BIO.kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) EST.kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op)

Transkriptio

1 BIO.kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Opintojakson asema: Kandidaatintyö ja seminaari S903-K Opintojakson taso: Kandidaatti Vastuuopettaja: Markus Turunen Opetusperiodi: I-II, III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 30t, seminaarityöskentely 18t, pienryhmätyöskentely 30t, ohjaus 12t, itsenäinen työskentely 180t Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi ja raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä esittää opinnäytteensä julkisesti sekä argumentoimaan tieteellisesti arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: - luoda tiedonhaun - tieteellisen ajattelun - tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä - kielen ja viestinnän taitoja. Sisältö: Kurssilla opetellaan tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitustehtävät, seminaari (10%) ja kandidaattityö (90%). Oppimateriaali: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille, Ilkka Kauranen, Mikko Mustakallio, Virpi Palmgren, Espoo Opintojakson kotisivu: Ruotsinkielinen seminaariryhmä: +kandidatarbete Arvosteluasteikko: 0-5 Lisätietoja: Aallon teknisten alojen kaikkien koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään kerran lukukaudessa. Ruotsinkielinen seminaari toimii koulutusohjelmien suomenkielisten seminaarien alaopetustapahtumana. into.aalto.fi/display/svmasterelec/kandidatseminarium+och+kandidatarbete BIO-opiskelijat OPETUS: su OPPIMATERIAALI: su, ru, en tai joku muu kieli SUORITTAMINEN: su, ru KURSSIKUVAUKSET: su, ru, en Luennoilla ja pienryhmissä on läsnäoloseuranta EST.kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Opintojakson asema: Kandidaatintyö ja seminaari S901-K Opintojakson taso: Kandidaatti Vastuuopettaja: Markus Turunen Opetusperiodi: I-II, III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 30t, seminaarityöskentely 18t, pienryhmätyöskentely 30t, ohjaus 12t, itsenäinen työskentely 180t Osaamistavoitteet: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi ja raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä esittää opinnäytteensä julkisesti sekä argumentoimaan tieteellisesti arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: luoda tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Sisältö: Kurssilla opetellaan tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. 1

2 Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitustehtävät, seminaari (10%) ja kandidaattityö (90%). Oppimateriaali: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille,ilkka Kauranen, Mikko Mustakallio, Virpi Palmgren, Espoo Opintojakson kotisivu: Suomenkielinen seminaariryhmä: kurssi/s / Ruotsinkielinen seminaariryhmä: Kandidatseminarium+och+kandidatarbete Arvosteluasteikko: 0-5 Lisätietoja: Aallon kaikkien teknisen alan koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään kerran lukukaudessa. Ruotsinkielinen seminaari toimii koulutusohjelmien suomenkielisten seminaarien alaopetustapahtumana. svmasterelec/kandidatseminarium+och+kandidatarbete OPETUS: su OPPIMATERIAALI: su, ru, en tai joku muu kieli SUORITTAMINEN: su, ru KURSSIKUVAUKSET: su, ru, en Luennoilla, seminaareissa ja pienryhmissä on läsnäoloseuranta S Johdatus bioinformaatioteknologian opiskeluun (1 op) Vastuuopettaja: Ari Koskelainen S Introduction to Studies at AaltoELEC (1 op) Vastuuopettaja: planning officer, tutors, head professors, possible visiting lecturers Opetusperiodi: I-II Työmäärä toteutustavoittain: 3 x 2 hour lectures, programme specific session at the beginning of the semester, meeting with the tutor group and individual meetings with the tutor, learning diary and submission of a study plan at the end of the semester Osaamistavoitteet: Students will obtain a deeper understanding of the study culture in Finland and at Aalto University and they will get to know the different study related practicalities. Students will also gain understanding of their chosen study field and the studies and research offered in that field. Sisältö: The orientation course will explain the education system at Aalto university and generally in Finland, study related rules, rights and instructions at Aalto, practical information for daily study routines, the content and learning outcomes of the different programmes and instructions for planning the schedule. Part of the course is joint for all new students and parts are conducted within the programme specific groups. Oppimateriaali: materials will be uploaded in the School website Arvosteluasteikko: pass/fail Opetuskieli: English Lisätietoja: The introduction course is compulsory. If student can't attend some of the lectures, the topics of that lecture need to be reflected in the learning diary. If student has not attended the course at all, or has left it uncompleted, the student will need to write a complementary essay on a given (reflecting the study experiences at Aalto university). S Johdatus bioniikkaan (2 op) Opintojakson taso: Kandidaatti Vastuuopettaja: TkL Matti Linnavuo ja prof. Mervi Paulasto Opetusperiodi: II Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 12h, harjoitukset 12 h, itsenäinen työskentely 30h Osaamistavoitteet: Kurssin tavoite on auttaa opiskelijaa tekemään perusteltu päätös siitä, ovatko bioniikan alan opinnot hänelle soveltuvia. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi opiskelijan tulee saavuttaa kurssin aikana hyvä kokonaiskuva alan tutkimus- ja liiketoiminnasta sekä alan muista vaikuttimista. Lisäksi opiskelijan tulee hahmottaa kurssilla läpikäytävien esimerkkien avulla tämän 2

3 monitieteisen alan vaativuus. Niinpä kurssin yhtenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa tekemään hänen opintokokonaisuuttaan tukevia kurssivalintoja huomioiden opintojen syvyys ja laajaalaisuus, ja näin tehostaa opiskelua ja nopeuttaa valmistumista. Sisältö: Johdatus bioniikan sovelluksiin, menetelmiin ja materiaaleihin. Katsaus alan yrityksiin ja tutkimukseen mm. tutustumalla opinnäytetöihin ja tekemällä laboratoriovierailuja. Bionisten laitteiden suunnittelun, valmistuksen ja testauksen perusteet. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennoilla (50%) jaetaan pienimuotoisia tehtäviä ja harjoituksia (50%), joiden suorittaminen on pakollista. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennoilla + luentokalvot Korvaavuudet: Korvaa S /190. Opintojakson kotisivu: Arvosteluasteikko: Hyväksytty/hylätty. Lisätietoja: Bioniikan pääaineen, Bioadaptiivisen tekniikan ja Sovelletun elektroniikan opiskelusta kiinnostuneet ja BioIT-koulutusohjelmaan kuuluvat opiskelijat. OPETUS: su OPPIMATERIAALI: su, ru, en tai joku muu kieli SUORITTAMINEN: su, ru KURSSIKUVAUKSET: su, ru, en S Biotieteiden perusteet insinööreille (6 op) Opintojakson taso: kandi Vastuuopettaja: Markus Turunen Opetusperiodi: II-IV Työmäärä toteutustavoittain: Luento-opetus: 26 t (4 t/vko) Harjoitukset: 20 t Itsenäinen työskentely: n. 130 t Osaamistavoitteet: Tarkoitus on tarjota teekkareille poikkitieteellistä opetusta ja luoda yhteistä termistöä biotieteiden ja tekniikan leikkausalueella toimiville insinööreille. Toimittaessa tieteidenvälisissä tehtävissä yhteinen kieli ja toimintakulttuuri ovat oleellisen tärkeitä, ja eri alojen asiantuntijoiden saattaminen yhteen toimii osaltaan innovaatioiden kehittymistä stimuloivana tekijänä. Opetuksen tarkoituksena on antaa laaja-alainen näkemys niistä perusteista, joita tarvitaan toimittaessa biologisen informaation hankinnassa ja käsittelyssä tarvittavien teknologioiden tutkijoina ja kehittäjinä, ja se luo pohjaa syventää osaamista biologisen kemian ja tekniikan alakohtaisiin opintoihin. Kehittyminen asiantuntijaksi poikkitieteellisellä ja innovaatiokeskeisellä alalla, joka yhdistää "kovat" insinööritieteet biotieteisiin, vaatii perustaksi riittävän syvällisen ymmärryksen luonnontieteissä ja sovellusalan tieteissä. Tämän kurssin tavoite on osaltaan luoda hyvä perusta näille opinnoille keskittymällä solubiologian perusteisiin ja tutustuttamalla opiskelijat biotieteiden opetusta antaviin yksikköihin Aalto yliopiston eri teknillisissä korkeakouluissa sekä valikoituihin yksikköihin Helsingin yliopistossa. Sisältö: Kurssi antaa tietoa solujen rakenteesta ja toiminnasta, jotka tunnetaan jo molekyylien, jopa atomien tasolla. Solun biologiaa kuvaillaan pääosin biokemian ja molekyylibiologian termein. Solun jakautuminen ja solujen järjestäytyminen kudokseksi sekä kehittyminen elimistöksi ja päätyminen lopulta solukuolemaan ovat kurssin keskeistä sisältöä. Lisäksi tutustutaan tärkeimpiin solubiologian tutkimusmenetelmiin. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti/välikokeet ja harjoitustyö + raportti. Kurssin arvosana muodostuu tentin/välikokeiden perusteella. Tenttimisoikeuden saa osallistumalla laboratorioharjoituksiin ja palauttamalla hyväksytyn harjoitusraportin. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla Korvaavuudet: S Opintojakson kotisivu: Opetuskieli: suomi Lisätietoja: Kurssin suorittamisajankohta on tyypillisesti BioIt-opiskelijoilla 1. opiskeluvuonna ja muilla opiskelijoilla vuotena. 3

4 Tämä johtuu kurssin erilaisesta sijoittumisesta opintokokonaisuuteen eri koulutusohjelmissa S Materials and Microsystems Integration (3-8 op) Vastuuopettaja: Tomi Laurila Opetusperiodi: I-II Työmäärä toteutustavoittain: Independent work h Osaamistavoitteet: To obtain fundamental information from literature about the chosen subject in the field of materials science. Sisältö: Commonly used materials and components in microsystems. Principles of manufacturing, inspection and testing methods. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Critical literature review (75%) and presentation (25%). Oppimateriaali: To be defined later Korvaavuudet: Replaces course S Opintojakson kotisivu: Opetuskieli: English S Materiaalitieteen perusteet (5-8 op) Vastuuopettaja: dos. Tomi Laurila Opetusperiodi: I+II Osaamistavoitteet: Ymmärtää epäorgaanisten materiaalien hierarkinen rakenne ja miten materiaalien makroskooppiset ominaisuudet voidaan johtaa alemman tason ominaisuuksien perusteella. Ymmärtää ja osata soveltaa termodynaamisia käsitteitäja niihin perustuvia diagrammeja materiaalitieteellisten ongelmien ratkaisuissa. Tietää eri materiaaliryhmien tyypilliset ominaisuudet ja tästä johtuen niiden erilaiset käyttökohteet elektroniikassa Sisältö: Aineiden rakenteiden ja ominaisuuksien perusteet: Jaksollinen järjestelmä, primäärija sekundäärisidokset. Aineiden sisäiset mikrorakenteet. Entropialaki, systeemin vapaa energia ja komponentin aktiivisuus. Puhtaiden aineiden ja seosten faasipiirrokset. Muutosnopeus ja Fickin lait. Aineiden fysikaaliset ja mekaaniset ominaisuudet sekä käyttäytyminen eri kuormitustilanteissa. Sähkökemian perusteet. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti (5 op)_100% + vapaaehtoinen erikoistyö (1-3 op). Oppimateriaali: Luentomoniste. Korvaavuudet: Korvaa kurssit S , S Opintojakson kotisivu: S Biomateriaalitiede (6 op) Opintojakson taso: Kandidaatti Vastuuopettaja: prof. Mervi Paulasto Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 26t, seminaari 12t, itsenäinen työ 122t Osaamistavoitteet: Ymmärrät biomateriaalitieteen keskeisimmät teoreettiset perusteet kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Tunnet lääketieteelliset biomateriaalit ja niiden tärkeimmät fysikaaliset, mekaaniset ja kemialliset ominaisuudet. Tunnet biomateriaalien vuorovaikutukset eri kudoksissa, sekä osaat kuvailla bioyhteensopivuuden. Tiedät lääketieteellisten materiaalien tärkeimmät kliiniset sovellukset, ja olet selvillä käyttökohteiden asettamista vaatimuksista. Ymmärrät bioanturien ja aktuaattorien rakenteiden ja toimintojen biomateriaalitieteelliset vaatimukset. Lisäksi tunnet lääketieteellisen tuotteen pakkaamisen vaatimukset. Sisältö: Molekyylien väliset vuorovaikutukset ja biologisen rakenteiden muodostuminen. Membraanien rakenteet ja ominaisuudet. Entropia, informaatio ja systeemin stabiilisuus. Biokemiallisten reaktioiden energetiikkaa. Osmoosi, dialyysi ja Donnanin tasapaino. Membraanien läpi tapahtuva ionien ja molekyylien passiivinen ja aktiivinen kuljetus. Solujen 4

5 ja kudosten sähköiset ominaisuudet ja käyttäytyminen ulkoisessa sähkökentässä. Biologisten materiaalien fysikaaliset, mekaaniset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttö lääketieteessä. Solujen adheesio vierasaineen pinnalla. Kudosten ja vierasaineen väliset vuorovaikutukset. Bioyhteensopivuus. Biomateriaalien testaus sekä yleisimmät vauriotyypit ja -mekanismit kudosympäristöissä. Ympäristön fysikokemialliset vaikutukset. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti (2/3)+ seminaarityö (1/3). Oppimateriaali: An Introduction to Materials in Medicine, by B.D.Rattner, A.S.Hoffman, F.J.Schoen and J.E.Lemons, Elsevier Academic Press, Amsterdam (2004). Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Suositellaan S , S ja S Arvosteluasteikko: 0-5 Lisätietoja: BioIT-koulutusohjelman, Bioniikan pääaineen ja Bioadaptiivisen tekniikan alasta kiinnostuneet opiskelijat. S Mikrosysteemien integrointi (2 op) Opintojakson asema: Syventävä moduuli: Elektroniikan integrointi ja luotettavuus - taso Vastuuopettaja: Vesa Vuorinen Opetusperiodi: III Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 24h (4h), Itsenäinen työskentely 24h (4h) Osaamistavoitteet: Tunnet komponenttien sekä toiminnallisen- että käyttöympäristön aiheuttamat vaatimukset koteloinnille. Osaat kotelointiprosessin tyypilliset osavaiheet sekä yleisimmin käytetyt materiaalit ja niiden ominaisuudet. Pystyt vertailemaan eri suoraliitostekniikoiden etuja ja haasteita. Ymmärrät elektroniikkatuotteiden massatuotannon perusprosessit ja niiden vaikutukset sekä laatuun että luotettavuuteen. Sisältö: Mikrosysteemitekniikka, aktiivi- ja passiivikomponentit sekä kotelointi ja suoraliitosmenetelmät. Painopiste on uusien ja haasteellisten komponenttien, kuten RF-, teho-, MEMS-, LED- ja optiset komponentit, koteloinnissa. Elektroniikkatuotteissa käytettävät piirilevymateriaalit ja valmistusprosessit sekä aktiivi- ja passiivikomponenttien integrointi. Elektroniikan kokoonpanotekniikat massatuotannossa sisältäen sekä materiaalit että valmistus- ja testausmenetelmät Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti 100% Oppimateriaali: Luentomoniste, R. Tummala, Fundamentals of Microsystem Packaging (Chapters 1, 2, 5, 16, 17, 22) Korvaavuudet: Korvaa kurssin S (6op) yhdessä kurssin S kanssa. Opintojakson kotisivu: pääosin. Pyydettäessä suoritettavissa englanniksi S Materiaalien yhteensopivuus I (3 op) Opintojakson asema: Syventävä moduuli: Elektroniikan integrointi ja luotettavuus - taso Vastuuopettaja: Tomi Laurila Opetusperiodi: III- IV Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 24 h (2h), Harjoitukset 24h (2h), Itsenäinen työskentely 36h (3h) Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen ymmärrät ja osaat soveltaa termodynaamisia käsitteitä ja niihin perustuvia kuvaajia kineettisen tiedon kanssa materiaalitieteellisten ongelmien ratkaisussa. Sisältö: Materiaalien yhteensopivuuden perusteet, materiaalien väliset reaktiot, rajapintailmiöt ja niiden vaikutus materiaaliominaisuuksiin. Yleisimmät tasapainopiirrostyypit sekä diffuusio- ja reaktiokinetiikka Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti (100%) + harjoitustyöt (lisäpisteitä) 5

6 Oppimateriaali: Luentomoniste Korvaavuudet: Korvaa kurssin S (6op) yhdessä kurssin S tai S kanssa Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S tai S pääosin. Pyydettäessä suoritettavissa englanniksi S Materiaalien yhteensopivuus II (3 op) Opintojakson asema: Syventävä moduuli: Elektroniikan integrointi ja luotettavuus -taso Vastuuopettaja: Tomi Laurila, Vesa Vuorinen Opetusperiodi: IV Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 12h (2h), Itsenäinen työskentely 48h (8h), Harjoitukset 24h (4h) Osaamistavoitteet: Ymmärrät mistä johtuvat luotettavuuden kannalta oleelliset materiaalien termiset ja termomekaaniset ominaisuudet sekä miten niihin pystytään vaikuttamaan. Sisältö: Mikrosysteemien mekaaninen, terminen ja termomekaaninen analysointi. Mallinnustyökalut, luotettavuusmekaniikan perusteet sekä materiaalien käyttäytyminen jännityksen alaisena Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti (100%) + hyväksytyt harjoitustyöt Oppimateriaali: Luentomoniste Korvaavuudet: Korvaa kurssin S (6op) yhdessä kurssin S kanssa Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S tai S S Elektroniikkatuotannon laboratoriotyöt (3 op) Opintojakson asema: Syventävä moduuli: Elektroniikan integrointi ja luotettavuus -taso Vastuuopettaja: Vesa Vuorinen Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Ryhmätyöskentely 50h Itsenäinen työskentely 25h Osaamistavoitteet: Tunnet elektroniikan massatuotannossa käytettävät laitteet ja tarkastus- sekä vaurioanalyysimenetelmät Sisältö: Elektroniikan massatuotantomenetelmät ja niissä käytettävät laitteet. Komponenttiliitosten fysikaalisten, mekaanisten tai kemiallisten (korroosio) ominaisuuksien testaus ja vaurioanalyysi. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Hyväksytyt laboratoriotyöt Oppimateriaali: Työohjeet. Korvaavuudet: korvaa kurssin S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S Arvosteluasteikko: Hyväksytty - hylätty S Design for Reliability (5 op) Opintojakson asema: Electronics integration and reliability Opintojakson taso: M.Sc. level Vastuuopettaja: Vesa Vuorinen Opetusperiodi: I- II Työmäärä toteutustavoittain: Lectures 48h (4h) Independent work 72h (6h) Assignments 12h (1h) 6

7 Osaamistavoitteet: The purpose of the course is to provide a comprehensive understanding about the factors that affect the reliability of novel electronic products. The emphasis is placed on the accelerated reliability testing and physics of failure analysis Sisältö: Basics of the design for reliability and manufacturability. Reliability prediction methods of electronic products. Generally used inspection, testing and failure analysis methods. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Examination (100%)+ accepted assignments Oppimateriaali: J. Liu, Reliability of Microtechnology; V. Puligandla, Failure Modes and Mechanisms in Electronic Packages; D. Crow, A. Feinberg, Design for reliability; D. H. Stamatis, Failure mode and effect analysis: FMEA from theory to execution Korvaavuudet: replaces S and S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S Opetuskieli: English S Tuotantotekniikan seminaari (4 op) Opintojakson asema: Syventävä moduuli: Elektroniikan integrointi ja luotettavuus -taso Vastuuopettaja: Vesa Vuorinen Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Luento-opetus 6h Itsenäinen työskentely 96h (8h) Osaamistavoitteet: Kurssin aikana opiskelija syventää osaamista elektroniikan valmistuksen ja luotettavuuden osalta sekä kehittää taitoja tieteellisen asiakirjoittamisen, tiedonhankinnan ja tiedon analysoinnin osalta. Sisältö: Mikrojärjestelmien uudet materiaalit, valmistustekniikat ja luotettavuus sekä niiden tutkimus- ja kehitystyö. Teknologisten ja tieteellisten tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Erikoistyö (75%) ja seminaariesitelmä (25%). Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S Lisätietoja: Leikkaava kurssi S S Project Work in Microsystem Reliability V (3-6 op) Vastuuopettaja: Lecturer Vesa Vuorinen Opetusperiodi: III-IV Sisältö: The contents will be planned individuately for each student. Oppimateriaali: Will be decided with the teacher. Korvaavuudet: Replaces course S Opintojakson kotisivu: Opetuskieli: Englanti S Luotettavuustekniikan erikoistyö (3-8 op) Vastuuopettaja: Vesa Vuorinen, Tomi Laurila, Mervi Paulasto-Kröckel Opetusperiodi: I, II, III, IV Sisältö: Yksilöllinen sisältö. Pyydettäess suoritettavissa englanniksi S Rajapintailmiöt kudoksen ja vierasesineen välillä (6 op) Vastuuopettaja: Dosentti Tomi Laurila Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Kontaktiopetusta 18t, itsenäistä työskentelyä 144 t 7

8 Osaamistavoitteet: Kurssin aikana opiskelija syventää materiaalitieteen osaamista pinnalla tapahtuvien ilmiöiden osalta ja kehittää insinööritaitoja tieteellisen asiakirjoittamisen, tiedonhankinnan ja tiedon analysoinnin osalta. Laajempana tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää rajapintailmiöiden merkityksen laitteiden luotettavuuteen kehitettäessä implantoitavia terveysteknologian sovelluksia. Sisältö: Aineen pintaominaisuudet ja rajapintayhteensopivuus. Pintakäsittelyjen perusteet. Rajapintailmiöiden merkitys terveysteknologian sovelluksissa. Synteettisen ja elävän aineen vuorovaikutuksen perusteet. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Portfolio (100%) Oppimateriaali: Interfacial Science: An Introduction, Geoffrey Barnes and Ian Gentle, Oxford University Press, Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Suositellaan S ja S Arvosteluasteikko: hyl/hyv/kiittäen hyv Ilmoittautuminen: OODI Lisätietoja: Kurssi sopii hyvin Bioadaptiivisen tekniikan syventäviä opintoja suorittaville BioIttutkinto-ohjelman tai Bioniikan pääaineen opiskelijoille sekä muille biorajapintaluotettavuudesta kiinnostuneille tekniikankandidaateille. S Bioadaptiivisen tekniikan menetelmät (7 op) Vastuuopettaja: Markus Turunen Opetusperiodi: I-II Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 26t, seminaarityö 26t, harjoitukset 12t, itsenäinen työskentely 96t Osaamistavoitteet: Oleellista kunkin kurssilla käsiteltävän menetelmän osalta on sisäistää ymmärryksen tasolla: mitä tietoa voi saada ja mitä ei, miten ainetta ärsytetään tiedon saamiseksi, mikä on ärsytys-aine -vuorovaikutus ja valikoitujen menetelmien osalta oppia tulkitsemaan analyysituloksia. Kunkin menetelmän osalta opiskelijan tulisi oppia: näytteenvalmistuksen erityisvaatimukset, instrumentointien pääpiirteet, rajoitteet ja virhelähteet. Lisäksi kunkin menetelmän osalta olisi hyvä hahmottaa: menetelmän tehokkaan käytön edellyttämä asiantuntijuus, onko menetelmä ainetta tuhoamaton vai ei, onko menetelmä kallis vai edullinen ja nopea vai hidas, ja minkä tyyppiseen käyttöön se soveltuu parhaiten (laaduntarkistus vs. perustutkimus). Edellisen perusteella opiskelijan tulisi pystyä suunnittelemaan omatoimisesti, kuinka hän tutkisi bioadaptiivisten laitteiden luotettavuutta ja biomateriaalien aineominaisuuksia. Sisältö: Kurssilla käydään läpi laaja joukko bioadaptiivisten laitteiden testauksessa, bioyhteensopivuuden evaluoinnissa ja luotettavuustutkimuksessa sekä materiaalien karakterisoinnissa käytettäviä menetelmiä. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitukset (33%), opiskelijoiden pitämät laitteistoesitelmät (n minuuttia, 33%) ja tentti (33%). Oppimateriaali: Skoog, Holler ja Nieman, Principles of Instrumental Analysis, Harcourt, 1998 (tai uudempi). Korvaavuudet: S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S , S , S Arvosteluasteikko: 0-5 Ilmoittautuminen: oodi Opetuskieli: suomi Lisätietoja: Kurssi kuuluu Bioadaptiivisen tekniikan syventäviin opintoihin. Se soveltuu hyvin Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman ja Bioniikan pääaineen opiskelijoille. 8

9 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyökurssi (3 op) Vastuuopettaja: Mervi Paulasto-Kröckel Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Laboratoriotyöskentely 81 t Osaamistavoitteet: Tavoitteena on valmentaa opiskelijoiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia valikoitujen tutkimusmenetelmien osalta sellaiselle tasolle, että he voivat käyttää niitä omatoimisesti ja tehokkaasti opinnäytetöissään (kandidaatti-, diplomi- ja väitöstyö) ja työelämässä. Sisältö: Kurssilla tutustutaan harjoitustöiden muodossa Bioadaptiivisessa tekniikassa käytettävien materiaalien karakterisointi- ja työstömenetelmiin, bioyhteensopivuuden testaukseen ja luotettavuustutkimusmenetelmiin. Kurssin laajuus määritellään laboratoriotyökohtaisesti. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Hyväksytyt laboratoriotyöt + raportointi (100%). Oppimateriaali: Opetusmonisteet, valikoituja tieteellisiä artikkeleita, internet-materiaalia, työohjeet. Korvaavuudet: S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S , S Opetuskieli: suomi Lisätietoja: Kurssi kuuluu Bioadaptiivisen tekniikan syventäviin opintoihin. Se soveltuu hyvin Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman ja Bioniikan pääaineen opiskelijoille. S Bioadaptiivisen tekniikan erikoistyöt (3-8 op) Opintojakson asema: S901-M tai S903-M Vastuuopettaja: Markus Turunen Opetusperiodi: I, II, III, IV Työmäärä toteutustavoittain: kontaktiopetus 15t, itsenäinen työ tuntia kurssin laajuudesta riippuen Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on valmistaa opiskelijaa diplomityön tehokkaaseen tekemiseen. Erikoistyössä opit teknistieteellisen tiedon hakemista, tiedon analysointia ja kirjallista raportointia. Voit myös tutustua syvällisesti johonkin tutkimusmenetelmään ja hankkia sillä kokeellista tietoa tai mallintaa jotakin materiaalitieteen ilmiöitä kokeellisten tulosten tueksi. Laajempana tavoitteena on, että erikoistyöaihe tukee opiskelijan omia opintoja, kehittää ammatillisia työelämävalmiuksia ja syventää teoreettista tietämystä ymmärryksen tasolle. Sisältö: Vaihtelevat aiheet bioadaptiivisten materiaalien, laitteiden ja valmistus- ja tutkimusmenetelmien aloilta. Erikoistyön aiheet liittyvät laboratorion tutkimusprojekteihin ja ovat luonteeltaan kokeellisia miniprojekteja, teoreettisia tarkasteluja tai kirjallisuustöitä sopimuksen mukaan. Erikoistöitä ohjaa aina tutkija. Opintopisteet määritellään kunkin projektin osalta erikseen. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Työ + loppuraportti (100%). Oppimateriaali: Työohjeet ja aihekohtainen kirjallisuus. Korvaavuudet: Korvaa kurssin S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S Lisätietoja: Erikoistyö soveltuu kaikille Bioadaptiivista tekniikaa opiskeleville ja tarjoaa mahdollisuuden myös sivuaine- ja muille opiskelijoille syventää teoreettista osaamista bioadaptiivisen tekniikan alalla ymmärryksen tasolle ratkoen käytännön ongelmia. Kurssi sijoittuu kandityön jälkeisiin, tyypillisesti 3. tai 4. vuosikurssin opintoihin. Kurssi sopii mainiosti sijoitettavaksi Erikois- ja/tai menetelmämoduuliin. OPETUS: su OPPIMATERIAALI: su, ru, en tai joku muu kieli SUORITTAMINEN: su, ru 9

10 KURSSIKUVAUKSET: su, ru, en S Bioadaptiivisen tekniikan PBL-kurssi V (6 op) Vastuuopettaja: Markus Turunen Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: Kontaktiopetusta 30t, pienryhmätyöskentelyä 55t, itsenäistä työskentelyä 100t Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että kurssi Bioadaptiivinen tekniikka (BAT) kokoaa yhteen kaiken syventymiskohteen aiemman opetuksen nivoen sen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kurssin aikana opiskelija oppii soveltamaan tätä kumuloitunutta tietoa ongelman ratkaisuun ja ymmärtää alan kokonaisuutena sekä sen merkityksen yhteiskunnassa. BAT:n PBL-kurssi on haastava ja vaatii omatoimisuutta mutta se on parhaimmillaan koko syventymiskohteen antoisin kurssi. Näin siksi, että sen on todettu kehittävän monia työelämävalmiuksia, verkottavan opiskelijoita työmarkkinoilla ja tarjoavan aidon mahdollisuuden monitieteelliseen työskentelyyn osana dynaamista päämäärätietoista ryhmää. Sisältö: Bioadaptiivisten materiaalien ja laitteiden suunnittelu, valmistaminen ja testaus. Bioadaptiivisten laitteiden luotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Yleisimmät tarkastus- ja testausmenetelmät sekä hyväksyntämenettelyt. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: PBL (100%) Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S , S Arvosteluasteikko: 0-5 Opetuskieli: suomi Lisätietoja: Bioadaptiivisen tekniikan syventäviä opintoja viimeistelevät opiskelijat. Myös muut voivat ilmoittautua kurssille mutta siitä kannattaa sopia etukäteen kurssin opettajan kanssa, jotta mahdolliset puutteet esitiedoissa tulevat huomioiduksi. S Elektroniikan tuotantotekniikan lisensiaattikurssi L V (3-9 op) Vastuuopettaja: Prof. Mervi Paulasto, dos. Tomi Laurila, lehtori Vesa Vuorinen Opetusperiodi: I, II, III, IV Sisältö: Vuosittain vaihtuva aihe. Luennoidaan tarvittaessa. Oppimateriaali: Määräytyy sisällön mukaan. Opintojakson kotisivu: tai Englanti Lisätietoja: korvaa S S Postgraduate course of biocompatible electronics L V (3-5 op) Opintojakson taso: Jatko-opintokurssi Vastuuopettaja: Mervi Paulasto-Kröckel, Markus Turunen Opetusperiodi: II, IV Työmäärä toteutustavoittain: Luennot (35h), harjoitukset (100h) Osaamistavoitteet: The aim is to provide theoretical knowledge and to improve practical skills needed in the graduate studies of Bioadaptive technology. Sisältö: Laboratory or lecture course with changing content for graduate students. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Examination (100%) Oppimateriaali: Will be announced according to a given content. Opintojakson kotisivu: noppa/kurssi/s / Esitiedot: S Opetuskieli: English Lisätietoja: The content of this course varies and thus it can be included several times in the studies. LANGUAGE OF INSTRUCTION: Eng 10

11 STUDY MATERIALS: Eng ASSESSED WORK: Eng, (Fin, Swe) COURSE DESCRIPTIONS: Eng S Sähkötekniikan projekti (2-5 op) Opintojakson taso: Opintojakso on tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille Vastuuopettaja: Vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Opetusperiodi: I, II, III, IV Sisältö: Tutustuminen tutkimustyöhön osallistumalla valaistuslaboratorion tutkimusryhmien toimintaan, tai tutustuminen yhden teknologiakokonaisuuden osa-alueisiin yrityskäynneillä ja kirjallisella selvitystyöllä. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Suorittamisesta sovitaan tarkemmin projektin ohjaajan kanssa. Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Esitiedot: Ei esitietoja Arvosteluasteikko: hyväksytty/hylätty. Ilmoittautuminen: Ota yhteyttä luennoitsijaan Opetuskieli: 5 - Suomi ja englanti. Lisätietoja: Ensimmäisen vuoden opiskelijat S Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus (3 op) Opintojakson asema: Kurssi kuuluu mm. jatkomoduuliin S113-2 Sähkötekniikka Opintojakson taso: Kandidaattiopinnot Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: III Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 15h (2-4h/vko) Laskuharjoitukset: 5h (2+1+2h) Laboratoriotyö: 6h (1h valmistautuminen, 2h mittaukset, 3h raportin kirjoittaminen) Materiaalin lukemista 22h Kertaaminen ja tenttiin valmistautuminen 16h Yhteensä: 70h. Osaamistavoitteet: 1. Tunnistaa ja valaistustekniikan perussuureet ja tietää mitä ne tarkoittavat 2. Tunnistaa yleisimmät valonlähteet ja tietää niiden toimintaperiaate 3. Tietää sähköturvallisuuden perusteet; miten sähköturvallisuutta säädetään, kuka saa tehdä sähkötöitä. Sisältö: Valaistustekniikan perusteet, perussuureet ja -lait, valonlähteet, sähköturvallisuus, rakennusten sähköverkon rakenne. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti, kotilaskut ja laboratoriotyö. Arvosana määräytyy tentin mukaan Oppimateriaali: Opetusmonisteet. Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Ei esitietoja Arvosteluasteikko: 0-5 Ilmoittautuminen: Oodin kautta Opetuskieli: 1 Suomi. Englanniksi järjestetään vastaava kurssi S , joka on kuitenkin hieman laajempi sisällöltään Lisätietoja: Kurssi on tarkoitettu EST/TLT opiskelijoille. Niille jotka eivät ole opiskelleet sähköosastolla, suositellaan kurssia S Sähkö- ja valaistustekniikan perusteet tämän kurssin sijaan Vain yhden kursseista S /S /S voi sisällyttää tutkintoon. S Illumination engineering and electric safety (4 op) Opintojakson asema: Luennoidaan I periodissa Opintojakson taso: Kandidaatinopinnot Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: I Työmäärä toteutustavoittain: 17 h lectures, 5 h exercises. 3h labwork, an excursion 11

12 Osaamistavoitteet: 1. Recognize the basic quantites and laws and know what they mean 2. Recognize lmost common light sources and compare them 3. Basic knowledge of electrical safety Sisältö: Fundamentals of illumination engineering, basic quantities and laws, light sources, electrical safety, basics of electric installations in buildings. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Lectures, exercises, one laboratory work. Grade is based on exam Oppimateriaali: Handout Korvaavuudet: Replaces course S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: No prerequisites Arvosteluasteikko: 1-5 Ilmoittautuminen: Via Oodi Opetuskieli: English Lisätietoja: Only one of the courses S /S can be included in the degree. Muut kuin suomalaiset opiskelijat. Suomeksi järjestetään kurssi S jonka sisältö on melkein vastaava. S Sähkö- ja valaistustekniikan perusteet (3 op) Opintojakson asema: Tarkoitettu muille kuin sähköosaston opiskelijoille Opintojakson taso: Kandidaattti Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: IV. Työmäärä toteutustavoittain: Kontaktiopetusta: 17h luentoja, 9h harjoituksia, 6h laboratoriotöitä Itsenäistä työtä: 54 tuntia (materiaalin lukeminen, kertaaminen, töihin valmistautuminen) (viime kerran toteutus) Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa yleisimmät valaistussuureet ja -yksiköt ja tietää mitä ne tarkoittavat ja mihin niitä käytetään. Oppilas tuntee tavallisimmat valonlähteet ja osaa verrata niitä. Tuntee rakennuksen sähkäverkon rakenteen yleissivistävällä tasolla. Sisältö: Sähkö- ja valaistustekniikan perusteet. Sähkösuunnittelun kulku ja eri suunnittelijoiden yhteistyö. Sisä- ja ulkovalaistuksen suunnittelu. Valon ja värien vaikutus. Sähkösuunnitelman vaikutus rakenteisiin. Sähkötilojen sijoitus ja mitoitus. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laskuharjoitukset, kaksi laboratoriotyötä Oppimateriaali: Opetusmonisteet. Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Ei esitietoja Arvosteluasteikko: 0-5 tentin mukaan Ilmoittautuminen: Oodin kautta Lisätietoja: Muut kuin Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijat.näille opiskelijoille suositellaan kurssia S S Valaistustekniikka I (4 op) Opintojakson asema: Kuuluu mm. syventävään moduuliin S380-3 valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka, sekä talotekniikan sivuainemoduuleihin. Vastuuopettaja: prof. Liisa Halonen Opetusperiodi: II Työmäärä toteutustavoittain: Luentoja 15h Harjoituksia 10h Laboratoriotöitä 6h Excu Itsenäistä työtä 82h Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee valaistustekniikan peruslait ja osaa johtaa ne. Hän tuntee perussuureet ja värioppia ja valonlähteiden ominaisuudet ja 12

13 toimintaperiaatteet niin hyvin että osaa käyttää niitä valaistuksen ja valonlähteiden vertailuun. Kurssi on teoriakurssi joka luo pohjan opiskella valaistustekniikan sovelluksia Sisältö: Näkeminen, perussuureet ja -lait, värioppi, valonlähteet, valaistuksen laskeminen, valotekniset mittaukset, ekskursioita. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti, ekskursiot, kotilaskut ja kaksi laboratoriotyötä. Arvosana määräytyy tentin perusteella Oppimateriaali: Halonen-Lehtovaara: Valaistustekniikka, 542, Otatieto & opetusmonisteet. Opintojakson kotisivu: Esitiedot: ei esitietoja Arvosteluasteikko: 0-5 Ilmoittautuminen: Oodilla Lisätietoja: Vain toinen kursseista S Valaistustekniikka I ja S Illuminating engineering I voi sisällyttää kurssiin. Suomenkielisille suositellaan tätä kurssia S Illumination Engineering I (5 op) Vastuuopettaja: prof. Liisa Halonen Opetusperiodi: II Työmäärä toteutustavoittain: Lectures 15h Exercises 7h Lab 3h Company visit Independent work 92h Osaamistavoitteet: After the course the student knows the basic laws and quantities of lighting, colorimtery and light sources well enough to be able to compare lighting settings and light sources. The course is a theory course enabling studies on lighting applications. Sisältö: Basis of vision, basic quantities and laws, cromatics, light sources, photometric measurements, calculation and simulation programs, indoor lighting design, excursions. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Lectures, exercises, excursion, two laboratory assignments. Oppimateriaali: Handout Opintojakson kotisivu: Esitiedot: EI esitietoja Arvosteluasteikko: 0-5 as exam grade Ilmoittautuminen: via Oodi Opetuskieli: English Lisätietoja: Foreign students. For Finnish studets there is course S Valaistustekniikka I S Valaistustekniikka II (4 op) Opintojakson asema: Kuuluu mm. Syventävään moduuliin Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka sekä talotekniikan sivuainemoduuleihin Vastuuopettaja: prof. Liisa Halonen Opetusperiodi: IV Työmäärä toteutustavoittain: Luentoja 18h harjoituksia 6h Laboratoriotyöt 6h Excu Itsenäinen työ noin 80h Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee valaistussovelluksiin liittyviä yksityiskohtia ja osaa soveltaa niitä. Sisältö: Määräykset ja suositukset. Mittaus-, laskenta- ja arvostelumenetelmät. Valaisimet. Valonsäätö. Näkötehokkuus. Häikäisy. Valaistuslaskenta- ja simulointiohjelmat. Päivänvalon ja keinovalon yhteiskäyttö. Valaistujärjestelmien integrointi rakennusautomaatioon. Ekskursioita. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, laskuharjoitukset, ekskursio, kaksi laboratoriotyötä. Arvosana määräytyy tentin mukaan Oppimateriaali: Halonen-Lehtovaara: Valaistustekniikka, 542, Otatieto, opetusmonisteet. Opintojakson kotisivu: 13

14 Esitiedot: S Arvosteluasteikko: 0-5 Ilmoittautuminen: Oodin avulla Opetuskieli: suomi S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan seminaari V (4 op) Opintojakson asema: Kuuluu mm. syventävään moduuliin Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: IV Työmäärä toteutustavoittain: Itsenäinen seminaartyö n 75h Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on tutustunut johonkin valaistustekniikan tai sähköisen talotekniikan osa-alueeseen syvemmin, ja osaa hakea tietoa aiheeseen liittyen. Oppilas osaa kurssin suoritettuaan myös kirjoittaa teknistä tekstiä ja pitää määräajan mittaisen esitelmän. Sisältö: Seminaarityö. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Läsnäolo, tentti ja seminaarityö. Arvosanasta seminaarityö vastaa 70% ja tentti 30% Oppimateriaali: Seminaariaineisto. Esitiedot: S ja Arvosteluasteikko: 0-5 Ilmoittautuminen: Oodin kautta ja englanti S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan erikoistyö V (2-8 op) Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: I, II, III, IV Työmäärä toteutustavoittain: Sovitaan opiskelijakohtaisesti Osaamistavoitteet: Sovitaan opiskelijakohtaisesti Sisältö: Kurssi suoritetaan tekemällä henkilökohtainen erikoistyö tai osallistumalla laboratorion tutkimusprojekteihin. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Erikoistyö. Esitiedot: S tai S ja englanti S Valaistussuunnittelu (4 op) Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: III-IV, joka toinen vuosi, kurssi luennoidaan seuraavan kerran lukuvuonna Työmäärä toteutustavoittain: Luennot 10h Harjoitukset 4h Excu Harjoitustyö 75h Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa soveltaa aikaisemmin oppimiansa valaistustekniikan tietoja harjoitustyökohteessa. Sisältö: Käytännön valaistussuunnitteluun perehdyttävä kurssi, jonka suunnittelukohteet ovat vaihtuvia. Luennoilla käsitellään valaistussuunnittelun perusteita ja käytännön esimerkkejä. Kurssiin kuuluu henkilökohtainen suunnitteluharjoitus. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot ja suunnitteluharjoitus. Tentti vastaa 40% arvosanasta ja harjoitustyö 60% Oppimateriaali: Opetusmonisteet Opintojakson kotisivu: Esitiedot: S ja S Arvosteluasteikko:

15 Ilmoittautuminen: Oodilla, erikoisjärjestelyin englanniksi S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu (5 op) Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: III-IV Sisältö: Suunnittelun kulku. Mitoitusohjeet ja suunnitteluperusteet. Piirustukset ja työselitykset. Sähkösuunnitelman laadinta. Puhelin-, antenni-, kulunvalvonta-, rikosilmoitus-, paloilmoitus- ja automaatiojärjestelmien rakenne, toiminta ja suunnittelun perusteet. CAD sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelussa. Ekskursio. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Tentti ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Opetusmonisteet ja luennoilla sovittava kirjallisuus. S Valaistustekniikan lisensiaattiseminaari L V (5-10 op) Opintojakson asema: Jatko-opintojakso. Myös perusopiskelijat voivat suorittaa kurssin Opintojakson taso: jatko-opinnot Vastuuopettaja: Eeva-Liisa Halonen Opetusperiodi: Vaihtelee vuosittain. Työmäärä toteutustavoittain: vaihtelee vuosittain Sisältö: Aiheeltaan lukuvuosittain vaihtuva seminaari. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Läsnäolo, tentti ja seminaarityö. Oppimateriaali: Seminaarimateriaali. ja englanti S Elektroniikan peruskurssi (5 op) Vastuuopettaja: Raimo Sepponen Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: 24 (2) Luennot kontaktiopetus 24 Harjoitustyö itsenäinen työskentely 109,5 Sisältö: Elektroniikan hahmotus; systeemisuunnittelu; komponentit; käyttö, toiminta ja epäideaalisuuksia. Elektroniikassa yleiset toiminnalliset lohkot: Virtalähde; vahvistin; suodatin ja datakeruu. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Kurssiin liittyy luentojen lisäksi projektityönä sovellusesimerkki, jonka kurssilaiset tekevät ryhmissä ja jota käsitellään harjoitusten yhteydessä. Oppimateriaali: G. Randy Slone, Tab Electronics Guide to Understanding Electricity and Electronics, 2nd ed., McGraw-Hill, New York, Opintojakson kotisivu: S Äänitaajuustekniikka (3 op) Vastuuopettaja: Opetusperiodi: I-II (Tarvittaessa parillisina vuosina) Työmäärä toteutustavoittain: 24 (2) Luennot kontaktiopetus 24 Luennot itsenäinen työskentely 24 Harjoitustyö itsenäinen työskentely 22 Opitun kertaus ja tentti 10 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: 1. Osaa esittää äänijärjestelmän järjestelmäsuunnittelun yleiset periaatteet. 2. Osaa esittää audiosignaaliin liittyvät käsitteet. 3. Tunnistaa audiosignaalin laatuun vaikuttavat tekijät ja selittää miten audiosignaalin laatu määräytyy. 4. Osaa esittää äänijärjestelmän dynamiikan optimoinnin yleiset periaatteet. 5. Osaa vertailla analogista ja digitaalista signaalinsiirtoa tapauskohtaisesti. 15

16 Sisältö: Äänijärjestelmän, järjestelmäsuunnittelu; loppukäyttäjä; signaalisiirto; signaalitaso, tasoon liittyvät käsitteet; dynamiikan optimointi; äänijärjestelmien mittaukset; studiotekniikan alkeita; ajankohtaisa erillisaiheita. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennoille osallistuminen välttämätöntä. Tentti. Kirjoitelma valitusta aiheesta. Oppimateriaali: Opetusmonisteet. Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Elektroniikan perustiedot. S Biotekniikan instrumentointi (5 op) Vastuuopettaja: Raimo Sepponen Opetusperiodi: IV Työmäärä toteutustavoittain: (4+2) Luennot kontaktiopetus 21 Luennot itsenäinen työskentely 40 Laskuharjoitukset kontaktiopetus 12 Laskuharjoitukset itsenäinen työskentely 30 Opitun kertaus ja tentti 30,5 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: 1. Osaa esittää yleisimpien biosähköisten ilmiöiden f ysiologisen, fysikaalisen ja kemiallisen taustan pääpiirteet. 2. Osaa esittää joidenkin yleisimpien lääketieteellisten diagnostiikka- ja terapialaitteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen. 3. Osaa selittää, miten eri tekijät vaikuttavat mittausmenetelmien ja ratkaisujen luotettavuuteen ja tarkkuuteen. 4. Osaa esittää erityyppisiä biopotentiaalien monitoroimiseen soveltuvia elektrodeja ja selittää ongelmia niiden käytössä. 5. Osaa esittää sydänsähkökäyrän monitoroinnissa tarvittavat komponentit ja niiden toiminnan, tunnistaa häiriötekijät ja niiden kytkeytymismekanismit sekä selittää häiriöiden vaikutuksilta suojautumisen ratkaisut. Sisältö: Biopotentiaalit; bioanturit; bioelektrodit; biovahvistimet; veren virtauksen ja paineen mittaus; hengityksen mittaus; kuvantamismenetelmät. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot ja harjoitukset ja tentti. Oppimateriaali: Webster, John G.: Medical Instrumentation: Application and Design, 4rd Edition. Kurssin kotisivulla selostetut verkkolaskuharjoitukset ja esitiedot. Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Elektroniikan perustiedot S Biosähköiset ilmiöt (4 op) Vastuuopettaja: Opetusperiodi: III (parittomina vuosina) Työmäärä toteutustavoittain: (4+2) Luennot kontaktiopetus 28 Luennot itsenäinen työskentely 28 Laskuharjoitukset kontaktiopetus 12 Laskuharjoitukset itsenäinen työskentely 18 Opitun kertaus ja tentti 20 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: 1. Osaa esittää yleisimpien biosähköisten ilmiöiden syntymismekanismit. 2. Osaa esittää volyymilähteiden ja johteiden mittauksen teoreettisen taustan pääpiirteissään. 3. Osaa selittää biosähköisten ja biomagneettisten ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. 4. Osaa esittää kliinisten mittausten periaatteet ja tavoitteet. Sisältö: Biosähköisten ilmiöiden luonne. Hodgkin-Huxleyn solukalvomalli. EKG, EMG ja MKG biosähköisinä ilmiöinä ja niiden käyttö kliinisessä diagnostiikassa. Volyymilähteiden ja volyymijohteiden teoria, kytkentäkenttäteoria, suora- ja käänteisongelma ja dipolihypoteesi elektrokardiografiassa. Luennot pidetään pääosin englanniksi. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot ja harjoitukset. Tentti. Oppimateriaali: Jaakko Malmivuo, Robert Plonsey, Bioelectromagnetism: Principles and Applications of Bioelectric and Biomagnetic Fields. Oxford University Press, New York,

17 Opintojakson kotisivu: Opetuskieli: Englanti Lisätietoja: Korvaa opintojakson S S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu (4 op) Vastuuopettaja: Opetusperiodi: I-II Työmäärä toteutustavoittain: 24 (2) Luennot kontaktiopetus 24 Itsenäinen työskentely 79 Tentti 3 Sisältö: Elektronisten laitteiden ja järjestelmien olemus, niiden suunnittelussa kohdattavat reunaehdot sekä keinot parantaa suunnittelun ja toteutuksen tasoa ongelmien vähentämiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Kurssin teemat lähtevät likimain siitä, mihin piirisuunnittelun perusteet päättyvät. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, suunnitteluharjoitus ja tentti. Oppimateriaali: Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: Esitiedot: Elektroniikan perustiedot. S Tuotekehitys (5 op) Vastuuopettaja: Raimo Sepponen Opetusperiodi: I-II Työmäärä toteutustavoittain: (3+2) Luennot kontaktiopetus 36 Luennot itsenäinen työskentely 18 Harjoitustyö kontaktiopetus 12 Harjoitustyö itsenäinen työskentely 48,5 Opitun kertaus ja tentti 19,5 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: 1. Osaa esittää, millaisiin vaiheisiin tuotekehitysprojekti voidaan jakaa ja selittää miksi sitä kannattaa jakaa ja millaisia apumenetelmiä tähän on. 2. Osaa esittää henkisen omaisuuden suojausratkaisut ja selittää niiden käytön. 3. Osaa selittää miten yrityksen strategia ohjaa tuotekehitystä ja vaikuttaa tuotteistukseen. 4. Osaa laatia liiketoimintasuunnitelman Sisältö: Tuotteistus ja tuotekehityksen ohjaus yrityksen strategian mukaisesti, taloushallinto, markkinointi, laatujärjestelmät, patentointi. Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö ja tentti. Oppimateriaali: McKinsey & Company, Ideasta Kasvuyritykseksi: Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. WSOY Korvaavuudet: Korvaa opintojakson S Opintojakson kotisivu: S Tuotesuunnittelu (5 op) Vastuuopettaja: Raimo Sepponen Opetusperiodi: III-IV Työmäärä toteutustavoittain: (2+2) Luennot kontaktiopetus 24 Luennot itsenäinen työskentely 24 Laskuharjoitukset kontaktiopetus 10 Laskuharjoitukset itsenäinen työskentely 20 Harjoitustyö itsenäinen työskentely 33 Opitun kertaus ja tentti 19,5 Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija: 1. Osaa määritellä sähkö- tai magneettikenttien aiheuttamien häiriöiden kytkeytymismekanismit. 2. Osaa laskea yleisimmissä tapauksissa syntyviä häiriövirtoja, -jännitteitä, kentänvoimakkuuksia ja spektrejä. 3. Pystyy valitsemaan yksittäisiä komponentteja suunnittelemaansa kytkentään myös häiriönäkökohtien perusteella. 3. Osaa suunnitella piirirakenteita ja piirilevyjä optimaalisen häiriösuojauksen näkökulmasta. 4. Tuntee tavallisimmat häiriömittauksen menetelmät ja mittalaitteet. 5. Osaa kuvata hyvän suunnitteluprojektin tunnusmerkit ja pystyy soveltamaan kansainvälisiä standardeja. 17