ASIA. Päätös Nro 81/2010/3 Dnro ESAVI/380/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 81/2010/3 Dnro ESAVI/380/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Alastaipaleensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Virrat ja Ähtäri Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelun mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Alastaipaleensuon 91,8 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Virtain kaupungissa ja Ähtärin kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Alastaipaleensuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Vapo Oy:llä on omistuksessaan Alastaipaleensuolla 55,9 ha ja vuokrattuja suoalueita yhteensä 53,5 ha. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Hankealue sijoittuu pieneltä osin (lohkon 2 länsireunat) Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan alueelle, jossa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Suo ei sijaitse alueella, jossa olisi valuma-aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä. Yleiskuvaus toiminnasta Alastaipaleensuon turvetuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta, joista 1 lohko (45,3 ha) muodostuu Kirnuneva nimisestä suoalueesta ja lohkot 2 ja 3 (46,5 ha) Housunevan suoalueesta. Tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 91,8 ha sisältäen 6,1 ha auma-alueita. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Tuotantovaiheen arvioidaan kestävän tämän jälkeen vuotta. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta, jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa mahdollisesti myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Ähtärissä, Alavudella, Virroilla sekä Mäntässä, Jyväskylässä ja Jämsänjokilaaksossa olevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Alastaipaleensuon lohkon 1 (Kirnuneva) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta 1 olemassa olevaa metsäojaa pitkin pintavalutuskentälle, josta ne johdetaan laskuojalla 1 alapuoliseen Pahkalampeen.

3 Alastaipaleensuon lohkojen 2 ja 3 (Housuneva) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta 2 pumppaamalla pintavalutuskentälle 2 ja sieltä olemassa olevia metsäojia pitkin alapuoliseen Vehkopuroon. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat myös sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja laskeutusaltaiden pintapuomit. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 2,5 ha ja valuma-alue 48,8 ha. Kentän pinta-ala on 5,1 % valuma-alueesta. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 2,3 ha ja valuma-alue 49,5 ha. Kentän pinta-ala on 4,6 % valuma-alueesta. Kentillä on metsäojia ja niillä suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi. Hankealueen laskennallinen kuormitus kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa on arvioitu seuraavaksi: Brutto Netto Vuosikuormitus Ala ha Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a LOHKO 1 (Kirnuneva) Kuntoonpanovaihe 45, , ,4 400 Tuotantovaihe 45, , ,3 100 LOHKOT 2 ja 3 (Housuneva) Kuntoonpanovaihe 46, , ,6 410 Tuotantovaihe 46, , ,4 100 YHTEENSÄ (LOHKOT 1-3) Kuntoonpanovaihe 91, , ,1 800 Tuotantovaihe 91, , , Pöly, melu ja liikenne Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Hakumenetelmän päästöstä.

4 Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. 4 Varastointi ja jätteet Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokemiseen vaikuttaa mm. etäisyys, melun lähteen ja kohteen välinen korkeusero, säätila, maanpinnan laatu, kasvillisuus ja se onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus edellyttää noin 380 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu Lampimäentien/ Lampiperäntien yksityisteiden kautta yhdystielle 7056 ja edelleen Killinkoskelle kantatietä 68 pitkin. Toimituksia voi tapahtua myös Vuorimäentietä Peränteelle Ähtäri-Virrat tielle nro 68. Alastaipaleensuon turvetuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin l, voiteluöljyjä noin 275 l, muita voiteluaineita noin 60 kg ja varastoaumojen suojamuovia noin 2,3 t. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 275 l, kiinteää öljyjätettä 46 kg, akkuja 14 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 22,3 t ja rautaromua 180 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä.

5 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Alastaipaleensuo (karttanimet Kirnuneva ja Housuneva) sijaitsee Virtain kaupungin Toisveden kylässä ja Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä noin 25 kilometriä Virroilta koilliseen ja noin 15 km Ähtäristä lounaaseen. Kirnuneva on kokonaan metsäojitettua aluetta ja Housunevalla keskiosa on ojittamatonta noin 28 ha alalta. Housunevalle vuonna 2005 tehdyn ympäristöselvityksen mukaan alue on pääosin avointa nevaa tai melko avointa, harvapuustoista rämettä tai nevarämettä. Kirnuneva on ilmakuvatarkastelun perusteella puuston määrältään ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Ympäristöselvityksen aikana Housunevan alueella ei tavattu harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja eikä erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Housunevalla ei ole myöskään tavattu uhanalaisia suotyyppejä tai eliölajeja. Housuneva on kuitenkin kasvillisuudeltaan ja suotyypiltään melko monipuolinen. Alueella tavattiin linnustotarkkailun aikana kapustarinta, valkovihko, liro, teeri ja metso, näistä linnustoselvityksen aikana alueella pesiviksi on tulkittu kapustarinta, valkoviklo ja liro. Kapustarinta, liro ja metso ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Liro, valkoviklo, teeri ja metso ovat Suomen erityisvastuulajeja. Teeri ja metso luokitellaan uhanalaisuusluokituksen mukaan silmällä pidettäviin lajeihin. Hankealueen lähimmät rakennukset sijaitsevat Iso Niemolammen pohjoispäässä, jonne on lähimmillään matkaa noin 600 metriä. Hankealue on pääosin metsäojitettujen soiden ympäröimää aluetta. Housunevan ympärillä on myös mäkimaastoa, länsipuolella ko. aluetta on korkeahko Niemovuori. Alastaipaleensuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu kokonaan avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu suo- ja metsävaltaiselle alueelle. Muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisemassa tapahtuu uusi muutos. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Alastaipaleensuon luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu turvetuotannon johdosta. 5

6 6 Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Alastaipaleensuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 6 henkilötyövuotta, mikä harvaan asutuilla seuduilla on erityisen tärkeää. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Hankealueen läheisyydessä sijaitseva Housulampi on lähimmillään noin 180 metriä tuotantoalueen reunasta, vastaavasti Iso Niemolampi sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä. Näiden lampien veden pintaan voi vähäisessä määrin kulkeutua turvepölyä. Hankealueen läheisyydessä ei ole viljelyksiä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Lastausalueiden varteen ei sijoitu asutusta. Kuljetusreitin alkutaipaleella (Lampimäentie) on vähäinen määrä asutusta. Lamminmäen alueella on tiheämpää asutusta, muutoin alueen asutus on melko harvaa. Maantiellä (Vuorimäentie) ja 7056 sekä kantatiellä 68 ja sitä kauempana liikenne sulautuu muun liikenteen joukkoon, eikä turvekuljetuksilla ole merkittävää vaikutusta muuhun liikenteeseen nähden. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on Niininevan soidensuojelualue (FI ) noin 7,5 kilometrin etäisyydellä. Ähtärin reitin kulttuurimaisema alue (MAO040050) sijoittuu lähimmillään noin 3 km etäisyydelle hankealueesta. Peruskartan mukaan Housunevan pohjoisosasta noin 370 metriä luoteeseen on tervahauta. Lähin pohjavesialue Peränne A ( A) sijoittuu hankealueen itäpuolelle noin 5 km etäisyydelle. Pitkän etäisyyden vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueeseen. Hankealueen läheisyydessä 500 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta ei ole asutusta. Hankkeella ei ole vaikutusta kauempana mahdollisesti olevien kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun.

7 7 Vesistö, vedenlaatu ja kalasto Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen Ähtärin ja Pihlajaveden reittien (35.4) Toisveden alueen (35.42) Matoluoman valuma-alueella (35.427) ja Pakarinjoen alueella (35.423). Matoluoman valuma-alueen pinta-ala on 35,92 km 2 (järvisyys 1,45 %). Pakarinjoen alueen pinta-ala on 44,42 km 2 (järvisyys 3,69 %). Vesistöalueen kokonaispinta-ala, alarajana Killinkoski on km 2 (järvisyys 10,16 %). Alastaipaleensuon lohkot 2 ja 3 (Housuneva) sijoittuvat luontaisesti osin Matoluoman valuma-alueelle ja osin Pakarinjoen alueelle. Tuotantosuunnitelman mukaan vedet johdetaan jatkossa Pakarinjoen kautta eli pintavalutuskentältä ensin metsäojia pitkin alapuoliseen Vehkopuroon, joka laskee Iso Vehkajärveen. Alastaipaleensuo lohko 1 (Kirnuneva) sijoittuu kokonaisuudessaan Matoluoman valuma-alueelle ja sen vedet johdetaan ko. valuma-alueella reittiä Pahkalampi-Pahkapuro-Matoluoma. Matoluoma laskee Metterinjärveen. Vehkopuro Vehkopuron veden laatu on runsasravinteista. Vesi on tyypillistä suomaaperän purovettä. Syksyllä 2008 ( ) otetussa ennakkotarkkailunäytteessä puron vedessä oli kokonaisfosforia 34 µg/l, kokonaistyppeä 720 µg/l ja veden väriarvo oli 170 mg Pt/l ja ph 6,3. Iso Vehkajärvi Iso Vehkajärvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevä ja vesi on keskiruskeaa humusvettä. Veden laatuluokka on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella hyvä. Metterinjärvi Metterinjärvi on rehevyystasoltaan rehevä humusjärvi. Veden laatuluokka on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella kuitenkin hyvä. Veden väri on ruskehtavaa. Veden laadussa ei pitkällä aikajaksolla ole nähtävissä erityistä muutosta. Pahkalampi ja Matoluoma Syksyllä 2008 ( ) otettiin ennakkotarkkailunäytteet myös Pahkalammesta ja Matoluomasta. Pahkalampi on matala humuspitoinen suolampi. Pahkalammen veden kokonaisfosforipitoisuus oli 35 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 910 µg/l. Matoluoman veden kokonaisfosforipitoisuus oli 47 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l.

8 8 Kalasto Iso Vehkajärven ja Metterinjärven kalaistutusrekisteritietojen mukaan Iso Vehkajärveen on istutettu vuosina kuusi kertaa yksikesäistä siikaa. Metterinjärveen on istutettu vuosina neljä kertaa planktonsiikoja ja vuosina kaksi kertaa yksikesäistä kuhaa. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Alastaipaleensuon kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisella vesialueella laskettuna keskivirtaamatilanteeseen on arvioitu seuraaviksi: MQ m 3 /s Brutto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Netto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Pitoisuuslisäykset Vehkopuro (laskussa Iso- Vehkajärveen) 0,053 Kuntoonpanovaihe 0,46 7, ,31 5,2 243 Tuotantovaihe 0,48 3, ,26 2,0 62 MQ m 3 /s Brutto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Netto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Pitoisuuslisäykset Matoluoma (laskussa Metterinjärveen) 0,298 Kuntoonpanovaihe 0,08 1,2 47 0,05 0,9 42 Tuotantovaihe 0,08 0,7 21 0,05 0,4 10,8 Hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Kuivatusvesien vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi ja rajoittuvat vesien purkureitistöön ennen järviä, koska Iso Vehkajärven ja Metterinjärven kokonaisvaluma-alueet ovat moninkertaisia Vehkopuron ja Matoluoman valuma-alueisiin verrattuna. Hakija on katsonut, että hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset jäävät pieniksi, eikä rantakiinteistöjen käytölle voida katsoa aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Alastaipaleensuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa kalavesissä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätaloudesta. Vaikutus on niin vähäinen, ettei hakijan mukaan perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole olemassa.

9 9 Ympäristöriskit Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Korvaukset Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä olevien turvevarojen puutteella ja turpeen pysyvällä kysynnällä alueella. Hakija on esittänyt euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa sekä Virtain ja Ähtärin kaupungeissa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Länsi-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksilta, Pohjanmaan ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksilta, Virtain ja Ähtärin kaupungeilta sekä Virtain ja Ähtärin kaupunkien terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta.

10 10 Lausunnot 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että Housunevan eteläosassa, hankkeen vaikutusalueella oleva Housulampi ympäristöineen on useiden luontodirektiivin liitteen IV a lajien elinympäristöksi soveltuvaa aluetta (mm. viitasammakko sekä eräät korento- ja sukeltajalajit). Housunevalla todetuista suotyypeistä kalvakkanevat ja lyhytkorsirämeet ovat Etelä- Suomessa uhanalaisuusluokaltaan vaarantuneita ja koko maassa silmälläpidettäviä, mutta valtakunnallisesti elinvoimaisia. Housunevalla on myös kuljunevaa, joka on Etelä-Suomessa silmälläpidettävä, mutta valtakunnallisesti elinvoimainen luontotyyppi. Housunevalla on tavattu myös lyhytkorsinevaa, joka on Etelä-Suomessa silmälläpidettävä. Housunevalla on tavattu riekko, metso ja teeri sekä suolla pesivänä liro ja valkoviklo. Ympäristökeskus on katsonut, että Housuneva on suurelta osin luonnontilaisena suoalueena Pirkanmaalla luonnonsuojelullisesti merkittävä kohde. Valmisteilla olevan Pirkanmaan turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä on laadittu selvitys Pirkanmaan suoluonnon tilasta. Housuneva on tässä selvityksessä yksittäisenä kohteena määritetty suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeen luontoselvitystä tulee täydentää erityisesti luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettujen lajien osalta ja selvityksen tulee kattaa myös hankkeen vaikutusalue. Tarvittaessa tulee selvittää lajien esiintyminen maastossa. Kirnunevan osalta ympäristökeskus on todennut, että lupahakemukseen ei sisälly lainkaan luontoselvitystä eikä kuvausta siitä, miten ojitus on vaikuttanut alueeseen. Hakijan tulee tehdä asiantuntija-arvio alueen soveltuvuudesta luontodirektiivin liitteissä IV a IV b mainittujen eliöryhmien elinympäristöksi sekä tarvittaessa tehdä maastoselvitykset. Matoluomasta ja Vehkapurosta tulee ottaa vesinäytteet ennen kuntoonpanotöiden aloittamista kaksi kertaa ja kuntoonpanotöiden käynnistyttyä ja virtauksen vesistöön alettua päästötarkkailun kanssa samanaikaisesti kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. 2) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hankkeesta siltä osin kuin se sijaitsee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Housunevan luoteiskulmassa sijaitsee noin 5,5 ha:n suuruinen ojitettu alue Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella muuten koko tuotantoalue sijaitsee Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella, jolle myös tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan. 3) Hämeen työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Pahkalammen ja -puron sekä Matoluoman ja Vehkopuron pienuuden ja pienen virtaaman vuoksi niillä ei liene kuin vähäistä paikallista kalastusmerkitystä. Sen sijaan Metterinjärvi ja Iso-Vehkajärvi sijaitsevat Toisveteen laskevalla Killinkosken reitillä, joka on Pirkanmaan merkittävimpiä virkistyskalastuskohteita ja jonka vetovoimaa on parannettu runsain istutuksin. Vesistössä on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jonka elinoloja on suunniteltu kohentaa kalataloudellisin kunnostuksin. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on määrittänyt

11 Soinin-, Volanterin- ja Enonkosken kalastuslain 119 :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi, jonka virtapaikoissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekalastusmaksun nojalla tapahtuva kalastaminen on kielletty. Näissä kohteissa voidaan kalastaa ainoastaan kalastusoikeuden haltijan luvalla. Alastaipaleensuon turvetuotannon aiheuttama kuorma heikentää osaltaan alapuolisten vesialueiden veden laatua ja käyttökelpoisuutta sekä ylläpitää rehevyyttä. Vesistön hyvä ekologinen tila voi vaarantua, jollei vesiensuojeluun kiinnitetä erityistä huomiota. Mikäli Alastaipaleensuon turvetuotantoalueelle myönnetään lupa, on kuivatusvesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta rajoitettava tehokkaasti. Luvan saaja on myös määrättävä hakemaan lupamääräysten tarkistamista viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Ympäristöluvassa tulee luvan saaja määrätä tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kala- ja rapukantoihin ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Lisäksi luvan saajan on vuodesta 2010 alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava kalatalousmaksua käytettäväksi haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tuloksellisuuden seurantaan. 4) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että uusia ojittamattomia soita ei tulisi ottaa tuotantoon, vaan niille tulisi osoittaa valmiiksi ojitettuja kohteita. Toimintaa Housunevan lohkoilla 2 ja 3 ei tulisi aloittaa ennen varsinaisen lupapäätöksen voimaantuloa. Alapuolisten ja ympäröivien vesistöjen sekä suojelualueiden laadusta tulee huolehtia ympärivuotisella tarkkailulla. Lupaehdoilla tulee taata vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto ja sen valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät tulee mitoittaa turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Turpeen pölyämistä koko tuotannon aikana tulee tarkkailla lähiympäristön vesistöiden ympäristössä sekä vapaa-ajan että ympärivuotisen asutuksen osalta. Housunevalla ei tulisi tapahtua turpeen nostoa kun tuuli on Iso Niemolammelle ja asutukseen päin. Liikenteen melu- ja pölypäästöt tulee minimoida järkeistämällä kuljetuksia ja kastelemalla pöllyävää hiekkatietä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa annetuissa suunnittelumääräyksissä on kirjattu, että valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttamaa kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. 11

12 Muistutukset ja mielipiteet 5) Virtain kaupungin ympäristölautakunta on vastustanut luvan myöntämistä Housunevan alueelle (lohkot 2 ja 3). Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotantoa on pyrittävä suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Housunevasta noin 60 % on ojittamatonta suota. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu turvetuotantoa. Maakuntakaavoituksessa turpeenottoalueiksi on varattava jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Alueella on luonnonsuojelullisia arvoja, erityisesti linnuston osalta. Jos lupa myönnetään, Housunevalle ei tule myöntää toiminnanaloituslupaa. Kaikkia lohkoja koskien vesiensuojelutoimenpiteeksi ei ole esitetty virtaamansäätöä. Virtaamansäädöstä tulee esittää suunnitelma lupahakemuksessa. Vapo Oy tulee velvoittaa osallistumaan Metterinjärven ja Iso Vehkajärven kunnostushankkeisiin molempien osalta vähintään euron suuruisilla summilla. Lausuntoa on täydennetty Housunevalla suoritetun lintuatlas-inventoinnin tuloksilla. Inventoinnissa Housunevalla oli tavattu muun muassa laulujoutsenpari, teeri, metso, sinisuohaukka, kurkipari ja kaksi paria kapustarintoja sekä liroja. 6) Keurusselän ympäristölautakunta on todennut, että mikäli turvetuotanto toteutetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti, niin toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveydellistä haittaa tai vaaraa. Tämän vuoksi ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. 7) Virtain kaupunginhallitus on hyväksynyt edellä kohdassa 5) Virtain kaupungin ympäristölautakunnan antaman lausunnon ja esittänyt lisäksi, että turpeennoston jälkeisen alueen hoidon ja maisemoinnin suunnitelmiin ja toteutukseen kiinnitetään huomiota ja näiden toimien tekemisen vakuudeksi määrätään riittävä vakuus. 8) AA (Mäkinen RN:o 75:0, Toisvesi, Virrat) on todennut, että hänen tilansa metsäpinta-alasta kuuluu noin 4 hehtaaria Pahkalampia ympäröivään suoalueeseen. Alue on ojitettua, mäntymetsää kasvavaa alavaa suota. Pahkalammin mahdollisella vedenpinnan nousulla on kielteinen vaikutus puuston kasvuun ja kaikkeen suoluontoon. AA on esittänyt vaatimuksenaan, ettei Pahkalammin vedenpinta saa mahdollisen turvetuotannon johdosta nousta nykyisestä tasostaan. 9) BB (Kirnumäki RN:o 133:0, Toisvesi, Virrat) on katsonut, että turvetuotanto tulisi ensisijaisesti suunnata jo ojitetuille alueille ja säästää luonnontilaiset suot esimerkkinä alkuperäisestä luonnosta ja uhanalaisten lajien 12

13 elinalueina. Housuneva ja Kirnuneva muodostavat Ähtärin ja Alavuden kaupunkien alueella sijaitsevien Ristinevan, Saunanevan ja Karjunevan kanssa kokonaisuuden, josta pieniä, luonnontilaisia osia löytyy muilta paitsi Kirnunevalta. Näiden luonnontilaisten alueiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle on BB:n mukaan merkittävä. Kaikkein uhanalaisimpaan tilaan on joutunut riekko, joka sille sopivien elinpiirien kadotessa on vaarassa kuolla alueelta sukupuuttoon. 10) Toisveden osakaskunta on ensisijaisesti vastustanut turvetuotannon aloittamista Alastaipaleensuolla. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, se tulisi myöntää vain aikaisemmin ojitetulle Kirnunevalle eikä toimintaa saa aloittaa ennen luvan tulemista lainvoimaiseksi. Kaikissa eri toimintavaiheissa on käytettävä BAT-periaatteen mukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Suunniteltujen valutusaltaiden, laskeutusaltaiden ja ojien tulee olla sellaisia, ettei happamia, ravinne- ja kiintoainepitoisia vesiä pääse alapuolisiin vesiin. Luvassa on asetettava kalataloustarkkailu. Osakaskunnalle tulee korvata 750 euroa/vuosi vedenlaadun heikkenemisestä ja virkistysarvon alenemisesta sekä tehtävä lisäksi kompensaatioistutuksia (1 000 kpl 1-kesäisiä siian tai kuhan poikasia/vuosi) tai kalatalousmaksua euroa/vuosi. 11) CC (Osmaranta RN:o 14:21, Peränne, Ähtäri) on vastustanut luvan myöntämistä Housunevalle. CC on todennut, että suunnitelman mukaan Housunevan kuivatusvedet johdettaisiin reittiä Vehkapuro Iso Vehkajärvi, kun ne tällä hetkellä tulevat Iso Niemolampeen, jonka vedenpinta laskee nykyisinkin kesäisin liian alas. Jos lampeen laskeva toinen oja suljetaan kokonaan, vettä ei tule riittävästi lampeen. Jos lupa myönnetään, Vapo Oy:n tulee huolehtia Iso Niemolammen veden riittävyydestä vaikka patoamalla laskuojaa omalla kustannuksellaan. Osmarannan tilan etäisyys suunnitellusta turvetuotantoalueesta on vain 750 metriä, joten pölystä ja melusta aiheutuisi viihtyvyyshaittaa. 12) DD (Kariniemi RN:o 14:23, Peränne, Ähtäri) on vastustanut luvan myöntämistä Housunevan turvetuotantoon. Housunevaa on käytetty suvun marjastusalueena ja sellaisena se halutaan säilyttää sekä muussa virkistyskäytössä. Housunevalta on kaivettu Niemolampeen ojat vuosina metsänkasvun parantamiseksi ja ne on perattu 1950-luvulla. DD on katsonut, että Niemolammen vedenkorkeus on säilytettävä nykyisellä tasollaan eikä juoksutusta saa lisätä. 13) EE (Maaherran pakka RN:o 24:0, Peränne, Ähtäri) on vastustanut luvan myöntämistä Housunevan luonnontilassa oleville ojittamattomille alueille sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Housunevan pohjoisosasta tulee nykyisin laskuoja Niemolampeen, jonka rannalla muistuttajan kiinteistö sijaitsee. Muistuttaja on katsonut, että mikäli koko Housunevan alueen vedet johdettaisiin Pakarinjoen alueelle Vehkopuron kautta, tämä vaikuttaisi Niemolammen vesimäärään, joka jo nyt kuivina kesinä laskee erittäin alhaiseksi. Jos suunnitelma toteutettaisiin, olisi Niemolammesta lähtevään Matoluomaan tehtävä lammen vedenkorkeutta säätelevä pato. Turvetuotannon aloittaminen Housunevalla tulisi aiheuttamaan 13

14 myös melu- ja pölyhaittoja lähialueen asukkaille ja Niemolammen rannalla olevien vapaa-ajanasuntojen omistajille ja käyttäjille. 14) FF (Matinkallio RN:o 36:8, Peränne, Ähtäri) on vastustanut luvan myöntämistä Housunevan luonnontilaisen alueen turvetuotannolle, koska ensisijaisesti pitäisi Helinin mielestä ottaa käyttöön ne alueet, jotka on jo ojitettu, kuten suunniteltu Kirnunevan turvetuotantoalue. Muistuttaja on katsonut, että mikäli koko Housunevan alueen vedet johdettaisiin Pakarinjoen alueelle Vehkopuron kautta, tämä vaikuttaisi Niemolammen vesimäärään, joka jo nyt kuivina kesinä laskee erittäin alhaiseksi. Turvetuotanto aiheuttaa myös ympärivuorokautista melu- ja pölyhaittaa alueen vakituiselle väestölle ja kesämökkien omistajille sekä laskee alueen kiinteistöjen arvoa. Mikäli lupa myönnetään, syntyy hankkeesta myös korvausvelvollisuus. 15) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ovat yhteisesti vastustaneet luvan myöntämistä ja kritisoineet sitä, että ympäristölupahakemuksessa on käsitelty yhtenä pakettina kahta luonnontilaltaan hyvin erilaista suota. Kirnuneva on kauttaaltaan ojitettu ja Housunevasta valtaosa on ojittamatonta. Alastaipaleensuo -nimistä suota Suomen kartat eivät tunne. Kirnunevan osalta yhdistykset ovat katsoneet, että lupa tulee evätä, koska alueesta ei ole tehty ympäristöselvitystä. Turpeenoton sijasta Kirnunevan ojitetun osan ennallistamismahdollisuudet tulisi tutkia. Housunevan osalta yhdistykset ovat muun muassa todenneet, että suurin osa, 28 ha, tuosta alueesta on ojittamatonta eli luonnontilaisen kaltaista suota. Alue sisältää vaarantuneeksi tai silmälläpidettäviksi luokiteltuja kalvakkanevaa, lyhytkorsirämettä, lyhytkorsinevaa, nevarämettä, tupasvillarämettä ja isovarpurämettä. Yhdistykset ovat katsoneet, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Housunevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimuksia. Hakemuksen liitteenä oleva ympäristöselvitys vuodelta 2005 on laadittu siten, ettei laatijalla ole ollut riittäviä ajallisia resursseja ja selvitys on osittain vanhentunut ja sitä on hakemuksessa tulkittu puutteellisesti. Linnustoselvityksen osalta selvityksen tulos on epävarma. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio on neljässä vuodessa vanhentunut. Hakija on vaiennut suurimmasta osasta lintulajeja, jotka ympäristöselityksen perusteella pesivät alueella. Lisäksi turpeenoton vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida myös avosuon reunamilla ja läheisyydessä tavatut lajit, koska moni niistä on riippuvainen suosta. Erityisesti alueellisesti uhanalaiselle riekolle Housuneva on erittäin tärkeä. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinnäisyysalueen reunoilla, kuten Virroilla, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Luontodirektiivin IV-liitteen eliölajien esiintyminen Housunevalla tulisi selvittää. 14

15 Hakijan vastine ja täydennys Vielä yhdistykset ovat todenneet, että koska EU:n kasvihuonepäästötavoitteet kiristyvät tulevaisuudessa, on turpeen energiakäyttöä vähennettävä nykyisestä. Vesipuitedirektiivi edellyttäisi myös hankealueen alapuolisten vesialueiden ekologisen tilan luokittelua. Ilman luokitusta ei turpeenoton vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin voida ennalta arvioida tai seurata pätevästi. Kaavailut hankkeen vesijärjestelyistä perustuvat riittämättömiin tutkimuksiin. Hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimusta, jonka mukaan täytäntöönpano ei saa tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hanke vaikuttaisi paikkakunnan asutusoloihin, koska Iso Niemolammen rannalla vajaan 400 metrin etäisyydellä on loma-asutusta. Soille, joita ei kaavassa ole osoitettu turpeenottoon, ei myöskään pitäisi myöntää lupaa, jos ne ovat laajalti ojittamattomia. Voimassa olevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Näiden ohjeiden valossa turpeenotto Housunevalta ei yhdistysten mielestä ole mahdollista. Turpeenotto tuhoaisi Housunevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kirjelmää on täydennetty , jolloin yhdistykset ovat kertoneet, että Housunevalla ja Kirnunevalla on vuoden 2009 toukokuussa havaittu kaksi maakotkaa. Ilmeisesti kysymys on ollut nuorten lintujen reviirin etsimisestä. Turpeenotto olisi selkeä uhka reviiriä etsivien maakotkien mahdolliselle pesimisyritykselle. 16) Rakennus ja Saneeraus Esa Harju Ky (Paavokallio RN:o 14:42) on todennut, että sen omistama kiinteistö sijaitsee Iso Niemolammen rannalla ja on käytössä vapaa-ajan viettopaikkana. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä turvetuotannolle ja sen aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ja katsonut, että turvetuotannosta aiheutuu huomattavaa melu- ja pölyhaittaa virkistyskäytössä olevalle vapaa-ajanviettopaikalle varsinkin kesäisin. Lisäksi veden laatu Iso Niemolammessa huonontuu sinne johdettavien vesien vuoksi. 17) Samhan Oy (Putikko RN:o 14:40) on todennut, että sen omistama kiinteistö sijaitsee Iso Niemolammen rannalla ja on käytössä vapaa-ajan viettopaikkana. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä turvetuotannolle ja sen aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ja katsonut, että turvetuotannosta aiheutuu huomattavaa melu- ja pölyhaittaa virkistyskäytössä olevalle vapaa-ajanviettopaikalle varsinkin kesäisin. Lisäksi veden laatu Iso Niemolammessa huonontuu sinne johdettavien vesien vuoksi. 15 Vastine Vapo Oy on antanut vastineen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta hakija on todennut, että vuosikirjapäätöksen KHO:2005:27, annettu , mukaan tuotantoon suunnitellun suoalueen ojittamaton eli luonnontila ei voi olla ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu ympäristöluvan epäämisperuste. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista.

16 16 Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että kuivatusvesien puhdistukseen kiinnitetään erityistä huomioita, mikä ilmenee hakemuksesta. Ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Ottaen huomioon alapuolisen lähivesistön vähäinen kalataloudellinen merkitys, hakija pitää TE-keskuksen esittämää kalatalousmaksuvaatimusta liian korkeana. Virtain kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen vaatimuksista hakija on todennut, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yksinomaan kaavoitusta, eivätkä ne ole suon luonnontilan osalta ehdottomat. Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ei ole normihierarkiassa ympäristönsuojelulain yläpuolella, jonka nojalla on annettu vuosikirjapäätös KHO:2005:27. Päätöksellä tarkoitetaan kuormituksen minimoimista, ei alueiden käyttöä. Useimmiten soilla on sekä ojitettua että ojittamatonta alaa sekä muuttumia. Vesienkäsittelyn osalta hakija on katsonut, että esitetyt suunnitelmat täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset, eikä virtaaman säätöpatojen rakentaminen esitettyjen menetelmien lisäksi ole tarpeen. Hakija on katsonut, että toteuttamattomien hankkeiden ja niiden tehokkaan ympärivuotisen kuivatusvesien puhdistuksen vuoksi vaatimukselle velvoittaa hakija osallistumaan eurolla Metterinjärven ja Iso Vehkajärven kunnostamiseen ei ole olemassa perusteita. Jälkihoidon osalta riittävät tavanomaiset lupamääräykset. Ähtärin kaupungin vaatimusten johdosta hakija on viitannut soveltuvin osin edellä lausumaansa. Asutuksen sijainti huomioon ottaen hankkeesta ei hakijan mielestä aiheudu merkittävää pöly- ja meluhaittaa tuotannon ja kuljetusten johdosta. Ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Keuruun kaupungin ja Keurusselän ympäristölautakunnan vaatimuksista hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. AA:n muistutuksen johdosta hakija on ilmoittanut huolehtivansa hanketta toteutettaessa, että Pahkalammen vedenpinta ei nouse turvetuotannon johdosta metsänkasvua ja suoluontoa haittaavasti. BB:n muistutuksesta hakija on todennut, että Housunevan ojittamaton osa-alue ja tiedossa oleva alueellisesti uhanalaisen riekon esiintyminen hankealueella eivät ole luvan myöntämisen este. Hakija on suunnitellut Kirnunevan vesienkäsittelyn pintavalutuksella hankkimalla tarkoitukseen sopivaa, kunnostettavaa suoaluetta hankealueen eteläpuolelta. Pintavalutus voidaan toteuttaa luonnonlaskulla tarvitsematta turvautua pumppauk-

17 seen, mitä Pienen-Niemolammen käyttö edellyttäisi. Lisäksi ko. alueet eivät ole Vapo Oy:n hallussa. Toisveden osakaskunnan vaatimusten osalta hakija on katsonut, että ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät koko hankealueen osalta. Hakija on suunnitellut hankealueelle parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesienkäsittelymenetelmät, joita ovat sarka- ja laskeutusaltaiden lisäksi rakennettavat, ympärivuotisesti käytössä olevat pintavalutuskentät. Esitetty vesienkäsittely on hakijan käsityksen mukaan riittävä. Hakija on käynnistänyt hankealueen alapuolisessa vesistössä ennakkotarkkailun, joten veden laadun kehitystä voidaan seurata nykytilanteeseen verraten. Kalataloustarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut edellä Hämeen TEkeskuksen kohdalla lausumaansa. CC:n, DD:n, EE:n ja FF:n muistutusten johdosta hakija on todennut, että hankesuunnitelman mukaan Housunevan vesiä johdetaan noin 30 ha:n alalta nykyisen valuma-aluejaotuksen vastaisesti. Tuotantoaluetta ympäröivän alueen vedet johdetaan nykyisen purkusuunnan mukaisesti Iso- Niemolampeen. Karttatarkastelun perusteella Iso-Niemolammen valumaalue on noin 714 ha, mistä 30 ha on noin 4,2 %. Muutos on niin vähäinen, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta lammen vedenpinnan korkeuteen ja sen vaihteluun. Hakijalla ei ole tarvetta perata Niemolampeen tulevia ojia. Pitkän etäisyyden vuoksi merkittäviä pöly- ja meluhaittoja ei tule aiheutumaan. Hakija viittaa hakemussuunnitelmassa ja aiemmin tässä vastineessa esitettyihin selvityksiin. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen, Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin vaatimusten johdosta hakija on todennut, että tuotantoon suunnitelluilta alueilta ei ole tavattu rauhoitettuja eliölajeja tai elinympäristöjä, joten luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaissa tarkoitettua estettä. Hakemusasiakirjat ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Ympäristölupavirasto ei ole katsonut tarpeelliseksi pyytää niitä täydennettäväksi muutoin kuin tämän vastinepyynnön yhteydessä olevien selvitysten osalta. Hakija on viitannut vastineensa liitteinä oleviin selvityksiin. Energiapoliittiset kysymykset eivät kuulu käsiteltäviksi ympäristölupaa koskevan asian käsittelyn yhteydessä. 17 Täydennys Täydennyksenä hakemukseensa Vapo Oy on toimittanut Housunevan ja Kirnunevan linnustoselvityksen ja kasvillisuusselvityksen vuodelta 2009 sekä arvion luontodirektiivin liitteissä IV a ja IV b mainittujen lajien esiintymisestä Housu- ja Kirnunevalla. Linnustoselvityksessä on inventoitu Housu- ja Kirnunevan pesimälinnustoa kartoituslaskentamenetelmällä. Selvitysalueiden pesimälinnusto koostui pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomelle tyypillisestä pesimälajistosta eivätkä ne sisältäneet linnuston kannalta erityisen merkittäviä lintu- tai lajis-

18 tokeskittymiä. Suolajien osuus oli alueen linnustossa varsin pieni. Pääosan selvitysalueen linnustosta muodostivat metsäympäristölle tyypilliset lajit. Huomionarvoisimpia lajeja olivat mm. kanalinnut (etenkin riekko ja metso), jotka olivat edustettuina molempien soiden lajistossa sekä liro, joka on sekä paikallisesti uhanalainen että erityisvastuu- ja direktiivilaji. Suojelullisesti merkittäviä lajeja havaittiin maastokäynneillä kaikkiaan kuusi Housunevalla ja kolme Kirnunevalla. Näiden lajien joukossa ei ole yhtään varsinaisesti uhanalaista tai suojelutoimien kannalta erityisen merkittävää lajia. Kasvillisuusselvityksessä on todettu, että Housunevan laiteet ovat ojitusten vaikutuksesta pääosin rämemuuttumia. Suurin osa Housunevan keskiosasta on lyhytkortista nevaa ja harvapuustoista keidas- ja rahkarämettä, jotka eivät ole vaarantuneita tai uhanalaisia luontotyyppejä Etelä- Suomessa. Housunevalla tai Kirnunevalla ei tavattu äärimmäisen uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia luontotyyppejä. Vaarantuneiksi luokitelluista suotyypeistä Housunevalla tavataan pienialaisena lyhytkorsirämettä, korpirämettä, muurainkorpea, saranevaa ja kalvakkanevaa. Silmälläpidettävistä suotyypeistä Housunevalla tavataan pienialaisena kangasrämettä ja isovarpurämettä sekä laajempia alueita tupasvillarämettä. Kirnunevalla vaarantuneeksi luokiteltu suotyyppi oli korpiräme, jota tavattiin kahdella pienialaisella kuviolla. Silmälläpidettävistä suotyypeistä Kirnunevalla tavataan pienialaisena kangasrämettä ja isovarpurämettä sekä laajempia alueita tupasvillarämettä. Rämekuviot ovat kuitenkin Kirnunevalla jo muuttumia ojituksen seurauksena. Uhanalaisia kasveja tai kasvilajeja ei alueella tavattu. Tavattu kasvillisuus edustaa karuille suotyypeille tyypillistä lajistoa. Maisemaltaan Housuneva on luonnontilaisena monipuolinen ja kaunis. Kirnunevalla ei ole juurikaan maisemallisia arvoja, johtuen laajojen avonaisten näkemäalueiden puutteesta. Ojitusten myötä suo ei ole enää luonnontilainen. Pirkanmaan ympäristökeskuksen päivätty lausunto Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon hakijan toimittaman täydennyksen johdosta. Lausunnossaan ympäristökeskus on katsonut, että linnustoselvitys on puutteellinen eikä luontodirektiivin liitteen IV a lajien eli tiukasti suojeltavien lajien esiintymistä alueilla ole selvitetty riittävästi. Erityisesti hankealueiden elinympäristöksi soveltuvien lajien, kuten viitasammakon, sukeltajakuoriaisten ja sudenkorentojen, esiintyminen alueella tulee selvittää oikeana ajankohtana tehdyillä maastokartoituksilla asiantuntijoiden toimesta. Luontoselvityksestä puuttuu myös tieto siitä, esiintyykö Housu- tai Kirnunevalla luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lajeja. Rauhoitettujen lajien esiintyminen tulee selvittää molempien alueiden osalta. Ympäristökeskus on viitannut valtioneuvoston tarkistamiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joissa todetaan, että turvetuotantoalueiksi tulisi varata jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi 18

19 muuttuneita soita tai käytöstä poistettuja suopeltoja. Lisäksi tavoitteiden mukaan turpeenoton vaikutuksia tarkasteltaessa on huomioitava yhtenä asiakokonaisuutena myös suoluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Housuneva on luokiteltu metsähallituksen tekemässä (2009) Pirkanmaan suoluonnon tilasta kertovassa raportissa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi ja arvokkaaksi yksittäiseksi kohteeksi. Ympäristökeskuksen mielestä Housunevalle ei tule myöntää ympäristölupaa turvetuotantoon, koska toiminta tuhoaisi kokonaan Housunevan luonnontilaisen suon, hävittäisi useita Etelä-Suomessa uhanalaisia suoluontotyyppejä, heikentäisi Pirkanmaalla levinneisyytensä reunaosissa elävän riekon elinmahdollisuuksia sekä edistäisi selkeästi luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä Pirkanmaalla. Housunevan ottaminen turvetuotantoon voi myös tuhota alueella mahdollisesti eläviä rauhoitettuja lajeja tai luontodirektiivin liitteen IV a lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kirnunevan osalta ympäristökeskus on katsonut, että tehdyt selvitykset ovat puutteellisia linnuston, tiukasti suojeltavien lajien ja rauhoitettujen lajien osalta. Hakemusta tulisi täydentää tarvittavilla selvityksillä, jotta turpeenoton vaikutuksia alueen luontoarvoihin ja Pirkanmaan suoluontoon voitaisiin arvioida. 19 Lisäselvitys ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta ja luontoselvitystensä täydentämiseen ympäristökeskuksen lausunnossa tarkoitetuilta osin. Vapo Oy on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa ympäristökeskuksen lausuntoon sekä lisäselvityksenä Alastaipaleensuon viitasammakko-, sudenkorento- ja sukeltajakuoriaisselvityksen. Vastineessaan Vapo Oy on todennut, että hankealueella on aiemmin tehty seuraavat selvitykset: -vuonna 2005, Housunevalla kasvillisuus- ja linnustoselvitys (Tapio Koskela) -vuonna 2009, Housunevan ja Kirnunevan linnustoselvitys (Ramboll Finland Oy) -vuonna 2009, Housunevan ja Kirnunevan kasvillisuusselvitys (Ramboll Finland Oy) -vuonna 2009, Arvio luontodirektiivin liitteissä IV (a) ja IV (b) mainittujen lajien esiintymisestä Housu- ja Kirnunevalla Pirkanmaan alkuperäisestä suoluonnosta on ha luonnontilassa. Housunevalla on ojittamatonta aluetta suon keskiosassa 28 ha. Suon reunoilla on ojia miltei joka puolella. Housunevan ottamisella turvetuotantoon ei ole merkittävää vaikutusta Suomen tai Pirkanmaan suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Tehtyjen selvitysten mukaan Housunevalla ei ole tavattu rauhoitettuja lajeja eikä luontodirektiivin liitteen IV a lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

20 Kirnuneva on kokonaan metsäojitettua aluetta. Työryhmän muistiossa Turvetuotannon lupahakemuksen luontoselvitykset todetaan, että suunnitellun turvetuotantohankkeen koko ja hankealueen luonnontila vaikuttavat luontoselvitysten laajuuteen. Selvityksissä painopiste on niissä kohteissa, jotka ovat keskeisiä alueen luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä ja joihin kohdistuvia turvetuotannon vaikutuksia halutaan selvittää. Muistiossa s. 5 myös todetaan ojitetun suon selvittämisestä, että erityisistä syistä myös ojitetulla ja muuttuneella alueella tehdään maastoselvitys. Edellä olevaan viitaten hakija katsoo, että Kirnunevan ojitetulle alueelle tehty luontoselvitys vuonna 2009 on riittävä kuvaamaan alueen luontoarvoja. Vapo Oy:n toimittamassa lisäselvityksessä todetaan, että viitasammakkoinventointi suoritettiin kolmella maastokäynnillä toukokuussa. Koska tutkimusalueelta ei maastoinventoinneissa kuitenkaan tehty havaintoja viitasammakosta soidintamisen ollessa lähialueella muutoin käynnissä, voidaan tämän selvityksen maastokäyntien perusteella todeta, että Alastaipaleensuon tutkimusalue ei ole luonnonsuojelulain 49 :n mukainen lajin elinympäristö. Rupikonnalle Housulampi sen sijaan vaikuttaa olevan merkittävä kutulampi. Kuva tutkittavan alueen lajistosta yleensä muodostuu riittävän useiden inventointikertojen perusteella. Käytännössä tämän selvityksen kolmella lentäville sudenkorennoille soveltuvalla inventointikerralla ei saada täydellistä kuvaa alueen lajistosta. Sukeltajakuoriaisten haavinnassa olisi kuitenkin ollut mahdollista kartuttaa lammen lajimäärää toukkahavainnoilla. Suoritetuilla maastoinventoinneilla saavutetaan melko luotettava kuva siitä, ettei Housulammella esiinny luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajistoa. Sudenkorentolajisto lammella oli vähäinen ja yksilömäärä pieni, mikä saattaa ilmentää vedenlaadun tilan heikentymistä, mutta voi olla myös luonnollinen tilanne. Muutaman maastokäynnin perusteella ja ilman vedenlaatutietoja em. ei voida kuitenkaan todentaa tämän selvityksen puitteissa. Tämän selvityksen viisi sukeltajakuoriaisten visuaalista inventointikertaa rannalta käsin on merkittävä määrä 2 ha lammelle ja ulottuu kaikkialle vesialueella. Kaksi kertaa koko rantaosuudella suoritettu sukeltajakuoriaisten haavinta yhtenä tutkimuspäivänä ulottui rantavyöhykkeeseen parin metrin ulottuvuudella koko rantaosuudella. Em. on huomattavasti otantaluonteista haavintaa tehokkaampi aktiivinen pyyntimuoto. Housulammella ei tämän selvityksen inventointien perusteella esiinny luontodirektiivin liitteen IV (a) sukeltajakuoriaisia. Selvityksen maastoinventoinneissa havaittu sukeltajakuoriaisten vähäinen määrä tai suoranainen puuttuminen voi ilmentää vedenlaadun tilan heikentymistä, mutta muutamien maastokäyntien perusteella siitä ei voida kuitenkaan tehdä pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä. Yhteenvetona vuosien 2005, 2009 ja 2010 aikana suoritetuista luonto- ja lajistoinventoinneista voidaan todeta, että Housulampi edustaa alueellisesti tyypillistä karua nevareunaista suolampea, jonka kasvillisuus ja eläinlajisto 20

21 ovat niukahkoa ja jolla ei esiinny em. vuosina tehtyjen inventointien perusteella luontodirektiiveissä (IV a ja IV b) tarkoitettua lajistoa. Housulammen pohjoispuolinen laiteiltaan ojitettu Housuneva, on alueellisesti harvoja ojittamattomia suoalueita, jonka karuista suotyypeistä vaarantuneita ovat lyhytkorsiräme, korpiräme, muurainkorpi, saraneva ja kalvakkaneva. Silmälläpidettävistä suotyypeistä esiintyy kangasrämettä, isovarpurämettä ja tupasvillarämettä. Uhanalaisia kasveja ei tutkimusalueelta ole em. inventoinneissa havaittu. Linnuston kannalta Housunevalla lienee suurin merkitys kanalintujen (metso, teeri, riekko) poikueiden kannalta. Niukahkosti alueella havaituista suolajeista Housunevalla esiintyy mm. alueellisesti uhanalainen liro ja Etelä- Suomessa voimakkaasti taantunut riekko. Muita varsinaisia suolajeja, joita tutkimusalueelta on havaittu, ovat kurki, valkoviklo, niittykirvinen, ja muita merkillepantavia lajeja pohjansirkku, tilhi, sekä kulorastas. Kesällä 2010 Housunevalla havaitut kapustarinta ja tuulihaukka kuulunevat myös Housunevan pesimälajistoon. Lähes kaikki Housunevalla tavatuista lintulajeista on luonnonsuojelulain 37 mukaisesti rauhoitettuja, lukuun ottamatta metsästyslain 5 :ssä tarkoitettuja lajeja, kuten kanalinnut ja sorsalinnut. Luonnonsuojeluasetuksessa lueteltuja rauhoitettuja kasvilajeja ei tutkimusalueelta ole löydetty. Housulammen merkitys rauhoitettujen lajien kannalta on suurin rupikonnalle. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätty lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on todennut, että käytettyjen inventointimenetelmien ja ajankohdan osalta Housulammin selvitys on toteutettu riittävän asianmukaisesti. Se, ettei Housulammilta löytynyt kesän 2010 inventoinnissa luontodirektiivin liitteen IV a lajeja, ei sulje pois mahdollisuutta lajien esiintymisestä alueella. Kattavan esiintymiskuvan muodostamiseksi tarkasteltavan alueen lajistoa tulisi seurata usean maastokauden ajan. Viitaten antamaansa lausuntoon ELY-keskus on huomauttanut, että Housunevan alueelle sijoittuu useita uhanalaisia ja Pirkanmaan mittakaavassa merkittäviä suoluontotyyppejä, kuten koko Suomessa vaarantuneiksi luokitellut korpiräme ja muurainkorpi. Saraneva ja kalvakkaneva on luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luontotyypeiksi. Lisäksi Housunevalla tavataan valtakunnallisesti silmälläpidettävää, Etelä- Suomessa vaarantunutta lyhytkorsirämettä ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää kangasrämettä sekä Etelä-Suomessa silmälläpidettävää isovarpurämettä ja tupasvillarämettä. Lisäksi Housunevalta tavattu lyhytkorsineva on luokiteltu minerotrofisten lyhytkorsinevojen osalta Etelä-Suomessa vaarantuneiksi ja ombotrofisten lyhytkorsinevojen osalta Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi. Housunevan etelään viettävä osa on eksentrinen keidassuo (viettokeidas), joka on luokiteltu vaarantuneeksi suoluontotyypiksi. 21

22 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu ELY-keskus on huomauttanut, että Housulammilta on kesän 2010 kartoituksessa tavattu kymmeniä luonnonsuojelulain mukaisesti rauhoitettuja rupikonnia ja sammakoita. Erityisesti rupikonnalle Housulammin esitetään olevan lajin merkittävä soidinalue ja kutulampi. ELY-keskus on katsonut, että Housuneva on luonnonsuojelullisesti erittäin merkittävä, säilyttämisen arvoinen suoalue Pirkanmaalla. Sen luonnonsuojelullista arvoa kuvaavat mm. useat alueen uhanalaiset ja silmälläpidettävät suoluontotyypit, alueella pesivät luonnonsuojelulailla rauhoitetut lintulajit, Pirkanmaalla levinneisyytensä äärirajoilla esiintyvä riekko sekä Housulammilla runsaana esiintyvä ja lisääntyvä, rauhoitettu rupikonna. Turpeenottotoiminta tuhoaisi Housunevan luonnontilaisen suon kokonaisuudessaan, hävittäisi useita Etelä-Suomessa uhanalaisia suoluontotyyppejä, heikentäisi riekon elinmahdollisuuksia sekä edistäisi selkeästi luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä Pirkanmaalla. Lisäksi turpeenotto tuhoaisi useiden luonnonsuojelulailla rauhoitettujen, EU:n lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen, kuten kurjen, liron, niittykirvisen ja pohjansirkun pesäpaikat sekä luonnonsuojelulailla rauhoitetun rupikonnan merkittävän lisääntymisalueen Housulammilla. Lisäksi ojittamattomana suoalueena Housunevan ottaminen turvetuotantoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Näistä syistä johtuen Housunevan suoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa turvetuotantoon. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Alastaipaleensuon turvetuotantoon Virtain ja Ähtärin kaupungeissa Kokemäenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täsmennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 92 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueiden vedet on johdettava hakemuksen liitekohdassa 3 olevan maanomistajakartan 1/3 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkolta 1 Pahkalampeen ja lohkoilta 2 ja 3 Vehkopuroon. 2. Tuotantoalueilta johdettavat vedet on käsiteltävä päivättyjen piirustusten "Tuotanto ja vesienkäsittely" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintava- 22

23 Päästöt ilmaan ja melu lutuskenttien avulla. Pintavalutuskentältä 2 lähteviä vesiä ei saa johtaa Housulampeen. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa 23

24 Varastointi ja jätteet ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Virtain kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 24

25 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä tarkkailtava kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus vesistötarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pirkanmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Virtain ja Ähtärin reitin kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 550 euroa kalatalousmaksua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutus- 25

26 tarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 26 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Alastaipaleensuon turvetuotantoalue, joka muodostuu Housunevan ja Kirnunevan lohkoista, on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Housunevan keskiosassa on noin 28 hehtaarin suuruinen ojittamaton alue. Tuotantoalueilla ja niiden päästöjen vaikutusalueilla ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

27 Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvän Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Ähtärin ja Pihlajaveden reitin ekologinen luokka on pääosin tyydyttävä tai hyvä ja tavoitteena on sen nostaminen hyväksi tai säilyttäminen hyvänä. Metterinjärvi ja Iso Vehkajärvi sijaitsevat Toisveteen laskevalla Killinkosken reitillä, joka sijoittuu Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 alueelle. Reitin vesialueiden tila on enimmäkseen hyvä ja osittain erinomainen ja tavoitteena on niiden säilyttäminen hyvänä/erinomaisena. Toimenpideohjelman mukaisesti turvetuotannon vesiensuojeluun kuuluvana uusien tuotantoalueiden nykykäytännön mukaisena ensisijaisena vesienkäsittelytoimenpiteenä on pintavalutuksen tehoinen käsittely. Alastaipaleensuon turvetuotantohanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tai toimenpideohjelmien tavoitteiden toteuttamista. Kun otetaan huomioon Alastaipaleensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotantoalueen reunasta lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä Iso Niemolammen rannalla on vapaa-ajanasutusta. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. 27

28 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Aluehallintovirasto toteaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen luvan epäämisvaatimuksesta, että Housunevalla ja Kirnunevalla ei kasvillisuusselvityksen mukaan tavattu äärimmäisen uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia kasveja tai kasvilajeja. Nevojen pesimälinnusto koostui pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa metsäympäristölle tyypillisestä pesimälajistosta. Housunevalla ei tehdyn selvityksen mukaan ole tavattu rauhoitettuja lajeja eikä luontodirektiivin liitteen IV a lajien lisääntymistai levähdyspaikkoja. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Housulampeen, joka on rauhoitetun rupikonnan soidin- ja kutualue. Näistä syistä edellytykset luvan myöntämiselle koko haetulle tuotantoalueelle ovat olemassa. 28

29 Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 11 ja 12. Toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei myönnetä. Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kuivatusvesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1 4. Kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 12 ja kalatalousmaksuvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei myönnetä. Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen, Virtain kaupungin ympäristölautakunnan ja Virtain kaupunginhallituksen luvan epäämistä tarkoittavien vaatimusten osalta viitataan luvan myöntämisen perusteluihin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta annettuun vastaukseen. Lupaa toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei ole myönnetä. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 11 ja 12. Vesiensuojelumenetelmiä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1 4. Melu- ja pölyhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Turpeennoston jälkeistä alueen hoitoa ja maisemointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Luvan saaja velvoitetaan osallistumaan laskuojien kunnossapitoon lupamääräyksestä 13 ilmenevästi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. AA:n Pahkalammen vedenkorkeuden mahdollista nousua koskevan vaatimuksen johdosta todetaan, ettei Alastaipaleensuon turvetuotanto tule ennalta arvioiden vaikuttamaan Pahkalammen vedenkorkeuteen. BB:n, CC:n, DD:n, EE:n, FF:n, Rakennus ja Saneeraus Esa Harju Ky:n sekä Samhan Oy:n Ison Niemolammen vedenkorkeuden alenemista koskevien vaatimusten johdosta todetaan, ettei Alastaipaleensuon turvetuotanto tule ennalta arvioiden vaikuttamaan lammen vedenkorkeuteen. Lampeen ei johdeta kuivatusvesiä turvetuotantoalueelta ja valuma-alueen muutos on pieni. Pöly- ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Luvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta viitataan luvan myöntämisen perusteluihin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta annettuun vastaukseen. Lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei myönnetä. Luvan saaja on vastuussa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta. Toisveden osakaskunnan luvan epäämisvaatimuksen osalta viitataan luvan myöntämisen perusteluihin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta annettuun vastaukseen. Lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei myönnetä. Vesiensuojelumenetelmiä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1 4. Kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 29

30 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 12 ja kalatalousmaksuvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n, Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n luvan epäämisvaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa luvan myöntämisen perusteluihin ja Pirkanmaan ELYkeskuksen lausunnosta annettuun vastaukseen. Hakija on täydentänyt hakemustaan Housunevan ja Kirnunevan linnusto- ja kasvillisuusselvityksellä sekä arviolla luontodirektiivin liitteissä IV a ja IV b mainittujen lajien esiintymisestä nevoilla. Lisäksi hakemusta on täydennetty Alastaipaleensuon viitasammakko-, sudenkorento- ja sukeltajakuoriaisselvityksellä. Tehdyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Ison Niemolammen ranta-asutukselle kohdistuvien pölypäästöjen ja melun vaikutukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/96 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. 30

31 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaatuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Virtain kaupunki Ähtärin kaupunki Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Virtain kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ähtärin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Kalatalousryhmä (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Kalatalousryhmä (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Virtain ja Ähtärin kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suomenselän Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. 31

32 32 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Sinikka Laitakari Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Heikki Penttinen ja ympäristölakimies Sinikka Laitakari. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

33 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

34 Kartta Liite 2