Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Metallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Metallin työstö Toimialaraportti 9/2005 Hannu Vuoste

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hannu Vuoste, toimialapäällikkö Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallin työstön nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kasvaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 %. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Suomessa Metallin työstön tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 1,77 mrd. euroa, mikä on n. 32 % metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain n. 10 %. Suoran viennin määrä on laskenut viime vuonna n. 3,4 %. Ala työllisti n henkilöä, missä on kasvua 0,8 % vuoteen 2003 verrattuna. Kesällä 2005 tehdyn PK-barometrikyselyn mukaan metallin työstöyritysten kapasiteetista oli vajaakäytössä 38 %, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 53 %. Teollisuudessa etenee edelleen rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat keskittyvät brandin rakentamiseen, asiakashallintaan ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Vuonna 2004 ja kuluvanakin vuonna metalliyritysten tunnuslukuihin vaikuttaa merkittävästi raaka-aineiden nousset hinnat, jotka olivat vuoden 2004 aikana useiden terästuotteiden osalta jopa prosenttia korkeammalla aikaisempaan verrattuna. Hintojen nousu on voinut vuoden 2004 tilinpäätöksissä mm. pudottaa yritysten katteita, mikäli sitä ei ole voitu viedä suoraan tuotteiden myyntihintoihin tai myönteisessäkin tapauksessa se voi antaa väärän kuvan yritysten todellisesta tuotantovolyymin kasvusta. Terästuotteiden hinnat ovat vuoden 2005 aikana kääntyneet laskuun, mutta esimerkiksi kierrätysteräksen hinnat sahaavat edellen voimakkaasti, mikä voi ennakoida myös muiden terästuotteiden hintojen kääntymistä nousuun loppuvuoden aikana. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Metallin työstö ISSN Kokonaissivumäärä 49 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Markkinoiden rakenne ja kehitys Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä eu-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Työstöpuolen FM-järjestelmät Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 49

7

8 7 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Näiden julkaisujen toivotaan palvelevan TE-keskuksien omien tietotarpeiden lisäksi myös alalla toimivien ja toimintaansa aloittavien pk-yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Metallirakenteiden valmistuksesta ja metallien työstöstä saa parhaan kuvan tutustumalla em. toimialoista tehtyihin kahteen erilliseen raporttiin, jotka löytyvät -sivuilta. Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Maailman talouden vaikutuksia Vuoden 2005 aikana maailman talouden kasvu on keskittynyt edelleen Kaukoitään ja muille nopeasti kehittyville alueille. Erityisesti Kiina, Intia ja muu Aasia ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Venäjän myönteistä kehitystä on tukenut mm. maan öljytulojen kasvu. Näissä maissa teollisuustuotannon kasvu pysyy suhteellisen vahvana myös lähitulevaisuudessa. Pahin taantuma Länsi-Euroopassa ja Usan teollisuustuotannossa lienee jo ohitettu ja edessä on hidas kasvu. Raaka-aineiden hintojen nousu on tosin kasvattanut yritysten liikevaihtoja, vaikka tuotantomäärissä ei aina olekaan välttämättä ollut myönteistä kehitystä. Hyvälle kehitykselle voivat muodostua jarruiksi energian ja raaka-aineiden edelleen korkeat hinnat, työllisyyden heikko kehitys perinteisissä teollisuusmaissa sekä epävarmuus Yhdysvaltojen talouden kroonisten tasapainohäiriöiden korjaantumisesta. Aasian infrastruktuuri-investoinnit ja tuotannon laajennukset pitänevät yllä raaka-aineiden vahvaa kysyntää myös jatkossa, vaikka esim. Kiinan oma terästuotanto on kasvanut ennakoitua nopeammin. Kansainvälistyminen voimistuu, omistukset keskittyvät ja monikansallisten yritysten rooli vahvistuu. Kilpailu asiakkaista ja työpaikoista kiristyy. Osaavasta työvoimasta on tulossa kilpailukeino. Internet nopeuttaa globalisoitumista. Ympäristövaatimukset kiristyvät. Valmistusverkostot kilpailevat globaalisti. Toimintojen ulkoistamiskehitys voimistuu. Vaatimukset liiketoimintojen tarkemmalle suunnittelulle kasvavat. Metallituoteteollisuuden kehitys vuonna 2005 ja 2006 Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kas-

9 8 vaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 prosenttia. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Vuoden 2004 ja alkuvuoden 2005 aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Maailmantalouden vaikutukset luovat epävarmuutta kasvulle. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä. Teknologiateollisuuden tekemän tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat heinä-syyskuussa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Em. perusteella ko. yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Päähankkijat pitävät edelleen alihankkijoitaan osin kapasiteettinsa tasaajina. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinnan ja toiminnansuunnittelun suurin haaste on joustava toiminta vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heiluessa. Parhaiten kilpailussa ovat pärjänneet liiketoimintojen ulkoistamiseen ja järjestelmätoimittajuuteen panostaneet pk-yritykset. Järjestelmätoimittajuuteen, erikoistumiseen ja automatisointiin panostetaan Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan puolelta. Molemminpuolista sitoutumista vaativaa partnerisuhdetta on seuraavassa tarkasteltu järjestelmätoimittajan roolista käsin. Eräitä näkemyksiä onnistuneen järjestelmätoimittajuuden kehittämiseksi: kumppanivalinta; yrityksien liittoutumis- ja keskittymiskehitys tulee voimistumaan toimitukset suoraan asiakkaalle tai jakelukanavaan kompetenssi omien alihankkijoiden valinnalle ja hallinnalle kokonaisvastuun myötä suunnittelu- ja t&k-osaaminen kasvaa globaalikumppanuus ja partnerius (Aasia, Amerikka, Eurooppa) tiedon kulun läpinäkyvyys; reaaliaikaisesti samat luvut koko verkostoon tilauskäsittelyn automatisointi kumppanuus; toimii kuin oma tehdas lyhyt toimitusaika; varastointi asiakkaan tiloissa synergiaedut ja teknologiavalinnat

10 9 Panostuksia tulee lisätä asiakastarpeista lähtevän pitkälle automatisoidun tuotantoteknologian kehittämiseen. Menestystarinoita on syntynyt erikoistumalla ja keskittämällä tuote- ja palvelukonsepteja tietyn hyvin kapeankin kasvavan asiakastarpeen tyydyttämiseen. Tällöin merkittävässä roolissa tulevat olemaan erilaiset metallin työstön monitoimikoneet, FM -järjestelmät ja robotisoidut kappaleen käsittelyjärjestelmät. Yritysverkoston hallinnan avulla panostuksia tulee lisätä järjestelmätoimittajuuden systemaattiseen kehittämiseen. Päähankkijan ja järjestelmä- tai osajärjestelmätoimittajan suhteessa perinteinen ostotapahtuma alkaa menettää merkitystään. Asiakas haluaa yhä useammin toimittajan ottavan vastuun varasto- ja tuotantotilanteeseen liittyvistä toimitustarpeista. Kärkiyritysten ulkoistaessa tuotantoaan ne hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yhdistävät vahvuutensa. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Elektroniikkateollisuutta palvelevat yritykset ovat yhteistyökulttuurissaan olleet edelläkävijöitä PK-sektorin on aika investoida järjestelmätoimittajuuteen päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan. Joskin suhdannetaantuman kohdatessa sisäistämistä on tapahtunut. Alihankkijan asema on huonontunut yleensä ensimmäisenä, kun päähankkijoiden markkinatilanne on vaikeutunut. Päähankkijat vetivät kotiin oman valmistuksensa piiriin niitä tuotteita, jotka hyvinä aikoina teetettiin alihankkijoilla. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinta ja toiminnansuunnittelu vaikeutuu vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heilahdellessa. Nyt suhdanteiden parantuessa törmättäneen taas kapasiteettipulan tuomiin ongelmiin. Konepajan strategisista tavoitteista tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi järjestelmävalmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sopimus- ja järjestelmävalmistusta tekevät yritykset ovat olleet partnerisuhteessa pisimmällä. Perinteisesti ulkoistaminen on tapahtunut kovan tarjouskilpailun kautta ja tilauksen on saanut halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Tällöin toimintojen kehittämiseen ja mahdollisesti vaadittavien investointien tekemiseen ei enää tiukan hinnoittelun jälkeen ole jäänyt paljoakaan pelivaraa. Erikoistunut alihankkija voi laajentaa toimintaansa sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat, ottamalla niille vähämerkityksellisiä, mutta korkeaa osaamista vaativia toimintoja itselleen (laserleikkaus, lastuava työstö, levynkäsittely). Teknologian kehittäminen vaatii aktiivista alan seurantaa ja kalliiden panostusten mukanaan tuoma vaatimus korkeasta kapasiteetin käyttöasteesta usein laajempaa asiakaskuntaa. Erikoistuneen valmistajan on kuitenkin usein helpompi laajentua ympäristöönsä. Jatkuvana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden/ulkomaisten järjestelmätoimittajien alihankintojen kautta pois Suomesta halvan

11 10 työvoiman maihin ja lähelle markkinoita (esim. Itä-Eurooppa, Aasia). Alan em. kehitys ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukselle. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Uudessa partneriajattelussa korostuu sopimusvalmistajan valmiudet tuotekehitysyhteistyöhön päämiehen kanssa. Perinteisen ostotapahtuman jäädessä vähemmälle, tilalle tulee järjestelmätoimittajan seurantavastuu päähankkijansa materiaalivarastosta ja kulloisestakin tuotantotilanteesta. Toisaalta alihankintayrityksenä toimiminen voi olla myös tietoinen strateginen valinta. Yritys voi tällöin vapaasti valita mitä tarjoaa ja minkälaisia töitä se haluaa ottaa vastaan. Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa suoraan haluttuun lopputulokseen. Pelivarat ovat kuitenkin tällöin suoraan verrannollisia vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Partnerisuhde muutamaan, mielellään eri toimialalla toimivaan, päähankkijaan tai järjestelmätoimittajaan sekä lisäksi mahdollinen omien tuotteiden valmistaminen takaavat parhaat edellytykset konepajan pitkän tähtäimen suunnittelulle ja menestyksekkäälle toiminnalle. Perinteisessä konepajatoiminnassa kotimarkkinoilta kasvun hakeminen ja kannattavuuden lisääminen on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Suurten teollisuuslaitosten investoinnit Suomeen eivät jatkossa ole yhtä merkittäviä kuin ennen. Kannattavuuden hankkiminen vientimarkkinoilta ei ole myöskään helppoa. Uusien EUmaiden konepajat vallannevat jatkossa edullisella valmistuksellaan markkinoita Keski-Euroopassa. Suomalainenkin alihankkijayritys kilpailee yleensä työn ja materiaalin hinnalla, jotka molemmat ovat suhteellisen korkealla tasolla Suomessa. Strategiset kilpailuedut päähankkijoiden suuntaan on löydettävä muista tekijöistä. Lähdettäessä omalla valmiilla tuotteella kansainvälisille markkinoille tilanne on yksinkertaisempi muttei välttämättä helpompi, sillä edellä mainitut tekijät ovat huomioitava myös silloin. Viennissä hallittua kasvua ja riskinottoa kannattaa hakea yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Järjestelmätoimittajaketjujen kansainvälistyminen on jo jokin aika sitten lähtenyt liikkeelle elektroniikkateollisuuden puolella. Raportissa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ottaa itsestään selvänä totuutena, vaan niitä tulee soveltaa yrityskohtaisesti. Pyrkimyksenäni on ollut esittää näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivon herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Oulussa 21. lokakuuta 2005 Hannu Vuoste Toimialapäällikkö

12 11 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 5,44 mrd. euroa. Metallituoteteollisuuden tuotannosta noin 1,37 mrd. euroa meni vientiin Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Metallin työstöteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys (volyymi-indeksi, trendi >) TOL 285 Metallien työstö ja päällystäminen TOL 28 Metallituotteiden valmistus TOL 31 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus TOL 27 Perusmetallien valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotetoimialan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2004 edellisvuoteen verrattuna noin 2,4 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä Muu metallituotteiden valmistuksen (TOL 287) ja Metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki.

13 12 Eräitä toimialan (TOL28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 (Tilasto- Taulukko 1. keskus) määrä muutos TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö ,9 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,4 Tuotannon jalostusarvo ,5 TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,6 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,2 Tuotannon jalostusarvo ,5 TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,4 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,2 Tuotannon jalostusarvo ,1 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,3 Vienti ,2 Tuotannon bruttoarvo ,9 Tuotannon jalostusarvo , Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,8 Vienti ,4 Tuotannon bruttoarvo ,3 Tuotannon jalostusarvo ,5 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö ,8 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,6 Tuotannon jalostusarvo ,1 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,5 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,5 Tuotannon jalostusarvo ,6 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL ) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnus-

14 13 luvuilla mitattuna eli yhteensä noin 60 prosenttia koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö (TOL 284-5) tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle viiden henkilön toimipaikkoja (noin 63 %). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 2852) koko maassa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Henkilöstö Liikevaihto euroa Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka euroa Liikevaihto/ henkilö euroa alle ,3 125,9 100, ,6 669,4 101, , ,9 92, , ,3 95, , ,5 104, Yhteensä ,8 897,3 101,5 2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-Keskuksittain jaoteltuina vuonna 2003 (Tilastokeskus) Alue Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka Liikevaihto/ henkilö Yhteensä ,2 872,9 106,0 Uusimaa ,9 630,8 91,9 Varsinais-Suomi , ,2 124,0 Satakunta , ,4 192,3 Häme ,4 443,0 82,5 Pirkanmaa ,8 749,2 96,0 Kaakkois-Suomi ,3 744,8 89,4 Etelä-Savo , ,7 98,4 Pohjois-Savo ,5 617,7 82,7 Pohjois-Karjala ,3 761,5 105,0 Keski-Suomi , ,1 102,5 Etelä-Pohjanmaa ,2 569,9 109,6 Pohjanmaa ,4 894,3 95,3 Pohjois-Pohjanmaa , ,5 108,1 Kainuu ,2 689,1 84,5 Lappi ,7 591,2 103,8

16 15 Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2004 hienoisessa nousussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC-työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheen peruskuorman antaa edelleen entinen työnantaja. Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys (Tilastokeskus) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Vireille pannut konkurssit Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä, yritykset Liikevaihto euroa, yritykset Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta.

17 16 Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% Ojala-Yhtymä Oy (/Flextronics) Sievi Mecanova Oy Nivala Telatek Oy Raahe HT Lasertekniikka Oy Keuruu Kankaanpää Works Oy Kankaanpää Sanmina - SCI Enclosure Systems Oy Salo Lekomek Oy Tampere Komas Oy Jyväskylän mlk Relicomp Oy Suolahti Janavalo Oy Loppi Macmet Oy Heinävesi Kumera Machinery Oy Kylmäkoski Konepaja Häkkinen Oy Raisio Nomet Oy Tampere Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila Outokumpu Wasacopper Oy Vaasa Javasko Oy Mänttä TP-Konepaja Oy Tampere Hihra Oy Turku LH Lift Oy Laukaa Hyrles Oy Lohja Componenta MEK Pietarsaari Oy Pietarsaari Elektrometalli Oy Kempele Kotkan Konepaja Oy Kotka Roder Group Oy Lahti Mesera Paimio Oy Kaarina Jormet Oy Joroinen Paramet Konepaja Oy Parainen Nokian NPT Oy Nokia Oy Laine-Tuotanto Ab Vaasa Levy- ja Teräsrakenne Horsmalahti Oy Valkeakoski Meri-Met Oy Karkkila Salon Metalelektro Oy Salo Naantalin Osava Oy Naantali AP-Tela Oy Kokkola Componenta Nisamo Oy Lempäälä Kotka Power Tech Oy Kotka Raahen Tevo Oy Raahe Metallityöliike Juholat Oy Ylöjärvi Konepaja Ceiko Oy Turku Mesera Karhula Oy Kotka Trelmec Oy Hollola Ferral Components Oy Kalajoki Paakkilan Konepaja Oy Tuusniemi Juha Lemponen Oy Helsinki VM-Group Metalbros Oy Vaasa Celermec Oy Sievi Vaasa Mechanics Oy Vaasa OyMapromec Ab Mustasaari Ocotec Oy Haukipudas

18 17 Muita merkittäviä lastuavaan työstöön erikoistuneita yrityksiä ovat esimerkiksi Purso Tools Oy (Pori) Kumera Machinery Oy (Kylmäkoski) Pori Works Oy (Pori) ja Kvaerner Tamturbine Oy (Tampere) sekä Lovisa Works Oy (Loviisa). Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yrityksen uhkana on putoaminen kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen painopiste on siirtymässä suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Taulukko 6. Joitakin suurimpia elektroniikkateollisuudelle valmistavia yrityksiä v (KTM Toimialapalvelu) Yritys Scanfil Oy Flextronics ODM Finland Incap Electronics Oy Laukamo Electromec Oy Vammas Defencetec Oy Mecanova Oy Elektrometalli Oy Janavalo Oy Hyrles Oy Sijainti Sievi jne. Oulainen jne. Helsinki Somero Jyväskylä Nivala Kempele Tervakoski Lohja Flextronics ODM Finland koostuu pääosin entisestä Ojala-Yhtymästä. Merkittäväksi ohutlevy- ja järjestelmätoimittajaksi on noussut myös Metallilaite-konserni Heinävedeltä. Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.

19 18 Taulukko 7. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% FSP Finnish Steel Painting Oy Sipoo Aurajoki OyY Aura Savcor Coatings Oy Mikkeli Arvo Piiroinen Oy Salo Bodycote Lämpökäsittely Oy Vantaa Aurakorro Oy Turku Pikoteknik Oy Vantaa KS-Sinkki Oy Laukaa Bodycote Pintakäsittely Oy Vantaa Mecapinta Oy Nivala Blaxar Oy Kruunupyy Lahden Lämpökäsittely Oy Lahti Finn-Heat Oy Liminka Polttoväri Oy Mustasaari Tamcorro Oy Tampere Linjapinta Oy Tampere Jomeks Oy Forssa Haapanen Oy Pirkkala Lainisalo Oy Helsinki Lounais-Suomen putki Oy Loimaan kunta Pitoteräs Ky Kuopio Oy Scansolo Ab Vähäkyrö Laitila Coating Oy Laitila Reikko Oy Nakkila Jyväs-Pinta Oy Jyväskylä Kainuun Pintakäsittely Oy Kajaani Teclaser Oy Keuruu Yllin Talli Oy Vaasa Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Järvenpää Teljän Maalaus Oy Pori Oy KromateK Ab Nakkila Pinnoitus Helin Oy Tuusula Diarc-Technology Oy Helsinki Teollisuuden Monipalvelu TMP Oy Oulu Linjateräs Oy Tampere PK-Tekniikka Oy Raahe Eurosteri Oy Vimpeli AJ & J Service Oy Pori Konteräs Ky Jyväskylä Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä Bestron Oy Ulvila Maalaamo Repo Oy Kuopio Eurosinkitys Oy Seinäjoki Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoki Värikyrö Oy Vähäkyrö UMT-Pintakäsittely Oy Urjala Vantaan Polttomaalaamo Oy Vantaa Maalaus Kaulio Oy Kaarina Oy Stopkorro Ab Tuusula Vatialan Korroosionestolaitos Oy Kangasala 6 100

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen KTM:n barometrikyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa, jota tosin voi osittain selittää vertailuvuosien alhainen taso Kuva 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa, viimeinen havainto 8/2005 (Tilastokeskus) 291 Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet

21 20 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- (ent. Valmet-Rauma) ja Metra-konsernit, Nextrom Oyj, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen erikoistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Taulukko 8. Vientitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituotteita ja -osia (Tullihallitus) 2000 milj milj milj milj milj. 2005/1 7 milj Osat maa-, metsätalous- ja puutarhanhoitokoneisiin 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 3, Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuu- ja 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 2,6 puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 8, Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 32, Muut osat maansiirto-, kaivuu- yms. 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 92,6 koneisiin Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 28, Osat taljoja, vinttureita ja muita 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 18,8 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 8, Hissien, kippikauhavintturien ja 89,7 96,5 122,9 105,9 107,8 67,6 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden 67,8 79,9 64,1 65,2 86,6 56,1 osat Yhteensä 423,6 466,0 477,6 445,4 485,7 318,3