pienenee. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. Taajama-alue suurenee, mutta ei lähesty Natura-aluetta. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. Taajama-alue suurenee, mutta ei lähesty Natura-aluetta. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. Työpaikka-alue korvautuu taajama-alueella. Taajama-alue rajautuu Natura-alueeseen myös etelästä. Ei maankäytön muutoksia, ulkoilutarpeen kaavamääräystä tarkennetaan. Taajama-alue suurenee, mutta ei lähesty Natura-aluetta. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. Työpaikkatoimintojen alue muutetaan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueeksi. Kaupan lisärakentaminen mahdollistuu taajama-alueella. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei vaikutuksia Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. Ei todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia luontoarvoihin. muutokset eivät aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät niitä luototyyppejä tai lajeja, joiden perusteella kohteet on valittu Natura 2000 verkostoon. Natura arvioinnin tarveharkinnasta on pyydetty luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset lausunnot Pohjois-Karjalan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskukselta. ELY keskus on lausunnossaan todennut Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavasta tehdyn Natura-arvioinnin tarveharkinnan olevan riittävä. Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus yhtyy maakuntaliiton käsitykseen, etteivät vaihekaavassa esitetyt maankäytön muutokset aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät niitä luontotyyppejä tai ja lajeja, joiden perusteella kohteet on valittu Natura 2000 verkostoon. Tällöin myöskään luontotyyppi- ja lajikohtaista kasittelyä edellyttävää Natura arviointia ei tarvita. 64 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

65 5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen VAT Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa on tarkistettu maakunnan keskustatoimintojen alueet erityisesti kaupallisten palvelujen osalta. Pohjois-Karjalan aluerakenne pohjautuu pitkälti 1. vaihemaakuntakaavan mukaisesti Joensuuhun maakuntakeskuksena. Joensuussa on kaksi keskustapalvelujen aluetta ja joensuun kaupunkiseudulla 7 alakeskusta. Nämä muodostavat Joensuun kaupunkiseudulla ehjän palvelurakenteen verkoston. Seutukeskukset (4 kpl), seudullista merkitystä omaavat keskukset (3 kpl) sekä paikalliskeskukset (8) puolestaan tukevat tasapainoisempaa maakunnallista aluerakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavassa on tarkistettu taajamatoimintojen alueiden ja työpakka-alueiden rajaukset. Aluerajaukset on tarkennettu vastaamaan todenmukaisempaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja tarpeita. Taajamatoimintojen alueet on suunniteltu jo olemassa olevien taajamien yhteyteen joukkoliikenteen laatukäytävien varrelle tiiviin yhdyskuntarakentamisen kehittämiseksi ja sen hajoamisen ehkäisemiseksi. Työpaikka-alueille on varattu tarpeelliset alueet osaksi muuta yhdyskuntarakennetta pääväylien varteen. Koko maakunnan osalta on osoitettu tarvittava määrä vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä tilaa vaativia erikoistavaran kauppoja osaksi palveluverkostoa. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat yhdyskuntarakenteen sisällä (tai tuntumassa) lukuun ottamatta Niiralan suuryksikköä, joka palvelee pääasiassa rajaliikennettä. Asumiseen sopivia alueita on osoitettu taajamatoimintojen alueena Joensuun työssäkäyntialueella olemassa olevan taajamarakenteen yhteyteen. Taajamatoimintojen aluerajauksen sisään on esitetty riittävästi keskustatoimintojen alakeskuksia, joihin alueet tukeutuvat. Maakuntakaavaselostus 65

66 Eritystavoitteet Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Maakuntakaavan pohjana on käytetty tilastokeskuksen väestö- ja työpaikkatilastojen ennusteita sekä niiden pohjalta laskettua tavoitteellisia lukuja. Lisäksi väestöstä ja työpaikoista on laskettu mini- ja maksimi vaihtoehdot, joiden mukaan maakuntakaavan mitoitusvaihtoehdot on toteutettu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden suunnittelussa on huomioitu tämän hetkinen taajamarakenne, jonka sisään ja välittömään yhteyteen uudet alueet on pyritty sijoittamaan. Vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu pääasiassa taajamatoimintojen alueiden yhteyteen. Täten tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyyteen merkittävä kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealue tulee vastaamaan rajanylittävien matkailijoiden kaupalliseen kysyntään ja palvelutarpeeseen. Seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja/tai myymäläkeskittymä palvelee siten kansainvälistä ostosmatkailua ja vähentää liikennettä muulla tieverkolla Suomen puolella. Maakuntakaavassa osoitettuja ampumaratoja suunniteltaessa on laadittu riittävät selvitykset niiden aiheuttamista meluista. Melualueet on rajattu 55 db:n mukaisella suojavyöhykkeellä. Rajauksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä melusta aiheutuvien haittojen syntymistä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Viheryhteystarpeiden suunnittelussa on huomioitu laajojen luontoalueiden merkitys ekologisessa verkostossa. Seudullisesti merkittävät ekologiset yhteydet on pyritty turvaamaan osana viheryhteysverkoston kokonaisuutta. Maakuntakaavassa on huomioitu luontoalueiden merkitys osana virkistysalueiden kokonaisuutta. Osoitetuilla virkistysalueilla yhdistyvät alueiden luontoarvot ja virkistyskäytön moninaiset mahdollisuudet. Puolustusvoimilta vapautuville alueille on osoitettu matkailua, urheilua ja ulkoilua tukevia virkistysalueita. Luontoarvot yhdistyvät Jaamankankaan virkityskohteilla. Maakuntakaavassa osoitetaan Kontiorannan lakkautettu varuskunta alueeksi, jossa on otettava huomioon kulttuuriympäristöarvot yhteen sovitettaessa alueen taajama- ja matkailukäyttöä. Matkailukäyttö tukee alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Maakuntakaavan viherverkoston suunnittelussa on huomioitu laajojen yhtenäisten luontoalueiden merkitys. Seudullisesti merkittävien luontoalueiden kokonaisuuksia on pyritty säilyttämään ja turvaamaan osoittamalla niitä virkistysalueiksi. Viheryhteydet kulkevat johdonmukaisesti kytkemällä toisiinsa virkistyskohteet ja -alueet (Kuorinka/Luovi Huhmari Hirsiniemi - Pärnävaara Lykynlampi Välilammet Kontioranta Vierevänniemi) hyödyntäen samalla yhtenäistä Jaamankankaan metsätalousaluetta. Virkistyskäytön yhteydet tukevat samalla joidenkin Natura-alueiden kytkeytyneisyyttä toisiinsa. 66 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

67 Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Maakuntakaavan virkistyskäytön kannalta merkittävä verkosto on huomioitu osana viheryhteystarpeita. Viheryhteydet kulkevat johdonmukaisesti kytkemällä toisiinsa virkiskohteet, alueet ja matkailualueet (Kuorinka/Luovi Huhmari Hirsiniemi - Pärnävaara Lykynlampi Välilammet Kontioranta Vierevänniemi). Maakuntakaavassa on osoitettu merkittäviä matkailu alueita ja kohteita, jotka tukevat maakunnan matkailun kehittymistä. Uusi Kontiorannan matkailualue täydentää matkailupalveluja ja hyödyntää seudullisesti merkittäviä viheryhteyksiä. Olemassaolevia viheryhteyksiä on tarkennettu kaavassa niin, että ne kulkevat johdonmukaisesti kytkemällä toisiinsa virkiskohteet, alueet ja matkailualueet (Kuorinka/Luovi Huhmari Hirsiniemi - Pärnävaara Lykynlampi Välilammet Kontioranta Vierevänniemi). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön arvot säilyvät maakuntakaavassa. Kaava ei uhkaa merkittäviä luonnonarvoja. Rakennettu kulttuuriympäristö on turvattu Kontiorannalla kaavaratkaisulla. 1. vaihemaakuntakaavassa on turvattu rakennettu kulttuuriympäristö tkk merkinnällä keskuksissa, joihin kaupan yksiköiden lisärakentaminen mahdollistuu kaavaratkaisussa. Luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet (Vuoksen alue) Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasa-painoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järvi-luonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. Pienvenesatamia ja viheryhteyksia esitetään rantojen läheisyyteen hyödyntäen järvi- ja jokimaisemia, samalla edistetään maiseman avoimuuden, muinaisrantojen ja järviluonnon erityistyispiirteiden virkistys- ja matkailukäyttöä. Rantoja ja niiden läheissyyttä hyödyntäviä virehyhteyksiä ovat Kuorinka/Luovi Huhmari Hirsiniemi - Pärnävaara Lykynlampi Välilammet Kontioranta Vierevänniemi, Kuhasalo- Karsikko Utransaaret, Utranharju Utransaaret Hasaniemi sekä Pyhäselän rantavyöhykkeen viherryhteys. Suunnittelussa varmistetaan elinkeinotoimintojen harjoittamisen edellytykset mm. Kontiorannan lakkautetun varuskunta-alueen kehittämisen yhteydessä yhteensovittamalla erityisesti kulttuuriarvot elinkeinojen kanssa. (ma/km-1) Maakuntakaavaselostus 67

68 6 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, ei toteuttamissuunnitelma. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen sen aluevarausten ja kehittämisperiaatteiden toteutus tapahtuu pääsääntöisesti yksityiskohtaisempien suunnitelmien kautta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään sen toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Toteuttamisvastuu Maakuntakaavan toteuttamisen vastuujako jakautuu pääasiassa valtion ja alueen kuntien kesken. Valtakunnalliset aluetarpeet, kuten yleiset tiet, ratalinjat, laajojen suojeluohjelmien alueet ym., kuuluvat valtion viranomaisten toteutettavaksi. Toteuttaminen edellyttää yleensä jonkin erityislain soveltamista. Maakuntakaavan toisena toteuttajana valtion ohella ovat alueen kunnat. Kuntien toteuttamisvastuu konkretisoituu kuntakaavoituksen yhteydessä. Kuntakaavoituksen ja kuntien yhteisten hankkeiden, kuten vesi- ja viemäriverkostot, jätehuolto jne., yhteydessä määritellään toteuttamisvastuut. Maakuntakaavan hyväksyminen ja vahvistaminen ei tuo vielä muutoksia alueiden käyttöön ilman toteutustoimenpiteitä. Esimerkiksi maakuntakaavan virkistysalueilla ei ole jokamiehenoikeuksia laajempia oikeuksia ilman virkistysalueen toteutusta eli virkistysalueen hankkimista kyseessä olevan viranomaisen hallintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 99.2 :n mukaan ympäristöministeriö voi antaa kaavaa toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavassa valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiin tarpeisiin osoitetun alueen. Tämän mukaisesti maakuntakaavan toteuttajaksi voidaan katsoa joko valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan viranomaiset. Maakuntakaava voi oikeuttaa alueen lunastamiseen, mutta maankäyttö- ja rakennuslaki ei velvoita lunastamiseen. Maakuntakaavassa osoitetut alueet voivat tulla lunastuksen kohteeksi myös erityislainsäädännön kuten esimerkiksi luonnonsuojelulain perusteella. Lisäksi ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten jo ennen alueen kaavoittamista (MRL 99.1 ). Tämä lunastusmahdollisuus voi toteutua siten myös jo ennen lainvoimaista maakuntakaavaa. Maakuntakaavan toteuttajana voi olla myös muita kuin viranomaisosapuolia, esimerkiksi yksityisoikeudellisia yhteisöjä kuten asukas- tai kyläyhdistyksiä. Muilla toteuttajilla ei kuitenkaan ole lunastusoikeutta, vaan aluevaraukset toteutuvat niiden oikeuksien puitteissa, joita kaava kullekin osoittaa. Maakuntakaavaan sisältyy aluevarauksia, jotka toteutuvat vasta pitkän ajan kuluttua. Tällaisten hankkeiden ja suunnitelmien toteuttamistapaa ja toteuttajaa ei aina tiedetä. Viimeaikainen kehitys on osoittanut valtion virastojen liikelaitostamisineen ja toimintojen yksityistämisineen, että toteuttamisvastuu eri sektorien välillä voi muuttua. Suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maakuntakaava on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä ympäristön käytöstä myös muun kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa toiminnassa. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, tielait, vesilaki, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Se, missä määrin maakuntakaava on otettava huomioon erityislainsäädännön mukaisessa päätöksenteossa, määräytyy kyseisen lainsäädännön harkintavallan suuruudesta. Mitä suuremman harkintavallan erityislaki antaa, sitä enemmän maakuntakaava on otettava huomioon. Harkintavalta voi monissa tapauksissa olla kuitenkin hyvin pieni. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Maakuntakaava voi myös olla peruste haettaessa muutosta erityislain nojalla tehtyyn päätökseen. Erityisesti on huomattava, että viranomaisvaikutuksen johdosta viranomaisten on suunnitellessaan omaa toimintaansa pyrittävä edistämään maakuntakaavaa. Jos ympäristöluvat, maa-ainesluvan tai muun ympäristöllisen luvan hakijana on viranomainen, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Ajoitus Maakuntakaavalla linjataan maakunnan alueiden käytön ratkaisut vuoden tähtäyksellä. Tämän maakuntakaavan tavoitevuosi on Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

69 7 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslailla on pyritty selkeyttämään eri kaavatasojen välistä tehtäväjakoa. Maakuntakaavan tehtävät painottuvat valtakunnallisten ja maakunnallisten alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevien asioiden käsittelyyn. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavoituksen kautta. Kunnan sisäiset maankäyttökysymykset ratkaistaan kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavan merkitys korostuu maakunnan kehityksen sekä maakunnallisten ja seudullisten maankäyttökysymysten ohjaamisessa. Maakuntakaavan ohjausvaikutus perustuu maakuntakaavan oikeusvaikutusten ohella siihen, että keskeiset maakunnan kehitykseen vaikuttavat tahot ovat mukana yhteistyössä maakuntakaavaa laadittaessa. Tällöin näiden tahojen näkökohdat tulevat esille jo kaavaa laadittaessa ja ne voivat sitoutua edistämään maakuntakaavan toteutumista. Yhteistyön kautta maakuntakaava voi selvemmin suuntautua myös tulevaisuuteen ja tuleviin aluetarpeisiin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kuntien yhteinen yleiskaava voidaan kuitenkin laatia maakuntakaavan normaalista ohjausvaikutuksesta poiketen siten kuin laissa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Lisäksi maakuntakaavassa voidaan antaa seutukaavan tapaan suojelumääräyksiä. Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat MRL 32 :n mukaan: yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus suojelumääräysten kautta muihin rakentamista tai alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n mukaan maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan luonne yleispiirteisenä kaavana ilmenee myös maakunnan suunnittelun tehtävät määrittelevässä MRL 25 :ssä ja maakuntakaavan sisältövaatimuksia käsittelevässä MRL 28 :ssä. Lähtökohtana maakuntakaavan tulkinnassa on yleispiirteisyys, vaikka maakuntakaavaa ei aina voidakaan laatia sisällöltään yleispiirteisenä. Tässä suhteessa maakuntakaava eroaa yleiskaavasta ja erityisesti asemakaavasta. Maakuntakaava sallii yleensä tietyn liikkumavaran esimerkiksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai muissa toimenpiteissä kuten viranomaisten lupaharkinnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen ja konkretisointi sekä maakunnan tai seudun oloista ja kehittämistarpeista johtuvien tavoitteiden huomioon ottaminen ja niitä koskevien alueiden käytön ratkaisujen osoittaminen ovat maakuntakaavan sisällön perusvaatimuksia. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on näin ollen lähtökohtana pidettävä esitettävän asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maakuntakaavalla tavoiteltu ohjausvaikutus saattaa eri tilanteissa olla erilainen. Kaavalla voidaan osoittaa toisaalta alueiden käytön muutosalueita ja toisaalta alueita, joiden tulisi säilyä nykyisellään. Kaavassa voidaan osoittaa myös kehityksen haluttua suuntaa, joka voi olla joko alueiden käytön muutokseen pyrkiviä tai nykyisen tilan säilyttämistä tavoitteleva. Tavoiteltu ohjausvaikutus saattaa esimerkiksi vaikuttaa siihen, miltä osin kaavassa käytetään aluevarauksia osoittavia merkityksiä, miltä osin taas alueiden kehittämisperiaatteita taikka kaavan osa-alueiden erityisominaisuuksia osoittavia merkintöjä. Pääperiaatteena voidaan pitää sitä, että kehittämisperiaatteita koskevat merkinnät ja niitä täydentävät kaavamääräykset ovat sisällöltään yleispiirteisempiä kuin aluevarausmerkinnät. Maakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun Maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Siinä esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Toisaalta maakunnan keskeiset periaatteet ja maakuntakaavassa esitetyt maakunnalliset tai seudulliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavaselostus 69

70 Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena on eri kaavamuotojen tehtävien ja keskinäisten suhteiden määrittely niin, että kullakin kaavamuodolla on oma selkeä asemansa alueiden käytön suunnittelujärjestelmän kokonaisuudessa. Maakuntakaavan tehtävät ja sisällön periaatteet määritellään MRL 25.4 :ssä, jonka mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavalla pyritään tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää kaavalta riittävää joustavuutta. Tämä voi koskea sekä aluevarauksia, alueiden käytön kehittämisperiaatteita että kaavamääräyksiä. Yleis- ja asemakaavoituksen kautta maakuntakaava täsmentyy. Kaavajärjestelmän periaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tai kehittämisperiaate täsmentyy siten kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan suojelualueiden tulkinta on rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden luonteesta johtuen yleensä tarkkaa. Tarkempien selvitysten perusteella voidaan rajoihin tehdä kuitenkin perusteltuja muutoksia, mutta aluevarausten liikkumavara ei yleensä ole kovin suuri. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa. Sitä vastoin tielinjausta voidaan maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti tarkemmassa suunnittelussa täsmentää tai muuttaa. Maakuntakaavaan sisältyy myös ns. valkoisia alueita, joille ei ole osoitettu mitään erityistä maankäyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle ei kohdistu tässä maakuntakaavassa tutkittuja ja käsiteltyjä valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Niille valkoisille alueille, joille on osoitettu kehittämisperiaate- tai osa-aluemerkintä, kohdistuu merkintään maakuntakaavamääräykset ja/tai -suositukset. Viranomaisvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 32.2 :n mukaan viranomaisen on otettava maakuntakaava huomion alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksissä sekä pyrittävä edistämään kaavan toteutumista. Maakuntakaavan ottaminen huomioon ja toteutuksen edistäminen koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka ovat tekemisissä alueiden käytön suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Maakuntakaavan huomioon ottamisen voidaan yleisesti katsoa tarkoittavan toimimista tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia maakuntakaavan toteuttamiseen. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen puolestaan katsotaan edellyttävän aktiivisempaa, maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erityslainsäädäntöä. Esimerkiksi ulkoampumaradan perustamiselle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Lupaviranomaisena toimii alueellinen ELY -keskus, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään ampumaratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta on mahdollista. Ympäristölupaa tarvitaan myös monille muille toimille kuten vaikkapa maakuntakaavassa esitettävälle moottoriurheilukeskuksen laajennukselle. Toisin sanoen esimerkiksi ampumaratamerkintä melualueineen osoitetaan maakuntakaavassa ja perustellaan selvityksin, mutta itse ampumaradan rakentaminen edellyttää vielä erityslainsäädännön mukaista lupaa, tässä tapauksessa ympäristölupaa. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu asiaan on maakuntakaavan muuttaminen. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. 70 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

71 8 Taustaselvityksiä Kaikki maakuntakaavaan laaditut taustaselvitykset löytyvät omina selvityksinään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivulta maakuntakaava Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Selvityksessä on tarkasteltu Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä taajamia vuoteen 2030 mennessä erityisenä painopisteenä Joensuun kaupunkiseudun (Joensuun ja Outokummun kaupungin sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan) yhdyskuntarakenne. Kaupunkiseudun taajama- ja työpaikkatoimintojen ohjaamisen tueksi on tehty kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen mitoituslaskelmat. Myös muun Pohjois-Karjalan maakunnan osalta on päivitetty taajamatoimintojen alueet voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen sekä kuntien suunnitelmien pohjalta. Päivittämistyön keskeisessä roolissa on ollut yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), jonka avulla on voitu tarkasteltu asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä viime vuosikymmenien tapahtunutta taajamakehitystä. Kaupunkiseudun tarkastelun ohella kaavoitusprosessin valmisteluvaiheessa tuli esille tarve myös tarkastella maakunnan muita taajama-alueita osana 4. vaihemaakuntakaavaa, erityisesti osana kaupan ratkaisuja. Osana kaupan erillistä omaa selvitystä (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2014) on siinä määritelty myös maakunnan kaupan palveluiden keskusverkko. Maakuntakaavassa osoitettu päivitettykeskusverkko (keskustatoimintojen alueet ja kohteet) toimii Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen runkona. Laajamittaisempaan Pohjois-Karjalan aluerakennetarkasteluun eri selvityksineen ja kehitysvyöhykkeineen ei ole tässä kaavavaiheessa lähdetty vaan siltä osin pidättäydytään voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisuissa. 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä onkin todettu, että 1. vaihemaakuntakaavaan yhteydessä laadittu aluerakennetarkastelu ja sen neljä päätavoitetta ovat edelleen ajankohtaisia. 8.2 Virkistyksen ja matkailun näkökulmat Joensuun kaupunkiseudulla Joensuun kaupunkiseudun virkistyksen ja matkailun näkökulmat yhteen kokoava selvitys käsittelee maakuntakaavassa voimassa olevia virkistyksen, viheryhteyksien ja matkailun muodostamaa kokonaisuutta sekä luo pohjan 4. vaiheen kaavaratkaisuille. Selvityksessä on kuvattu voimassa olevat maakuntakaavamerkinnät, Joensuun kaupunkiseudun luontoalueet ja niiden merkitys, ekologisen yhteysverkon edellytykset sekä 4. vaihemaakuntakaavan uudet kaavamerkinnät. Selvitys perustuu luontoalueiden merkittävyyden huomioimiseen Joensuun kaupunkiseudulla niin luonnonitseisarvon tarkastelun kannalta kuin ihmisten saaman ja kokeman hyödyn kautta. Selvityksessä tarkastellaan Joensuun kaupunkiseudulla olevia laajoja yhtenäisiä luontoalueita, luonnon ydinalueita, virkistyskäyttöön soveltuvia luontoalueita sekä näiden muodostamaan kokonaisuuteen perustuvaa ekologista yhteysverkostoa. 8.3 Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys on laadittu osaksi Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavaa Jaamankankaan alueen maankäytön suunnittelun tueksi. Selvityksellä on tarkoitus kartoittaa ja luoda kuva Jaamankaan ja sen ympäristön merkityksestä seudullisena luonto- ja virkistysympäristönä sekä selvittää kaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä alueen maankäytöllisistä tulevaisuuden näkymistä. Selvitys perustuu kevättalvella kaupunkiseudun asukkaille suunnattuun Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäyttöä koskevaan kyselytutkimukseen. Kyselytutkimuksella kartoitettiin Jaamankankaan ja sen ympäristön alueiden virkistys- ja vapaa-ajankäytön muotoja, niiden sijoittumista, alueen käyttöastetta sekä asukkaiden näkemyksiä alueen tulevaisuudesta. Selvityksen lähtökohtina ovat kyselytutkimusaineiston lisäksi olleet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maakuntakaava. Jaamankankaan alueen käytön suunnittelua tulee tarkastella usealla aikavälillä soveltaen kestävän käytön periaatteita. Alueella olevien arvojen tunnistaminen Maakuntakaavaselostus 71

72 toimii lähtökohtana hyvälle aluesuunnittelulle. Jaamankangas säilytetään pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jossa moninaiset virkistyskäytön mahdollisuudet huomioidaan ja turvataan. Alueen yhtenäisyys turvataan mahdollistaen tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet. 8.4 Joensuun seudun ampumarataselvitys. Sijaintivaihtoehtojen vertailu ja yleissuunnitelmat. Suunnitelmaselostus Joensuun seudun ampumarataselvitys pohjautuu maakuntaliiton esiselvitystyössä osoittamien vaihtoehtoisten ampumarataratkaisujen vertailuun ja seudullisen ampumaradan osoittamiseen 4. vaihemaakuntakaavassa. Selvitys tarkentaa mahdollisten kohteiden soveltuvuutta ampumaratakäyttöön ja vertailee näitä keskenään. Yleissuunnitelma esittää ampumaratojen tilavaraukset ja sijoittumien alueille sekä periaatteet tukitoiminnoista. Yleissuunnitelmaan liittyvät melu- ja luontoselvitykset ovat omina niteinään. 8.5 Joensuun seudun ampumarataselvitys. Meluselvitys Joensuun seudun ampumarataselvitykseen liittyvä meluselvitys. 8.6 Joensuun seudun ampumarataselvitys. Luontoselvitys Joensuun seudun ampumarataselvitykseen liittyvät Luontoselvitys. 8.7 Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma Kontiorannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma kytkeytyy Kontiorannan varuskunta-alueen kehittämishankkeeseen ja siinä esitettyihin toimintojen sijoittamiseen. Selvityksen pääpaino on ollut suunnitella ampumaurheilukeskus mahdollisimman tehokkaalla melusuojauksella, joka perustuu tehokkaasti ääntä vaimentaviin ampumasuojiin sekä meluseinä- ja vallirakenteisiin. Selvityksessä on tehty koeammuntoja, melumittauksia ja laskennallisia melumalleja. Työn tuloksena on esitetty kaksi vaihtoehtoista ampumasuuntaa. 8.8 Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys antaa lähtötiedot ja perusteet 4. vaihemaakuntakaavan kaavaprosessissa tehtäville kaupan mitoitusta ja sijoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Kauppapaikkaselvityksessä on kuvattu Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja kaupan palveluverkon kokonaisuus. Nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin sekä kaupan palvelurakenteen kehittämisvaihtoehtojen pohjalta on esitetty kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet, vähittäiskaupan kokonaismitoitus, suositukset merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnista ja mitoituksesta sekä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko. Kauppapaikkaselvitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupan palveluverkon kokonaistarkasteluun sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Selvityksen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki ja vähittäiskaupan sijainninohjausta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus. Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko, arvio ostovoiman ja kaupan kehityksestä Pohjois-Karjalan alueella. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan tavoitteellisen palveluverkon tulee vahvistaa koko maakunnan kaupallista vetovoimaa ja turvata sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen että lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistavoitteita ovat alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen, vähittäiskaupan muun yhdyskuntarakenteen tukeminen, kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille sekä liikkumistarpeen ja asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen. 8.9 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa tehdyssä selvitys perustuu pääosin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin ja selvityksiin. Selvityksessä on laadittu suositeltava kehityspolku maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Tehtyjen selvitysten perusteella Niirala soveltuu paikaksi vähittäiskaupan suuryksiköksi. Alue poikkeaa kuitenkin selvästi muista maakunnan suuryksikköjen sijaintipaikoista, joten Niiralaan voidaan esittää kaavamerkinnäksi Kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealuetta (kma-r). 72 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

73 8.10 Jaamankankaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos Jaamankankaan geohistorian, luontoarvojen ja maiseman muutoksen selvitys tehdään osana Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavaa Jaamankankaan alueen maankäytön suunnittelun tueksi. Selvitys kokoaa yhteen olemassa olevista lähteistä Jaamankankaan geologisista ja luontoarvoista. Myös alueen kulttuuriympäristöarvoja, tarkoittaen muinaismuistoja, selvitetään kirjallisuuden perusteella. Alueella on monipuolinen geologinen historia ja sen on geologisena muodostumana ainutlaatuinen. Alue on myös säilynyt suhteellisen yhtenäisenä maa- ja metsätalouden alueena sisältäen myös joitakin luontoarvoja Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio 4. vaihemaakuntakaavassa ollaan esittämässä laajennusta Ylämyllyn moottoriradalle lentokentän suuntaan itään sekä osittain pohjoiseen. Ylämyllyn moottoriradan yhteenvetomuistio on laadittu maakuntakaavan yhdeksi taustaselvitykseksi, johon on koottu olemassa oleva tieto moottoriradan ympäristölupa- ja kaavatilanteesta sekä erilaisista moottoriradan kehittämissuunnitelmista ja toiminnan ympäristövaikutuksista. Moottoriradan laajennusta koskien maakuntakaavaan on saatu 53 allekirjoittajan yhteismuistutus, jossa vastustetaan toiminnan laajentamista ja toimintaa ylipäätään. Ylämyllyn moottoriradan rakentaminen on alkanut vuonna Joensuun urheiluautoilijoiden järjestämää toimintaa alueella on muun muassa kartingja pienoisautorata sekä rallycross ja jokamiesluokan rata. Alueella toimii myös ajoharjoittelurata. Lisäksi alueelle on suunnitteilla ainakin motocross rata ja 3 kilometrin sprint-rata. Ajoharjoitteluradalla on ympäristölupa (myönnetty vuonna 2004). Motocross-radalle on myönnetty ympäristölupa 2014, mutta päätös ei ole lainvoimainen siitä tehdyn valituksen vuoksi. Joensuun urheiluautoilijoiden autoradan ympäristölupahakemus on toimitettu Liperin kuntaan helmikuussa Maakuntakaavaselostus 73

74 9 Ehdostusvaiheen palaute 9.1 Kunnat Outokumpu Kaupunginhallitus esittää Salmijärven ampumaradan muuttamista paikallisesta ampumaradasta seudulliseksi. Perustelut: ratoja ollaan kunnostamassa ja laajentamassa. Tarkoitus on rakentaa myös practical-rata, jollainen seudulta puuttuu. Samoin haulikkolajien seudullinen rata mahdollistuu Salmijärvelle. Kontiolahti Selvitysaluerajausta on syytä tarkistaa kunnan antaman esityksen mukaiseksi. Lisäksi todetaan, että oikea merkintätapa olisi Ares, kuten vastaavanlaisilla alueilla (Kulho, Mulo, Ylämylly, Iiksenvaara). Perustelut: Lehmo tarvitsee uuden kasvusuunnan, valmis eritasoliittymä, vesi- ja viemäriverkosto olemassa, voimassa oleva asemakaava-alueet, kevyenliikenteen väylät, uudet kaupalliset palvelut sijoittuvat eritasoliittymän tuntumaan ja joukkoliikenne kulkee alueen läheisyydessä. Kaavamääräyksissä ei ole esitetty mitä selvityksiä odotetaan tehtäväksi ennen alueen tulevan käytön ratkaisua. Seuraavassa kaavavaiheessa asia otettava todella huomioon ja taajamarakentaminen mahdollistettava alueelle. Taajamatoimintojen aluerajausta syytä tarkistaa Lehmon itäpuolisella alueella. Luonnosvaiheen näkemykset otettu osittain huomioon. Kontioniemen osayleiskaavaluonnos valmistunut ja tärkeää, että toiminnot sovitetaan yhteen maakuntakaavan kanssa. Vastine Nyt käsillä olevassa maakuntakaavassa ollaan osoittamassa Onttolan ja Kontiorannan varuskunta-alueen ampumaratojen tilalle uusi siviileille suunnattu seudullinen ampumarata ainoastaan Joensuun kaupunkikeskuksen lähituntumaan. Kaavassa on tarkasteltu ja haettu ensisijaisesti 30 kilometrin etäisyydellä Joensuun keskustasta sijaitsevia vaihtoehtoja mutta mukaan tarkasteluun otettiin lisäksi yksittäisiä alueita 50 kilometrin säteeltä. Kontiorannan läheisyys on puoltanut alueen esittämistä seudullisena ampumaratana selvitysten jälkeen. Välivaiheen ratkaisuna Outokummun Salmijärven ampumarata on varteenotettava vaihtoehto ampumaharjoitteluun Joensuun kaupunkiseudun alueen ampujille. Salmijärven ampumaradan seudullista merkittävyyttä voidaan tarkastella seuraavassa maakuntakaavavaiheessa, joka on käynnistymässä tulevan kesän aikana. Ei aiheuta muutoksia. Vastine Maakuntakaavassa osoitettu selvitysaluerajaus on ohjeellinen, mutta antaa yleiskäsityksen, mille alueelle selvityksiä olisi syytä kohdistaa. Selvitysaluemerkintä kohdistuu Jaamankankaantien suuntaisesti tien molemmin puolin. Kontiolahden kunnan, samoin kuin ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen kanssa käytiin kahdenkeskisiä neuvotteluja Lehmon eritasoliittymän läheisen alueen merkitsemistavasta. Neuvottelussa päädyttiin ratkaisuun, jossa alue päätettiin merkitä selvitysalueeksi (se). Selvitysalueella olevien maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden osoittaminen muuhun maankäyttöön edellyttää maakuntakaavan muuttamista ja näin olleen selvityksiä maakuntakaavatasolla. Muutosesitys: muokataan selvitysalueen rajausta yleispiirteisempään suuntaan ja täsmennetään suunnittelumääräystä. Lehmon itäpuolisen alueen taajamarajaus supistettiin voimassa olevasta maakuntakaavan taajamarajauksesta pienemmäksi. Nyt alue oltaisiin esittämässä suurin piirtein samanlaisena voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden. Lehmon kasvupaine antaa perusteet muutokselle. Muutosesitys: aluerajausta tarkistetaan kunnan esityksen mukaisesti lopulliseen kaavaehdotukseen. Ok, ei aiheuta muutoksia. Yhteensovittaminen on tärkeä huomioida. Aikataulullisesti kaavojen eteenpäin vieminen peräkkäin & yhtä aikaa antaa mahdollisuuden yhteensovittamiselle kuitenkin niin, että maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Ei aiheuta muutoksia. 74 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

75 Ampumahiihtokeskuksen merkintätapaa tarkistettava, alueelle on sallittava myös vapaa-ajan rakentaminen. Kaavassa ei ole huomioitu Höytiäisen jo olemassa olevaa rantarakentamista. Juuka Kunnan luonnosvaiheen lausunto on huomioitu kaavaehdotuksessa (c1 merkintä kuntakeskukseen). Ei huomauttavaa Tohmajärvi Kunnan esittämät huomiot luonnosvaiheessa on otettu kaavaehdotuksessa hyvin huomioon. Niiralan kaavamerkintää kunta pitää hyvänä Taajama-alue rajauksissa on otettu huomioon kunnan maankäytön suunnitelmat. Niiralan rajanylityspaikan tuomat mahdollisuudet on otettu hyvin huomioon ehdotuksessa. Ampumahiihtokeskuksen merkintätapana on V/a eli seudullinen virkistysalue joka mahdollistaa ampumatoiminnot. Maakuntakaavan 4. vaiheen V/a alueen rakentamismääräyksessä todetaan: Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia. Esitys mahdollisuudesta rakentaa alueelle myös vapaa-ajan asuntoja on uusi ja Kontiolahden lausunnon mukaisesti edellyttää muutoksia maakuntakaavan merkintöihin. Maakuntaliitto näkee Kontiolahden kunnan tavoin, että ampumahiihtostadionin ympärivuotista toimintaa tukeva rakentaminen tulisi olla ilman muuta mahdollista alueella ottamatta kantaa tarkemmin siihen olisiko vapaa-ajan asuntojen rakentaminen alueella missä laajuudessa mahdollista. Maakuntaliitto kuitenkin korostaa, että maakuntakaavassa esitetty matkailupalvelujen kohdemerkintä mahdollistaa seudullisesti merkittävän matkailupalvelujen mukaan lukien vapaa-ajan asumisen kehittämisen ampumahiihtostadionin pohjoispuolelle vanhan varuskunta-alueen ytimessä. Muutosesitys: V/a alueen rakentamismääräystä täydennetään Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa tai sen palveluja tukevia rakennuksia. Höytiäisen etelärannalla on lukuisia olemassa olevia asuin- ja/tai vapaa-ajan rakennuksia. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Kunta on laatinut Niiralan alueelle asemakaavan muutosta, jonka liikenteellisissä ym. selvityksessä on huomioitu kaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle. Kaavaan ei ole kuitenkaan voitu vielä esittää kaupan suuryksikköä, koska maakuntakaavassa ei ole tarvittavaa merkintää. Kunnan on tarkoitus käynnistää osayleiskaavan laatiminen ja asemakaavan päivitys siten, että ne ovat vietävissä hyväksymiskäsittelyyn välittömästä maakuntakaavan 4. vaiheen saatua lainvoiman. Joensuu Vastine Kaavaehdotus tukee varsin hyvin Joensuun kaupunginhallituksen kaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon Ok, ei aiheuta muutoksia. kirjattuja keskeisiä tavoitteita. Maakuntakaavaselostus 75

76 Ylämyllyn suunnan taajamatoimintojen alueiden toteutusjärjestys ei ole aivan tarkoituksenmukainen. Kontiolahden kasvu syytä suunnata olemassa olevien palveluiden vaikutusalueelle eheytyvän yhdyskuntarakenteen mukaisesti. Jaamankankaan selvitysaluemerkinnän oikeusvaikutus jää epäselväksi. Alueen tarkoitus ei käy ilmi merkinnän selityksestä, joten oikeusvaikutus on kirjattava määräykseen selvästi ja yksiselitteisesti. Maakuntakaavassa kunnat on asetettava keskenään tasaveroiseen asemaan seudullisesti merkittävien maankäytön ratkaisujen toteuttamisessa. Jaamankankaan alueen ottaminen taajamatoimintojen käyttöön olisi merkittävyydeltään seudullinen ratkaisu. Tilaa vievän kaupan suuryksikön sijoittaminen Lehmon eritasoliittymän kainaloon on hyväksyttävissä, vaikka sijoitus on eri puolella kuin asutuksen painopiste. Ylämyllyn taajamarakenteen tiivistäminen ja sen palvelutason nostaminen, Jyrinkylän alueen laajentaminen Leinosenlammen itäpuolelle ja yhdyskuntarakenteen kasvattaminen yhteen Joensuun Marjalan kanssa on koko seudun kannalta toivottavaa kehitystä. Kaavaehdotuksen kaupan suuryksiköitä koskeva ratkaisu, jossa tuetaan Ylämyllyn taajamakeskusta, on oikea. Lentokentän suunnan alueiden varaaminen työpaikkarakentamiselle, ajoharjoittelulle ja moottoriurheilulle ovat samoin oikeita ratkaisuja, kun otetaan huomioon alueen luonne, olemassa olevat meluhaitat ja pirstaleisuus. Iiksenvaaran merkintätapa asumisen reservialueen kohdemerkinnällä vastaa riittävästi kaupungin näkemystä alueen tulevaisuudesta. Alueelle on laadittu vastikään osa yleiskaava, jonka keskeinen tarkoitus on Iiksenvaaran osalta pysäyttää alueen kylämäinen lisärakentaminen ja varautua siihen, että alue asemakaavoitetaan tiiviiksi taajamaksi myöhemmässä tulevaisuudessa Maakuntakaavassa on osoitettu Ylämyllyn alakeskuksen läheisyyteen taajamatoimintojen alueita (A) ja Leinosenlammen itärannalle kauemmaksi Ylämyllyn alakeskuksesta taajamatoimintojen reservialue (Ares). Toteutusjärjestys nähdään tältä osinkin perusteltuna. Ei aiheuta muutoksia. Kontiolahden tuleva taajama-alueiden kasvu on kaavassa ohjattu Kontiolahden kirkonkylän ja Kontioniemen ympäristöön sekä Lehmon ja osittain Kulhon suuntaan, Onttolan ja Pilkon suunta on maakuntakaavassa mukana yhtenäisenä taajamatoimintojen alueena. Maakuntakaavan ratkaisujen nähdään tukevan ja antavan mahdollisuudet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kehittymiselle koko kaupunkiseudulla. Ei aiheuta muutoksia. Selvitysalueen merkitys on avattu yksiselitteisesti kaavaselostukseen. Viitataan Outokummun kaupungin vastineen kohtaan yksi. Muutosesitys: tarkastellaan selvitysalue merkinnän kuvausta ja kaavamääräystä. Jaamankangas on osoitettu maakuntakaavan 4. vaiheessa maa- ja metsätalousvaltaisen alueena, jolla ulkoilun ohjaamisen tarvetta (MU-1). Lisäksi merkinnän suunnittelumääräykseen on kirjattu Lisämerkinnällä -1 osoitetuilla alueilla tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. Lehmon eritasoliittymän läheisyyteen jaamankankaantien ympärille on osoitettu selvitysalue (se), jonka maakuntakaavan maankäytölliset ratkaisut on tehtävä seuraavissa maakuntakaavavaiheissa. Selvitysalue ja sen myöhäisempi ratkaiseminen ovat molemmat seudullisia kysymyksiä, jotka tulee käsitellä maakuntakaavassa. Ei aiheuta muutoksia. Lehmon tilaa vaativan kaupan suuryksikkö on osoitettu samaan tapaan kuin Joensuun Papinkankaan liittymän suuryksikkö asutuksen painopistealueesta katsottuna liittymän toiselle puolelle. Molemmat suuryksiköt ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Iiksenvaaran merkintätapa taajamatoimintojen reservialueen kohdemerkinnällä ares nähdään perusteltuna alueen sijainnin ja jo toteutuneen yhdyskuntarakenteen (YKR taajama toteutuu keskeisillä alueilla) näkökulmasta. Kohdemerkintä täsmentää voimassa olevan maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkintää, joka on tarkoituksena kumota ares kohdemerkinnän vahvistuessa. Ei aiheuta muutoksia. 76 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

77 Kaupan yksiköiden osalta maakuntakaavan sisältö vastaa kaupunkimaisella alueella Joensuun kaupungin näkemystä. Kaupan alueiden mitoituksessa ja rajauksissa liitekartoilla on pientä täsmentämisen tarvetta. Maakuntakaavaehdotuksessa luotiaseiden ampumaradat esitetään sijoitettaviksi Kontiorannan alueelle. Ratkaisu on hyvä, jos melu saadaan kuriin, kuten selvitykset näyttävät. Etäisyys Joensuuhun on sopiva ja toiminta tukee Kontiorannasta kerrottuja kehittämistavoitteita. Keskustatoimintojen alueet Joensuun keskustassa ja Rantakylässä ovat selvät ja helppotulkintaiset merkinnät. Ilahduttavaa on, että Rantakylän merkitys ikään kuin kaupunkina kaupungissa on huomattu. Keskustatoimintojen kohteiden kirjo on kuitenkin edelleen sekava ja niistä muodostuva keskusverkko ei ole aivan johdonmukainen. Vähempikin määrä eritasoisia keskuksia ja erilaisia kaupan pinta-alarajoituksia riittäisi. Kaavalla pitäisi tukea keskustakauppaa ja kaupan hakeutumista keskustoihin, jonka tarpeet kaavaehdotuksessa täyttynee. Hammaslahti on eri kokoluokassa kuin Liperi ja Kontiolahti. Hammaslahti, kuntaliitoksesta huolimatta, rinnastuu palvelutasoltaan ja liikenteelliseltä asemaltaan näihin. TP-kme -merkintä on tarkoituksenmukaisen laajuinen ja kaupan mitoituskin todennäköisesti riittävä, vaikka siihen sisältyykin epävarmuutta. Kaupan ja keskustatoimintojen kohdemerkintöjen alueelliset rajaukset pitää jättää joustaviksi. Pitää tuoda ilmi, että kohdemerkinnän rajaus ei ole koskaan täsmällinen vaan aina ohjeellinen ja joustava. Pilkon km-merkinnän mitoitus on liian pieni, realistinen ja maltillisen kehityksen salliva mitoitus olisi k-m². Marjalan saaren kohdalla rantaraitin merkintä edellyttäisi uuden sillan rakentamista Marjalan kanavan yli, joka ei ole toiminnallisesti järkevää eikä taloudellisesti mahdollista. Ok, ei aiheuta muutoksia. Kontiorannan ampumaradan melusta aiheutuvan haitan ehkäiseminen edellyttää vähintään tietynlaisia äänieristettyjä ampumakatoksia ja niiden jatkeita. Ampumaurheilu ja kilpailutoiminta voi tiettyjen toimintojen osalta nojautua luontevasti ampumahiihtostadionin rakenteisiin. Ei aiheuta muutoksia. Rantakylä on noussut myös valtakunnallisissa selvityksissä selkeäksi keskusta-alueeksi Joensuun kaupunkikeskustan rinnalla ja tämä on puoltanut uutta keskusta-alue merkintää. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavassa käytetään neljää eri kohdemerkintää erilaisille keskuksille, joka on keskusten luokittelussa hyvin kohtuullinen määrä. Paikalliskeskukset otettiin mukaan uutena keskusverkon luokkana ehdotusvaiheeseen täydentämään paremmin kokonaiskuvaa maakunnan keskusverkosta. Maakuntakaavan keskusverkko nähdään luokitteluineen perusteltuna. Ei aiheuta muutoksia. Sijainnin ja väkiluvun perusteella Hammaslahdelle voidaan löytää perusteet kuulua Joensuun kaupunkiseudun alakeskusverkkoon (ca) paikalliskeskuksen (ca-1) sijaan samalla tavalla kuin Reijola kaupunkiseudun eteläisessä kasvusuunnassa. Muutosesitys: tarkastellaan Hammaslahden asemaa keskusverkostossa. Ok, ei aiheuta muutoksia. Valtimo Vastine Ei huomautettavaa. Ok, ei aiheuta muutoksia. Lieksa Vastine Lieksan kaupungin näkemykset on otettu riittävällä tavalla Ok, ei aiheuta muutoksia. huomioon, eikä Lieksan kaupungilla ole huomau- tettavaa maakuntakaavaehdotukseen. Kohdemerkintöjen alueelliset rajaukset on ehdotuksessa jätetty joustaviksi, kuitenkin jonkinlainen alueellinen ulottuvuus tulee merkintöihin sisällyttää. Ei aiheuta muutoksia. Mitoituksia on käyty läpi kaupan työryhmässä läpi useaan otteeseen ja perusteellisesti. Pilkon osalta mitoitukseen ei tullut lisäysehdotuksia, mutta tammikuussa julkisuuteen tuli alueelle kaavaillut uuden kaupan yksikön rakentamishanke. Perusteet myös kaupan kilpailun edistämisen näkökulmasta ovat olemassa enimmäismitoituksen kasvattamiseen Pilkon alueella. Muutosesitys: tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoituksia ja Pilkon km-merkinnän enimmäismitoituksen kasvattamista nykyisestä k-m²:stä k-m²:iin Seudullinen viheryhteystarve kulkee Pyhäselän rannan tuntumassa Niittylahden opistolta aina Ylämyllylle saakka. Marjalan kohdalla yhteystarve tekee mutkan kanavan eteläpuolelle joka ei seudullisesta näkökulmasta välttämätön. Uutta siltaa ei maakuntakaavassa ole tarve osoittaa. Muutosesitys: Viheryhteystarve maakuntakaavan mittakaavassa esitetään kauttaaltaan yleispiirteisesti, joten myös Marjalan kohdan mutka oikaistaan. Maakuntakaavaselostus 77

78 Rääkkylä Ei huomautettavaa. Liperi Luonnoksessa Liperin kunta otti kantaa Leinosenlammen itäpuolen Ares alueen rajaukseen, kannanotto on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Kaavaehdotus vastaa keskeisiltä osiltaan kunnan tavoitteita ja antaa hyvät lähtökohdat kunnan maankäytön jatkosuunnitteluun. Nurmes Nurmeksen kaupungin näkemykset ovat riittävällä tavalla otettu huomioon kaavaa valmistellessa, eikä Nurmeksen kaupungilla ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotukseen. Kitee Kiteen keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala tulisi olla enintään k-m² (nyt k-m²). 9.2 Viranomaiset Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen perusteella on osoitettu Kiteen keskustatoimintojen alueelle sijoitettavien suuryksiköiden laskennalliseksi enimmäismitoitukseksi k-m². Nykyiset suuryksiköt keskustassa muodostavat noin k-m² eli uutta kerrosalaa suuryksiköihin on Kiteen keskustassa osoitettu k-m². Muutosesitys: tarkastellaan Kiteen kokonaismitoitusta suhteessa muihin seutukeskuksiin (c) ja seudullista merkitystä omaaviin kuntakeskuksiin (c1) sekä Kiteen keskustan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen kasvattamista k-m²:stä k-m²:iin. Pohjois-Karjalan rajavartiosto Vastine Onttolan ampumaradan merkinnän voimaan jättäminen on Pohjois-Karjalan rajavartioston sekä muiden vi- Ok, ei aiheuta muutoksia. ranomaisten ampumaharjoittelun kannalta tärkeää ja on huomioitu hyvin maakuntakaavan 4.vaiheen ehdotuksessa. Jaamankankaan alue merkinnällä MU-1 sekä Lykynlammen ja lentokentän pohjoispuolinen alue merkinnällä V ovat rajavartioston käyttämää lähiharjoitusaluetta. Myös tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan rajavartiostolla on tarve jatkaa nykyisenlaita toimintaa kyseisillä alueilla asevelvollisuuskoulutukseen liittyen. Niiralan selvitykseen liittyen useita huomioita ja tarkennuksia. Logistiikkarykmentti Kontiorannan maaperässä on vielä mahdollisesti räjähtämättömiä ampumatarvikkeita, joiden raivaaminen jatkuu arviolta vuoteen Tämä on syytä huomioida alueen jatkokäyttömahdollisuuksissa, myös kunnassa. Puolustusvoimat esittää koko maakuntakaava-aluetta koskevaa kaavamääräystä tuulivoiman osalta, myös tv ja tv1 alueille. Tuulivoimarakentamisen suunnitelmien tarkentuessa, tulee pääesikunnalta pyytää lausunto. Merkinnät eivät sinänsä estä nykyisenlaisen toiminnan jatkamista alueella. Merkinnät eivät myös juurikaan muutu aiemmasta (lukuun ottamatta MU -> MU-1), mikä ei heikennä alueen ulkoilukäytön mahdollisuuksia. Ei aiheuta muutoksia. Muutosesitys: Niiralan kaupan ja rajaliikenteen selvitystä täydennetään Rajavartioston kommenttien perusteella. Vastine Ok, tärkeä huomioida, välitetään tietoa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Ei aiheuta muutoksia. Tuulivoima-alueita ei ole lainkaan käsitelty nähtävillä olleessa maakuntakaavan ehdotuksessa, joten esitys tullaan huomioimaan maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa. Ei aiheuta muutoksia. Ok. Ei aiheuta muutoksia. 78 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

79 Sotinpuron ja Hiienvaaran varastojen suojavyöhykkeet tulee päivittää kaavaan. Melualueiden katsotaan olevan ajan tasalla. Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Metsähallitus Jaamankankaan entistä puolustusvoimien aluetta tulisi kehittää kokonaisuutena matkailun näkökulmasta. Maakuntakaavoituksella tulisi tukea alueen yksityiskohtaista suunnittelua ja yleiskaavoitusta matkailupainotteiseksi. Höytiäisen vesistöä ja näkymää tulee hyödyntää alueen matkailun kehittämisessä vetovoimatekijänä. Joensuun kaupungin kasvulle tulisi maakuntakaavassa varata laajenemisalueita myös pohjoisen suuntaan Jaamankankaalle, Metsähallituksen mielestä kuntarajat eivät saa olla esteenä kaupunkialueen luontaiselle laajenemissuunnalle. Metsähallitus esittää Kontiolahden entiselle puolustusvoimien alueelle merkityn V/a alueen pienentämistä oheiseen liitekarttaan merkityn rajauksen mukaiseksi koskemaan nykyisiä ampumahiihtolatuja ja ranta-aluetta. Aluerajaus on Metsähallituksen mielestä riittävä turvaamaan ampumahiihtostadionin toiminnan ja kehittämisen. Maakuntakaavaluonnokseen merkitty virkistysaluevaraus melualueella on ristiriitainen. Aluevarauksen pienentämistä tukee myös Kontiolahden kunnan alueelle laatima yleiskaavaluonnos. Metsähallituksen mielestä virkistysaluevaraukset alueella tulee ratkaista yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella. Suojavyöhykkeitä ei ole lainkaan käsitelty nähtävillä olleessa maakuntakaavan ehdotuksessa, joten esitys tullaan huomioimaan maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa. Ei aiheuta muutoksia. Ok. Ei aiheuta muutoksia. Ok, tärkeä huomioida, välitetään tietoa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Ei aiheuta muutoksia. Vastine. Alue kuuluu myös matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen (mv-3). Alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Kehittämissuosituksen mukaan koko laajaa aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. Sen lisäksi Kontiolahden Kontiorantaan on osoitettu erillinen seudullisesti merkittävä matkailupalvelujen kohdemerkintä rm. Ei aiheuta muutoksia. Joensuun kaupunkialueen luontainen kasvualue Joensuusta pohjoisen suuntaan tarkoittaa maakuntakaavassa toisaalta Lehmon suuntaa ja toisaalta Onttola/Pilkko/Puntarikoski suuntaa. Joensuun kaupunkiseudun / Lehmon tulevaisuuden kasvun tarkastelemiseksi maakuntakaavassa on osoitettu Jaamankankaatien varteen selvitysalue. Maakuntakaavan 4. vaiheessa ei ole selvitysten pohjalta nähty seudullisia perusteita Jaamankankaan avaamiseen tehokkaammalle maankäytölle asumiseen. Sen sijaan Lehmon eritasoliittymän läheistä työpaikkatoimintojen aluetta ollaan kaavassa laajentamassa ja sen vieren ollaan osoittamassa selvitysaluetta. Selvitysalueesta tarkemmin vastineessa 2.1. Ei aiheuta muutoksia. Ampumahiihtostadion ympärille on esitetty virkistysalue V/a-merkinnällä, joka sallii ampumatoiminnot alueella. Melualue on laadittu tehtyjen selvitysten perusteella ja virkistysalueen rajaus on pohjoisosistaan pitkälti melualueen rajauksen mukainen, osa eteläisestä alueesta on melualueen ulkopuolella. Virkistysalue ulottuu lisäksi Höytiäisen ranta-alueelle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteena on, että alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Kaavassa on haluttu esittää Höytiäisen rantaan alue yleiseen virkistäytymiseen. Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. Maakuntakaavaselostus 79

80 ea -ampumarata kohdemerkinnän poistettava maakuntakaavasta soveltumattomana alueelle. Mahdollisen ampumaradan meluhaitta vaarantaa ampumahiihtokeskuksen kehittämisen. Metsähallituksen mielestä ampumarata vaarantaa myös koko alueen ja erityisesti matkailuun liittyvien majoituspalvelujen ja muiden toimintojen sijoittamisen alueelle. Metsähallitus esittää matkailupalvelujen kohdemerkintää (rm) tarkennettavaksi koskemaan myös ampumahiihtostadionin lähialueita. Maakuntakaavan merkintöjen ja kaavamääräysten tulee mahdollistaa RM- alueen sijoittaminen ampumahiihtostadionin kaakkoispuolelle yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella, kuten Kontiolahden kunnan alueelle laatimassa yleiskaavaluonnoksessa on esitetty. Näin mahdollistetaan matkailua ja ampumahiihtotoimintaa tukeva rakentaminen alueelle (esim. lomahuoneistot, hotelli tai muu majoituspalvelu). Metsähallitus esittää MU- aluevarauksen muuttamista M-alueeksi entisellä puolustusvoimien alueella ja Jaamankankaalla. Alueella ei ole todettu metsien monikäytön ja luonnonympäristön kannalta poikkeuksellisen arvokkaita alueita. MU aluevaraus rajoittaa tarpeettomasti metsätalouskäyttöä, maa-ainesten ottoa ja alueen maankäytön suunnittelua. M- alueella ulkoilun ohjaus ja ulkoilureitit voidaan sovittaa koko Jaamankankaan alueelle heikentämättä alueen metsätalouskäyttöä, kuten on toimittu puolustusvoimien toimiessa alueella. MU-1 -alueen kaavamääräyksessä rakentamista alueella tulisi rajoittaa vain ennen alueen yksityiskohtaista kaavoitusta, kaavamääräyksiin tulee lisätä: alueelle rakentaminen tulee perustua tarkempiin selvityksiin, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen. Jaamankankaan laajalla alueella sijaitsee merkittäviä maa-ainesvarantoja, joilla on merkitystä alueen kiviaineshuollolle. Metsähallitus ei hyväksy maa-ainesten oton estämistä maakuntakaavalla koko alueella. Heti suunnittelualueen itäpuolella tien toisella puolella sama geomorfologinen muodostuma on osoitettu maakuntakaavassa maa-ainesten ottoon soveltuvaksi. Suunnittelualueella oleva 1. luokan pohjavesialue ei Metsähallituksen näkemyksen mukaan sinänsä muodosta estettä maa-ainesten otolle. Maa-ainesten ottoa on mahdollista sijoittaa alueen reunalle esimerkiksi liitekartan 1 osoittamien rajausten sisällä siten, että ottotoiminta ei kohtuuttomasti häiritse alueen muuta maankäyttöä. Maa-ainesten otto tulee sallia rajoitetusti tarkempiin selvityksiin, yleiskaavoitukseen tai eo -merkintään perustuen. Ampumaradan sijoituspaikkoja on tarkasteltu hyvin laajasti. Esiselvitysvaiheen 28 vaihtoehdosta on ampumaratatyöryhmässä päädytty Kontiorannan ratkaisuun, jota myös Kontiolahden kunta on tukenut. Meluvaikutuksia on saatu pienemmäksi ampumahalli -tyyppisellä ratkaisulla. Esitetty melualue ei ulotu suunnitellulle matkailupalveluiden alueelle eikä se myöskään vaaranna ampumahiihtokeskuksen toimintaa tai kehittämistä. Ei aiheuta muutoksia. Virkistysalueen V/a erillinen rakentamismääräys mahdollistaa vain ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettujen rakennuksien rakentamisen. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueilla voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajan asuntoja. Kaavamääräyksellä halutaan kuitenkin mahdollistaa myös Ah-stadionin toimintaa tukeva rakentaminen. Muutosesitys: V/a alueen rakentamismääräystä täydennetään Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa tai sen palveluja tukevia rakennuksia. Pelkkien M-alueiden jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö ei maakuntaliiton mielestä ole alueen luonteen huomioon ottaen riittävä, eikä M-alueiden osoittaminen täytä kaavan osalta valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitetta luonnon virkistyskäytöstä. Viheryhteystarpeella halutaan turvata alueella virkistyskäytön lisäksi myös ekologiset yhteydet. Virkistyksen, ulkoilun, maiseman ja geologian kannalta selvityksissä on todettua olevan erityisiä arvoja. Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu (lähinnä ulkoilun ohjaaminen) edellyttää lisäselvityksiä. Muutosehdotus: Viheryhteystarve- ja MU-1 -alueen merkintöjen perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Lisämerkinnällä -1 osoitetuilla MU-alueella tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. Merkintä ei täysin estä rakentamista, mutta tuo esille alueen seudullisen merkittävyyden vapaana metsätalousvaltaisena alueena. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. Maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheessa on esitetty seudullisesti merkittävät maa-ainesten ottoalueet. Jaamankankaan alueelle ei ole osoitettu muita kuin Jaamankankaan länsiosassa sijaitseva Puntarikosken maa-ainesten ottoalue (EO1-p). Maakuntakaavan MU-1 -merkintä Jaamankankaalla ei suoraan tue maa-ainesten mahdollista ottolupaa alueella. Kaavamerkintä on kuitenkin vain yksi maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa huomioon otettava tekijä. Maa-ainesten ottaminen muuhun kuin omaan kotitarvekäyttöön vaatii aina maa-aineslain mukaisen luvan, jota haetaan asianomaisesta kunnasta. Kunta päättää luvan myöntämisestä ja valvoo ottamista kunnan alueella. Lupaharkinnassa on otettava huomioon maa-aineslain 3 :n ympäristöehdot. Ei aiheuta muutoksia. 80 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

81 Metsäkeskus Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan ehdotettu 4. vaiheen kaava ei kokonaisuudessaan merkittävästi vaikeuta pitkäjänteistä metsätalouden harjoittamista, vaikka voi sitä taajama-alueiden laajennusosilla sekä Jaamankankaan ulkoilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla paikallisesti tehdäkin. Nyt lausunnolla olevassa 4. vaiheen maakuntakaavalla tai tulevilla maakuntakaavan päivityksillä ei tule aiheuttaa tarpeettomia rajoituksia kannattavalle ja kestävästi harjoitettavalle metsätaloudelle. Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaavan vaikutusten arvioinnin osalta seudullisella ampumaradalla on arvioitu olevan ainoastaan positiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (verrattuna tilannetta puolustusvoimien aikaiseen toimintaan). Nykyiseen tilanteeseen verrattuna ampuradalla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia ampumamelun lisääntyessä. Museovirasto Maakuntakaavassa tehostuva maankäyttö edellyttää olemassa olevan kulttuuriympäristön arvojen aktiivista huomioimista. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa suhteessa koko kulttuuriperintöön liikutaan hyvin yleisellä tasolla. Maakuntaliitto esittää kulttuuriympäristön arvojen tulevan turvatuksi 1.vaihekaavan merkinnän tkk -määräyksen myötä. Se ei kuitenkaan pidä sisällään koko kulttuuriympäristö eikä etenkään edellytä kulttuuriympäristöselvitysten (erityisesti arkeologia ja sen vedenalainen osa) päivitystarpeiden huomioimista tarkemman suunnittelun osalta. Pelkkä muinaisjäännösrekisteritieto ei riitä kaikilta osin, koska alueella saattaa sijaita vielä kartoittamattomia jäännöksiä. Museovirasto pitää vakavana puutteena sitä, että kaavaprosessissa ei ole kyetty analysoimaan riittävän tarkasti kaavaratkaisujen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Kulttuuriympäristöselvityksen ajantasainen tilanne on siltä osin puutteellinen ja vaikutusten arviointi etenkin kulttuuriympäristön osalta hyvin ylimalkainen. Vastine Maakuntakaavan esitetty MU-1 alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa jo osoitettu suurelta osin maa- ja metsätalousvaltaisena alueena jolla ulkoilutarvetta (MU) ja pieneltä osaltaan puolustusvoimien alueena (EP). Jaamankankaan Välilampien alueelle on osoitettu seudullinen virkistyskohde v-merkintä. Maakuntakaavaesitys ei aiheuta suoraan merkittäviä muutoksia metsätalouden harjoittamiseen alueella, metsätalouden harjoittamisen edellytykset voivat puolustusvoimien toiminnan lakattua päinvastoin parantua. Ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Muutosesitys: Täydennetään vaikutusten arviointia ampumamelun vaikutusten osalta. Vastine Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, jossa tuodaan esille maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät maankäyttöön liittyvät asiat. Koko kulttuuriperintöön liittyvät asiat esitetään ja niihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan samalla yleispiirteisellä tasolla, kuin muutkin vaikutukset, kuten vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin. tkk merkinnän ulkopuolelle jäävä kulttuuriympäristö käsittää lähes pelkästään sellaisia maankäyttöluokkia, joihin sisältyy potentiaalisesti ainoastaan arkeologisia kulttuuriperintöarvoja. Näiden maankäyttöluokkien, kuten virkistysalueiden ja kohteiden on arvioitu olevan aiheuttamatta vahinkoa arkeologisille kulttuuriarvoille. Suurimmat potentiaaliset uhat kohdistuvat taajama-alueille, joissa tarpeelliset selvitykset tulee tehdä kaavamääräyksen täyttämiseksi. Vaikutusten arvioinnissa on arvioitu, ettei 4. vaihekaavan maankäyttöluokkien muutokset uhkaa vedenalaista arkeologista kulttuuriperintöä. Pohjos-karjalan maakuntaliiton näkemyksen mukaan kulttuuriperintöarvoja säilyminen varmistetaan parhaiten tekemällä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarpeelliset selvitykset suhteessa toteutumassa olevaan maankäyttöön. Esimerkiksi, on tarkoituksenmukaista maakuntakaavassa mahdollistaa vaihtoehtoisia kaupan sijoittumispaikkoja, mutta ei ole tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä tehdä arkeologista inventointia muille kuin niille kohteille, joille jotain rakennetaan. Hyviä esimerkkejä tämän periaatteen toimivuudesta on meneillään laadinnassa olevat Kontiorannan (Kontiolahti) ja Multimäen (Joensuu) osayleiskaavat, joiden yhteydessä on tehty tarpeelliset kulttuuriympäristöön liittyvät selvitykset. Yleiskaavataso mahdollistaa vielä sellaiset muutokset yhdyskuntarakenteessa, että mm. arkeologiset kohteet pystytään turvaamaan. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavaselostus 81

82 Keskustatoimintoja ja vähittäiskaupan suuryksikköjä osoittavien merkintöjen suunnittelumääräyksiin tulee lisätä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottaminen. Kaavamääräyksessä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle. Kulttuuriympäristön huomioiminen on niin olennainen lähtökohta tälle tavoitteelle, että se tulee lisätä kaavamääräykseen. Ylämyllyn entisen varuskunnan kaavamääräykset eivät riittävästi varmista sen kulttuuriarvojen säilymistä. Määräys on muutettava yhteneväisiksi Kontiorannan varuskunta-alueen kanssa. Museovirasto esittää Ylämyllyn entiselle varuskunta-alueelle määräysosaa: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Maakunnan arkeologisen kulttuuriperinnön (myös sotahistorialliset kohteet) selvitysten tila on heikko. Museovirasto esittää, että kaikkien merkintöjen suunnittelumääräykseen lisätään lause, jolla varmistetaan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyminen, ja lisäksi ohjeistetaan myös selvittämään tarve maastoja vesialueiden inventointeihin esimerkiksi muinaisjäännösten tietojen ajantasaistamiseksi. Museovirasto pitää tärkeänä, että Pohjois-Karjalan moderni rakennusperintö inventoidaan lähitulevaisuudessa. Museovirasto kiirehtii maakunnallisen kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän perustamista. Keskusta-alueiden kohdemerkinnät (c, c1, ca, ca-1) eivät sisällä kulttuuriympäristöön liittyviä erityisiä suunnittelumääräyksiä. Sen sijaan esitetyt maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) aluevarausten suunnittelumääräykset sisältävät arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden huomioimisen. Taajamatoimintojen aluevaraukset ovat kaikkien keskustatoimintojen kohdemerkintöjen alla pohjamerkintöinä. Sen sijaan keskustatoimintojen alueiden (C) aluevarauksissa ei ole kulttuuriympäristöistä erillismainintaa ja varaus on aluevarausmerkintä. Muutosesitys: Lisätään kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen keskustatoimintojen alueiden ja kohteiden suunnittelumääräyksiin. Ylämyllyn entisen varuskunta-alueen maankäyttö ei ole ollut 4. vaihemaakuntakaavassa käsittelyssä. Alueella on voimassaolevassa kaavassa taajama-alue A, jonka kaavamääräyksessä sanotaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Ei aiheuta muutoksia. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tehdään tarpeelliset selvitykset arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ml. sotahistorialliset kohteet. Sotahistoriallisia kohteita on mahdollista tarkastella seuraavissa kaavavaiheissa. Ei aiheuta muutoksia. Viitataan Museoviraston vastineen kohtaan yksi ja kaksi. Lisäksi maakuntaliitto tulee tarkastelemaan mahdollisuutta esittää koko maakuntakaava-alueen suunnittelumääräyksiä maakuntakaavan seuraavan vaiheen kaavaprosessissa, jonka on tarkoitus käynnistyä tulevan kesän aikana. Tässä yhteydessä on luontevaa tarkastella myös kulttuuriympäristöarvoihin liittyvät määräykset. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntaliitto pyrkii aloittamaan uudelleen maakunnallisen kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän toiminnan vuoden 2015 aikana. Pohjois-Karjalan museon osallistuminen ryhmän toimintaan ja maakunnan kulttuuriympäristön edistämiseen olisi äärimmäisen tärkeää. Ei aiheuta muutoksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vastine Kaavaehdotus on huomattavasti parantunut luonnoksesta. Ok, ei aiheuta muutoksia. Kaavaratkaisua on pidettävä kokonaisuudessaan yhdyskuntarakennetta eheyttävänä ja tiivistävänä. nen lähtökohta maakuntakaavan 4. vaiheen kaavarat- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on ollut yksi keskeikaisuissa. Ei aiheuta muutoksia. 82 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

83 ELY -keskuksen mielestä valittu ampumarataratkaisu ei ole kustannustehokas eikä parhaalla mahdollisella tavalla ampumaharrastusta palveleva. Kontiorannan lähialueelle on osoitettu seudullisesti merkittävä virkistyksen kohdealue sekä asumiseen tarkoitettuja alueita, joiden yhteensovittaminen saattaa käytännössä olla varsin hankalaa. Maakuntakaavassa tulisi osoittaa yksi sijaintipaikka, johon sijoitettaisiin luoti- ja haulikkolajit. Olisi tarpeen selvittää voisiko jo olemassa olevia ratoja kehittää tähän suuntaan vai olisiko syytä valita uusi alue. Jaamankankaan alueen kaavamerkinnät ovat keskenään ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia (MU, M, mv-3, se). Alueen luontoselvityksiä olisi täydennettävä, kuten jo luonnosvaiheessa on todettu. Vastineessa maakuntaliitto on todennut, että yhteenvetoselvitys Jaamankankaan luontoarvoista ja Kontiorannan ampumarata-alueesta. Kumpaakaan selvitystä ei ole liitetty asiakirjoihin. ELY -keskus edellyttää, että selvitykset laaditaan. Luonnosvaiheen lausunnon vastineessa todettua virkistysalueiden liitekarttaa ei ole liitekartta-aineistossa. Höytiäisen ranta-alueiden MU ja mv-3 -merkinnöissä ei ole otettu kantaa rantarakentamiseen ja vapaa-alueiden määrään kyseisellä ranta-alueella. Höytiäisen eteläinen ranta-alue on ainoita ranta-alueita, joilla on vielä jäljellä rakentamattomia vapaita rantoja. Riittävät vapaat ranta-alueet tulee turvata tässä kaavavaiheessa, koska jatkossa rannat rakentuvat ja vapaa-alueiden osoittaminen rannoille on myöhäistä. Kaupan osalta kaavaratkaisu on ELY -keskuksen mielestä riittävä turvaamaan vähittäiskaupan toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet maakunnassa. On hyvä, että tty -rajauksesta on luovuttu. Pilkon suuryksikön mitoitus k-m² on liian pieni, koska alueelle on suunnitteilla uusi suurehko päivittäistavarakauppa. Tältä osin kaavaan on aiheellista tehdä korjaus. Maakuntakaavan seudullista ampumaradan sijoituspaikkaa varten tehtiin esiselvitys kaikkiaan 28 eri vaihtoehdosta, joiden pohjalta tehtiin tarkemmat selvitykset neljän eri sijoituspaikan osalta ja päädyttiin Kontiorannan vaihtoehtoon. Yhtä keskitettyä ampumaradan paikkaa ei Joensuun seudulta löytynyt, joten kaavassa on päädytty toiseksi parhaaseen ratkaisuun. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan paras ratkaisu olisi ollut kaikki lajit kattava ratkaisu, mutta siihen ei Joensuun kaupunkiseudulta löytynyt soveltuvaa paikkaa Metsästäjät voivat suorittaa ampumakokeita Kontiorannassa, mutta sen sijaan Practial ja haulikkoharjoittelu paikallisilla radoilla, joille löytyy ratoja ja niihin sitoutuneita toimijoita. Ei aiheuta muutoksia. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3) on laajan alueen yleinen kehittämisperiaatemerkintä, joka konkretisoituu tarkemmin maakuntakaavassa jo voimassa olevien tai nyt esitettävien merkintöjen kautta (M, MU- 1, A, RM, rm, V/a, v jne.). mv-3 merkinnässä painottuu matkailu, ulkoilu ja virkistys, jotka ovat laajalla alueella leimaa antavia nyt ja tulevaisuudessa. Selvitysalue (se) Lehmon eritasoliittymän läheisyydessä edellyttää pohjamerkintöjen muuttamista maakuntakaavan seuraavissa vaiheissa, mikäli maankäyttöä tullaan esittämään muutettavaksi nyt esitettävistä M ja MU-1 merkinnöistä. Maakuntakaavan tausta-aineistona on ollut nähtävillä selvitys Jaamankankaan geohistoria, luonto ja maiseman muutos raportti. Kontiolahden kunnan teettämä Kontioniemen osayleiskaavan luontoselvitys koskee myös Kontiorannan ampumaradan aluetta, joten se palvelee myös Kontiorannan ampumaradan luontoselvityksenä. Ei aiheuta muutoksia. Kartta ei ole liitteenä vaan kaavaselostuksen sisällä, kuva 8 sivulla 39. Ei aiheuta muutoksia. Rantarakentaminen alueella ratkaistaan alueella yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, lisäksi alue kuuluu voimassa olevassa kaavassa rantojen käytön kehittämisen kohdealueeseen (rk- kaavamerkintä), joka edellyttää, että suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60% ja rakennettua rantaviivaa noin 40%. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. Ok, ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Viitataan Joensuun vastineen kohtaan 18. Muutosesitys: tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoituksia ja Pilkon km-merkinnän enimmäismitoituksen kasvattamista nykyisestä k-m²:stä k-m²:iin Maakuntakaavaselostus 83

84 Jo luonnosvaiheessa on huomautettu, että termit pääsääntöisesti ja pääosin ovat epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia ja ne tulee edelleen muuttaa täsmällisemmiksi ja yksiselitteisiksi. Natura-arvioinnin tarveharkinta on riittävä ja yhtyy esitettyyn käsitykseen, etteivät vaihekaavassa esitetyt maankäytön muutokset aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät niitä luontotyyppejä ja -lajeja, joiden perusteella kohteet on valittu Natura verkostoon. Arvioinnissa kuitenkin todetaan joidenkin vaikutusten olevan muuttuvan maankäytön vuoksi mahdollisia. ELY korostaa, että arviointivelvollisuus koskee myös aiempia kaavavaiheita. Karttatarkastelu oli hyvä lähtökohta arviointiin, jota voisi tulevissa maakuntakaavoissa kehittää vielä niin, että karttatarkastelu sisältäisi luonnonsuojelulailla toteutettavaksi tarkoitettujen Natura-alueiden toteutustilanteen. Kaavassa on vielä teknisiä virheitä, esimerkiksi Höytiäisen kanavan osalta. Tärkeää, että 4. vaiheen aluevarauksista tehdään yhdistelmäkartta, josta ilmenee voimassa oleva maakuntakaava kokonaisuudessaan. Maakuntakaavalla annetaan yleinen viitekehys tavoitteellisesta taajamatoimintojen reservialueiden aikatähtäyksestä, mutta kuitenkin niin että alueiden suunnittelu ja toteutus ovat maakuntakaavan aikatähtäyksen näköpiirissä. Ares merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelu tulee ajoittua pääosin vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Merkinnän kuvauksessa todetaan, että alueen toteuttaminen ulottuu kuitenkin pääsääntöisesti vuoden 2030 jälkeen. Maakuntakaavaehdotuksessa on haluttu mahdollistaa yksityiskohtaisempi suunnittelu joustavammin ilmaisemalla asia pääsääntöisesti ja pääosin. Muutosesitys: muokataan Ares kuvaustekstiä ja suunnittelumääräystä yhdenmukaiseen ilmaisutapaan Palaute otetaan huomioon mm. yksityiskohtaisemman kaavoituksen lausunnoissa. Natura-alueiden toteutustilanne esitetään seuraavissa maakuntakaavavaiheissa sekä maakuntakaavan seurannassa. Ei aiheuta muutoksia. Muutosesitys: mahdolliset tekniset virheet korjataan. 4.vaiheen kaavaehdotus on esitetty voimassa olevien kaavamerkintöjen päälle. Kun kaava hyväksytään, voidaan uusista merkinnöistä toteuttaa oma karttansa. Ei aiheuta muutoksia. Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne) Vastine Pidämme erittäin ansiokkaana Niiralan kaupan ja rajaliikenteen erillisselvityksen tekemistä. Ok, ei aiheuta muutoksia. ELY -keskus pitää erittäin perusteltuna kma-r merkintää Ok, Niiralan kaupan ja rajaliikenteen alue (kma-r merkintä) on nähty kohdemerkintää paremmin antava liik- ja siihen liittyvää suunnittelumääräystä. kumatilaa kaupan suuryksikön/suuryksiköiden, liikenteen ja muiden toimintojen yhteensovittamiselle Niiralan rajanylityspaikan välittömässä läheisyydessä. Ei aiheuta muutoksia. Yksittäiset kaupan kohteet tulee tukeutua nykyisiin liikenteellisiin yhteyksiin, eikä niille ole mahdollisuuksia sallia uusia liittymiä vilkkaille valta- tai kantateille, mutta mikäli näin on, on vähintään pääosa niiden suunnittelu- ja toteuttamiskustannuksista kunnan vastuulla. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on erityisesti huomioitava, että yksiköt ovat saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Liikennejärjestelmän ja sen kannalta tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta pidämme välttämättömänä, että Joensuun kaupunkiseutua tarkastellaan yhtenä toiminnallisena taajamakokonaisuutena kuntarajoista riippumatta. Vaihekaava antaa jatkuvalle liikennejärjestelmätyölle hyvät lähtökohdat alueiden käytön näkökulmasta. Muutosesitys: kaavaselostuksen tekstiin lisätään maininta, että alueet tulee olla saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Lisäksi Niiralan kaupan ja rajaliikenteen kehittämisen kohdealueen suunnittelumääräystä täydennetään: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Ok, maakuntakaavan 4. vaiheessa on tehty taajama-alueiden tarkastelua tavoitteena yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kaupunkiseudulla taajama-alueiden kasvuin ohjaaminen. Ei aiheuta muutoksia. 84 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

85 Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Kontiorantaan sijoitettava ampumarata aiheuttaa haasteita lupamenettelyssä meluntorjuntatoimenpiteiden sekä vähäisissä määrin myös maaperän suojauksen johdosta, koska alue sijaitsee pohjavesialueella. Lomarakentamisessa rakenteet ovat heikoimmat kuin ympärivuorokautisessa asumisessa, joka tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ampumahalliin sijoitettu ampumarata ei aiheuta yllämainittuja haasteita. Lentokentän ympärille tulee varata riittävästi suoja-alueita melualtistuksen torjumiseksi, erityisesti Onttolan suunnalla asuinrakentaminen lähenee lentokenttää. Ympäristömelualtistus vaikuttaa olennaisesti ihmisten terveyteen ja melua aiheuttavien toimintojen sijoittaminen asutuksen ja virkistysalueiden läheisyyteen tulee välttää, jotta vältyttäisiin meluntorjuntatoimenpiteiden aiheuttamilta kustannuksilta. Vastine Kontiorantaan ollaan nimenomaan suunnittelemassa ampumahalliratkaisua, jolloin meluvaikutukset ovat merkittävästi perinteistä ampumarataa pienemmät. Melualue (55 db, uuden BAT-ohjeistuksen mukaisesti) on rajattu kaavakartalle. Tälle alueelle ei saa osoittaa lomatai asuinrakentamista. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavassa Onttolan alueen taajamatoimintojen alue on osoitettu voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti. Uusia taajamatoiminnoille soveltuvia alueita ei Onttolan suunnalle ole esitetty. Sen sijaan lentokenttäalueen eteläpuolella Välikankaan suunnassa voimassa oleva taajamatoimintojen alue on esitetty muutettavaksi työpaikkatoimintojen alueeksi. Muutoksen yhtenä perusteena on lentokentän ja moottoriradan suunnalta tulevan melualtistuksen torjuminen. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät melua aiheuttavat toiminnot yhdelle alueelle, esimerkkinä moottorirata ja lentokenttätoiminnot. Kontiorannan ampumaratatoiminnot on osoitettu entisen varuskunta-alueen ampumarata-alueille jossa edellytyksenä ovat erilaiset ampumahalliratkaisut tai -katokset ampumamelun merkittäväksi vähentämiseksi ympäröivillä alueilla. Ei aiheuta muutoksia. 9.3 Yritykset, yhteisöt ja järjestöt Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Vastine Esitetty maakuntakaavaluonnos tukee ja vahvistaa Joensuun kaupunkikeskustan kehittämistä. Kaupunkikes- Ok, ei aiheuta muutoksia. kustayhdistyksellä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. MTK ja MHY Pohjois-Karjala Vastine Viheryhteystarvemerkinnät lähtevät Jaamankankaalta eri suuntiin kymmenien kilometrien etäisyydelle eli niiden vaikutusalue on erittäin laaja. Korostamme, että summittaisesti ilman minkäänlaisia tutkimuksia sijoitettujen merkintöjen asema on maanomistajien kannalta ongelmallinen. Viheryhteystarve merkintää ei tule ottaa maakuntakaavaan. Merkintä voi rajoittaa maanomistajien oikeutta käyttää maaomaisuuttaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ilman, että maanomistajalla on kaavoituksen kautta mahdollista saada selvyyttä maaomaisuuteensa koskevia rajoituksia. Kaavamääräyksiin tulee vähintään ottaa maininta siitä, että yhteystarvemerkinnällä osoitetuilla alueilla on mahdollista harjoittaa maa- ja metsätaloutta. MU-1 alueelle kaavamääräyksissä esitettyjä reittejä ja levähdyspaikkoja ei tule toteuttaa ilman maanomistajien lupaa, eikä niitä näin ollen tulisi esittää maakuntakaavassa ilman maanomistajien nimenomaista tahdonilmaisua. Viheryhteystarvemerkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, jotka yhdistävät kaupunkiseudun virkistysalueet toisiinsa yhtenäiseksi verkostoksi. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhteneväisenä kokonaisuutena. Reittejä mahdollisine lävähdyspaikkoineen ei tehdä ilman maaomistajan lupaa, vaan niistä tehdään tarvittavat maanomistajasopimukset tai reittitoimitukset. Muutosehdotus: Viheryhteystarve- ja MU-1 -alueen merkintöjen perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Maakuntakaavaselostus 85

86 Haluamme kiinnittää huomiota epätarkan kaavamääräyksen tuomaan riskiin siitä, että MU-1 merkittyjen alueiden maa- ja metsätalouden harjoittaminen voi vaarantua tarkemmassa kaavoituksessa tehtävien ratkaisujen perusteella, joita maakuntakaava ohjaa. Epätarkat rajoitukset voivat tulevaisuudessa saada perusteen maakuntakaavassa, jossa niitä ei ole kuitenkaan tarkasti perusteltu. Maakuntakaava ei saa eriarvoistaa ja heikentää yritysten tuomintaedellytyksiä vaan sen on huomioitava eri elinkeinojen kilpailukyky myös suhteessa muuhun Suomeen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon maakuntakaavassa, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa maakunnan tasapuolisen kehittämisen kannalta. Jos tavoitteet ovat ristiriidassa, on toimittava maakunnan edunmukaisesti. Haluamme korostaa maakuntakaava yleispiirteisyyttä ja ohjaavuutta alemmille kaavatasoille. Yksityiskohtiin menevät kaavaohjeet eivät saa vaikeuttaa kuntien kaavoitusta. Pohjois-Karjalan ilmasto-ohjelma 2020 on jo tekstiltään vanhentunutta ja harhaanjohtavaa, joten sen huomioiminen on vanhentunutta tietoa Kaavan tulee ottaa huomioon erityisesti biotalouden antamat mahdollisuudet. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja keskittäminen on lopettava, koska biotalous nojaa paikallisuuteen ja hajautettuun yhteisuntaan Toteamme, että maakuntakaava toimii maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla kaavamerkinnän mukaisesti. Merkintä ei rajoita maatalouden tuotantorakennusten rakentamista ja elinkeinon kannalta välttämättömien asuinrakennusten rakentamista. Toteamme, että ns. valkoiset alueet, joilla ei ole alempi asteisia kaavoja, ovat maa- ja metsätalousalueita, joilla ei ole alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaamistarvetta, tämä on hyvä lähtökohta. Korostamme vaikutusten arviointia maanomistajien elinkeinoihin. Olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle ja sen kehittämiselle ei saa asettaa haitallisia vaikutuksia maakuntakaavassa MU-1 merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan sijainniltaan, metsien monikäytöltään ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Lisämerkinnällä -1 osoitetuilla alueilla tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella, jolloin turvataan myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset alueella. Muutosehdotus: MU-1 -alueen merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Maakuntakaavan tavoitteena on nimenomaan toisaalta kaupunkiseudulla luoda edellytykset vahvalle kasvulle ja toisaalta tukea keskusta-alueiden elinvoimaisuuden säilymistä ja palveluiden monipuolistumista sekä kaupallisten palveluiden säilymistä maakunnan eri osissa. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavassa yhteen sovitetaan valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet muuhun maakunnalliseen suunnitteluun. Tavoitteiden yhteensovitus on toistaiseksi ollut onnistunutta. Maakuntakaavaratkaisuilla on pyritty maakunnan eri alueet tasapuolisesti huomioivaan lopputulokseen esimerkkinä keskusverkko. Ei aiheuta muutoksia Maakuntakaavoitus ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa järjestelmässä nimenomaan yksityiskohtaisempi suunnittelu sitten tarkentaa ja konkretisoi maakuntakaavan tavoitteen. Tavoitteena on myös jättää aina liikkumavaraa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle kaikissa niissä tilanteissa, joissa maakunnallisen tavoitteen turvaamisen näkökulmasta se on mahdollista. Ei aiheuta muutoksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tulee ymmärtää pohjoiskarjalaisesta alueidenkäytön kehittämisen näkökulmasta. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle on positiivisia mahdollisuuksia taajamien keskusalueilla palvelujen ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden näkökulmasta. Sen sijaan harvaan asutulla maaseudulla toimenpide ei aiheuta toimenpiteitä. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntaliitto korostaa että M-alkuiset merkinnät nimenomaan edistävät ja tukevat maa- ja metsätalouden harjoittamisen mahdollisuuksia muun maankäytön paineilta ja puolestaan valkoisilla alueilla niille ei ole katsottu kohdistuvan seudullista merkitystä omaavaa maankäyttöä ja ovat näin suoraan yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla ohjattavissa. Ei aiheuta muutoksia. Vaikutusten arvioinnin tarkoitus on mahdollistaa olemassa olevan ja potentiaalisen elinkeinotoiminnan kehittäminen. Ei aiheuta muutoksia. 86 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

87 Kaupan suuryksiköiden vaikutuksia ei ole arvioitu ns. kivijalka- ja lähikauppojen toimintaedellytyksiin. Kaupat erittäin tärkeitä niille, joilla ei ole omaa autoa ja julkisten kulkuneuvojen käyttö on päivittäistavaraostoksien kuljettamiseen mahdotonta. Metsäteollisuus Kaavaehdotukseen on tehty laaja MU-1 -aluemerkintä, jonka suunnittelumääräyksessä mainitaan alueen maisema- ja ympäristöarvot, joita ei kuitenkaan ole tarkennettu, mitä ne ovat ja miten ne vaikuttavat metsätalouden harjoittamiseen. Taustaselvityksissäkään ei ole käynyt ilmi mitään sellaista, mikä vaatisi tälle yhtenäiselle metsätalousalueelle lisämerkinnän MU-1 mukanaan tuoman suunnittelumääräyksen. Kaavaehdotuksessa on merkittävä määrä viheryhteystarpeita, joille ei ole määritelty mitään perusteita. Suurin osa viheryhteystarpeista on esitetty metsätalousalueille, joilla viheryhteys säilyy, kun noudatetaan metsälakia. Alueella voidaan myös liikkua jokamiehenoikeiden perusteella nykyisin ja tulevaisuudessa ilman erillisiä viheryhteysmerkintöjä, joten ne tulee poistaa maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta tarpeettomina. Biotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Suomella on erinomaiset lähtökohdat vastata näihin haasteisiin ja toimia edelläkävijänä asiassa. Toimintaolosuhteet on turvattava. ohjois-karjalan kauppapaikkaselvityksessä on huomioitu myös kivijalkakauppojen toimintaedellytykset esimerkiksi kaupan kokonaismitoituksessa sekä keskustoissa että keskustojen ulkopuolella. Kokonaismitoituksessa Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 on arvioitu olevan k-m², josta noin 85 % sijoittuisi keskusta-alueille. Keskusta-alueiden vastaavasta kaupasta suuryksiköissä olisi noin 75 % eli myös keskusta-alueilla noin 25 % kaupasta on laskettu sijaitsevan suuryksikköä pienemmissä kauppaliikkeissä. Muutosesitys: lisätään tekstiä vaikutusten arviointiin. Vastine Jaamankangas on tehdyn selvityksen (Jaamankangas: geohistoria, luonto ja maiseman muutos ) mukaan geologisesti, kulttuurihistoriallisesti ja biologisesti merkittävä alue, jossa on vielä laajoja rakentamattomia alueita ja alueita pelkästään metsätalouskäytössä. Jaamankankaan metsät ovat tärkeitä virkistys-, sienestysja marjastusalueita sekä retkeilyn ja urheilun harrastajien suosiossa, kuten maakuntakaavan toinen selvitys osoittaa (Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys ). Jaamankangas on kaupunkiseudun läheisyydessä vielä keskeisiltä alueiltaan hyvin säilynyt yhtenäinen metsätalousvaltainen alue. Maakuntakaavan tavoite on, että alue säilyisi keskeisiltä osiltaan vapaana rakentamiselta ja muulta tehokkaalta maankäytöltä. Sen sijaan Jaamankankaan ympärillä ja välittömässä läheisyydessä on joka suunnalla mahdollisuuksia tehostaa ja tiivistää maankäyttöä. Merkintä ei vaikuta estävästi metsätalouden harjoittamiseen. Muutosehdotus: MU-1 -alueen merkintöjen perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Pelkkien M-alueiden jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö ei maakuntaliiton mielestä ole alueen luonteen huomioon ottaen riittävä, eikä M-alueiden osoittaminen täytä kaavan osalta valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitetta luonnon virkistyskäytöstä. Viheryhteystarpeella halutaan turvata alueella virkistyskäytön lisäksi myös ekologiset yhteydet. Pitää varautua myös siihen, että Jaamankankaalle esitetylle selvitysalueelle tulee tulevaisuudessa myös merkittävää asuinrakentamista, mikä lisää osaltaan myös painetta alueen virkistyskäytölle. Viheryhteystarvemerkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhteneväisenä kokonaisuutena. Muutosehdotus: Viheryhteystarve merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Metsäbiotalous on Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen yksi strateginen valinta. Maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena biotalouden alueidenkäytöllisiä kysymyksiä. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavaselostus 87

88 UPM Kymmene Oyj Vastine Maakuntakaavan taustaselvityksissä ei ole käynyt ilmi mitään sellaista, mikä vaatisi Jaamankankaalle MU-1 alueen mukaan tuoman suunnittelumääräyksen, jonka mukaan koko alue tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana. Jaamankankaalla ei ole UPM:n näkemyksen mukaan tällä hetkellä sellaista laajamittaista ulkoilun ohjaamistarvetta mitä kaavaehdotuksessa esitetään ja siten MU-1 varausta tulee huomattavasti supistaa ja lisämerkintä -1 poistaa. UPM esittää, että selvitysalue -merkintää laajennetaan koskemaan myös Jaamankankaan aluetta. Jaamankangas on tehdyn selvityksen (Jaamankangas: geohistoria, luonto ja maiseman muutos ) mukaan geologisesti, kulttuurihistoriallisesti ja biologisesti merkittävä alue, jossa on vielä laajoja rakentamattomia alueita ja alueita pelkästään metsätalouskäytössä. Jaamankankaan metsät ovat tärkeitä virkistys-, sienestysja marjastusalueita sekä retkeilyn ja urheilun harrastajien suosiossa, kuten maakuntakaavan toinen selvitys osoittaa (Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys ). Jaamankangas on kaupunkiseudun läheisyydessä vielä keskeisiltä alueiltaan hyvin säilynyt yhtenäinen metsätalousvaltainen alue. Maakuntakaavan tavoite on, että alue säilyisi keskeisiltä osiltaan vapaana rakentamiselta ja muulta tehokkaalta maankäytöltä. Sen sijaan Jaamankankaan ympärillä ja välittömässä läheisyydessä on joka suunnalla mahdollisuuksia tehostaa ja tiivistää maankäyttöä. Muutosehdotus: MU-1 -alueen merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Pelkkien M-alueiden jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö ei maakuntaliiton mielestä ole alueen luonteen huomioon ottaen riittävä, eikä M-alueiden osoittaminen täytä kaavan osalta valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitetta luonnon virkistyskäytöstä. Viheryhteystarpeella halutaan turvata alueella virkistyskäytön lisäksi myös ekologiset yhteydet. Pitää varautua myös siihen, että Jaamankankaalle esitetylle selvitysalueelle tulee tulevaisuudessa myös merkittävää asuinrakentamista, mikä lisää osaltaan myös painetta alueen virkistyskäytölle. Muutosehdotus: MU-1 -alueen merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Selvitysalue (se) on osoitettu Lehmon eritasoliittymän läheiselle alueelle jaamankankaantien suuntaisesti tien molemmin puolin. Selvitysaluemerkinnällä on osoitettu intressi. Ei aiheuta muutoksia. 88 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

89 Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen (mv-3) kaavamääräys ristiriidassa mu-1 suunnittelumääräyksen kanssa. Jaamankangas tulisi olla merkittynä selvitysalueena tai muulla merkinnällä, joka mahdollistaisi tulevaisuudessa alueelle myös asumista ja matkailupalveluja tukevan rakentamisen matkailun, virkistyksen ja asumisen lisäksi. Tämä vaatisi erillisen yleissuunnitelman, johon UPM on maanomistajana valmis osallistumaan. Jaamankankaalla voidaan liikkua myös tulevaisuudessa hyvin jokamiehenoikeuden perusteella ja siten erillisiä viheryhteys-merkintöjä ei kaavaan tarvita. Merkinnät tulee poistaa ehdotuksesta tarpeettomina. Joensuun Latu Vastine Joensuun seudun virkistysalueverkosto voi toteutuessaan olla keskeinen vetovoimatekijä, jolla on merkitys- Ok, ei aiheuta muutoksia. tä, kun ihmiset harkitsevat tänne muuttoa. Ehdotus sisältää viheryhteyksiä, jotka huomattavasti parantavat ja lisäävät virkistysalueiden Ok, ei aiheuta muutoksia. saavutettavuutta. Erityisesti Jaamankankaan MU-1 ratkaisuun olemme tyytyväisiä. Höytiäisen rannan viheryhteys aivan mainio alueen erityisluonnetta korostava sekä Kontioniemen tulevaa matkailupalvelujen kehittämistä edistävänä. Mv-3 Alueen kehittäminen perustuu Jaamankankaan laajaan yhtenäiseen metsätalousvaltaiseen alueeseen ulkoilumahdollisuuksineen, ampumahiihtostadionin toiminnan ja Kontiorannan matkailupalvelujen kehittämiseen, Kontioniemen golfkeskuksen toimintaan, Höytiäisen saaristoon ja laajemmin koko järvialueen vesimatkailuun sekä Huhmarin lomakeskuksen toimintaan. Kehittämissuosituksen mukaan aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. MU-1 merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan sijainniltaan, metsien monikäytöltään ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisema- ja ympäristöarvot sekä ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuudet. Lisämerkinnällä -1 osoitetuilla alueilla tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. Merkinnät eivät ole ristiriitaisia vaan niillä pyritään yhdessä turvaamaan sekä alueen kehittäminen erityisesti luontoon perustuvaan virkistyksen ja matkailun tarpeisiin. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-3) on laajan alueen yleinen kehittämisperiaatemerkintä, joka konkretisoituu tarkemmin maakuntakaavassa jo voimassa olevien tai nyt esitettävien merkintöjen kautta (M, MU- 1, A, RM, rm, V/a, v jne.). mv-3 merkinnässä painottuu matkailu, ulkoilu ja virkistys, jotka ovat laajalla alueella leimaa antavia nyt ja tulevaisuudessa. Muutosehdotus: MU-1 -alueen merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Seuraavissa maakuntavaiheissa selvitään mahdollisuutta tehdä laajempi koko Jaamankankaan maankäyttöä koskeva selvitys. Ei aiheuta muutoksia. Jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö ei maakuntaliiton mielestä ole alueen luonteen huomioon ottaen riittävä, eikä se turvaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitetta luonnon virkistyskäytöstä. Muutosehdotus: Viheryhteystarve merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Ok. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. Maakuntakaavaselostus 89

90 Kiitämme viheryhteyksien sijoittamista rantaan Kontiorannassa ja Jaamankankaalla sekä MU-1 ratkaisua. Kaupungin viheralueiden ja ulkoilureittien yhteydet kaavan ulkopuolisiin viheralueisiin ovat tärkeitä. Rannoille sijoittuvilla reiteillä ja yhteyksillä on suuri merkitys. Fingrid Oyj Ei Huomautettavaa. PKS Ei Huomautettavaa. Kristillisdemokraattien Pohjois-Karjalan piiri Ei Huomautettavaa. Kontiolahden luonnonystävät ry Luonnokseen verrattuna Kontionniemen virkistysalueen ulottaminen rantaan sekä Välilampien ja Vierevänniemen virkistysaluemerkintä ovat tervetulleita. Joensuun seudulla on silti hyvin niukasti rantaan ulottuvia virkistysalueita. Pyhäselän, Pielisjoen ja Höytiäisen rannat ovat tiiviisti rakennettuja, eritoten Pielisjoen ranta Kontiolahden puolella. Rantojen virkistyskäyttö varsinkin Kontiolahdella on täysin järjestämättä. Höytiäisen ainoita vapaita rantoja Kontiolahden alueella ollaan kaavoittamassa ja niille kohdistuu voimakas rakentamispaine. Kontionimen ranta on jo täysin suljettu asukkaiden käytöstä ja reitit ja ladut hävitetty. Monet kaavaan merkityt virkistysalueet ovat pieni tilkkuja ja käytännössä omittu yksityiskäyttöön. Jaamankankaan MU-1 merkintä ei takaa jatkossa alueen säilymistä rakentamiselta vapaana. Tulisi merkitä virkistysalueeksi. Kontiorannassa on matkailulle varattu alue, joka jättää kunnalle varsin vapaat kädet kaavoittaa matkailun tarpeisiin luontoarvoista välittämättä. Alueen arka vesijättömaa on vielä alueella säilynyt toisin kuin Kontionimessä. Viheryhteydet on sijoitettu kulkemaan rannan läheisyyteen. Tulee huomioida, että rannat on jo osittain rakennettu. Ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Kontiolahdelle osoitetaan käsittelyssä olevassa maakuntakaavassa uusia virkistysalueita ja -kohteita rantaan (Kontioranta, Kontioniemi, Vierevänniemi), lisäksi viheryhteyksiä on osoitettu rannan läheisyyteen (Kontiolahdella Puntarikosken suunnasta aina Kontioniemen kautta Viereväniemeen saakka). Ei aiheuta muutoksia. Maakuntakaavassa Höytiäisen etelärannat on osoitettu MU-1 alueena. Myös Kontiorannan/Kontioniemen alueella keskeisiä osia ranta-alueesta osoitetaan kaavassa V ja V/a alueina. Koko Höytiäisen eteläisen rannan läheisyyteen mukaan lukien Kontioranta ja Kontioniemi, on osoitettu seudullinen viheryhteystarve merkintä. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. MU-1 merkintä ei täysin poista muuta maankäyttöä tai rakentamista alueella, mutta edellytyksiä alueen esittämiseen kokonaisuutena virkistysalueeksi ei ole olemassa. Jaamankankaan keskeiselle alueelle on esitetty maakuntakaavassa kuitenkin seudullinen virkistyskohde Välilampien alueelle. Muutosehdotus: MU-1 -alueen merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Maakuntakaavassa on esitetty seudullisesti merkittävä matkailupalvelujen kohde Kontiolahden Kontiorantaan, alueelle on rannan läheisyyteen lisäksi osoitettu viheryhteystarve. Kontioniemen alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu on lähtenyt kunnan toimesta vireille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tehty myös tarkemmat luontoselvitykset ja siihen on lausunnonantomahdollisuus. Ei aiheuta muutoksia. 90 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

91 Kaavaan on varattu useita uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä, yksi Lehmon liittymän seutuun. Millä perusteilla kaavaan on luotu näin monia ja suuria kauppakeskuksia? Suuret automarketit näivettävät pieniä paikallisia kauppoja, tuovat henkilöautoliikennettä ja ovat omiaan hajottamaan yhdyskuntarakennetta. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Suuryksiköiden mitoitus vaikuttaa varsin suurisuuntaisilta. On kyseenalaista toteutuuko tämä millään tavalla MRL:n kestävän kehityksen tavoitteita. Jaamankangas on Joensuun seutukunnan kannalta erittäin merkittävä ja arvokas luontoaluekokonaisuus, jonka kaavoituksessa tulisi tarkkaan huomioida kaikkea kaavoitustyötä sitovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lopputulema jää kuitenkin monilta osin voimattomaksi. Kaavaehdotuksen vakavin heikkous on Joensuun ympäristössä rannalle sijoittuvien virkistysalueiden käytännössä lähes täydellinen puuttuminen. Tämä tiivistyy erityisesti Höytiäisen etelärantaan, joka on ainoa iso yhtenäinen rakentamaton alue. Tämä on siis seudullinen kysymys, ei vain Kontiolahtea koskettava. Rantarakentamista koskeva aiempi suunnittelumääräys on unohtunut tai hylätty (40 60 periaate). MU-1 alueen suunnittelumääräyksessä ei ole mitään mainintaa rannan käytöstä. Esitämme Jaamankankaan rakentamattomien ranta-alueiden merkityksen korostamista MU-1- alueen olennaisena luontoarvona, maisemaelementtinä ja virkistyskäytön vahvuustekijänä. Maakuntakaavassa on osoitettu voimassa olevaan maakuntakaavan nähden uusina vähittäiskaupan suuryksikön kohteina Niiralan rajaliikenteen ja kaupan alue Tohmajärvellä sekä Kontiolahden Lehmon ja Joensuu Papinkankaan eritasoliittymien alueet tilaa vaativan kaupan suuryksikköinä. Perusteet kaupan ratkaisuille löytyvät Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen maakunnan oman ostovoiman ja maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden ja loma-asukkaiden kysynnän pohjalta. Toisaalta taas kaupan kokonaismitoitus on laskettu keskustakaupan ja keskustan ulkopuolisen kaupan osalta siten että vähintään 50 % kaupasta sijoittuisi keskusta-alueille vuoden 2030 tavoitetilassa. Kokonaismitoituksessa on huomioitu myös kivijalkakaupan mahdollisuudet sekä keskustoissa että keskustojen ulkopuolella. Lehmon liittymän suuryksikkö on tilaa vaativan kaupan yksikkö, joka ei mahdollista päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Ei aiheuta muutoksia. Vastine Maakuntakaavan kaupan kokonaismitoitus vuodelle 2030 perustuu Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä tehtyihin laskelmiin maakunnan omasta ostovoimasta sekä maakunnan ulkopuolelta tulevaan matkailijoiden ja loma-asukkaiden kysyntään. Verkkokaupan on oletettu vähentävän liiketilan lisätarvetta -10 % muun erikoiskaupan toimialoilla. Myös myyntitehokkuuden on arvioitu kasvavan noin 5 % vuoteen 2030 mennessä ja vähentävän näin liiketilan tarvetta. Näillä perusteilla maakuntakaavan kaupan kokonaismitoitukseksi on saatu k-m², josta nykyinen kaupan pinta-ala on k-m² ja uuden liiketilan lisätarve k-m². Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Tältä pohjalta kauppaa on osoitettu keskusta-alueille sekä perustellusti keskustojen ulkopuolelle. Kokonaismitoituksen osoittamisessa tavoitteena on että keskustakaupan osuus vuonna 2030 on edelleen noin 50 %. Ei aiheuta muutoksia. Jaamankankaan kaavamerkinnöillä pyritään jatkossakin turvaamaan valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitetta luonnon virkistyskäytöstä. Osoittaminen virkistysalueena turvaisi alueen, mutta sille ei ole ollut edellytyksiä. Ei aiheuta muutoksia. Rantarakentamista koskevat periaatteet eivät ole muuttuneet. Alueella on edelleen voimassa rk-kehittämisaluemerkintä suunnittelumääräyksineen. Muutosesitys: Lisätään kaavaselostukseen tekstiä olemassa olevasta Höytiäisen eteläosan rantarakentamistilanteesta sekä lisätään kaavaselostukseen kartta, josta käy ilmi olemassa olevat rakennetut rantarakennuspaikat MU-1 ja V/a alueilla. Maakuntakaavaselostus 91

92 Yleisemmällä tasolla esitämme, että maakuntaliiton tulee kiireellisesti ryhtyä toimiin ylikunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi Joensuun seutukunnalle, tehtävänään hankkia erityisesti rantaan tukeutuvia ulkoilualueita alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi tulevaisuudessa. Työ tulisi kiireellisesti aloittaa juuri Jaamankankaalta, jossa siihen vielä on mahdollisuuksia. V/a alueella rannan sulkeutuminen on kriittinen ongelma, johon tulisi maakuntakaavassa tarttua. Höytiäisen etelärannan (Jaamankankaaseen rajoittuvan) yhtenäisten vapaiden rantaosuuksien turvaaminen tulee järjestää jo maakuntakaavalla mieluiten virkistysalueiden toteuttamisena Hajarakentamisen eteneminen Jaamankankaalle ja sen pohjavesialueelle voi muodostua hyvinkin ongelmalliseksi. MU-1 suunnittelumääräyksessä tosin sanotaan, että alueella tulee turvata luontoalueen yhtenäisyys ja säilyttää alueet pääosin rakentamisen ulkopuolella. Mutta salliiko pääosin kuitenkin hallitsemattoman hajarakentamisen? Esitämme, että mv-3 alueen (Jaamankankaan-Huhmarin-Höytiäisen alue) kehittämissuositus muutetaan muotoon: Aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana luonto- ja maisema-arvoiltaan erittäin arvokkaana virkistyksen ja luontomatkailun kehittämisalueena. Viheryhteystarpeet tulee selvittää ja tunnistaa perustellusti. Kaavamääräyksiin tulee lisätä riittävät suunnittelumääräykset myös viheryhteyksien osalta. Vastustamme Kontioniemen esitettyä ampumaurheilukeskusta sekä siitä aiheutuvan Jaamankankaan geomorfologisen muodostuman vaurioitumisen että ampumamelun väistämättä tuottaman häiriön takia. Häiriö kohdistuisi sekä alueen nykyiseen ja tulevaan asujaimistoon että luontoalueen jo nykyisellään merkittävään ja tulevaisuudessa kasvavaan virkistyskäyttöön. Esitämme Kontioniemen ampumaurheilukeskusmerkinnän V/a poistamista (merkintä muutettava rantaan tukeutuvaksi luonto- ja virkistysalueeksi), ja seudullisen ampumaradan sijoittamista Hammaslahden lakkautetun kaivoksen läheisyyteen edellä esitetyllä periaatteella. 92 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Pohjois-Karjalassa on vireillä ylikunnallisen virkistysreitistöyhdistyksen perustaminen, jonka perustamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä myös alueiden hankkimista. Ei aiheuta muutoksia. Seuraavissa maakuntakaavavaiheissa selvitään mahdollisuutta tehdä laajempi koko Jaamankankaan maankäyttöä koskeva selvitys, jolloin tulee selvitettäväksi myös mahdollisten uusien virkistysalueiden sijainti. Viitataan kohtaan Hajarakentamista ei voida maakuntakaavan MU-1 merkinnällä kokonaan estää. Toisaalta taas maakuntakaavassa on osoitettu ne seudulliset/maakunnalliset arvot, joiden puolesta Jaamankankaan alue nähdään merkittävänä yhtenäisenä metsätalousvaltaisena alueena, jota ei tulisi hajarakentamisella pirstoa. Ei aiheuta muutoksia. Mv-3 kehittämisperiaatemerkinnän kehittämissuositus kuuluu: Aluetta kehitetään Joensuun läheisyydessä sijaitsevana virkistyksen, ulkoilun, urheilun ja matkailun kannalta vetovoimaisena kehittämisalueena. Jaamankankaan MU-1 metsätalousvaltaisen alueen arvot on tuotu esille kyseisen merkinnän kohdalla. Ei aiheuta muutoksia Viheryhteystarpeet perustuvat tehtyihin selvityksiin ja ne yhdistävät Joensuun kaupunkiseudulla olemassa olevia ja kehitettäviä virkistys ja matkailu alueita ja -kohteita. Muutosehdotus: Viheryhteystarve-merkinnän perusteita täydennetään kaavaselostukseen. Ampumarataratkaisu on toteutettu Suomessa uudenlaisella ampumahalliratkaisulla, jossa ampumapaikat ovat lokeroitu ampumasuojin ja radat meluseinin ja -vallein. Meluvaikutus saadaan näillä ratkaisuilla merkittävästi pienemmiksi kuin perinteisillä ampumaradoilla. Ampumarata sijaitsee yhdellä entisen varuskunta-alueen ampumaradan paikalla, mutta rata vaatii sijoittamista osittain harjun sisään. Selvityksessä on laskettu, että 10-paikkainen 300 metrin kiväärirata sijoittuisi 110 metrin matkalla harjuun, joka on maalilaitteiden päässä vaihtoehdoista riippuen joko 18 tai 12 metriä maanpinnan nykyistä tasoa alempana ja jonka ylijäämämaat käytettäisiin ampumarataa ympäröiviin valleihin. Harju ei ole enää alkuperäisessä muodossaan, vaan jo vanhoja ratoja varten harjua on muokattu. Meluvaikutus on myös pienempi kuin varuskunnan ampumaratojen aikana, joten jo olemassa olevalle asutuksella meluvaikutus vähenee ja radat tulee suunnitella niin, että mahdollinen melualue ei ulotu tuleville asuinalueille tai lomarakentamisen alueille. Ei aiheuta muutoksia. V/a-merkintä on virkistysalue-merkintä, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja. Merkinnällä turvataan ampumahiihtostadionin toiminta ja mahdollisen ampumaradan toiminta. Hammaslahdessa ampumarata sijaitsee vanhalla kaivosalueella, jossa on eritasoisia varauksia uudelle kaivokselle, joka toisi epävarmuustekijän mahdolliselle uudelle ampumaurheilukeskukselle. Lisäksi alueella on keinotekoisia vesialtaita, joita ei saa muokata. Ei aiheuta muutoksia.

93 Rääkkylän riistanhoitoyhdistys Rääkkylän riistanhoitoyhdistyksen ampumarata puuttui maakunnan ampumaratakartalta. Karelia AMK oy Ehdotus on kokonaisuutena hyvä ja kattava kokonaisuus, jossa on huomioitu myös Pohjois-Karjalan strategia ja maakuntaohjelma. Kohta 3.4: On varmistettava, että koko maakuntaan varataan tarpeeksi alueita biotalouden investointeja varten Kokonaisuutena on huolehdittava kestävistä ratkaisuista teiden kunnossapidossa, mikä varmistaa biotalouden raaka-aineen hankinnan ja logistiset ratkaisut. Natura-alueiden tarpeiden huomioinnissa on varmistettava biotalouden kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet. Vastine Muutosesitys: lisätään liitekartalle Rääkkylän riistanhoitoyhdistyksen ampumarata. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Metsäbiotalous on Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen yksi strateginen valinta. Maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa tullaan tarkastelemaan tarkemmin biotalouden alueidenkäytöllisiä kysymyksiä. Ei aiheuta muutoksia. Maakuntaliitto pyrkii edistämään erityisesti maakunnan alemman asteen tieverkon kunnossapitoa ja parantamista biotalouden logistiikan tarpeet huomioiden. Ei aiheuta muutoksia. Varmistamalla luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellytykset luodaan pohja kestävälle biotalouden liiketoiminnalle. Ei aiheuta muutoksia. 9.4 Maakunnan ulkopuoliset Sotkamon kunta Vastine Ei huomautettavaa. Ok, ei aiheuta muutoksia. Parikkalan kunta Vastine Ei huomautettavaa. Ok, ei aiheuta muutoksia. Etelä-Savon maakuntaliitto Vastine Ei huomautettavaa. Ok, ei aiheuta muutoksia. Pohjois-Savon liitto Vastine Maakuntakaavaratkaisu tukee hyvin Joensuun kehittymistä Ok, ei aiheuta muutoksia. maakunnan keskuksena, ottaen hyvin tuomioon myös Joensuun ulkopuolella sijaitsevien alakeskusten elinvoimaisuuden ja kaupallisten palveluiden kehittymismahdollisuudet. Ehdotuksessa ei ole osoitettu sellaista alueidenkäyttöä, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia Pohjois-Savon kaupalliseen verkkoon ja sen kehittymiseen. Pohjois-Savon liitto näkee kannatettavan sen, että Niiralan rajanylityspaikan vetovoimaa kasvatetaan sen kaupallisia mahdollisuuksia lisäämällä huolimatta nykyisistä suhdanteista. Asia on tärkeä myös valtatie 9 kehittämisen näkökulmasta. Kuhmon kaupunki Vastine Ei huomautettavaa. Ok, ei aiheuta muutoksia. Kainuun liitto Vastine Kainuun liiton luonnoksesta esitetyt asiat on otettu huomioon. Ok, ei aiheuta muutoksia. Kaavan laadinnan periaatteet ovat linjassa Kainuun kaupan maakuntakaavan kanssa Kaavassa ei käsitellä Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien välisen raja-alueen maankäyttöä ja ei siten edellytä raja-alueella maakuntakaavojen yhteensovittamista. Maakuntakaavaselostus 93

94 Rautavaaran kunta Ei huomautettavaa. Tuusniemen kunta Tuusniemen kunnalla ei ole ehdotukseen mitään lisättävää siihen, mitä kunta on asiasta aiemmin lausunut. Heinäveden kunta Ei huomautettavaa. Etelä-Karjalan liitto Maakuntakaava on laadittu huolella ottaen huomioon viereisten maakuntien maakuntakaavojen tilanteet. Natura-arvioinnin tarveharkinnasta laadittu erillinen raportti on hyvä esimerkki Natura-arvioinnin tarveharkinnan sekä myös muiden luontoalueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointityön kehittämiseksi. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. Vastine Ok, ei aiheuta muutoksia. 94 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

95 10 Liitteet Liite 1. Liitekartat 1 Keskustatoimintojen alueet, Joensuu Maakuntakaavaselostus 95

96 2 TP-kme -alue, Joensuu 96 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

97 3 Vähittäiskaupan suuryksiköt a) Voimatien alue, Joensuu Maakuntakaavaselostus 97

98 b) Raatekankaan alue, Joensuu 98 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

99 c) Pilkko, Joensuu Maakuntakaavaselostus 99

100 d) Karsikko, Joensuu 100 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

101 e) Reijola, Joensuu Maakuntakaavaselostus 101

102 f) Papinkangas, Joensuu 102 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

103 g) Lehmo, Kontiolahti Maakuntakaavaselostus 103

104 h) Niirala, Tohmajärvi 104 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava

105 4 Ampumaradat Maakuntakaavaselostus 105

106 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi , toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi Joensuun seudun seutukaava Toimintakertomus Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille korjattu painos osittain korjattu painos Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus vuodelta Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia Pohjois-Karjalan matkailufakta Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös Euroopan metsämaakunta Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä , loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio (4)

107 48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Tilinpäätös Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Toimintakertomus Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia Maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta Toimintakertomus Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa Toimintakertomus Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto Tiivistelmä 98 Toimintakertomus POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 2 (4)

108 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti Pohjois-Karjalan matkailustrategia Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä Pohjois-Karjalan yritysselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma Tilinpäätös Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)

109 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Effi ciently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa Tilinpäätös Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Tilinpäätös Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Tilinpäätös MIUN YHISTYS - Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma 177 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen Tilinpäätös Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 182 Vetovoimaisuus 2015 Kyselytutkimus Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun vetovoimatekijöistä 183 Pohjois-Karjalan kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä Selvitys kuntien työmarkkinatuen maksuvastuusta 184 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Liite 1 Natura-arvioinnin tarveharkinta Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös (4)

110 ISBN ISSN