Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 jpmetallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Metallin työstö Toimialaraportti 4/2008 Tapio Kinnunen

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tapio Kinnunen Toimialapäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 toimialan metallintyöstö bruttoarvo oli 2,5 mrd. euroa ja viennin arvo 143 miljoonaa euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 141 miljoonaa euroa, josta pääosa koneita ja laitteita. Vuonna 2006 metallin työstön toimipaikkoja oli kappaletta ja ala työllisti n henkilöä. Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisien vuosien aikana nousseet ja investoinnit kasvaneet. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia. Näiden alojen tulevaisuuden kehitys vaikuttaa suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Viime kuukausien kehityksen perusteella lähitulevaisuus on yrityksille haasteellinen. Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkeimpänä pidetään kehitystä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan taholla. Ulkoistaessaan tuotantoaan kärkiyritykset hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tämä toimintaperiaate edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista kaikilta osapuolilta. Tällöin korostuu verkostoperusteinen toiminnan osaaminen, sillä päähankkijat toimivat usein globaaleilla markkinoilla. Ne myyvät ja ostavat tuotteita ja palveluita kaikkialla maailmassa. Ostopolitiikassa hinta, laatu ja toimitusaika ovat tärkeitä, mutta yhä tärkeämmäksi nousee alihankkijan kyky kasvaa roolissaan ja ottaa lisääntyvää vastuuta tuotteen kehittämiseen, valmistamiseen ja logistiikkaan liittyvillä osa-alueilla. Tällaiseen toimintaan kykeneviä alihankintayrityksiä kutsutaan superalihankkijayrityksiksi. Näihin haasteisiin vastaamiseen pk-yrityksillä täytyy olla sekä taloudellisia resursseja että myös riittävää tuotekehitysosaamista. Jatkossa korostuu myös yrityksen kansainvälistymisen valmiudet ja resurssit. Vuosi 2007 ja 2008 olivat voimakkaita kasvun vuosia metalliteollisuudessa. Raportin julkaisuajankohtana maailman taloutta häiritsee talouskriisi, jonka vaikutukset ovat vielä arvioiden varassa. Ennusteet vaikuttavat siltä, että myös pitkäkestoiseen taantumaan on syytä varautua. Tuottavuuden parantaminen on tällaisissa olosuhteissa ensisijaisen tärkeää. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Metallin työstö ISSN Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Markkinoiden rakenne ja kehitys Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä EU-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Työstöpuolen FM-järjestelmät Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi Lähteet Liite Finpron kansainvälistymiskatsaus: metallin tilanne Romanian ja Bulgarian markkinoilla... 54

7

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Metallirakenteiden valmistuksesta ja metallien työstöstä saa parhaan kuvan tutustumalla em. toimialoista tehtyihin kahteen erilliseen raporttiin. Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Edeltävän raportin metallin työstöstä on tehnyt Juha Elf vuonna Raportin laatimiseen on ollut käytettävissä vähemmän aikaa kuin aikaisemmin johtuen toimialapäällikön vaihtumisesta. Tästä johtuen raportissa on keskitytty ensi sijaisesti tekemään tilastollinen päivitys, mutta raportissa on myös jonkin verran uutta tekstillistä sisältöä. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Raportin laadinta sattuu ajankohtaan, jossa maailmantalouteen vaikuttaa pankkimaailmasta liikkeelle lähtenyt finanssikriisi. Kriisin vaikutukset ovat vielä arvioiden varassa, mutta ne varmasti vaikuttavat myös suomalaisen metalliteollisuuden lähitulevaisuuteen. Toivon tämän raportin herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Kiitän kaikkia raportin laatimisessa minua tukeneita ja asiantuntemustaan raportin laadintaan antaneita yrityksiä ja sidosryhmiä. Raportin liitteenä on Finpron kansainvälistymiskatsaus metallitoimialan tilanteesta Itä-Euroopassa. Raportissa on erityisesti keskitytty kuvamaan tilannetta Romanian ja Bulgarian markkina-alueilla, jotka uusina EU-jäsenmaina tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Joensuussa 18. lokakuuta 2008 Tapio Kinnunen Toimialapäällikkö Metallin työstö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Suomen metalli-, elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2006 n. 74,8 mrd. euroa. Liikevaihdosta elektroniikka- ja sähköteollisuuden (TOL 30 33) osuus oli n. 40,8 mrd. euroa, kone- ja metallituoteteollisuuden (TOL 28, 29, 34, 35) 25 mrd. euroa ja metallien jalostuksen (TOL 27) n. 8,86 mrd. euroa. Yhteensä toimialat (TOL 27 35) työllistivät vuonna 2006 n henkilöä. Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli n. 6,85 mrd. euroa, josta metallin työstön osuus on (TOL 285) n. 2,5 mrd. euroa. Vuonna 2006 metallituoteteollisuudessa työskenteli yhteensä henkilöä, joista metallin työstön puolella henkilöä. Kuva 1. Metallin työstön volyymi-indeksin ja liikevaihdon kehitys, kausitasoitettu volyymi-indeksi, / Liikevaihto Volyymi-indeksi Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus.

10 9 Metallituotealan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuna noin 15,9 %. Kasvu johtui metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) ja metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki. Taulukko 1. Eräitä toimialan (TOL 28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Määrä Muutos Henkilöstö ,0 % Vienti ,6 % Tuotannon bruttoarvo 6845 meuroa 15,9 % Tuotannon jalostusarvo 2498 meuroa 10,6 % TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,4 % Vienti 354 meuroa 8,8 % Tuotannon bruttoarvo 2043 meuroa 14,8 % Tuotannon jalostusarvo 712 meuroa 19,5 % TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,1 % Vienti 78 meuroa 1,9 % Tuotannon bruttoarvo 238 meuroa 1,2 % Tuotannon jalostusarvo 85 meuroa 6,2 % 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,4 % Vienti 274 meuroa -19,4 % Tuotannon bruttoarvo 770 meuroa 21,1 % Tuotannon jalostusarvo 222 meuroa -3,6 % Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,5 % Vienti 143 meuroa -32,8 % Tuotannon bruttoarvo 2462 meuroa 18,4 % Tuotannon jalostusarvo 950 meuroa 11,9 % 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valm. Henkilöstö ,1 % Vienti 135 meuroa -1,1 % Tuotannon bruttoarvo 401 meuroa 7,4 % Tuotannon jalostusarvo 206 meuroa 1,1 % 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,3 % Vienti 165 meuroa -25,9 % Tuotannon bruttoarvo 930 meuroa 16,1 % Tuotannon jalostusarvo 323 meuroa 9,3 % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus.

11 10 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL ) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnusluvuilla mitattuna eli yhteensä noin 66 % koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle 10 henkilön toimipaikkoja (noin 76 %:a). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 285) koko maassa vuonna 2006 Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto t Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka t Liikevaihto/ henkilö t alle , , Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi. Toimialan työvoimarakenne Metalliteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: koneistajat, työkaluntekijät, koneenasentajat, koneen- ja moottorinkorjaajat, levysepät, putkityöntekijät, hitsaajat, kaasuleikkaajat, konepaja- ja metalliteollisten tuotteiden kokoojat ja metalloijat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne metalliteollisuuden alan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat metalliteollisuuden alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Eniten työvoiman rekrytointiongelmia on ollut seuraavissa ammateissa: CNC-koneistaja, hitsaaja, levyseppä-hitsaaja, koneenasentaja, raskaan kaluston asentaja ja putkiasentaja.

13 12 Kuva 2. Työvoiman kohtaantotilanne metalliteollisuuden toimialalla. Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Konepaja ja rakennusmetalli Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa Lähde: TEM 2008

14 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-keskuksittain vuonna Alue Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto t Liikevaihto/ toimipaikka t Liikevaihto/ henkilö t Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2006 kasvussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC -työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa hankitaketju pitenee, kun syntyy uusia pienempiä alihankkijoita.

15 14 Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Vireille pannut konkurssit Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä, yritykset Liikevaihto t, yritykset Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus..Tietoa ei ole saatavilla. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta. Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna Nimi Postitoimipaikka Liikevaihto (t ) Henkilöstö Komas Oy Jyskä Hollming Oy Kankaanpää Nomet Oy Tampere Ojala-Yhtymä Oy Sievi Relicomp Oy Suolahti Janavalo Oy Turenki Kumera Machinery Oy Kylmäkoski Nokian NPT Oy Tampere Konepaja Ceiko Oy Turku Hihra Oy Turku Upcast Oy Pori Seger Oy Uusikaupunki Suomen Vesileikkaus Oy Keuruu Konepaja Sihvo Oy Hyvinkää Sanmina - SCI Enclosure Systems Oy Salo Oy Lai-Mu Ab Rauma Telatek Oy Raahe Lekomek Oy Tampere Meteco Oy Karstula Mesera Paimio Oy Paimio Naantalin Osava Oy Naantali Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila Metallisorvaamo M. Hakala Oy Kouvola Uwira Oy Vaasa Oy Maprotec Ab Mustasaari Kotkan Konepaja Oy Kotka Maricomp Oy Vantaa Salon Konepaja Oy Salo Premec Oy Ylivieska Salon Metalelektro Oy Salo Levy- ja teräsrakenne Horsmalahti Oy Valkeakoski Celermec Oy Sievi Levypala Luukko Oy Hikiä Okun Koneistuspalvelu Oy Outokumpu Litana Scandinavia Oy Turku Vahti Oy Harjavalta Sabriscan Oy Riihimäki Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, 2008

16 15 Taulukossa 5 on Suomen Asiakastiedon antamien tietojen mukaisesti esitetty Suomen suurimpia metallintyöstöä tekeviä yrityksiä. Liikevaihdoltaan ja henkilökunnaltaan suurimpana listalla on Komas Oy. Yritys on konepajateollisuuden järjestelmätoimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja kokoonpano-, koneistus- ja hydrauliikkatarpeisiin. Komas Oy on esimerkki yrityksestä, joka on toiminut niin, että se on kasvanut ja ottanut entistä suurempia vastuita veturiyritysten hankinnoista. Tavoitteena on ollut myös kansainvälistyminen, joka on toteutettu ostamalla Puolasta konepajayhtiö. Toiseksi suurimpana oleva yritys Hollming Oy :n päätoiminimen rinnakkaistoiminimenä on Kankaanpää Works Oy. Hollming Works on erikoistunut sopimusvalmistukseen. Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yritykset joutuvat luopumaan valmistuksestaan kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen on siirtynyt suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Elektroniikkavalmistukseen erikoistuneita yrityksiä ovat Dicro Oy, Jutron Oy ja Kyrel Oy, Myös Incap Oyj, Hilomec Oy ja Laukamo -yhtiöt tekevät elektroniikan kokoonpanoa, mutta niillä osaaminen yltää myös mekaniikkavalmistukseen. Mecanova Oy Ojala yhtymä Oy, Relicomp Oy ja Janavalo Oy ovat edellisiä selkeämmin mekaniikka yrityksiä. Meconet Oyn tuotano on kevyttä konepajateknologiaa. Ouneva Oyllä on hallussaan joukko kevyeen konepajateollisuuteen liittyviä teknologioita (Järjestelmä toimittajuus teknologiateollisuudessa 2008). Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.

17 16 Taulukko 6. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, 2008). Kaikkien yritysten liikevaihtotietoja ei ollut saatavilla. Yrityksen nimi Postitoimipaikka Liikevaihto (t ) Henkilöstö FSP Finnish Steel Painting Oy Söderkulla Mesera Works Oy Kotka Aurajoki Oy Aura Arvo Piiroinen Oy Salo Paramet Konepaja Oy Parainen TK-Vilmet Oy Vilppula Ateno Oy Evijärvi Pikoteknik Oy Parhalahti Aurakorro Oy Masku Mecapinta Oy Nivala KS-Sinkki Oy Lievestuore Polttoväri Oy Mustasaari Oy Scansolo Ab Vöyri Savcor Face Group Oy Mikkeli Laitila Coating Oy Laitila LTT-Tekniikka Oy Naantali Coating Tech Oy Vantaa Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Järvenpää Lainisalo Oy Helsinki Lahden Lämpökäsittely Oy Lahti Haapanen Oy Pirkkala Alu-Releco Oy Riihimäki Finn-Heat Oy Liminka n0corrotech Oy Kyläjoki Diamond Blade Oy Parhalahti Tamcorro Oy Tampere Eurosinkitys Oy Seinäjoki Oy Proscomp Ab Yliskulma Kokkola LCC Oy Kokkola Pintakäsittelylaitteiden Erikoisliike Akateg Oy Seinäjoki li0eurosteri Oy Vimpeli Suomen Terästekniikka Oy Hyvinkää Reikko Oy Nakkila Suomen Elektropinta Oy Kuopio Pinnoitus Helin Oy Kellokoski THO Group Oy Vantaa Sorvaamo Juhani Kivi Oy Suolahti Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoki Jonemet Työstötekniikka Oy Tampere Jyväs-Pinta Oy Jyväskylä Yllin Talli Oy Vaasa Oy Kromatek Ab Nakkila Salon Hitsaus Oy Piikkiö Savcor Face Oy Mikkeli Kromipinta Oy Orimattila Hiomapojat Oy Mäntsälä UMT-Pintakäsittely Oy Urjala Mekahionta Oy Järvenpää Euran Pintakäsittely Oy Eura Blaxar Oy Kokkola 32 Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä 10

18 17 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen kesän 2008 TEM pk-yritysten toimintaympäristökyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa. Kuva 3. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa, viimeinen havainto 4/ Lähde: Toimialaonline/Tilastokeskus 291 Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet

19 18 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- ja Wärtsilä-konsernit, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu Yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Metsäkoneteollisuuden puolella isoina asiakkaina ovat John Deeren metsäkonetehdas Joensuussa ja Ponsse Oyj:n tehdas Vieremällä. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen erikoistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Taulukko 7. Vientitilasto metallituotteita ja -osia sisältävistä tuoteryhmistä SITC Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj Osat maa-, metsätalous- ja 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 5,2 6,7 7,2 puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuuja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 4,4 5,7 8, Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0,5 0,7 0, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpokaappien osat sekä osat muihin maatalouskon. 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 14,9 15,4 20, Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 56,8 76,2 95, Muut osat maansiirto-, kaivuuyms. 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 171,5 280,4 275,6 koneisiin sekä nostureihin Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 51,8 59,9 60, Osat taljoja, vinttureita ja muita 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 35,7 33,0 42,0 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 15,9 21,6 46, Hissien kippikauhavintturien ja 90,0 96,5 123,0 105,9 107,8 119,7 126,7 130,0 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja 67,8 80,0 64,1 65,2 86,6 109,6 137,9 149,5 lastauslaitteiden osat Yhteensä 423,8 466,1 477,7 445,4 485,7 586,1 764,2 835,6 Lähde: Tullihallitustus, tilastopalvelu 2008.

20 19 Taulukko 8. Tuontitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituotteita ja -osia SITC Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Osat maa-, metsätalous- ja 4,6 4,7 5,5 7,2 7,0 10,3 10,1 12,7 puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuuja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 6,4 7,2 8,7 9,4 9,9 11,5 11,1 10, Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 2,8 2,7 4,1 2,1 5,7 10,7 10,7 4, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpokaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin 7,1 8,6 9,4 10,5 9,6 11,3 13,6 16, Porauskoneiden ja laitteiden osat 5,5 7,1 5,6 5,5 15,1 20,2 31,9 45, Muut osat maansiirto-, kaivuuyms. 55,9 69,7 71,0 74,5 87,0 106,7 126,6 144,3 koneisiin sekä nostureihin Pumppujen osat 23,1 24,3 23,8 23,7 26,5 40,2 48,8 47, Osat taljoja, vinttureita ja muita 3,0 3,5 3,3 12,6 2,9 5,3 12,0 5,9 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 14,9 17,4 16,0 18,9 24,8 22,8 24,7 27, Hissien kippikauhavintturien ja 43,0 35,7 42,0 43,5 61,3 72,1 85,8 90,0 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja 29,8 34,4 27,7 31,7 43,1 73,3 66,9 100,1 lastauslaitteiden osat Yhteensä 196,1 215,3 217,1 239,6 292,8 384,3 442,2 505,8 Lähde: Tullihallitus, tilastopalvelu Viennin ja tuonnin jakautumista maittain kuvataan kuvissa 4 ja 5. Viennin painopiste on EU-maissa ja suurimmat vientimaat ovatkin Saksa ja Ruotsi. Suurin yksittäinen tuontimaa on Ruotsi. Saksan ja Viron osuudet ovat tuonnissa yhtäsuuret. Kuva 4. Viennin jakauma maittain 2007 Muut maat 8% Muu Eurooppa 4% Ruotsi 12 % Muu Aasia 10 % Saksa 12 % Muut EU-maat 21 % Puola 4% Italia 5% USA 8% Kiina 8% Venäjä 8% Lähde:Tullihallitus, tilastopalvelu 2008.

21 Osat maa- metsätalous-ja puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu, sadonkorjuu- ja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin Osat lypsy- ja meijerikoneisiin Osat siipikarjanhoito- ja hautolaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin Porauskoneiden ja laitteiden osat Muut osat maansiirto, kaivuu yms. koneisiin sekä nostureihin Pumppujen osat Osat taljoja. vinttureita ja muita nostolaitteita varten Osat trukkeja varten Hissien kippikauhavintturien ja liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden osat Kuva 5. Tuonnin jakauma maittain Muut maat 2% Aasia 6% Muu Eurooppa 2% Ruotsi 20 % Muut EU-maat 27 % Viro 16 % Alankomaat 5% USA 6% Saksa 16 % Lähde: Tullihallitus, tilastopalvelu Tilanne keskeisissä EU-maissa Vuonna 1999 alkanut toimialan kasvu johtui yhtäaikaisesta kone- ja laitepuolen että elektromekaanisen alan myönteisestä kehityksestä. Suomessa kehitys on heilunut hyvinkin voimakkaasti vuodesta 2001 alkaen. Viimeisien vuosien aikana kone- ja laitepuolen myönteinen kehitys on ollut nähtävillä myös metallin työstön toimialalla. Suomessa selkeä toimialan huippu koettiin vuoden 2007 aikana. Toimiala on kuitenkin lähtenyt palautumaan alaspäin vuoden 2007 puolen välin jälkeen. Taustalla on koko metallin toimialan tasaantuminen huippusuhdanteen jälkeen. Muun Euroopan kehityksestä on huomioitava erityisesti Saksan tehokas ja erikoistunut metallin työstösektori, joka on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan. Toimialaraportin liitteenä olevassa Finpron kansainvälistymiskatsauksessa tarkastellaan tarkemmin metallin markkinatilannetta Itä-Euroopan markkinoilla.

22 21 Kuva 6. Metallin työstön ja pintakäsittelyn (TOL 285) kehitystrendit keskeisissä EU-maissa / SAKSA SUOMI EU25 RANSKA Lähde: Eurostat tietokanta Kuva 7. Kone- ja laitevalmistuksen (TOL 29) tilanne keskeisissä EU-maissa SUOMI SAKSA EU25 RANSKA Lähde:Tilastokeskus

23 22 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Työstöpuolen FM-järjestelmät Tarve asiakasohjautuvuuden lisäämiseen on edelleen voimistuva trendi. Perinteisesti asiakas eli päähankkija vastaa oman tuotantonsa seurannasta ja tilausten välittämisestä materiaali-, komponentti- ja järjestelmätoimittajille sekä vaihealihankkijoilleen. Internet-pohjainen tuotannonohjaus mahdollistaa kehittyneempien ohjausjärjestelmien käyttöönoton, jossa ostotoiminnot supistetaan minimiin. Tällöin päähankkija siirtää tuotantonsa seuranta- ja toimitusvastuuta auditoiduille toimittajilleen. Räätälöityjen täsmätoimituksien osuus kasvaa. Päähankkijat keskittyvät ydintoimintoihinsa (markkinointi, t&k, asiakasrajapinnan hallinta) ja ulkoistavat tukipalveluitaan jopa kokonaisten linjojen laitekokoonpanoon asti. Yritysten alihankintapalveluissa pyritään entistä enemmän osavalmistuksen lisäksi vaativaan projektilähtöiseen työskentelyyn. Partnership-ajattelu tähtää kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelemiseen ja ongelmien ratkaisuun. Parhaimmillaan partnership on saumatonta yhteistyötä siihen sitoutuneiden yritysten välillä. Myyjän ja ostajan roolit muuttuvat ja yrityksistä tulee keskenään luotettuja, tasavertaisia kumppaneita. Toimittajayhteistyön kehittämisessä keskeisiä ovat vielä arkisetkin asiat: Toimittajien toimitustäsmällisyys Asiakkaan ennusteet toimittajille Asiakkaan huollon kommunikointi toimittajalle Toimittajan tuotannonohjauksen kehittäminen Kommunikaatio yritysten välillä Laatu Lähde: Loginet, Teknologiateollisuus ry Alihankintayritykset kohtaavat asiakkaidensa taholta jatkuvasti kovenevia vaatimuksia lyhyemmistä toimitusajoista ja tehokkaammasta tuotannosta. Alihankkijoiden on reagoitava nopeasti asiakkaiden, kuten esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuden, asettamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja tehokkaampaa valmistusta eli lyhyempiä läpimenoaikoja, pienempiä sarjoja ja prototyyppivalmistusta. Työstökoneinvestoinnin tavoitteeksi asetetaan asetusaikojen lyhentäminen, valmistussuunnittelun parantaminen, mahdollisuus pienentää eräkokoja ja miehittämätön ajo sekä käyttäjien työympäristön parantaminen. Alihankintayritysten toivotaan myös tekevän entistä pidemmälle koottuja osakokonaisuuksia. Joissakin tapauksissa, jopa lopputuotteen kokoonpanokin on saatettu antaa alihankkijan hoitoon. Tämä edellyttää alihankintayrityksen henkilöstöltä ja työnjohdolta entistä parempaa osaamista ja päämiehen tuotteen tuntemista. FMS-ohjausjärjestelmille tällainen kehitys on tarkoittanut käytännössä myös sitä, että alihankkija valmistaa useamman päämiehen tuotteita, mikä edellyttää järjestelmiltä enemmän joustavuutta.

24 23 Lastuavan työstön kehityksessä pinnalla ovat lyhyemmän valmistusketjun mahdollistavat yhdistelmäkoneet, suurnopeustyöstö, kovana ja kuivana lastuaminen sekä minimineste -lastuaminen että pieniä työvaroja käyttävä near net shape-tekniikka. Sorvauksen monitoimisuus on tosiasia: yhdistelmäkoneet sekä sorvaavat että hiovat tai jyrsintä ja lasertyöstö ovat samassa koneessa. Sorvaukseen yhdistettävä pyörivä pöytä mahdollistaen 5-akselisen työstön. Hexapoloidit ja muut paralleelikinematiikkaan perustuvat koneet mahdollistavat 8-akselisen työstön 0,05 mm:n tarkkuudella. Vertailtaessa valmistuksen tehostamismahdollisuuksia perinteisten stand-alone- ja FMjärjestelmiin liitettyjen koneiden välillä FMS:n on laskettu lyhentävän valmistuksen läpimenoaikaa 80 % ja pienentävän keskeneräistä tuotantoa yhtä paljon, samalla kun lattiapinta-ala pienenee jopa 75 %. FM-järjestelmissä on yhdistetty materiaalihallinta koneistustoimintoihin. Työstökoneet, työskentelyasemat ja tuotantolaitteet on ryhmitelty korkeavaraston ympärille ja varastossa on paikat sekä konepaleteille että materiaalilavoille. Varaston siirtovaunu palvelee sekä työstökoneita että työskentelyasemia. FMS-ohjaus hoitaa kaikki valmistuksen vaatimat ohjaus- ja raportointitoiminnot NC-ohjelmien ja työkalujen hallinnasta materiaalinhallintaan. Monituotekokoonpanoon keskittyvät teollisuusyritykset koneistavat itse usein vain tärkeimmät avainkomponentit ja valmistuttavat muut osat alihankkijoilla. Kokoonpanojärjestelmään varastoidaan sekä alihankkijoiden toimittamat osat että omalla tehtaalla valmistetut osat. Usein osa komponenteista valmistetaan kokoonpano-järjestelmään liitetyissä irrallissoluissa. FMS yhdistää samaan ohjaukseen sekä koneet että kokoonpanon. Tällöin kaikki tuotannon kannalta tarpeellinen on tiedossa ja tallessa sekä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Työkaluhallinnan tehokas järjestäminen on haaste lastuavassa työstössä. Työstökoneiden lukumäärän lisääntyessä työkalumäärät ja vaatimukset sujuvasta työkaluvaihto- ja huoltotoiminnasta kasvavat. Keskitetty työkaluhallinta tarkoittaa järjestelmään liitettyä työkaluvarastoa ja laitteistoa, joka kuljettaa työkaluja varaston ja konekohtaisten työkalumakasiinien välillä. Keskitetty työkaluhallinta tarjoaa FM-järjestelmissä useita etuja hajautettuun toimintaan verrattuna. Lisää joustavuutta saavutetaan sillä, että työstökoneilla on käytettävissä suuri valikoima automaattisesti vaihdettavia työkaluja. Tarvittavien työkalujen kokonaismäärä vähenee, jolloin saadaan säästöjä varsinkin kalliiden erikoistyökalujen kohdalla. Varatyökaluja ei tarvita erikseen, sillä osa työkaluista toimii samalla varatyökaluina. Työkalujen ollessa hallitusti yhdessä paikassa verstaan järjestys paranee eikä työkalujen siirtoihin ja etsimiseen tarvita aikaa. Esiasetus ja työkaluhuolto voidaan keskittää yhteen työpisteeseen. FM- järjestelmässä saattaa olla monen eri valmistajan eri palettikokoja käyttäviä koneita, manuaalikoneita (joille järjestelmä toimittaa vain materiaalilavat, ei konepaletteja), robot-

25 24 tisoluja, pesuasemia ja tietenkin varastohyllystö ja sitä syöttävä hyllystöhissi. Tällaista järjestelmää voidaan aina laajentaa. Toimintaa ohjaava mms-ohjaus räätälöidään kullekin järjestelmälle (Metallitekniikka 9/2008). Pyörähdyskappaleiden työstö Pyörähdyskappaleita valmistetaan edelleen pääasiassa sorveilla ja pyöröhiomakoneilla. Läpäisyaikavaatimusten takia hionnasta kuitenkin pyritään pääsemän eroon ja tekemään kappale valmiiksi sorvausvaiheen aikana. Sorvienkin kapasiteetin käyttöä halutaan maksimoida ottamalla käyttöön toinen ja kolmas vuoro sekä viikonloput. Osa tästä ajasta pitää pystyä toteuttamaan miehittämättömänä. Valvontatoiminnot lisääntyvät ja niitä käytetään nykyistä tehokkaammin. Ohuen ja tasaisen materiaalivirran takia sorvit integroidaan muuhun tuotantojärjestelmään. Integraatioasteeltaan sorvit ja hiomakoneet jäävät kuitenkin jälkeen esim. koneistuskeskuksista. Ne muodostavat koneistuskeskuksia harvemmin FM-järjestelmiä tai ovat osia siitä. Syynä on kappaleen kiinnittämisen erilaisuus. Koneistuskeskuskappaleet kiinnitetään koneesta erillään olevaan palettiin panostusasemassa. Sorveissa ja hiomakoneissa kappaleita siirrellään irrallaan ja ne kiinnitetään istukkaan tai kärkien väliin vasta työstökoneessa. Irrallisten ja keskenään erilaisten pyörähdyskappaleiden materiaalivirran järjestäminen on vaikeampaa kuin palettien liikuttaminen. Sorvauksessa ja sorveissa kehityssuuntia ovat lastuamisnopeuksien nostaminen ja kerralla valmiiksi työstäminen. Lastuamisnopeudet kasvavat terämateriaalien kehityksen myötä. Tavoitteena on lastuamisen pääajan minimointi ja hionnan korvaaminen. Sorveissa lastuamisnopeuksien nostoa rajoittavat kiinnitystavasta johtuvat seikat. Istukan leuat voivat menettää otteensa kappaleesta, kun pyörimisnopeus ja/tai istukan halkaisija kasvavat. Tekniset valmiudet kerralla valmiiksi työstämiseen lisääntyvät. Sorveista on tulossa sorvauskeskuksia, joissa perinteiseen sorvaukseen liitetään jyrsintää ja porausta. Pyöriviä työkaluja varten sorvissa on erillinen kara, jonka teho vastaa koneistuskeskuksen karan tehoa. Vapaasti ohjattavien liikkeiden suuri määrä mahdollistaa monimutkaistenkin kappaleiden työstämisen kerralla valmiiksi. Sorvauskeskukset perustuvat sekä vaakasorveihin että enenevässä määrin pystysorveihin. Pienten kappaleiden sorvaus tehdään numeerisilla monitoimitankosorveilla, joissa on laitteistot myös katkaistun pään ns. takatyöstöön sekä sorvaamalla ja tarvittaessa pyörivillä työkaluilla. Monikarasorvauksessa NC-ohjaus pudottaa pienintä taloudellista sarjakokoa ja monikarasorvit valtaavat tilaa yksikarasorveilta. Automaation ja sorvien monipuolisuuden kasvaessa menetetään joustavuutta. Sorvauskeskusten ja monitoimisorvien käyttö on mahdollista monenlaisille kappaleille. Taloudel-

26 25 lisesti järkevää se on silloin, kun koneen ominaisuuksia hyödynnetään maksimaalisesti. Kehitys tuo kilpailuetuja alihankkijayrityksille, jotka keskittyvät valmistamaan kooltaan ja perustyypeiltään yhtenäistä pyörähdyskappaleperhettä tai -perheitä oikein valituilla ja tehokkailla sorveilla. (Lähde: VTT Valmistustekniikka) Kunnossapito Kunnossapito on konepajan tärkeä toiminto toimivuuden ja kannattavuuden kannalta, joka usein ulkoistetaan. Yritysverkostosta yksi yritys voi keskittyä kunnossapidon tekniikoiden hallintaan palvellen näin tiettyä asiakastarvetta. Konepajan tehdessä konehankintoja erikoistuneen kunnossapidon asiantuntemus korostuu. Tuotteiden pehmeät ominaisuudet eli tuotteisiin liittyvät palvelut ovat monesti koneen valinnassa ratkaisevia. Koneiden huoltosopimukset ovat nykyisin tärkeimpiä neuvottelun aiheita koneen valintaa tehtäessä. Yksittäisen koneen, laitteen tai järjestelmän käytettävyys voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konepajan tuotantojärjestelmän käyttövarmuuteen. Kone-, laite- tai järjestelmätoimituksen käyttövarmuus on hankintapäätöstä tehtäessä usein yksi keskeisimmistä valintakriteereistä (Metallitekniikka 9/2008). Laitehankintoja tehdessään konepaja joutuu hyväksymään laitteen käyttövarmuuteen liittyvät riskit, jotka toteutuessaan voivat olennaisesti heikentää koko tuotantojärjestelmän toimintaa ja toimitusvarmuutta. Sujuva huolto-, korjaus- ja varaosaprosessi varmistavat myö optimaalisen tuottavuuden. Laitevalmistajien myöntämät käyttövarmuustakuut siirtävät myös asiakkaaseen kohdistuvaa riskiä osin laitevalmistajan kannettavaksi. (Lähde: Käyttövarmuustakuut ja niiden määrittäminen, Kunnossapito -lehti). Kuva 8. Käyttövarmuuden osatekijät. Laitteen tai järjestelmän suorituskyky Tekninen suorituskyky Käyttövarmuus Toimintavarmuus Kunnossapitovarmuus Kunnossapidettävyys Lähde: Käyttövarmuuden osatekijät, Lyytikäinen

27 26 Toimitussopimuksessa tulee määritellä mahdolliset palkkiot ja sanktiot kaikkien takuuehdoissa määriteltyjen suureiden osalta. Toimitettavien koneiden ylittäessä takuuehdoissa määritellyt käytettävyysrajat voi laitetoimittaja saada tietyn bonuspalkkion. Bonus voi pohjautua esimerkiksi tuottoon, joka on seurausta suunnitellun käytettävyyden ylityksestä. Sanktioille voidaan määritellä ainakin enimmäismäärä, tarkasteluaikaväli ja seikat, jotka johtavat sanktioiden alenemiseen (huollot, koneiden käyttäminen ohjeiden vastaisesti, käyttöolosuhteet). Laitevalmistaja voi tarjota yksittäisen laitteen sijaan prosessin tietyn toiminnon suoritusvarmuutta. Tällaiset käytettävyystakuut ovat tuotteita, jotka tarvitsevat vielä kehitystyötä. Asiakkaalle tulisi olla selvää mitä palveluja hän saa ja mitä hän palveluista maksaa. Koneiden etävalvonta mahdollistaa tänä päivänä nopean reagoinnin vikatilanteessa. Etävalvonta toimii internetin välityksellä ja kertoo huoltoa tekeville asiantuntijoille sekä asiakkaalle koneen käyttö- ja vikatietoja. Etänä voidaan myös ajaa koneelle testi ja diagnostiikkaohjelmia. Vikailmoitusten lisäksi järjestelmä tuottaa viikottaisia kuntoraportteja, joiden tarkoitus on kertoa ennakolta koneen huoltotarpeista. 4.2 Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Ohutlevyosien valmistuksessa on jo pitkään ollut leimallista pyrkimys yhä pidemmälle vietyyn automatiikkaan, peräkkäisten työvaiheiden integrointiin sekä tuotannon joustavuuteen. Tuotannon avainkoneina ovat NC-ohjatut työstökoneet ja joustavat valmistusjärjestelmät (FMU, FMC, FMS). Näköpiirissä ei ole mitään teknisiä, taloudellisia ja tuotantostrategisia seikkoja, jotka estäisivät tätä kehitystä jatkumasta samansuuntaisena. Päättyvän vuosikymmenen selkeimpiä trendejä on ollut lopputuotteen valmistajien luopuminen ohutlevykomponenttien tuotannosta ja vastaavasti alan osahankintayritysten määrän, koon ja teknisen osaamisen kasvu. Erityisen voimakasta tämä kehitys on ollut telekommunikaatiolaitteiden ja sähköteknisten laitteiden valmistusketjussa. Varsin usein osavalmistuksen ohella on ulkoistettu myös osakokoonpanoja ja suunnittelua. Päähankkijalla on tavoitteena saada yhä valmiimpia osakokonaisuuksia, jopa valmiita tuotteita yhdeltä alihankkijalta tai verkostoituneelta yritysryhmältä. Uuden valmistustekniikan mahdollisuudet tulevat parhaiten hyödynnetyiksi tilanteessa, jossa suunnitteluyhteistyö laitevalmistajan ja osahankkijan välillä on syvää ja saumatonta. Nykyaikaisen joustavan levytyöjärjestelmän monipuolisuus on seurausta eri työvaiheiden integroinnista yhdeksi automaattiseksi kokonaisuudeksi sekä kunkin työvaiheen suorittavan koneen monipuolisuudesta. Kun levytyökeskuksella pystyttiin aikaisemmin lähinnä vain lävistämään, nyt voidaan samaa tai parempaa lävistyskapasiteettia tarjoavalla koneella myös muovata levyä sen kummaltakin puolelta sekä taivuttaa ja kierteyttää. Kappaleen automaattinen integroitu irrottaminen laserilla tai mekaanisesti leikkaamalla valtaa

28 27 jatkuvasti jalansijaa perinteisiltä tuotantotavoilta, samoin taivutusautomatiikan integrointi prosessin jatkoksi. Automatisoidunkin tehtaan tärkein voimavara on valmistusjärjestelmiä käyttävä henkilöstö. Ohjausjärjestelmät ja käyttöliittymät tullaan suunnittelemaan yhä enemmän käyttäjän ehdoilla, ja levytyön ergonomia tulee entisestään parantumaan. Monimutkaisempia ohutlevyosia ja tuotteita valmistetaan entistä vaivattomammin, tarkemmin ja tuottavammin. Pienet toistuvat sarjakoot lyhyellä toimitusajalla, juuri oikeaan tarpeeseen, useita eri tuotteita, laatua, toimitusvarmuutta, asiakasräätälöidysti nämä ovat tuotantovaatimuksia varsinkin alihankintaa tekeville pk-yrityksille ohutlevyvalmistuksessa. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden ylläpitäminen edellyttää tuottavuutta: lyhyttä läpimenoaikaa, joustavuutta, työvoimakustannusten karsimista ja laadun tasaisuutta tuotannossa. Ohutlevytuotteet vaativat usein monia erilaisia työvaiheita ja useita tuotantokoneita. Jokainen vaihe manuaalisessa tuotannossa vaatii kappaleiden siirtelyä, lavauksia ja koneen käyttöä. Tästä taas on tehokkuus kaukana ja ongelmia tulee usein myös toimitusajassa. Inhimilliset tekijät aiheuttavat laadun vaihtelua. Automatisointi poistaa osittain nämä ongelmat, mutta entä kilpailukyky ja joustavuus? Perinteinen täysautomaattilaitteisto, joka tekee yhden tuotteen alusta loppuun saakka valmiiksi, ei ole kustannukseltaan ja joustavuudeltaan optimaalisin vaihtoehto. Eikä tällainen laitteisto todennäköisesti voi noutaa aihiota, eikä lavata valmista tuotetta. Joustavuus saavutetaan hankkimalla eri työvaiheisiin tehokkaita (vakio) koneita, jotka toimivat joko käsikäytöllä tai ohjatusti. Erilaisten tuotteiden vaatimat asetusten muutokset on helppo ja nopea tehdä. Kappaleet käytetään vain tarvittavilla koneilla. Yksinkertaisia ja vähän työvaiheita vaativia tuotteita voidaan valmistaa yhtä aikaa eri koneilla. Yksittäiset ns. vakiokoneet tulevat myös hankintakustannuksiltaan edullisimmiksi, ja konekantaa voidaan joustavammin uusia tai kasvattaa. Tämä järjestelmä on joustava, mutta miten sen avulla saavutetaan perinteisen täysautomaattilaitteiston tai yksittäisten robottisovellusten tuoma tehokkuus ja kilpailukyky? Robottisoluun voidaan liittää mm. kierteytys/upotuskone särmäyskone puristekiinnikekone puristekiinnikekone one-touch pulttipyssy ruuvausautomaatti niittausautomaatti pistehitsaus tog-lock- tai tox-niittaus mig-tic-hitsaus poltin robotissa tai kiinteä

29 28 jäysteenpoisto hionta mittaus/tarkistus Lähde: Robia Suomi Oy Kapasiteetti- ja joustavuussyistä käytetään useita robotteja - muodostetaan useita robottisoluja, jotka yhdistetään toisiinsa. Näin voidaan ajaa tuotteet läpi koko tuotantolinjan automaattisesti tai käyttäen vain osaa työkoneista. Kun tuotantolinja on koottu useista robottisoluista, voidaan niitä käyttää samanaikaisesti eri tuotteiden valmistukseen tarvittavien työvaiheiden ollessa erilaiset. Kapasiteetin tai tuoterakenteen niin vaatiessa voidaan samankaltaisia soluja rakentaa toimiviksi rinnan. Tämä on tuottavaa hyvin pienilläkin sarjoilla, mikäli ne ovat toistuvia. Esimerkki 1 Verrataan manuaalisen ja robotisoidun ohutlevyvalmistussolun työvaiheita. Manuaalisessa solussa henkilöt käyttävät särmäys-, kierteytys-, upotus- ja puristekiinnikekonetta, kun taas automatisoiduissa valmistussoluissa kaksi robottia palvelee koneita. Automatisoitu solu eroaa manuaalisesta siten, että se on varustettu robottikäyttöön tarkoitetulla upotus/ kierteytysautomaatilla ja tuotekuljettimella sekä kahdella robotilla (taulukko 10, kuva 8). Taulukko 9. Manuaalisen ja robotisoidun ohutlevyvalmistuksen työvaiheiden vertailu Tuotteessa on: kierre, upotus, puristekiinnike, särmäys 1-vaiheessa Manuaalinen tuotanto Automaattinen tuotanto 1. Aihioiden nouto 1. Aihioiden nouto 2. Nouto lavalta 3. Kierteytys 4. Lavaus 5. Siirto upotukseen 6. Nouto lavalta 7. Upotus 8. Lavaus 9. Siirto puristekiinnikkeisiin 10. Nouto lavalta 11. Puristus 12. Lavaus 13. Siirto kierteytykseen 14. Nouto lavalta 15. Särmäys 16. Lavaus 17. Siirto pakkaukseen / jatkokäsittelyyn 2. Siirto pakkaukseen / jatkokäsittelyyn 4 kpl työvaiheita 0 kpl työvaiheita 13 kpl siirtoja, noutoja, lavauksia 2 kpl siirtoja, noutoja

30 29 Kuva 9. Kaksi yhdistettyä robottisolua Lähde: Robia Suomi Oy Tulevaisuuden valmistuslinjan toteutus Nykyaikainen valmistuslinja on lähes täysautomaattinen, mutta kuitenkin hyvin joustava. Ihmisten työtehtäviä ovat lähinnä asetusten muutokset, laitteiden ohjelmointi uuden tuotteen kohdalla ja laitehuolto Kuva 10. Automaattinen joustava valmistuslinja. Lähde: Robia Suomi Oy

31 30 Kuvan 9 toiminta: 1. Aihiot tuodaan kuljettimella levyleikkurilta, levytyökeskukselta tai varastosta. Levytyökeskukselta aihiot suoraan robotilla lavalle. Myös tyhjät lavat tulevat kuljettimelta. 2. Robotti sekä upotus-, kierteytys- ja puristekiinnikekoneet. 3. Robotti servojalustalla sekä särmäyskone. 4. Robotti kappaleenkäsittelyyn sekä hitsaukseen ja hitsauspöytä. 5. Valmiit lavatut tuotteet kuljetetaan lähettämöön, varastoon tai jatkokäsittelyyn. Robottisoluja yhdistävät tuotekuljettimet, joilla tuote voidaan kuljettaa toisiin tarvittaviin työvaiheisiin lavaamatta välillä. Jokaisella solulla on myös omat syöttö- ja poistolavakuljettimet, jotta niitä voidaan käyttää muista riippumatta. Esitettyjen tuotantolinjojen toteutus asettaa suuret vaatimukset projekteista vastaaville. Ohutlevyjen pintakäsittely Nykytila Ohutlevyjä käytetään laajasti teollisuuden eri alueilla. Koneenrakennuksessa ohutlevyjä käytetään perinteisesti kuori- ja runkorakenteissa autoteollisuuden ollessa edelläkävijä. Myös rakennusteollisuus on merkittävä ohutlevyjen käyttäjä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden voimakkaan kasvun myötä myös ohutlevyteollisuuden määrä on selvästi kasvanut. Ohutlevyjä käytetään sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa laitteiden kuorina, runkoina ja säteilysuojina. Suuri osa ohutlevyistä pintakäsitellään haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi (korroosionkestävyys, sähköinen suojaus, ulkonäkö). Useimmissa tapauksissa metallisten ohutlevyjen pintakäsittelyssä käytetään varsin perinteistä, kohtuullisen hyvin hallinnassa olevaa tekniikkaa (kuumasinkitys, elektrolyyttiset ja kemialliset menetelmät, maalaus). Uudempia pintakäsittelymenetelmiä (PVD, CVD, ionisuihkutekniikat) ei juuri käytetä metallisten ohutlevyjen pinnoittamiseen. Sopivin pintakäsittelymenetelmä valitaan tapauskohtaisesti kuhunkin tuotteeseen, ympäristöön ja käyttötarkoitukseen sopivaksi. Lähde: Tekes Tulevaisuudennäkymiä Konepajateollisuuden alihankkijoina toimivien pintakäsittelijöiden siirtyminen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alihankkijoiksi on luonut uusia vaatimuksia. Menetelmät ja materiaalit eivät välttämättä paljon ole muuttuneet, mutta laatuun ja laadun tasaisuuteen liittyvät vaatimukset ovat usein tiukemmat kuin perinteisessä konepajateollisuudessa. Tuotteissa edellytetään mm. tasaista kerrosvahvuutta, pinnoitteen pysyvyyttä ja levyjen suoruutta. Pahimmassa tapauksessa huono, irtoava pinnoite voi aiheuttaa oikosulun sähkö-

32 31 laitteessa. Suurimmat kehitystarpeet tällä hetkellä liittyvät monessa pintakäsittely-yrityksessä juuri tuotannon laadun ja prosessivarmuuden parantamiseen. Kiristyvät ympäristövaatimukset asettavat haasteita myös pintakäsittelylle. Vanhat pintakäsittelylaitokset joutuvat ajan myötä uusimaan laitteistonsa, jotta mm. jätevesien pitoisuudet saadaan lain edellyttämälle tasolle. Pinnoitusalalla toimiville pienemmille yrityksille laajempien investointien tekeminen voi muodostua kynnyskysymykseksi. Ympäristölle haitallisten aineiden rajoittaminen edellyttää myös puhdistus- ja esikäsittelyprosessien kehittämistä. Pintojen puhdistaminen ennen pintakäsittelyä vaikuttaa ratkaisevasti pinnoituksen laatuun. Esimerkiksi vesipohjaisiin kemikaaleihin siirtyminen aiheuttaa helposti ongelmia pinnan puhdistuksessa ja sitä kautta pinnoituksen laadussa. Valveutuneet asiakkaat edellyttävät entistä useammin tuotteiltaan kierrätettävyyttä. Metallipohjaisten, pinnoitettujen ohutlevyjen kierrättäminen on jo nykypäivää monessa tapauksessa, mm. sinkityn teräslevyn osalta. Muovisissa osissa sähköinen suojaus hoidetaan esim. metallipinnoitteilla, mikä on kierrätyksen kannalta hankala. Orgaanisten pinnoitteiden osalta ohutlevyjen kierrätystekniikoita pitää vielä kehittää edelleen. Myös monikerroksisten pinnoitteiden kierrätys on vaikeaa. Elektroniikkateollisuudessa tuotteiden elinkaaret ovat monesti lyhyitä ja sarjakoot suuria perinteiseen konepajateollisuuteen verrattuna. Alihankkijoina toimivien pintakäsittelijöiden pitää pystyä sopeutumaan asiakkaittensa nopeisiin aikatauluihin ja suurempiin volyymeihin, mikä onkin haaste pienempiin sarjakokoihin tottuneille pinnoitusyrityksille. Nopeat ja varmat toimitusajat sekä tasainen, asiakkaan vaatimuksia vastaava laatu tarjoavat hyvän kilpailuaseman pintakäsittelyä tekeville yrityksille. Suomessa monella sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alihankkijalla on omat pintakäsittelylinjansa, jolloin nykyisessä tilanteessa asiakkaiden laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin pystytään vastaamaan joustavasti. Muualla maailmalla on yleistä, että pinnoituspalvelut ostetaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Tuotteiden räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaan kasvaa myös pinnoitusteollisuudessa. Omalla asiantuntemuksellaan ja osaamisellaan pinnoitusyritys voi tuoda uutta lisäarvoa asiakkaittensa tuotteisiin ja sitä kautta parantaa omaa kilpailukykyään. Yhä useammin päähankkija edellyttää alihankkijoiltaan kokonaisvaltaisia toimituksia, jolloin pintakäsittely ei yksistään riitä. Työstö, pintakäsittely, kokoonpano ja pakkaus muodostavat kokonaisuuden, jonka päähankkijat mielellään ostavat yhdeltä toimittajalta. Uusien pinnoitteiden ja pinnoitusmenetelmien kehittämisen taustalla ovat monessa tapauksessa tiukentuvat ympäristövaatimukset. Uusia liuotinvapaita pinnoitteita ja vesipohjaisia kemikaaleja on otettu käyttöön. Itse pinnoitusmenetelmät kuitenkin säilynevät var-

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Metallin työstö www.toimialaraportit.fi Metallin työstö Toimialaraportti 12/2006 Juha Elf Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09)

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Metallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Metallin työstö Toimialaraportti 9/2005 Hannu Vuoste Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI PARTNERSHIP POWER Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon Meconet on johtava jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja. Tarjoamme asiakkaillemme ylivoimaisen palveluketjun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala

Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala Valmistavan teollisuuden uudistuminen Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala 22/06/2010 2 Konepajateollisuus on Euroopan vahva teollinen

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Kone ja metallialan perustutkinnon neuvottelupäivä 23.11.27 M-T Tanttinen Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 6

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia Vieskan Metalli Oy Rautakone Esa Pudas Logmer Forest Kalajoen Teräs oy Kalajoen Teollisuusrakenne Oy Ferral Components

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI TUOTANTOPALVELUT LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta BE Group

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Olemme palvelleet asiakkaitamme osaavana ja luotettavana yhteistyökumppanina jo vuodesta 1976.

Olemme palvelleet asiakkaitamme osaavana ja luotettavana yhteistyökumppanina jo vuodesta 1976. KETTERÄ JA TINKIMÄTÖN KUMPPANI Terässaari Oy on sertifioitu alihankintakonepaja, joka tuottaa koneita ja laitteita monipuolisesti teollisuuden eri tarpeisiin. Valmistamme korkealaatuisia osia, osakokonaisuuksia

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Mehi Oy. Tuotantao laajennettu Suomussalmelle -80 luvun lopulla ja -90 luvun alussa (MH-Työkalu Ky).

Mehi Oy. Tuotantao laajennettu Suomussalmelle -80 luvun lopulla ja -90 luvun alussa (MH-Työkalu Ky). Mehi Oy Mehi Ky perustettu v. 1973 Hyvinkäällä Tuotantao laajennettu Suomussalmelle -80 luvun lopulla ja -90 luvun alussa (MH-Työkalu Ky). Suomussalmen yksikkö muutettiin osakeyhtiöksi v. 1996 ja lopulta

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Suomen työstökonemarkkinat

Suomen työstökonemarkkinat Suomen työstökonemarkkinat Työstökoneiden tuonti Suomeen: Suurimmat tuontimaat (lukuunottamatta osia/tarvikkeita) Koko tuonti (milj.euroa) 107 11 10 104 6 %-osuus koko tuonnista 1. Saksa 33% 8% 31% 37%

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot