ARKTISUUS SEUTUKAUPUNKIPILOTTI
|
|
- Vilho Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARKTISUUS SEUTUKAUPUNKIPILOTTI
2 Sisällys: Sivu 1. JOHDANTO 4 2. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET OSATEEMOITTAIN Arktiset suurhankkeet Tavoitteet Toimenpiteet Arktisen teollisuuden ekosysteemi Tavoitteet Toimenpiteet Teollisuuden ekosysteemipilotit PILOTTIEHDOTUKSEN VASTAAVUUS ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Merkittävyys, innovatiivisuus, ketteryys Verkostoituminen ja yhteistyö YHTEYS KANSALLISIIN JA ALUEELLISIIN STRATEGI- OIHIN JA LINJAUKSIIN Pilottimenettelyn yhteys Suomen arktiseen strategiaan Pilottimenettelyn yhteys valmisteilla olevaan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan HANKKEEN ORGANISOINTI, OHJAUSRYHMÄ, RAHOI- TUS JA KUSTANNUKSET 17 2
3 Kemin Digipolis Oy Hakemus Tietokatu KEMI ARKTISUUS - SEUTUKAUPUNKIPILOTTI Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman "Haku seutukaupungeille tarkoitettuun pilottimenettelyyn" -kirje: Pilottimenettelyyn hakevat toimittavat mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelman. Seutukaupunkiverkosto on vuoden 2012 loppupuolelta lähtien hakenut menettelytapoja siihen, kuinka maakuntakeskusten ulkopuolella olevien elinvoimaisten, ketterien ja Suomen paikallishallinnon rakenteiden kannalta keskeisten seutukaupunkien roolia voidaan parantaa maamme alue- ja elinkeinopolitiikassa. Vuoden 2013 alun aikana asiasta käytiin neuvotteluja sekä järjestettiin yhteisiä valmistelutapaamisia TEM:n ja muiden ministeriöiden edustajien kanssa. Yhteistyössä tehtyjen valmistelujen perusteella TEM avasi haun seutukaupungeille tarkoitettuun pilottimenettelyyn. Suunnitelmia saapui määräaikaan mennessä viisi: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Kauhajoki ja Kurikka Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa Salo Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky Rauma Matkailun ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa Imatra Arktisuus Kemi Seutupilottimenettelyyn osallistuu alustavien suunnitelmien perusteella vähintään 36 kaupunkia. Valmistelussa olevat seutukaupunkipilotit ovat jalostuneet yhteisen valmisteluprosessin aikana ja ne muodostavat kokonaisuuden seutukaupunkikokoisten kaupunkien ja talousalueiden kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Viisi seutukaupunkipilottia muodostavat oman kokonaisuutensa, eivätkä ne ole päällekkäisiä tai kilpaile keskenään. Pilottien valmistelut on tehty pilottihankkeiden vetäjien yhteistyönä ja pilottien toteutuksen aikana tarkoitus on, että pilottien toimenpiteitä ja tuloksia jaetaan eri pilottien kesken. Joustavaa, herkästi reagoivaa ja tuloshakuista yhteistyötä tehdään siis sekä seutukaupunkipilottien kesken että suhteessa muuhun kansalliseen ja alueelliseen kehittämis- ja ohjelmatyöhön. 3
4 HAKEMUS SEUTUKAUPUNGEILLE TARKOITETTUUN PILOTTIMENETTELYYN ARKTISUUS SEUTUKAUPUNKIPILOTTI 1. JOHDANTO TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi Kemin kaupungin koordinoimaan seutukaupunkipilottia teemalla: "Arktisuus. Kemin kaupunki on siirtänyt Arktisuus -teeman jatkovalmistelun Kemin Digipolis Oy:lle. Kemin Digipolis Oy kuuluu Kemin kaupungin konserniin. Yhtiön omistavat Kemin kaupunki, Tornion kaupunki, Keminmaan kunta, Tervolan kunta, Simon kunta ja Oulun yliopiston tukisäätiö. ARKTISUUS pilottiin osallistuvat seutukaupungit Kemin kaupunki / Digipolis Oy Kemi-Tornion seutu Lieksan kaupunki Rauman kaupunki SEK Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Potentiaaliset pilottiin osallistuvat seutukaupungit Keskustelut pilottiin osallistumisesta on erikseen aloitettu Forssan, Kokkolan, Iisalmen ja Raahen seutukaupunkien kanssa, jotka ovat alueiden yritysprofiileiltaan ja kehitysteemoiltaan tunnistettu potentiaalisiksi sekä lisäarvoa tuoviksi kumppaneiksi. Arktisuus valittiin verkoston kantavaksi pääteemaksi, koska aihe on liiketoiminnallisesti ajankohtainen, Kemillä on kokemusta arktisista toiminnoista ja aihe on linjassa Suomen arktisen strategian 2013 kanssa. Arktisuus-seutukaupunkiverkoston tarkoituksena on koota yhteismitallista, yhdessä määritellyillä kriteereillä saatua, yritystietoa sisältävä kokonaisuus seutujen potentiaalisista toimijoista valituilla pilottitoimialoilla. Tätä tietoa hyödynnetään yhteisten kehitystarpeiden ja muiden toimenpiteiden määrittelyssä, joiden tavoitteena ovat yritysten vientitoiminnan edistäminen teeman kohdealueilla, erilaiset konkreettiset pilotit tai demot sekä näistä saatavan tiedon ja muista seutukaupunkipiloteista saatavan vertaistiedon hyödyntäminen teeman jatkojalostamisessa. Mahdollisia tuloksia ovat esimerkiksi merkittävä määrä yritysten tai yritysryhmien kehitysprojekteja, yritysten yhteenliittymät, veturiyritysten synnyttämien yritysverkostojen monipuolistuminen ja kasvaminen, uudet asiakaskontaktit sekä toimijoiden kansainvälistyminen. Konkreettiset yritysten kehitysprojektit hankkeistetaan ELY:n ja Tekesin rahoitusinstrumenteilla. Mahdolliset innovatiiviset paikalliset pilotit tai kansalliset kokeilut käynnistettäisiin erillisrahoituksella. Kemin Digipoliksen toimesta on luotu Partnerbook sähköinen verkostoitumistyökalu ( jonka ominaisuudet kuten yhteistyötila, räätälöitävät käyttöoikeudet ja yhteismitallisessa muodossa esitettävä yritystieto mahdollistavat kokonaisuuden hallinnoinnin 4
5 sähköisesti. Työkalu on alun perin rakennettu Fennovoiman aloitteesta ydinvoimalaprojektiin liittyvän toimittajaverkoston koontitarpeen pohjalta ja sen toimivuutta on ollut kehittämässä sekä pilotoimassa vajaa 50 yritystä. Esimerkkinä mainittakoon Partnerbookin etusivulle päivittyvät rsssyötteenä kaikki ruotsalaisen kaivosjätti LKAB:n merkittävät tarjoukset. Seutukaupunkikumppanien kanssa käytyjen neuvottelujen ja jatkokehittelyn pohjalta, päädyttiin Arktisuus-teeman täsmentämiseen seuraavasti: ARKTISUUS Pääteema jakautuu kahteen osateemaan: 1. Arktiset suurhankkeet 2. Arktisen teollisuuden ekosysteemi Globaali mielenkiinto arktisia alueita kohtaan on erityisesti mielenkiintoa arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Mm. Fennoskandian alueella tehdään erittäin merkittäviä investointeja luonnonvarojen jalostamiseksi sekä niihin liittyvän infrastruktuurin kehittämiseksi. Tämän kehityksen myötä suomalaisilla investointiratkaisuja toimittavilla yrityksille on avautunut uusia mahdollisuuksia, mutta myös suuria haasteita markkinoille pääsemisessä. Osateemalla Arktiset suurhankkeet edistetään suomalaisten yritysten pääsyä arktiseen investointimarkkinaan. Osateemalla 2. Arktisen teollisuuden ekosysteemi edistetään suomalaisten yritysten kehittymistä kansainvälisiksi kestävän kehityksen teknologia-, palvelu- ja ratkaisutoimittajaksi ja toimijoiksi. Kokonaisuutena Arktisen teollisuuden ekosysteemi -osateemassa pyritään entistä parempaan arktisten olosuhteiden hallintaan ja teollisuuden materiaalivirtojen hyödyntämiseen. Arktinen olosuhdeosaaminen on sisään rakentunut erityisosaamisalue suomalaisessa teollisuudessa ja sen palveluyrityksissä. Pohjoisten alueiden luonto on herkkää ja etäisyydet pitkiä, energia- ja materiaalitehokkuus ovat kannattavan ja kestävän toiminnan edellytyksiä. Tähän tähdätään teollisen tuotannon sivuvirtojen hallinnalla mm. korvaamalla arktisen alueen infrastruktuurin rakentamisessa neitseellisiä luonnonvaroja uusiomateriaaleilla (parantaa usein myös tuoteominaisuuksia) ja mahdollisella symbioosituotteiden kehittämisellä. Projektihallinto on osateemojen yhteinen ja siihen sisältyy seutukaupunkien verkoston koordinointi, yritysverkoston kokoaminen, yritysten luokittelukriteerien määrittäminen ja hyödyntäminen sekä toimenpiteiden aikatauluttaminen ja toimenpiteiden välisten synergioiden hyödyntäminen. Kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi nämä osiot kuitenkin listataan myös erillisinä osateemoissa. Kemi-Tornio alueen ja seutukaupunkikumppanien yritysverkostoista on hakemuksen valmisteluvaiheen keskusteluissa alustavasti arvioitu löytyvän noin 80 potentiaalista yritystä teeman toimenpiteisiin. Teeman yrityslähtöisyys ja tavoitteellisuus liittyen erilaisiin pilotteihin on parhaiten toteutettavissa kohtuullisen kokoisella yritysryhmällä, jotta toimenpiteet toteutuvat mahdollisimman laadukkaina. Osallistuvia yrityksiä ei rajata hankkeesta niiden sijainnin perusteella suhteessa teeman kumppaneihin vaan halukkaat uudetkin yritystoimijat ovat tervetulleita, itseisarvo teemassa 5
6 ei ole kumppanimäärän ja yritysverkoston kasvattaminen vaan laadukkaat pilotointitoimenpiteet suhteessa yritysten ja kumppanien odotuksiin. 2. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET OSATEEMOITTAIN 2.1 Arktiset suurhankkeet Kohdemarkkinat Pohjois-Norja, Pohjois-Ruotsi, Luoteis-Venäjä Investoinnit kohdealueella, erityisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen: offshore, kaivokset, teollisuus (prosessi- ja elintarviketeollisuus) ja infrastruktuurin rakentamiseen (rakentaminen, infrarakentaminen ja logistiikka) liittyvät investoinnit Jokainen kohdemarkkina vaatii oman erityisosaamisensa sekä välittäjänä toimivalta asiantuntijalta että vientiin pyrkivältä yritykseltä. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan kriteerit, joiden avulla voidaan tunnistaa kansainvälistymishaluisten ja -kykyisten yritysten toiminnan taso sekä kypsyys ja tavoitetila suhteessa kohdemarkkinoiden vaatimuksiin ja haastavuuteen. Kriteerien pohjalta yritykset sijoitetaan kuvan 1. kaltaiseen matriisiin, jolloin eritasoiset ja eri markkinoille suuntautuvat toimenpiteet kohdistuvat mahdollisuuksien mukaan juuri oikealle yritysryhmälle. Tällä vältetään resursseja tuhlaava jokaiselle jotakin, ei kenellekään mitään -tyyppinen toiminta ja mahdollistetaan laadukas täsmätoiminta verkoston sisällä. Oletettavasti myös eri matriisin lokeroissa olevilla yrityksillä on havaittavissa samanlaisia kehitys- sekä muita tarpeita (osaaminen, kielitaito, avainhenkilöt, verkostoituminen, kumppanit, rahoitus jne.) ja tällä työllä voidaan osaltaan parantaa koulutusten ym. laatua sekä alueellista saatavuutta. Samalla tavalla kuin panostetaan yrityksiin, on myös satsattava parhaiden asiantuntijoiden löytämiseen liittyen yrityksille ovien avaamiseen kohdemarkkinoilla. Etenkin Pohjois-Norjan offshore ja Luoteis-Venäjän markkinoille yleensä ei ole tarjolla liikaa hankintaketjun tuntevia toimijoita. Samaiset asiantuntijat ovat myös hyviä resursseja hankitun investointitiedon analysoinnissa ja toimenpiteiden ajoituksessa. Toinen potentiaalinen tapa päästä sisään haastaville markkinoille on markkinoilla jo toimivien tähtiyritysten vanavedessä eli veturiyritysten verkostossa. Etenkin öljy- ja kaasualalle tämä voisi olla toimiva reitti. Myös tähtiyritysten välisen yhteistyön edistäminen kuuluu hankkeen painospistealueisiin alueisiin, koska toiminnassa on nähtävissä potentiaalia mataloittaa markkinoillepääsyn kynnystä sekä samaan aikaan tarjoutuu mahdollisuus suurempien ja laadukkaampien kokonaisuuksien tarjoamiseen Tavoitteet: Tunnistetaan seutukaupungeittain kansainvälistymiskykyiset ja kansainvälistymishaluiset yritykset sekä niiden kyvykkyyden taso luoduin luokittelukriteerein Luodaan kansainvälistymiskykyisten ja kansainvälistymishaluisten yritysten toimijamatriisi, josta käy ilmi yritykselle sopiva vientimarkkina(t), potentiaalinen viennin toimiala tai -alat ja yrityksen oma kyvykkyyden taso luoduin luokittelukriteerein Tehdään eritasoisia aktivointitoimenpiteitä eri yritysluokitteluportfolioissa oleville yritysryhmille: 1. Yritykset kasvun kynnyksellä ja herättely-infot, 2. Potentiaaliset kansainvälistyjät ja fact finding - tapahtumat, 3. Tähtiyritykset ja konkreettiset myyntimatkat ja tilaisuuksia pyritään järjestämään webinaareina 6
7 Luodaan konseptit: 1. Yritysten arktisen erityisosaamisen tunnistamiseksi ja 2. Arktisen olosuhdeosaamisen tuotteistamiseksi ja brändäämiseksi Tuodaan seutukaupunkiverkoston yhteistyökumppaneiden käyttöön ajantasainen investointitieto Synnytetään tämän koordinaatiohankkeen avulla konkreettisia kehittämishankkeita yrityksille ja yhteistyöverkostolle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kunkin kaupunkiseudun ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa. Arktiset suurinvestoinnit -osateeman toimenpiteet johtavat mahdollisesti hyvin nopeasti yritys- tai yritysryhmäkohtaisiin kehittämistoimiin, joita voidaan edistää, tehostaa ja nopeuttaa erittäin merkittävästi ELY-keskusten rahoitusinstrumenteilla. Myös yritystietoon ja - tarpeisiin liittyvän informaation jouheva liikkuminen viranomaisten ja kehittäjien välillä tuottaisi huomattavia synergiaetuja Toimenpiteet: Seutukaupunkien verkoston koordinointi sekä yhteisten sekä seudullisten toimenpiteiden suunnittelu ja seuraaminen Kohdeyritysten tunnistaminen seuduittain esim. Teollisuus- ja kaivospalveluyritykset, infra- ja talorakentamisen yritykset Kriteerinä kyky ja halu toimia kansainvälisessä arktisessa investointimarkkinassa Määritellään luokittelukriteerit kohdeyrityksille Kriteerit luodaan hankkeen alkuvaiheessa Vertaistiedon hyödyntäminen Rauman Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotin kanssa rinnakkain Esimerkki kohdeyritysten luokitteluksi Tähtiyritykset (toimivat jo tai on näyttöä kansainvälisestä liiketoiminnasta) Potentiaaliset (konsepti mahdollistaa kansainvälisen liiketoiminnan, näyttöä kotimaassa) Kasvun kynnyksellä (tunnistettu potentiaali, mutta ei kansainvälistymisvalmiuksia, paljon kehittämistarpeita) Tuloksena syntyy yritysmatriisi, jossa yritysten halua ja kykyä olla mukana arktisissa investoinneissa verrataan ennakoituun liiketoimintapotentiaaliin lähialueilla toimialoittain 7
8 A r k t i s u u s Pohjois-Ruotsi Pohjois-Norja Luoteis-Venäjä Teollisu us Kaivos Infra Teollisu us Offshor e Kaivos Infra Teollisu us Offshor e Kaivos Infra Tähtiyritykset Potenti aaliset Kasvun kynnyk sellä Kuva 1. Malli yritysmatriisista (teollisuus = prosessi- ja elintarviketeollisuus, offshore = öljy ja kaasu, infra = rakentaminen, infrarakentaminen ja logistiikka) Määritellään eritasoiset aktivointitoimenpiteet eri yritysluokitteluportfolioissa oleville yritysryhmille Esim. 1. Yritykset kasvun kynnyksellä ja herättely-infot, 2. Potentiaaliset kansainvälistyjät ja fact finding -tapahtumat, 3. Tähtiyritykset ja konkreettiset benchmarkkausmatkat ja tilaisuuksia pyritään järjestämään webinaareina Esille nousseisiin kehittämis- ja muihin tarpeisiin liittyvät toimenpiteet Esim. ELY-keskusten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen ja koulutukset Lopullisena tavoitteena käytännön pilotit ja demot erillisrahoituksella Asiantuntijakartoitus liittyen yritysten kansainvälistymiseen valituilla markkinoilla Esim. Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän offshore-markkinat tuntevat toimijat vuoden 2013 tilanteessa ovat vähissä Kohdeyritysten arktisen olosuhdeosaamisen tunnistaminen ja konseptointi Yrityskohtaisesti tai yritysryhmäkohtaisesti 8
9 Valitut caseyritykset: Lieksa, Rauma, Suupohja ja Kemi-Tornio seutu yhteensä 5-8 kpl Tunnistettujen menestyskonseptien monistamisen mallintaminen (konseptin menestystekijät sovitettava kohdeyrityksen toimintakulttuuriin sen sijaan, että yritetään siirtää kulttuuri caseyrityksestä) Kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen ja esittäminen kohdeyrityksille (voi olla yrityskohtaisia ja/tai yritysryhmäkohtaisia sekä seudullisesti toteutettavia ja valtakunnallisesti toteutettavia) Yritysten välinen verkostoituminen ja yhteenliittymien edistäminen Sisältäen myös yrityksille tarvittaessa täsmäkumppanihakua seutukaupunkikumppanien yritysverkostoista Investointitiedon seuranta ja tiedon jakaminen Ostetaan investointitieto ulkopuoliselta palveluntarjoajalta (potentiaalisia toimittajia voisivat alustavasti olla esim. RPT Docu, Barentskeskus Finland tmv.) Arktinen olosuhdeosaaminen on sitä, että ihmiset, koneet, laitteet, yritykset, infrastruktuuri, koko yhteiskunta osaa toimia kylmän ja talven olosuhteiden lisäksi erittäin suurissa olosuhdevaihteluissa. Ihmisten täytyy pystyä toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti. Koneiden, laitteiden, teollisuuslaitosten pitää toimia äärimmillään 85 celsius asteen lämpötilan vaihteluissa ( ), erilaisissa sateissa ja tuulissa (vesisateesta, jäätävään tihkuun ja lumipyryyn), suurissa kosteusvaihteluissa sekä maksimaalisessa valon vaihteluissa (yötön yö vs. kaamos). Arktinen olosuhdeosaaminen on kokonaisvaltaista olosuhteiden hallintaa ja hyödyntämistä. Erityisenä haasteena yrityksillä on tunnistaa, kehittää ja konseptoida arktisia erityisvahvuuksiaan uudeksi liiketoiminnaksi. 9
10 A r k t i s u u s Investointifakta Arktisen olosuhdeosaamisen caset Yritysten luokittelu Asiantuntijoi den kartoitus Kehittämistoimenpiteiden määrittely Aktivointi: tilaisuudet Kohdeyritysten tunnistaminen Määritellään luokittelu kriteerit Yhteenliittymät Yritysryhmien hankkeet Erillisrahoitus Yrityshankkeet Kuva 2. Arktiset suurhankkeet osateeman etenemisen kuvaus 2.2 Arktisen teollisuuden ekosysteemi Arktisen teollisuuden ekosysteemi -osateema on rakennettu suurteollisuuden vahvan kysynnän pohjalta ja samassa yhteydessä havaittuun palveluntarjoajien puutteeseen toimialalla etenkin arktisella alueella. Niin teollisuudessa kuin myös yhdyskunnissa syntyy tuotannon ja muiden toimintojen sivutuotteina virtoja, jotka ovat tuotteistettavissa sivutuotteiksi tai hyödynnettävissä nykyistä paremmin myös jätestatuksen omaavina. Suurilla toimijoilla on tahtotila keskittyä ydinliiketoimintaansa ja tämä luo kysyntää innovatiivisille palveluyrityksille, jotka voisivat uusilla teknologioilla, uusilla toimintakonsepteilla ja tuotteistetuilla palvelupaketeilla luoda uusia ekoliiketoiminta-alueita teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirroista. Kun uusi konsepti saadaan luotua ja integroitua yhteen globaalin teollisuustoimijan yksikköön, on se pienillä muutoksilla monistettavissa myös muihin toimipaikkoihin sekä vastaavanlaisille toimijoille globaalisti. Sivuvirtojen hyödyntäminen on suurelta osin myös olosuhteiden ja aineominaisuuksien tuntemusta sekä hallintaa. Jokaisella tuotannon sivuvirralla on omat erityispiirteensä ja ominaisuutensa, jotka vaihtelevat esimerkiksi materiaalin jäähdytyslämpötilan ja varastointipaikan olosuhteiden mukaan. Olosuhdeosaamisella voidaan siten mm. parantaa ja muokata sivuvirran ominaisuuksia sekä parantaa käsittelyprosessin saantoa tai ainakin taata prosessin toiminta muuttuvissa olosuhteissa. Arktinen olosuhdeosaaminen, myös sivuvirtojen hyödyntämisessä, on tunnistamista ja 10
11 tuotteistamista vaativa sekä tätä kautta mahdollinen kilpailuetu yritysten toiminnassa ja kansainvälistymisessä. Parhaimmillaan olosuhteiden hallinnalla on erittäin positiiviset vaikutukset prosessien materiaali- ja energiatehokkuuteen, kun esimerkiksi lopputuotteen ominaisuuksia voidaan parantaa nopealla jäähdytyksellä talvipakkasessa sekä samalla epäkurantin tavaran määrä minimoituu. Osateeman puitteissa ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa seutukaupungeille vertaistietoa muiden alueiden konsepteista, yhdistää teollisuuden tarpeet ja innovatiiviset palvelutoimijat sekä muodostaa toimivia yritysverkostoja myös seutukaupunkikumppaneiden välille. Lisäksi osateemassa on tarkoitus etsiä parhaita malleja yhteistyössä Suupohjan Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit - teemaverkoston kanssa, mm. siitä miten kunnat voivat edistää innovatiivisia vihreitä hankintoja ja luoda edelläkävijämarkkinoita. Osateeman pohjatyö liittyen seutukaupunkien sivuvirtojen, ekolokeroiden ja veturitoimijoiden kartoittamiseen tehdään seutukaupunkien omilla resursseilla tai hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa. Kemi-Tornion seudulla ja Raumalla tällainen sivuvirtojen ja toimijoiden kartoitustyö on käynnistymässä. Seuraava vaihe on sitten potentiaalisten hyödyntämiskohteiden sekä innovatiivisten palveluyritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien eli ekolokeroiden tunnistaminen ja myös tämä vaihe suoritetaan seutukaupunkitoimijoiden omilla resursseilla. Yhteisellä koordinaatiolla voidaan edistää Sitran ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä liittyen esimerkiksi Sitran NISP (National Industrial Symbiosis Programme) -konseptin hyödyntämiseen sivuvirtojen ja ekolokeroiden tunnistamisessa sekä yhteismitallisen tiedon keräämisessä. Tämä toimintatapa mahdollistaa omalta osaltaan myös seutukaupunkikumppanien verkostojen ulkopuolelta tulevien yritysten liittymisen kokonaisuuteen. Raumalla Sitran NISP - konseptin mukainen työpaja järjestettiin ja tätä vertailutietoa voidaan hyödyntää ja jalostaa yhteisissä jatkotoimenpiteissä. Osateemassa tätä kerättyä tietoa koostetaan sekä toimijoita verkostoidaan keskenään ja samassa yhteydessä kerätään tietoa parhaista käytännöistä eri alueilla. Kohdemarkkina teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirtojen hyödyntämisen suhteen yleensä seudullinen koska logistiikka rajoittaa kannattavaa hyödyntämisetäisyyttä, mutta kuten aiemmin todettua, niin palveluratkaisujen suhteen kohdemarkkinat ovat parhaimmillaan globaalit Tavoitteet: Löytää teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirroille uusia hyödyntämiskohteita Koota potentiaaliset toimijat ja sivuvirtojen tarjoamat mahdollisuudet seutukaupungeissa sekä niiden ympäristössä yhdeksi kokonaisuudeksi Edistää palveluyritysten uuden liiketoiminnan kehittymistä sivuvirtojen hyödyntämisen ympärille vertailutiedon ja benchmarkkauksen avulla Tarjota seutukaupunkitoimijoille mahdollisuuksia (eko)imagonsa parantamiseen ja ekoinnovaatioiden hyödyntämiseen sekä edelläkävijämarkkinoiden luomiseen yhteistyössä Suupohjan kanssa Luoda kumppanuuksia hyödyntämällä eri seutukaupunkien osaajia ja osaamista 11
12 Konkreettisen pohjan luominen yhteistyölle yhteismitallisen tiedon avulla liittyen sivuvirtoihin ja parhaisiin hyödyntämiskäytäntöihin, lopputuloksena esim. benchmarking-tiimi, vapaamuotoinen yhteistyöryhmä tai muu foorumi yhteistyössä Suupohjan ja Rauman teemojen kanssa Kemin, Suupohjan ja Rauman seutukaupunkipilotti-verkostoista on alustavan kartoituksen perusteella löydettävissä hyvin ristiin hyödynnettävää osaamista: Kemi ja teollisuuden sivuvirrat + käytännön hyödyntäminen, Suupohja ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat + logistinen osaaminen, Forssa ja yhdyskuntajäte + logistinen osaaminen, Rauma ja kierrätysteknologia + hiilineutraalit kunnat (HINKU), Salo ja kestävä kaavoitus, Forssa ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen + jätelogistiikka, Lohja (& Rauma) ja vesiosaaminen, Kannus (& Kaskinen) ja metsiin sekä muihin bioraaka-aineisiin liittyvä osaaminen, joista on synnytettävissä hyvä benchmarking-tiimi tai muu vastaava foorumi Toimenpiteet: a. Verkoston kokoaminen ja koordinointi a) Teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirtojen koostaminen olemassa olevan tai muilla resursseilla kerätyn tiedon pohjalta Työpajat tiedon kokoajina ja levittäjinä b) Potentiaalisten pk-yritysten koostaminen seutukaupunkien tietojen pohjalta ja yritysten arviointi mahdollisuuksien mukaan ensimmäisessä osateemassa luoduin kriteerein c) Muiden veturitoimijoiden listaaminen alueilta: teollisuus, asiantuntijat ym. d) Investoinnit: ennakointi, mukanaolo, lisäarvon tuotto Ennakkosuunnittelu ja valmistautuminen investointikohteissa, joissa syntyy sivuvirtoja tai jotka voivat mahdollisesti hyödyntää olemassa olevia sivuvirtoja Mahdollisessa aikaisessa ratkaisuiden tarjoaminen osaksi investoinnin projekti- ja prosessisuunnittelua Tilanteen päivittäminen tasaisin väliajoin Alueella olevan sivuvirran hyödyntäminen uuden tuotannon raaka-aineena (tarkastelu mitä lisäarvoa alue voi tuottaa investoinnille) b. Tunnistetaan ekolokerot ja edistetään edelläkävijämarkkinoita vertailutiedon pohjalta a) Liiketoimintamahdollisuudet palveluyritysten näkökulmasta Osaaminen Palvelut Tuotteet ja teknologia Toimintatavat ja menetelmät Potentiaaliset sivuvirrat ja saatavuus Uudet liiketoimintakonseptit Yhteistyömallit teollisuuden kanssa Yhteistyömallit partneriverkoston kanssa 12
13 b) Hyödyntämismahdollisuudet Symbioosituotteet Asiakkaiden tarpeet c) Edistetään edelläkävijämarkkinoita yhteistyössä seutukaupunkitoimijoiden kanssa Innovatiiviset hankinnat (esim. elinkaarilaskenta arviointiperusteena) Kestävä kaavoitus ja uudet luvitusratkaisut c. Potentiaalisten palvelutoimittajien verkostoituminen Yritysten välinen verkostoituminen ja yhteenliittymien edistäminen d. Benchmarking: uudet teknologiat (BAT) ja innovaatiot Pyritään järjestämään yhteinen foorumi yhteistyössä seutukaupunkikumppanien kanssa e. Mahdolliset hyödyntämiset esteet Olosuhteiden hallintaan liittyvät ongelmat Muut ongelmat Teollisuuden ekosysteemipilotit Kemi-Tornion seudulla tiiviillä 30 kilometrin säteellä toisistaan toimii globaalillakin tasolla ainutlaatuinen metsä-, teräs- ja kaivosteollisuuden keskittymä, joka tarjoaa erinomaisen innovaatioalustan symbioosituotteiden ja teollisen ekosysteemin arktiseksi pilottialueeksi. Innovaatiopotentiaalia lisää alueella syntyvä vuotuinen n tonnin sivutuotevirta sekä merireitti tuotteiden hyödyntämisalueen laajentamiseksi. Kaupunkiseutu, jossa toimii kokoon suhteutettuna erityisen paljon osaamis- ja teknologiaintensiivisiä teollisuuden palveluyrityksiä luo potentiaalisen pohjan uusien eko- ja palveluinnovaatioiden syntymiselle, kaupallistamiselle ja viennille. Teollisuusvirtojen pohjalta on jo syntynytkin innovatiivisia vientituotteita ja uusia mahdollisuuksia tuotteistukseen on tunnistettu. Tämän pilottikohteen ympärille pyritään pitkäjänteisellä kehitys- ja yhteistyöllä luomaan Arctic cleantech -konsepti. Suupohjan seutukunnalla Honkajoella on 1980-luvulta asti toiminut eläinperäisiin sivutuotteisiin erikoistunut toimijaverkosto. Lihantuotannon sivutuotteiden sisältämät valkuainen, ravinteet (fosfori ja typpi) sekä energia (rasva) saadaan prosessissa talteen ja hyödynnetään rehun valmistuksessa, lämpö- ja sähköenergian tuottamisessa sekä biodieselin valmistuksessa. Myös prosessin ylijäämälämpö hyödynnetään kasvitarhoilla. Tämän symbioosimaisen toimintamallin kokemusten hyödyntäminen elinkaarensa alkuvaiheissa olevissa muissa pilottikohteissa toisi hyvää vertailutietoa sekä kehittämismallia tulevaisuuteen. Toisaalta myös esimerkiksi teollisuuden integraateista voi löytyä kehittämisideaa Honkajoelle. 13
14 Raumalla on käynnistymässä sivutuotevirtojen ja toimijoiden kartoitus. Jos Kemi-Tornio seudun pilotointiin tehty esiselvitys toimii vertailukohtana, niin kartoituksessa tulee hyvin todennäköisesti löytymään yksi tai useampia kiinnostavia pilotointikohteita, joista hankkeen aikana prosessin edetessä valitaan konkreettinen kohde pilottimenettelyyn. Vastavuoroisesti muut kumppanit voivat hyödyntää Rauman ja LOURA-alueen kokemuksia liittyen pidettyyn Sitran NISP -työpajaan. Lieksan osalta on selvityksessä mahdollisuus pilottiin liittyen Pankakosken kartonkitehtaan Pankaboard Oy:n sivuvirtoihin. - Maailmanluokan asiakkaat - Innovaatioalusta Seudullinen TEOLLINEN PILOTOINTI- YMPÄRISTÖ - Vaativat olosuhteet - Sivuvirrat (jäte vai hyödyke?) A r k t i s u u s Lupaviranomai nen Palautetaan omaan prosessiin Intressi: -Kestävä kehitys YHDYSKUNNAT: - Resurssitehokkuus -Yhdyskuntajäte -Jätteiden minimointi - Luvitetut -Sivuvirtojen kaupallistaminen pilottiympäristöt Resurssiviisas yhdyskunta Myydään hyödykkeeksi Kaatopaikalle Ratkaisut ja palvelut Uudet symbioosituotteet TKI KOULUTUS: -Aalto, Oy, LY, LAMK - Sektoritutkimuslaitokset - ammattiopistot Paljon fraktioita Ketterä YVA- ja luvitusprosessi ARKTISET TEOLLISUUS- JA EKOSYSTEEMI- PALVELUYRITYKSET TULOS: -Uudet konseptit, palvelut -Uudet symbioosituotteet - Olosuhdeosaaminen - Kilpailukyky, vienti - Vetovoima Invest EDELLYTYS: -Arktinen olosuhdetestaus - Elinkaariajattelu - LEAN Kuva 3. Arktisen teollisuuden ekosysteemin kuvaus 14
15 3. PILOTTIEHDOTUKSEN VASTAAVUUS ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 3.1 Merkittävyys, innovatiivisuus, ketteryys Arktisuus-pilotti on ajankohtainen ja vauhdittaa merkittävänä avauksena osaltaan kansallisen strategian toteutumista. Pilotti kytkeytyy myös maakunnallisiin ja ylialueellisiin kehittämisteemoihin. Yrityslähtöisyys on teemassa sisäänrakennettuna, koska toimenpiteet on luotu seutukaupunkien yrityspalautteen pohjalta. Seutukaupunkien kokoluokka tuottaa ketteryyden edun, koska ne ovat sopivan kokoisia pilottialueita. Seutukaupungit toimivat kaupungin ja maaseudun rajapinnassa tarjoten monipuolisia innovaatioalustoja ja niiden toimijat ovat innostuneita, sitoutuneita eivätkä liian byrokraattisia. Pilottiverkosto voi toimia joustavasti, jolloin suuntaa voidaan tarpeiden pohjalta joustavasti muuttaa. Arktisuus teeman seutukumppanit ja niiden koordinoimat pilottimenettelyt muodostavat järkevän kokonaisuuden ja täydentävät hyvin toisiaan. 3.2 Verkostoituminen ja yhteistyö Arktisuus-pilotti vahvistaa kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä. Pilottimenettelyn kokemusten jakaminen ja parhaiden käytäntöjen benchmarkkaus laajemmassa seutukaupunkiverkostossa voisi tapahtua Suupohjan ja Rauman teemaverkostojen kautta verkosto-verkostossa -konseptilla tuomalla oleellinen tieto näiden verkostotoimijoiden tykö. Luonnollinen INKA -kytkös täsmällisesti määritetyn teeman kautta tulisi Porin offshore-toiminnan kautta kytkeytyen näillä näkymin kiinteästi Tampereen INKA:an Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Pilotin edustajat ovat keskustelleet aiheesta useampaan otteeseen Porin edustajien kanssa ja keskustelevat myös jatkossa yhteistyöstä sopivien INKA -toimijoiden kanssa. Kansalliset ja kansainväliset yhteydet on luotu ja luodaan Sitran Teolliset symbioosit -ohjelman, Aalto yliopiston Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmän, Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kautta. Kahdella viimeksi mainitulla on Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan osalta laajaa yhteistyötä Luulajan teknillisen yliopiston ja syventyvää yhteistyötä Tromssan sekä Trondheimin teknillisen yliopiston kanssa. Lisäksi yhteistyö on tarkoitus myös luoda CEE:n (Centre for Environment and Energy) kanssa, jonka päävastuutaho on myös Oulun yliopisto. 4. YHTEYS KANSALLISIIN JA ALUEELLISIIN STRATEGIOIHIN JA LINJAUKSIIN 4.1 Pilottimenettelyn yhteys Suomen arktiseen strategiaan 2013 Otteita Suomen arktisesta strategiasta 2013: 4 Suomen arktinen liiketoiminta 4.1 Arktiset liiketoimintamahdollisuudet Arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteet: Luoda uusia mahdollisuuksia ja olla mukana liiketoiminnalle avautuvan arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehittämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet 15
16 Toimet: Ohjata taloudellisia toimia arktisella alueella yhtenäisellä, ennakoitavalla ja vankalla sääntelyllä Pitää suomalaisen liiketoiminnan kilpailukyvyn ja vahvuuksien uusina lähtökohtina ympäristötavoitteiden ja ympäristön asettamien reunaehtojen sekä kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja tukevia ratkaisuja Huomioida ja hallita liiketoiminnan ympäristöriskit Toteutetaan erikseen määriteltävät kansainväliset kehityshankkeet, joilla lisätään tietoa arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksista ja parannetaan yritysten kilpailukykyä ja markkinoille pääsyä. TEM Arvioidaan arktisen alueen liiketoimintapotentiaali vuoteen 2030 asti. Arviointiin sisällytetään investointisuunnitelmat ja keskeiset hankkeet sekä hankekokonaisuudet Suomen lähialueilla. TEM Kohdistetaan asiantuntemusta ja ohjeistusta sekä suunnataan viranomaisresursseja kansainvälisen kaupan esteiden purkamiseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja riskienhallintaan osaamisen ylläpitämiseen sekä eri tahojen välisiin sujuviin yhteyksiin. TEM, YM, MMM, UM Kannustetaan yrityksiä ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan. TEM, VNK Taloudellisen hyödyntämisen tavoitteet: Toimet: Tunnistaa avautuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osata hyödyntää arktinen osaaminen taloudellisesti. Viedään arktinen osaaminen yhdeksi Team Finland -verkoston toiminnan painopisteeksi tavoitteina tehostaa alan yritysten kansainvälistymistä ja investointeja Suomeen sekä hyödyntää arktista osaamista Suomen maakuvaan liittyvänä elementtinä. Markkinoidaan suomalaista yritysten ja kehittämisympäristöjen arktista osaamista monipuolisesti viennin edistämismatkojen ja suoraan kansainvälisille yrityksille suunnattujen road show -tapahtumien avulla. UM, TEM, VNK Sisällytetään arktisen osaamisen esittelyjä ja suunnitelmallisia arktisiin olosuhteisiin tutustumisia osaksi Suomeen tehtäviä vierailuja. UM, TEM Tekesin johdolla toteutettavan Team Finland -ennakointipalvelun avulla tuotetaan, jalostetaan ja välitetään yritysten ja Team Finland -organisaatioiden hyödynnettäväksi markkinatrendejä koskevaa ennakointitietoa toimintaympäristön muutoksista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista arktisilla alueilla. TEM, VNK Toteutetaan yrityksille suunnattu kehittämisohjelma, joka tavoittelee kärkiyritysten ja pk-yritysten kumppanuuksien sekä pk-yritysten välisten kumppanuuksien pohjalta rakennettavien palveluiden ja tuotteiden synnyttämistä ja näillä kumppanuuksilla päästään paremmin mukaan laajoihin kansainvälisiin hankekokonaisuuksiin. TEM Kerätään kootusti tietoa suunnitteilla olevista arktisista hankkeista ja näiden tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille. TEM, UM 16
17 Parannetaan investointirahoituksen saatavuutta ja kehitetään julkisia hankintoja (innovaatiomyönteiset julkiset hankinnat ja esikaupalliset hankinnat) referenssihankkeiden kehittämiseksi arktisilla alueilla. Esimerkkeinä vaikuttaminen EU:n ulkorajayhteistyörahoituksen (ENI CBC) saatavuuden ehtoihin Venäjällä, rahoitus- ja vakuutussektorin tuotteiden ja palveluiden kehittäminen arktista liiketoimintaa paremmin tukeviksi, merenkulun vakuutukset ja Finnveran roolin tarkentaminen. TEM s Pilottimenettelyn yhteys valmisteilla olevaan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan Arktisuus -seutukaupunkipilotti kytkeytyy valmisteilla olevaan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan. Ohjelma sisältää muun muassa toimenpide-ehdotuksia arktisiin suurhankkeisiin liittyen. Ohjelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä, joten aikataulu nivoutuu hyvin Arktisuus-pilotin kanssa. 5. HANKKEEN ORGANISOINTI, OHJAUSRYHMÄ, RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Hankkeen tarkempi aikataulu vuosille määritellään erikseen. Kemin Digipolis Oy (Ytunnus: ) hallinnoi hankkeen. Hankkeelle perustetaan oma kustannuspaikka. Osaaikainen (50 %) projektipäällikkö koordinoi hankkeen toimenpiteet. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä, ohjausryhmän jäsenet koostuvat mukana olevien seutukaupunkien ja elinkeinoelämän edustajista. 17
18 Kemissä Kimmo Heikka Toimitusjohtaja Yhteyshenkilöt Kemin Digipolis Oy Kemin kaupunki Nimi: Kimmo Heikka Nimi: Tero Nissinen Puhelin: +358 (0) Puhelin: +358 (0) Sähköposti: Sähköposti: 18
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. TEM:n Seutukaupunkipilotti 16.12.2013
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit TEM:n Seutukaupunkipilotti 16.12.2013 Seutukaupunkipilotit TEM on 6.11.2013 päättänyt käynnistää neljä seutukaupunkipilottia: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit (vetäjänä
LisätiedotSEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT
SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI
LisätiedotARKTISUUS SUOMI ROADSHOW 25.8.2015 KAUHAJOKI Seppo Ahola, Kemin Digipolis Oy
ARKTISUUS SUOMI ROADSHOW 25.8.2015 KAUHAJOKI Seppo Ahola, Kemin Digipolis Oy A R K T I S U U S TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN PILOTTIMENETTELY 1.1.2014 31.12.2015 pilotin vetovastuu: Kemi / Digipolis Oy
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotPK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti
PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotInnovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla
Innovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla 2016-2017 pilotoidaan konkreettisesti innovaatioseteliä pkyritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan digitaalinen palvelualusta seteleiden hakemiseksi, myöntämiseksi
LisätiedotTeollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017
KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotFISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015
FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa
LisätiedotKansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014
Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotFiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana
Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Pilotin 1. työpaja 26.3.2014 Kuntatalo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Pilotin 1. työpaja 26.3.2014 Kuntatalo Seutukaupunkipilotit TEM (Työ- ja elinkeinoministeriö) on 6.11.2013 päättänyt käynnistää neljä seutukaupunkipilottia: Älykkään
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotSEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT
SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Hallinnoija: Isäntäkaupungit: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 1. Kauhajoki 2. Kurikka 3. Lieksa 4. Forssa 5.
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotTeollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto
Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava
LisätiedotINKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013
INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotKehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Omistus Kemin Digipolis Oy Perustettu1993 Kemi Tornio Keminmaa Tervola Simo Oulun yliopiston tukisäätiö Kehitysyhtiö, teknologiakeskus Tiimi 11 kehittäjää
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotCentre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of
LisätiedotINKA ja hankinnat 3.3.2015
INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotOnnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola
Onnistutaan yhdessä Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Kaupunkiseutu on innovaatioalusta (Urban Lab), jossa erilaisin ohjelmien (mm. 6Aika) tukemana kehitetään kaupunkia, asukkaiden,
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotResurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?
Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotUudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti
Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotPilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes
Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus
Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille
DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja
LisätiedotValtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas
Valtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa 26.02.2014 Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas Mitä on tapahtunut TEMin vastuualueella? 1. Tuoreita strategioita 2. Meriteollisuus
LisätiedotAV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille
AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa
LisätiedotLiiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki
Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki 19.11.2015 Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Hankkeen toimenpiteet MIKSI?: Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D
LisätiedotARCTIC BUSINESS CONCEPT
Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.
LisätiedotKorjausrakentaminen teeman tulosseminaari
Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotUusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa
Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa Teolliset Symbioosit työpaja Haminassa 23.9.2015 Lisätietoa: Kiertotalous Suomessa -raportti (Sitra 2014) Ravinteiden kierron
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotKestävää Kasvua Yrityksen näkökulma
Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotJATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK
JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotVerkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi
Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista
LisätiedotArktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes
Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätiedot