SULVA, HÄGNAN. Kaavaselostus Kaavoitusosasto Kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.201X XX SULVA, HÄGNAN KORTTELEIDEN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 SULVA, HÄGNAN Kaavaselostus Kaavoitusosasto Kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.201X XX SULVA, HÄGNAN KORTTELEIDEN ASEMAKAAVA

2

3 Sulva, Hägnan 0 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 240 Sulva Kiinteistöt: RN:ot 2:57, 2:101, 3:25, 5:106, 5:110, 7:12, 7:32, 7:38, 7:40, 7:42, 7:43, 7:44, 7:48, 7:55, 7:72, 7:73, 7:74, 12:83, 17:28, 17:32, 17:40, 19:6, 19:14, 19:19, 19:20, 19:27, 19:28 ja 68:0 Östersolfin kylässä. Tieoikeudet: Käsitellään kohdassa Liikennejärjestelyt. Kaavan nimi: Hägnanin asemakaava Sulvalla Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: /15 Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Mustasaaren kunta Kaavoitusosasto Keskustie Mustasaari Puh (vaihde) Barbara Påfs barbara.pafs(at)mustasaari.fi Anne Holmback anne.holmback(at)mustasaari.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää noin 10 hehtaarin alueen keskeisellä paikalla Sulvalla. Alue on suurelta osin rakennettu. Alue sijaitsee Rantatien ja kyläkeskuksen (koulun) välissä Sulvantien länsipuolella. Etäisyys kuntakeskukseen on noin 18 kilometriä.

4 Sulva, Hägnan 1 Kuva 1. Ote kunnan osoitekartasta, kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatiminen Asemakaavan tavoitteena on tiivistää alueen asutusta osoittamalla tontteja omakotitaloille, paritaloille ja pienille rivitaloille sekä tarkistamalla aiemmin rakennetun alueen tielinjauksia. Kaavaa koskevat päätökset: o Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti tutkia mahdollisuudet asemakaavan laatimiseen. o Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä o Kaavaluonnos oli nähtävillä o Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. o Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.xxxx xx. o Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.xxxx xx.

5 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Taustaselvitykset 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteutus Sulva, Hägnan, korttelit LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Maanomistus Tekninen huolto 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Palvelut Liikennejärjestelyt 5.2 Aluevaraukset 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta

6 Sulva, Hägnan, korttelit Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta C. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset - Mustasaaren kunnan rakennusinventointi , Michael Ek - Luontoinventointi sekä ympäristövaikutusten arviointi Mustasaaren kunnan Sulvan kylässä Hägnanin asemakaavaluonnosta varten (5/2016), Nature-Invest - Kulttuuriympäristöselvitys, Hägnanin kaava-alue Sulvalla Mustasaaren kunnassa (9/2016), Tidorum Oy (Arkkitehtuuri ja rakennussuojelu) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi , että edellytykset asemakaavan laatimiseen selvitetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnitelmasta saatiin yksi kommentti maanomistajalta, jonka maa-alue rajautuu kaavaan, sekä lausunnot Pohjanmaan museolta ja Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Kaavaluonnos oli nähtävillä , ja luonnoksesta jätettiin 3 mielipidettä ja 7 lausuntoa. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx Asemakaava Alue on noin 10 hehtaaria, ja se sijaitsee Sulvan keskustassa. Alue rajautuu Hägnantien asemakaavaan. Asemakaavalla luodaan asuinalue, jossa on tontteja omakotitaloille ja paritaloille tai pienille rivitaloille. Kaavoituksessa noudatetaan Sulvan osayleiskaavan, kunnan strategisen yleiskaavan ja maakuntakaavan aluevarauksia. Asemakaavalla tiivistetään jo rakennettua aluetta kylän keskustassa ja kehitetään luontevasti nykyistä asutusta. Alueen yhteydessä on koulu ja päiväkoti. Kuva 2. Kaava-alueen likimääräinen rajaus.

7 Sulva, Hägnan, korttelit Asemakaavan toteutus Suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on hyväksytty ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja kun alueen toteuttamista varten on varattu talousarviovaroja kunnan investointiohjelmaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Sulva on maaseutukylä Mustasaaren eteläosassa. Kylässä on alakoulu ja päiväkoti aivan asemakaava-alueen vieressä. Alueeseen kohdistuu jonkin verran rakentamispaineita, sillä se sijaitsee melko lähellä Runsorin työpaikka-aluetta ja alueelta on hyvä tieyhteys Vaasaan. Sulva on huomioitu maakuntakaavassa osittain kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue sijaitsee osittain valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY, Museovirasto 2009) Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 10 hehtaarin alueen, joka on suurelta osin rakennettu jo aiemmin ilman asemakaavaa. Kaava-alueella on ennestään 15 asuintaloa, ja kahdella tontilla on rivitalot. Eräällä alueen tilalla on muutama hevonen ja talouskeskus. Asemakaava-alueen pohjoispuolella Sulvantien toisella puolella sijaitsee sikala ja heti eteläpuolella maa- ja metsätalouden talouskeskus. Talouskeskuksessa on muun muassa korjaamo ja konehalli. Suunnitelmissa on rakentaa suurempi halli ja viljankuivaamo. Alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa. Yksi talo on 1800-luvulta, muutama talo on ja 1940-luvuilta, yksi talo on vuodelta 1975 ja joitakin taloja luvuilta. Alueella on myös muutamia vanhoja ulkorakennusrivistöjä. Alueella on muutama arvokas, suojelunarvoinen rakennus Luonnonympäristö Kaava-alue on suurelta osin rakennettua tonttimaata, jonka joukossa on peltotilkkuja ja muutamia pieniä metsiköitä. Alueen pohjoisosan poikki virtaa puro. Nature-Invest on vuonna 2016 laatinut alueella luontoinventoinnin ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Inventointiin sisältyivät muun muassa lepakko- ja biotooppiselvitykset. Inventoinnissa todettiin, että alueella ei ole mainittavia lajeihin tai biotooppeihin liittyviä ympäristöarvoja.

8 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 3. Suunniteltu ajoliittymä Hägnantieltä viheralueelta katsottuna. Kuva 4. Näkymä lounaaseen Hägnantien rivitalojen eteläpuolelta.

9 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 5. Näkymä pohjoiseen kunnan maa-alueelta kaava-alueen eteläosassa. Kuva 6. Kunnan maa-alue kaava-alueen eteläosassa Rakennettu ympäristö Asemakaava-alueella on 15 eri-ikäistä omakotitaloa. Yksi talo on rakennettu 1800-luvulla, suurin osa kuitenkin vuosina Kahdelle rakennuspaikalle on rakennettu rivitalot 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä alueella asuu noin 60 henkilöä, joista noin 38 omakotitalossa ja noin 22 rivitalossa. Alueen toteutuessa on odotettavissa, että asukasluku kasvaa noin henkilöllä. Sulvantiellä on pyörätie/jalkakäytävä. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijohdot.

10 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 7. Kaava-alueen pohjoisosa. Nuorisoseurantalo on kauimpana vasemmalla. Kuva 8. Taloja Sulvantien varrella. Kuva on otettu lännestä. Kuva 9. Hägnantien rivitalot.

11 Sulva, Hägnan, korttelit Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennuksista kolmella on aiemmassa selvityksessä arvioitu olevan rakennushistoriallista arvoa: nro 8, 10 ja 11. Viidellä on arvioitu olevan ympäristöarvoa: nro 7, 8, 9, 10 ja 11. Kuva 10. Rakennus numero 9 on purettu, ja tontilla on uudempi talo. Rakennusta numero 187 puretaan parhaillaan, ja rakennus numero 188 on kunnostettu. Tidorum on vuonna 2016 laatinut kulttuuriympäristöselvityksen (kuva 11). Selvityksen mukaisesti kaksi asuintaloa ja muutama ulkorakennus on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä sr. Kaksi tonttia/kiinteistöä on osoitettu aluemerkinnällä /s. Kuva 10. Kunnan vanhojen rakennusten rakennusinventointiin kuuluvat rakennukset merkittynä.

12 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 11. Kulttuuriympäristöselvityksen vyöhykejakokartta. Kuva 12. Ote kulttuuriympäristöselvityksestä. Suositus suojelunarvoisista rakennuksista.

13 Sulva, Hägnan, korttelit Korttelin 45 tontille 11 on osoitettu aluemerkintä /s. Lisäksi asuintalolla on suojelumerkintä sr-3 ja ulkorakennuksella suojelumerkintä sr-9. Ulkorakennus näkyy yllä olevassa kuvassa A. Korttelin 45 tontilla 14 asuintalolle on osoitettu suojelumerkintä sr-3 ja ulkorakennukselle merkintä sr-9. Tontilla 13 ulkorakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-9. Ulkorakennus on kuvassa B kauimpana oikealla.

14 Sulva, Hägnan, korttelit Korttelin 45 tontilla 15 on kaksi pientä vanhaa rakennusta. Pihapiirin muodostavat pieni, yksinkertainen tupa ja pieni ulkorakennus, joilla on suojelumerkintä sr-3. Kuva D. Kuva E.

15 Sulva, Hägnan, korttelit Korttelin 45 tontille 18 on osoitettu aluemerkintä /s. Asuintalo on ulkonäöltään vääristynyt pohjalaistalo (kuva D). Ulkorakennus sijaitsee lähellä Sulvantietä, ja rakennuksella on tiettyä ympäristöllistä arvoa (kuva E) Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunta omistaa alueen eteläosassa alueet, jotka on merkitty kuvaan punaisella rasterilla. Kuva 13. Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty rasterilla Tekninen huolto Kunnallistekniikka on rakennettu osalle aluetta. Kaava-alueella olevat rakennukset on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköverkkoon. Alueella on ainoastaan pihateitä nykyisille asuintaloille. Kuvasta 14 käyvät ilmi alueen vesi- ja viemärijohdot. Viemärijohdot on merkitty punaisella ja vesijohdot sinisellä ja vihreällä.

16 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 14. Vesi- ja viemärijohdot. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saivat lainvoiman Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä on edistettävä ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä Asemakaava-alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A) ja

17 Sulva, Hägnan, korttelit kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaalla alueella. Sulvantie on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi tielinjaukseksi. Sulvan kylä on merkitty myös keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Kuva 15. Kuva 15. Ote maakuntakaavasta. Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Sulvalle on osoitettu kaavassa asuntoalue, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi (A). Alue sijaitsee myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaalla alueella (raidallinen) sekä alueella, jolle on osoitettu merkintä alueen eheyttämisja tiivistämistarve (nuolet). Asemakaava-alue sijaitsee myös kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella (pisteviiva). Keskustaan on osoitettu palvelujen ja hallinnon alue (p). Katso kuva 16. Kuva 16.

18 Sulva, Hägnan, korttelit Yleiskaava Sulvan osayleiskaava hyväksyttiin Osayleiskaavassa alueella on seuraavat merkinnät: AP-3/s eli pientalovaltainen asuntoalue, jolla asutusta täydennetään ja tiivistetään asemakaavalla (/s tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään), ja MT eli maatalousalue. Katso kuva 17. Kuva 17. Ote Sulvan osayleiskaavasta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Asemakaava-alue sijaitsee aivan sen alueen ulkopuolella, joka kuuluu rakennettuun kulttuuriympäristöön Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema (Museovirasto 2009: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY). Katso kuva 18.

19 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 18. Asemakaava Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Ympäristönsuojelumääräykset Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Karttaa on täydennetty, ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs on hyväksynyt täydennetyn kartan. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava laaditaan alueen maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat jättivät kuntaan hakemuksen, että kunta selvittäisi mahdollisuudet asemakaavoittaa alue, joka sijaitsee yleiskaavassa AP-3/s -alueella. Kyseisen alueen maanomistajat kutsuttiin keskustelutilaisuuteen toukokuussa Tilaisuuteen osallistui kahdeksan maanomistajaa, jotka allekirjoittivat alueen asemakaavoittamista koskevan hakemuksen. Maanomistajien kanssa pidettiin uusi kokous , jolloin esiteltiin alustava asemakaavaluonnos.

20 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Sulva, Hägnan, korttelit Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat (maankäyttö- ja rakennuslain 62. nojalla): - Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunta: kunnanhallitus, rakennuslautakunta, yhdyskuntarakentamisen lautakunta ja ympäristöjaosto - Etelä-Pohjanmaan ely-keskus - Pohjanmaan museo - Alueella toimivat yritykset - Alueen asukkaat Vireilletulo Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti selvittää edellytykset asemakaavan laatimiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä myös kunnan verkkosivuilla Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnitelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää tarvittaessa. Maanomistaja, jolla on maa- ja metsätalouden talouskeskus, jätti suunnitelmasta mielipiteen. Maanomistaja huomauttaa, että kaavoituksessa on otettava huomioon talouskeskus, joka käsittää 75 hehtaarin maatalousalueen ja 50 hehtaarin metsätalousalueen sekä muuta koneurakointia. Lisäksi maanomistajan suunnitelmissa on suurempi korjaamo, halli ja viljankuivaamo. Toiminta aiheuttaa melu-, pöly-, valo- ja muita haittoja. Tilalle on liikennettä ympäri vuorokauden, etenkin kevätkylvöjen ja sadonkorjuun aikaan sekä kesällä, kun pellot ruiskutetaan torjunta-aineilla. Pohjanmaan museo jätti lausunnon, jossa se korostaa, että alue kuuluu osittain valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema, RKY) ja että maakuntakaavassa alue on huomioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue rajautuu Sulvantiehen, joka on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi tielinjaukseksi. Kokouksessa alueen maanomistajien kanssa esiteltiin kaavasta alustava hahmotelma. Ely-keskuksen kanssa pidettiin työkokous Työkokouksessa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä pidettiin myönteisenä. Ely-keskus katsoo, että rakennusinventointia pitäisi päivittää ja että rakennukset ympäristöineen pitäisi arvioida. Ely-keskus huomautti, että alue sijaitsee aivan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön (YKR) ulkopuolella. Lisäksi olisi laadittava luontoinventointi, josta käyvät ilmi liito-oravan ja lepakon esiintymät. On myös selvitettävä hulevesien hallintaa. Ely-keskus on sitä mieltä, että kaavamääräys yhdestä asunnosta/tontti voidaan poistaa, ja suosittelee, että rakentamista

21 Sulva, Hägnan, korttelit ohjataan tarkemmin kulttuuriympäristöselvityksestä ja museon lausunnosta ilmenevien suositusten mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä vaikutukset alueen pohjoispuolella olevaan sikalaan. Ely-keskus katsoo, että ajoyhteys (ajo) pitäisi osoittaa ensisijaisesti yleisille alueille. Alueella on laadittu kulttuuriympäristöselvitys sekä luontoinventointi ja ympäristövaikutusten arviointi. Kaavamerkintöjen ja -määräysten mukaan rakennusten tulee noudattaa alueelle perinteistä tyyliä ja muotokieltä kulttuuriympäristöselvityksen mukaisesti. Luontoinventoinnin mukaan alueella ei ole uhanalaisia biotooppeja tai suojeltavia lajeja, joihin alueen hyödyntäminen vaikuttaisi. AO-alueen kaavamerkinnästä on poistettu määräys vain yhden asunnon rakentamisesta. Hulevesien hallinnasta on lyhyt selvitys kaavaselostuksen kohdassa 5.1. Kohdassa 5.4 on selvitetty sikalaan liittyviä vaikutuksia. Alueen teitä on jatkettu, ja yksi ajoyhteys (ajo) on poistettu. Kaavaluonnos oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin yksi alueen maanomistajalta/asukkaalta ja kaksi naapureilta, joilla on talouskeskus alueen yhteydessä. Kaavaluonnoksesta saatiin myös seitsemän lausuntoa. Mielipide A: Kaava-alueen eteläosassa asuvat maanomistajat toivoivat, että heidän asuintaloonsa rajautuvalle kunnan maa-alueelle osoitettaisiin vähemmän tontteja. He haluavat, että alueen kylämiljöö säilyy. He haluavat myös liittää asuintalonsa viemäriverkkoon sujuvasti ja taloudellisesti edullisesti. Kunnan maa-alueen tonttimäärää on vähennetty seitsemästä tontista kuuteen, ja samalla on lisätty viheralue uusien tonttien ja maanomistajien tontin väliin. Neljälle tontille on osoitettu kaavamääräys, jonka mukaan rakennusten tulee noudattaa alueelle perinteistä tyyliä ja muodostaa pihapiiri. Vaikka tontit eivät ole suuria, kylämiljöö on pyritty säilyttämään. Viemärijohto on jo tällä hetkellä melko lähellä (noin 15 metriä) heidän tonttiaan. Mielipide B: Maanomistajalla on kaava-alueen pohjoispuolella Sulvantien toisella puolella maa- ja metsätalouden talouskeskus (Sulvan osayleiskaavassa merkintä "si", kotieläintilojen talouskeskusten alue). Hän on mielipiteessään tiedustellut, miten asemakaavassa on otettu huomioon osayleiskaavassa olevat suojavyöhykkeet. Kaava-alue on osoitettu Sulvan osayleiskaavassa laajennusalueeksi, joka asemakaavoitetaan. Voidaan todeta, että 100 metrin suojavyöhykkeelle maanomistajan talouskeskuksesta ei ole osoitettu uusia tontteja. 200 metrin vyöhykkeellä on Hägnantietä vasten kaksi uutta AP-tonttia (asuinpientalojen korttelialue, rivitaloja, joissa korkeintaan kolme asuntoa/rakennus). Tällä hetkellä vyöhykkeellä on jo seitsemän rakennettua tonttia, joista useat sijaitsevat uusia tontteja lähempänä talouskeskusta. 400 metrin vyöhykkeellä on vielä kuusi uutta tonttia. Viidelle tontille on rakennettu asuintalo ja kahdelle rivitalo. Kun tarkastellaan aluetta, joka sijaitsee yli 400 metrin päässä talouskeskuksesta, uusia tontteja on yhdeksän (yhdellä tontilla talo on

22 Sulva, Hägnan, korttelit purettu) ja ennestään olevia asuintaloja on kolme. Koska uusia tontteja osoitetaan eniten kaava-alueen eteläosaan yli 400 metrin päähän talouskeskuksesta, voidaan olettaa, ettei niiden vaikutus talouskeskukseen ole kovin suuri. Alle 400 metrin päähän tulevat uudet tontit sijaitsevat olemassa olevan rakennuskannan takana. Sulvantie on jo tällä hetkellä vilkkaasti liikennöity, minkä vuoksi tulomuuton lisääntymisen ei pitäisi juurikaan näkyä liikenteen lisääntymisenä. Pohjoistuuli puhaltaa suhteellisen harvoin, minkä vuoksi voidaan olettaa, että kaava-alueella ei olisi usein hajuhaittoja. Mielipide C: Maanomistajalla on maatalousyhtymä, joka sijaitsee kaavaalueen eteläosassa rajakkain kunnan maa-alueen kanssa. Maanomistaja on mielipiteessään sitä mieltä, että maatalouden talouskeskukseen rajautuvia tontteja pitäisi suurentaa niin että viiden tontin sijaan osoitetaan kaksi tonttia. Kaava-alue on osoitettu Sulvan osayleiskaavassa laajennusalueeksi, joka asemakaavoitetaan. Luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen siirryttäessä Genasintie on siirretty rajautumaan tonttien sijaan talouskeskukseen. Tällä tavalla asutus saadaan hieman kauemmaksi talouskeskuksesta. Kaavassa on lisäksi osoitettu tonteille koivurivi tien varrelle tiealuetta vasten. Kunnan maa-alueen tonttimäärää on vähennetty seitsemästä tontista kuuteen. Ainoastaan yksi uusi tontti sijaitsee rajakkain talouskeskuksen kanssa, ja neljällä tontilla tiealue tulee tonttien ja maanomistajan tontin väliin. Viranomaisten kesken käydyssä työkokouksessa annettiin positiivista palautetta alueen tiivistämisestä. Rakennuslautakunta yhtyy lausunnossaan kaavaluonnokseen. Pohjanmaan museo: Osalla rakennuksista on Sulvan osayleiskaavassa sr-merkintä. Pohjanmaan museo katsoo, että inventointia on päivitettävä, kohteet on tarkistettava ja arvokkaat rakennukset on sisällytettävä kaavaan. Pohjanmaan museo huomauttaa, että on huomioitava alueen rajautuminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. On myös huomioitava alueen kulttuuriympäristön säilyminen. Kaavamääräyksissä tulee selkeämmin esittää, miten alueen perinteinen rakennustyyli säilytetään. Asemakaava-alue sijaitsee aivan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristöalueen rajauksen ulkopuolella. Tidorum / Ruusa Viljanen Rossi on laatinut vuonna 2016 alueella kulttuuriympäristöselvityksen. Suojelunarvoiset rakennukset on osoitettu kaavassa sr-merkinnällä. Kahdelle kiinteistölle/tontille on osoitettu aluemerkintä /s. Selvityksessä kävi ilmi, että alue voidaan jakaa kahteen kulttuuriympäristövyöhykkeeseen. Sulvantien varren vyöhyke on saanut merkinnän AO-5, erillispientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa talon, joka noudattaa alueelle perinteistä tyyliä. Yleisissä määräyksissä on tarkennettu runkosyvyyttä ja julkisivun korkeutta, väritystä, kattokaltevuutta ja materiaaleja. Lisäksi rakennusten sijoittelua on ohjattu

23 Sulva, Hägnan, korttelit niin, että rakennukset muodostavat pihapiirin. Kaavamerkinnällä säilytetään puuistutukset Sulvantien varrella sekä osoitetaan uusia istutuksia osalle Genasintietä. Pohjanmaan liitto: Kaavoituksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla kylämaisemaa kehitetään niin, että kaava olisi suhteessa kylämaisemarakenteeseen. Tidorum / Ruusa Viljanen Rossi on laatinut vuonna 2016 alueella kulttuuriympäristöselvityksen. Selvityksessä kävi ilmi, että alue voidaan jakaa kahteen kulttuuriympäristövyöhykkeeseen. Sulvantien varren vyöhyke kuuluu kulttuuriympäristövyöhykkeeseen A, jossa alueen luonteella on suuri merkitys kylän arvokkaalle historialliselle kulttuuriympäristölle. Sulvantien varren vyöhyke on saanut merkinnän AO-5, erillispientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa talon, joka noudattaa alueelle perinteistä tyyliä. Yleisissä määräyksissä on tarkennettu runkosyvyyttä ja julkisivun korkeutta, väritystä, kattokaltevuutta ja materiaaleja. Lisäksi rakennusten sijoittelua on ohjattu niin, että rakennukset muodostavat pihapiirin. Kaavamerkinnällä säilytetään puuistutukset Sulvantien varrella sekä osoitetaan uusia istutuksia osalle Genasintietä. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ollut mitään huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vaasan Sähköverkko Oy toivoi, että Sulvatien varrelle korttelin 45 tontille 20 varataan 8 x 8 metrin alue muuntamoa varten. Tontille on osoitettu ohjeellinen alue muuntamoa varten. Länsirannikon ympäristöyksiköllä ei ollut mitään huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Anvialla on maanalaisia telekaapeleita ja kanavia alueella. Anvia toivoo, että telekaapelit säilytetään nykyisillä paikoillaan, mikäli mahdollista. Tiealueelle on varattava tilaa kaapelikanavalle, kaivoille ja kaapeille. Alueen nykyisille kaapeleille on tehty varaus kaavaan, ja uudet linjaukset voidaan tehdä tiealueelle. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tiivistää aluetta uusilla rakennuspaikoilla sekä tarkistaa alueen tielinjauksia. Sulvantien varrella ja Genasintien alkupäässä uudisrakennukset on rakennettava alueen perinteistä tyyliä ja muotokieltä noudattaen, jotta alue saadaan sovitettua maisemaan. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava-alue on noin 10 hehtaaria, ja kaava käsittää 5 korttelia, joissa on yhteensä 15 uutta omakotitonttia ja kaksi uutta pientalotonttia

24 Sulva, Hägnan, korttelit paritaloille tai pienille rivitaloille. Alueella on ennestään kaksi rivitalotonttia ja 15 rakennettua pientalotonttia. Uusilla tonteilla rakennuspaikat ovat kooltaan m². Lähes kaikkien suurempien tonttien tehokkuusluku on 0,20, ja pienempien tonttien tehokkuusluku on 0,25. Vaikka alue on asemakaavoitettu ja alueella vaikuttaa olevan paljon tontteja suhteessa viheralueisiin, siitä ei pitäisi aiheutua ongelmia hulevesien hallinnalle. Monet rakennetuista tonteista ovat suuria, ja tonteilla on paljon puita ja nurmialueita, jotka keräävät sadevesiä. Myös monet uusista tonteista ovat melko suuria. Lisäksi asemakaava-alueen keskellä on viheralueita ja maatalousalue. Suurin osa tonteista rajautuu tiealueeseen, jolla on vettä kerääviä ojia. Pinta-ala (ha) AO, erillispientalojen korttelialue 4,1959 AO-5, erillispientalojen korttelialue (perinteinen tyyli) 2,8925 AR, rivitalojen korttelialue 0,7558 AP, asuinpientalojen korttelialue (saa rakentaa pieniä rivitaloja) 0,4287 VL, lähivirkistysalue 1,0207 MT-1, maatalousalue, laidunalueita 0,9679 Tiealueita 0, Yhteensä 10,7856 ha Rakennukset sijoitetaan vyöhykkeelle A (AO-5 ja AM) Sulvantien varrelle ja Genasintien alkupäähän, siten, että luodaan suojaisia yksityisiä pihaalueita ja viihtyisiä yhteisiä tieympäristöjä. Kaavamerkinnällä säilytetään puuistutukset Sulvantien varrella sekä osoitetaan uusia istutuksia Genasintien alkupäähän. Koivurivit tien varrella luovat osaltaan arvokasta, perinteistä kylämaisemaa.

25 Sulva, Hägnan, korttelit Kuva 19. Ote kulttuuriympäristöselvityksestä (Ruusa Viljanen Rossi). Esimerkki rakennusten sijoittelusta tonteille, jotka rajautuvat Sulvatiehen ja Genasintien alkupäähän Palvelut Palvelut kuten koulu, päiväkoti, ruokakauppa, pankki, kirjasto ja terveysasema sijaitsevat vain metrin päässä kaava-alueesta. Koululla on jääkiekkokaukalo ja pallokenttä. Suomenkielinen alakoulu ja päiväkoti sijaitsevat Tuovilassa. Sulvalla on myös ravintola, pankki, kukkakauppa, valaistu hiihtolatu ja pururata sekä kesäisin maauimala Liikennejärjestelyt Alueelle tulee kaksi uutta tietä kaava-alueen eteläosaan. Tällä hetkellä tie kulkee kahdelle talolle kaava-alueen lounaisosassa. Kaavan myötä tie siirretään etelärajalle, ja tie tulee palvelemaan 10:tä uutta tonttia sekä kahta olemassa olevaa tonttia. Kaksi kaava-alueella pohjoisempana olevaa tonttia voivat myös saada liittymän tielle, vaikka niillä on tällä hetkellä liittymä Sulvantielle yksityisen tontin (AM) kautta. Muut uudet tontit sijaitsevat olemassa olevien teiden varsilla tai niille on osoitettu ajoyhteys (ajo) viheralueen poikki tai jonkun toisen tontin kautta, jolle on tällä hetkellä myönnetty tieoikeus maanmittaustoimituksessa.

26 Sulva, Hägnan, korttelit Asemakaava-alueen eteläosassa olevat uudet tiet ovat nimeltään Genasintie ja Genasinraitti, sillä osa alueesta on entistä Genasin tilaa. Hägnantieltä on lyhyt pistotie kaava-alueelle, ja tie tulee yhden uuden AP-tontin olemassa olevan talon ja yhden uuden asuintontin käyttöön. Tie on nimeltään Hägnanraitti. 5.2 Aluevaraukset Alueelle tulee 15 uutta erillispientalotonttia (AO ja AO-5) ja kaksi uutta pientalotonttia, joille saa rakentaa korkeintaan kolmiasuntoisia rivitaloja (AP). Kaavassa on osoitettu myös viheralueita (VL) muutamaan pieneen metsärinteeseen ja maatalousalue hevosten laidunalueita varten (MT-1). 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttaminen vaikuttaa lähinnä olemassa olevaan asutukseen, joka kuuluu osittain rakennettuun kulttuuriympäristöön, sekä jonkin verran kouluun ja päiväkotiin. Väestömäärä kasvaa, kun alue rakennetaan, mutta voidaan olettaa, että rakentaminen tapahtuu vaiheittain, sillä suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa. Uudisrakennukset Sulvantien varrella ja Genasintien alkupäässä sovitetaan ympäristöön siten, että rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla puu, rakennusten tulee noudattaa muodoltaan ja väritykseltään alueelle perinteistä tyyliä ja tontilla olevien rakennusten tulee muodostaa pihapiiri Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue rajautuu idässä Sulvantiehen, ja alue sijaitsee lähellä kyläkeskusta, jossa on kyläkauppa, pankki, päiväkoti ja koulu sekä muita palveluja kuten kampaaja, ravintola ja kukkakauppa. Maisemakuva muuttuu hieman, kun Sulvantien varrelle osoitetaan uutta asutusta. Asemakaavamääräyksillä ohjataan rakentamista etenkin Sulvantien varrella ja Genasintien alkupäässä siten, että uudisrakennukset sovitetaan kulttuuriympäristöön muotokielen, kattokaltevuuden, värityksen ja sijoittelun osalta. Autotalli ja talousrakennukset sijoitetaan erillisiin rakennuksiin, jotka muodostavat pihapiirin. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Sulvantie on jäänne Rantatien keskiaikaisesta linjauksesta. Vanhempi rakennuskanta sijaitsee lähellä tietä, minkä ansiosta tietila on hyvin määritelty ja kyläluonne intiimi ja viihtyisä. Sulvantien varren tieympäristölle on ominaista monessa kohdassa erittäin pitkät, punaiset ulkorakennusrivistöt, joissa pääty on tietä kohti tai pitkäsivu on tiessä kiinni. Ulkorakennusten rajaama tietila on viihtyisä ja suojaisa, ja se toimii kutsuvana väylänä kylään. Ulkorakennukset ovat erittäin tärkeitä koko kylän kulttuuriympäristölle ja tiemaisemalle. Alueella on jäljellä kolme perinteistä taloa, joista kaksi on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä. Kaksi olemassa olevaa tonttia on osoitettu suojelumerkinnällä /s. Suojelumerkinnällä on osoitettu myös viisi ulkorakennusta. Suurelle osalle aluetta on rakennettu vesi- ja viemärijohdot.

27 Sulva, Hägnan, korttelit Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava-alueen kortteleiden väliin on jätetty joitain viheralueita, yleensä pieniä metsiköitä. Kaava-alueen keskiosassa on myös säilytetty maatilojen talouskeskusten (AM) yhteydessä maatalousalue (MT-1) hevosten laidunalueita varten. Luontoinventoinnin on laatinut Ingvar Fagerholm Nature-Investistä. Luontoinventointiin sisältyy lepakkoinventointi ja biotooppitutkimuksia. Alueella ei ole uhanalaisia biotooppeja tai suojeltavia lajeja, joihin alueen hyödyntäminen vaikuttaisi. Alueella on vähäisiä ympäristöarvoja. Alueella on pääasiassa lehtipuita pienissä ryhmissä sekä niittymaata, eikä alueella ole sopivia yhtenäisiä alueita esimerkiksi liito-oravalle. Suurin osa alueesta on tonttimaata, jonka joukossa on pieni niittyalue ja muutama metsärinne. Selvityksessä todetaan, että metsiköt on säilytettävä. Metsiköt sijaitsevat viheralueella (VL) sekä osittain yhdellä rakennuspaikalla muttei rakennusalalla. Niillä muutamilla alueilla, joilla on puustoa, ei ole uhanalaisia kasvi-, eläin- tai lintulajeja. Koska asemakaava-alueella ennestään olevat tontit ovat pinta-alaltaan suuria ja tonteilla on puita ja istutuksia, voidaan olettaa, että hulevedet imeytyvät hyvin alueella. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava-alueen keskiosassa Sulvantien varrella on pieni talouskeskus, joka on osoitettu merkinnällä AM, maatilojen talouskeskusten korttelialue. Asemakaava-alueen pohjoispuolella Sulvantien toisella puolella on maaja metsätalouden talouskeskus, sikala, joka on huomioitu Sulvan osayleiskaavassa merkinnällä si. Koska Sulvantiellä on melko paljon liikennettä sikalan ja asemakaava-alueen välissä, voidaan olettaa, että liikenteen lisääntyminen alueelle ei vaikuta sikalaan liian suuressa määrin. Alue rakennetaan luultavasti usean vuoden aikana, sillä suuri osa tonteista on yksityisomistuksessa. Kaikki kuusi kunnan tonttia sijaitsevat yli 400 metrin päässä sikalasta. Hajuhaitoista voidaan todeta, että pohjoistuuli ei puhalla alueella kovin usein, joten kaava-alueelle ei pitäisi aiheutua usein hajuhaittoja sikalasta. Aivan asemakaava-alueen eteläpuolella on maatalouden talouskeskus, jossa ei harjoiteta eläintenpitoa. Sitä ei ole otettu huomioon osayleiskaavassa, vaan alue kuuluu AP-3/s -alueeseen (pientalovaltainen asuinalue, jota täydennetään ja tiivistetään asemakaavalla; /s tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään). Ainoastaan yksi uusi tontti sijaitsee rajakkain talouskeskuksen kanssa. Neljä tonttia sijaitsee Genasintien toisella puolella, ja tonteille on kaavamerkinnällä osoitettu tietä vasten puurivi, jonka voidaan olettaa toimivan jonkinlaisena suojana talouskeskusta vasten. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhdenmukaiset ympäristöministeriön asetusten ja kunnan muiden kaavojen merkintöjen ja määräysten kanssa.

28 Sulva, Hägnan, korttelit Nimistö Osaa kaava-alueesta kutsutaan kansan suussa Hägnaniksi, mistä syystä siitä tuli alueen kaavaprosessin työnimi. Pistotie Hägnantieltä kaava-alueelle on nimeltään Hägnanraitti. Tiet kaava-alueen eteläosassa ovat nimeltään Genasintie ja Genasinraitti alueen vanhan tilan nimen mukaan. Tiennimistä on keskusteltu tiennimistöryhmässä ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Jotta kunnanvaltuusto voi hyväksyä asemakaavaehdotuksen, maankäyttösopimukset on hyväksyttävä. Sopimuksissa mainitaan toteuttamiselle arvioaikataulu. Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa , Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Anne Holmback