Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Transkriptio

1 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017

2 Johdatus maantieteeseen tieteenalana KULTTUURIMAANTIEDE to IT pe IT ma IT ti IT ke PR105 LUONNONMAANTIEDE ma IT ti IT ke IT to IT pe PR105

3 Oheiskirjallisuus: kulttuurimaantiede International Encyclopedia of Human Geography (toim. Rob Kitchin & Nigel Thrift) Seuraavat kappaleet: Metaconcepts Landscape Perception, Place, Scale, Space I, Space-Time, Space II, Territory and Territoriality Philosophy and Geography Regional Geography I Political Geography Regionalism Social & cultural geography Citizenship, Cultural Geography, Sense of Place. KM-luentoslaidit ladattavissa:

4 Johdatus maantieteeseen tieteenalana MAANANTAI Maantieteen taustaa Meidän tutkimusyksikön ihmismaantieteilijät TIISTAI Tila Skaala KESKIVIIKKO Alue Regionalismi Raja TORSTAI Paikka Maisema PERJANTAI Territorio Kansalaisuus Muita maantieteen käsitteitä

5 Kurssin tavoite Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa jäsentää oikein maantieteen kehityshistoriaa ja maantieteen eri alojen sisältöä, keskeisiä käsitteitä ja tutkimuksellisia näkökulmia

6 Globalisaatio Ilmastonmuutos: väestö, ravinto, elinolot, muuttoliike Holoseeni v sitten >>> Antroposeeni (1800-l alkaen) Talouslama, yhteiskuntien alueellinen polarisoituminen

7 Regionalisaatio eri aluetasoilla (sub-state, supra-state); talous, politiikka (esim. EU) Poliittiset muutokset eri aluetasoilla (valtio, alueet, paikallistaso, rajat, aluepolitiikka, identiteettikysymykset) Konfliktit eri puolilla maailmaa (etniset, territoriaaliset, itsenäisyyshankkeet ym.) Kulttuurien vastakkainasettelut?

8 Voimakas kansainvälistyminen (ministeriöt, Suomen Akatemia, yliopistot) Kansainvälisen näkyvyyden lisääntyminen Luonnonmaantieteen ja ihmismaantieteen eriytyminen ja viime mainitun suhteellinen laajeneminen (professuurit) (Hustich 1970-luku!)

9 Kenttätöistä dataan GIS, mallintaminen Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus

10 Käytäntösuhde vahva 1970-luvulta alkaen (soveltava maantiede) Poliittisen maantieteen voimakas esiinnousu 1990-luvulta alkaen (rajatutkimus, alueelliset ja kansalliset identiteetit) Tieteen kehitys vs. koulumaantiede (vrt. biologia)

11 I Maantieteellisen tiedon historia Lähtee usein liikkeelle antiikin ajoista ja siellä tuotetusta tiedosta, joka voidaan katsoa maantieteelliseksi (Eratosthenes Maantieteen isä Kyreneläinen ym.) Käytetään usein tieteenalan ja sen historian oikeuttamisessa ja pitkän menneisyyden rakentamisessa Arkikielen merkitys: Maantieteellistä tietoa voivat tämän mukaan tuottaa myös muut kuin maantieteilijän koulutuksen saaneet henkilöt

12 I Maantieteellisen tiedon historia Geography is everywhere : tila, spatiaaliset suhteet, merkitykset Geopolitiikka ja maantiede ( Maantieteelle emme voi mitään, presidentti J.K. Paasikivi)

13 II Maantiedeinsituution (tieteenala) historia Kiinnostuksen kohteena mm. se, milloin, missä ja miksi maantiede perustettiin yliopistoihin eri maissa (kolonialismi, imperialismi, nationalismi.) Maantiedeinstituution kansalliset erityispiirteet eri maissa Valtion harjoittama tiedepolitiikka muokkaa kunkin akateemisen tiedeinstituution rakennetta Nykyään vallalla uusliberalistinen kilpailu : palkitseminen, rankaisu >> Akateeminen yrittäjyys

14 III Maantieteellisten käsitteiden ja diskurssien historia Kohteena esim. se, mitä tila, paikka, alue maisema tai ihminen-ympäristö suhde ovat merkinneet eri aikoina miten käsitteitä on käytetty hyväksi esimerkiksi aluesuunnittelussa tai kouluopetuksessa (esim. homogeeninen alue, funktionaalinen alue) Suuret ajatusrakennelmien murroskohdat (esim. territoriaalinen ja relationaalinen ajattelu luvulta alkaen)

15 MAANTIETEEN KEHITYKSEN YLEISPIIRTEITÄ

16 MAANTIETEEN ALKUTAIPALEELLA ESILLE NOUSSEITA TEEMOJA (Vartiainen) Maantieteen tieteellisyyden osoittaminen Maantieteen itsenäisyyden perusteleminen tieteenä Maantieteen ja lähitieteiden suhteiden täsmentäminen ja siihen liittyvä aihepiirin rajaus Tieteenalan sisäisen yhtenäisyyden ongelma luonnontieteellisen ja ihmistieteellisen orientaation suhteen Yleis- ja aluemaantieteen suhteiden täsmennys

17 Maantiede tieteenalana eri maissa Joskus maantiede sijaitsee kokonaisuudessaan yhteiskuntatieteiden joukossa. Viime mainittu tilanne vallitsee monessa yliopistossa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa Eräissä maissa tilanne on sellainen, että luonnonmaantiede ja ihmistoiminnan/kulttuurimaantiede sijaitsevat kokonaan eri tiedekunnissa. Viime mainittu tilanne vallitsee Ruotsissa, jossa luonnonmaantiede on luonnontieteiden joukossa, kulttuurimaantiede yhteiskuntatieteiden.

18 Maantiede tieteenalana eri maissa Useissa maissa maantiede sijaitsee yliopistoissa luonnontieteiden joukossa. Tällainen tilanne on esimerkiksi Suomessa ja Saksassa, josta suomalainen akateeminen maantiede otti ensimmäiset vaikutteensa Eräissä maissa maantiede nähdään tavallisesti humanistiseksi tieteenalaksi (esim. Espanja ja Ranska).

19

20 Anssi Paasi Aluetutkimuksen teoria ja käytäntö; aluekäsitteen historia ja muuttuvat merkitykset Poliittinen maantiede, erityisesti valtioiden rajat, nationalismin muodot Liikkuvuus (muuttoliike, ym.)

21 Jarkko Saarinen Matkailu, paikallisuus ja kestävä kehitys Vastuullinen matkailu Ilmastonmuutos ja matkailu Yhteisperusteinen luonnonvarojen hallinta Poliittinen ekologia Yhteiskunnallinen erämaa- ja luonnonsuojelualuetutkimus

22 Toni Ahlqvist Ihmismaantiede ja talousmaantiede, erityisesti aluetutkimus ja -suunnittelu sekä valtion spatiaaliset käytännöt Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan maantieteellinen tutkimus Nousevien teknologioiden yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimus Tulevaisuudentutkimus ja teknologia- ja alueellinen ennakointi

23 Jarmo Rusanen Geoinformatiikka ja terveysmaantiede (Geography of health and well-being)

24 Eeva-Kaisa Prokkola Poliittiset rajat sekä identiteettiä ja kansalaisuutta koskevat kysymykset. EU aluekehitys- ja aluekehitysohjelmien toimeenpano ja merkitykset raja-alueiden kehityksessä.

25 Juha Ridanpää Kirjallinen maantiede Postkolonialismi Populaari geopolitiikka

26 Kaj Zimmerbauer Mitä ihmiset ajattelevat alueista? Mitä alueet merkitsevät ihmisille? Ylikansallinen alueellistuminen, territoriaalisuus ja relationaalisuus ylikansallisten alueiden institutionalisoitumisessa. Alueelliset identiteetit

27 Kaarina Tervo-Kankare Matkailu kestävän matkailun viitekehyksessä - ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen näkökulmista Hiljaisuuden matkailu ja maaseudun wellnessmatkailu. Esteetön matkailu ja matkailun autenttisuus Hyvinvointimatkailu

28 Joni Vainikka Verkostojen maantiede ja verkostoajattelun kehittyminen Ihmisoikeusverkostot ja politiikka Euroopan ja Venäjän vuorovaikutus Aeromobiliteetti ja valtiotilan ja alueiden suhde Post-strukturalistinen maantiede

29 Vilhelmiina Vainikka Arjen geopolitiikka ja turvallisuus: kuinka paikalliset sanomalehdet tuottavat maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia. Terrorismi mediadiskursseissa My interest is in the ways the mass can be used to both exclude and include. E.g. Barcelona locals have challenges with the tourist masses but after terrorist attack the terrorist attacked the urban mass (both tourists and locals etc). I argue that the mass does not have one form or way of being but rather many.

30 Heikki Sirviö Valtiomuutos Epätasaisen kehityksen maantiede Luonnon ja kulttuurin suhde erityisesti tilan hallinnan mielessä

31 Ossi Kotavaara Väestörakenteseen, liikenneinfrastuktuuriin ja palveluverkkoihin kytkeytyvien saavutettavuuksien mittaaminen ja optimointi paikkatietoperusteisesti sekä ihmistoimintoihin kytkeytyvien trendien spatiaalis-tilastollinen mallintaminen

32 Tiina Lankila Terveysmaantiede Hyvinvoinnin ja terveyden alueellinen vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät Muuttamisen yhteys terveyteen Sosiaali- ja terveyspalveluiden maantieteellinen saavutettavuus ja tämän yhteys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

33 Cadey Korson Political development of small island states and indigenous rights in the Francophone Pacific The role of memorials in identity construction and commemoration as a vehicle for counter-narratives Strategies for teaching in geography education: thematic versus regional approaches to world geography and using popular culture to teach about migration UN Peacekeeping in Francophone regions and the use of participatory medias to improve peacekeeping missions

34 Roger Norum Liikkuvuus ja maahanmuutto Turismi ja matkakirjallisuus Geopolitiikka Poliittinen ekologia Ympäristöpainotteiset humanistiset tieteet Poikkitieteelliset tutkimusmenetelmät

35 Tuomo Alhojärvi kriittinen ja feministinen talousmaantiede tila- ja yhteiskuntateoria poliittinen ekologia kokeileva aktivismi ja tutkimus

36 Jukka Keski-Filppula Oikeudenmukaisuuden maantiede Keski-Filppulan väitöskirjatutkimus on ensimmäinen suomalainen oikeudenmukaisuuden maantieteen alaan liittyvä väitöskirjatutkimus. Oikeudenmukaisuuden maantiede eräänä ihmismaantieteen haarana tutkii erilaisten etujen ja rasitusten spatiaalista distribuutiota. Oikeudenmukaisuuden maantieteen sisällä spatiaalista oikeudenmukaisuutta hahmotetaan useiden vaihtoehtoisten teoriaperinteiden avulla, kuten mm. liberalismin, marxilaisuuden, feminismin ja ympäristötutkimuksen kautta. Spatiaalisen oikeudenmukaisuuden empiiristä ilmenemistä on yksittäisissä tutkimuksissa tutkittu mm. valtiotilojen, talousjärjestelmien, alueiden, kaupunkien, paikkojen, maisemien, terveyden ja hyvinvoinnin, koulutuksen, asumisen ja muiden ajassa muuttuvien tilallisten ilmiöiden avulla. Keski-Filppulan väitöskirjatutkimus käsittelee oikeudenmukaisuuden maantieteen eri teoriaperinteitä, spatiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kehityksen välistä suhdetta sekä edellä mainittujen asioiden empiiristä ilmenemistä Suomen valtiotilassa ja aluerakenteessa.

37 Eerika Virranmäki Maantieteen lukio-opettajien käsitykset maantieteestä ja sen opettamisesta muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajien käsitykset, asenteet ja opetuskäytänteet sekä niiden muutos sähköistyvien ylioppilaskirjoitusten ja opetussuunnitelmien tultua lukioon syksyllä 2016.

38 Katharina Koch Euroopan unionin ulkorajat: Kuinka regionalisaatio (alueelllistuminen) vaikuttaa EU:n ja Venäjän välisten ulkorajojen turvallisuuteen Baltian alueella.

39 Sini Kantola Maankäytön suunnittelu ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen Vuorovaikutteinen suunnittelu Osallistava paikkatieto Harvaan asututut seudut, pohjoisuus ja arktisuus

40 Outi Kulusjärvi - Matkailuyhteisöjen kestävä kehitys - Talouskulttuurin muutos - Taloudellinen identifioituminen ja toimijuus Tiina Huotari Terveyspalveluiden maantieteellinen saavutettavuus Niina Kotavaara Osaajat ja kaupunkiseutujen kilpailukyky

41 Fredriika Jakola paikallisen ja alueellisen kulttuurin sekä toimijuuden merkitys aluekehittämisessä ja kehittämiskäytäntöjen muutoksessa Suomen ja Ruotsin raja-alueella Satu Kivelä valtiomuutos julkisen terveydenhuollon kontekstissa eli terveydenhuollon rooli/merkitys valtion spatiaalisessa konstituutiossa ja valtiomuutoksen tuottamisessa.

42 Maaria Niskala Etninen matkailu Kulttuurien kuvaukset matkailumainonnassa Miisa Pietilä Kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen luonnon virkistyskäytön suunnittelussa

43