KANNANOTTO: PÄIVITTÄMISEHDOTUKSET LUKIOMAANTIETEEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN

Transkriptio

1 KANNANOTTO: PÄIVITTÄMISEHDOTUKSET LUKIOMAANTIETEEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN Opetushallitus: opetusneuvos Lea Houtsonen opetusneuvos Tiina Tähkä Pohjois-Suomen Maantieteellinen Seura ry Oulun yliopisto, Maantieteen laitos PL Oulun yliopisto Lukion tuntijakoon on tehty Valtioneuvoston asetuksella (A /942) muutoksia, jotka heikentävät maantieteen asemaa lukio-opetuksessa. Maantieteestä siirtyy yksi pakollinen kurssi valtakunnalliseksi syventäväksi kurssiksi, jolloin kaikille lukiolaisille pakollisten maantieteen kurssien määrä vähenee yhteen. Nykyisessä lukio-opetuksessa maantiedettä on opetettu kahdella pakollisella kurssilla: luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen kurssilla, jolloin lukiolaiset ovat saaneet käsityksen maantieteestä sekä luonnontieteitä että yhteiskuntatieteitä yhdistävänä tieteenalana. Nyt tehtävässä opetussuunnitelmauudistuksessa on keskeistä huomioida maantieteen erityispiirteet ja rakentaa uuden opetussuunnitelman yhden pakollisen kurssin sisältö siten, että se tuo esille maantieteen monialaisen ja integroivan luonteen. Näin ollen maantieteen lukion kurssien sisällöt tulee ottaa huolelliseen tarkasteluun, koska nykyisen maantieteen 1- tai 2-kurssin nostaminen ainoaksi pakolliseksi kurssiksi ei vastaa maantieteen opetuksen laaja-alaisia tavoitteita eikä maantiedettä tieteenalana. Olemme huolestuneita maantieteen tulevaisuudesta lukion oppiaineena ja siten uusien opiskelijoiden hakeutumisesta maantieteen yliopisto-opintoihin. Täten haluamme ottaa kantaa maantieteen sisältöihin lukion uudessa opetussuunnitelmassa. Maantieteen sisällöt kaipaavat uudistamista ja niiden suhde peruskoulun uudistuviin opetussuunnitelmiin on syytä huomioida uudistusprosessissa. Mielestämme maantieteen lukiosisällöt ovat jäljessä tieteenalan kehityksestä, eivätkä ne enää vastaa nykypäivän maantiedettä. Esitämme yliopistomaantieteen näkökulmasta lukion maantieteen kurssirakennetta toteutettavaksi liitteessä 1 kuvatun kaltaisena. Kyseisen rakenteen ei ole tarkoitus olla tyhjentävä esitys lukion uudeksi opetussuunnitelmaksi. Olemme halunneet korostaa yliopistomaantieteen näkökulmaa ja niitä tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia, joita tulevat maantieteen yliopisto-opiskelijat tarvitsevat. Uskomme näiden valmiuksien olevan hyödyksi myös yhteiskunnallisesti valveutuneille sekä globaalisti vastuuntuntoisille nuorille. Olemme painottaneet esityksessämme ensimmäisen, kaikille pakollisen kurssin sisältöä. Esitämme siihen uutta rakennetta, joka sisältää teemoja vanhan opetussuunnitelman GE4- kurssilta yhdistäen luonnon- ja ihmismaantieteen sisältöjä sekä uusia teemoja. Maantieteen uusiksi syventäviksi kursseiksi ehdotamme vanhan opetussuunnitelman kursseja GE1 3. Olemme pitäneet kyseisten kurssien tavoitteet ja sisällöt nykyisen kaltaisina, mutta ehdotamme niihin uudenlaisia painotuksia siten, että ne ottavat huomioon opiskelijoiden peruskoulussa hankkimat tiedot ja taidot. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus on määritetty toteutettavaksi niin nopealla aikataululla, ettei kaikkien neljän lukiokurssin täydelliseen uudistamiseen todennäköisesti pystytä. Toivomme, että viimeistään tätä seuraavassa opetussuunnitelmauudistuksessa lukiokurssien sisällön ajantasaistamiseen kiinnitettäisiin tarkempaa huomiota. Koemme tarpeellisena, että opetussuunnitelma uudistettaisiin kaikkien kurssien osalta, jotta lukio- ja yliopistomaantiede keskustelisivat paremmin keskenään.

2 Pohjois-Suomen Maantieteellinen Seura ry:n puolesta Kaarina Tervo-Kankare, puheenjohtaja Helena Tukiainen, varapuheenjohtaja Kannanottoa tukevat: Atlas - Oulun yliopiston maantieteilijät ry Kirsi Similä, varapuheenjohtaja Marjo Seppänen, sihteeri egeaoulu ry nuorten eurooppalaisten maantieteilijöiden alajärjestö Suvi Saarnio, puheenjohtaja Jussi Toopakka, taloudenhoitaja Kannanoton laatinut työryhmä: Eerika Virranmäki (eerika.virranmaki@oulu.fi) Terhi Järvinen Sara-Juulia Tervola Helena Tukiainen Joni Vainikka Vilhelmiina Vainikka

3 PAKOLLINEN KURSSI 1. MAANTIETEEN MAAILMA (GE1) Oppii käyttämään maantieteen tärkeimpiä käsitteitä Ymmärtää maantieteellisen tiedon merkityksen globaalissa maailmassa Ymmärtää luonnon, kulttuurin ja ihmistoiminnan monialaisia ilmiöitä eri näkökulmista ja eri mittakaavoissa Osaa kartografian perusteet Tuntee paikkatietojärjestelmien periaatteet ja sovellusmahdollisuudet sekä osaa käyttää niitä Oppii käyttämään mediakriittistä lukutaitoa erilaisten maantieteellisten lähteiden (geomedian) tulkinnassa Oppii toimimaan jatkuvasti uudistuvassa tietoyhteiskunnassa Kykenee käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa osana maantieteellistä tutkimusta Oppii visualisoimaan ja tuottamaan maantieteellistä tietoa Mitä on maantiede? Maantieteen luonne tieteenalana o spatiaalisuus, tilallisuus, alueellisuus ja verkostomaisuus käsitteinä o monimutkaisten kokonaisuuksien (ilmiöiden) hahmottaminen, ymmärtäminen ja tulkitseminen maantieteen erilaisista näkökulmista o ihmistoiminnan, luonnon ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen ja monimuotoisuuden arvostaminen Maantieteen eri osa-alueet (mm. alue-, kehitys-, kulttuuri-, liikenne-, luonnon-, matkailu-, poliittinen-, sosiaali-, suunnittelu-, talous- ja terveysmaantiede sekä geoinformatiikka) ja suhteet muihin tieteenaloihin Ajankohtaisia, käytännön esimerkkejä maantieteestä (vrt. esim. BIOS- tai MANNERsarjan kirjojen henkilö- ja tutkimusesittelyt) o verkon mahdollisuudet, esim. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ylläpitämät lukioyhteistyösivut o maantieteilijät työllistyvät eri aloille o tieteellisiä tutkimuksia yliopistoista ja muista tutkimuslaitoksista o median tuottamat aineistot (esim. kartat, diagrammit, tekstit) Maantiedettä tekemässä Miten maantieteellistä tietoa kerätään, tuotetaan ja hahmotetaan (geomedia) Paikkatieto on nykyajan kartografiaa o kartografian perusteet o erilaiset karttatyypit, karttaprojektiot ja koordinaatistot (EUREF-FIN, WGS84) o kartan tulkinta ja kartalla vaikuttaminen: kartan valta, medialukutaito, hyvän kartan piirteet Paikkatiedon peruskäsitteet o mm. sijaintieto, ominaisuustieto, rasteri- ja vektoridata o kaukokartoitus (satelliittikuvat, ilmakuvat) ja LBS (Location Based Services) paikkatiedon tuottajana Paikkatiedon käytön havainnollistaminen maantieteellisillä ilmiöillä o esimerkkiteemoja: väestö, liikenne, alueelliset tilastot, ilmasto ja sää, kasvillisuus, kaupungit, talous jne. Kulttuuri- ja mediatuotteet sekä itse kerätyt aineistot o kuvat, videot, animaatiot, musiikki ja niiden tulkinta o kirjallisuus, asiakirjat (esim. asetukset, suunnitelmat, strategiat) ja muut tekstit

4 o itse kerätyt aineistot: haastattelut, kyselyt, miellekartat, havainnointi o maiseman tulkinta ja subjektiivisuus Pienimuotoinen tutkimus opiskelijan itse keräämällä maantieteellisellä aineistolla o tutkimuksen voi toteuttaa hyödyntämällä erilaisia aineistoja (ks. edelliset kohdat) o esimerkiksi: tuotetaan itse paikkatietoa GPS-laitteilla tuotetaan karttoja digitaalisesti (Paikkatietoikkuna) toteutetaan haastattelu tai kysely tulkitaan kirjallista tai audiovisuaalista materiaalia o tulosten raportointi esimerkiksi LibreOffice-ohjelmalla Maailman tila Tutustutaan siihen, miten maailman tilaan pystytään ja on pyritty vaikuttamaan Tutustutaan maapallon tarjoamiin resursseihin ja niiden mahdollisuuksiin Kantavina teemoina esimerkiksi: o globaali muutos o ekosysteemipalvelut o kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys o globaalikasvatus ja paikallinen vastuu o erilaiset tavat nähdä maailmaa sekä oman identiteetin tunnistaminen Maailman tilaan voidaan vaikuttaa o yksilön vastuu o yhdyskunta- ja yhteiskuntasuunnittelu o valtioiden vastuu o o kansalaisjärjestöt ja kansainväliset organisaatiot kansainväliset sopimukset ja kansainvälinen oikeus (esim. ilmasto- ja ihmisoikeussopimukset)

5 Syventävien kurssien tavoitteet ja sisällöt on poimittu lukion vanhasta opetussuunnitelmasta vuodelta Kurssien sisällöt ovat monilta osin hyviä, mutta ne kaipaavat päivitystä esimerkiksi ajankohtaisten esimerkkien osalta. Olemme päätyneet ehdottamaan joidenkin sisältöjen poistamista (yliviivatut), korostamista (kursiivilla) tai lisäämistä (suluissa olevat). Viimeisellä kurssilla on myös ehdotettuna täysin uusi portfoliotyöskentely tutkivan oppimisen mukaisesti (lihavoitu). Syventävillä kursseilla hyödynnetään ensimmäisen kurssin tietoja ja taitoja monipuolisesti korostaen opetuksessa tutkivaa otetta. SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. SININEN PLANEETTA (GE2) (entinen GE1) oppii käyttämään luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Maantieteellinen ajattelu Mitä on maantiede? maantiede luonnontieteenä maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne aurinkokunnan synty ja perusrakenne Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä veden kiertokulku luonnossa sateiden synty ja jakautuminen meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto sää ja sen ennustaminen lämpö- ja ilmastovyöhykkeet ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

6 3. YHTEINEN MAAILMA (GE3) (entinen GE2) oppii käyttämään kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyödyntäen tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät lähestymistavat ja näkökulmat maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat maantiede yhteiskuntatieteenä paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus (Tärkeitä teemoja, mutta tiedot pitää päivittää esimerkiksi väestöllisen muuntumisen mallin, kehitysmaa-teollisuusmaa-jaottelun sekä muuttoliikkeiden osalta) väestönkehitys ja väestönkasvu asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen (segregaatio) kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous maatalouden muodot metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia raaka-aineet ja energialähteet teollisuuden (ja raaka-aineiden/energialähteiden alueellinen) sijainti kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet (biotalous) Liikkuminen ja vuorovaikutus (Tärkeitä teemoja, mutta tiedot pitää päivittää esimerkiksi liikenne-, matkailu- ja talousmaantieteen osalta) liikennejärjestelmät matkailu ja sen merkitys eri alueilla maailmankauppa alueellinen leviämisilmiö maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne (Tärkeitä teemoja, mutta tiedot pitää päivittää esimerkiksi kaupunkien rakennemallien osalta) ytimet ja periferiat maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa keskukset ja vaikutusalueet kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet kehittyneisyyserot eri aluetasoilla kansainvälinen yhteistyö globalisaatio

7 4. RISKIEN MAAILMA (GE4) (entinen GE3) tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin Ihmiskunnan riskit ja riskialueet väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit Kurssi antaa mahdollisuuden rakentaa osin ohjatusti ja osin itsenäisesti teemoihin liittyvän portfolion esimerkki portfolion sisällöstä: uutisten seuraaminen/artikkeleiden kerääminen erityisesti riskien kautta uutisten/artikkeleiden sisällön pohtiminen ja peilaaminen teoriaan riskien ennaltaehkäisyn mahdollisuudet kartta riskialueista (riskien sijoittaminen kartalle)