Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 jpmetallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Metallin työstö Toimialaraportti 4/2008 Tapio Kinnunen

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tapio Kinnunen Toimialapäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 toimialan metallintyöstö bruttoarvo oli 2,5 mrd. euroa ja viennin arvo 143 miljoonaa euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 141 miljoonaa euroa, josta pääosa koneita ja laitteita. Vuonna 2006 metallin työstön toimipaikkoja oli kappaletta ja ala työllisti n henkilöä. Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisien vuosien aikana nousseet ja investoinnit kasvaneet. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia. Näiden alojen tulevaisuuden kehitys vaikuttaa suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Viime kuukausien kehityksen perusteella lähitulevaisuus on yrityksille haasteellinen. Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkeimpänä pidetään kehitystä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan taholla. Ulkoistaessaan tuotantoaan kärkiyritykset hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tämä toimintaperiaate edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista kaikilta osapuolilta. Tällöin korostuu verkostoperusteinen toiminnan osaaminen, sillä päähankkijat toimivat usein globaaleilla markkinoilla. Ne myyvät ja ostavat tuotteita ja palveluita kaikkialla maailmassa. Ostopolitiikassa hinta, laatu ja toimitusaika ovat tärkeitä, mutta yhä tärkeämmäksi nousee alihankkijan kyky kasvaa roolissaan ja ottaa lisääntyvää vastuuta tuotteen kehittämiseen, valmistamiseen ja logistiikkaan liittyvillä osa-alueilla. Tällaiseen toimintaan kykeneviä alihankintayrityksiä kutsutaan superalihankkijayrityksiksi. Näihin haasteisiin vastaamiseen pk-yrityksillä täytyy olla sekä taloudellisia resursseja että myös riittävää tuotekehitysosaamista. Jatkossa korostuu myös yrityksen kansainvälistymisen valmiudet ja resurssit. Vuosi 2007 ja 2008 olivat voimakkaita kasvun vuosia metalliteollisuudessa. Raportin julkaisuajankohtana maailman taloutta häiritsee talouskriisi, jonka vaikutukset ovat vielä arvioiden varassa. Ennusteet vaikuttavat siltä, että myös pitkäkestoiseen taantumaan on syytä varautua. Tuottavuuden parantaminen on tällaisissa olosuhteissa ensisijaisen tärkeää. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Metallin työstö ISSN Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Markkinoiden rakenne ja kehitys Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä EU-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Työstöpuolen FM-järjestelmät Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi Lähteet Liite Finpron kansainvälistymiskatsaus: metallin tilanne Romanian ja Bulgarian markkinoilla... 54

7

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Metallirakenteiden valmistuksesta ja metallien työstöstä saa parhaan kuvan tutustumalla em. toimialoista tehtyihin kahteen erilliseen raporttiin. Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Edeltävän raportin metallin työstöstä on tehnyt Juha Elf vuonna Raportin laatimiseen on ollut käytettävissä vähemmän aikaa kuin aikaisemmin johtuen toimialapäällikön vaihtumisesta. Tästä johtuen raportissa on keskitytty ensi sijaisesti tekemään tilastollinen päivitys, mutta raportissa on myös jonkin verran uutta tekstillistä sisältöä. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Raportin laadinta sattuu ajankohtaan, jossa maailmantalouteen vaikuttaa pankkimaailmasta liikkeelle lähtenyt finanssikriisi. Kriisin vaikutukset ovat vielä arvioiden varassa, mutta ne varmasti vaikuttavat myös suomalaisen metalliteollisuuden lähitulevaisuuteen. Toivon tämän raportin herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Kiitän kaikkia raportin laatimisessa minua tukeneita ja asiantuntemustaan raportin laadintaan antaneita yrityksiä ja sidosryhmiä. Raportin liitteenä on Finpron kansainvälistymiskatsaus metallitoimialan tilanteesta Itä-Euroopassa. Raportissa on erityisesti keskitytty kuvamaan tilannetta Romanian ja Bulgarian markkina-alueilla, jotka uusina EU-jäsenmaina tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Joensuussa 18. lokakuuta 2008 Tapio Kinnunen Toimialapäällikkö Metallin työstö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Suomen metalli-, elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2006 n. 74,8 mrd. euroa. Liikevaihdosta elektroniikka- ja sähköteollisuuden (TOL 30 33) osuus oli n. 40,8 mrd. euroa, kone- ja metallituoteteollisuuden (TOL 28, 29, 34, 35) 25 mrd. euroa ja metallien jalostuksen (TOL 27) n. 8,86 mrd. euroa. Yhteensä toimialat (TOL 27 35) työllistivät vuonna 2006 n henkilöä. Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli n. 6,85 mrd. euroa, josta metallin työstön osuus on (TOL 285) n. 2,5 mrd. euroa. Vuonna 2006 metallituoteteollisuudessa työskenteli yhteensä henkilöä, joista metallin työstön puolella henkilöä. Kuva 1. Metallin työstön volyymi-indeksin ja liikevaihdon kehitys, kausitasoitettu volyymi-indeksi, / Liikevaihto Volyymi-indeksi Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus.

10 9 Metallituotealan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2006 edellisvuoteen verrattuna noin 15,9 %. Kasvu johtui metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) ja metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki. Taulukko 1. Eräitä toimialan (TOL 28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Määrä Muutos Henkilöstö ,0 % Vienti ,6 % Tuotannon bruttoarvo 6845 meuroa 15,9 % Tuotannon jalostusarvo 2498 meuroa 10,6 % TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,4 % Vienti 354 meuroa 8,8 % Tuotannon bruttoarvo 2043 meuroa 14,8 % Tuotannon jalostusarvo 712 meuroa 19,5 % TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,1 % Vienti 78 meuroa 1,9 % Tuotannon bruttoarvo 238 meuroa 1,2 % Tuotannon jalostusarvo 85 meuroa 6,2 % 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,4 % Vienti 274 meuroa -19,4 % Tuotannon bruttoarvo 770 meuroa 21,1 % Tuotannon jalostusarvo 222 meuroa -3,6 % Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,5 % Vienti 143 meuroa -32,8 % Tuotannon bruttoarvo 2462 meuroa 18,4 % Tuotannon jalostusarvo 950 meuroa 11,9 % 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valm. Henkilöstö ,1 % Vienti 135 meuroa -1,1 % Tuotannon bruttoarvo 401 meuroa 7,4 % Tuotannon jalostusarvo 206 meuroa 1,1 % 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,3 % Vienti 165 meuroa -25,9 % Tuotannon bruttoarvo 930 meuroa 16,1 % Tuotannon jalostusarvo 323 meuroa 9,3 % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus.

11 10 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL ) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnusluvuilla mitattuna eli yhteensä noin 66 % koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle 10 henkilön toimipaikkoja (noin 76 %:a). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 285) koko maassa vuonna 2006 Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto t Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka t Liikevaihto/ henkilö t alle , , Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi. Toimialan työvoimarakenne Metalliteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: koneistajat, työkaluntekijät, koneenasentajat, koneen- ja moottorinkorjaajat, levysepät, putkityöntekijät, hitsaajat, kaasuleikkaajat, konepaja- ja metalliteollisten tuotteiden kokoojat ja metalloijat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne metalliteollisuuden alan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat metalliteollisuuden alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Eniten työvoiman rekrytointiongelmia on ollut seuraavissa ammateissa: CNC-koneistaja, hitsaaja, levyseppä-hitsaaja, koneenasentaja, raskaan kaluston asentaja ja putkiasentaja.

13 12 Kuva 2. Työvoiman kohtaantotilanne metalliteollisuuden toimialalla. Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Konepaja ja rakennusmetalli Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa Lähde: TEM 2008

14 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-keskuksittain vuonna Alue Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto t Liikevaihto/ toimipaikka t Liikevaihto/ henkilö t Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2006 kasvussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC -työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa hankitaketju pitenee, kun syntyy uusia pienempiä alihankkijoita.

15 14 Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Vireille pannut konkurssit Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä, yritykset Liikevaihto t, yritykset Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus..Tietoa ei ole saatavilla. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta. Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna Nimi Postitoimipaikka Liikevaihto (t ) Henkilöstö Komas Oy Jyskä Hollming Oy Kankaanpää Nomet Oy Tampere Ojala-Yhtymä Oy Sievi Relicomp Oy Suolahti Janavalo Oy Turenki Kumera Machinery Oy Kylmäkoski Nokian NPT Oy Tampere Konepaja Ceiko Oy Turku Hihra Oy Turku Upcast Oy Pori Seger Oy Uusikaupunki Suomen Vesileikkaus Oy Keuruu Konepaja Sihvo Oy Hyvinkää Sanmina - SCI Enclosure Systems Oy Salo Oy Lai-Mu Ab Rauma Telatek Oy Raahe Lekomek Oy Tampere Meteco Oy Karstula Mesera Paimio Oy Paimio Naantalin Osava Oy Naantali Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila Metallisorvaamo M. Hakala Oy Kouvola Uwira Oy Vaasa Oy Maprotec Ab Mustasaari Kotkan Konepaja Oy Kotka Maricomp Oy Vantaa Salon Konepaja Oy Salo Premec Oy Ylivieska Salon Metalelektro Oy Salo Levy- ja teräsrakenne Horsmalahti Oy Valkeakoski Celermec Oy Sievi Levypala Luukko Oy Hikiä Okun Koneistuspalvelu Oy Outokumpu Litana Scandinavia Oy Turku Vahti Oy Harjavalta Sabriscan Oy Riihimäki Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, 2008

16 15 Taulukossa 5 on Suomen Asiakastiedon antamien tietojen mukaisesti esitetty Suomen suurimpia metallintyöstöä tekeviä yrityksiä. Liikevaihdoltaan ja henkilökunnaltaan suurimpana listalla on Komas Oy. Yritys on konepajateollisuuden järjestelmätoimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja kokoonpano-, koneistus- ja hydrauliikkatarpeisiin. Komas Oy on esimerkki yrityksestä, joka on toiminut niin, että se on kasvanut ja ottanut entistä suurempia vastuita veturiyritysten hankinnoista. Tavoitteena on ollut myös kansainvälistyminen, joka on toteutettu ostamalla Puolasta konepajayhtiö. Toiseksi suurimpana oleva yritys Hollming Oy :n päätoiminimen rinnakkaistoiminimenä on Kankaanpää Works Oy. Hollming Works on erikoistunut sopimusvalmistukseen. Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yritykset joutuvat luopumaan valmistuksestaan kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen on siirtynyt suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Elektroniikkavalmistukseen erikoistuneita yrityksiä ovat Dicro Oy, Jutron Oy ja Kyrel Oy, Myös Incap Oyj, Hilomec Oy ja Laukamo -yhtiöt tekevät elektroniikan kokoonpanoa, mutta niillä osaaminen yltää myös mekaniikkavalmistukseen. Mecanova Oy Ojala yhtymä Oy, Relicomp Oy ja Janavalo Oy ovat edellisiä selkeämmin mekaniikka yrityksiä. Meconet Oyn tuotano on kevyttä konepajateknologiaa. Ouneva Oyllä on hallussaan joukko kevyeen konepajateollisuuteen liittyviä teknologioita (Järjestelmä toimittajuus teknologiateollisuudessa 2008). Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.

17 16 Taulukko 6. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, 2008). Kaikkien yritysten liikevaihtotietoja ei ollut saatavilla. Yrityksen nimi Postitoimipaikka Liikevaihto (t ) Henkilöstö FSP Finnish Steel Painting Oy Söderkulla Mesera Works Oy Kotka Aurajoki Oy Aura Arvo Piiroinen Oy Salo Paramet Konepaja Oy Parainen TK-Vilmet Oy Vilppula Ateno Oy Evijärvi Pikoteknik Oy Parhalahti Aurakorro Oy Masku Mecapinta Oy Nivala KS-Sinkki Oy Lievestuore Polttoväri Oy Mustasaari Oy Scansolo Ab Vöyri Savcor Face Group Oy Mikkeli Laitila Coating Oy Laitila LTT-Tekniikka Oy Naantali Coating Tech Oy Vantaa Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Järvenpää Lainisalo Oy Helsinki Lahden Lämpökäsittely Oy Lahti Haapanen Oy Pirkkala Alu-Releco Oy Riihimäki Finn-Heat Oy Liminka n0corrotech Oy Kyläjoki Diamond Blade Oy Parhalahti Tamcorro Oy Tampere Eurosinkitys Oy Seinäjoki Oy Proscomp Ab Yliskulma Kokkola LCC Oy Kokkola Pintakäsittelylaitteiden Erikoisliike Akateg Oy Seinäjoki li0eurosteri Oy Vimpeli Suomen Terästekniikka Oy Hyvinkää Reikko Oy Nakkila Suomen Elektropinta Oy Kuopio Pinnoitus Helin Oy Kellokoski THO Group Oy Vantaa Sorvaamo Juhani Kivi Oy Suolahti Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoki Jonemet Työstötekniikka Oy Tampere Jyväs-Pinta Oy Jyväskylä Yllin Talli Oy Vaasa Oy Kromatek Ab Nakkila Salon Hitsaus Oy Piikkiö Savcor Face Oy Mikkeli Kromipinta Oy Orimattila Hiomapojat Oy Mäntsälä UMT-Pintakäsittely Oy Urjala Mekahionta Oy Järvenpää Euran Pintakäsittely Oy Eura Blaxar Oy Kokkola 32 Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä 10

18 17 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen kesän 2008 TEM pk-yritysten toimintaympäristökyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa. Kuva 3. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa, viimeinen havainto 4/ Lähde: Toimialaonline/Tilastokeskus 291 Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet

19 18 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- ja Wärtsilä-konsernit, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu Yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Metsäkoneteollisuuden puolella isoina asiakkaina ovat John Deeren metsäkonetehdas Joensuussa ja Ponsse Oyj:n tehdas Vieremällä. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen erikoistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Taulukko 7. Vientitilasto metallituotteita ja -osia sisältävistä tuoteryhmistä SITC Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj Osat maa-, metsätalous- ja 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 5,2 6,7 7,2 puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuuja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 4,4 5,7 8, Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0,5 0,7 0, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpokaappien osat sekä osat muihin maatalouskon. 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 14,9 15,4 20, Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 56,8 76,2 95, Muut osat maansiirto-, kaivuuyms. 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 171,5 280,4 275,6 koneisiin sekä nostureihin Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 51,8 59,9 60, Osat taljoja, vinttureita ja muita 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 35,7 33,0 42,0 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 15,9 21,6 46, Hissien kippikauhavintturien ja 90,0 96,5 123,0 105,9 107,8 119,7 126,7 130,0 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja 67,8 80,0 64,1 65,2 86,6 109,6 137,9 149,5 lastauslaitteiden osat Yhteensä 423,8 466,1 477,7 445,4 485,7 586,1 764,2 835,6 Lähde: Tullihallitustus, tilastopalvelu 2008.

20 19 Taulukko 8. Tuontitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituotteita ja -osia SITC Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Osat maa-, metsätalous- ja 4,6 4,7 5,5 7,2 7,0 10,3 10,1 12,7 puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuuja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin 6,4 7,2 8,7 9,4 9,9 11,5 11,1 10, Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 2,8 2,7 4,1 2,1 5,7 10,7 10,7 4, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpokaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin 7,1 8,6 9,4 10,5 9,6 11,3 13,6 16, Porauskoneiden ja laitteiden osat 5,5 7,1 5,6 5,5 15,1 20,2 31,9 45, Muut osat maansiirto-, kaivuuyms. 55,9 69,7 71,0 74,5 87,0 106,7 126,6 144,3 koneisiin sekä nostureihin Pumppujen osat 23,1 24,3 23,8 23,7 26,5 40,2 48,8 47, Osat taljoja, vinttureita ja muita 3,0 3,5 3,3 12,6 2,9 5,3 12,0 5,9 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 14,9 17,4 16,0 18,9 24,8 22,8 24,7 27, Hissien kippikauhavintturien ja 43,0 35,7 42,0 43,5 61,3 72,1 85,8 90,0 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja 29,8 34,4 27,7 31,7 43,1 73,3 66,9 100,1 lastauslaitteiden osat Yhteensä 196,1 215,3 217,1 239,6 292,8 384,3 442,2 505,8 Lähde: Tullihallitus, tilastopalvelu Viennin ja tuonnin jakautumista maittain kuvataan kuvissa 4 ja 5. Viennin painopiste on EU-maissa ja suurimmat vientimaat ovatkin Saksa ja Ruotsi. Suurin yksittäinen tuontimaa on Ruotsi. Saksan ja Viron osuudet ovat tuonnissa yhtäsuuret. Kuva 4. Viennin jakauma maittain 2007 Muut maat 8% Muu Eurooppa 4% Ruotsi 12 % Muu Aasia 10 % Saksa 12 % Muut EU-maat 21 % Puola 4% Italia 5% USA 8% Kiina 8% Venäjä 8% Lähde:Tullihallitus, tilastopalvelu 2008.

21 Osat maa- metsätalous-ja puutarhanhoitokoneisiin Osat ruohonleikkuu, sadonkorjuu- ja puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin Osat lypsy- ja meijerikoneisiin Osat siipikarjanhoito- ja hautolaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin Porauskoneiden ja laitteiden osat Muut osat maansiirto, kaivuu yms. koneisiin sekä nostureihin Pumppujen osat Osat taljoja. vinttureita ja muita nostolaitteita varten Osat trukkeja varten Hissien kippikauhavintturien ja liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden osat Kuva 5. Tuonnin jakauma maittain Muut maat 2% Aasia 6% Muu Eurooppa 2% Ruotsi 20 % Muut EU-maat 27 % Viro 16 % Alankomaat 5% USA 6% Saksa 16 % Lähde: Tullihallitus, tilastopalvelu Tilanne keskeisissä EU-maissa Vuonna 1999 alkanut toimialan kasvu johtui yhtäaikaisesta kone- ja laitepuolen että elektromekaanisen alan myönteisestä kehityksestä. Suomessa kehitys on heilunut hyvinkin voimakkaasti vuodesta 2001 alkaen. Viimeisien vuosien aikana kone- ja laitepuolen myönteinen kehitys on ollut nähtävillä myös metallin työstön toimialalla. Suomessa selkeä toimialan huippu koettiin vuoden 2007 aikana. Toimiala on kuitenkin lähtenyt palautumaan alaspäin vuoden 2007 puolen välin jälkeen. Taustalla on koko metallin toimialan tasaantuminen huippusuhdanteen jälkeen. Muun Euroopan kehityksestä on huomioitava erityisesti Saksan tehokas ja erikoistunut metallin työstösektori, joka on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan. Toimialaraportin liitteenä olevassa Finpron kansainvälistymiskatsauksessa tarkastellaan tarkemmin metallin markkinatilannetta Itä-Euroopan markkinoilla.

22 21 Kuva 6. Metallin työstön ja pintakäsittelyn (TOL 285) kehitystrendit keskeisissä EU-maissa / SAKSA SUOMI EU25 RANSKA Lähde: Eurostat tietokanta Kuva 7. Kone- ja laitevalmistuksen (TOL 29) tilanne keskeisissä EU-maissa SUOMI SAKSA EU25 RANSKA Lähde:Tilastokeskus

23 22 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Työstöpuolen FM-järjestelmät Tarve asiakasohjautuvuuden lisäämiseen on edelleen voimistuva trendi. Perinteisesti asiakas eli päähankkija vastaa oman tuotantonsa seurannasta ja tilausten välittämisestä materiaali-, komponentti- ja järjestelmätoimittajille sekä vaihealihankkijoilleen. Internet-pohjainen tuotannonohjaus mahdollistaa kehittyneempien ohjausjärjestelmien käyttöönoton, jossa ostotoiminnot supistetaan minimiin. Tällöin päähankkija siirtää tuotantonsa seuranta- ja toimitusvastuuta auditoiduille toimittajilleen. Räätälöityjen täsmätoimituksien osuus kasvaa. Päähankkijat keskittyvät ydintoimintoihinsa (markkinointi, t&k, asiakasrajapinnan hallinta) ja ulkoistavat tukipalveluitaan jopa kokonaisten linjojen laitekokoonpanoon asti. Yritysten alihankintapalveluissa pyritään entistä enemmän osavalmistuksen lisäksi vaativaan projektilähtöiseen työskentelyyn. Partnership-ajattelu tähtää kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelemiseen ja ongelmien ratkaisuun. Parhaimmillaan partnership on saumatonta yhteistyötä siihen sitoutuneiden yritysten välillä. Myyjän ja ostajan roolit muuttuvat ja yrityksistä tulee keskenään luotettuja, tasavertaisia kumppaneita. Toimittajayhteistyön kehittämisessä keskeisiä ovat vielä arkisetkin asiat: Toimittajien toimitustäsmällisyys Asiakkaan ennusteet toimittajille Asiakkaan huollon kommunikointi toimittajalle Toimittajan tuotannonohjauksen kehittäminen Kommunikaatio yritysten välillä Laatu Lähde: Loginet, Teknologiateollisuus ry Alihankintayritykset kohtaavat asiakkaidensa taholta jatkuvasti kovenevia vaatimuksia lyhyemmistä toimitusajoista ja tehokkaammasta tuotannosta. Alihankkijoiden on reagoitava nopeasti asiakkaiden, kuten esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuden, asettamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa nopeampaa ja tehokkaampaa valmistusta eli lyhyempiä läpimenoaikoja, pienempiä sarjoja ja prototyyppivalmistusta. Työstökoneinvestoinnin tavoitteeksi asetetaan asetusaikojen lyhentäminen, valmistussuunnittelun parantaminen, mahdollisuus pienentää eräkokoja ja miehittämätön ajo sekä käyttäjien työympäristön parantaminen. Alihankintayritysten toivotaan myös tekevän entistä pidemmälle koottuja osakokonaisuuksia. Joissakin tapauksissa, jopa lopputuotteen kokoonpanokin on saatettu antaa alihankkijan hoitoon. Tämä edellyttää alihankintayrityksen henkilöstöltä ja työnjohdolta entistä parempaa osaamista ja päämiehen tuotteen tuntemista. FMS-ohjausjärjestelmille tällainen kehitys on tarkoittanut käytännössä myös sitä, että alihankkija valmistaa useamman päämiehen tuotteita, mikä edellyttää järjestelmiltä enemmän joustavuutta.

24 23 Lastuavan työstön kehityksessä pinnalla ovat lyhyemmän valmistusketjun mahdollistavat yhdistelmäkoneet, suurnopeustyöstö, kovana ja kuivana lastuaminen sekä minimineste -lastuaminen että pieniä työvaroja käyttävä near net shape-tekniikka. Sorvauksen monitoimisuus on tosiasia: yhdistelmäkoneet sekä sorvaavat että hiovat tai jyrsintä ja lasertyöstö ovat samassa koneessa. Sorvaukseen yhdistettävä pyörivä pöytä mahdollistaen 5-akselisen työstön. Hexapoloidit ja muut paralleelikinematiikkaan perustuvat koneet mahdollistavat 8-akselisen työstön 0,05 mm:n tarkkuudella. Vertailtaessa valmistuksen tehostamismahdollisuuksia perinteisten stand-alone- ja FMjärjestelmiin liitettyjen koneiden välillä FMS:n on laskettu lyhentävän valmistuksen läpimenoaikaa 80 % ja pienentävän keskeneräistä tuotantoa yhtä paljon, samalla kun lattiapinta-ala pienenee jopa 75 %. FM-järjestelmissä on yhdistetty materiaalihallinta koneistustoimintoihin. Työstökoneet, työskentelyasemat ja tuotantolaitteet on ryhmitelty korkeavaraston ympärille ja varastossa on paikat sekä konepaleteille että materiaalilavoille. Varaston siirtovaunu palvelee sekä työstökoneita että työskentelyasemia. FMS-ohjaus hoitaa kaikki valmistuksen vaatimat ohjaus- ja raportointitoiminnot NC-ohjelmien ja työkalujen hallinnasta materiaalinhallintaan. Monituotekokoonpanoon keskittyvät teollisuusyritykset koneistavat itse usein vain tärkeimmät avainkomponentit ja valmistuttavat muut osat alihankkijoilla. Kokoonpanojärjestelmään varastoidaan sekä alihankkijoiden toimittamat osat että omalla tehtaalla valmistetut osat. Usein osa komponenteista valmistetaan kokoonpano-järjestelmään liitetyissä irrallissoluissa. FMS yhdistää samaan ohjaukseen sekä koneet että kokoonpanon. Tällöin kaikki tuotannon kannalta tarpeellinen on tiedossa ja tallessa sekä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Työkaluhallinnan tehokas järjestäminen on haaste lastuavassa työstössä. Työstökoneiden lukumäärän lisääntyessä työkalumäärät ja vaatimukset sujuvasta työkaluvaihto- ja huoltotoiminnasta kasvavat. Keskitetty työkaluhallinta tarkoittaa järjestelmään liitettyä työkaluvarastoa ja laitteistoa, joka kuljettaa työkaluja varaston ja konekohtaisten työkalumakasiinien välillä. Keskitetty työkaluhallinta tarjoaa FM-järjestelmissä useita etuja hajautettuun toimintaan verrattuna. Lisää joustavuutta saavutetaan sillä, että työstökoneilla on käytettävissä suuri valikoima automaattisesti vaihdettavia työkaluja. Tarvittavien työkalujen kokonaismäärä vähenee, jolloin saadaan säästöjä varsinkin kalliiden erikoistyökalujen kohdalla. Varatyökaluja ei tarvita erikseen, sillä osa työkaluista toimii samalla varatyökaluina. Työkalujen ollessa hallitusti yhdessä paikassa verstaan järjestys paranee eikä työkalujen siirtoihin ja etsimiseen tarvita aikaa. Esiasetus ja työkaluhuolto voidaan keskittää yhteen työpisteeseen. FM- järjestelmässä saattaa olla monen eri valmistajan eri palettikokoja käyttäviä koneita, manuaalikoneita (joille järjestelmä toimittaa vain materiaalilavat, ei konepaletteja), robot-

25 24 tisoluja, pesuasemia ja tietenkin varastohyllystö ja sitä syöttävä hyllystöhissi. Tällaista järjestelmää voidaan aina laajentaa. Toimintaa ohjaava mms-ohjaus räätälöidään kullekin järjestelmälle (Metallitekniikka 9/2008). Pyörähdyskappaleiden työstö Pyörähdyskappaleita valmistetaan edelleen pääasiassa sorveilla ja pyöröhiomakoneilla. Läpäisyaikavaatimusten takia hionnasta kuitenkin pyritään pääsemän eroon ja tekemään kappale valmiiksi sorvausvaiheen aikana. Sorvienkin kapasiteetin käyttöä halutaan maksimoida ottamalla käyttöön toinen ja kolmas vuoro sekä viikonloput. Osa tästä ajasta pitää pystyä toteuttamaan miehittämättömänä. Valvontatoiminnot lisääntyvät ja niitä käytetään nykyistä tehokkaammin. Ohuen ja tasaisen materiaalivirran takia sorvit integroidaan muuhun tuotantojärjestelmään. Integraatioasteeltaan sorvit ja hiomakoneet jäävät kuitenkin jälkeen esim. koneistuskeskuksista. Ne muodostavat koneistuskeskuksia harvemmin FM-järjestelmiä tai ovat osia siitä. Syynä on kappaleen kiinnittämisen erilaisuus. Koneistuskeskuskappaleet kiinnitetään koneesta erillään olevaan palettiin panostusasemassa. Sorveissa ja hiomakoneissa kappaleita siirrellään irrallaan ja ne kiinnitetään istukkaan tai kärkien väliin vasta työstökoneessa. Irrallisten ja keskenään erilaisten pyörähdyskappaleiden materiaalivirran järjestäminen on vaikeampaa kuin palettien liikuttaminen. Sorvauksessa ja sorveissa kehityssuuntia ovat lastuamisnopeuksien nostaminen ja kerralla valmiiksi työstäminen. Lastuamisnopeudet kasvavat terämateriaalien kehityksen myötä. Tavoitteena on lastuamisen pääajan minimointi ja hionnan korvaaminen. Sorveissa lastuamisnopeuksien nostoa rajoittavat kiinnitystavasta johtuvat seikat. Istukan leuat voivat menettää otteensa kappaleesta, kun pyörimisnopeus ja/tai istukan halkaisija kasvavat. Tekniset valmiudet kerralla valmiiksi työstämiseen lisääntyvät. Sorveista on tulossa sorvauskeskuksia, joissa perinteiseen sorvaukseen liitetään jyrsintää ja porausta. Pyöriviä työkaluja varten sorvissa on erillinen kara, jonka teho vastaa koneistuskeskuksen karan tehoa. Vapaasti ohjattavien liikkeiden suuri määrä mahdollistaa monimutkaistenkin kappaleiden työstämisen kerralla valmiiksi. Sorvauskeskukset perustuvat sekä vaakasorveihin että enenevässä määrin pystysorveihin. Pienten kappaleiden sorvaus tehdään numeerisilla monitoimitankosorveilla, joissa on laitteistot myös katkaistun pään ns. takatyöstöön sekä sorvaamalla ja tarvittaessa pyörivillä työkaluilla. Monikarasorvauksessa NC-ohjaus pudottaa pienintä taloudellista sarjakokoa ja monikarasorvit valtaavat tilaa yksikarasorveilta. Automaation ja sorvien monipuolisuuden kasvaessa menetetään joustavuutta. Sorvauskeskusten ja monitoimisorvien käyttö on mahdollista monenlaisille kappaleille. Taloudel-

26 25 lisesti järkevää se on silloin, kun koneen ominaisuuksia hyödynnetään maksimaalisesti. Kehitys tuo kilpailuetuja alihankkijayrityksille, jotka keskittyvät valmistamaan kooltaan ja perustyypeiltään yhtenäistä pyörähdyskappaleperhettä tai -perheitä oikein valituilla ja tehokkailla sorveilla. (Lähde: VTT Valmistustekniikka) Kunnossapito Kunnossapito on konepajan tärkeä toiminto toimivuuden ja kannattavuuden kannalta, joka usein ulkoistetaan. Yritysverkostosta yksi yritys voi keskittyä kunnossapidon tekniikoiden hallintaan palvellen näin tiettyä asiakastarvetta. Konepajan tehdessä konehankintoja erikoistuneen kunnossapidon asiantuntemus korostuu. Tuotteiden pehmeät ominaisuudet eli tuotteisiin liittyvät palvelut ovat monesti koneen valinnassa ratkaisevia. Koneiden huoltosopimukset ovat nykyisin tärkeimpiä neuvottelun aiheita koneen valintaa tehtäessä. Yksittäisen koneen, laitteen tai järjestelmän käytettävyys voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konepajan tuotantojärjestelmän käyttövarmuuteen. Kone-, laite- tai järjestelmätoimituksen käyttövarmuus on hankintapäätöstä tehtäessä usein yksi keskeisimmistä valintakriteereistä (Metallitekniikka 9/2008). Laitehankintoja tehdessään konepaja joutuu hyväksymään laitteen käyttövarmuuteen liittyvät riskit, jotka toteutuessaan voivat olennaisesti heikentää koko tuotantojärjestelmän toimintaa ja toimitusvarmuutta. Sujuva huolto-, korjaus- ja varaosaprosessi varmistavat myö optimaalisen tuottavuuden. Laitevalmistajien myöntämät käyttövarmuustakuut siirtävät myös asiakkaaseen kohdistuvaa riskiä osin laitevalmistajan kannettavaksi. (Lähde: Käyttövarmuustakuut ja niiden määrittäminen, Kunnossapito -lehti). Kuva 8. Käyttövarmuuden osatekijät. Laitteen tai järjestelmän suorituskyky Tekninen suorituskyky Käyttövarmuus Toimintavarmuus Kunnossapitovarmuus Kunnossapidettävyys Lähde: Käyttövarmuuden osatekijät, Lyytikäinen

27 26 Toimitussopimuksessa tulee määritellä mahdolliset palkkiot ja sanktiot kaikkien takuuehdoissa määriteltyjen suureiden osalta. Toimitettavien koneiden ylittäessä takuuehdoissa määritellyt käytettävyysrajat voi laitetoimittaja saada tietyn bonuspalkkion. Bonus voi pohjautua esimerkiksi tuottoon, joka on seurausta suunnitellun käytettävyyden ylityksestä. Sanktioille voidaan määritellä ainakin enimmäismäärä, tarkasteluaikaväli ja seikat, jotka johtavat sanktioiden alenemiseen (huollot, koneiden käyttäminen ohjeiden vastaisesti, käyttöolosuhteet). Laitevalmistaja voi tarjota yksittäisen laitteen sijaan prosessin tietyn toiminnon suoritusvarmuutta. Tällaiset käytettävyystakuut ovat tuotteita, jotka tarvitsevat vielä kehitystyötä. Asiakkaalle tulisi olla selvää mitä palveluja hän saa ja mitä hän palveluista maksaa. Koneiden etävalvonta mahdollistaa tänä päivänä nopean reagoinnin vikatilanteessa. Etävalvonta toimii internetin välityksellä ja kertoo huoltoa tekeville asiantuntijoille sekä asiakkaalle koneen käyttö- ja vikatietoja. Etänä voidaan myös ajaa koneelle testi ja diagnostiikkaohjelmia. Vikailmoitusten lisäksi järjestelmä tuottaa viikottaisia kuntoraportteja, joiden tarkoitus on kertoa ennakolta koneen huoltotarpeista. 4.2 Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Ohutlevyosien valmistuksessa on jo pitkään ollut leimallista pyrkimys yhä pidemmälle vietyyn automatiikkaan, peräkkäisten työvaiheiden integrointiin sekä tuotannon joustavuuteen. Tuotannon avainkoneina ovat NC-ohjatut työstökoneet ja joustavat valmistusjärjestelmät (FMU, FMC, FMS). Näköpiirissä ei ole mitään teknisiä, taloudellisia ja tuotantostrategisia seikkoja, jotka estäisivät tätä kehitystä jatkumasta samansuuntaisena. Päättyvän vuosikymmenen selkeimpiä trendejä on ollut lopputuotteen valmistajien luopuminen ohutlevykomponenttien tuotannosta ja vastaavasti alan osahankintayritysten määrän, koon ja teknisen osaamisen kasvu. Erityisen voimakasta tämä kehitys on ollut telekommunikaatiolaitteiden ja sähköteknisten laitteiden valmistusketjussa. Varsin usein osavalmistuksen ohella on ulkoistettu myös osakokoonpanoja ja suunnittelua. Päähankkijalla on tavoitteena saada yhä valmiimpia osakokonaisuuksia, jopa valmiita tuotteita yhdeltä alihankkijalta tai verkostoituneelta yritysryhmältä. Uuden valmistustekniikan mahdollisuudet tulevat parhaiten hyödynnetyiksi tilanteessa, jossa suunnitteluyhteistyö laitevalmistajan ja osahankkijan välillä on syvää ja saumatonta. Nykyaikaisen joustavan levytyöjärjestelmän monipuolisuus on seurausta eri työvaiheiden integroinnista yhdeksi automaattiseksi kokonaisuudeksi sekä kunkin työvaiheen suorittavan koneen monipuolisuudesta. Kun levytyökeskuksella pystyttiin aikaisemmin lähinnä vain lävistämään, nyt voidaan samaa tai parempaa lävistyskapasiteettia tarjoavalla koneella myös muovata levyä sen kummaltakin puolelta sekä taivuttaa ja kierteyttää. Kappaleen automaattinen integroitu irrottaminen laserilla tai mekaanisesti leikkaamalla valtaa

28 27 jatkuvasti jalansijaa perinteisiltä tuotantotavoilta, samoin taivutusautomatiikan integrointi prosessin jatkoksi. Automatisoidunkin tehtaan tärkein voimavara on valmistusjärjestelmiä käyttävä henkilöstö. Ohjausjärjestelmät ja käyttöliittymät tullaan suunnittelemaan yhä enemmän käyttäjän ehdoilla, ja levytyön ergonomia tulee entisestään parantumaan. Monimutkaisempia ohutlevyosia ja tuotteita valmistetaan entistä vaivattomammin, tarkemmin ja tuottavammin. Pienet toistuvat sarjakoot lyhyellä toimitusajalla, juuri oikeaan tarpeeseen, useita eri tuotteita, laatua, toimitusvarmuutta, asiakasräätälöidysti nämä ovat tuotantovaatimuksia varsinkin alihankintaa tekeville pk-yrityksille ohutlevyvalmistuksessa. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden ylläpitäminen edellyttää tuottavuutta: lyhyttä läpimenoaikaa, joustavuutta, työvoimakustannusten karsimista ja laadun tasaisuutta tuotannossa. Ohutlevytuotteet vaativat usein monia erilaisia työvaiheita ja useita tuotantokoneita. Jokainen vaihe manuaalisessa tuotannossa vaatii kappaleiden siirtelyä, lavauksia ja koneen käyttöä. Tästä taas on tehokkuus kaukana ja ongelmia tulee usein myös toimitusajassa. Inhimilliset tekijät aiheuttavat laadun vaihtelua. Automatisointi poistaa osittain nämä ongelmat, mutta entä kilpailukyky ja joustavuus? Perinteinen täysautomaattilaitteisto, joka tekee yhden tuotteen alusta loppuun saakka valmiiksi, ei ole kustannukseltaan ja joustavuudeltaan optimaalisin vaihtoehto. Eikä tällainen laitteisto todennäköisesti voi noutaa aihiota, eikä lavata valmista tuotetta. Joustavuus saavutetaan hankkimalla eri työvaiheisiin tehokkaita (vakio) koneita, jotka toimivat joko käsikäytöllä tai ohjatusti. Erilaisten tuotteiden vaatimat asetusten muutokset on helppo ja nopea tehdä. Kappaleet käytetään vain tarvittavilla koneilla. Yksinkertaisia ja vähän työvaiheita vaativia tuotteita voidaan valmistaa yhtä aikaa eri koneilla. Yksittäiset ns. vakiokoneet tulevat myös hankintakustannuksiltaan edullisimmiksi, ja konekantaa voidaan joustavammin uusia tai kasvattaa. Tämä järjestelmä on joustava, mutta miten sen avulla saavutetaan perinteisen täysautomaattilaitteiston tai yksittäisten robottisovellusten tuoma tehokkuus ja kilpailukyky? Robottisoluun voidaan liittää mm. kierteytys/upotuskone särmäyskone puristekiinnikekone puristekiinnikekone one-touch pulttipyssy ruuvausautomaatti niittausautomaatti pistehitsaus tog-lock- tai tox-niittaus mig-tic-hitsaus poltin robotissa tai kiinteä

29 28 jäysteenpoisto hionta mittaus/tarkistus Lähde: Robia Suomi Oy Kapasiteetti- ja joustavuussyistä käytetään useita robotteja - muodostetaan useita robottisoluja, jotka yhdistetään toisiinsa. Näin voidaan ajaa tuotteet läpi koko tuotantolinjan automaattisesti tai käyttäen vain osaa työkoneista. Kun tuotantolinja on koottu useista robottisoluista, voidaan niitä käyttää samanaikaisesti eri tuotteiden valmistukseen tarvittavien työvaiheiden ollessa erilaiset. Kapasiteetin tai tuoterakenteen niin vaatiessa voidaan samankaltaisia soluja rakentaa toimiviksi rinnan. Tämä on tuottavaa hyvin pienilläkin sarjoilla, mikäli ne ovat toistuvia. Esimerkki 1 Verrataan manuaalisen ja robotisoidun ohutlevyvalmistussolun työvaiheita. Manuaalisessa solussa henkilöt käyttävät särmäys-, kierteytys-, upotus- ja puristekiinnikekonetta, kun taas automatisoiduissa valmistussoluissa kaksi robottia palvelee koneita. Automatisoitu solu eroaa manuaalisesta siten, että se on varustettu robottikäyttöön tarkoitetulla upotus/ kierteytysautomaatilla ja tuotekuljettimella sekä kahdella robotilla (taulukko 10, kuva 8). Taulukko 9. Manuaalisen ja robotisoidun ohutlevyvalmistuksen työvaiheiden vertailu Tuotteessa on: kierre, upotus, puristekiinnike, särmäys 1-vaiheessa Manuaalinen tuotanto Automaattinen tuotanto 1. Aihioiden nouto 1. Aihioiden nouto 2. Nouto lavalta 3. Kierteytys 4. Lavaus 5. Siirto upotukseen 6. Nouto lavalta 7. Upotus 8. Lavaus 9. Siirto puristekiinnikkeisiin 10. Nouto lavalta 11. Puristus 12. Lavaus 13. Siirto kierteytykseen 14. Nouto lavalta 15. Särmäys 16. Lavaus 17. Siirto pakkaukseen / jatkokäsittelyyn 2. Siirto pakkaukseen / jatkokäsittelyyn 4 kpl työvaiheita 0 kpl työvaiheita 13 kpl siirtoja, noutoja, lavauksia 2 kpl siirtoja, noutoja

30 29 Kuva 9. Kaksi yhdistettyä robottisolua Lähde: Robia Suomi Oy Tulevaisuuden valmistuslinjan toteutus Nykyaikainen valmistuslinja on lähes täysautomaattinen, mutta kuitenkin hyvin joustava. Ihmisten työtehtäviä ovat lähinnä asetusten muutokset, laitteiden ohjelmointi uuden tuotteen kohdalla ja laitehuolto Kuva 10. Automaattinen joustava valmistuslinja. Lähde: Robia Suomi Oy

31 30 Kuvan 9 toiminta: 1. Aihiot tuodaan kuljettimella levyleikkurilta, levytyökeskukselta tai varastosta. Levytyökeskukselta aihiot suoraan robotilla lavalle. Myös tyhjät lavat tulevat kuljettimelta. 2. Robotti sekä upotus-, kierteytys- ja puristekiinnikekoneet. 3. Robotti servojalustalla sekä särmäyskone. 4. Robotti kappaleenkäsittelyyn sekä hitsaukseen ja hitsauspöytä. 5. Valmiit lavatut tuotteet kuljetetaan lähettämöön, varastoon tai jatkokäsittelyyn. Robottisoluja yhdistävät tuotekuljettimet, joilla tuote voidaan kuljettaa toisiin tarvittaviin työvaiheisiin lavaamatta välillä. Jokaisella solulla on myös omat syöttö- ja poistolavakuljettimet, jotta niitä voidaan käyttää muista riippumatta. Esitettyjen tuotantolinjojen toteutus asettaa suuret vaatimukset projekteista vastaaville. Ohutlevyjen pintakäsittely Nykytila Ohutlevyjä käytetään laajasti teollisuuden eri alueilla. Koneenrakennuksessa ohutlevyjä käytetään perinteisesti kuori- ja runkorakenteissa autoteollisuuden ollessa edelläkävijä. Myös rakennusteollisuus on merkittävä ohutlevyjen käyttäjä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden voimakkaan kasvun myötä myös ohutlevyteollisuuden määrä on selvästi kasvanut. Ohutlevyjä käytetään sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa laitteiden kuorina, runkoina ja säteilysuojina. Suuri osa ohutlevyistä pintakäsitellään haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi (korroosionkestävyys, sähköinen suojaus, ulkonäkö). Useimmissa tapauksissa metallisten ohutlevyjen pintakäsittelyssä käytetään varsin perinteistä, kohtuullisen hyvin hallinnassa olevaa tekniikkaa (kuumasinkitys, elektrolyyttiset ja kemialliset menetelmät, maalaus). Uudempia pintakäsittelymenetelmiä (PVD, CVD, ionisuihkutekniikat) ei juuri käytetä metallisten ohutlevyjen pinnoittamiseen. Sopivin pintakäsittelymenetelmä valitaan tapauskohtaisesti kuhunkin tuotteeseen, ympäristöön ja käyttötarkoitukseen sopivaksi. Lähde: Tekes Tulevaisuudennäkymiä Konepajateollisuuden alihankkijoina toimivien pintakäsittelijöiden siirtyminen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alihankkijoiksi on luonut uusia vaatimuksia. Menetelmät ja materiaalit eivät välttämättä paljon ole muuttuneet, mutta laatuun ja laadun tasaisuuteen liittyvät vaatimukset ovat usein tiukemmat kuin perinteisessä konepajateollisuudessa. Tuotteissa edellytetään mm. tasaista kerrosvahvuutta, pinnoitteen pysyvyyttä ja levyjen suoruutta. Pahimmassa tapauksessa huono, irtoava pinnoite voi aiheuttaa oikosulun sähkö-

32 31 laitteessa. Suurimmat kehitystarpeet tällä hetkellä liittyvät monessa pintakäsittely-yrityksessä juuri tuotannon laadun ja prosessivarmuuden parantamiseen. Kiristyvät ympäristövaatimukset asettavat haasteita myös pintakäsittelylle. Vanhat pintakäsittelylaitokset joutuvat ajan myötä uusimaan laitteistonsa, jotta mm. jätevesien pitoisuudet saadaan lain edellyttämälle tasolle. Pinnoitusalalla toimiville pienemmille yrityksille laajempien investointien tekeminen voi muodostua kynnyskysymykseksi. Ympäristölle haitallisten aineiden rajoittaminen edellyttää myös puhdistus- ja esikäsittelyprosessien kehittämistä. Pintojen puhdistaminen ennen pintakäsittelyä vaikuttaa ratkaisevasti pinnoituksen laatuun. Esimerkiksi vesipohjaisiin kemikaaleihin siirtyminen aiheuttaa helposti ongelmia pinnan puhdistuksessa ja sitä kautta pinnoituksen laadussa. Valveutuneet asiakkaat edellyttävät entistä useammin tuotteiltaan kierrätettävyyttä. Metallipohjaisten, pinnoitettujen ohutlevyjen kierrättäminen on jo nykypäivää monessa tapauksessa, mm. sinkityn teräslevyn osalta. Muovisissa osissa sähköinen suojaus hoidetaan esim. metallipinnoitteilla, mikä on kierrätyksen kannalta hankala. Orgaanisten pinnoitteiden osalta ohutlevyjen kierrätystekniikoita pitää vielä kehittää edelleen. Myös monikerroksisten pinnoitteiden kierrätys on vaikeaa. Elektroniikkateollisuudessa tuotteiden elinkaaret ovat monesti lyhyitä ja sarjakoot suuria perinteiseen konepajateollisuuteen verrattuna. Alihankkijoina toimivien pintakäsittelijöiden pitää pystyä sopeutumaan asiakkaittensa nopeisiin aikatauluihin ja suurempiin volyymeihin, mikä onkin haaste pienempiin sarjakokoihin tottuneille pinnoitusyrityksille. Nopeat ja varmat toimitusajat sekä tasainen, asiakkaan vaatimuksia vastaava laatu tarjoavat hyvän kilpailuaseman pintakäsittelyä tekeville yrityksille. Suomessa monella sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alihankkijalla on omat pintakäsittelylinjansa, jolloin nykyisessä tilanteessa asiakkaiden laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin pystytään vastaamaan joustavasti. Muualla maailmalla on yleistä, että pinnoituspalvelut ostetaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Tuotteiden räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaan kasvaa myös pinnoitusteollisuudessa. Omalla asiantuntemuksellaan ja osaamisellaan pinnoitusyritys voi tuoda uutta lisäarvoa asiakkaittensa tuotteisiin ja sitä kautta parantaa omaa kilpailukykyään. Yhä useammin päähankkija edellyttää alihankkijoiltaan kokonaisvaltaisia toimituksia, jolloin pintakäsittely ei yksistään riitä. Työstö, pintakäsittely, kokoonpano ja pakkaus muodostavat kokonaisuuden, jonka päähankkijat mielellään ostavat yhdeltä toimittajalta. Uusien pinnoitteiden ja pinnoitusmenetelmien kehittämisen taustalla ovat monessa tapauksessa tiukentuvat ympäristövaatimukset. Uusia liuotinvapaita pinnoitteita ja vesipohjaisia kemikaaleja on otettu käyttöön. Itse pinnoitusmenetelmät kuitenkin säilynevät var-