STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT LEVI SUMMIT KITTILÄ.

Transkriptio

1 STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT LEVI SUMMIT KITTILÄ.

2 STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT LEVI SUMMIT KITTILÄ. Kaisa Tuuteri, projektityöntekijä, Nuorisoasuntoliitto ry Sanna Saksman, yksilövalmentaja, Tukeva-työvalmennussäätiö Hemmo Paakkunainen, yksilövalmentaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Marika Ståhlberg, projektityöntekijä, Nuorten toimintakeskus Vamos Jari Kivirinta, projektipäällikkö, TPY

3 STARTTI PAREMPAAN ELÄMÄÄN- HANKE Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen kumppanuushanke. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman(paavo:n) osa. Rahoittaja: RAY Toteuttajat: Nuorisoasuntoliitto ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Tavoitteina: Opintojen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tukeminen ja ohjaaminen koulutukseen, työhön ja itsenäiseen asumiseen. Työpajojen ja asumisen sisältöpalveluita tarjoavien tahojen yhteistyömallin kehittäminen ja levittäminen Matalan kynnyksen starttivalmennuspalvelun ja kriisipuuttumismallin kehittäminen ja levittäminen. Starttiyhteistyö paikallisten pajatoimijoiden ja nuorisoasumistoimijoiden välillä on käynnissä Joensuussa, Tampereella, Kuopiossa, Espoossa ja Helsingissä.

4 TALOUSPERUSTE Työelämän ulkopuolelle jäänyt maksaa kansantaloudelle noin euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta Näin alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa. (Valtiontalouden tarkastusvirasto) v. nuorista ulkopuolisiksi jääneitä ja työttömiä nuoria on yhteensä , joista on hoitovapaalla. V:en välisenä seuranta-aikana 36% edelleen ulkopuolisena tai työttömänä (TEM-julkaisu/Työ- ja yrittäjyys maaliskuu 2011, Pekka Myrskylä)

5 Nuorisolaki(72/2006) 3. luku 7 Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. ( /693)

6 Nuorisolaki(72/2006) 3. luku 7a Monialainen yhteistyö Nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. L:lla 693/2010 lisätty 7 a tulee voimaan

7 Nuorisolaki(72/2006) 3. luku 7b Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

8 Kuntaliitto Nuorisotyö kohti 2020-lukua Nuorisotyö on nuorista välittämistä, osallisuuden ja kasvun tukemista nuorten omissa yhteisöissä sekä nuorten näkökulman esiintuomista. Nuoret kokevat olevansa osa yhteiskuntaa. Nuorisopalvelut ovat kunnan kaikkien hallintokuntien yhteinen asia. Kunnat tukevat nuorten aktiivista toimintaa ja nuorisotyöllä on vahva rooli monialaisissa palveluketjuissa. NÄILLÄ TOIMILLA TAVOITTEISIIN 1. Kuntaliitto tukee nuorten osallisuuden vahvistamista niin, että kunnat kannustavat nuoria toimimaan aktiivisesti erilaisissa nuorten omissa osallisuus- ja vaikuttajaryhmissä sekä sitä kautta osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kunnalliseen päätöksentekoon. Liitto kannustaa kuntia tukemaan lasten ja nuorten itsenäistä kasvua muun muassa kuntien tarjoamien monipuolisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien avulla. 2. Kuntaliitto kannustaa kuntien eri hallintokuntia käsittelemään lapsi- ja nuorisopoliittisia kysymyksiä niin, että hallintokuntien toimintasuunnitelmiin ja eri ohjelmiin sisältyy nuorisopolitiikan keskeisiä asioita. Liitto kannustaa toteuttamaan yhteistyö- ja kumppanuushankkeita kunnan, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotoimialan eri toimijoiden kanssa. 3. Kuntaliitto tukee nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteiden toiminnan kehittämistä viestinnän ja sosiaalisen median eri keinoin. Tieto- ja neuvontapisteiden tulee tarjota palveluita ja tietoa kaikista nuorten elämään liittyvistä kysymyksistä mahdollisimman laajasti yhden luukun periaatetta noudattaen. 4. Liitto kannustaa kuntia käyttämään verkkonuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön eri toimintamuotoja nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen. 5. Kuntaliitto pyrkii turvaamaan perusnuorisotyölle riittävät voimavarat paikallistasolla. (Lähde: Kuntaliiton ylläpitämä verkkopalvelu: kunnat.net-sivusto)

9 KOHDERYHMÄ Alle 29-vuotiaat nuoret, joilla ei ole ammattikoulutusta tai joiden opinnot uhkaavat keskeytyä. Lisäksi heillä voi olla vaikeuksia kotoa itsenäistymisen, asunnon saamisen ja säilyttämisen kanssa. Yhteisenä tekijänä yhteiskunnallisen ulkopuolisuus. Yleisimmin esiintyviä haasteita ovat: Sosiaalisen toimintakyvyn heikkous Työttömyys Sopivan koulutuksen puute Vajaakuntoisuus Päihdeongelma Mielenterveyden ongelma Diagnosoimaton vajavainen toimintakyky Kotiin jääminen

10 Palvelun sijainti/työpajamalli STARTTI- Ryhmävalmennus ETSIVÄ PAJAPALVELUT Lähivalmennus VALMENNUS

11 ETSIVÄN TYÖN ARVOT Vapaaehtoisuus Luottamuksellisuus Nuoren näkeminen kokonaisuutena hänen omassa elinympäristössään Usko nuoren omiin resursseihin ja vahvuuksiin Vastuullisuus Ihminen on vastuussa omasta elämästään Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

12 Starttivalmennus ja työpajatoiminta STARTTIVALMENNUS Tilannekartoitus Tavoitteen asettelu Palveluohjaus Kumppanuustoimet Yhdessä tekeminen Sosiaalistuminen Asteittainen ryhmätoiminta TYÖPAJAPALVELUT Palkkatuki Työhönvalmennus Koulutus Ryhmät Työvalmennus Yksilövalmennus Kuntoutus

13 STARTTIVALMENNUSREITTI ETSIVÄTYÖPARIN YHTEYDENOTTO STARTTI- Kumppanuusverkostoituminen RYHMÄTOIMINNAT TUTUSTUMISKÄYNTI LÄHITAPAAMISET: Tavoiteasettelu Palveluohjaus STARTTIPAJATOIMINTA KARTOITUSTAPAAMINEN STARTTIVALMENNUSSOPIMUS Palvelutarpeen määrittäminen SIIRTYMINEN SEURAAVAAN VAIHEESEEN

14 POLII SI TUKIH ELY TE- TSTO KELA PERUSKOULU LUKIO AMM.OPPIL. RISE VANH YHD. TERV TERV ETSIVÄ Ryhmävalmennus STARTTI- PAJAPALVELUT VALMENNUS Lähivalmennus SÄÄT. TYÖNANT. PÄIHDE KUNT. SRK SOS ASUMINEN VEL. SOS MT-KUNT.

15 RISE KELA TUKI OPPILAITOS VANH YHD. TYÖPAJA- PALVELUT TYÖNANT. TER SÄÄT. SOS ASUMINEN VEL.

16 Verkostoesimerkki VANH TERV ETSIVÄ STARTTI VALM. SOS ASUMINEN VEL. MT-KUNT.

17 Asiakas Asettaa tavoitteita. Toimii ja arvioi. On persoonallinen. On kokonaisuus. Saa epäonnistua. Tarvitsee tukea. Omaa resursseja ja haasteita.

18 Tulevaisuus

19 Valmentaja Hahmottaa asiakkaan tilanteen. Työskentelee asiakkaan kanssa. Tukee asiakasta: asettamaan tavoitteita, arvioimaan ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti asiakkaan tilanteen ja hänen inhimilliset ominaisuutensa ja tilanteensa huomioiden. Tuntee palvelukentän Ohjaa asiakasta sopiviin palveluihin. Pitää yhteyttä asiakkaaseen, kumppaneihin ja verkostoihin. Toimii ammattimaisesti asiakkaansa parhaaksi.

20 Asiakas ja valmentaja Asiakastyön perusteita Starttivalmennuksessa: KUUNTELEMINEN LUOTTAMUS AJANHALLINTA TEKEMÄÄN OHJAAMINEN MUUTOSTYÖ DOKUMENTAATIO VERKOSTOTUNTEMUS ETENEMINEN VAIHEITTAIN JOUSTAVA YHTEISTYÖ SIEDÄTTÄMINEN VASTUULLISTAMINEN

21 Sopimuksellisuus Valmennuspalvelu on aina sopimuksellista toimintaa. Perusteena rahoittajuus-, tuottajuus- ja/tai asiakkuussuhde. TEV-, TK-, PT-, KUTY-, KELA-, THV-, Koulutus-, Hanke-, Terapia-, Kuntoutus-, YV-, RV-, ostopalvelu- tai erillissopimus.

22 Monialaisen yhteistyön vahvistaminen Monialainen ammattilaisten verkosto muodostetaan nuoren tarpeiden pohjalta. Käytännön yhteistyön kehittyminen nopeuttaa palveluiden toteutumista. Tietoinen kokonaisvastuun jakaminen ilman pompottelua ja ajanhukkaa. Sovitut tehtäväjaot selkiinnyttävät toimintaa. Kumppanuussopimukset tuottavat toimintavakautta Muodostuu uusia toimintamalleja. Tietoisuus lisääntyy ja laajenee. NUORI