Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Metallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Metallin työstö Toimialaraportti 9/2005 Hannu Vuoste

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hannu Vuoste, toimialapäällikkö Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallin työstön nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kasvaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 %. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Suomessa Metallin työstön tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 1,77 mrd. euroa, mikä on n. 32 % metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain n. 10 %. Suoran viennin määrä on laskenut viime vuonna n. 3,4 %. Ala työllisti n henkilöä, missä on kasvua 0,8 % vuoteen 2003 verrattuna. Kesällä 2005 tehdyn PK-barometrikyselyn mukaan metallin työstöyritysten kapasiteetista oli vajaakäytössä 38 %, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 53 %. Teollisuudessa etenee edelleen rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat keskittyvät brandin rakentamiseen, asiakashallintaan ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Vuonna 2004 ja kuluvanakin vuonna metalliyritysten tunnuslukuihin vaikuttaa merkittävästi raaka-aineiden nousset hinnat, jotka olivat vuoden 2004 aikana useiden terästuotteiden osalta jopa prosenttia korkeammalla aikaisempaan verrattuna. Hintojen nousu on voinut vuoden 2004 tilinpäätöksissä mm. pudottaa yritysten katteita, mikäli sitä ei ole voitu viedä suoraan tuotteiden myyntihintoihin tai myönteisessäkin tapauksessa se voi antaa väärän kuvan yritysten todellisesta tuotantovolyymin kasvusta. Terästuotteiden hinnat ovat vuoden 2005 aikana kääntyneet laskuun, mutta esimerkiksi kierrätysteräksen hinnat sahaavat edellen voimakkaasti, mikä voi ennakoida myös muiden terästuotteiden hintojen kääntymistä nousuun loppuvuoden aikana. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Metallin työstö ISSN Kokonaissivumäärä 49 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Markkinoiden rakenne ja kehitys Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä eu-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Työstöpuolen FM-järjestelmät Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 49

7

8 7 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Näiden julkaisujen toivotaan palvelevan TE-keskuksien omien tietotarpeiden lisäksi myös alalla toimivien ja toimintaansa aloittavien pk-yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Metallirakenteiden valmistuksesta ja metallien työstöstä saa parhaan kuvan tutustumalla em. toimialoista tehtyihin kahteen erilliseen raporttiin, jotka löytyvät -sivuilta. Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Maailman talouden vaikutuksia Vuoden 2005 aikana maailman talouden kasvu on keskittynyt edelleen Kaukoitään ja muille nopeasti kehittyville alueille. Erityisesti Kiina, Intia ja muu Aasia ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Venäjän myönteistä kehitystä on tukenut mm. maan öljytulojen kasvu. Näissä maissa teollisuustuotannon kasvu pysyy suhteellisen vahvana myös lähitulevaisuudessa. Pahin taantuma Länsi-Euroopassa ja Usan teollisuustuotannossa lienee jo ohitettu ja edessä on hidas kasvu. Raaka-aineiden hintojen nousu on tosin kasvattanut yritysten liikevaihtoja, vaikka tuotantomäärissä ei aina olekaan välttämättä ollut myönteistä kehitystä. Hyvälle kehitykselle voivat muodostua jarruiksi energian ja raaka-aineiden edelleen korkeat hinnat, työllisyyden heikko kehitys perinteisissä teollisuusmaissa sekä epävarmuus Yhdysvaltojen talouden kroonisten tasapainohäiriöiden korjaantumisesta. Aasian infrastruktuuri-investoinnit ja tuotannon laajennukset pitänevät yllä raaka-aineiden vahvaa kysyntää myös jatkossa, vaikka esim. Kiinan oma terästuotanto on kasvanut ennakoitua nopeammin. Kansainvälistyminen voimistuu, omistukset keskittyvät ja monikansallisten yritysten rooli vahvistuu. Kilpailu asiakkaista ja työpaikoista kiristyy. Osaavasta työvoimasta on tulossa kilpailukeino. Internet nopeuttaa globalisoitumista. Ympäristövaatimukset kiristyvät. Valmistusverkostot kilpailevat globaalisti. Toimintojen ulkoistamiskehitys voimistuu. Vaatimukset liiketoimintojen tarkemmalle suunnittelulle kasvavat. Metallituoteteollisuuden kehitys vuonna 2005 ja 2006 Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kas-

9 8 vaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 prosenttia. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Vuoden 2004 ja alkuvuoden 2005 aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Maailmantalouden vaikutukset luovat epävarmuutta kasvulle. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä. Teknologiateollisuuden tekemän tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat heinä-syyskuussa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Em. perusteella ko. yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Päähankkijat pitävät edelleen alihankkijoitaan osin kapasiteettinsa tasaajina. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinnan ja toiminnansuunnittelun suurin haaste on joustava toiminta vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heiluessa. Parhaiten kilpailussa ovat pärjänneet liiketoimintojen ulkoistamiseen ja järjestelmätoimittajuuteen panostaneet pk-yritykset. Järjestelmätoimittajuuteen, erikoistumiseen ja automatisointiin panostetaan Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan puolelta. Molemminpuolista sitoutumista vaativaa partnerisuhdetta on seuraavassa tarkasteltu järjestelmätoimittajan roolista käsin. Eräitä näkemyksiä onnistuneen järjestelmätoimittajuuden kehittämiseksi: kumppanivalinta; yrityksien liittoutumis- ja keskittymiskehitys tulee voimistumaan toimitukset suoraan asiakkaalle tai jakelukanavaan kompetenssi omien alihankkijoiden valinnalle ja hallinnalle kokonaisvastuun myötä suunnittelu- ja t&k-osaaminen kasvaa globaalikumppanuus ja partnerius (Aasia, Amerikka, Eurooppa) tiedon kulun läpinäkyvyys; reaaliaikaisesti samat luvut koko verkostoon tilauskäsittelyn automatisointi kumppanuus; toimii kuin oma tehdas lyhyt toimitusaika; varastointi asiakkaan tiloissa synergiaedut ja teknologiavalinnat

10 9 Panostuksia tulee lisätä asiakastarpeista lähtevän pitkälle automatisoidun tuotantoteknologian kehittämiseen. Menestystarinoita on syntynyt erikoistumalla ja keskittämällä tuote- ja palvelukonsepteja tietyn hyvin kapeankin kasvavan asiakastarpeen tyydyttämiseen. Tällöin merkittävässä roolissa tulevat olemaan erilaiset metallin työstön monitoimikoneet, FM -järjestelmät ja robotisoidut kappaleen käsittelyjärjestelmät. Yritysverkoston hallinnan avulla panostuksia tulee lisätä järjestelmätoimittajuuden systemaattiseen kehittämiseen. Päähankkijan ja järjestelmä- tai osajärjestelmätoimittajan suhteessa perinteinen ostotapahtuma alkaa menettää merkitystään. Asiakas haluaa yhä useammin toimittajan ottavan vastuun varasto- ja tuotantotilanteeseen liittyvistä toimitustarpeista. Kärkiyritysten ulkoistaessa tuotantoaan ne hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yhdistävät vahvuutensa. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Elektroniikkateollisuutta palvelevat yritykset ovat yhteistyökulttuurissaan olleet edelläkävijöitä PK-sektorin on aika investoida järjestelmätoimittajuuteen päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan. Joskin suhdannetaantuman kohdatessa sisäistämistä on tapahtunut. Alihankkijan asema on huonontunut yleensä ensimmäisenä, kun päähankkijoiden markkinatilanne on vaikeutunut. Päähankkijat vetivät kotiin oman valmistuksensa piiriin niitä tuotteita, jotka hyvinä aikoina teetettiin alihankkijoilla. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinta ja toiminnansuunnittelu vaikeutuu vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heilahdellessa. Nyt suhdanteiden parantuessa törmättäneen taas kapasiteettipulan tuomiin ongelmiin. Konepajan strategisista tavoitteista tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi järjestelmävalmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sopimus- ja järjestelmävalmistusta tekevät yritykset ovat olleet partnerisuhteessa pisimmällä. Perinteisesti ulkoistaminen on tapahtunut kovan tarjouskilpailun kautta ja tilauksen on saanut halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Tällöin toimintojen kehittämiseen ja mahdollisesti vaadittavien investointien tekemiseen ei enää tiukan hinnoittelun jälkeen ole jäänyt paljoakaan pelivaraa. Erikoistunut alihankkija voi laajentaa toimintaansa sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat, ottamalla niille vähämerkityksellisiä, mutta korkeaa osaamista vaativia toimintoja itselleen (laserleikkaus, lastuava työstö, levynkäsittely). Teknologian kehittäminen vaatii aktiivista alan seurantaa ja kalliiden panostusten mukanaan tuoma vaatimus korkeasta kapasiteetin käyttöasteesta usein laajempaa asiakaskuntaa. Erikoistuneen valmistajan on kuitenkin usein helpompi laajentua ympäristöönsä. Jatkuvana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden/ulkomaisten järjestelmätoimittajien alihankintojen kautta pois Suomesta halvan

11 10 työvoiman maihin ja lähelle markkinoita (esim. Itä-Eurooppa, Aasia). Alan em. kehitys ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukselle. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Uudessa partneriajattelussa korostuu sopimusvalmistajan valmiudet tuotekehitysyhteistyöhön päämiehen kanssa. Perinteisen ostotapahtuman jäädessä vähemmälle, tilalle tulee järjestelmätoimittajan seurantavastuu päähankkijansa materiaalivarastosta ja kulloisestakin tuotantotilanteesta. Toisaalta alihankintayrityksenä toimiminen voi olla myös tietoinen strateginen valinta. Yritys voi tällöin vapaasti valita mitä tarjoaa ja minkälaisia töitä se haluaa ottaa vastaan. Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa suoraan haluttuun lopputulokseen. Pelivarat ovat kuitenkin tällöin suoraan verrannollisia vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Partnerisuhde muutamaan, mielellään eri toimialalla toimivaan, päähankkijaan tai järjestelmätoimittajaan sekä lisäksi mahdollinen omien tuotteiden valmistaminen takaavat parhaat edellytykset konepajan pitkän tähtäimen suunnittelulle ja menestyksekkäälle toiminnalle. Perinteisessä konepajatoiminnassa kotimarkkinoilta kasvun hakeminen ja kannattavuuden lisääminen on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Suurten teollisuuslaitosten investoinnit Suomeen eivät jatkossa ole yhtä merkittäviä kuin ennen. Kannattavuuden hankkiminen vientimarkkinoilta ei ole myöskään helppoa. Uusien EUmaiden konepajat vallannevat jatkossa edullisella valmistuksellaan markkinoita Keski-Euroopassa. Suomalainenkin alihankkijayritys kilpailee yleensä työn ja materiaalin hinnalla, jotka molemmat ovat suhteellisen korkealla tasolla Suomessa. Strategiset kilpailuedut päähankkijoiden suuntaan on löydettävä muista tekijöistä. Lähdettäessä omalla valmiilla tuotteella kansainvälisille markkinoille tilanne on yksinkertaisempi muttei välttämättä helpompi, sillä edellä mainitut tekijät ovat huomioitava myös silloin. Viennissä hallittua kasvua ja riskinottoa kannattaa hakea yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Järjestelmätoimittajaketjujen kansainvälistyminen on jo jokin aika sitten lähtenyt liikkeelle elektroniikkateollisuuden puolella. Raportissa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ottaa itsestään selvänä totuutena, vaan niitä tulee soveltaa yrityskohtaisesti. Pyrkimyksenäni on ollut esittää näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivon herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Oulussa 21. lokakuuta 2005 Hannu Vuoste Toimialapäällikkö

12 11 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 5,44 mrd. euroa. Metallituoteteollisuuden tuotannosta noin 1,37 mrd. euroa meni vientiin Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Metallin työstöteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys (volyymi-indeksi, trendi >) TOL 285 Metallien työstö ja päällystäminen TOL 28 Metallituotteiden valmistus TOL 31 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus TOL 27 Perusmetallien valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotetoimialan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2004 edellisvuoteen verrattuna noin 2,4 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä Muu metallituotteiden valmistuksen (TOL 287) ja Metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki.

13 12 Eräitä toimialan (TOL28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 (Tilasto- Taulukko 1. keskus) määrä muutos TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö ,9 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,4 Tuotannon jalostusarvo ,5 TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,6 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,2 Tuotannon jalostusarvo ,5 TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,4 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,2 Tuotannon jalostusarvo ,1 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,3 Vienti ,2 Tuotannon bruttoarvo ,9 Tuotannon jalostusarvo , Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,8 Vienti ,4 Tuotannon bruttoarvo ,3 Tuotannon jalostusarvo ,5 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö ,8 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,6 Tuotannon jalostusarvo ,1 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,5 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,5 Tuotannon jalostusarvo ,6 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL ) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnus-

14 13 luvuilla mitattuna eli yhteensä noin 60 prosenttia koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö (TOL 284-5) tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle viiden henkilön toimipaikkoja (noin 63 %). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 2852) koko maassa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Henkilöstö Liikevaihto euroa Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka euroa Liikevaihto/ henkilö euroa alle ,3 125,9 100, ,6 669,4 101, , ,9 92, , ,3 95, , ,5 104, Yhteensä ,8 897,3 101,5 2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-Keskuksittain jaoteltuina vuonna 2003 (Tilastokeskus) Alue Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka Liikevaihto/ henkilö Yhteensä ,2 872,9 106,0 Uusimaa ,9 630,8 91,9 Varsinais-Suomi , ,2 124,0 Satakunta , ,4 192,3 Häme ,4 443,0 82,5 Pirkanmaa ,8 749,2 96,0 Kaakkois-Suomi ,3 744,8 89,4 Etelä-Savo , ,7 98,4 Pohjois-Savo ,5 617,7 82,7 Pohjois-Karjala ,3 761,5 105,0 Keski-Suomi , ,1 102,5 Etelä-Pohjanmaa ,2 569,9 109,6 Pohjanmaa ,4 894,3 95,3 Pohjois-Pohjanmaa , ,5 108,1 Kainuu ,2 689,1 84,5 Lappi ,7 591,2 103,8

16 15 Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2004 hienoisessa nousussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC-työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheen peruskuorman antaa edelleen entinen työnantaja. Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys (Tilastokeskus) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Vireille pannut konkurssit Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä, yritykset Liikevaihto euroa, yritykset Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta.

17 16 Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% Ojala-Yhtymä Oy (/Flextronics) Sievi Mecanova Oy Nivala Telatek Oy Raahe HT Lasertekniikka Oy Keuruu Kankaanpää Works Oy Kankaanpää Sanmina - SCI Enclosure Systems Oy Salo Lekomek Oy Tampere Komas Oy Jyväskylän mlk Relicomp Oy Suolahti Janavalo Oy Loppi Macmet Oy Heinävesi Kumera Machinery Oy Kylmäkoski Konepaja Häkkinen Oy Raisio Nomet Oy Tampere Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila Outokumpu Wasacopper Oy Vaasa Javasko Oy Mänttä TP-Konepaja Oy Tampere Hihra Oy Turku LH Lift Oy Laukaa Hyrles Oy Lohja Componenta MEK Pietarsaari Oy Pietarsaari Elektrometalli Oy Kempele Kotkan Konepaja Oy Kotka Roder Group Oy Lahti Mesera Paimio Oy Kaarina Jormet Oy Joroinen Paramet Konepaja Oy Parainen Nokian NPT Oy Nokia Oy Laine-Tuotanto Ab Vaasa Levy- ja Teräsrakenne Horsmalahti Oy Valkeakoski Meri-Met Oy Karkkila Salon Metalelektro Oy Salo Naantalin Osava Oy Naantali AP-Tela Oy Kokkola Componenta Nisamo Oy Lempäälä Kotka Power Tech Oy Kotka Raahen Tevo Oy Raahe Metallityöliike Juholat Oy Ylöjärvi Konepaja Ceiko Oy Turku Mesera Karhula Oy Kotka Trelmec Oy Hollola Ferral Components Oy Kalajoki Paakkilan Konepaja Oy Tuusniemi Juha Lemponen Oy Helsinki VM-Group Metalbros Oy Vaasa Celermec Oy Sievi Vaasa Mechanics Oy Vaasa OyMapromec Ab Mustasaari Ocotec Oy Haukipudas

18 17 Muita merkittäviä lastuavaan työstöön erikoistuneita yrityksiä ovat esimerkiksi Purso Tools Oy (Pori) Kumera Machinery Oy (Kylmäkoski) Pori Works Oy (Pori) ja Kvaerner Tamturbine Oy (Tampere) sekä Lovisa Works Oy (Loviisa). Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yrityksen uhkana on putoaminen kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen painopiste on siirtymässä suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Taulukko 6. Joitakin suurimpia elektroniikkateollisuudelle valmistavia yrityksiä v (KTM Toimialapalvelu) Yritys Scanfil Oy Flextronics ODM Finland Incap Electronics Oy Laukamo Electromec Oy Vammas Defencetec Oy Mecanova Oy Elektrometalli Oy Janavalo Oy Hyrles Oy Sijainti Sievi jne. Oulainen jne. Helsinki Somero Jyväskylä Nivala Kempele Tervakoski Lohja Flextronics ODM Finland koostuu pääosin entisestä Ojala-Yhtymästä. Merkittäväksi ohutlevy- ja järjestelmätoimittajaksi on noussut myös Metallilaite-konserni Heinävedeltä. Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.

19 18 Taulukko 7. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% FSP Finnish Steel Painting Oy Sipoo Aurajoki OyY Aura Savcor Coatings Oy Mikkeli Arvo Piiroinen Oy Salo Bodycote Lämpökäsittely Oy Vantaa Aurakorro Oy Turku Pikoteknik Oy Vantaa KS-Sinkki Oy Laukaa Bodycote Pintakäsittely Oy Vantaa Mecapinta Oy Nivala Blaxar Oy Kruunupyy Lahden Lämpökäsittely Oy Lahti Finn-Heat Oy Liminka Polttoväri Oy Mustasaari Tamcorro Oy Tampere Linjapinta Oy Tampere Jomeks Oy Forssa Haapanen Oy Pirkkala Lainisalo Oy Helsinki Lounais-Suomen putki Oy Loimaan kunta Pitoteräs Ky Kuopio Oy Scansolo Ab Vähäkyrö Laitila Coating Oy Laitila Reikko Oy Nakkila Jyväs-Pinta Oy Jyväskylä Kainuun Pintakäsittely Oy Kajaani Teclaser Oy Keuruu Yllin Talli Oy Vaasa Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Järvenpää Teljän Maalaus Oy Pori Oy KromateK Ab Nakkila Pinnoitus Helin Oy Tuusula Diarc-Technology Oy Helsinki Teollisuuden Monipalvelu TMP Oy Oulu Linjateräs Oy Tampere PK-Tekniikka Oy Raahe Eurosteri Oy Vimpeli AJ & J Service Oy Pori Konteräs Ky Jyväskylä Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä Bestron Oy Ulvila Maalaamo Repo Oy Kuopio Eurosinkitys Oy Seinäjoki Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoki Värikyrö Oy Vähäkyrö UMT-Pintakäsittely Oy Urjala Vantaan Polttomaalaamo Oy Vantaa Maalaus Kaulio Oy Kaarina Oy Stopkorro Ab Tuusula Vatialan Korroosionestolaitos Oy Kangasala 6 100

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen KTM:n barometrikyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa, jota tosin voi osittain selittää vertailuvuosien alhainen taso Kuva 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa, viimeinen havainto 8/2005 (Tilastokeskus) 291 Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet

21 20 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- (ent. Valmet-Rauma) ja Metra-konsernit, Nextrom Oyj, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen erikoistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Taulukko 8. Vientitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituotteita ja -osia (Tullihallitus) 2000 milj milj milj milj milj. 2005/1 7 milj Osat maa-, metsätalous- ja puutarhanhoitokoneisiin 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 3, Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuu- ja 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 2,6 puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 8, Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 32, Muut osat maansiirto-, kaivuu- yms. 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 92,6 koneisiin Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 28, Osat taljoja, vinttureita ja muita 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 18,8 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 8, Hissien, kippikauhavintturien ja 89,7 96,5 122,9 105,9 107,8 67,6 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden 67,8 79,9 64,1 65,2 86,6 56,1 osat Yhteensä 423,6 466,0 477,6 445,4 485,7 318,3

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus BEIJER OY BEIJER OY Beijers on suomalainen, metalliteollisuuden tekniseen maahantuontiin erikoistunut yritys. Palvelemme metallurgisen teollisuuden sekä valimo- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Toimintamme

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Me tarjoamme. Sinä hyödyt

Me tarjoamme. Sinä hyödyt Me tarjoamme Kolmen konepajan yhteenliittymä tarjoaa käyttöösi monipuolista osaamistaan metallin alihankkijana. Saamme yhdessä aikaan sinulle merkittävän synergiaedun, kun keskitämme voimavaramme yhteen.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta

Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta Maailmantalous kasvaa, teknologiateollisuudelle uusi suunta Jorma Turunen, toimitusjohtaja Irtiotto taantumasta seminaari 22.9.2010 Alihankinta 2010 -messut Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

22.9.2010 www.mesera.fi 1 IRTIOTTO TAANTUMASTA Teknologiateollisuus ry:n seminaari 22.9.2010 Tampere PAIKALLISESTA ALIHANKKIJASTA KANSAINVÄLISEEN TUOTEBUSINEKSEEN eli kuinka toimittaja tuotteen osti MESERA

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia Vieskan Metalli Oy Rautakone Esa Pudas Logmer Forest Kalajoen Teräs oy Kalajoen Teollisuusrakenne Oy Ferral Components

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot