Transkriptio

1 Metallin työstö

2 Metallin työstö Toimialaraportti 12/2006 Juha Elf

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juha Elf Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallin työstön nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon kasvun arvioidaan olevan 6 7 prosentin luokkaa. Vuoden 2007 aikana kasvun odotetaan hieman laantuvan. Vuoden 2007 metallituoteteollisuuden tuotannon kasvun arvioidaan nousevan 3 5 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituoteteollisuuden vienti kasvaa vuonna 2007 n. 5 6 prosenttia. Tuotannon ja viennin arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2008, mutta hieman maltillisemmin kuin aikaisemmin. Suomessa metallin työstön tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2005 n. 2,08 mrd. euroa, mikä on n. 35,2 % metallituoteteollisuuden bruttoarvosta. Metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain n. 10 %. Suoran viennin määrä on noussut vuonna 2005 n. 5,4 %. Ala työllisti n henkilöä, missä on kasvua 8,4 % vuoteen 2004 verrattuna Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisien vuosien aikana nousseet ja investoinnit ovat kääntyneet kasvuun. Kesällä 2006 tehdyn PK-barometrikyselyn mukaan metallin työstöyritysten kapasiteetista oli vajaakäytössä 46 %, kun vastaava luku vuonna 2004 oli 53 %. Teollisuudessa on edennyt edelleen rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat keskittyvät brandin rakentamisen, asiakashallintaan ja toimitusverkkojen kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset ovat joutuneet yhä enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Näihin tuotannollisiin ja tuotekehitykseen liittyviin haasteisiin vastatakseen pk-yrityksillä täytyy olla sekä taloudellisia resursseja että myös riittävää tuotekehitysosaamista. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja päähankkijoiden investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Alan yritykset joutuvat kiinnittämään huomiota myös ammattitaitoisen työvoiman saantiin. Vuonna 2004 ja sen jälkeen metalliyritysten tunnuslukuihin on vaikuttanut merkittävästi raaka-aineiden nousseet hinnat. Viime vuosina hintojen nousu on voinut tilinpäätöksissä pudottaa yritysten katteita, mikäli hintojen nousua ei ole voitu viedä suoraan tuotteiden myyntihintoihin tai myönteisessäkin tapauksessa se voi antaa väärän kuvan yritysten todellisesta tuotantovolyymin kasvusta. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Metallin työstö ISSN Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Markkinoiden rakenne ja kehitys Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä EU-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Työstöpuolen FM-järjestelmät Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 50

7

8 7 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Maailman talouden vaikutuksia Maailmantalouden kasvu on ollut viime vuosina suhteellisen vahvaa, mikä on osaltaan vaikuttanut myös Suomen metallituote- ja kone- ja laiteteollisuuden tuotannon kasvuun. Yleisesti arvioidaan maailmantalouden kasvun hieman hidastuvan vuonna Talouden kasvu on ollut voimakkainta Aasiassa, jossa talouden odotetaan edelleen kasvavan muita talousalueita nopeammin. Erityisesti Kiina, Intia ja useat pienemmät Aasian maat ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Näiden maiden talouskasvu jatkuu edelleen vahvana vuonna 2007, mutta laantuu hieman vuoteen 2006 verrattuna. Myös Venäjä on lisännyt teollisuustuotantoaan ja aineellisia investointeja, mutta myös Venäjällä vahvan kasvun odotetaan hieman hidastuvan. Yhdysvalloissa ja euroalueella kasvun odotetaan hieman hidastuvan vuonna Uusissa EU-maissa talouskasvu on vanhoja EU-maita voimakkaampaa. Maailmantalouden suotuisaa kehittymistä voi haitata mm. korkealla pysyttelevä öljyn hinta. Viime vuosina metallialan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet mm. metalliraaka-aineiden korkealla pysynyt hintataso. Talouselämässä kansainvälistyminen voimistunut edelleen, omistus keskittynyt ja monikansallisten yritysten rooli on vahvistunut. Kilpailu kiristyy asiakkaista ja työpaikoista. Osaavasta työvoimasta on tulossa merkittävä kilpailukeino. Internet nopeuttaa globalisoitumista voimakkaasti. Ympäristö vaatimukset kiristyvät. Valmistusverkostot kilpailevat globaalisti. Toimintojen ulkoistamiskehitys jatkuu edelleen. Vaatimukset liiketoimintojen suunnittelulle nousevat. Metallituoteteollisuuden kehitys vuonna 2005 ja 2006 Kuluvana vuonna 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon kasvun arvioidaan olevan 6 7 prosentin luokkaa. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2007 metallituoteteollisuuden tuotan-

9 8 non arvioidaan nousevan 3 5 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna, myös viennin arvioidaan nousevan 5 6 prosenttia verran. Tuotannon ja viennin arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2008, mutta hieman maltillisemmin kuin aikaisemmin. Suomessa metallituotteiden tuotannosta menee vientiin pieni osa. Alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisien vuosien aikana nousseet ja investoinnit ovat kääntyvät hienoiseen nousuun. Viimeisien vuosien aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet myös metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä. Päähankkijat ovat pitäneet alihankkijoitaan osin kapasiteettinsa tasaajina. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinnan ja toiminnansuunnittelun suurin haaste on joustava toiminta vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heiluessa. Parhaiten kilpailussa ovat pärjänneet liiketoimintojen ulkoistamiseen ja järjestelmätoimittajuuteen panostaneet pk-yritykset. Järjestelmätoimittajuuteen, erikoistumiseen ja automatisointiin panostetaan Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan puolelta. Molemminpuolista sitoutumista vaativaa partnerisuhdetta on seuraavassa tarkasteltu järjestelmätoimittajan roolista käsin. Eräitä näkemyksiä onnistuneen järjestelmätoimittajuuden kehittämiseksi: kumppanivalinta; yrityksien liittoutumis- ja keskittymiskehitys tulee voimistumaan toimitukset suoraan asiakkaalle tai jakelukanavaan kompetenssi omien alihankkijoiden valinnalle ja hallinnalle kokonaisvastuun myötä suunnittelu- ja t&k-osaaminen kasvaa globaalikumppanuus ja partnerius (Aasia, Amerikka, Eurooppa) tiedon kulun läpinäkyvyys; reaaliaikaisesti samat luvut koko verkostoon tilauskäsittelyn automatisointi kumppanuus; toimii kuin oma tehdas lyhyt toimitusaika; varastointi asiakkaan tiloissa synergiaedut ja teknologiavalinnat

10 9 Panostuksia tulee lisätä asiakastarpeista lähtevän pitkälle automatisoidun tuotantoteknologian kehittämiseen. Menestystarinoita on syntynyt erikoistumalla ja keskittämällä tuote- ja palvelukonsepteja tietyn hyvin kapeankin kasvavan asiakastarpeen tyydyttämiseen. Tällöin merkittävässä roolissa tulevat olemaan erilaiset metallin työstön monitoimikoneet, FM-järjestelmät ja robotisoidut kappaleen käsittelyjärjestelmät. Yritysverkoston hallinnan avulla panostuksia tulee lisätä järjestelmätoimittajuuden systemaattiseen kehittämiseen. Päähankkijan ja järjestelmä- tai osajärjestelmätoimittajan suhteessa perinteinen ostotapahtuma alkaa menettää merkitystään. Asiakas haluaa yhä useammin toimittajan ottavan vastuun varasto- ja tuotantotilanteeseen liittyvistä toimitustarpeista. Kärkiyritysten ulkoistaessa tuotantoaan ne hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yhdistävät vahvuutensa. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Elektroniikkateollisuutta palvelevat yritykset ovat yhteistyökulttuurissaan olleet edelläkävijöitä. PK-sektorin on aika investoida järjestelmätoimittajuuteen päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan. Joskin suhdannetaantuman kohdatessa sisäistämistä on tapahtunut. Alihankkijan asema on huonontunut yleensä ensimmäisenä, kun päähankkijoiden markkinatilanne on vaikeutunut. Päähankkijat vetivät kotiin oman valmistuksensa piiriin niitä tuotteita, jotka hyvinä aikoina teetettiin alihankkijoilla. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinta ja toiminnansuunnittelu vaikeutuu vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heilahdellessa. Nyt suhdanteiden parantuessa törmättäneen taas kapasiteettipulan tuomiin ongelmiin. Konepajan strategisista tavoitteista tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi järjestelmävalmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sopimus- ja järjestelmävalmistusta tekevät yritykset ovat olleet partnerisuhteessa pisimmällä. Perinteisesti ulkoistaminen on tapahtunut kovan tarjouskilpailun kautta ja tilauksen on saanut halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Tällöin toimintojen kehittämiseen ja mahdollisesti vaadittavien investointien tekemiseen ei enää tiukan hinnoittelun jälkeen ole jäänyt paljoakaan pelivaraa. Erikoistunut alihankkija voi laajentaa toimintaansa sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat, ottamalla niille vähämerkityksellisiä, mutta korkeaa osaamista vaativia toimintoja itselleen (laserleikkaus, lastuava työstö, levynkäsittely). Teknologian kehittäminen vaatii aktiivista alan seurantaa ja kalliiden panostusten mukanaan tuoma vaatimus korkeasta kapasiteetin käyttöasteesta usein laajempaa asiakaskuntaa. Erikoistuneen valmistajan on kuitenkin usein helpompi laajentua ympäristöönsä. Jatkuvana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden/ ulkomaisten järjestelmätoimittajien alihankintojen kautta pois Suomesta halvan

11 10 työvoiman maihin ja lähelle markkinoita (esim. Itä-Eurooppa, Aasia). Alan em. kehitys ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukselle. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Uudessa partneriajattelussa korostuu sopimusvalmistajan valmiudet tuotekehitysyhteistyöhön päämiehen kanssa. Perinteisen ostotapahtuman jäädessä vähemmälle, tilalle tulee järjestelmätoimittajan seurantavastuu päähankkijansa materiaalivarastosta ja kulloisestakin tuotantotilanteesta. Toisaalta alihankintayrityksenä toimiminen voi olla myös tietoinen strateginen valinta. Yritys voi tällöin vapaasti valita mitä tarjoaa ja minkälaisia töitä se haluaa ottaa vastaan. Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa suoraan haluttuun lopputulokseen. Pelivarat ovat kuitenkin tällöin suoraan verrannollisia vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Partnerisuhde muutamaan, mielellään eri toimialalla toimivaan, päähankkijaan tai järjestelmätoimittajaan sekä lisäksi mahdollinen omien tuotteiden valmistaminen takaavat parhaat edellytykset konepajan pitkän tähtäimen suunnittelulle ja menestyksekkäälle toiminnalle. Perinteisessä konepajatoiminnassa kotimarkkinoilta kasvun hakeminen ja kannattavuuden lisääminen on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Suurten teollisuuslaitosten investoinnit Suomeen eivät jatkossa ole yhtä merkittäviä kuin ennen. Kannattavuuden hankkiminen vientimarkkinoilta ei ole myöskään helppoa. Uusien EUmaiden konepajat vallannevat jatkossa edullisella valmistuksellaan markkinoita Keski- Euroopassa. Suomalainenkin alihankkijayritys kilpailee yleensä työn ja materiaalin hinnalla, jotka molemmat ovat suhteellisen korkealla tasolla Suomessa. Strategiset kilpailuedut päähankkijoiden suuntaan on löydettävä muista tekijöistä. Lähdettäessä omalla valmiilla tuotteella kansainvälisille markkinoille tilanne on yksinkertaisempi muttei välttämättä helpompi, sillä edellä mainitut tekijät ovat huomioitava myös silloin. Viennissä hallittua kasvua ja riskinottoa kannattaa hakea yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Järjestelmätoimittajaketjujen kansainvälistyminen on jo jokin aika sitten lähtenyt liikkeelle elektroniikkateollisuuden puolella. Raportissa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ottaa itsestään selvänä totuutena, vaan niitä tulee soveltaa yrityskohtaisesti. Pyrkimyksenäni on ollut esittää näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivon herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Oulussa Juha Elf Toimialapäällikkö

12 11 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Suomen metalli-, elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2005 n. 47,5 mrd. euroa. Liikevaihdosta elektroniikka- ja sähköteollisuuden (TOL 30 33) osuus oli n. 20,5 mrd. euroa, kone- ja metallituoteteollisuuden (TOL 28, 29, 34, 35) 19,2 mrd. euroa ja metallien jalostuksen (TOL 27) n. 7,85 mrd. euroa. Yhteensä toimialat (TOL 27 35) työllistivät vuonna 2004 n henkilöä. Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli n. 5,9 mrd. euroa, josta Metallin työstön osuus on (TOL 285) n. 2,08 mrd. euroa. Vuonna 2005 metallituoteteollisuudessa (TOL 28) työskenteli yhteensä henkilöä, joista Metallin työstön (TOL 285) puolella henkilöä TOL 285 TOL 28 TOL 31 TOL 27 TOL 29 Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Metallin työstöteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys 2000=100 volyymi-indeksi, /2006 TOL 285 Metallien työstö ja päällystäminen TOL 28 Metallituotteiden valmistus TOL 31 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus TOL 27 Perusmetallien valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus

13 12 Metallituotetoimialan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2005 edellisvuoteen verrattuna noin 8,6 %. Kasvu johtui lähinnä Metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) ja Metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki. Taulukko 1. Eräitä toimialan (TOL 28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2005 Määrä Muutos TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö ,1 % Vienti m -2,6 % Tuotannon bruttoarvo m 8,6 % Tuotannon jalostusarvo m 11,9 % TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,5 % Vienti 311 m 18,5 % Tuotannon bruttoarvo m 20,5 % Tuotannon jalostusarvo 588 m 4,4 % TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,1 % Vienti 80 m 6,5 % Tuotannon bruttoarvo 250 m 12,1 % Tuotannon jalostusarvo 89 m 12,1 % TOL 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,2 % Vienti 377 m -19,3 % Tuotannon bruttoarvo 589 m -20,8 % Tuotannon jalostusarvo 220 m 110,8 % TOL Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,4 % Vienti 202 m 5,4 % Tuotannon bruttoarvo m 12,7 % Tuotannon jalostusarvo 869 m 11,6 % TOL 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö ,4 % Vienti 136 m 2,9 % Tuotannon bruttoarvo 377 m 4,3 % Tuotannon jalostusarvo 202 m -0,4 % TOL 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,1 % Vienti 218 m -5,6 % Tuotannon bruttoarvo 801 m 5,0 % Tuotannon jalostusarvo 289 m 0,2 % Lähde: Tilastokeskus

14 13 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL ) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnusluvuilla mitattuna eli yhteensä noin 66 % koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö (TOL 284-5) tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle viiden henkilön toimipaikkoja (noin 64 %). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Ennakkotietojen perusteella alan yritysten toimipaikkakohtaiset ja työntekijäkohtaiset liikevaihdot o vat kasvaneet vuonna Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 2852) koko maassa vuonna 2004 Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka Liikevaihto/ henkilö ,2 116,7 93, ,7 696,7 104, , ,4 95, , ,5 105, , ,6 119, Yhteensä ,9 956,6 107,6 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus... osalta tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi

16 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-keskuksittain vuonna 2004 Alue Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka Liikevaihto/ henkilö Yhteensä ,2 927,6 112,5 Uusimaa ,8 625,4 91,8 Varsinais-Suomi , ,9 131,8 Satakunta , ,5 190,2 Häme ,4 499,8 92,0 Pirkanmaa ,2 835,3 102,4 Kaakkois-Suomi ,8 747,7 95,6 Etelä-Savo , ,2 108,8 Pohjois-Savo ,3 616,9 84,0 Pohjois-Karjala ,3 849,2 102,6 Keski-Suomi , ,5 108,0 Etelä-Pohjanmaa ,2 693,2 111,4 Pohjanmaa ,9 986,9 111,3 Pohjois-Pohjanmaa , ,0 115,9 Kainuu ,2 657,8 91,7 Lappi ,8 555,6 95,3 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2005 nousussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC-työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheen peruskuorman antaa edelleen entinen työnantaja. Taulukossa 4 esitetyt yritysten lukumäärä- ja liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoihin. Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Vireille pannut konkurssit Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä, yritykset Liikevaihto 1000 euroa, yritykset Lähde: Tilastokeskus

17 16 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta. Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna 2004 Yrityksen nimi tai toiminimi Kunnan nimi Henkilöstö KOMAS OY Jyväskylän mlk 216 MECANOVA OY Nivala 186 HT LASERTEKNIIKKA OY Keuruu 139 KANKAANPÄÄ WORKS OY Kankaanpää 126 TELATEK OY Raahe 122 LEKOMEK OY Tampere 114 JAVASKO OY Mänttä 99 RELICOMP YHTIÖT OY Suolahti 92 LEHTOSEN KONEPAJA OY Kokemäki 90 KONEPAJA HÄKKINEN Raisio 85 MANSNER OY HIENOMEKANIIKKA Karkkila 85 HYRLES OY Lohja 85 KUMERA MACHINERY OY Kylmäkoski 85 NOMET OY Tampere 84 HIHRA OY Turku 76 LUVATA VAASA Vaasa 76 NOKIAN NPT OY Nokia 75 METALPOWER OY Helsinki 72 TP-KONEPAJAT OY Tampere 72 JANAVALO OY Loppi 71 OY LAINE-TUOTANTO AB Vaasa 69 KONEPAJA CEIKO OY Turku 65 PARAMET KONEPAJA OY Parainen 63 SEGER OY Uusikaupunki 63 RODER GROUP OY Lahti 62 RAAHEN TEVO OY Raahe 61 LH LIFT OY Laukaa 60 MESERA PAIMIO OY Kaarina 60 OY MAPROMEC OY Mustasaari 59 NAANTALIN OSAVA OY Naantali 56 KOTKA POWER TECH OY Kotka 56 LAKEUDEN LEVYTYÖ OY Seinäjoki 56 JMC ENGINE OY Ruukki 56 SME ELEKTRO-GROUP OY Salo 56 LEVY- JA TERÄSRAKENNE HORSMALAHTI OY Valkeakoski 55 KOTKAN KONEPAJA OY Kotka 55 KONEISTUS RIIKONEN OY Kihniö 54 MERIMET OY Karkkila 54 COMPONENT NISAMO OY Lempäälä 52 VAASA MECHANICS OY Vaasa 52 AP-TELA OY Kokkola 51 OCOTEC OY Haukipudas 50 VALLOG OY Hyvinkää 50 Lähde: Tilastokeskus

18 17 Taulukossa esiintyvistä yrityksistä mm. Telatek Oy:llä ja Kotkan Konepaja Oy:llä on hyvin laaja-alaista konepajatoimintaa. Muita merkittäviä lastuavaan työstöön erikoistuneita yrityksiä ovat esimerkiksi Purso Tools Oy (Pori) Kumera Machinery Oy (Kylmäkoski) Pori Works Oy (Pori) ja Kvaerner Tamturbine Oy (Tampere) sekä Lovisa Works Oy (Loviisa). Merkittäväksi ohutlevy- ja järjestelmätoimittajaksi on noussut myös Metallilaite-konserni Heinävedeltä. Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yrityksen uhkana on putoaminen kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen painopiste on siirtymässä suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Taulukko 6. Joitakin suurimpia elektroniikkateollisuudelle valmistavia yrityksiä v Yritys Scanfil Oy Incap Electronics Oy Laukamo Electromec Oy Vammas Defencetec Oy Mecanova Oy Elektrometalli Oy Janavalo Oy Hyrles Oy Ocotec Oy Sijainti Sievi Helsinki Somero Jyväskylä Nivala Kempele Tervakoski Lohja Haukipudes Lähde: KTM Toimialapalvelu Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.

19 18 Taulukko 7. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v Yrityksen nimi ja toiminimi Kotikunta Henkilöstö FSP FINNISH STEEL PAINTING OY Sipoo 211 AURAJOKI OY Aura 210 SAVCOR COATINGS OY Mikkeli 114 ARVO PIIROINEN OY Salo 71 BODYCOTE LÄMPÖKÄSITTELY OY Vantaa 70 AURAKORRO OY Turku 54 PIKOTEKNIK OY Vantaa 45 KS-SINKKI OY Laukaa 41 LAINISALO OY Helsinki 31 MECAPINTA OY Nivala 30 BLAXAR OY Kruunupyy 29 BODYCOTE PINTAKÄSITTELY OY Vantaa 29 LAITILA COATING OY Laitila 29 POLTTOVÄRI OY Mustasaari 28 JOMEKS OY Forssa 23 LAHDEN LÄMPÖKÄSITTELY OY Lahti 22 KERIMET OY Kerimäki 21 VÄRIKYRÖ OY Vähäkyrö 19 AJ & J SERVICE OY Pori 19 LOUNAIS-SUOMEN PUTKI OY Loimaa 18 LINJAPINTA OY Tampere 18 OY SCANSOLO AB Vähäkyrö 18 HAAPANEN OY Pirkkala 17 PITOTERÄS KY Kuopio 18 TEKNOTYÖ-KUUMASINKITYS OY Järvenpää 15 YLLIN TALLI OY Vaasa 14 REIKKO OY Nakkila 14 LINJATERÄS OY Tampere 14 OY KROMATEK AB Nakkila 14 TECLASER OY Keuruu 14 KAINUUN PINTAKÄSITTELY OY Kajaani 13 PINNOITUS HELIN OY Tuusula 13 KONTERÄS KY Jyväskylä 12 BESTRON OY Ulvila 12 TELJÄN MAALAUS OY Pori 11 KROMIPINTA OY Orimattila 11 SEINÄJOEN PINTAKÄSITTELY OY Seinäjoki 11 PK-TEKNIIKKA OY Raahe 11 EUROSTERI OY Vimpeli 11 TEOLLISUUDEN MONIPALVELU TMP OY Oulu 11 MAALAAMO REPO OY Kuopio 11 MÄNTÄN PINTAKÄSITTELY OY Mänttä 10 EUROSINKITYS OY Seinäjoki 10 ALU-RELECO OY Järvenpää 10 VIMPELIN TEOLLISUUSMAALAUS OY Vimpeli 10 UMT-PINTAKÄSITTELY OY Urjala 10 VAKKA-SUOMEN HIEKKAPUHALLUS Laitila 10 Lähde: Tilastokeskus

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen KTM:n barometrikyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa huolimatta viimeisen vuoden pienestä notkahduksesta TOL 295 TOL 291 TOL 294 TOL 292 TOL 293 Lähde: Tilastokeskus Kuva 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa (TOL 29), viimeinen havainto 8/ Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet

21 20 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- (ent. Valmet-Rauma) ja Metra -konsernit, Nextrom Oyj, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu Yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen eri koistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Vientitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituot- Taulukko 8. teita ja -osia TOL 2000 Milj Osat maa-, metsätalous- ja puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuu- ja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 2001 Milj Milj Milj Milj Milj. 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 5,2 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 4, Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 14,9 maatalouskoneisiin Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 56, Muut osat maansiirto-, kaivuu- yms. koneisiin 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 171, Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 51, Osat taljoja, vinttureita ja muita nostolaitteita varten 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 35, Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 15, Hissien, kippikauhavintturien ja liukuportaiden osat 89,7 96,5 122,9 105,9 107,8 119, Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden osat 67,8 79,9 64,1 65,2 86,6 109,6 Yhteensä 423,6 466,0 477,6 445,4 485,7 586,1 Lähde: Tullihallitus

22 21 Tuontitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituot- Taulukko 9. teita ja -osia TOL 2000 Milj Osat maa-, metsätalous- ja puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuu- ja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 2001 Milj Milj Milj Milj Milj. 4,6 4,7 5,5 7,2 7,0 10,3 6,4 7,2 8,7 9,4 9,9 11, Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 2,8 2,7 4,1 2,1 5,7 10, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin 7,1 8,6 9,4 10,5 9,6 11,3 maatalouskoneisiin Porauskoneiden ja laitteiden osat 5,5 7,1 5,6 5,5 15,1 20, Muut osat maansiirto-, kaivuu- yms. koneisiin 55,9 69,7 71,0 74,5 87,0 106,7 sekä nostureihin Pumppujen osat 23,1 24,4 23,8 23,7 26,5 40, Osat taljoja, vinttureita ja muita nostolaitteita varten 3,0 3,5 3,3 12,6 2,9 5, Osat trukkeja varten 14,9 17,4 16,0 18,9 24,8 22, Hissien, kippikauhavintturien ja liukuportaiden osat 43,0 35,7 42,0 43,5 61,3 72, Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden osat 29,8 34,5 27,7 31,7 43,1 73,3 Yhteensä 196,1 215,5 217,2 239,6 292,8 384,3 Lähde: Tullihallitus Viennin ja tuonnin jakautumista maittain kuvataan kuvissa 3 ja 4. Viennin painopiste on EU-maissa ja suurimmat vientimaat ovatkin Saksa ja Ruotsi. Suurimmat yksittäiset tuontimaat ovat puolestaan Ruotsi ja Saksa. Muut maat 7 % Italia 7% Muut EU-maat 24 % Muu Eurooppa 9% USA 9 % Ruotsi 11 % Saksa 12 % Aasian maat 21 % Lähde: Tullihallitus Kuva 3. Viennin jakauma maittain 2005

23 22 Muut maat 2 % Aasian maat 3 % USA 6 % Viro 12 % Muu Eurooppa 2% Muut EU-maat 33 % Saksa 19 % Ruotsi 23 % Lähde: Tullihallitus Kuva 4. Tuonnin jakauma maittain Tilanne keskeisissä EU-maissa Vuonna 1999 alkanut toimialan kasvu johtui yhtäaikaisesta kone- ja laitepuolen että elektromekaanisen alan myönteisestä kehityksestä. Elektroniikkateollisuuden kasvun vaikutukset Metallin työstön ja pintakäsittelyn osalta näkyivät Suomen kohdalla voimakkaasti aikavälillä Vuoden 2001 alkupuolella elektromekaaninen ala veti henkeä ja lomautukset olivat yleisiä. Nokian, Siemensin, Ericssonin jne. kasvun vaikutukset metallien työstöön kompensoivat em. aikavälillä muiden keskeisten asiakastoimialojen osittain taantunutta alihankintojen tarvetta. Suomessa kehitys on heilunut hyvinkin voimakkaasti vuodesta 2001 alkaen. Viimeisien vuosien aikana kone- ja laitepuolen myönteinen kehitys on ollut nähtävillä myös metallin työstön toimialalla. Muun Euroopan kehityksestä on huomioitava erityisesti Saksan tehokas ja erikoistunut metallin työstösektori, joka on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan.

24 Saksa Suomi EU25 Ranska Espanja Lähde: Tilastokeskus Kuva 5. Metallien työstön ja pintakäsittelyn (TOL 285) kehitystrendit keskeisissä EU-maissa / Espanja Suomi Saksa EU25 Italia Lähde: Tilastokeskus Kuva 6. Kone- ja laitevalmistuksen (TOL 29) tilanne keskeisissä EU-maissa

25 24 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Työstöpuolen FM-järjestelmät Tarve asiakasohjautuvuuden lisäämiseen on edelleen voimistuva trendi. Perinteisesti asiakas eli päähankkija vastaa oman tuotantonsa seurannasta ja tilausten välittämisestä materiaali-, komponentti- ja järjestelmätoimittajille sekä vaihealihankkijoilleen. Internet-pohjainen tuotannonohjaus mahdollistaa kehittyneempien ohjausjärjestelmien käyttöönoton, jossa ostotoiminnot supistetaan minimiin. Tällöin päähankkija siirtää tuotantonsa seurantaja toimitusvastuuta auditoiduille toimittajilleen. Räätälöityjen täsmätoimituksien osuus kasvaa. Päähankkijat keskittyvät ydintoimintoihinsa (markkinointi, t&k, asiakasrajapinnan hallinta) ja ulkoistavat tukipalveluitaan jopa kokonaisten linjojen laitekokoonpanoon asti. Yritysten alihankintapalveluissa pyritään entistä enemmän osavalmistuksen lisäksi vaativaan projektilähtöiseen työskentelyyn. Partnership-ajattelu tähtää kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelemiseen ja ongelmien ratkaisuun. Parhaimmillaan partnership on saumatonta yhteistyötä siihen sitoutuneiden yritysten välillä. Myyjän ja ostajan roolit muuttuvat ja yrityksistä tulee keskenään luotettuja, tasavertaisia kumppaneita. Toimittajayhteistyön kehittämisessä keskeisiä ovat vielä arkisetkin asiat: Toimittajien toimitustäsmällisyys Asiakkaan ennusteet toimittajille Asiakkaan huollon kommunikointi toimittajalle Toimittajan tuotannonohjauksen kehittäminen Kommunikaatio yritysten välillä Laatu Lähde: Loginet, Teknologiateollisuus ry Alihankintayritykset kohtaavat asiakkaidensa taholta jatkuvasti kovenevia vaatimuksia lyhyemmistä toimitusajoista ja tehokkaammasta tuotannosta. Alihankkijoiden on reagoitava nopeasti asiakkaiden, kuten esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuden, asettamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja tehokkaampaa valmistusta eli lyhyempiä läpimenoaikoja, pienempiä sarjoja ja prototyyppivalmistusta. Työstökoneinvestoinnin tavoitteeksi asetetaan asetusaikojen lyhentäminen, valmistussuunnittelun parantaminen, mahdollisuus pienentää eräkokoja ja miehittämätön ajo sekä käyttäjien työympäristön parantaminen. Lastuavan työstön kehityksessä pinnalla ovat lyhyemmän valmistusketjun mahdollistavat yhdistelmäkoneet, suurnopeustyöstö, kovana ja kuivana lastuaminen sekä minimineste

26 25 -lastuaminen että pieniä työvaroja käyttävä near net shape-tekniikka. Sorvauksen monitoimisuus on tosiasia: yhdistelmäkoneet sekä sorvaavat että hiovat tai jyrsintä ja lasertyöstö ovat samassa koneessa. Sorvaukseen yhdistettävä pyörivä pöytä mahdollistaen 5-akselisen työstön. Hexapoloidit ja muut paralleelikinematiikkaan perustuvat koneet mahdollistavat 8-akselisen työstön 0,05 mm:n tarkkuudella. Vertailtaessa valmistuksen tehostamismahdollisuuksia perinteisten stand-alone- ja FMjärjestelmiin liitettyjen koneiden välillä FMS:n on laskettu lyhentävän valmistuksen läpimenoaikaa 80 % ja pienentävän keskeneräistä tuotantoa yhtä paljon, samalla kun lattiapinta-ala pienenee jopa 75 %. FM-järjestelmissä on yhdistetty materiaalihallinta koneistustoimintoihin. Työstökoneet, työskentelyasemat ja tuotantolaitteet on ryhmitelty korkeavaraston ympärille ja varastossa on paikat sekä konepaleteille että materiaalilavoille. Varaston siirtovaunu palvelee sekä työstökoneita että työskentelyasemia. FMS-ohjaus hoitaa kaikki valmistuksen vaatimat ohjaus- ja raportointitoiminnot NC-ohjelmien ja työkalujen hallinnasta materiaalinhallintaan. Monituotekokoonpanoon keskittyvät teollisuusyritykset koneistavat itse usein vain tärkeimmät avainkomponentit ja valmistuttavat muut osat alihankkijoilla. Kokoonpanojärjestelmään varastoidaan sekä alihankkijoiden toimittamat osat että omalla tehtaalla valmistetut osat. Usein osa komponenteista valmistetaan kokoonpano-järjestelmään liitetyissä irrallissoluissa. FMS yhdistää samaan ohjaukseen sekä koneet että kokoonpanon. Tällöin kaikki tuotannon kannalta tarpeellinen on tiedossa ja tallessa sekä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Työkaluhallinnan tehokas järjestäminen on haaste lastuavassa työstössä. Työstökoneiden lukumäärän lisääntyessä työkalumäärät ja vaatimukset sujuvasta työkaluvaihto- ja huoltotoiminnasta kasvavat. Keskitetty työkaluhallinta tarkoittaa järjestelmään liitettyä työkaluvarastoa ja laitteistoa, joka kuljettaa työkaluja varaston ja konekohtaisten työkalumakasiinien välillä. Keskitetty työkaluhallinta tarjoaa FM-järjestelmissä useita etuja hajautettuun toimintaan verrattuna. Lisää joustavuutta saavutetaan sillä, että työstökoneilla on käytettävissä suuri valikoima automaattisesti vaihdettavia työkaluja. Tarvittavien työkalujen kokonaismäärä vähenee, jolloin saadaan säästöjä varsinkin kalliiden erikoistyökalujen kohdalla. Varatyökaluja ei tarvita erikseen, sillä osa työkaluista toimii samalla varatyökaluina. Työkalujen ollessa hallitusti yhdessä paikassa verstaan järjestys paranee eikä työkalujen siirtoihin ja etsimiseen tarvita aikaa. Esiasetus ja työkaluhuolto voidaan keskittää yhteen työpisteeseen. Pyörähdyskappaleiden työstö Pyörähdyskappaleita valmistetaan edelleen pääasiassa sorveilla ja pyöröhiomakoneilla. Läpäisyaikavaatimusten takia hionnasta kuitenkin pyritään pääsemän eroon ja tekemään kappale valmiiksi sorvausvaiheen aikana. Sorvienkin kapasiteetin käyttöä halutaan mak-

27 26 simoida ottamalla käyttöön toinen ja kolmas vuoro sekä viikonloput. Osa tästä ajasta pitää pystyä toteuttamaan miehittämättömänä. Valvontatoiminnot lisääntyvät ja niitä käytetään nykyistä tehokkaammin. Ohuen ja tasaisen materiaalivirran takia sorvit integroidaan muuhun tuotantojärjestelmään. Integraatioasteeltaan sorvit ja hiomakoneet jäävät kuitenkin jälkeen esim. koneistuskeskuksista. Ne muodostavat koneistuskeskuksia harvemmin FM-järjestelmiä tai ovat osia siitä. Syynä on kappaleen kiinnittämisen erilaisuus. Koneistuskeskuskappaleet kiinnitetään koneesta erillään olevaan palettiin panostusasemassa. Sorveissa ja hiomakoneissa kappaleita siirrellään irrallaan ja ne kiinnitetään istukkaan tai kärkien väliin vasta työstökoneessa. Irrallisten ja keskenään erilaisten pyörähdyskappaleiden materiaalivirran järjestäminen on vaikeampaa kuin palettien liikuttaminen. Sorvauksessa ja sorveissa kehityssuuntia ovat lastuamisnopeuksien nostaminen ja kerralla valmiiksi työstäminen. Lastuamisnopeudet kasvavat terämateriaalien kehityksen myötä. Tavoitteena on lastuamisen pääajan minimointi ja hionnan korvaaminen. Sorveissa lastuamisnopeuksien nostoa rajoittavat kiinnitystavasta johtuvat seikat. Istukan leuat voivat menettää otteensa kappaleesta, kun pyörimisnopeus ja/tai istukan halkaisija kasvavat. Tekniset valmiudet kerralla valmiiksi työstämiseen lisääntyvät. Sorveista on tulossa sorvauskeskuksia, joissa perinteiseen sorvaukseen liitetään jyrsintää ja porausta. Pyöriviä työkaluja varten sorvissa on erillinen kara, jonka teho vastaa koneistuskeskuksen karan tehoa. Vapaasti ohjattavien liikkeiden suuri määrä mahdollistaa monimutkaistenkin kappaleiden työstämisen kerralla valmiiksi. Sorvauskeskukset perustuvat sekä vaakasorveihin että enenevässä määrin pystysorveihin. Pienten kappaleiden sorvaus tehdään numeerisilla monitoimitankosorveilla, joissa on laitteistot myös katkaistun pään ns. takatyöstöön sekä sorvaamalla ja tarvittaessa pyörivillä työkaluilla. Monikarasorvauksessa NC-ohjaus pudottaa pienintä taloudellista sarjakokoa ja monikarasorvit valtaavat tilaa yksikarasorveilta. Automaation ja sorvien monipuolisuuden kasvaessa menetetään joustavuutta. Sorvauskeskusten ja monitoimisorvien käyttö on mahdollista monenlaisille kappaleille. Taloudellisesti järkevää se on silloin, kun koneen ominaisuuksia hyödynnetään maksimaalisesti. Kehitys tuo kilpailuetuja alihankkijayrityksille, jotka keskittyvät valmistamaan kooltaan ja perustyypeiltään yhtenäistä pyörähdyskappaleperhettä tai -perheitä oikein valituilla ja tehokkailla sorveilla. (Lähde: VTT Valmistustekniikka) Kunnossapito Kunnossapito on konepajan tärkeä toiminto toimivuuden ja kannattavuuden kannalta, joka usein ulkoistetaan. Yritysverkostosta yksi yritys voi keskittyä kunnossapidon teknii-

28 27 koiden hallintaan palvellen näin tiettyä asiakastarvetta. Konepajan tehdessä konehankintoja erikoistuneen kunnossapidon asiantuntemus korostuu. Yksittäisen koneen, laitteen tai järjestelmän käytettävyys voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konepajan tuotantojärjestelmän käyttövarmuuteen. Kone-, laite- tai järjestelmätoimituksen käyttövarmuus on hankintapäätöstä tehtäessä usein yksi keskeisimmistä valintakriteereistä. Laitehankintoja tehdessään konepaja joutuu hyväksymään laitteen käyttövarmuuteen liittyvät riskit, jotka toteutuessaan voivat olennaisesti heikentää koko tuotantojärjestelmän toimintaa ja toimitusvarmuutta. Laitevalmistajien myöntämät käyttövarmuustakuut siirtävät tätä asiakkaaseen kohdistuvaa riskiä osin laitevalmistajan kannettavaksi. (Lähde: Käyttövarmuustakuut ja niiden määrittäminen, Kunnossapito-lehti). Laitteen tai järjestelmän suorituskyky Tekninen suorituskyky Käyttövarmuus Toimintavarmuus Kunnossapitovarmuus Kunnossapidettävyys Lähde: Käyttövarmuuden osatekijät, Lyytikäinen Kuva 7. Käyttövarmuuden osatekijät Toimitussopimuksessa tulee määritellä mahdolliset palkkiot ja sanktiot kaikkien takuuehdoissa määriteltyjen suureiden osalta. Toimitettavien koneiden ylittäessä takuuehdoissa määritellyt käytettävyysrajat voi laitetoimittaja saada tietyn bonuspalkkion. Bonus voi pohjautua esimerkiksi tuottoon, joka on seurausta suunnitellun käytettävyyden ylityksestä. Sanktioille voidaan määritellä ainakin enimmäismäärä, tarkasteluaikaväli ja seikat, jotka johtavat sanktioiden alenemiseen (huollot, koneiden käyttäminen ohjeiden vastaisesti, käyttöolosuhteet). Laitevalmistaja voi tarjota yksittäisen laitteen sijaan prosessin tietyn toiminnon suoritusvarmuutta. Eri sopimustekniikoiden hallinta keskeinen kilpailutekijä!

29 Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Ohutlevyosien valmistuksessa on jo pitkään ollut leimallista pyrkimys yhä pidemmälle vietyyn automatiikkaan, peräkkäisten työvaiheiden integrointiin sekä tuotannon joustavuuteen. Tuotannon avainkoneina ovat NC-ohjatut työstökoneet ja joustavat valmistusjärjestelmät (FMU, FMC, FMS). Näköpiirissä ei ole mitään teknisiä, taloudellisia ja tuotantostrategisia seikkoja, jotka estäisivät tätä kehitystä jatkumasta samansuuntaisena. Päättyvän vuosikymmenen selkeimpiä trendejä on ollut lopputuotteen valmistajien luopuminen ohutlevykomponenttien tuotannosta ja vastaavasti alan osahankintayritysten määrän, koon ja teknisen osaamisen kasvu. Erityisen voimakasta tämä kehitys on ollut telekommunikaatiolaitteiden ja sähköteknisten laitteiden valmistusketjussa. Varsin usein osavalmistuksen ohella on ulkoistettu myös osakokoonpanoja ja suunnittelua. Päähankkijalla on tavoitteena saada yhä valmiimpia osakokonaisuuksia, jopa valmiita tuotteita yhdeltä alihankkijalta tai verkostoituneelta yritysryhmältä. Uuden valmistustekniikan mahdollisuudet tulevat parhaiten hyödynnetyiksi tilanteessa, jossa suunnitteluyhteistyö laitevalmistajan ja osahankkijan välillä on syvää ja saumatonta. Nykyaikaisen joustavan levytyöjärjestelmän monipuolisuus on seurausta eri työvaiheiden integroinnista yhdeksi automaattiseksi kokonaisuudeksi sekä kunkin työvaiheen suorittavan koneen monipuolisuudesta. Kun levytyökeskuksella pystyttiin aikaisemmin lähinnä vain lävistämään, nyt voidaan samaa tai parempaa lävistyskapasiteettia tarjoavalla koneella myös muovata levyä sen kummaltakin puolelta sekä taivuttaa ja kierteyttää. Kappaleen automaattinen integroitu irrottaminen laserilla tai mekaanisesti leikkaamalla valtaa jatkuvasti jalansijaa perinteisiltä tuotantotavoilta, samoin taivutusautomatiikan integrointi prosessin jatkoksi. Automatisoidunkin tehtaan tärkein voimavara on valmistusjärjestelmiä käyttävä henkilöstö. Ohjausjärjestelmät ja käyttöliittymät tullaan suunnittelemaan yhä enemmän käyttäjän ehdoilla, ja levytyön ergonomia tulee entisestään parantumaan. Monimutkaisempia ohutlevyosia ja tuotteita valmistetaan entistä vaivattomammin, tarkemmin ja tuottavammin. Pienet toistuvat sarjakoot lyhyellä toimitusajalla, juuri oikeaan tarpeeseen, useita eri tuotteita, laatua, toimitusvarmuutta, asiakasräätälöidysti nämä ovat tuotantovaatimuksia varsinkin alihankintaa tekeville pk-yrityksille ohutlevyvalmistuksessa. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden ylläpitäminen edellyttää tuottavuutta: lyhyttä läpimenoaikaa, joustavuutta, työvoimakustannusten karsimista ja laadun tasaisuutta tuotannossa. Ohutlevytuotteet vaativat usein monia erilaisia työvaiheita ja useita tuotantokoneita. Jokainen vaihe manuaalisessa tuotannossa vaatii kappaleiden siirtelyä, lavauksia ja koneen käyttöä. Tästä taas on tehokkuus kaukana ja ongelmia tulee usein myös toimitusajassa. Inhimilliset tekijät aiheuttavat laadun vaihtelua.

30 29 Automatisointi poistaa osittain nämä ongelmat, mutta entä kilpailukyky ja joustavuus? Perinteinen täysautomaattilaitteisto, joka tekee yhden tuotteen alusta loppuun saakka valmiiksi, ei ole kustannukseltaan ja joustavuudeltaan mahdollinen vaihtoehto. Eikä tällainen laitteisto todennäköisesti voi noutaa aihiota, eikä lavata valmista tuotetta. Joustavuus saavutetaan hankkimalla eri työvaiheisiin tehokkaita (vakio) koneita, jotka toimivat joko käsikäytöllä tai ohjatusti. Erilaisten tuotteiden vaatimat asetusten muutokset on helppo ja nopea tehdä. Kappaleet käytetään vain tarvittavilla koneilla. Yksinkertaisia ja vähän työvaiheita vaativia tuotteita voidaan valmistaa yhtä aikaa eri koneilla. Yksittäiset ns. vakiokoneet tulevat myös hankintakustannuksiltaan edullisimmiksi, ja konekantaa voidaan joustavammin uusia tai kasvattaa. Tämä järjestelmä on joustava, mutta miten sen avulla saavutetaan perinteisen täysautomaattilaitteiston tai yksittäisten robottisovellusten tuoma tehokkuus ja kilpailukyky? Robottisoluun voidaan liittää mm. kierteytys/upotuskone särmäyskone puristekiinnikekone puristekiinnikekone one-touch pulttipyssy ruuvausautomaatti niittausautomaatti pistehitsaus tog-lock- tai tox-niittaus mig-tic-hitsaus poltin robotissa tai kiinteä jäysteenpoisto hionta mittaus/tarkistus Lähde: Robia Suomi Oy Kapasiteetti- ja joustavuussyistä käytetään useita robotteja muodostetaan useita robottisoluja, jotka yhdistetään toisiinsa. Näin voidaan ajaa tuotteet läpi koko tuotantolinjan automaattisesti tai käyttäen vain osaa työkoneista. Kun tuotantolinja on koottu useista robottisoluista, voidaan niitä käyttää samanaikaisesti eri tuotteiden valmistukseen tarvittavien työvaiheiden ollessa erilaiset. Kapasiteetin tai tuoterakenteen niin vaatiessa voidaan samankaltaisia soluja rakentaa toimiviksi rinnan. Tämä on tuottavaa hyvin pienilläkin sarjoilla, mikäli ne ovat toistuvia. Esimerkki 1 Verrataan manuaalisen ja robotisoidun ohutlevyvalmistussolun työvaiheita. Manuaalisessa solussa henkilöt käyttävät särmäys-, kierteytys-, upotus- ja puristekiinnikekonetta, kun taas automatisoiduissa valmistussoluissa kaksi robottia palvelee koneita. Automatisoitu solu eroaa manuaalisesta siten, että se on varustettu robottikäyttöön tarkoitetulla upotus/ kierteytysautomaatilla ja tuotekuljettimella sekä kahdella robotilla (taulukko 10, kuva 8).

31 30 Taulukko 10. Manuaalisen ja robotisoidun ohutlevyvalmistuksen työvaiheiden vertailu. Tuotteessa on: kierre, upotus, puristekiinnike, särmäys 1-vaiheessa Manuaalinen tuotanto Automaattinen tuotanto 1. Aihioiden nouto 1. Aihioiden nouto 2. Nouto lavalta 3. Kierteytys 4. Lavaus 5. Siirto upotukseen 6. Nouto lavalta 7. Upotus 8. Lavaus 9. Siirto puristekiinnikkeisiin 10. Nouto lavalta 11. Puristus 12. Lavaus 13. Siirto kierteytykseen 14. Nouto lavalta 15. Särmäys 16. Lavaus 17. Siirto pakkaukseen / jatkokäsittelyyn 2. Siirto pakkaukseen / jatkokäsittelyyn 4 kpl työvaiheita 0 kpl työvaiheita 13 kpl siirtoja, noutoja, lavauksia 2 kpl siirtoja, noutoja Lähde: Robia Suomi Oy Kuva 8. Kaksi yhdistettyä robottisolua