Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Metallin työstö. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Metallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Metallin työstö Toimialaraportti 9/2005 Hannu Vuoste

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hannu Vuoste, toimialapäällikkö Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallin työstö Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallin työstön nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kasvaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 %. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Suomessa Metallin työstön tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 1,77 mrd. euroa, mikä on n. 32 % metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain n. 10 %. Suoran viennin määrä on laskenut viime vuonna n. 3,4 %. Ala työllisti n henkilöä, missä on kasvua 0,8 % vuoteen 2003 verrattuna. Kesällä 2005 tehdyn PK-barometrikyselyn mukaan metallin työstöyritysten kapasiteetista oli vajaakäytössä 38 %, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 53 %. Teollisuudessa etenee edelleen rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat keskittyvät brandin rakentamiseen, asiakashallintaan ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Vuonna 2004 ja kuluvanakin vuonna metalliyritysten tunnuslukuihin vaikuttaa merkittävästi raaka-aineiden nousset hinnat, jotka olivat vuoden 2004 aikana useiden terästuotteiden osalta jopa prosenttia korkeammalla aikaisempaan verrattuna. Hintojen nousu on voinut vuoden 2004 tilinpäätöksissä mm. pudottaa yritysten katteita, mikäli sitä ei ole voitu viedä suoraan tuotteiden myyntihintoihin tai myönteisessäkin tapauksessa se voi antaa väärän kuvan yritysten todellisesta tuotantovolyymin kasvusta. Terästuotteiden hinnat ovat vuoden 2005 aikana kääntyneet laskuun, mutta esimerkiksi kierrätysteräksen hinnat sahaavat edellen voimakkaasti, mikä voi ennakoida myös muiden terästuotteiden hintojen kääntymistä nousuun loppuvuoden aikana. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Metallin työstö ISSN Kokonaissivumäärä 49 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialan määrittely ja sisältö Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Markkinoiden rakenne ja kehitys Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä eu-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Työstöpuolen FM-järjestelmät Ohutlevyjen työstö- ja käsittelyjärjestelmät Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 49

7

8 7 0 Saatteeksi ja tiivistelmä Toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Näiden julkaisujen toivotaan palvelevan TE-keskuksien omien tietotarpeiden lisäksi myös alalla toimivien ja toimintaansa aloittavien pk-yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Metallirakenteiden valmistuksesta ja metallien työstöstä saa parhaan kuvan tutustumalla em. toimialoista tehtyihin kahteen erilliseen raporttiin, jotka löytyvät -sivuilta. Yhdistämällä niissä esitettyjä näkemyksiä ja tietoja saa kattavamman kokonaiskuvan näiden alojen tilanteesta. Samalla kannattaa tutustua myös keskeisiä asiakastoimialoja esittäviin raportteihin (elektroniikkateollisuus, tietoliikennevälineiden valmistus). Tämä toimialaraportti käsittelee metallin työstön (TOL 2852) nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty hyväksi uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiin. Maailman talouden vaikutuksia Vuoden 2005 aikana maailman talouden kasvu on keskittynyt edelleen Kaukoitään ja muille nopeasti kehittyville alueille. Erityisesti Kiina, Intia ja muu Aasia ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Venäjän myönteistä kehitystä on tukenut mm. maan öljytulojen kasvu. Näissä maissa teollisuustuotannon kasvu pysyy suhteellisen vahvana myös lähitulevaisuudessa. Pahin taantuma Länsi-Euroopassa ja Usan teollisuustuotannossa lienee jo ohitettu ja edessä on hidas kasvu. Raaka-aineiden hintojen nousu on tosin kasvattanut yritysten liikevaihtoja, vaikka tuotantomäärissä ei aina olekaan välttämättä ollut myönteistä kehitystä. Hyvälle kehitykselle voivat muodostua jarruiksi energian ja raaka-aineiden edelleen korkeat hinnat, työllisyyden heikko kehitys perinteisissä teollisuusmaissa sekä epävarmuus Yhdysvaltojen talouden kroonisten tasapainohäiriöiden korjaantumisesta. Aasian infrastruktuuri-investoinnit ja tuotannon laajennukset pitänevät yllä raaka-aineiden vahvaa kysyntää myös jatkossa, vaikka esim. Kiinan oma terästuotanto on kasvanut ennakoitua nopeammin. Kansainvälistyminen voimistuu, omistukset keskittyvät ja monikansallisten yritysten rooli vahvistuu. Kilpailu asiakkaista ja työpaikoista kiristyy. Osaavasta työvoimasta on tulossa kilpailukeino. Internet nopeuttaa globalisoitumista. Ympäristövaatimukset kiristyvät. Valmistusverkostot kilpailevat globaalisti. Toimintojen ulkoistamiskehitys voimistuu. Vaatimukset liiketoimintojen tarkemmalle suunnittelulle kasvavat. Metallituoteteollisuuden kehitys vuonna 2005 ja 2006 Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kas-

9 8 vaa vuonna 2005 jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 prosenttia. Suomessa metallin työstön tuotannosta menee suoraan vientiin vain pieni osa. Alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Vuoden 2004 ja alkuvuoden 2005 aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Maailmantalouden vaikutukset luovat epävarmuutta kasvulle. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä. Teknologiateollisuuden tekemän tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat heinä-syyskuussa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Em. perusteella ko. yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Päähankkijat pitävät edelleen alihankkijoitaan osin kapasiteettinsa tasaajina. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinnan ja toiminnansuunnittelun suurin haaste on joustava toiminta vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heiluessa. Parhaiten kilpailussa ovat pärjänneet liiketoimintojen ulkoistamiseen ja järjestelmätoimittajuuteen panostaneet pk-yritykset. Järjestelmätoimittajuuteen, erikoistumiseen ja automatisointiin panostetaan Kehittyvän ja kasvuun panostavan konepajan strategisista tavoitteista ehkä tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi valmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Tällainen muutos vaatii uutta ajattelua sekä päähankkijan että alihankkijan puolelta. Molemminpuolista sitoutumista vaativaa partnerisuhdetta on seuraavassa tarkasteltu järjestelmätoimittajan roolista käsin. Eräitä näkemyksiä onnistuneen järjestelmätoimittajuuden kehittämiseksi: kumppanivalinta; yrityksien liittoutumis- ja keskittymiskehitys tulee voimistumaan toimitukset suoraan asiakkaalle tai jakelukanavaan kompetenssi omien alihankkijoiden valinnalle ja hallinnalle kokonaisvastuun myötä suunnittelu- ja t&k-osaaminen kasvaa globaalikumppanuus ja partnerius (Aasia, Amerikka, Eurooppa) tiedon kulun läpinäkyvyys; reaaliaikaisesti samat luvut koko verkostoon tilauskäsittelyn automatisointi kumppanuus; toimii kuin oma tehdas lyhyt toimitusaika; varastointi asiakkaan tiloissa synergiaedut ja teknologiavalinnat

10 9 Panostuksia tulee lisätä asiakastarpeista lähtevän pitkälle automatisoidun tuotantoteknologian kehittämiseen. Menestystarinoita on syntynyt erikoistumalla ja keskittämällä tuote- ja palvelukonsepteja tietyn hyvin kapeankin kasvavan asiakastarpeen tyydyttämiseen. Tällöin merkittävässä roolissa tulevat olemaan erilaiset metallin työstön monitoimikoneet, FM -järjestelmät ja robotisoidut kappaleen käsittelyjärjestelmät. Yritysverkoston hallinnan avulla panostuksia tulee lisätä järjestelmätoimittajuuden systemaattiseen kehittämiseen. Päähankkijan ja järjestelmä- tai osajärjestelmätoimittajan suhteessa perinteinen ostotapahtuma alkaa menettää merkitystään. Asiakas haluaa yhä useammin toimittajan ottavan vastuun varasto- ja tuotantotilanteeseen liittyvistä toimitustarpeista. Kärkiyritysten ulkoistaessa tuotantoaan ne hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yhdistävät vahvuutensa. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Elektroniikkateollisuutta palvelevat yritykset ovat yhteistyökulttuurissaan olleet edelläkävijöitä PK-sektorin on aika investoida järjestelmätoimittajuuteen päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan. Joskin suhdannetaantuman kohdatessa sisäistämistä on tapahtunut. Alihankkijan asema on huonontunut yleensä ensimmäisenä, kun päähankkijoiden markkinatilanne on vaikeutunut. Päähankkijat vetivät kotiin oman valmistuksensa piiriin niitä tuotteita, jotka hyvinä aikoina teetettiin alihankkijoilla. Alihankintakonepajan kapasiteetinhallinta ja toiminnansuunnittelu vaikeutuu vientiveturina toimivien päähankkijoiden suhdanteiden heilahdellessa. Nyt suhdanteiden parantuessa törmättäneen taas kapasiteettipulan tuomiin ongelmiin. Konepajan strategisista tavoitteista tärkein on päästä perinteisen alihankkijavalmistajan roolista sopimussuhteiseksi järjestelmävalmistajaksi ja tasavertaiseksi partneriksi päähankkijan rinnalle. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle sopimus- ja järjestelmävalmistusta tekevät yritykset ovat olleet partnerisuhteessa pisimmällä. Perinteisesti ulkoistaminen on tapahtunut kovan tarjouskilpailun kautta ja tilauksen on saanut halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Tällöin toimintojen kehittämiseen ja mahdollisesti vaadittavien investointien tekemiseen ei enää tiukan hinnoittelun jälkeen ole jäänyt paljoakaan pelivaraa. Erikoistunut alihankkija voi laajentaa toimintaansa sinne, missä potentiaaliset asiakkaat ovat, ottamalla niille vähämerkityksellisiä, mutta korkeaa osaamista vaativia toimintoja itselleen (laserleikkaus, lastuava työstö, levynkäsittely). Teknologian kehittäminen vaatii aktiivista alan seurantaa ja kalliiden panostusten mukanaan tuoma vaatimus korkeasta kapasiteetin käyttöasteesta usein laajempaa asiakaskuntaa. Erikoistuneen valmistajan on kuitenkin usein helpompi laajentua ympäristöönsä. Jatkuvana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden/ulkomaisten järjestelmätoimittajien alihankintojen kautta pois Suomesta halvan

11 10 työvoiman maihin ja lähelle markkinoita (esim. Itä-Eurooppa, Aasia). Alan em. kehitys ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukselle. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Uudessa partneriajattelussa korostuu sopimusvalmistajan valmiudet tuotekehitysyhteistyöhön päämiehen kanssa. Perinteisen ostotapahtuman jäädessä vähemmälle, tilalle tulee järjestelmätoimittajan seurantavastuu päähankkijansa materiaalivarastosta ja kulloisestakin tuotantotilanteesta. Toisaalta alihankintayrityksenä toimiminen voi olla myös tietoinen strateginen valinta. Yritys voi tällöin vapaasti valita mitä tarjoaa ja minkälaisia töitä se haluaa ottaa vastaan. Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa suoraan haluttuun lopputulokseen. Pelivarat ovat kuitenkin tällöin suoraan verrannollisia vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Partnerisuhde muutamaan, mielellään eri toimialalla toimivaan, päähankkijaan tai järjestelmätoimittajaan sekä lisäksi mahdollinen omien tuotteiden valmistaminen takaavat parhaat edellytykset konepajan pitkän tähtäimen suunnittelulle ja menestyksekkäälle toiminnalle. Perinteisessä konepajatoiminnassa kotimarkkinoilta kasvun hakeminen ja kannattavuuden lisääminen on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Suurten teollisuuslaitosten investoinnit Suomeen eivät jatkossa ole yhtä merkittäviä kuin ennen. Kannattavuuden hankkiminen vientimarkkinoilta ei ole myöskään helppoa. Uusien EUmaiden konepajat vallannevat jatkossa edullisella valmistuksellaan markkinoita Keski-Euroopassa. Suomalainenkin alihankkijayritys kilpailee yleensä työn ja materiaalin hinnalla, jotka molemmat ovat suhteellisen korkealla tasolla Suomessa. Strategiset kilpailuedut päähankkijoiden suuntaan on löydettävä muista tekijöistä. Lähdettäessä omalla valmiilla tuotteella kansainvälisille markkinoille tilanne on yksinkertaisempi muttei välttämättä helpompi, sillä edellä mainitut tekijät ovat huomioitava myös silloin. Viennissä hallittua kasvua ja riskinottoa kannattaa hakea yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Järjestelmätoimittajaketjujen kansainvälistyminen on jo jokin aika sitten lähtenyt liikkeelle elektroniikkateollisuuden puolella. Raportissa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ottaa itsestään selvänä totuutena, vaan niitä tulee soveltaa yrityskohtaisesti. Pyrkimyksenäni on ollut esittää näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivon herättävän uusia ajatuksia nykytilanteen parempaan hahmottamiseen sekä tulevaisuuden uusien toimintatapojen pohdintaan. Oulussa 21. lokakuuta 2005 Hannu Vuoste Toimialapäällikkö

12 11 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Metallituoteteollisuuden tilanne Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 5,44 mrd. euroa. Metallituoteteollisuuden tuotannosta noin 1,37 mrd. euroa meni vientiin Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Metallin työstöteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys (volyymi-indeksi, trendi >) TOL 285 Metallien työstö ja päällystäminen TOL 28 Metallituotteiden valmistus TOL 31 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus TOL 27 Perusmetallien valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotetoimialan tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna 2004 edellisvuoteen verrattuna noin 2,4 prosenttia. Kasvu johtui lähinnä Muu metallituotteiden valmistuksen (TOL 287) ja Metallin takominen, työstö jne. (TOL 284-5) kasvusta. Elektroniikan mekaniikan valmistuksen pidempiaikainen vahvistuminen erityisesti kotimaan osalta on edelleen kysymysmerkki.

13 12 Eräitä toimialan (TOL28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 (Tilasto- Taulukko 1. keskus) määrä muutos TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö ,9 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,4 Tuotannon jalostusarvo ,5 TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,6 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,2 Tuotannon jalostusarvo ,5 TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,4 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,2 Tuotannon jalostusarvo ,1 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,3 Vienti ,2 Tuotannon bruttoarvo ,9 Tuotannon jalostusarvo , Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,8 Vienti ,4 Tuotannon bruttoarvo ,3 Tuotannon jalostusarvo ,5 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö ,8 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,6 Tuotannon jalostusarvo ,1 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,5 Vienti ,3 Tuotannon bruttoarvo ,5 Tuotannon jalostusarvo ,6 Metallirakenteiden valmistaminen (TOL 281) yhdessä metallin takomisen ja työstämisen (TOL ) kanssa ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnus-

14 13 luvuilla mitattuna eli yhteensä noin 60 prosenttia koko metallituoteteollisuudesta. Metallien takominen ja työstö (TOL 284-5) tekee lähinnä alihankintatöitä muulle teollisuudelle. Metallin työstöpuolen asiakastoimialoja on tarkasteltu kappaleessa 3.1. Metallin työstö ja päällystäminen Tässä raportissa keskitytään toimialan TOL 285 osalta metallin työstöön. Metallien mekaaninen työstö (TOL 2852) sisältää lastuavan työstön, erilaiset lävistykset, poraukset ja kierteytykset sekä mekaaniset taivutukset. Metallien päällystäminen (TOL 2851) sisältää pintojen mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen, maalaukset sekä pinnoitukset eri materiaaleilla että karkaisun.

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Toimialalle toivotaan lisää yrityksiä pk-sektorin yläpäähän, jotta kasvaviin asiakasvaatimuksiin ja kansainväliseen toimintaan pystytään paremmin vastaamaan. Suurin osa toimivista yritysten toimipisteistä on alle viiden henkilön toimipaikkoja (noin 63 %). Toimialalle toivotaan voimakkaampaa erikoistumista. Taulukko 2. Metallien työstö (TOL 2852) koko maassa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Henkilöstö Liikevaihto euroa Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka euroa Liikevaihto/ henkilö euroa alle ,3 125,9 100, ,6 669,4 101, , ,9 92, , ,3 95, , ,5 104, Yhteensä ,8 897,3 101,5 2.2 Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain Taulukko 3. Toimialan 285 yritykset TE-Keskuksittain jaoteltuina vuonna 2003 (Tilastokeskus) Alue Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ toimipaikka Liikevaihto/ henkilö Yhteensä ,2 872,9 106,0 Uusimaa ,9 630,8 91,9 Varsinais-Suomi , ,2 124,0 Satakunta , ,4 192,3 Häme ,4 443,0 82,5 Pirkanmaa ,8 749,2 96,0 Kaakkois-Suomi ,3 744,8 89,4 Etelä-Savo , ,7 98,4 Pohjois-Savo ,5 617,7 82,7 Pohjois-Karjala ,3 761,5 105,0 Keski-Suomi , ,1 102,5 Etelä-Pohjanmaa ,2 569,9 109,6 Pohjanmaa ,4 894,3 95,3 Pohjois-Pohjanmaa , ,5 108,1 Kainuu ,2 689,1 84,5 Lappi ,7 591,2 103,8

16 15 Em. taulukko kuvaa yritysten jakautumista TE-keskuksittain vuonna Metallin työstökeskittymät löytyvät toimipaikkojen lukumäärän perusteella lähinnä Pirkanmaalta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä. Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Uusien aloittavien yritysten lukumäärä on ollut vuonna 2004 hienoisessa nousussa. Uusia yrityksiä syntyy automatisoituun levynkäsittelyyn ja CNC-työstöön sekä järjestelmäkokoonpanoon. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheen peruskuorman antaa edelleen entinen työnantaja. Taulukko 4. Metallin mekaanisen työstön TOL 2852 toimialan kehitys (Tilastokeskus) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Vireille pannut konkurssit Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä, yritykset Liikevaihto euroa, yritykset Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten ja toimipaikkataulukon (taulukot 2 ja 4) tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään johtuen lähdetietojen erilaisuudesta.

17 16 Taulukko 5. Eräitä TOL 2852 suurimpia työstöyrityksiä Suomessa vuonna 2003 (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% Ojala-Yhtymä Oy (/Flextronics) Sievi Mecanova Oy Nivala Telatek Oy Raahe HT Lasertekniikka Oy Keuruu Kankaanpää Works Oy Kankaanpää Sanmina - SCI Enclosure Systems Oy Salo Lekomek Oy Tampere Komas Oy Jyväskylän mlk Relicomp Oy Suolahti Janavalo Oy Loppi Macmet Oy Heinävesi Kumera Machinery Oy Kylmäkoski Konepaja Häkkinen Oy Raisio Nomet Oy Tampere Mansner Oy Hienomekaniikka Karkkila Outokumpu Wasacopper Oy Vaasa Javasko Oy Mänttä TP-Konepaja Oy Tampere Hihra Oy Turku LH Lift Oy Laukaa Hyrles Oy Lohja Componenta MEK Pietarsaari Oy Pietarsaari Elektrometalli Oy Kempele Kotkan Konepaja Oy Kotka Roder Group Oy Lahti Mesera Paimio Oy Kaarina Jormet Oy Joroinen Paramet Konepaja Oy Parainen Nokian NPT Oy Nokia Oy Laine-Tuotanto Ab Vaasa Levy- ja Teräsrakenne Horsmalahti Oy Valkeakoski Meri-Met Oy Karkkila Salon Metalelektro Oy Salo Naantalin Osava Oy Naantali AP-Tela Oy Kokkola Componenta Nisamo Oy Lempäälä Kotka Power Tech Oy Kotka Raahen Tevo Oy Raahe Metallityöliike Juholat Oy Ylöjärvi Konepaja Ceiko Oy Turku Mesera Karhula Oy Kotka Trelmec Oy Hollola Ferral Components Oy Kalajoki Paakkilan Konepaja Oy Tuusniemi Juha Lemponen Oy Helsinki VM-Group Metalbros Oy Vaasa Celermec Oy Sievi Vaasa Mechanics Oy Vaasa OyMapromec Ab Mustasaari Ocotec Oy Haukipudas

18 17 Muita merkittäviä lastuavaan työstöön erikoistuneita yrityksiä ovat esimerkiksi Purso Tools Oy (Pori) Kumera Machinery Oy (Kylmäkoski) Pori Works Oy (Pori) ja Kvaerner Tamturbine Oy (Tampere) sekä Lovisa Works Oy (Loviisa). Ohutlevyvalmistukseen erikoistuneet yritykset ovat paljolti riippuvaisia elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehityksestä. Muita merkittäviä ohutlevynkäyttäjiä ovat kone- ja laitevalmistajien ohella toimisto- ja teollisuuskalusteiden valmistajat, esim. GWS sekä kulkuneuvoteollisuus ja rakennussektori. Tyypillinen toimintatapa suurilla valmistajilla sisältää laajoja järjestelmätoimituksia käsittäen myös laitekokoonpanoa pienten valmistettavien osien ja komponenttien valmistukseen. Laadukkaan pintakäsittelyn merkitys on kasvanut. Elektroniikkateollisuuteen menevä ohutlevyvalmistus näyttää keskittyvän muutamalle suurelle toimittajalle heidän laajentaessaan toimituksia sopimusvalmistajana laajempiin järjestelmätoimituksiin. Pienten yrityksien mahdollisuus on erikoistua mekaanisten osien valmistukseen ja palvella useita toimittajaketjuja. Alhaisemman jalostusasteen yrityksen uhkana on putoaminen kansainvälisen kilpailutilanteen kiristyessä. Korkeatasoinen ohutlevyvalmistuksemme luo perustaa myös uusille, innovatiivisille tuoteratkaisuille. Kapasiteetin lisäämisen painopiste on siirtymässä suurten päähankkijoiden (mm. Nokia, ABB) imussa lähelle loppuasiakkaita esim. Aasiaan. Ohutlevyvalmistuksen nykytilaa on käsitelty myös kappaleessa 5.3. Taulukko 6. Joitakin suurimpia elektroniikkateollisuudelle valmistavia yrityksiä v (KTM Toimialapalvelu) Yritys Scanfil Oy Flextronics ODM Finland Incap Electronics Oy Laukamo Electromec Oy Vammas Defencetec Oy Mecanova Oy Elektrometalli Oy Janavalo Oy Hyrles Oy Sijainti Sievi jne. Oulainen jne. Helsinki Somero Jyväskylä Nivala Kempele Tervakoski Lohja Flextronics ODM Finland koostuu pääosin entisestä Ojala-Yhtymästä. Merkittäväksi ohutlevy- ja järjestelmätoimittajaksi on noussut myös Metallilaite-konserni Heinävedeltä. Metallien päällystäminen (TOL 2851) -toimialan yritykset keskittyvät metallien kemialliseen ja mekaaniseen puhdistukseen, korroosionesto- ja tuotemaalaukseen, metalliruiskutukseen sekä pinnoitukseen orgaanisilla aineilla. Lisäksi päällystämiseen kuuluvat metalliset pinnoitteet, kuumasinkitys ja terminen/metalliruiskutus sekä sähkösaostus eri metalleilla.

19 18 Taulukko 7. Eräitä TOL 2851 suurimpia pintakäsittely-yrityksiä Suomessa v (Tilastokeskus) Yrityksen nimi tai toiminimi Kotikunta Henkilöstö Toimialan puhtaus-% FSP Finnish Steel Painting Oy Sipoo Aurajoki OyY Aura Savcor Coatings Oy Mikkeli Arvo Piiroinen Oy Salo Bodycote Lämpökäsittely Oy Vantaa Aurakorro Oy Turku Pikoteknik Oy Vantaa KS-Sinkki Oy Laukaa Bodycote Pintakäsittely Oy Vantaa Mecapinta Oy Nivala Blaxar Oy Kruunupyy Lahden Lämpökäsittely Oy Lahti Finn-Heat Oy Liminka Polttoväri Oy Mustasaari Tamcorro Oy Tampere Linjapinta Oy Tampere Jomeks Oy Forssa Haapanen Oy Pirkkala Lainisalo Oy Helsinki Lounais-Suomen putki Oy Loimaan kunta Pitoteräs Ky Kuopio Oy Scansolo Ab Vähäkyrö Laitila Coating Oy Laitila Reikko Oy Nakkila Jyväs-Pinta Oy Jyväskylä Kainuun Pintakäsittely Oy Kajaani Teclaser Oy Keuruu Yllin Talli Oy Vaasa Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Järvenpää Teljän Maalaus Oy Pori Oy KromateK Ab Nakkila Pinnoitus Helin Oy Tuusula Diarc-Technology Oy Helsinki Teollisuuden Monipalvelu TMP Oy Oulu Linjateräs Oy Tampere PK-Tekniikka Oy Raahe Eurosteri Oy Vimpeli AJ & J Service Oy Pori Konteräs Ky Jyväskylä Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä Bestron Oy Ulvila Maalaamo Repo Oy Kuopio Eurosinkitys Oy Seinäjoki Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoki Värikyrö Oy Vähäkyrö UMT-Pintakäsittely Oy Urjala Vantaan Polttomaalaamo Oy Vantaa Maalaus Kaulio Oy Kaarina Oy Stopkorro Ab Tuusula Vatialan Korroosionestolaitos Oy Kangasala 6 100

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Asiakastoimialat Metallien työstön keskeiset tuotteet ovat eri metalleista lastuavalla työstöllä valmistetut komponentit ja rakenteet kappalepainon vaihdellessa grammoista useisiin kymmeniin tonneihin. Keskeisten asiakastoimialojen jakautuminen KTM:n barometrikyselyn mukaan on seuraava: Kone- ja laiteteollisuus (sis. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) Metsäteollisuus Kuljetusvälineteollisuus Rakentaminen Vuoden 2004 puolivälin jälkeen kone- ja laiteteollisuuden volyymi-indeksi ovat olleet lähes poikkeuksetta nousussa. Selvintä kasvu on ollut maa- ja metsätalouskoneiden valmistuksessa, jota tosin voi osittain selittää vertailuvuosien alhainen taso Kuva 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomen kone- ja laiteteollisuudessa, viimeinen havainto 8/2005 (Tilastokeskus) 291 Voimakoneet 292 Muut yleiskäytt. tark. koneet 293 Maa- ja metsätalouskoneet 294 Työstökoneet 295 Muut erikoiskoneet

21 20 Kone- ja laitevalmistuksen puolelta pääasiakkaina ovat mm. Metso- (ent. Valmet-Rauma) ja Metra-konsernit, Nextrom Oyj, Tamrock Oyj, Raute Oyj, ja Ahlström Oyj. Sähkö- ja elektroniikkapuolelta metallien työstöä työllistävät lähinnä Nokia ja ABB-konsernit alihankkijoineen. Kuljetusvälinepuolella tärkeimmät ovat Kvaerner-Masa-Yards/ Aker Finnyards, Valtra (kuuluu yhdysvaltalaiseen Agco-konserniin) sekä Valmet Automotive. Muita tärkeitä asiakkaita ovat prosessiteollisuus, eritoten suuret metsäyhtiöt sekä rakennusliikkeet ja rakennustarviketeollisuus. Isoja päähankkijoita palvelevat erilaiseen kone- ja laitevalmistukseen erikoistuneet yritykset työllistävät pääosin Suomen työstöpuolen vaihealihankkijoita. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös erilaiset tehdasinvestoinnit ja kunnossapito. 3.2 Vienti ja tuonti Työstettyjen metallikappaleiden ja -osien suora ulkomaankauppa on toimialan kokonaisvolyymiin nähden pientä. Tuonti muodostuu pääosin koneiden ja laitteiden osista. Yli puolet alan tuotannosta menee pääasiakastoimialojen lopputuotteiden mukana vientiin. Virallisesti toimiala TOL 285 (Metallien työstö ja päällystäminen) luokitellaan palveluksi eikä se näin ollen sisällä lainkaan ulkomaankauppaa. Suora komponenttivienti kirjataan osina vastaavan kone- ja laiteviennin kohdalle. Taulukko 8. Vientitilasto eräistä tuoteryhmistä, jotka sisältävät työstettyjä metallituotteita ja -osia (Tullihallitus) 2000 milj milj milj milj milj. 2005/1 7 milj Osat maa-, metsätalous- ja puutarhanhoitokoneisiin 2,8 2,9 3,3 3,4 4,0 3, Osat ruohonleikkuu-, sadonkorjuu- ja 4,3 4,0 4,5 3,7 5,9 2,6 puimakoneisiin sekä leikkuupuimureihin Osat lypsy- ja meijerikoneisiin 0,6 0,5 1,0 1,5 0,5 0, Osat siipikarjanhoito- ja hautomalaitteisiin, lämpökaappien osat sekä osat muihin maatalouskoneisiin 9,4 6,5 7,6 10,9 13,6 8, Porauskoneiden ja laitteiden osat 71,6 71,2 66,8 68,1 60,7 32, Muut osat maansiirto-, kaivuu- yms. 118,0 141,5 131,8 125,3 134,2 92,6 koneisiin Pumppujen osat 33,1 31,9 31,0 29,4 36,0 28, Osat taljoja, vinttureita ja muita 19,0 23,1 34,7 21,8 24,3 18,8 nostolaitteita varten Osat trukkeja varten 7,2 8,0 9,9 10,2 12,1 8, Hissien, kippikauhavintturien ja 89,7 96,5 122,9 105,9 107,8 67,6 liukuportaiden osat Muiden nosto-, käsittely- ja lastauslaitteiden 67,8 79,9 64,1 65,2 86,6 56,1 osat Yhteensä 423,6 466,0 477,6 445,4 485,7 318,3

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Metallin työstö www.toimialaraportit.fi Metallin työstö Toimialaraportti 12/2006 Juha Elf Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09)

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi jpmetallin työstö Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI PARTNERSHIP POWER Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon Meconet on johtava jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja. Tarjoamme asiakkaillemme ylivoimaisen palveluketjun

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala

Valmistavan teollisuuden uudistuminen. Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala Valmistavan teollisuuden uudistuminen Jyrki Poikkimäki VTT Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n tilaisuus 21.6.2010 Puistokatu 10, Sastamala 22/06/2010 2 Konepajateollisuus on Euroopan vahva teollinen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI TUOTANTOPALVELUT LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta BE Group

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Luotettavuus Avoimuus Sitoutuneisuus Ekologisuus Rehellisyys

Luotettavuus Avoimuus Sitoutuneisuus Ekologisuus Rehellisyys Luotettavuus Avoimuus Sitoutuneisuus Ekologisuus Rehellisyys Laserkeskus Oy Vuonna 2003 Laitilaan perustettu Laserkeskus Oy on erikoistunut metalliteollisuudessa toimivien tuotannollisten yritysten esikäsittelypalveluiden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Työstäminen robotilla Zenex perustettu 1986 Erikoistunut teknisiin ohjelmistoihin Mastercam CAM-ohjelmisto Mathcad laskentaohjelmisto KeyCreator CAD (ent. CADKEY) Työstörataohjelmien hallinta, DNC etc.

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Suomen työstökonemarkkinat

Suomen työstökonemarkkinat Suomen työstökonemarkkinat Työstökoneiden tuonti Suomeen: Suurimmat tuontimaat (lukuunottamatta osia/tarvikkeita) Koko tuonti (milj.euroa) 107 11 10 104 6 %-osuus koko tuonnista 1. Saksa 33% 8% 31% 37%

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia Vieskan Metalli Oy Rautakone Esa Pudas Logmer Forest Kalajoen Teräs oy Kalajoen Teollisuusrakenne Oy Ferral Components

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT HUB pähkinänkuoressa Asiakaskohtaisesti

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Green Means -esimerkkejä. Prima Power Green Means kestävästi tuottavaa tulevaisuutta

Green Means -esimerkkejä. Prima Power Green Means kestävästi tuottavaa tulevaisuutta Prima Power Green Means kestävästi tuottavaa tulevaisuutta Prima Power -tuoteohjelman jatkuvalla kehittämisellä on pitkät perinteet. Päämäärinä ovat olleet suurempi joustavuus ja parempi käyttötalous,

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot