Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta"

Transkriptio

1 Vuosikirja 2014

2 L I I T T Y Ä K A U P P A K A M A R I I N JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista. TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen kauppakamaritietoverkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjasta. APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.

3 Vuosikirja Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Oulun-tehdas on tärkeä osa Nokian verkkoliiketoiminnan valmistusverkostoa 12 Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä: Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet? 14 Oululla on hyvät mahdollisuudet kasvaa matkailusektorilla YRITYSSIVUT 16 Terveystalo työterveyskumppanuudella tuloksia 18 Oulun OP 100 vuotta 20 BusinessOulu aikoo lisätä vientiä Norjaan 50 miljoonalla eurolla OULUN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2014 JULKAISIJA Oulun kauppakamari KUSTANTAJA Oulun Viestintätaito Oy PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen TOIMITUS Oulun Viestintätaito Oy 22 Henkilökunta ja hallitus 24 Valiokunnat 26 Oulun Kauppakamarin Palvelu Oy 28 Maksuttomat neuvontapalvelut 30 e-vientiasiakirjat 32 KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt 34 HTM-tilintarkastajat 36 Tavarantarkastajat, AKA- ja KHK-kiinteistöarvioijat 38 Jäsenet Kauppakamarit Suomessa TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo 3

4 PUHEENJOHTAJALTA Oulun kauppakamari vaikuttaa valtakunnallisesti myös kauppakamariryhmän kautta Kuva: Klaffi Tuotannot Oy Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän johdolla on tiivistetty viime vuosien aikana Keskuskauppakamarin ja alueellisten kauppakamareiden yhteistä vaikuttamista. Vaikka eri alueilla on elinkeinorakenteessa ja toimintaympäristön osalta suuriakin eroja, on löydettävissä kaikille kauppakamareille yhteisiä teemoja ja niiden osalta on erinomaista yhdistää voimavaroja. Oulun kauppakamari on osallistunut aktiivisesti näiden yhteisten teemojen mietintään ja niitä käsitellään säännöllisesti myös Oulun kauppakamarin hallituksessa. 4

5 Oulun kauppakamarin visiona on olla keskeisin vaikuttaja ja halutuin yhteistyökumppani toiminta-alueensa Kauppakamariryhmän edunvalvonnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 on valittu: 1. Julkisen sektorin reformi, jolla peräänkuulutetaan julkisen sektorin tehokkuuden lisäämistä kansantalouden näkökulmasta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämistä. elinkeinopolitiikassa. Veli-Matti Puutio Oulun kauppakamarin puheenjohtaja 2. Sujuva liikenne, jonka tuotoksena syntyy kauppakamariryhmän määrittelemä yhteinen liikenneohjelma. Keskuskauppakamari on satsannut asiaan palkkaamalla organisaatioonsa liikennealan asiantuntijan, johtaja Samuli Haapasalon. 3. Digitalisaation edistäminen, jolla pyritään vauhdittamaan sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä kaikilla toimialoilla eli ict-alan osaamisen hyödyntämistä muilla aloilla ja päinvastoinkin ristiinpölyttämällä. Aiheesta järjestettiin loppusyksystä jo ensimmäinen tilaisuus Oulussakin. 4. Energiaomavaraisuuden parantaminen, joka on ollut myös Oulun kauppakamarin omassa strategiassa yhtenä tärkeimmistä tavoitteista ja ansiostamme tämä saatiin mukaan myös kauppakamariryhmän yhteisesti ajamiin asioihin. Tarkoituksena on arvioida Suomen energiahuollon haasteita ja mahdollisuuksia 19 kauppakamarin ja niiden jäsenyrityksen näkökulmasta. Asiassa tehdään yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja Energiateollisuuden kanssa. Kauppakamariryhmän yhteisen toiminnan vahvistaminen Tavoitteena on kauppakamariryhmän yhtenäisyyden vahvistaminen huomioiden kuitenkin kunkin alueen omat toiminnan tavoitteet. Edellä mainittujen substanssiasioiden lisäksi yhteistä toimintaa vahvistetaan myös seuraavien hankkeiden avulla: 1. Kauppakamariryhmän yhteiset vaalitavoitteet kevään EU-vaaleihin sekä vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, 2. Kauppakamariryhmän ja EK:n yhteistyö mm. suhdannebarometrien osalta, 3. Kauppakamarien jäsenmäärän ja -tyytyväisyyden parantaminen, 4. Kansainvälistymisen edistäminen. Oulun kauppakamarin visiona on olla keskeisin vaikuttaja ja halutuin yhteistyökumppani toiminta-alueensa elinkeinopolitiikassa. Oma arviomme on, että olemme päässeet toiminnassa visiomme lähelle ja parannamme juoksuamme edelleen vuonna Tulkaa mukaan! 5

6 TOIMITUSJOHTAJALTA Lisää kauppaa ja vientiä: Yritysten kasvu keskiöön tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmassa Jotta meillä riittää jaettavaa julkisen sektorin toiminnoille ja nykyisten sekä uusien työpaikkojen kautta ostovoimaa suomalaisille, aivan ensin pitää saada yksityinen sektori menestymään. Toiseksi julkisen sektorin tulee tehostaa ja innovoida toimintaansa jatkuvasti niin tekevät yrityksetkin. Yritysten kasvun mahdollisuuksia parannetaan karsimalla nykyistä säännöstöä. Lisäksi tarvitaan euroja Suomen infran kehittämiseen, lähienergian käytön ja energian omavaraisuuden kasvattamista, yrityskeskeisyyttä koulujärjestelmän laadun ja innovaatioiden kehittämiseksi. Tarvitsemme myös tasavertaisuutta kilpailijamaihin nähden yritysten verotuksessa, vientirahoituksessa, kuljetustuessa sekä sukupolvenvaihdoksiin liittyvässä verotuksessa. Lisää lähienergiaa Oulun kauppakamari näkee, että energian omavaraisuutta voidaan parantaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kestävällä tavalla. Käytettävissä tulee olla kaikki energian tuottamismuodot; vesivoiman lisärakentaminen, tuuli, turve, puu, biojäte ja ydinvoima. Vesivoiman lisärakentamisen osalta tarvitaan koskiensuojelulakiin muutoksia, jotta teknisesti uusi Kollajahanke voitaisiin viedä eteenpäin. Turpeen kilpailukyky tulee palauttaa palaamalla sen verotuksessa vuoden 2011 tasolle. Lisäksi turpeen tuotannolle on taattava 1 % turve- ja suomaasta 2050 asti. Pyhäjoen ydinvoimahankkeen etenemistä ei saa vaarantaa tulevassa poliittisessa prosessissa. Lisää saavutettavuutta Rahoitusta tarvitaan nyt kipeästi. Euroja kaivataan VT 4 Oulu- Kemi hankkeeseen 130 M, VT 8 Fennovoimapakettiin 30 M, VT 4 Jyväskylä-Oulu hankkeeseen 160 M, Oulun sataman väylään 15 M ja infrastruktuuriin 20 M. Myös muita alueemme tiestöjä tulee kehittää. VT 22:n investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. VT 20:n osalta liikennemäärät tulevat nousemaan edelleen Mustavaaran kaivoksen käynnistyessä. VT 5:n osalta on hyvä seurata venäläisten matkailijoiden liikennemäärien kehittymistä ja myös mahdollisia kehittämistarpeita infrassa. Puunhankintaan ja matkailuun liittyvän alemman tiestön toimivuus saa uusia haasteita sääolosuhteiden muuttuessa. Riskien ennakoimiseksi suunnitelmia olisi hyvä tehdä ajoissa. Oulu- Seinäjoki-radan investointi pitää saattaa huolella loppuun ja sen osalta tarvitaan myös jatkoseurantaa. Lentoliikenteen ja ympärivuotisen meriliikenteen toimivuus ja infrastruktuuri on pidettävä kilpailukykyisenä. Lisää kilpailukykyinnovaatioita ja osaamista Oulun kauppakamari tunnistaa koulujärjestelmissä viime vuosina tapahtuneen rakennemuutoksen ja sen jatkuvuuden. Elinkeinoelämän mielestä koulutusjärjestelmä varmistaa myös omaa tulevaisuuttaan, mikäli sen suunnittelussa ja toiminnoissa nostetaan elinkeinoelämä nykyistä paljon vahvemmin keskiöön. 6

7 Oulun kauppakamari näkee, että energian omavaraisuutta voidaan parantaa Pohjois-Pohjanmaalla Lisää tasavertaisuutta kilpailijamaihin verrattuna Suomi tarvitsee pikaisesti myös tilannetarkistusta Suomen ja Pohjoismaiden välillä esimerkiksi viennin rahoituksessa, kuljetustuessa sekä sukupolvenvaihdoksiin liittyvässä verotuksessa. Tasavertaisuus on tässä draiveri miksi asettaisimme itsemme heikompaan lähtötilanteeseen kuin naapurit. ja Kainuussa kestävällä tavalla. Jaakko Okkonen toimitusjohtaja Sääntelyn purkua Ympäristöluville tulisi asettaa 9 kuukauden lupatakuu. Myös kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät prosessit on tarkistettava ja pyrittävä vaikuttamaan niiden läpimenoaikojen lyhentämiseen. Purkamista tarvitaan myös EU:n kautta tulleiden uhanalaisten lajien listojen osalta. Kyseenalaista on, ovatko esimerkiksi viitasammakko, liito-orava tai vaikkapa susi Suomessa uhanalaisia siinä määrin kuin ehkä muualla Euroopassa. Äärimmäisen suurina uhkina elinkeinoelämän kehittymiselle ja kilpailukyvylle nähdään meriliikenteelle voimaan tuleva rikkidirektiivi. Voimalaitosvero ja muutossuunnitelmat kuntien kiinteistöverojen menetyksistä (50 % valtiolle) tuovat mukanaan myös uhkakuvia energiateollisuudelle ja niiden yhteistyölle kuntien kanssa. Kaupan alalla kehittymismahdollisuuksia toisi kauppojen aukioloajan säännöstelyn purkaminen. Oulun kauppakamarin vuosi 2013 lyhyesti Vuosi 2013 oli monella tavalla tuloksekas kauppakamarissa, vaikka ympäröivä talous muuten olikin taantuman kourissa. Sekä kauppakamarin että sen tytäryhtiön, Oulun kauppakamarin Palvelu Oy:n, tulos oli positiivinen. Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 18 %:a, ja oli vuoden vaihteessa Kauppakamarin palveluksessa oli viime vuonna viisi vakituista työntekijää ja Palvelu Oy:ssä kaksi henkilöä. Lisäksi kauppakamarin osastoissa toimi neljä OTO-asiamiestä. Vuoden 2013 liikevaihto; varainhankinta, ulkomaankauppa-asiakirjapalvelu, sijoitustoiminta ja muut palvelut olivat yhteensä Palvelu Oy:n liikevaihto oli Koko konsernin liikevaihto oli siis n. 1,1 miljoonaa euroa. Kuva: Timo Heikkala 7

8 LISÄÄ KAUPPAA Lisää kauppaa -hallitusohjelma LISÄÄ KAUPPAA, VIENTIÄ LISÄÄ LÄHI-ENERGIAA LISÄÄ SAAVUTETTAVUUTTA LISÄÄ KILPAILUKYKYINNOVAATIOTA LISÄÄ TASAVERTAISUUTTA SÄÄNTELYN PURKU 8

9 9

10 Kuvaaja: Teija Soini / Kaleva Erikoisrooli uusien tuotteiden ylösajotehtaana Oulun-tehdas tärkeä osa Nokian verkkoliiketoiminnan valmistusverkostoa Tehtaanjohtaja Erja Sankari istahtaa neuvotteluhuoneen tuoliin ja vetäisee laukustaan nipun tarroja, joissa lukee Dare to dream big uskalla unelmoida suurista asioista. Ikään kuin allekirjoituksena tarroissa on Nokian tuttu sininen logo. Tarrat kertovat isompaa tarinaa: Sankarin johtama tehdas Oulun Ruskossa tunnettiin vuodesta 2007 alkaen tähän kevääseen asti NSN:n tukiasematehtaana, mutta nyt se on palannut takaisin Nokian nimen ja värien alle. Sankari on paluusta mielissään. Hän myöntää, että siirtyminen vanhaan kunnon Nokia-nimeen on mukavaa. Käytöstä poistuu kirjainlyhenne NSN, joka ensin tarkoitti Nokia Siemens Networksia ja sittemmin Nokia Solutions and Networksia. Tehtaan tehtävä on toki entinen: radioverkkojen uusien tukiasematuotteiden valmistaminen. Meidän arkipäivän tekemiseemme brändin muutoksella ei ole suurta vaikutusta, mutta se tuntuu kivalta, Sankari tuumailee. Nimenmuutos liittyy Nokian muutamaa päivää aikaisemmin julkistamaan Microsoft-kaupan jälkeiseen strategiaan. Yhtiö kertoo strategiansa rakentuvan vahvalle liiketoiminnalle verkoissa, sijaintipalveluissa ja teknologioissa. Verkkoliiketoiminta suurin palanen Verkkoliiketoiminnassa Nokia sanoo keskittyvänsä tuotteisiin ja palveluihin, joita operaattorit tarvitsevat käsitelläkseen kasvavaa langattoman dataliikenteen määrää. Liikenteen määrän arvioidaan jatkossa enemmän kuin kaksinkertaistuvan joka vuosi. Sijaintipalvelujaan HERE-liiketoimintaansa yhtiö 10

11 Verkkoliiketoiminnan asema Nokiassa on kehittää vahvistaakseen edelleen niiden asemaa sijaintitiedon ja -kokemusten lähteenä eri käyttöjärjestelmille, alustoille ja näytöille. Nokian teknologialiiketoiminta puolestaan tähtää alan johtavan innovaatiosalkun luomiseen. Nokian toiminnasta verkot muodostavat nyt selvästi suurimman siivun. Kun yhtiö on vielä ilmaissut tahtonsa panostaa vahvasti verkkoliiketoiminnan kehittämiseen, vaikuttaa Oulun-tehtaan tilanne varsin valoisalta. Erja Sankari sanoo itsekin suhtautuvansa tulevaisuuteen luottavaisesti. Verkkoliiketoiminnan asema Nokiassa on vahva. Niin on myös Oulun asema. Katsomme hyvillä mielillä eteenpäin, sillä näemme itsemme tekemisen ytimessä. Myös Nokian uusi toimitusjohtaja Rajeev Suri on maininnut Oulun yhdeksi yhtiön keskeisistä toimipisteistä. Tyytyväisyyden tunteeseen emme saa silti tuudittautua, sillä meidän on lunastettava paikkamme uudelleen joka päivä, hän korostaa. Nokia kehittää ja valmistaa Oulussa langattomissa verkoissa tarvittavia tukiasematuotteita asiakkailleen eri puolille maailmaa. Täällä tehdään nimenomaan sekä tutkimus- ja kehitystyötä että valmistetaan tuotteita. Yhteiselo näiden toimintojen välillä on saumatonta. vahva. Niin on myös Oulun asema. Katsomme hyvillä mielin eteenpäin, sillä näemme itsemme tekemisen ytimessä. Erja Sankari tehtaanjohtaja Merkittävä keskittymä Tutkimus- ja kehitystyössä Oulu on yksi Nokian globaaleista keskuksista. Erja Sankarin mukaan iso osa yhtiön 4G-tuotteista jotka myyvät tällä hetkellä erinomaisesti markkinoilla on kehitetty täällä. Nyt tutkimus- ja kehitystyö kurkottaa jo täyttä päätä matkaviestinnän seuraavaan sukupolveen eli 5G:hen. Tuotteiden valmistajana Oulun-yksikkö on puolestaan keskeinen valmistusverkoston osa. Yhtiön muut omat tehtaat sijaitsevat Kiinassa ja Intiassa. Oulun-yksikön roolina on toimia tuotekehityksen ja volyymivalmistuksen välissä uusien tuotteiden tuotannollistamisja ylösajotehtaana. Yhteistyö tuotekehityksen ja tuotannon välillä on kiinteää tehdas osallistuu tuotekehitysprojekteihin jo aikaisessa vaiheessa ja hioo valmistettavuuden sellaiseksi, että uutuus voidaan siirtää volyymitehtaille massatuotantoon. Ylösajotehtaan rooliin kuuluu tuotteen valmistettavuuden ja itse valmistusprosessin kehittäminen yhdessä tuotekehityksen kanssa. Tehtävämme on myös siirtää valmistusosaaminen tehokkaasti volyymitehtaille, kertoo Erja Sankari. Toki oululaiset myös auttavat tarvittaessa varsinaisessa volyymituotannossa. Viime aikoina tuki on ollut tarpeen, sillä tämän vuoden alussa uusien 4G-tukiasemien kysyntä on ollut suurta eikä vauhdin hiipumisesta ole merkkejä. Oulu selvinnyt melko vähällä Nokian Oulun-yksikössä työskentelee nyt noin ihmistä. Näistä noin toimii tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa, reilu 900 tuotannon, hankinnan, toimitusten hallinnan ja kehittämisen parissa, ja loput 200 muissa tehtävissä. Henkilöstömäärä on noussut varsinkin tutkimuksen ja tuotekehityksen puolella viime aikoina jonkin verran. Sankari arvioi, että Oulu on selvinnyt vuosien mittaan tehdyissä toimintojen uudelleenjärjestelyissä varsin vähällä. Toisaalta hän ei usko, että tuotanto Oulussa kasvaisi nykyisestään. Tehtaalla täällä on erikoisroolinsa ja massavalmistus tehdään jatkossakin muualla. Kustannuksilla Oulu ei voi kilpailla, joten sen vahvuudet löytyvät muualta. Meillä on erittäin vankka tuotanto-osaaminen sekä uusien tuotteiden ylösajo-osaaminen. Olemme myös joustavia, meillä on nopeat toimitusajat ja teemme hyvää laatua, vakuuttaa tehtaanjohtaja Sankari. 11

12 Suomen mahdollisuudet? Suomen talous ei ole uudistunut toiveiden mukaan. Alamäki on ollut pitkä ja se jatkuu. Keskeisiä kysymyksiä on kaksi. Ensiksi, mitkä ovat Suomen mahdollisuudet? Toiseksi, mitä julkisen vallan pitäisi tehdä, jotta kasvu vihdoinkin alkaisi? Suomessa puhutaan paljon Start-upeista ja Cleantechistä. Itse katson mieluummin karttaan ja pohdin, millaisia mahdollisuuksia löytyy Suomen eri osista. Kuusi modernia talousmaakuntaa Mielestäni Suomessa on kuusi modernia talousmaakuntaa, joiden profiilit eroavat toisistaan. Etelästä löytyy Pääkonttori- Suomi. Ahvenanmaalta Turkuun ja Tampereelle ulottuva kaistale on Teknologia-Suomi. Pohjanlahden rannikko on Yrittäjä- Suomi, Kaivannais- ja Matkailu-Suomi koostuu Kainuusta ja Lapista. Pietari-Suomi on Kaakkois-Suomi ja Biotalous-Suomi on maamme keskiosiin jäävä perinteinen metsätalousalue. Rajat ovat ohjeellisia, sillä Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat osa Yrittäjä-Suomea, mutta eittämättä myös osa Teknologia-Suomea. Jokaisesta näistä alueista kuuluu sekä hyviä että huonoja uutisia. Samaan aikaan kun yhdellä metsäteollisuuspaikkakunnalla aloitetaan yt-neuvottelut, kerrotaan toisella yli miljardin investointisuunnitelmasta. Samaan aikaan kun teknologiasektori kokonaisuudessaan pienenee, kulkevat toiset yritykset voitosta voittoon. Valtiokapitalismi vai markkinatalous Kysymys kuuluu, miten näistä moottoreista saadaan täydellinen teho irti? Vastakkain on kaksi koulukuntaa: valtiokapitalismi ja markkinatalous. Valtiokapitalismin kannattajat hakevat kasvua keskitetyn teollisuuspolitiikan, valtio-omistuksen, valtiollisen riskirahoituksen ja kuntakapitalismin keinoin. Tavoitteena eivät ole tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille yrityksille. Tavoitteena on valtiollisin toimin luoda sellaisia yrityksiä, jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Korkeat veroasteet ja suuri julkinen sektori eivät tässä katsannossa ole ongelma vaan tapa tasoittaa elintasoeroja ihmisten ja alueiden välillä. 12

13 Kauppakamarit ovat aina olleet vapaan talouden kannalla. Siksi on luonnollista, että haemme kasvun mahdollisuuksia markkinatalouden vapauttamisesta eikä sääntelyn lisäämisestä. Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja MOV Tilintarkastus Oy Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Konsultointi KHT Olavi Virtanen HTM Soili Raive-Annanolli KTM Mervi Pietikäinen KTM Pirjo Alaruikka Markkinatalouden kannattajat hakevat kasvua kilpailun ja sääntelyn purkamisen keinoin. Heidän mielestään julkisen vallan tärkein taloudellinen tehtävä on luoda yrityksille samat toimintaedellytykset kaikkialla Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Tämän koulukunnan mukaan korkeat veroasteet ja suuri julkinen sektori ovat ongelma eikä siunaus. MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, Oulu Tarvitaan uudenlaista elinkeinopolitiikkaa Kauppakamarit ovat aina olleet vapaan talouden kannalla. Siksi on luonnollista, että haemme kasvun mahdollisuuksia markkinatalouden vapauttamisesta eikä sääntelyn lisäämisestä. Uusi, erilaisiin talousalueisiin perustuva Suomi edellyttää politiikalta uutta otetta. Talous- ja elinkeinopolitiikkaa ei voi tehdä vain vientiteollisuuden tai vain palveluiden ehdoilla, eikä koulutuspolitiikka voi tähdätä tuottamaan tiettyä määrää insinöörejä tietylle toimialalle. Valtio tai kukaan muukaan ei yksinkertaisesti voi tietää, mikä ala tai mikä alue on Suomen menestyksen seuraava valttikortti. Siksi valtion tulisi luoda mahdollisimman kannustavat ja virtaviivaiset yleiset puitteet kaikelle yritystoiminnalle ja jättää räätälöinti yrityksille, ihmisille ja kasvukeskuksille. 13

14 Hotellinjohtaja Tarja Karvola korostaa eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä myös matkailusektorilla. Oululla kaikki mahdollisuudet kasvattaa matkailua Oulun seutu tarjoaa hyviä mahdollisuuksia matkailun kasvuun. Kaupungilla on kehittyvä keskusta ja alueella hyvät terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä toimivat kulkuyhteydet. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä yhteiskunnan tukea. Matkailijan kokemuksen muodostaa palvelujen kokonaistarjonta. Palveluiden tulee olla jatkuvasti laadukkaampia ja monipuolisempia sekä paremmin saavutettavissa. Asiakkaidemme yksilölliset tarpeet on pystyttävä huomioimaan. Myös ostamisen helppous on tärkeää, muistuttaa hotellinjohtaja Tarja Karvola. Hän korostaa sitä, että palvelujen lisäksi matkailijat arvostavat ympärillä olevaa luontoa. Oulun seudulla on upea merellinen ympäristö, mutta sen lisäksi myös niittyjä, tuntureita ja mielenrauhaa tarjoavia metsiä. Ulkomaiset matkailijat arvostavat neljää vuodenaikaamme, erityisesti talvea ja lunta. Keskustan kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia Matkailija kaipaa sekä työ- että vapaa-ajan matkallaan myös muita palveluita. Kivisydän mahdollistaa keskustan kehittymisen sekä uuden kauppakeskuksen ja yksittäisten liikkeiden tulon markkinoille. Keskustan kehittyminen auttaa myös nykyisiä liikkeitä menestymään entistä paremmin. Oulu sijaitsee Suomen keskiössä. Capital of Northern Scandinaviaksi määritelty pohjoisen pääkaupunki sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Oulun lentoaseman kehitys on huomattu; aseman nykyaikainen ilme, toimivuus ja palvelutaso ovat saaneet kiitosta. Lisäksi meillä on hyvät junayhteydet sekä toimiva maantieverkosto. Taloustilanne tuo haasteensa matkailutoimialaan Hotellinjohtaja Karvola tietää, että matkailu on toimiala, johon taloudellisella tilanteella on suuri heijastevaikutus. Matkailulla menee hyvin silloin kuin yrityksilläkin. Hyvinä aikoina yritykset käyttävät rahaa henkilöstön virkistyspäiviin 14

15 ja asiakastilaisuuksiin. Myös työmatkustus yrityksissä kasvaa. Kun taas ympärillä oleva talous on vaikeuksissa, matkailualan palvelut ovat ensimmäisten karsittavien palveluiden listalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan myös yksityisten käyttäytymiseen; palveluja käytetään entistä vähemmän, ja kun niitä käytetään, vaatimukset palvelujen tasolle ovat entistä korkeammalla. Asiakkaan kokemus onkin kaiken keskiössä, ja sen kokemuksen kasvattajat ovat menestyjien joukossa. Yhteistyöllä menestykseen Vaikka Oululla on matkailun kannalta hienot mahdollisuudet menestyä, Karvolan mukaan jatkuva kehitystyö kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla on tärkeää. Matkailupalveluiden tulee olla laadukkaita ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivia. Meille on päästävä helposti. Onnistuaksemme tarvitsemme kaikkien toimijoiden, niin matkailu- kuin muidenkin yritysten, yhteistyötä. Oulun Matkailu on hyvä esimerkki: se yhdistää useita matkailutoimijoita isommaksi kokonaisuudeksi ja linkittää palvelut asiakkaalle yhtenäiseksi palveluketjuksi. Uudetkin toimijat ovat tervetulleita Ouluun. Nämähän vain nostaisivat kiinnostavuuttamme matkailukohteena. Mitä paremmin onnistumme verkottumaan, sitä paremmin kilpailemme matkailijoiden sydämistä ja matkailijamääristä. Tarja Karvolan mielestä yhteistyö tarkoittaa myös yhteiskunnan tukea matkailuelinkeinon kehittymiseen. Apua tarvitaan esimerkiksi matkailupalvelujen kehittymisen mahdollistavien kaavaratkaisujen syntymiseen sekä monipuoliseen koulutustarjontaan, jolla varmistetaan ammattitaitoinen henkilökunta. Yritysten välisellä yhteistyöllä ja yhteiskunnan tuella pystymme vastaamaan haasteisiin ja onnistumaan Oulun matkailun kehittymisessä positiiviseen suuntaan. OULU RAAHE KEMINMAA ROVANIEMI KUUSAMO KAJAANI 15

16 TERVEYSTALO Työterveyskumppanuudella tuloksia Kuva: Aki Rask Tekemättömän työn kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 4-5 miljardia euroa. Tehokkaalla työkykyjohtamisella kustannuksia voitaisiin vähentää merkittävästi ja saavuttaa miljardisäästöt. Tässä työssä asiantunteva työterveyskumppani on kullan arvoinen. Terveystalo tuntee Oulun seudun yritykset ja niiden liiketoiminnan olosuhteet. 16 Heikki Kiiskilä, liiketoimintajohtaja

17 Panostukset työterveyteen tulisi nähdä suoraan yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavana investointina. Työterveyskumppanilta edellytetään tänä päivänä entistä laajaalaisempaa osaamista ja asiakkaan toimialan ja työn tuntemusta niin käytännössä kuin strategisella tasolla. Paikallisuus on valttimme ja valtakunnallisuus voimavaramme. Tunnemme Oulun seudun yritykset ja paikallisia työterveyden ammattilaisiamme on helppo lähestyä. Valtakunnallisena terveyspalveluyrityksenä toiminnassamme näkyy Terveystalon panostus laatuun ja toiminnan kehittämiseen. Voimme tarjota asiakkaillemme työelämän nykyhaasteita tukevat työterveyspalvelut, mutta myös monipuoliset yleis- ja erikoislääkäripalvelut sekä tutkimukset, leikkaukset ja toimenpiteet. Oulussa Terveystalolla on viisi toimipaikkaa, josta suurin on täyden palvelun lääkärikeskus-sairaala, kertoo Pohjois-Suomen alueen liiketoimintajohtaja Heikki Kiiskilä Terveystalosta. Asiakkaamme arvostavat sitä, että esimerkiksi tapaturmatilanteissa voimme hoitaa heidän työntekijänsä työkuntoon ilman turhia viivytyksiä. Sairauspoissaoloista kertyy iso kustannus. Panostukset työterveyteen tulisikin nähdä suoraan yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavana investointina. Tekemättömän työn kustannusvertailututkimukseen vuonna 2012 osallistuneiden 64 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Yksittäisissä yrityksissä kustannukset vaihtelivat yrityksestä riippuen 850 eurosta jopa euroon työntekijää kohden. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4 5 miljardia. Puhutaan siis varsin merkittävästä asiasta koko Suomen elinkeinoelämälle, kiteyttää Kiiskilä. Tehokkaalla työkykyjohtamisella ja työhyvinvointia lisäämällä tekemättömän työn kustannuksia pystyttäisiin vähentämään keskimäärin 27 %, jolloin vuosittainen kustannussäästö Suomessa olisi jopa 1,3 miljardia euroa. Tekemättömän työn kustannusvaikutuksia voidaan hahmottaa Terveystalo Kustannusanalyysin avulla. Se tuottaa kokonaiskuvan tekemättömästä työstä aiheutuvista keskeisistä kustannuksista ja niiden kehityssuunnasta. Kokonaiskuva auttaa vertailemaan oman organisaation kustannustasoa yleiseen sekä toimialan kustannustasoon, ja helpottaa poikkeamien löytämistä. Tiedon avulla kustannusten tasoon voidaan paremmin vaikuttaa. Työterveys- ja työhyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa on syytä hyödyntää työterveystoiminnasta saatavaa tietoa ja monipuolisia työkaluja. Näin toiminnasta tulee myös kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys, joka tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito-, sairaala- ja tutkimuspalveluja yli 60 paikkakunnalla lähes 150 toimipaikassa eri puolella Suomea. Terveystalo tarjoaa monipuolisia työterveyspalveluja yrityksille, yhteisöille ja julkiselle sektorille. Työterveyden asiakkaina on noin organisaatiota ja lähes työntekijää. Terveystalo vastaa 20 % suomalaisen työväestön työterveydestä. Työterveysjohtamisen työkalut Monipuolinen työterveysraportointi työkykyjohtamisen suunnittelun tueksi ja kokonaiskustannusten seurantaan. Terveystalo Terveyskyselyn avulla kartoitetaan työkyvyttömyyden, sairastuvuuden ja tuottavuuden riskejä. Terveystalo Sirius HR -järjestelmä on erityisesti keskisuurille ja suurille organisaatioille suunnattu tapa hallita kokonaisvaltaisesti sairauspoissaoloja ja johtaa työkykyä oikean tiedon perusteella. Terveystalo Työterveys Extranet helpottaa ja tukee yrityksen ja työterveyden välistä tietojen hallintaa ja soveltuu kaikenkokoisille yrityksille. Terveystalo Kustannusanalyysi antaa kokonaiskuvan tekemättömästä työstä aiheutuvista keskeisistä kustannuksista ja niiden kehityssuunnasta. Terveystalo Tuottavuusanalyysi antaa kokonaiskuvan yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta. Oma Terveys -verkkopalvelussa voi tarkastella omaan terveydentilaan liittyviä tietoja. 17

18 OULUN OP Ensimmäiset 100 vuotta: Oulun OP on jäsentensä omistama pankki Ensimmäinen pankkiautomaatti oli Oulun OP:n asiakkaiden käytössä jo 1970-luvun alussa. 18 Pankin edeltäjän, Oulujoen Osuuskassan ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Pikkaralan koululla.

19 Oulun OP:n Isonkadun konttori uudistui vuonna 2013, kun pankki- ja vakuutuspalvelut levittäytyivät Isoltakadulta Kirkkokadulle, Kalevankulmaan saakka. Uudistustyöt jatkuivat vielä 2014, kun Hallituskadun puolelle rakennettiin suoraa hissiyhteyttä pankista Kivisydämen pysäköintitiloihin. Yritys, jonka historia ulottuu itsenäistä Suomea edeltävään aikaan, on valtakunnallisessakin mittakaavassa hyvin harvinainen. Oulun OP:n syntyhetkellä sen perustajat asettivat tavoitteekseen ihmisten auttamisen rahoitusta järjestämällä. Tätä tehtävää pankki on menestyksekkäästi toteuttanut 100 vuoden ajan. Osuustoiminta syntyi 1800-luvun lopulla yhteiskunnallisen heräämisen ja itsenäisyysajattelun yhtenä ilmentymänä. Suomeen osuustoiminta saapui Saksassa opiskelleen Hannes Gebhardin mukana. Tämä Kemijärvellä syntynyt ja Oulussa koulunsa käynyt liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori onkin nimetty Suomen osuustoiminnan isäksi. Osuustoiminnan päämääränä oli yhdistää ihmisiä ja rakentaa heidän yhteisten hankkeidensa toteuttajiksi osuuskuntia. Osuustoiminnalla oli alusta alkaen kaksi tehtävää: toteuttaa isompia hankkeita, joihin yksittäisen ihmisen rahkeet eivät riittäneet ja toisaalta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kohottaa kansan sivistystä yhteisten asioiden hoidossa. Osuustoiminta-aatteen vaikutus kansan sivistykseen maaseudulla oli yhtäaikainen ja melkein yhtä voimakas kuin kansakoulu, paikoin suurempikin. Osuuskassojen nopea leviäminen ei ollut mikään erillinen ilmiö, vaan looginen osa osuustoimintaaatteen voittokulkua. Tarvittiin yhteisöllistä rahoittajaa, ja sitä tehtävää osuuskassat lähtivät menestyksekkäästi toteuttamaan. Kasvu vauhtiin sotien jälkeen Oulun Osuuspankin edeltäjä, Oulujoen Osuuskassa, syntyi Oulujoen varrella vuonna 1914, jolloin monet asiat olivat eri tavalla kuin mihin nykysuomalaiset ovat tottuneet. Oulun OP:n Satanen Oulun Osuuspankki 100 vuotta -juhlakirjan johdannossa kirjailija Jukka Ukkola toteaa, että kassa ei ollut perustettaessa vuonna 1914 aivan ensimmäisten joukossa, saati suurimpien, eikä sen kasvu lähtenyt varsinaisesti vauhtiin vielä silloinkaan, kun se muutti Oulujoelta Oulun kaupunkiin vuonna Vasta kun 1930-luvun alun pula-ajasta ja sodista oli selvitty, Oulun Seudun Osuuskassa alkoi varsinaisesti kasvaa. Lähiseudun osuuskassoja alkoi liittyä Oulun Seudun Osuuskassaan, ja jälleenrakennus sekä ja 1970-lukujen maaltamuutto toivat sille valtavasti uusia jäseniä ja asiakkaita. Vähitellen siitä muodostui yksi Suomen suurimmista osuuspankeista. Ja kun vielä Osuuspankkiryhmä laajeni ja vahvistui kokonaisuutena yhdistyessään Pohjola Vakuutuksen kanssa, Oulun Osuuspankista tuli alueen johtava täyden palvelun rahalaitos. Yhteiskuntavastuu osana liiketoimintaa Yhteiskuntavastuu on luonteva osa Oulun OP:n liiketoimintaa ja jokapäiväistä tekemistä. Käytännön työtä ohjaavat OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelma ja hyvän liiketavan periaatteet. Yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueet ovat paikallisuus ja yhteiskunta, eettinen liiketoiminta, tuotteiden ja palveluiden vastuullisuus, ympäristövastuu sekä vastuu sidosryhmistä. Yhteiskuntavastuutaan Oulun OP toteuttaa monin tavoin. Esimerkiksi kuluvana vuonna Oulun OP on jatkanut nuorten työllistämistä toimialueensa yhdistyksiin: kesällä pankin myötävaikutuksella työllistyy 50 nuorta. Juhlavuoden kunniaksi pankki lahjoittaa järjestämänsä konsertin lipputulot paikalliseen hyväntekeväisyyskohteeseen. Uusimpana yhteiskuntavastuuprojektina pankki on käynnistänyt yhteistyössä Oulun Seudun Setlementti ry:n Tyttöjen ja Poikien talojen kanssa Vauhtia elämään -projektin. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten selviytymistä yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Oulun OP oli jo viime syksynä mukana myös Yrityskylässä, joka on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Erinomaisten kokemusten rohkaisemana pankki on tulevanakin syksynä tiiviisti mukana luomassa pohjaa lasten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksille. Tämän alueen pankki Oulun OP kunnioittaa päämääriä, jotka sille 100 vuotta sitten asetettiin. Pankin toiminta-ajatuksena on edistää asiakkaidensa taloudellista menestymistä. Tuota tehtäväänsä se toteuttaa tarjoamalla asiakkailleen kilpailukykyisiä finanssipalveluja ja palkitsemalla asiakkuutensa keskittäneet asiakkaat OP-bonuksilla. Alue ja sen asukkaat ovat Oulun OP:lle tuttuja ja tärkeitä. Sen lisäksi, että pankki tarjoaa asiakkailleen kilpailukykyiset pankki- ja vakuutuspalvelut samasta paikasta, nämä hyötyvät monipuolisesti asiakkuutensa keskittämisestä. Osuuskunta yritysmuotona sekä osuustoiminta aatepohjana puolestaan luovat yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta. Ensimmäiset 100 vuotta ovat nyt takana. Samalta, terveeltä arvopohjalta Oulun OP ponnistaa seuraavaan 100 vuoteen. 19

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Olavi Kurola, Pohjolan Osuuspankki 14.2.2017 OP on asiakkaidensa omistama finanssiryhmä. Edistämme

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan kauppakamari

Länsi-Uudenmaan kauppakamari Länsi-Uudenmaan kauppakamari Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pkyritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamari. (Team Finland)

Kymenlaakson kauppakamari. (Team Finland) Kymenlaakson kauppakamari (Team Finland) 20.9.2016 4:30 team.finland.fi Julkisrahoitteisten toimijoiden rakenne todettiin hajanaiseksi ja siiloutuneeksi. Syntyi 36 toimintasuositusta. Kärjessä oli yhden

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

1.1. Alue- ja elinkeinopolitiikka

1.1. Alue- ja elinkeinopolitiikka Toimintasuunnitelma 2011 n strategiset painotukset ja päämäärät 1. Edunvalvonta ja vaikuttaminen 2. Kansainvälistymisen edistäminen 3. Palvelutarjonnan vahvistaminen 4. Julkisten tehtävien hoitaminen 1.

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot