JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO AMMATILLISTEN PERUS- TUTKINTOJEN YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTELUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Opetushallitus Lausuntopyyntönne OPH JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N LAUSUNTO AMMATILLISTEN PERUS- TUTKINTOJEN YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTELUONNOKSESTA Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kiittää mahdollisuudesta osallistua ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien kehittämiseen. Opetushallituksen lausuntopyyntö koskee perusteluonnoksen työelämälähtöisyyttä sekä yksilön ja työelämän osaamistarpeita ja osaamisen arviointia. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen JHL toteaa, että viestintä- ja vuorovaikutusosaamista käsittelevä tutkinnon osa on koostettu mielekkäällä ja monipuolisella tavalla. Viestintätaidoista JHL toivoisi tuotavan esiin vielä näkyvämmin lähdekriittisyyttä, opiskelijan kykyä arvioida tiedonlähteen luotettavuutta ja tiedon oikeellisuutta, johon liittyen yhtenä osaamisen arvioinnin kriteerinä olisi kyky erottaa tieto ja mielipide toisistaan. Sisällöllisesti nämä sopisivat viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alueen alle toiseen ja kolmanteen pakolliseen osaamistavoitteeseen (opiskelija osaa tulkita erilaisia tekstejä sekä hankkia ja arvioida tietoja eri lähteistä sekä tuottaa erilaisia tekstejä ja ilmaisee tunteita, ajatuksia, mielipiteitä ja käsitteitä). Lisäksi mielipiteiden ja tunteiden esittämiselle olisi hyvä löytyä selkeä arviointikriteeri jälkimmäisessä osaamisvaatimuksessa. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen JHL pitää hyvänä sitä, että matematiikan pakolliset osaamistavoitteet painottuvat talousmatematiikkaan ja ongelmanratkaisukyvyn ja loogisen päättelykyvyn kehittämiseen. Jotta varmistetaan, että pakollisen osan osaamistavoitteet eivät menisi päällekkäin perusopetuksen osaamistavoitteiden kanssa, olisi tarpeellista määritellä tavoitteet täsmällisemmin ja syventää osaamista. Esimerkiksi prosenttilaskennan kertaaminen ja syventäminen olisi tärkeää saada osaamistavoitteisiin. Tilastollisten tunnuslukujen tulkitseminen oman alan näkökulmasta on tärkeää. Olisi syytä harkita matemaattisten yhtälöiden siirtämistä valinnaisesta osasta pakolliseen osaan. Tärkein tavoite tulee olla se, että saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikassa, oppii luottamaan omiin kykyihin ja saa riittävän pohjan jatko-opinnoille. JHL toteaa että matematiikan valinnaisen osan osaamisvaatimukset menevät osittain päällekkäin pakollisen osan osaamistavoitteiden kanssa. 1

2 Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt JHL:n mielestä tiedon hankkiminen kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista ei ole riittävää varmistamaan kemikaalien turvallinen käyttö työelämässä. Osaamistavoitteet tulisi muuttaa muotoon perehtyy ohjatusti kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen JHL on huolissaan yhteiskunta- ja työelämäosaamista käsittelevän yhteisen tutkinnon osan pakollisten opintojen suppeista osaamistavoitteista ja laajuudesta. Aktiivinen kansalaisuus edellyttää moninaisia yhteiskunnallisia valmiuksia, jotka on hallittava koulutustaustasta riippumatta. Tämä on tunnustettu myös lainsäädännössä, jossa ammatillisen koulutuksen tärkeänä julkilausuttuna tavoitteena on opiskelijan kehityksen tukeminen yhteiskunnan jäsenyyteen. Ammatillisen koulutuksen yhteisiin pakollisiin tutkinnon osiin sisältyvä yhteiskuntatietojen ja -taitojen niukka tarjonta kasvattaa eroa lukion ja ammattikoulutuksen käyneiden välillä, sekä heikentää näin jälkimmäisten mahdollisuuksia osallistua mielekkäällä tavalla yhteiskunnalliseen toimintaan. Käytännössä suomalaista yhteiskuntaa ja siten aktiivista kansalaisuutta käsittelevät oppimistavoitteet muodostavat kolmanneksen kahden osaamispisteen laajuisesta, kaikille pakollisesta, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen pakollisesta osa-alueesta. Tämä jää kauaksi lukio-opiskelijoiden vastaavasta oppimäärästä ja kasvattaa siten lukio- ja ammattikoulu-opiskelijoiden tiedollista eriarvoisuutta. Siksi Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen pakollisten osaamistavoitteiden laajuutta (2 osp) tulisi kasvattaa, jotta ero lukion ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden yhteiskuntavalmiuksissa ei kasva vaan päinvastoin tasoittuu. Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen pakollisten osaamistavoitteiden suhteen JHL pitää onnistuneena sitä, että tavoitteissa ja osaamisen arvioinnissa painottuvat kansalaisen perusoikeudet ja -velvollisuudet sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Osaamisen arviointiin sisällytetty aktiivista kansalaisuutta koskeva osaamistavoite jää kuitenkin yleiselle tasolle. Osaamistavoitteisiin olisi perusteltua sisällyttää erilaiset yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vallankäytön muodot sekä kansalaisten, puolueiden ja järjestöjen rooli demokraattisina toimijoina. Aktiivinen kansalaisuus ei voi perustua vain yksilöperusteisten perusoikeuksien ja -velvollisuuksien tuntemiseen ja noudattamiseen vaan edellyttää myös kansalaisyhteiskunnassa vaikuttamista ja demokraattiseen toimijuuteen innostamista. Osaamistavoitteen saavuttamista arvioinnissa huomioitaisiin kyky hahmottaa demokraattinen osallistuminen moniulotteisena toimintana sekä valmius itsenäiseen ja aloitteelliseen vaikuttamiseen. Osaamistavoitteen yhteydessä olisi mielekästä käsitellä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja työelämävaikuttamisen perusteita, mahdollisesti oman ammattialan näkökulmasta. Tämä huomioitaisiin erikseen osaamisen arvioinnin kriteereissä. Pakollisiin osaamistavoitteisiin olisi myös aiheellista lisätä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvän tiedon hankintataidot sekä keskustelutaidot, jotka nyt on tiedonhankinnan osalta sisällytetty yksinomaan valinnaisen osa-alueen osaamistavoitteisiin. Tiedon analysoinnin sekä argumentaation taidot ovat keskeisiä, yleisiä valmiuksia moniarvoi- 2

3 sessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Arvioinnissa huomioitaisiin kyky kriittiseen tiedonetsintään ja rakentavaan yhteiskunnalliseen argumentaatioon ja keskusteluun. Työelämässä toimiminen Työelämässä toimimisen pakolliset osaamistavoitteet käsittävät työelämään hakeutumisen aina työnhakemisesta työsopimuksen solmimiseen ja työyhteisössä toimimiseen. Sinänsä erittäin tarpeellisen, ja tärkeitä teemoja sisältävän, osa-alueen näkökulma on kuitenkin painotetun yksilökeskeinen ja sivuuttaa pitkälti työelämän sosiaaliseen ulottuvuuden. Työyhteisössä toimimista lähestytään lähinnä työntekijän yksipuolisten velvollisuuksien kautta, ei vuorovaikutuksellisena toimintana ja viestintänä. Työpaikalla tapahtuva yhteistoiminta on keskeinen osa pohjoismaista työelämän toimintakulttuuria. Olisikin tarpeen, että työelämässä toimimisen pakollisen osa-alueen osaamistavoitteisiin sisällytettäisiin työpaikan yhteistoiminta, työyhteisön kehittäminen ja ristiriitatilanteiden käsittely. Oman alan keskeisen työlainsäädännön ja työehtosopimusten tuntemisen ohella työntekijän on kyettävä aktiivisesti kehittämään työyhteisön toimintaa yhteistoiminnallisesti sekä ratkomaan työyhteisön ristiriitatilanteita yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Siksi oman alan keskeisten työehtojen ja työoikeuksien ja -velvollisuuksien tuntemisen lisäksi opinnoissa olisi perehdyttävä työpaikan yhteistoimintaan ja luottamushenkilöiden rooliin työyhteisöjen ristiriitatilanteiden selvittäjinä. Osaamisen arvioinnissa opiskelijoilta edellytettäisiin aihepiirin yleistä tuntemista. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen pakollisissa osaamistavoitteissa korostuu JHL:n näkemyksen mukaan liikaa terveysnäkökulma hyvinvointinäkökulman jäädessä vähäisemmälle huomiolle. Työkykyyn vaikuttavat myös erilaiset sosiaaliset työyhteisössä ja esimiehen kanssa toimimiseen liittyvät näkökulmat. Nämä tulisi huomioida esimerkiksi lisäämällä ensimmäiseen osaamistavoitteeseen kiitettävään kriteeriin kohta ymmärtää työhyvinvoinnin muodostuvan yksilön itsensä lisäksi työyhteisöstä, esimiehen kanssa toimimisesta, turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä sekä työn sisällöistä ja osaamisesta, sekä osaa toimia parantaakseen työhyvinvointia omassa työssään. Toisessa osaamistavoitteessa kiitettävän arvosanan arviointikriteereiksi nostettaisiin seuraavat seikat: työntekijä ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa ottaa esiin työturvallisuuteen ja työn kuormitustekijöihin liittyvät havaintonsa, sekä tuntee esimiehen velvollisuudet edellä mainittujen kysymysten ratkaisemisessa. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen valinnaisissa osaamistavoitteissa JHL esittää huolensa terveys- ja liikuntanäkökulman painottumisesta entisestään. Työkykyyn liittyen olisi ensiarvoisen tärkeää tuoda esiin myös psyykkinen hyvinvointi ja ymmärrys siitä, että työkyky ja sairauden puuttuminen eivät ole sama asia. Muun muassa lepo, työstä irrottautuminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, sosiaaliset suhteet, työelä- 3

4 män pelisääntöjen ymmärtäminen, työyhteisötaidot, käsitys oman alan keskeisistä sopimuksista ja käytännöistä sekä oman ammattitaidon ylläpito ovat niin ikään tärkeitä työkykyä ja hyvinvointia ylläpitäviä osa-alueita, joita ei tämänhetkisessä perustutkintojen yhteisten osien luonnoksessa näy lainkaan työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen valinnaisissa osaamistavoitteissa. JHL ehdottaakin tämän osion muokkaamista edellä esitetyn mukaisesti. Yhteenveto - Viestintä- ja vuorovaikutusosaamista käsittelevään tutkinnon osaan JHL ehdottaa osaamiskriteereihin lähdekriittisyyttä sekä kykyä erottaa tieto ja mielipide toisistaan. Sisällöllisesti nämä sopisivat Viestintä- ja vuorovaikutus äidinkielellä -osaalueen alle. - Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen käsittelevän pakollisen osan tulee antaa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikassa sekä antaa riittävä pohja jatko-opinnoille. - Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt pakollisissa osaamistavoitteissa tulee tiedon hankkiminen kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista muuttaa muotoon perehtyy ohjatusti kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin. - Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen pakollisten osaamistavoitteiden laajuutta (2 osp) tulisi kasvattaa, jotta ero lukion ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden yhteiskuntaosaamisessa ei kasva vaan tasoittuu. - Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen pakollisten osaamistavoitteisiin olisi sisällytettävä erilaiset yhteiskunnallisen vallankäytön ja vaikuttamisen muodot sekä kansalaisten, puolueiden ja järjestöjen rooli demokraattisina toimi joina. Osaalueen puitteissa olisi mielekästä käsitellä myös suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja työelämävaikuttamisen perusteita, mahdollisesti myös oman ammattialan näkökulmasta. - Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen pakollisten osaamistavoitteisiin olisi syytä lisätä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvän tiedon hankinta- sekä keskustelutaidot. - Työelämässä toimimisen pakollisen osa-alueen osaamistavoitteisiin sisällytetään työpaikan yhteistoiminta, työyhteisön kehittäminen ja ristiriitatilanteiden käsittely. Oman alan keskeisten työehtojen sekä työoikeuksien ja -velvollisuuksien tuntemisen lisäksi opinnoissa olisi perehdyttävä työpaikan yhteistoimintaan ja luottamushenkilöiden rooliin työyhteisöjen ristiriitatilanteiden selvittäjinä. - Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen pakolliset ja valinnaiset osaamistavoitteet ovat JHL:n mielestä liian terveys- ja liikuntapainotteiset. JHL ehdottaa näiden osi oiden läpikäyntiä ja muun muassa työyhteisötaitojen, työelämässä toimimisen, oman 4

5 alan keskeisten sopimusten ja käytäntöjen tuntemuksen, työn ulkopuolisen hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen nostamista osaksi arviointikriteereitä. Lisätietoja: koulutustoimitsija Janne Hernesniemi puh Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Päivi Niemi-Laine puheenjohtaja Håkan Ekström toimialajohtaja 5