Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 KAAVASELOSTUS KV hyv Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, Jyväskylä p

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu neljä osittain asuinkäytössä olevaa tilaa Kytänsalon saaren länsirinteellä rantoineen. Alue sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella Pyyrinlahden kylässä Keiteleen Siltasalmen rannassa Käpykolontien varressa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 19 km ja Konginkankaalle 11 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,22 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu kartalla punaisella nuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Käpykolon ranta-asemakaava. Muiden tilojen nimet ovat Kallionkolo, Mäkikolo ja Lisäkolo, joka on pieni lisämaakaista. Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa rantayleiskaavan mukainen alueen käyttö omarantaisten lomatonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve.

3 3 1.3 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo 3 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 8 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 16 LIITTEET: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2 Kaavan laatijan vastineet luonnosvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin Liite 3 Ranta-asemakaavaehdotuksen havaintokuva Liite 4 Alueen luontoselvitys kesäkuu 2013, Reima Välivaara, Jyväskylä Liite 5 Ranta-asemakaavan alustava vaihtoehto pvm Liite 6 Ranta-asemakaavan seurantalomake Liite 7 Kaavan laatijan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin

4 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käpykolon ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (ELY-keskus) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Päätös ranta-asemakaavan vireilletulosta (Äänekosken kaupunginhallitus) Luonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös nähtävillepanosta Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin Kaavakartta ja selostukset korjattu Hyväksyminen kaupunginvaltuustossa 2.2 Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alue rajoittuu etelässä vahvistettuun Kytänsalon ranta-asemakaava-alueeseen. Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä detaljikaavatasolla nykyisen asutun tilan alueelle rantayleiskaavan mukainen käyttötarkoitus (RM). Tavoitteena on lisäksi kaksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa maanomistajan omaan käyttöön. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon luonnonolosuhteet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen toteuttaminen tapahtuu maanomistajien tarpeiden mukaan. Toteutusta ohjaa rantayleiskaava ja rakennuslupamenettely.

5 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta, talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. Kartta tilojen nimistä ja niillä sijaitsevista rakennuksista

6 6 3.2 Luonnonympäristö Alueella on tehty luontoselvitys kesäkuussa 2013, maastokäynti , joka on liitteenä 4. (Reima Välivaara, Jyväskylä) Sen mukaan kapealle ranta-alueelle on rakennettu tie, joka jatkuu myös itään ja pohjoiseen. Sillalta Kytänsalon saareen tultaessa huomion kiinnittää Siltasalmenvuori, jonka länsirinne on jyrkkä ja kallioinen (Kuva 1 alla). Kuva 1. Siltasalmenvuoren rinnettä Kuva 2. Rantakiviä Tutkittu alue on suurelta osin rakennettua. Kauempana rannasta alue on metsätalousaluetta, osittain kuusivaltaista, osittain ylempänä mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Alueen keskivaiheilla on maastopainanne, josta rinteen sulavedet keväisin purkautuvat purona järveen. Sen ympärillä kapeana kaistana on lehtomaista kangasta. Selvitysalueen itäosissa on entinen peltolaikku, jossa nyt kasvaa koivua. Pohjoisosassa kasvaa sekametsää. Rannat ovat rakennettuja ja kivisiä (Kuva 2 yllä). Keskiosan pohjukassa on pieni hiekkapoukama (kts. kansikuva).ely-keskuksen tekemässä pintavesien luokittelussa Ala-Keitele ja Pyyrinlahti kuuluvat luokkaan hyvä. Merkittävin lintuhavainto tehtiin selvitysalueen pohjoispäästä alueen ulkopuolelta, jossa lauloi pikkusieppo, jolla on Keski-Suomessa muutama kymmenen reviiriä, tosin vuonna 2013 niitä on havaittu ennätyksellisen paljon. Muuten metsälinnusto oli tavanomaista. Nisäkkäiden jälki- tai ulostehavaintoja tehtiin vain hirvestä, oravasta ja jäniksestä. ELY-keskuksen Johanna Viljanen pitää tehtyä luontoselvitystä riittävänä eikä tarvetta erilliselle liito-oravatutkimukselle ole. Alue ei kuulu Natura-alueisiin. Luontoselvityksen suositusten mukaan alue on keskisuomalaisittain melko tavanomaista eikä sisällä erityisiä luontoarvoja eikä valtakunnallisesti, alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Siltasalmenvuoren jyrkkä kalliorinne on rakentamiseen sopimatonta ja tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle huonon kulutuskestävyytensä ja maisemallisen arvonsa takia. Muulla rantavyöhykkeellä maisematekijät voidaan ottaa huomioon rakentamisen sijoittelulla ja rantapuuston säästämisellä.

7 7 3.3 Rakennettu ympäristö Väestö, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella asuu vakituisesti vanhempi pariskunta (omistaja). Alue ei tarjoa työpaikkoja, mutta Käpykoloa on aiemmin käytetty maaseutumatkailualueena. Alueen pohjoisosassa sijaitsee uudehko loma-asunto piharakennuksineen, joka on vuokralla. Palvelut ovat Äänekosken keskustassa noin 19 km:n etäisyydellä ja Konginkankaalla noin 11 kilometrin etäisyydellä. Rakennuskanta Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua hirsirakenteista asuinrakennusta: tummansiniseksi maalattu Käpylinna on valmistunut 1975 ja tumman ruskeaksi käsitelty Talvipalatsi 1981 sekä talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon tilalla 5:29 on hirsirakenteiset Käpykolo (entinen päärakennus, nykyään loma-asuntona), Karakolo (entinen eläinten ruoka-aitta) sekä 1800-luvun Savupirtti, joka on siirretty Uuraisilta. Lisäksi talousrakennuksia. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. Asuinrakennukset ovat hirsirakenteiset. Niissä on harjakatto, jonka bitumikate on uusittu. Rannassa on laituri ja entisen venevajan perustukset. Keski-Suomen museo on tehnyt rakennuskannan inventointiin liittyvän tarkastuskäynnin toukokuussa Liikenne Alueelle ajetaan sisään vähäliikenteiseltä sorapintaiselta Liimattalantieltä valkoisen sillan yli. Siltasalmentie on kapea, mutta hyvässä kunnossa. Kuva 3. Alueelle johtava tie Kuva 4. Alueelta lounaaseen Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset ELY-keskuksen Miikka Kumpulaisen mielestä alueen maaston ja sijainnin perusteella tarvetta arkeologiseen inventointiin ei ole. Alueen rakennettu lähikulttuurihistoria on mielenkiintoinen. Rakennukset piilopirtikseen on rakentanut näyttelijä-elokuvaohjaaja Mikko Niskanen ja majoitusrakennuksessa on yöpynyt lukuisia sen ajan julkisuuden henkilöitä. Niskasen jälkeen tilanomistajaksi tuli ministeri Urpo Leppänen, jolta Tervo on kaavoitettavan alueen ostanut. Tekninen huolto Suunnittelualueella on olemassa tiet ja sähkö. Asuinrakennukset saavat käyttövetensä omasta porakaivosta. Tervon omistamien rakennusten jätevedet saostetaan saostusaineella omassa pienpuhdistamossa, josta jätehuollon pumppuauto käy sen keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa tyhjentämässä. Puhdistamo on rakennettu

8 8 ennen vuotta Tervo on vesiosuuskunnan jäsen. On selvitettävä vesihuoltoverkoston riittävyys rakentamisen laajetessa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luontoselvityksen mukaan jyrkkä rinne alueen eteläosassa on säilyttämisen arvoinen maasto, mutta muuten tutkittu alue on tyypillistä keskisuomalaista talousmetsää. Selvitys on liitteenä 4. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä kalaisaan ja puhtaaseen vesistöön. Ranta-asemakaava-alueella ei ole havaittavia melu- eikä muitakaan häiriöitä. 3.4 Maanomistus Tilat Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 omistaa Tapio Tervo. Tilan kohdealueesta koilliseen ja pohjoiseen omistaa Tauno ja Pirjo Paananen yhdessä Marko Kilpisen kanssa. Eteläpuolisen metsätilan omistaa UPM Oyj. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan Se on vahvistettu Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM , Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 2.VMK vahv. YM , Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 4.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä

9 9 Keski-Suomen maakuntakaavan ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin Äänekosken rakenneyleiskaava 2016: Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella oikeusvaikutukseton, KV hyv

10 10 Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt valitukset, jotka koskivat tätä päätöstä. Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Alue rajattu kartalle punaisella katkoviivalla. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Alue rajoittuu lännessä vesialueeseen.

11 11 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta on tehty elokuussa 2013 (Äänekartta Ky). Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000, korkeusjärjestelmä N2005. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset ja se on hyväksytty

12 12 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ranta-asemakaavan laatimiseen osalliset (MRL 62 ) on lueteltu liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta ja kaavan vireilletulosta Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana on oltu yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY), jossa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Lausunnot kaavasta pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Elenia Oy, Kauton kalastuskunta, Siltasalmen tieosuuskunta, Liimattalan viemäriosuuskunta, Keski-Suomen museo, Äänekosken ympäristölautakunta, rakennusvalvonta ja Äänekosken tekninen lautakunta. Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä OAS:sta maakuntakaavoituksen lähtökohdista tarkasteltuna. sähköposti / Hanna Kunttu, maakuntasuunnittelija 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on pitää kulttuuriperintöä yllä elvyttämällä nykyisten rakennusten niille ominainen tuleva käyttö sekä mahdollistaa maanomistajan vanhuusajan asuminen tutussa ympäristössä. Kaavan tavoitteena on myös tutkia pihapiirin ja luonnon suojelutarve. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) oli esillä poikkeava vaihtoehto, päivätty (liite 5). Eroavaisuudet koskivat uudisrakennusten kaavamerkintöjä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa päädyttiin jatkamaan yksinkertaisemman nykyvaihtoehdon pohjalta.

13 13 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan alueelle matkailua palvelevien rakennusten korttelialue sekä maa- ja metsätalousaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisten tiepohjien välittömään läheisyyteen ylemmäs rantaviivasta. Rakentamisen sijoittelulla varmistetaan alueen säilyminen maisemallisesti tasapainoisena ja viihtyisänä alueena. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 4,22 ha. Mitoitus: RM alue on 2,54 ha ja sillä on rakennusoikeutta seuraavasti: Käpykolo nykyiset 555 kem2 Mäkikolo nykyiset uutta 250 kem2 = yhteensä 1120 kem2 Kallionkolo nykyinen talousrakennus tilan itäreunalla 80 kem2 ja uutta 3 x 150 kem2 (loma/asuinrakentaminen) ja 3 x 50 kem2 (talousrakennukset) = yhteensä 600 kem2. M-2 alue on 1,68 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda toimintaolosuhteet esimerkiksi tulevalle matkailuyritykselle sekä tarjota viihtyisiä majoitustiloja ja vuokrattavia lomaasuntoja. Kaava pyritään laatimaan siten, ettei sen toteuttaminen aiheuta suuria muutoksia nykyisten rakennusten pihapiirissä eikä ympäröivässä maisemassa. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisia kasveja. Alueen kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon luontoselvityksessä mainittu Siltasalmenvuori ja rauhoittaa rannat rakentamiselta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RM matkailua palvelevien rakennusten alue sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan. Olevalle rakennuskannalle on vahvistettu nykyinen kerrosluku ja rakennusoikeus. Nykyisiä rakennuksia on alueella 11 kpl, joista museon esittämän lausunnon mukaan Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää merkinnällä sr-4: Suojeltava rakennus, jonka korjausja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Museon esityksen mukaisesti on suojeltu myös nykyiset pihapiirit suojeltavien rakennusten ympärillä merkinnällä /s. Pihalla sijaitsee mm. näyttelijä/elokuvaohjaaja Mikko Niskasen näköispatsas. Käpykolo ja Käpylinna pihapiireineen ovat alun perin hänen vaikutuksestaan syntyneitä. Suojelumerkintä tarkoittaa pihapiirin luonteen säilyttämistä nykyisen kaltaisena. Lisäksi ranta-alueella on kasvillisuuden suojelumerkintä s-4: Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten. Kaava-alueen tasaisempaan keskiosaan saa rakentaa 3 kpl uusia loma-asuntoja, joilla myös ympärivuotinen asuminen on sallittu. Kerrosala on á 150 kem2 ja kerrosluku I u ½, talousrakennuksissa 50 kem2 ja I. Lisäksi on merkitty yksi uusi majoitusrakennuksen rakennusala ylös rinteeseen, jonka kerrosluku on I ja kerrosala sama 200

14 14 kem2 kuin Talvipalatsin. Uusille rakennuksille on määrätty sitova rakennusala ja harjan suunta. Rantaan saa rakentaa kaksi enintään 10 m pitkää laituria, paikka ohjeellinen. M-2 maa- ja metsätalousalue, jolla avohakkuu on kielletty, toimii virkistysmetsäalueena ja säästää alueen eteläosan rakentamiselta. Ajoyhteyden rakentaminen RM-alueelle M alueen kautta on sallittu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Kaavamerkinnät noudattelevat Äänekosken rantayleiskaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä. Vaikutukset väestöön, palveluihin ja työpaikkoihin Nykytilanteessa alueella ei ole työpaikkoja, sillä alueella on yksityiskoti. Kaavoituksen myötä ranta-alueelle tulisi lisää loma-asuntoja, joita saa käyttää myös ympärivuotisesti. Nykyisen päärakennuksen muuttaminen matkailu- ja majoituskäyttöön lisäisi kyseisen alan palveluja ja työpaikkoja. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kytänsalon saari on kaukana taajamarakenteesta. Suunnittelualueella on olemassa osittainen infra: tie, sähkö ja pihavalaistus. Omatoimisesti on hoidettu vesi- ja viemärijärjestelmät. Uudet loma-asunnot lisäävät tarvetta selvittää liittyvätkö kaikki rakennukset vesiosuuskuntaan. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa. Uusia teitä ei rakenneta, vaan ajoyhteydet rakennetaan tonttien sisäisesti ja hyvin pitkälti nykyisille tiepohjille. Tämä edellyttää rasitteiden muodostamista. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle rakennuskannan inventoinnin toukokuussa 2014, jossa esitetään, että Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää merkinnällä sr: Suojeltava rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Kyseiset rakennukset on esitetty kaavassa suojeltaviksi museon ehdotuksen mukaisesti, merkintä sr-4. Uudisrakentaminen on pienimuotoista ja rajautuu pienelle alueelle nykyisten suojeltavien rakennusten pihapiirin ulkopuolelle. Uusi majoitusrakennuksen rakennusala on ylärinteessä nykyisen tien varressa. Uusia lomarakennusten rakennusaloja tulee kolme ja ne ovat luontoselvityksen suosittelemilla paikoilla. Lehtokankaalle eikä vuorenrinteen jyrkimpään osaan rakenneta. Ajoyhteys RM-alueelle rakennetaan maa- ja metsätalousalueen läpi. Se on linjattu nykyisen tien paikalle. Vaikutukset virkistysalueisiin Alueen eteläosa merkitään metsäalueeksi merkinnällä M-2, jolla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittu, mutta jyrkällä rinteellä sitä ei suositella. Metsien avohakkuu on kielletty. Yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle rajautuvat kaikki korttelialueet. Myös niiden rannat tulevat yksityiskäyttöön.

15 15 Vaikutukset liikenteeseen Liikenne tulee lisääntymään hieman. Ajoneuvojen määrä riippuu RM -alueelle tulevan toiminnan laadusta. Kesäasutuksesta johtuen liikenne on runsaimmillaan kesälomien aikaan. Johtuen liikenteen vähäisyydestä erillisiä kevytliikenteen väyliä ei ole tarpeen osoittaa kaavassa. Joukkoliikenteen verkkoon alueen rakentumisella ei ole vaikutusta. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännökset Museon ehdotuksen mukaisesti alueella on suojeltu rakennukset Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi merkinnällä sr-4: Suojeltava rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Museon esityksen mukaisesti on suojeltu myös nykyiset pihapiirit suojeltavien rakennusten ympärillä merkinnällä /s. Pihalla sijaitsee mm. näyttelijä/elokuvaohjaaja Mikko Niskasen näköispatsas. Käpykolo ja Käpylinna pihapiireineen ovat alun perin hänen vaikutuksestaan syntyneitä. Suojelumerkintä tarkoittaa pihapiirin luonteen säilyttämistä nykyisen kaltaisena. Arkeologiseen tutkimukseen alueella ei ole tarvetta maasto-olosuhteista johtuen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen on väljää ja se on ohjattu paikalle, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä luonnonympäristölle. Talousrakennuksille on omat rakennusalansa. Ranta-alueet säilytetään rakentamiselta ja arat luontotyypit kuten jyrkkä rinne rauhoitetaan rakentamiselta. Alueiden kartoitus on luontoselvityksen mukainen. Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöt: Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. M-2 alueella metsien avohakkuu on kielletty. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavakartan merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset ovat liitteenä. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana ranta-asemakaavaehdotuksesta lausuntonsa antoivat Keski-Suomen museo, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta. Niissä esitettiin täydennettäviksi uuden laiturin rakentamista koskevaa määräystä ja uudisrakentamisen yhteydessä viemäriverkostoon liittymistä. Määräykset korjattiin muotoon: Rantaan saa rakentaa kaksi uutta, enintään 10 m pitkää laituria, paikka vapaa. Penkereen päälle rakennettavien laiturien rakentaminen on kielletty. Uudisrakentamisen, jonka yhteydessä muodostuu uusia vesipisteitä, edellytyksenä on rakennusten liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muita kuin vesikäymälöitä uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä.

16 16 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvonta. Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu Jyväskylä Tommi Luukkonen Anne Nieminen p p Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Mirva Jylhä Henriikka Lonka p p p