ESTEETÖNTÄ KULKUA LOHJALLA

Transkriptio

1 ESTEETÖNTÄ KULKUA LOHJALLA Liikkumisesteiden kartoittamiseksi ja esteiden poistamisen suunnitelman laatimiseksi perustetun työryhmän loppuraportti, luonnos

2 ESTEETÖNTÄ KULKUA LOHJALLA Lähtötilanne Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lohjan kaupungin vammaispoliittisen ohjelman. Yhtenä ohjelman toimenpiteenä esitettiin elinympäristön rakentamisen ja asumisen osiossa kaupunkirakentamisessa olevien liikkumisesteiden kartoittamista ja suunnitelman laatimista esteiden poistamiseksi. Vammaispoliittisessa ohjelmassa elinympäristö rakentaminen ja asuminen osassa on todettu seuraavaa: Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys ovat väestön fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitämisen edellytyksiä. Tähän luo perustan hyvä kaavoitus. Vammaisia henkilöitä palvelevat ratkaisut palvelevat kaikkia kuntalaisia. Vammaisten huomioon ottaminen tulee olla osa yleistä yhteiskunnallista suunnittelua ja toimintatapaa. Vammaisten henkilöiden tarpeet tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Rakennetun ympäristön lisäksi tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota myös toimintaympäristön parantamiseen. Toimenpiteet - Kaikessa uudisrakennustuotannossa ja vanhan rakennuskannan korjauksen yhteydessä tulee ottaa huomioon vammaisten tarpeet (Eliniän asunnot). - Uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa rakennusvalvonnalla voidaan vaikuttaa rakennusten terveyttä vaarantavien tekijöiden, kuten kosteus- ja homevaurioiden, vähentämiseen sekä rakennusten liikuntaesteettömyyteen. - Katurakentamisessa on huolehdittava siitä, että kevyenliikenteen väylille on esteetön pääsy. Myös suojateiden rakentamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta ne soveltuvat sekä pyörätuolia käyttäville että näkövammaisille. - Liikkumisesteet kaupunkirakentamisessa tulee kartoittaa ja tehdä suunnitelma esteiden poistamiseksi. - Vammaisille soveltuvien ratkaisujen löytymiseksi tulee kaupungin kaikkien toimialojen tehdä yhteistyötä vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kanssa.

3 - Julkisten rakennusten peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa tulee saada vammaisneuvoston kannanotto jo suunnitteluvaiheessa. Liikkumisen esteettömyyttä on käsitelty vammaispoliittisessa ohjelmassa myös kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajan palvelujen osassa. Toimenpiteinä on todettu, että erilaisten kulttuuri- ja liikuntatilojen tulee olla sellaisia, että myös vaikeavammaiset voivat niitä käyttää. Liikunta- ja kulttuuripaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon vammaisten liikuntamahdollisuudet. Liikuntapalvelut tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että jokaisella on mahdollisuus päästä niistä osalliseksi. Julkisissa esitys- ja kokoustiloissa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida kuulo- ja näkövammaiset. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan perustaa vammaistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä päätöksen mukaan oli liikkumisesteiden kartoittaminen ja esteiden poistamisen suunnitelman laatiminen. Työryhmään nimettiin Kalevi Ourama puheenjohtajaksi, Leo Rintanen varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi Riitta Merilä, Timo Autto ja Pipsa Piipponen, lisäksi työryhmään kuuluivat vammaisneuvoston puheenjohtaja Pentti Halme ja sihteeri Raili Iso-Koivisto sekä viranhaltijoina kaupunginjohtaja Elina Lehto, kaupunkisuunnittelujohtaja Antti Tuomainen, perusturvajohtaja Jussi Merikallio, opetuspäällikkö Juha Lemberg, päiväkodin johtaja Tarja Ojanen, katupäällikkö Seppo Lötjönen, tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen, markkinointipäällikkö Merja Olari ja työryhmän sihteerinä hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen. Kaupunginhallituksen toimeksiannon mukaan työryhmän tuli saattaa ehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn Työryhmän työn ohjenuorana oli aiemmat päätökset esteettömän liikkumisen turvaamiseksi. Työryhmä sai työnsä päätökseen Työn tuloksensa syntyi nyt käsissä oleva loppuraportti, Lohjan kaupungin www-sivuilla jatkuvasti päivitettävä Esteetöntä kulkua Lohjalla opas, menettelytapaohjeet suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa sekä ohjeistus siitä, miten liikkumista rajoittavia esteitä havaittaessa voi toimia. Työryhmä on työssään huomioinut liikkumisen esteet niin julkisissa rakennuksissa ja kulkuväylillä kuin myös asiointipaikoissa eri kaupungin taajamissa. Lohjalla

4 SISÄLLYS 1. Liikkumisesteiden kartoitus 4 2. Julkiset rakennukset Kaupungin hallintorakennukset ja palvelupisteet Perusturvan palvelupisteet Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelupisteet Sivistystoimen palvelupisteet 8 3 Kadut ja kevyen liikenteen reitit, puistot ja virkistyspaikat 8 4 Kauppa- ja asiointipisteet 9 5 Liikkumisen esteettömyyden suunnitteluohjeet 10 6 Esteetöntä kulkua Lohjalla -opas 11 7 Esteetön Lohja maankäytön suunnittelussa 11 8 Esteetöntä kulkua Lohjalla 12

5 1. Liikkumisesteiden kartoitus Työryhmä otti työnsä lähtökohdaksi vammaispoliittisen ohjelman liitteenä olevan liikkumisesteiden kartoituksen. Vuonna 2000 oli vammaisjärjestöjen toimesta kartoitettu liikkumisesteet seuraavasti: - liikuntatilojen kartoitus - liikkumis- ja asiointiesteettömyyden kartoitus keskustan kaduilla - liikkumis- ja asiointiesteettömyyden kartoitus Aseman ja Keskilohjan kaduilla - liikkumis- ja asiointiesteettömyyden kartoitus Lohjan keskustan palvelupisteissä - liikkumis- ja asiointiesteettömyyden kartoitus Aseman ja Mäntynummen palvelupisteissä - liikkumis- ja asiointiesteettömyyden kartoitus Etelä-Lohjan palvelupisteissä - liikkumis- ja asiointiesteettömyyden kartoitus huonokuuloisia henkilöitä varten - Lohjan julkisten rakennusten soveltuvuus näkövammaisille Kartoitus päivitettiin toiminnoittain seuraavasti: - kauppa- ja asiointipalvelukohteet koko kaupungin alueella - julkishallinnon palvelukohteet koko kaupungin alueella - perusturvatoimen palvelukohteet koko kaupungin alueella

6 - opetustoimen palvelukohteet koko kaupungin alueella - sivistystoimen palvelukohteet koko kaupungin alueella - kunnallistekniikan liikkumista rajoittavat kohteet koko kaupungin alueella Päivitys suoritettiin toimialojen omien kartoitusten perusteella (perusturva, opetus, sivistys, kunnallistekniikka) ja kauppa- ja asiointipalvelujen kohteiden osalta työryhmän jäsenten kokemusten perusteella. Kauppa- ja asiointipalvelujen kohdalla suoritettiin lisäksi kysely keskusta-alueen yrittäjille. Asiointipalvelujen esteettömyyden kartoittamiseksi julkaistiin Lohjan www-sivuilla yhteydenotto lomake. Lähtötietoina olleiden kartoitusten päivityksessä on pyritty huomioimaan sekä liikkumisrajoitteisten että näkö- ja kuulovammaisten esteet. Kauppa- ja asiointipalvelukohteissa on tapahtunut runsaasti muutoksia ja muutoksia on jatkuvasti tapahtumassa. Liikkeet vaihtavat sijaintiaan. Työryhmän työn aikana mm. posti sijoittui uuteen tilaa, uutena rakennuksena työn aikana toteutui lähtötietoihin nähden mm. uusi oikeustalo ja uutena on toteutumassa matkahuollon sijoittuminen uusiin tiloihin. Jatkuvat muutokset edellyttävät kartoituksen säännöllistä tarkistusta, jotta tieto olisi ajantasaista. Yhteenveto kartoituksesta on loppuraportin liitteenä. Yhteenveto on kaupungin asiakirjahallintajärjestelmässä oleva asiakirja. Yhteenvetoa päivitetään jatkossa säännöllisesti kerran vuodessa. Päivityksestä vastaavat toimialajohtajien nimeämät vastuuhenkilöt. Kartoituksen tavoitteena on kiinnittää huomioita esteettömän liikkumisen rajoitteisiin, arvioida korjausmahdollisuudet ja nostaa esille kohteet, joissa esteetön liikkuminen on huomioitu.

7 2. Julkiset rakennukset Työryhmän työn yhteydessä on todettu, että - uudisrakennukset toteutetaan siten, että esteetön liikkuminen on mahdollista - muutostöiden ja peruskorjausten yhteydessä toteutetaan esteetöntä liikkumista tukevat ratkaisut silloin, kun se on kiinteistökokonaisuus huomioiden tarkoituksenmukaista ja mahdollista toteuttaa - kaupungin toiminnoissa on kiinteistöjä, joissa esteetöntä liikkumista ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista toteuttaa, tällöin palvelu annetaan lähimmässä esteettömän liikkumisen mahdollistavassa toimipisteessä Kaupungin omien kiinteistöjen kohdalla on laadittu pitkän tähtäyksen toimenpideluettelo. Luettelo on loppuraportin liitteenä. Tilapalvelut laatii vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä pitkän tähtäyksen investointiohjelman. Esille tulleet toimenpide-ehdotukset sisällytetään kulloinkin toteutettavaksi rakennuksessa olevan peruskorjauksen tai muutostöiden yhteydessä. Luettelossa on myös esitetty ne kiinteistöt, joihin liikkumista rajoittavat olosuhteet jäävät. Liikkumisesteiden kartoitus päivitetään samanaikaisesti investointiohjelman laadinnan yhteydessä.

8 2. 1 Kaupungin hallintorakennukset ja palvelupisteet Kaupungin omien hallintorakennusten ja asiointikohteiden osalta selvitettiin esteiden korjaamismahdollisuudet ja kustannusarviot seuraavasti: Lohjantähden asiointipisteet Lohjantähdessä on katutasossa sähköisesti avautuvat ovet ja hissi kerroksiin. Asiointihaittana on kerroksien raskaat pääovet ja kynnykset. Erityisesti perusturvan palveluissa haitta on merkittävä, koska palvelut sisältävät mm. vammaispalvelut. Kiinteistön isännöitsijätoimiston kanssa on valmisteltu kerroskäyntiovien varustamista sähköavaajalla/painonapilla. Muutoksen toteuttajana on kiinteistöyhtiö. Monkolan asiointipisteet Monkolassa on toteutettu kulkuluiska pääoven yhteydessä. Asioinnin haittana on raskaat pääovet. Monkolan pääovien muuttaminen automaattioviksi maksaa n Ennen muutostyötä sijoitetaan pääoviin tarrat, joihin merkitään palvelevan viranhaltijan puhelinnumero. Vastaavanlainen tiedottava tarra toteutetaan myös muihin asiointipisteisiin, joissa ei automaattiovia ole. Elinkeinotoimen asiointipiste Elinkeinotoimen toimisto sijaitsee Kauppakadulla vuokratiloissa. Ulko-ovet ovat raskaat, hissi ahdas ja ovien avautumissuunta estää pyörätuolilla liikkuvan asioinnin. Parannustoimenpiteitä ei nykyiseen toimipisteeseen ole toteutettavissa. 2.2 Perusturvan palvelupisteet Pääterveysaseman päivystystoiminta on siirtymässä uusiin tiloihin sairaalalaajennuksen yhteyteen. Uudisrakennuksen ratkaisuissa on huomioitu liikkumista helpottavat

9 asiat. Päivystystoiminnan siirryttyä huomioidaan pääterveysasemalla tehtävien muutostöiden yhteydessä liikkumista helpottavien ratkaisujen toteutus. Pääterveysaseman toiminnassa ohjataan automaattisesti kuvantamispalveluissa liikuntarajoitteiset LAS: iin, koska omaan kuvantamispalveluun ei liikuntarajoitteisen ole mahdollista päästä. Kuulontutkimustila sijaitsee tällä hetkellä työterveyshuollon tiloissa, johon liikuntarajoitteinen ei pääse. Kuulontutkimustilan sijoittuminen soveliaampiin tiloihin selvitetään erikseen joko nykyisessä rakennuksessa tai pääterveysasemarakennuksessa päivystystoiminnan pois siirtymisen yhteydessä. Työterveyshuollon rakennukseen on mahdollista toteuttaa sisääntuloluiska. Mäntynummen terveysasema sijaitsee uudisrakennuksessa, jossa liikkumisen esteettömyys on huomioitu. Virkkalan terveysasemalla on toteutettu saneeraustoimet. Molemmat tilat ovat liikuntarajoitteiselle esteettömiä. Keskushammashoitolan osalta liikkumista rajoittaa hissin ovien väärä avautumissuunta ja raskaat pääovet. Ovien muuttamista automaattioviksi ja hissin ovien avautumissuunnan muutosta selvittää kiinteistöyhtiön isännöitsijä. Niissä terveydenhuollon avopalvelukohteissa, joissa kevyitä kulkua ratkaisevia toimenpiteitä ei ole tehtävissä, avustaa henkilökunta sisäänpääsyssä. Käynnit perustuvat ajanvarauksiin ja näin ollen avustamisesta on sovittavissa ajanvarauksen yhteydessä. Muutoin sisäänpääsyä helpottavia kevyitä ratkaisuja toteutetaan tiloissa tehtävien muutostöiden yhteydessä. 2.3 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelupisteet Liikkumisrajoitteisten päiväkotilasten ja koululaisten sijoittumispäätöksissä huomioidaan mahdolliset liikkumisen esteet. Vammaisella lapsella on aina avustaja, jonka avustuksella liikkuminen mahdollistuu. Mikäli liikkuminen edellyttää pyörätuolin käyttöä huomioidaan tämä jo kun sijoittumispaikkaa määritellään, jolloin sijoituspaikka voi olla lähin sopiva päiväkoti tai koulu. Osa toiminnoista sijoittuu vanhoihin rakennuksiin, joissa korjaustoimenpiteillä ei liikkumisen esteitä ole poistettavissa. Jokaisen saneerauksen ja uudisrakennuksen yhteydessä on huomioitu ja huomioidaan liikkumisesteiden poistaminen toteuttamalla mm. hissit niihin rakennuksiin, joihin se on mahdollista. Inva-WC löytyy lähes kaikista

10 toimipisteistä. Päiväkotien ja koulujen kohdalta jatkoselvitystä vaatii vielä piha-alueiden ja kiinteistöihin johtavien kulkureittien (kadut ja kevyen liikenteen väylät) esteettömyyttä parantavat toimenpiteet. Jatkoselvityksestä vastaa kaupunkisuunnittelukeskus Sivistystoimen palvelupisteet Uusi pääkirjasto on valmistunut ja uudisrakennuksessa on huomioitu liikkumisen esteettömyys. Muiden kirjastorakennusten sisäänpääsyn esteettömyys vaatii kevyitä ratkaisuja sisäänpääsyluiskien ja raskaiden ovien avautumisen helpottamiseksi. Anttilan koulun rakennukseen sijoittuvassa, kulttuuritapahtumien keskuksessa, Laurentiussalissa on huomioitu liikkumisen esteettömyys. Samaan yhteyteen sijoittuvassa Sibeliussiivessä liikkumisesteitä portaiden johdosta on, eikä sen käyttö ole tällä hetkellä liikuntarajoitteiselle esteetön. Kässän talon sisäänpääsyyn on toteutettu luiska. Sen sijaan rakennuksen ovet ovat raskaat, jolloin sisäänpääsy edellyttää avustamista. Harjulan sisääntuloon on sijoitettu ovikello, jolloin sisäänpääsyssä tarvittaessa avustetaan. Kaivosmuseossa liikuntarajoitteisen kulkua on helpotettavissa siirrettävin kumimatoin. Museon ulkoalueella liikuntarajoitteisen kulku on esteetön, sen sijaan sisätiloissa on liikkumista rajoittavia esteitä. Liikuntapalveluissa Neidonkeitaassa on uudisrakentamisen ja saneerauksen yhteydessä huomioitu liikkumisen esteettömyys. Muut liikuntasalit sijoittuvat pääosin koulurakennuksiin. Liikkumisen esteettömyys on huomioitu uudisrakentamisessa ja saneerausten yhteydessä.

11 3. Kadut ja kevyen liikenteen reitit, puistot ja virkistyspaikat Työryhmän työn aikana on toteutettu kartoituksessa esille tulleet katujen ja kevyen liikenteen reittien liikkumista rajoittavien esteiden poistaminen. Kunnallistekniikan tulosalue toteuttaa välittömästi tietoonsa tulevien esteiden korjaamisen alueilla, joissa liikkuminen maastollisesti ei aseta esteitä. Tiedot vastaan otetaan tulosalueen suunnittelut ja rakentaminen yksikössä. Uusien katu- ja kevyen liikenteen reittien toteutuksessa huomioidaan liikkumisen esteettömyys suunnitteluohjeiden mukaisilla luiskauksilla. Katuvalaistuksen rakentamisen ja täydennysrakentamisen yhteydessä huomioidaan jalankulkijan kulun turvallisuus riittävällä valaistuksella. Katujen talvikunnossapidossa huomioidaan erityiskohteet kuten terveyskeskuksen ympäristö tai Kivenkatu, jonka varrella sijaitsee ikäihmisten asuintaloja ja palvelukeskus. Perusturvakeskus määrittelee kohteet, joissa tehostettu talvikunnossapito esitetään toteuttavaksi. Katujen kunnossapitotoimiin liittyy keväisin hiekoitushiekan ja pölynpoistaminen. Työn toimintamallina on taajama-alueilla sovittaa hiekan- ja pölynpoisto kiinteistöjen omistajien kanssa siten, että ilman laatuun vaikuttava haittatekijä saataisiin poistettua samanaikaisesti. Ympäristöviranomainen seuraa ilmanlaadun kehittymistä ja antaa tarvittaessa määräykset toimenpiteistä. Lohjan www-sivuilla on jatkuva ilmanlaadun seurantatieto avoimesti katsottavissa. Puisto- ja virkistyspaikkojen liikkumisen esteettömyyden yksityiskohtainen kartoitus toteuttaa kesällä 2006.

12 4. Kauppa- ja asiointipisteet Liikuntaesteiden kartoitus on sisältänyt yksityisten ja julkisten palvelun tuottajien palvelupisteiden liikkumisesteet. Laurinkatu 50 osoitteessa sijaitsevassa Verotoimistossa on huomioitu liikkumisesteettömyys. Uudisrakennuksena toteutettu oikeustalo Postikadun varrella on rakennettu esteetön kulku huomioiden. Kansaneläkelaitoksen toimipisteessä on huomioitu liikkumisen esteettömyys ja sisäänpääsyn yhteydessä huomioitu liikkumisrajoitteiset. Toimipisteessä on käytössä on erillinen soittokello ja henkilökunta on ohjeistettu sisäänpääsyssä avustamisessa. Yleisesti on todettavissa, että toimipisteissä pääovet ovat raskaat ja sisäänpääsy voi edellyttää avustamista. Yrityspalvelukeskus on yhdessä Lohjan yrittäjien ja Lohcasen kanssa selvittänyt kauppa- ja asiointipaikoissa yrittäjien toimenpiteitä liikkumisen esteiden poistamiseksi. Yrittäjät toimivat usein vuokratiloissa ja korjaavien toimenpiteiden toteutus edellyttää myös omistajan (kiinteistöyhtiön) hyväksyntää ja osallisuutta. Kaupungin keskusta alueella Suurlohjankadun ja Laurinkadun kiinteistöissä on korkeita portaita ja ahtaita ovia, eikä näiden muuttaminen liikkumisesteettömäksi välttämättä toteudu. Yrittäjien osallisuutta pyritään kannustamaan esteetöntä kulkua Lohjalla oppaalla, johon tietoja

13 palvelupisteiden liikkumisesteettömyydestä tai esteistä kootaan. Asiointipaikoissa liikuntarajoitteiselle toteutetut ratkaisut palvelevat myös laajemmin esimerkiksi lapsiperheitä, jotka usein liikkuvat lastenrattaiden kanssa ja kulku vaatii leveitä reittejä. Suurten kauppaliikkeiden nykyinen malli perustuu pitkiin käytäviin ja päivittäistavaroiden sijoitteluun siten, että asioitaessa joutuu liikkumaan tiloissa pitkiäkin matkoja. Liikuntarajoitteiset tulisi huomioida siten, että tiloihin sijoitettaisiin levähdyspenkkejä, jolloin asioinnin rasittavuus vähenee. Asiointipaikkojen odotustiloissa tulisi kiinnittää huomioita istuinmalleihin. Erilailla liikuntarajoitteiset kaipaavat erilaisia istuimia. Joskus korkea, tueton istuin on hyvä, joskus taas istuimessa tulisi olla tuet, jolloin nouseminen helpottuu.

14 5. Liikkumisen esteettömyyden suunnitteluohjeet Kadut, kevyen liikenteet reitit Liikkumisen esteettömyyden SU-RA-KU (suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito)-ohjeet on soveltuvin osin otettu käyttöön kunnallistekniikan toimialueella. Uusien katu- ja kevyen liikenteen reittien toteutuksessa huomioidaan liikkumisen esteettömyys suunnitteluohjeiden mukaisilla luiskauksilla. Katuvalaistuksen rakentamisen ja täydennysrakentamisen yhteydessä huomioidaan jalankulkijan kulun turvallisuus riittävällä valaistuksella. Tilapalvelut Tilapalvelut noudattavat tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa seuraavia ohjeistuksia: Esteetön rakennus ja ympäristö suunnitteluopas Rakennustieto, Julkisten rakennusten liikkumisesteiden poistaminen Maija Könkkölä, Suunnittele ja rakenna kaikille, ohjeita liikunta- ja toimintaesteiden poistamiseksi Invalidiliitto. Suunnitteluohjeisiin lisätään kulloinkin uudet esteettömän liikkumisen turvaamiseksi julkaistavat ohjeistukset. Liikkumisesteettömyys huomioidaan uudisrakennusten suunnittelussa. Muutostöiden ja saneeraustöiden yhteydessä liikkumisen esteettömyys huomioidaan, mikäli se rakennuksessa on mahdollista huomioida. Inva-wc:t ja hissit toteutetaan saneerausten yhteydessä mikäli se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää.

15 6. Esteetöntä kulkua Lohjalla -opas Lohjan www-sivuilla julkaistaan opas Esteetöntä kulkua Lohjalla. Oppaaseen sisällytetään kaupungin palvelut, muut julkiset palvelut sekä kaupalliset palvelut suurempien ja usein käytettävien asiointipaikkojen osalta. Oppaassa on merkitty palvelujen esteettömyys tai esteet yleisin käytössä olevin merkein, huomioiden mahdollisuuksien mukaan niin liikuntarajoitteiset kuin näkö- ja kuulovammaiset. Oppaan asiointikohteet on jaettu alueellisesti keskustan, Etelä-Lohjan, Pohjois-Lohjan ja Länsi-Lohjan palveluihin. Oppaan varsinaisen tietosisällön kokoamisen pohjana on liikkumisesteiden kartoituksen yhteenveto ja erikseen yrityksille suunnattu kysely. Opas julkaistaan internetissä ja oppaasta otetaan rajoitettu painos, joka on saatavissa määritellyistä asiointipaikoista (perusturvan toimipisteet, asiakaspalvelu) ja lähialueen kuntien asiointipaikoista. Opas on netissä julkaistavana jatkuvasti päivitettävissä, oppaan päivityksestä vastaa kaupunkisuunnittelukeskus ja tietosisällöstä kukin toimiala omien tietojensa osalta. Vuosittain tarkistetaan tiedot painettua opasta varten. Oppaan julkistamiselle pyritään kiinnittämään myös kauppa- ja asiointipaikkojen yrittäjiä toimenpiteisiin omien tilojensa esteettömyyden parantamiseksi.

16 7. Esteetön Lohja - maankäytön suunnittelussa Kaupunkisuunnittelukeskuksen maankäytön tulosyksikkö toteutti työryhmään työn aikana ympäristöministeriöltä saadun rahoituksen turvin erillisen hankkeen, joka liittyi liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyyden tutkimusohjelmaan Elsa. Kirsikka Siik teki diplomityönään Esteettömyys kaupunkisuunnittelussa, tapaus Lohja. Työssä tarkasteltiin Lohjan keskusta-aluetta esteettömän liikkumisen näkökulmasta. Esteettömyystarkasteluun oli yhdistetty tekijänä turvallisuus. Työssä lähtökohtana oli esteettömän liikkumisen alueen määrittäminen, ja toisaalta sen hyväksyminen, että kaikkiin paikkoihin ei voi olla esteetön kulku. Kaavallisesti merkintöjen käyttö esteettömyyden varmistamiseksi ei ole mahdollista, mutta kaavasuunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen mihin erilaiset toiminnot sijoittuvat ja siten varmistaa esteettömyyttä. Työ oli erillinen hanke ja tekijän diplomityö. Työstä on saatavissa kuitenkin evästystä maankäytön suunnitteluun esteettömän kulun huomioimiseksi. Diplomityö on kaupunkisuunnittelukeskuksen maankäytön tulosalueen käytössä. 8. Esteetöntä kulkua Lohjalla Loppuraportissa esitetyt linjaukset ja ohjeistukset tulee saada osaksi jokapäivästä toimintaa niin suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa kuin palvelupaikoista päätettäessä. Vain sillä varmistetaan asioinnin esteettömyys ja esteetön kulku Lohjalla silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa.