SISÄLLYS. Kohdat JOHDANTO 1 TAUSTAA 2-8 TILINTARKASTUS JA VAKUUTUSMATEMAATTISET LASKELMAT 9-10 SUOSITUKSET 11-26

Transkriptio

1 JOHDANTO 1 TAUSTAA 2-8 Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen lausunto nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä ja -rahastosta SISÄLLYS Kohdat TILINTARKASTUS JA VAKUUTUSMATEMAATTISET LASKELMAT 9-10 SUOSITUKSET JOHDANTO Maksut Hallinto Pankki- ja sijoitusstrategia Vastuuvajausta koskevat säännöt ja rahaston tulevaisuuden näkymät Euroopan parlamentin puhemies pyysi 11. joulukuuta 1997 Euroopan tilintarkastustuomioistuinta esittämään Euroopan parlamentin jäsenten lisäeläkerahaston hallintoon ja varainhoitoon liittyviä ehdotuksia ja suosituksia. Tilintarkastustuomioistuin on toteuttanut siltä pyydetyn tehtävän ja esittää seuraavat huomiot ja suositukset. TAUSTAA 2. Parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmä (jäljempänä eläkejärjestelmä ) perustettiin parlamentin puhemiehistön päätöksellä kesäkuussa Eläkejärjestelmän säännöissä määrättiin, että kvestorien kollegio perustaa eläkerahaston hoitamaan eläkejärjestelmän omaisuutta. 3. Kvestorien kollegio perusti tätä tarkoitusta varten marraskuussa 1991 voittoa tavoittelemattoman yhteisön (association sans but lucratif, ASBL; rahasto), johon

2 sovelletaan Luxemburgin lainsäädäntöä. Yhteisö perusti maaliskuussa 1994 sijoitusrahaston (société d investissement à capital variable, SICAV), joka hoitaa rahaston sijoituksia ja johon sovelletaan Luxemburgin lainsäädäntöä. 4. Rahasto hallinnoi eläkejärjestelmän varoja ja nimittää muun muassa sijoitusneuvojan, arvopaperisäilytyksestä vastaavan pankin, aktuaarin, kirjanpitäjät ja tilintarkastajat. Rahaston taloushallinnosta huolehtii osittain (maksujen ja maksettavien eläkkeiden laskeminen, eläkemaksujen periminen sekä eläketietojen pitäminen ajantasalla) Euroopan parlamentin pääosaston V alainen yksikkö, joka vastaa virkamiesten eläkkeistä sekä jäsenten eläkkeistä ja vakuutuksista. 5. Eläkejärjestelmään kuuluvat jäsenet sekä Euroopan parlamentti suorittavat rahastoon kuukausittaisen maksun; jäsenten osuus on yksi kolmasosa (749 euroa maaliskuussa 1999) ja parlamentin osuus kaksi kolmasosaa (1 498 euroa). Maksujen kokonaismäärä oli 9,6 miljoonaa ecua vuonna Euroopan parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmässä etuuksien arvo on ennalta määrätty. Eläkettä (1 092 euroa maaliskuussa 1999) maksetaan kullekin eläkkeen saajalle kuukausittain sen jälkeen, kun eläkemaksuja on suoritettu vähintään viiden vuoden ajan ja saaja on täyttänyt 60 vuotta. Eläkkeen määrä kasvaa ajan myötä korkeintaan euroon kuukautta kohden (maaliskuussa 1999), kun jäsen on kuulunut eläkejärjestelmään 20 vuotta. 7. Maaliskuussa 1999 eläkejärjestelmään kuului 399 aktiivista jäsentä, 104 eläkkeen saajaa ja neljä lesken- tai lapseneläkkeen saajaa. 8. Rahaston varojen kokonaismäärä oli 95,1 miljoonaa ecua vuoden 1998 lopussa. Aktuaarit arvioivat eläkevastuiden määräksi 93,1 miljoonaa ecua. TILINTARKASTUS JA VAKUUTUSMATEMAATTISET LASKELMAT 9. Rahaston tilintarkastuksen suorittavat riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat. Tilintarkastustuomioistuin on perehtynyt heidän suorittamaansa työhön ja tehnyt täydentäviä testejä ja näin saanut riittävän varmuuden siitä, että sisäinen valvonta kyseisessä yhteisössä sekä virkamiesten eläkkeistä sekä jäsenten eläkkeistä ja vakuutuksista vastaavassa yksikössä on tyydyttävää ja että eläkejärjestelmän kirjanpito on luotettava. 10. Rahastoa koskeva täydellinen vakuutusmatemaattinen laskelma tehdään joka viides vuosi Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Laskelma tarkistetaan vuosittain, mikä on alalla vallitsevan käytännön mukaista.

3 SUOSITUKSET Eläkemaksut 11. Eläkejärjestelmän säännöissä määrätään parlamentin ja jäsenten eläkemaksujen suuruudesta sekä eläkkeen määrästä ja eläkeoikeudesta. Niissä ei eritellä sitä, millä tavoin parlamentti ja jäsenet suorittavat maksunsa rahastolle, eikä sitä, kuinka parlamentin tai rahaston olisi perittävä maksut jäseniltä. 12. Euroopan parlamentin hallinto on rahaston perustamisesta asti pidättänyt eläkejärjestelmään kuuluvien jäsenten eläkemaksut yleisestä kulukorvauksesta ja siirtänyt nämä rahaston tilille. Tämä järjestely on toiminut tehokkaasti sekä rahaston että jäsenten kannalta.lisäksi parlamentti on sen ansiosta voinut laskea maksuvelvoitteensa oikein; sääntöjen mukaan parlamentin on maksettava kaksinkertaisena se määrä, jonka jäsenet ovat tosiasiallisesti suorittaneet. 13. Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 13 artiklan mukaan yleinen kulukorvaus on tarkoitettu sellaisten parlamentin jäsenenä toimimisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen, joita ei kateta muilla korvauksilla; siitä voidaan korvata esim. matkakulut ja niihin liittyvät lisäkulut jäsenen jäsenvaltiossa, toimistokustannukset, puhelin- ja postikustannukset (...) sekä muita menoja, kuten tietoliikennelaitteisiin liittyviä menoja. Kulukorvauksena suoritetaan puhemiehistön päättämä määrä, joka vuonna 1999 on euroa kuukaudessa. 14. Koska yleinen kulukorvaus on nykyisin luonteeltaan kiinteämääräinen, tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei ole voimassa olevien sääntöjen vastaista pidättää siitä eläkemaksuja. Tilintarkastustuomioistuin kehottaa kuitenkin kuten se toi jo esiin erityiskertomuksessaan nro 10/98 parlamenttia määrittelemään sisällöllisesti ja määrällisesti yleisen kulukorvauksen piiriin kuuluvat menot. Hallinto 15. Eläkejärjestelmässä hallintoon liittyvät tehtävät ja vastuu on jaettu Euroopan parlamentin ja rahaston kesken. Toimielin (parlamentti) on delegoinut osan eläkejärjestelmän hallinnosta yksityiselle taholle(rahasto, ks. kohdat 3 5) ilman, että asiasta olisi olemassa virallista sopimusta. 16. Tällä tavoin muodostuneet vastuualueet ovat joiltakin osin epäselvät. Virkamiesten eläkkeistä sekä parlamentin jäsenten eläkkeistä ja vakuutuksista vastaava yksikkö esimerkiksi laskee eläkkeiden määrät ja suoritukset eläkkeen saajille, mutta Euroopan parlamentin varainhoidon valvoja ei tarkasta näitä laskelmia. Ei myöskään ole selvää, kuka vastaa eläkejärjestelmän sääntöjen tulkinnasta rahaston osalta.

4 17. Parlamentin ja rahaston olisi sovittava kirjallisesti tehtäviään ja vastuualueitaan koskevista kysymyksistä, joita ovat muun muassa eläkemaksujen ja eläkkeiden laskeminen ja maksaminen, menojen oikeellisuuden toteaminen, kirjanpito ja tarkastukset. Huomioon on otettava myös kunkin osapuolen vastuulla olevat hallinnolliset kustannukset. Pankki- ja sijoitusstrategia 18. Kvestorien kollegio valitsi vuonna 1992 saman pankin sijoitusneuvojaksi ja arvopaperisäilyttäjäksi. Alalla tapahtuneen kehityksen vuoksi saattaa olla asianmukaista harkita näiden kahden tehtävän erottamista toisistaan. 19. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että tämä otetaan huomioon, kun järjestetään uusi tarjouskilpailu sijoitusneuvontaa antavan pankin sekä arvopaperisäilytyksestä vastaavan pankin valitsemista varten. 20. Vuonna 1995 voittoa tavoittelematon yhteisö laati uuden sijoitusstrategian ja hyväksyi strategisen vertailuarvon. Rahaston sijoitusten tuotto on ollut tyydyttävä, eikä sen arvopaperisalkun kehityksen ja vertailuarvon välillä ole ilmennyt suuria eroja. Vastuuvajausta koskevat säännöt sekä rahaston tulevaisuuden näkymät 21. Puhemiehistö hyväksyi yksiselitteisten sääntöjen puuttuessa vuosina useita päätöksiä ja toimenpiteitä rahaston tilien laskennallisen vastuuvajauksen kattamiseksi. 22. Eläkejärjestelmälle olisi laadittava selkeät säännöt Euroopan parlamentin sekä eläkejärjestelmän jäsenten taloudellisista sitoumuksista ja vastuista siltä varalta, että vakuutusmatemaattisen laskelman tuloksena ilmenee tulevaisuudessa vastuuvajaus. Sääntöjen olisi lisäksi katettava ylijäämien käsitteleminen. On erittäin tärkeää, että tämä kysymys ratkaistaan ennen kuin ehdotettu uusi Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö tulee voimaan. Tilintarkastustuomioistuimen käsityksen mukaan olisi vaikea perustella tilannetta, jossa parlamentille jäisi velvollisuus vastata tulevaisuudessa vakuutusmatemaattisen laskelman tuloksena mahdollisesti ilmenevistä vastuuvajauksista. 23. Koska Euroopan parlamentti kantaa pääasiallisen vastuun eläkejärjestelmän mukaisten eläkkeidenmaksamisesta, kaikkien rahastoon liittyvien eläkevastuiden olisi käytävä ilmi parlamentin tilinpäätöksistä. 24. Aktiiviset jäsenet voivat erota eläkejärjestelmästä milloin hyvänsä. Sääntöjen mukaan eläkejärjestelmään kuuluva jäsen ja parlamentti saavat maksamansa eläkemaksut tällöin takaisin (jäsen kolmasosan ja parlamentti kaksi kolmasosaa maksuista). Palautukset maksetaan korotta.

5 25. Säännöissä ei määrätä, kuinka vastuuvajauksesta aiheutuneet lisäeläkemaksut on palautettava. Käytäntönä on ollut, että ne maksetaan (korotta) takaisin eläkejärjestelmään kuuluville, mutta ei parlamentille. Euroopan parlamentin olisi selkeytettävä sääntöjä tältä osin. 26. Parlamentin rooli olisi viipymättä selkeytettävä eläkejärjestelmän säännöissä ja menettelytavoissa. Tämä olisi tehtävä ennen kuin ehdotettu uusi Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö hyväksytään, ja huomioon olisi otettava rahaston ja eläkejärjestelmän tulevaa hallinnointia koskevat järjestelyt. Tässä yhteydessä parlamentin olisi selvitettävä myös eläkejärjestelmän lainsäädännöllinen kehys. Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt tämän lausunnon Luxemburgissa 20. toukokuuta 1999 pitämässään kokouksessa. Tilintarkastustuomioistuimen puolesta tilintarkastustuomioistuimen presidentin Jan O. Karlssonin poissa ollessa Bernhard FRIEDMANN presidentin sijaine