Seuratuki Haku- ja jakoprosessin arviointi. Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine
|
|
- Petri Yrjö Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seuratuki 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine
2 Seuratuki 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286 LIKES-tutkimuskeskus ISBN (pdf) ISSN
3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286 ISBN (pdf) ISSN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus ja tekijät
4 Kysyisin ministeriltä, mitä kuuluu tälle seuratukihankkeelle tällä hetkellä, miten sitä on viime aikoina arvioitu ja minkälaista jatkoa tälle tuelle on ajateltu niin, että nämä seurat pystyisivät jopa vieläkin paremmin kuin tähän asti vastaamaan tähän hyvinkin tärkeään haasteeseen ja siihen kasvavaan kysyntään, mitä maamme nuorten ja lasten joukoissa on. Stefan Wallin Paavo Arhinmäelle eduskunnassa
5
6 Sisältö 1 Seurannan tavoitteet ja toteutus Seuratuen taustat ja tavoitteet Seuratukihankkeet ukea toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen Seuratukihankkeiden tavoitteet ja uudet toimintamuodot Eri lajit ja taustayhteisöt seuratuen kokonaisuudessa Yhteistyö seuratukihankkeissa Haku- ja jakoprosessi Prosessin siirtyminen liikuntajärjestöiltä ministeriölle Lajiliittojen ja aluejärjestöjen arvio seuratuen haku- ja jakoprosessista Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hakuprosessin aikana Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hankekaudella Harrastamisen hinta Voiko seuratuella olla merkitystä harrastamisen hintaan? Kuntien avustukset ja seuratuki Verotukselliset ohjauskeinot Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet LIIEE Liite 1 Seuratukea saaneet seurat Liite 2 Asiantuntijahaastatteluiden runko Liite 3 Liikuntajärjestökyselyn runko Liite 4 Erityisseurattavat seuratukihankkeet Liite 5 Seurahaastatteluiden runko... 57
7 iivistelmä ässä raportissa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan kehittämistuen kohdentumista vuonna 2013, uudistunutta haku- ja jakoprosessia sekä seuraharrastamisen hintaa. Raportin aineistona on OKM:n henkilöstön haastatteluja (n = 3), liikuntajärjestöille suunnattu kysely (n = 57), valtionavustushakemukset liitteineen (n = 309), seurahaastatteluja (n = 31) sekä aiempien vuosien arvioinneissa kertynyt aineisto. Seurantaa ja arviointia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Seuratuen perustiedot vuonna 2013: - Seuratukea jaettiin euroa. ukisumma oli huomattavasti suurempi kuin koskaan aiemmin. - uki kohdentui 309 hankkeelle 382 seuraan. Hakemuksia oli yhteensä ukea ei ollut kiintiöity alueittain, joten hankkeet jakautuivat maakunnittain melko epätasaisesti. - Hankkeista 177 oli toiminnan kehittämistä (yhteensä ; keskimäärin / hanke) ja 132 palkkaushankkeita (yhteensä ; keskimäärin / hanke). - Suurissa kaupungeissa keskimääräinen tukisumma oli korkeampi kuin pienissä kunnissa, mikä johtui suuremmasta palkkaushankkeiden osuudesta. - Hankkeiden tärkeimpiä tavoitteita olivat uusien harrastajaryhmien perustaminen (93 % hankkeista), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (63 %), harrastuskustannusten hillitseminen tai laskeminen (32 %) ja koulu- tai päivähoitoyhteistyö (32 %). - uen avulla pystyttiin perustamaan keskimäärin noin viisi uutta harrastajaryhmää jokaiseen hankkeeseen. - Lajikohtaisesti tukea kohdistui eniten jalkapallolle (42 hanketta), yleisurheilulle (31), salibandylle (26), voimistelulle (26) ja hiihdolle (22). Haku- ja jakoprosessin arviointi: - Seuratuen haku- ja jakoprosessi siirtyi liikuntajärjestöiltä OKM:lle vuonna o Siirtäminen mahdollisti sisällöllisten tavoitteiden uudelleenmäärittelyn. o Seuratuki oli taloudellisesti merkittävän suuruinen avustus, ja siihen liittyi tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, mitä voitiin pitää pelkästään viranomaistehtävänä. - Liikuntajärjestöt arvioivat uudistunutta haku- ja jakoprosessia melko kriittisesti. o Heikoimpana osa-alueena pidettiin liikuntajärjestöjen mahdollisuutta vaikuttaa prosessiin. Myös aikataulun pettämistä ja sähköisen hakujärjestelmän puuttumista kritisoitiin ja prosessin avoimuus kyseenalaistettiin. Kiistellyin aihe oli ehto enintään 50 euron kuukausikustannuksista seuran perustoiminnassa. o Liikuntajärjestöt tukevat seuroja haku- ja hankeaikana vaihtelevasti. Seuran oma aktiivisuus hakea tukea on tärkeää. o Uuden järjestelmän uhkana on liikuntajärjestöjen sitoutumisen heikkeneminen ja sitä myötä hankkeiden tukemisen väheneminen. 6
8 Harrastamisen hinta: - Harrastamisen hintaan vaikuttavat monet seuratoimijoista riippumattomat syyt. ämän vuoksi pelkällä seuratuella ei voida pysyvästi alentaa urheiluseuraharrastamisen hintaa. o Seurat voivat vaikuttaa omiin toimintamaksuihinsa, harjoittaa varainhankintaa ja päättää jossain määrin siitä, millaiseen kilpailutoimintaan osallistutaan. o Seuratuki mahdollisti hankkeita, joissa oli tarkoitus laajentaa toimintaa kilpailutoiminnasta harrastuspohjalle. o Asenteet maksujen nostamiseen ovat seuroissa kielteiset. Seuratoimijat tekevät voitavansa pitääkseen kustannukset kurissa. - Kriteeri 50 euron enimmäiskustannuksista kavensi seuratuen hakijakuntaa. o Vain kolmanneksella tuen saajista oli tavoitteena kustannusten nousun estäminen tai maksujen laskeminen. Kustannusten kurissa pitäminen perustui hankkeissa enimmäkseen seuratuen subventoivaan vaikutukseen, mistä syystä toiminnan vakiintuminen on epävarmaa. - Kuntien yleisavustukset urheiluseuroille pysyivät samalla tasolla vuosina Haku- ja jakoprosessia tulee kehittää avoimemmaksi ja työskentelytapaa verkostomaisemmaksi. On kuitenkin rahoittajan tehtävä päättää, mihin seuratuella pyritään. Seuratuki ei ole yksinään riittävä ratkaisu paikallistason urheiluseuratoiminnan kehittämiseen. 7
9 1 Seurannan tavoitteet ja toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakoi vuonna 2013 urheiluseuroille veikkausvoittovaroista tukea lähes 3,8 miljoonaa euroa (liite 1). ähän raporttiin on koottu perustietoja tukea saaneista hankkeista sekä niiden tavoitteista ja toimintasisällöistä. Hankkeiden sisällöllinen arviointi ja toteutus on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Raportissa on tarkasteltu myös tuen haku- ja jakoprosessia. Haku- ja jakoprosessiin liittyneitä tietoja on kerätty teemahaastatteluin sekä sähköisellä kyselyllä (liitteet 2 ja 3). Keväällä 2013 haastateltavina olivat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön ylitarkastajina työskentelevät Sari Virta ja Hannu olonen. Lisäksi haastateltavana oli Jussi Saramo, joka toimi haastatteluhetkellä opetus- ja kulttuuriministerinä olleen Paavo Arhinmäen erityisavustajana. alvella 2014 lähettiin kysely lajiliittojen ja aluejärjestöjen seuratukivastaaville. Kyselyyn saatiin 57 vastausta. Vastausprosentti oli 76 %. Liitteessä 4 on esimerkkejä tukea saaneiden seurojen hankkeista. Hankekäynnit toteutettiin pääsääntöisesti loppuvuodesta Hankevastaavalle lähetettiin etukäteen sähköposti, jossa kysyttiin mahdollisuutta käynnin toteuttamiseen. Samassa yhteydessä haastateltaville lähetettiin myös haastattelurunko (liite 5). Näitä erityisseurattavia hankkeita oli 31, joista tuen myöntämisestä vastannut viranomainen valitsi etukäteen 25. Seurannan edetessä erityisseurattavien hankkeiden määrää päätettiin lisätä mm. alueellisen kattavuuden vuoksi. Urheiluseurakäynnit toteutetaan uudelleen kesällä 2014, jolloin saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys yhden hankevuoden etenemisestä. Keväällä 2014 kaikille tukea saaneille seuroille lähetetään kysely, jonka avulla saadaan yleiskuva kaikkien tuettujen hankkeiden toimintasisällöistä. Seurojen näkemyksiä hankekauden etenemisestä esitellään syksyllä 2014 julkaistavassa raportissa. Seurannan yleistavoitteet: 1) Prosessin kuvaaminen: tavoitteena on tuen hakemiseen ja jakamiseen liittyvän prosessin ja sen taustojen ja toteutuksen kuvaaminen eri toimijatahojen näkökulmista katsottuna. Keskeistä on tietää, miksi hankeavustuksen jakaminen siirtyi pois järjestöiltä, aiheuttiko se käytännön ongelmia paikallistasolla, miten muutokseen reagoitiin liikuntajärjestöissä ja miten uudistettu haku- ja jakoprosessi kokonaisuutena eteni. Erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien tarkastelu on välttämätöntä, koska seuratuen haku- ja jakoprosessin toimivuudella on heijastevaikutuksia paikallistason toimintaan monin eri tavoin. 2) Perustietojen kokoaminen: tavoitteena on kuvata hankkeiden sisältöjä ja selvittää, minkälainen lähtötilanne ja tahtotila tukea saaneissa urheiluseuroissa on ollut. Samalla voidaan luoda yleiskuva paitsi tuen rahallisesta kohdentumisesta myös toiminnan tavoitteiden sisällöllisistä painotuksista. 8
10 3) Hankekäynnit: tavoitteena on syventää hankkeiden käytännön toteutuksesta koottavaa tietoa sekä tarkastella yksityiskohtaisemmin hankkeille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 4) iedottaminen: tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa hankkeiden etenemisestä seuraavien hakuprosessien tueksi. Hankeseurannan laajemmat kokonaistavoitteet määriteltiin neljäksi tarkennetuksi kysymykseksi: 1) Pystytäänkö seuratuella vähentämään lasten ja nuorten harrastuskustannuksia urheiluseuroissa? 2) Vaikuttaako seuratuki kuntien jakamien yleisavustuksien tasoon? 3) Miten hakukriteerit toteutuvat tukea saaneissa hankkeissa? 4) Löytyykö uusia innovaatioita? Perustiedot oiminnan tavoitteet n = 309 Hakemuslomakkeet Hankekäynnit 31 urheiluseuraa 2 krt/hankekausi Yksittäiset casetyyppiset esimerkit Seurantatiedot Kyselyt Lajiliittojen ym. järjestöjen seuratukivastaavat (n=57) ukea saaneet seurat Haastattelut OKM (n=3) Aikaisempi seuranta Seurantatiedot vuodesta KUVIO 1 Seurantatietojen kokoaminen vuonna 2013 tukea saaneista seuratukihankkeista. 9
11 Seurantatietojen (kuvio 1) kokoamisesta ja raportoinnista on vastannut LIKES-tutkimuskeskus. yön on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Seuratuen arviointia ja seurantaa ovat toteuttaneet LIKES-tutkimuskeskuksessa tutkijat Kati Lehtonen ja Johanna Paukku yhdessä erikoissuunnittelija Matti Hakamäen ja yksikönjohtaja Kaarlo Laineen kanssa. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman ovat laatineet Lehtonen ja Hakamäki. Raportissa olevat kuvaukset ja tulkinnat aikaisempien vuosien seuratuesta on kirjoittanut Lehtonen. Uudistuneen haku- ja jakoprosessin asianosaisten haastattelut on tehnyt Lehtonen. Kaikkien tukea saaneiden hankkeiden suunnitelmat on koostanut ja analysoinut Paukku. Seurakäynnit ovat tehneet Lehtonen ja Paukku. Liikuntajärjestöille tehdyn kyselyn ovat toteuttaneet Lehtonen ja Paukku, ja kyselyn analyysiin on osallistunut Laine. Kuntien maksamien yleisavustusten määrät on selvittänyt Hakamäki. Hän on myös kirjoittanut luvun verotuksellisista ohjauskeinoista. Kaikki kirjoittajat ovat osallistuneet hankkeen kestäessä sen suunnitteluun, aikataulutukseen, kysymysrunkojen laatimiseen, lomakkeiden muokkaamiseen ja käsikirjoituksen tekemiseen. ulkinnat ja päätelmät ovat kirjoittajien yhteisiä. 10
12 2 Seuratuen taustat ja tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sitä edeltänyt opetusministeriö (OPM) on jakanut tukea urheiluseuroille veikkausvoittovaroista vuodesta 1999 lähtien (kuvio 2). Kokonaisuutena seuratukea on myönnetty 14 vuoden aikana lähes 21 miljoonaa euroa. Seuratuki on nykymuotoisena suurin yksittäinen OKM:n liikuntayksikön myöntämä hankerahoituskokonaisuus. Viimeisten vuosien aikana tukisummaa ovat nostaneet päätoimisten työntekijöiden palkkaamiseen myönnetyt tuet. Vuonna 2013 tuen kokonaismäärää lisättiin myös siksi, että suurempi osa OKM:n liikuntayksikön liikunnan kansalaistoiminnalle myöntämistä valtionavustuksista haluttiin kohdistaa suoraan paikallistason toimintaan KUVIO 2 Myönnetty seuratuki ( ) Myönnetty seuratuki ( ). Kuviossa on huomioitu myös päätoimisten palkkatuet. uki kanavoitiin seuroille vuoteen 2009 asti Nuoren Suomen kautta. Nuori Suomi oli lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen keskittynyt valtakunnallinen järjestö. uolloin hakemuksien arviointiin osallistuivat Nuoren Suomen työntekijöiden lisäksi lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen edustajat, jotka vuorotellen kävivät läpi oman lajinsa tai alueensa hakemukset. Lopulliset päätökset tuettavista hankkeista tehtiin Nuoressa Suomessa. (Lehtonen 2008, 8.) Vuonna 2009 tukea myönnettiin ensimmäisen kerran päätoimisten työntekijöiden palkkaamiseen. Päätoimisten työntekijöiden palkkatuet pohjautuivat Kansallisen liikuntaohjelman toimenpide-ehdotuksiin. Käytännön toimenpiteeksi jalostunut ehdotus vaikutti siihen, että haku- ja jakoprosessista tuli monivaiheisempi. Vuosina haku- ja jakoprosessista vastasivat yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja 11
13 Kuntoliikuntaliitto. Myös lajiliitot ja aluejärjestöt olivat edelleen mukana jakoprosessissa. oiminnallisten tukien jakamisesta vastasivat Kuntoliikuntaliitto (aikuisten liikuntaan kohdistuneet kehittämishankkeet) ja Nuori Suomi (lasten ja nuorten liikuntaan kohdistuneet kehittämishankkeet). SLU vastasi päätoimisten palkkaamiseen myönnettyjen tukien maksatuksista ja tukitoimien koordinoinnista. Päätösesitykset palkkatukea saavista seuroista tehtiin operatiivisessa työryhmässä, jossa oli edustus SLU:sta, Nuoresta Suomesta ja Kuntoliikuntaliitosta. ämän lisäksi hankkeita käsiteltiin ohjausryhmässä, jossa oli hyvin laaja-alainen edustus eri liikuntajärjestöistä ja OPM:n liikuntayksiköstä. (Lehtonen & Hakamäki 2009, ) Vuodesta 2013 lähtien tuen hakeminen ja jakaminen on ollut OKM:n liikuntayksikön vastuulla. Ne liikuntajärjestöt, joiden jäsenseuroilta tai paikallisyhdistyksiltä on tullut hakemuksia, ovat voineet käydä antamassa lausunnon hankkeista ministeriössä etukäteen sovittuna ajankohtana. Lopulliset päätösesitykset tuettavista hankkeista on tehnyt asiaa valmisteleva ja käsittelevä virkamies. uettuja hankkeita on ollut 14 vuoden aikana yhteensä yli kappaletta (taulukko 1 seuraavalla sivulla). uki on kohdennettu vuosien varrella erityyppisiin hankkeisiin. Ensimmäisten neljän vuoden aikana hankevaihtoehtoja oli kaksi: 6 12-vuotiaiden ja vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen luvun puolivälissä hankevaihtoehtojen määrä kasvoi ja kriteerit tarkentuivat. ukea oli tuolloin mahdollista saada mm. koulutustoiminnan kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Monet seurat saivat tukea kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli Nuoren Suomen Sinettitunnus luvun lopussa tukea sai ensimmäistä kertaa aikuisten harrasteliikunnan kehittämiseen sekä työntekijöiden palkkaamiseen. Päätoimisten palkkaamiseen kohdistettiin tukea kahden vuoden projekteina vuosina ja yli kahdeksan miljoonaa euroa luvun alussa hankevaihtoehdoksi nousi vuotiaiden harjoittelukulttuurin kehittäminen. Vuonna 2012 tukea sai vähävaraisten liikuntaharrastamisen tukemiseen, mutta kyseinen hankemuoto jäi yksittäiseksi kokeiluksi. Vuonna 2013 tukimuodot jaettiin pelkästään palkkatukea saaviin hankkeisiin ja nk. toiminnallisiin tukiin, jotka sisälsivät hyvin erityyppisiä seuratoiminnan kehittämistoimenpiteitä. Painopisteiden vaihtumiseen ovat vaikuttaneet liikuntapolitiikassa tapahtuneiden muutosten lisäksi urheiluseuratoiminnassa havaitut kehittämistarpeet. Hankevaihtoehtojen ja kriteerien vaihtumisesta huolimatta seuratuen ytimessä on ollut koko ajan paikallisuus ja kehittämisnäkökulma. Kriteerit ja tavoitteet tuen saamiseksi ovat olleet väljiä, mutta omalla tavallaan myös seurojen toimintasisältöjä ohjaavia. 12
14 AULUKKO 1 Seuratuen jakautuminen hankevaihtoehdoittain (kpl) v v. Sinetti Koulutus 6 19 v. Aikuiset Muu v. Palkka oiminnalliset Vähävaraiset Yht Yht
15 3 Seuratukihankkeet 2013 Vuonna 2013 seuratoiminnan kehittämistukea sai 309 hanketta 105 kunnassa (kuva 1). ämän luvun tiedot perustuvat tukea saaneiden hankkeiden hakemusten analysointiin. Valtionavustushakemuksista löytyneet oleelliset tiedot koottiin havaintomatriisiksi Excelissä. Havainnot ja tulkinnat seuratukihankkeiden kokonaiskuvasta on tehty tältä pohjalta. Luvussa esitetyt tiedot eivät tarjoa kuvaa toteutuneesta toiminnasta, vaan analyysi perustuu hakemuksiin ja niissä esitettyihin suunnitelmiin. Analyysia rajoitti lisäksi hakemusten sisällöllinen vaihtelevuus. KUVA 1 Kehittämistukea saaneet seurat kartalla (Paukku 2014). 14
16 Kehittämistukea jaettiin suoraan urheiluseuroille ja muille yhdistyksille euroa. ukea myönnettiin euroa kullekin hankkeelle. Keskimääräinen avustussumma oli noin euroa. Seuratukiavustuksissa oli mukana yhteensä 382 seuraa. Hankkeista 29 oli usean seuran (2 13 seuran) yhteisiä, ja neljä seuraa sai tukea kahteen eri hankkeeseen. Useaan hankkeeseen tukea saaneiden seurojen yhteenlaskettu avustussumma ei ylittänyt maksimiavustusmäärää, joka oli euroa. Hankkeista 176 ilmoitti tarkoituksekseen kokonaan uuden toiminnan kehittämisen. 133 hankkeessa oli pyrkimys kehittää seuran olemassa olevaa toimintaa. ukien keskimääräinen suuruus vaihteli jonkin verran maakunnittain (taulukko 2). Keskimääräisten tukisummien vaihteluväli oli euroa. Vaihtelua selittää se, painottuivatko maakunnan tuet enemmän palkkauksiin vai toiminnallisiin tukiin. oiminnalliset tuet olivat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin palkkaukseen myönnetyt. Myös tuen suhde maakunnan asukaslukuun vaihteli. Suhteellisesti eniten tukea myönnettiin Pohjois-Karjalaan (tukea myönnettiin 1,77-kertainen summa väkilukuun suhteutettuna), Lappiin (kerroin 1,61) ja Etelä-Pohjanmaalle (kerroin 1,40). Vähiten tukea myönnettiin Keski-Pohjanmaalle (tukea myönnettiin 0,31-kertaisesti suhteessa väkilukuun), Pohjois-Pohjanmaalle (kerroin 0,35) ja Päijät-Hämeeseen (kerroin 0,38). AULUKKO 2 Seuratoiminnan kehittämistuet maakunnittain. Maakunta Hankkeiden määrä uki yhteensä ( ) uki keskimäärin ( ) uki suhteessa väkilukuun, kerroin Etelä-Karjala ,72 Etelä-Pohjanmaa ,40 Etelä-Savo ,78 Kainuu ,06 Kanta-Häme ,25 Keski-Pohjanmaa ,31 Keski-Suomi ,34 Kymenlaakso ,84 Lappi ,61 Pirkanmaa ,94 Pohjanmaa ,67 Pohjois-Karjala ,77 Pohjois-Pohjanmaa ,35 Pohjois-Savo ,16 Päijät-Häme ,38 Satakunta ,21 Uusimaa ,94 Varsinais-Suomi ,36 YHEENSÄ
17 Vuonna 2013 seuratukea ei korvamerkitty alueellisesti, vaan tukea myönnettiin hakemusten perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti esimerkiksi liikkujien määrän lisääntymiseen sekä toiminnan laatuun (OKM 2013). Siten yksi selittävä tekijä maakuntien välisissä eroissa oli hakemusten laatu. ukea saaneita seuroja tai jaostoja oli 105 kunnassa. Kuhunkin kuntaan hanketukea myönnettiin 1 30 seuralle. Eniten tukiseuroja on Helsingissä (30 kpl), urussa (15) ja Jyväskylässä (14). Kuntia, joissa yksi seura sai avustusta, on 52 kappaletta. Suurten ja pienten kuntien välillä oli eroja paitsi hankkeiden määrissä myös keskimääräisessä tuessa hanketta kohden (taulukko 3). Keskimääräinen tuki oli sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta oli kyse. ämä johtuu siitä, että suurissa kunnissa seuratukea käytettiin pieniä kuntia enemmän palkkaukseen. Ero ei kuitenkaan ole kovin merkittävä. AULUKKO 3 Seuratoiminnan kehittämistuet suurten ja pienten kuntien välillä. Kunnan koko Kuntia Hankkeiden määrä Hankkeiden määrä / kunta uki yhteensä uki keskimäärin Alle as , Alle as , Alle as , Yli as , YHEENSÄ , ukea toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen Seuratuen voi jakaa kahteen kategoriaan: toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen. Hakemusarvioinnissa seura merkittiin vain jompaankumpaan kategoriaan. Mikäli seura haki tukea sekä palkkaukseen että toiminnalliseen kehittämiseen, hakemusarvioinnissa seura merkittiin palkkaushankkeeksi. oiminnallisen tuen ja palkkaushankkeiden välillä oli rahoituksellisesti suuria eroja (taulukko 4). Vaikka toiminnallisia kehittämishankkeita oli määrällisesti enemmän kuin palkkaushankkeita, niiden osuus kokonaistuesta oli vain 23 %. Myös niiden saama osuus hakemastaan tukisummasta oli huomattavasti alhaisempi kuin palkkaushankkeissa. oiminnallista tukea myönnettiin keskimäärin 63 % seuran hakemasta avustuksesta. Vaihteluväli oli %. Pienin myöntösumma näille hankkeille oli euroa ja suurin euroa. Hankkeita, joissa avustus oli vähintään euroa, oli 14 kappaletta. Palkkaushankkeissa tuki oli keskimäärin 91 % haetusta ja vaihteluväli %. Pienin avustussumma palkkaushankkeissa oli euroa. Alle euroa myöntöjä palkkaushankkeisiin oli vain 9 kappaletta. äyden tukisumman, euroa, sai 32 palkkaushanketta. Palkkaukset painottuivat sellaisiin seuroihin, joissa oli jo muita työsuhteita tai kokemusta palkkauksesta. ällaisia hankkeita oli 100 kappaletta. 32 seuraan palkattiin ensimmäinen työntekijä tukirahan avulla. 16
18 AULUKKO 4 Palkkaus- ja toiminnallisten hankkeiden vertailu. Hankemuoto Hankkeita Kuntia uki yht. ( ) Osuus tuesta uki / hanke ( ) uki haetusta summasta / hanke Uudet harrastajaryhmät / hanke oiminnallinen % % 3,4 Palkkaus % % 6,2 Ensimmäinen % % 5,0 työntekijä Ei ensimmäinen % % 6,5 työntekijä YHEENSÄ % 4,8 Seuratuen tärkeimpiä tavoitteita oli liikkujien määrän lisääntyminen. Hakulomakkeessa piti ilmoittaa hankerahoituksen myötä perustettavien uusien harrastajaryhmien määrä. Eri seurojen ja lajien välisten harrastajaryhmien koko saattaa vaihdella huomattavasti, joten määrien tarkka vertailu ei ole mielekästä. Harrastajaryhmien määrä antaa silti jonkinlaista osviittaa liikkujien määrän lisääntymisestä. oiminnallisissa hankkeissa uusia harrastajaryhmiä pystyttiin perustamaan hakemusten perusteella keskimäärin 3,4 kappaletta. Laskennallisesti yhden harrastajaryhmän perustaminen maksoi hieman yli euroa. Palkkaushankkeissa suunnitelmissa oli perustaa enemmän ryhmiä, keskimäärin 6,2 kappaletta, mutta myös kustannus yhdelle ryhmälle oli suurempi: vajaat euroa. Siten toiminnallisissa hankkeissa ryhmien perustamista voi pitää kustannustehokkaampana. Vertailussa täytyy huomioida se, että toiminnallisissa hankkeissa päätarkoituksena usein oli järjestää toimintaa tietylle ryhmälle, jolloin tuki kohdentui suoraan ryhmän perustamisesta aiheutuville kuluille. ällaisissa tapauksissa tuki oli edellytyksenä uusien harrastajien rekrytointiin. Palkkaushankkeissa kustannukset ovat monisyisempiä. Palkkaamisella voidaan taata ryhmien pysyvyys ja jatkuva jäsenkasvu paremmin kuin toiminnallisissa hankkeissa. 3.2 Seuratukihankkeiden tavoitteet ja uudet toimintamuodot Hakemuksista analysoitiin myös hankkeiden tavoitteita ja uusia toimintamuotoja. Analyysia rajoitti hakemusten laajuuden vaihtelevuus. Hakemusten perusteella seuratoiminnan kehittämisestä ei saatu täyttä kuvaa, sillä seuroilla lienee enemmän tavoitteita ja uusia toimintoja kuin hakemuksiin oli kirjattu. Siten tässä kappaleessa esitetyt luvut ovat hakemusten pohjalta nousseita vähimmäismääriä. Seuratuen tärkein tavoite on taata kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa (OKM 2012). arkoituksena on ohjata urheiluseuroja hillitsemään tai jopa laskemaan toiminnan kustannuksia. Seuratuen ja harrastamisen hinnan yhteyksiä pohditaan tarkemmin luvussa 5. 17
19 Ensimmäisen seuratyöntekijän palkkaamista edeltävä tapahtumaketju on seuroissa monesti hyvin samankaltainen: seuran toiminta on niin laajaa, ettei perustoimintaan ja kehittämistyöhön pystytä enää vapaaehtoisvoimin, mutta seuran talous ei mahdollista palkkausta täysin omin kustannuksin ilman maksujen merkittävää korottamista. Seuratuen toivotaan tuolloin toimivan 1 3 vuoden ajan maksujen puskurina. ukiaikana ammatillistuva seura pyrkii lisäämään jäsenmääräänsä niin paljon, että sen jälkeen työntekijästä aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa kasvaneilla jäsentuotoilla. Yleisimpiä tavoitteita hankkeilla olivatkin uusien harrastajaryhmien perustaminen ja seuran jäsenmäärän lisääminen (taulukko 5). Seuran jäsenmäärän kasvattaminen korostui etenkin palkkaushankkeissa edellä kuvatuista syistä. AULUKKO 5 Seuratukihankkeiden yleisimmät tavoitteet. avoite tai uusi toimintamuoto Uusien harrastajaryhmien perustaminen Seuran jäsenmäärän kasvattaminen Harrastuskustannusten hillitseminen Koulu- tai päivähoitoyhteistyö Seurahallinnon kehittäminen Perheliikunnan edistäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Drop outin vähentäminen Maahanmuuttajien erityishuomiointi yttö- tai poikaharrastajien erityishuomiointi Hankkeiden kpl-määrä avoitteen yleisyys hakemuksissa avoitteen yleisyys palkkaushankkeissa avoitteen yleisyys toiminnallisissa hankkeissa % 95 % 92 % % 78 % 52 % % 35 % 30 % % 46 % 21 % % 46 % 16 % % 27 % 27 % % 28 % 12 % % 24 % 13 % % 20 % 13 % % 11 % 13 % Selkeä uusi trendi seuratukihankkeissa oli perheliikunnan edistäminen. Useimmiten seura halusi perustaa vanhemmille tai isovanhemmille ja lapsille yhteisiä ryhmiä. Myös vanhemmille perustettavia omia ryhmiä lasten harrastusvuorojen aikaan oli suunnitteilla. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon huomiota kiinnittävissä hankkeissa tavoitteena oli useimmiten lisätä lajin vähemmistösukupuolen harrastajamääriä uusien ryhmien avulla. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ollut yhdessäkään hankkeessa tärkeimpiä tavoitteita, vaan toimenpiteet olivat melko vähäisiä. 18
20 oiminnallisiin hankkeisiin verrattuna palkkaushankkeiden tavoitteena oli huomattavasti useammin seurahallinnon ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Vaikka useissa hankkeissa oli tarkoitus kehittää vapaaehtoistyötä, toimenpiteiden kuvaaminen asian edistämiseksi jäi hakemuksissa abstraktille tasolle. Palkkaushankehakemuksissa pääsääntöisesti tuotiin esille ymmärrys siitä, ettei työntekijän palkkaaminen tarkoita sitä, että kaikki aiemmin vapaaehtoisuuteen perustuva seuratoiminta voidaan jatkossa vastuuttaa työtekijälle. aulukon ulkopuolelle jätettiin ne tavoitteet, joiden yleisyys alitti 10 % hakemuksista. Seuroilla oli paljon myös sellaisia tavoitteita, joita esiintyi hakemuksissa harvakseltaan. ällaisia olivat esimerkiksi yhteisöllisyyden lisääminen (9 % hankkeista) ja yhteistyöverkoston kehittäminen (8 %). Jopa huolestuttavan vähäisissä määrin hakemuksista ilmeni nuorten osallisuuden edistäminen urheiluseuratoiminnassa (3 % hankkeista). 3.3 Eri lajit ja taustayhteisöt seuratuen kokonaisuudessa Seuratoiminnan kehittämistuen kautta avustettiin 64 eri lajiin liittyvää toimintaa. Osassa hankkeista kehittämistuki osoitettiin seuran sisällä jollekin tietylle lajille tai jaostolle. Lajien määrä yhdessä hankkeessa vaihteli yhdestä kahdeksaan lajiin. Hakemuksissa mainittu monilajinen kerhotoiminta tai oheisharjoittelu, jumppa ja muu löyhästi lajisidonnainen toiminta määriteltiin perusliikunnaksi. Perusliikunta nousikin yleisimmäksi lajiksi hankkeissa (taulukko 6 seuraavalla sivulla). aulukossa esitetyt määrät on laskettu yhteen kaikkien hankkeiden kaikista lajeista, jolloin yhdellä seuralla voi olla useita lajeja. Yhteensä 53 hankkeessa lajivalikoimasta löytyi enemmän kuin yksi laji. Näistä 26 seurassa oli kaksi eri lajia, 11:ssä kolme eri lajia ja 16:ssa vähintään neljä eri lajia. Kolmen hankkeen osalta hakemuksista tai seuran verkkosivuilta ei selvinnyt, minkä lajin toimintaa avustuksella aiotaan kehittää. Myös palkkaushankkeissa lajien kirjo oli laaja: palkkausten kautta avustusta allokoitui 41 eri lajille. Palkkaushankkeissa korostuivat sellaiset lajit, joissa seurojen ammattimaistumisen on tiedetty olevan pitkällä ja joissa on paljon ammattivalmennusta. Eniten tukea kohdistui jalkapalloon (30 seuraa), voimisteluun (15), salibandyyn (14), perusliikuntaan (11), yleisurheiluun (11) ja hiihtoon (10). Myös muissa isoissa palloilulajeissa: lentopallossa, jääkiekossa, pesäpallossa ja koripallossa merkittävä osa hankkeista kohdistui palkkaukseen. 19
21 AULUKKO 6 Eri lajien yleisyys seuratukihankkeissa. Laji Seuroja Seuroja palkkaushankkeissa Palkkaushankkeiden osuus Perusliikunta % Jalkapallo % Yleisurheilu % Salibandy % Voimistelu % Hiihto % Lentopallo % Suunnistus % Jääkiekko % Pesäpallo % anssi % Koripallo % Uinti % Paini % aitoluistelu % ennis % Judo % Nyrkkeily % Luontoliikunta ja retkeily % Cheerleading % Golf % Purjehdus ja veneily % Sulkapallo % Ampumahiihto % Keilailu % Mäkihyppy % Pyöräily % Ratsastus % Ringette % Voimailu % Amerikkalainen jalkapallo % Karate % Luistelu % Miekkailu % Parkour % Soutu % aekwondo % riathlon % Aikido % Akrobatia % Alppihiihto % Ammunta % Brasilian ju-jutsu % (jatkuu) 20
22 AULUKKO 6 (jatkoa) Eri lajien yleisyys seuratukihankkeissa. Laji Seuroja Seuroja palkkaushankkeissa Palkkaushankkeiden osuus Capoeira % Frisbeegolf % Hiihtosuunnistus % Hokutoryu ju-jutsu % Kaukalopallo % Kiipeily % Käsipallo % Lacrosse % Lumilautailu % Melonta % Pikaluistelu % Potkunyrkkeily % Seikkailu-urheilu % Squash % Sukellus % IF taekwon-do % aido % oiminnallinen harjoittelu % Seuratoiminnan kehittämistukea saaneet seurat ilmoittivat taustajäsenyydekseen yhteensä 56 eri järjestöä. Kuuden hankkeen hakemuksessa ei ollut tietoa taustaorganisaatiosta. Yleisin taustaorganisaatio oli lajiliitto (taulukko 7). Eniten seuratuen kautta tukea allokoitui Palloliiton (31 seuraa), Voimisteluliiton (21) ja Urheiluliiton (20) jäsenseuroille. Sport.fi-sivuston lajiliittolistauksen 71 liitosta 42 sai seuratukea. Lisäksi tukea saivat kahden sellaisen lajin jäsenseurat, joita ei mainittu Sport.fi-sivuston lajiliittolistalla: Suomen Frisbeegolfliiton ja Suomen Lacrosseliiton jäsenseurat. Lajiliitoista tuen ulkopuolelle jäivät esimerkiksi AKK-motorsport, Ampumaurheiluliitto, Jääpalloliitto ja Painonnostoliitto. Reilun kymmenen hankkeen lähin taustajäsenyys oli oma liikunnan aluejärjestö. Lisäksi 30 hankkeen taustaorganisaatioksi oli ilmoitettu joku muu keskusjärjestö. Näitä olivat Suomen yöväen Urheiluliitto (19 seuraa), Suomen Latu (6), Valo (2), Opiskelijoiden Liikuntaliitto (1) sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU (1). AULUKKO 7 Seuratoiminnan kehittämishankkeiden taustaorganisaatiot. austajäsenyys Eri järjestöjä Hankkeita Lajiliitot Liikunnan aluejärjestöt 7 12 Muut keskusjärjestöt
23 3.4 Yhteistyö seuratukihankkeissa Vajaa puolet seuratukihankkeista ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä paikallisten toimijoiden tai esimerkiksi lajiliiton kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan pääsääntöisesti ollut hankkeissa suuressa roolissa, vaan kumppanuuksiksi valikoitui rutiininomaisia tahoja. Esimerkiksi harjoitusvuorojen hakeminen kunnan liikuntatoimesta kuuluu seuran rutiineihin, eikä sitä voi pitää toiminnan kehittämisen kannalta yhteistyökumppanuutena. Muutamissa yksittäisissä hankkeissa yhteistyö oli suuressa roolissa paikallisesti kunnan, yhdistysten ja seurojen sekä koulujen kanssa. Joissakin hankkeissa mukana oli myös lajiliitto. Usein tavoitteena oli testata jotakin uutta toimintamallia tai kehittää seuratoimintaa sellaisella tavalla, että tuloksista olisi hyötyä myös muille seuroille. Koulu- tai päiväkotiyhteistyötä tehtiin tai asetettiin tavoitteeksi aloittaa 99 seuratukihankkeessa 53 paikkakunnalla. Näitä seuroja oli kaikissa maakunnissa. yypillisesti yhteistyö tarkoitti lajiesittelyjä liikuntatunneilla, iltapäiväkerhoja, osallistumista koulun tapahtumiin tai ohjattua toimintaa välitunneilla. Liitteessä 1 näkyvät kaikki seurat, joissa toimitaan yhdessä koulujen kanssa tai tarjotaan koulujen oppilaille toimintaa. Seurojen määrä paikkakunnilla vaihteli 1 11:n välillä. Eniten yhteistyötä seurojen ja koulujen välillä oli Helsingissä (11 seuraa), Jyväskylässä (5), urussa (5), Espoossa (4), Kirkkonummella (4) ja Raumalla (4). Maakunnista eniten kouluyhteistyöseuroja oli Uudellamaalla (29 seuraa), Varsinais-Suomessa (10), Keski-Suomessa (8), Satakunnassa (8) ja ja Etelä-Pohjanmaalla (7). Väkilukuun suhteutettuna kouluyhteistyöseuroja oli eniten Kainuussa, Satakunnassa ja Etelä- Pohjanmaalla, vähiten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. oimintaa järjestävien seurojen lajivalikoima oli monipuolinen (taulukko 8 seuraavalla sivulla). Eri lajeja seuroista löytyi yhteensä 28. Mukana oli 17 useaa lajia tarjoavaa seuraa ja 82 yhden lajin seuraa tai lajijaostoa. Yleisimmät lajit seuroilla olivat jalkapallo, tanssi, yleisurheilu, jääkiekko ja pesäpallo. Myös harvinaisempia lajeja löytyi, kuten amerikkalainen jalkapallo, frisbeegolf, lacrosse, soutu ja toiminnallinen harjoittelu. Koulujen kanssa yhteistyötä tekevien hankkeiden osalta jako toiminnallisiin hankkeisiin ja palkkaushankkeisiin poikkesi merkittävästi yleisestä linjasta. Yhteensä seuratukea palkkaukseen sai 43 % kaikista hankkeista. Niistä hankkeista, jotka tekevät koulujen kanssa yhteistyötä, palkkaushankkeiden osuus oli peräti 62 %. Siten voi päätellä, että seuratyöntekijän palkkaaminen avaa resursseja kouluyhteistyön kehittämiselle. 22
24 AULUKKO 8 Eri lajien määrät koulujen ja päiväkotien kanssa yhteistyötä tekevissä seuroissa. Lajit Seurojen määrä Jalkapallo 22 anssi 10 Yleisurheilu 10 Jääkiekko 9 Pesäpallo 9 Salibandy 7 Suunnistus 7 Voimistelu 7 Hiihto 6 Koripallo 6 Lentopallo 6 Perusliikunta 6 Paini 4 Uinti 3 Amerikkalainen jalkapallo 2 Ampumahiihto 2 Golf 2 Sulkapallo 2 aekwondo 2 Voimailu 2 Frisbeegolf 1 Hiihtosuunnistus 1 Judo 1 Lacrosse 1 Ringette 1 Soutu 1 aitoluistelu 1 oiminnallinen harjoittelu 1 23
25 4 Haku- ja jakoprosessi 2013 Seuratuen hakemisen ja jakamisen siirtyminen pois järjestöiltä OKM:n liikuntayksikön vastuulle muutti oleellisesti koko prosessia. Aikaisemmissa malleissa vastuu oli ollut joko yhdellä tai useammalla liikuntajärjestöllä ja hakemusten läpikäymiseen ja arviointiin osallistui useampi henkilö. Samalla hakemusarviointiin osallistuneet liikuntajärjestöt sitoutuivat kukin omilla tahoillaan prosessiin ja siihen liittyneisiin toimenpiteisiin. 4.1 Prosessin siirtyminen liikuntajärjestöiltä ministeriölle Vuoden 2012 keväällä ministeriössä oli näky siitä, että seuraavana vuonna prosessi kokonaisuutena siirtyisi liikuntayksikön vastuulle. OKM:n liikuntayksikössä työskentelevän ylitarkastaja Hannu olosen mukaan kyse oli myös ajoituksellisesti sopivasta kohdasta, koska kolmas ministeriön rahoittama Lasten ja nuorten liikuntaohjelmakausi päättyi vuoden 2011 lopussa, ja samalla oli tarve määritellä uudelleen erilaiset avustusmuodot liikuntajärjestöille: Edellisen hallituskauden lopussa oli keskustelua siitä, miten seuratuen käy, kun se oli ollut siinä kahdessa, melkein kolmessa miljoonassa. Sitten käytiin sitä keskustelua, että 2012 vuodesta tulee sellainen välimenovuosi, kun Lasten ja nuorten liikuntaohjelma päättyi hallituskauden lopussa, eikä ollut vielä tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Kuitenkin jätettiin se varaus, että saadaan nämä vanhat tehtyä pois. Keväällä 2012, kun valtion talousarviovalmistelua tehtiin, oli selvää, että tähän seuratukeen tulee isompi kokonaisuus. Samaan aikaan oli tiedossa, että tänne liikuntayksikköön tulee yksi ihminen lisää, jonka vastuulle tämä seuratuki ja sen valmistelu tulee. Aika pian alettiin tehdä niitä painotuksia seuratuen sisältöihin ja oli myös selvää, että ministeri haluaa hankkeisiin liittyvän päätöksenteon siirtyvän liikuntayksikköön. (Ylitarkastaja Hannu olonen, OKM) Päätös prosessin siirtämisestä ministeriöön sai tukea Valtiontalouden tarkastusviraston (2012) tekemästä laillisuustarkastuskertomuksesta, jossa todettiin, että OKM on delegoinut valtionavustusten käyttöön liittyvää toimivaltaa yhdistyksille ja säätiöille yhä laajemmin. Osa edelleen jaetuista avustuksista oli rahallisesti mittavia ja niihin katsottiin liittyneen tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, mitä voitiin pitää pelkästään viranomaistehtävänä. Seuratukiprosessin siirtäminen ministeriöön mahdollisti myös sen, että rahoittaja pystyi määrittelemään tuen sisällölliset tavoitteet. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen eritysavustaja Jussi Saramon mukaan tavoitteena oli sekä paikallistason toiminnan kehittäminen että veikkausvoittovarojen uudelleen kohdentaminen: Liikuntayksikössä oli erilaisiakin näkemyksiä siitä, mitä seuratuen kanssa tehdään, mutta ei me yritetty heti hakea kokonaisuutta vaan sitä, mikä on paras tapa edetä ja mitä lähdetään tavoittelemaan. Mutta se mutu-tuntuma vahvistui, että halutaan tukea paikallista toimintaa, kohdistaa raha kentälle ja priorisoida, kun tiedetään, etteivät liikunnalle kohdennetut rahat kasva ainakaan niin paljon kuin aiemmin. Sillä linjalla, että kaadetaan 24
26 kaikki lisärahat valtakunnallisille järjestöille, ei olisi ainakaan jatkettu. avoitteena oli myös se, että tällä tuella olisi ohjaavaa vaikutusta kuntiin siten, että kunnissa havahduttaisiin seurojen tukemiseen liittyviin asioihin. (Erityisavustaja Jussi Saramo, OKM) uen jakokriteerien yhtenä sisällöllisenä vaikuttimena oli hallitusohjelma (2011, 37), johon oli kirjattu tavoitteeksi edistää matalankynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voitaisiin entistä paremmin paikallisesti tukea. Myös Suomen Liikunnan ja Urheilun koolle kutsuma Seuratoiminnan neuvottelukunta päätyi samaan lopputulokseen. Neuvottelukunta toimi noin vuoden ajan ( ), ja sen pääasiallisena tehtävänä oli pohtia seuratoiminnan kehittämistä ja tulevaisuuden tavoitteita. oiminta pohjautui liikuntajärjestöjen yhteisesti hyväksymään Visio 2020:een Olemme maailman liikkuvin urheilukansa. Neuvottelukunnan jäsenistössä oli mukana liikuntajärjestöjen edustajia, OKM:n liikuntayksikön virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. Puheenjohtajina toimivat liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi ja SLU:n puheenjohtaja imo Laitinen. (SLU 2011.) Vuoden 2012 lopussa neuvottelukunta linjasi, että seuratukea tulee kohdistaa perustoimintaan ja sellaisiin toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat laadukkaan perustoiminnan järjestämisen kohtuullisilla kustannuksilla. (Seuratuki 2012.) Syksyllä 2012 liikuntayksikköön ylitarkastajaksi valittu Sari Virta sai vastuulleen seuratuen haku- ja jakoprosessin. Syksy oli tiivistä valmistelua ja päättyi ministeri Arhinmäen pitämään tiedotustilaisuuteen, jossa esiteltiin seuratuen keskeiset tavoitteet, myönnettävän tuen kokonaismäärä ja prosessin aikataulu. ilaisuudesta tehdyssä tiedotteessa todettiin muun muassa seuraavaa: Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa. Liikunnan määrärahoja tullaan suuntaamaan entistä enemmän ruohonjuuritason toimintaan. Siksi seuratuen rahoitusta tullaan kasvattamaan ensi vuonna 2,3 miljoonalla vuoden 2012 budjettiin nähden. Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään, uudistetaan ja laadunnetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. (OKM 2012.) arkemmat hakuohjeet ja kriteerit ilmoitettiin tammikuussa Haku avautui helmikuussa ja päättyi (OKM 2012.) Ministeriö järjesti infotilaisuuden liikuntajärjestöille maaliskuun alussa, ja siellä käytiin läpi tuen hakemiseen liittyviä asioita sekä järjestöjen mahdollisuuksia antaa lausuntoja omien seurojensa ja yhdistystensä hakemuksista. Hakuprosessin valmisteluvaiheessa sekä hakuprosessin ollessa käynnissä keskustelua herätti Sari Virran mukaan eniten harrastamisen hintaan liittynyt kriteeri, jonka mukaan tukea sai toimintaan, jossa kuukausittaiset kustannukset ovat enintään 50 euroa: Hinta oli myös päätöksentekovaiheessa suuren harkinnan alla, koska jos esimerkiksi palkataan seuraan henkilö, se harrastamisen hinta toteutuu jossain tasolla seurassa, muttei ei kaikilla. Ja tämä oli se vaikein asia selventää myös hakuohjeisiin, että mitä se raja [50 euroa] tarkoittaa. (Ylitarkastaja Sari Virta, OKM) 25
27 Konkreettisen hintakaton asettaminen toimikin enemmän keskustelun herättäjänä kuin yksiselitteisenä poissulkevana tai tuen puoltamista määrittävänä kriteerinä. Hakemuksia kertyi määräaikaan mennessä kappaletta. Hakuprosessiin liittynyt tekninen epäkohta oli ministeriön sähköisen tietojärjestelmän (Salama) toimimattomuus. Liikuntajärjestöjen toteuttamissa hakuprosesseissa lomakkeet oli voitu täyttää sähköisesti ja perustiedot (esim. seuran jäsenmäärä, harrastajien määrä) hakijoista tallentuivat Excel-taulukkoon. Salama-järjestelmää ei saatu kuitenkaan toimimaan, ja prosessin läpiviemiseksi päädyttiin paperisiin hakemuslomakkeisiin. Hakemisvaiheessa se ei aiheuttanut ongelmia, mutta lomakkeiden mekaaninen käsittely vei aikaa: Viikoilla 15 ja 16 liikuntajärjestöt kävivät antamassa ministeriössä lausuntoja hakemuksista. Olin silmäillyt sitä ennen lomakkeet, ja lajittelimme lomakkeet järjestöittäin. Lausuntojen antamiseen meni kaksi ja puoli viikkoa aikaa, koska osa järjestöistä tuli yksittäisinä päivinä. Se lausuntojen antaminen työllisti paljon, koska hakemuksia rahdattiin edestakaisin kirjaamoon ja tänne. Kirjaamo ehti käsitellä noin 500 hakemusta ennen lausunnon antajien kommentointikierrosta ja sitten kävi niin, että osalla hakemuksista oli diaarinumero ja osalla ei. Kesti kaikkiaan viisi viikkoa, että kaikki hakemukset olivat kirjattuna Salama-järjestelmässä. oki luin sinä aikana hakemuksia, mutta oikeasti pääsin töihin vasta sitten, kun kaikki oli kirjattu eli huhtikuun lopussa. (Ylitarkastaja Sari Virta, OKM) Päätökset tukea saaneista seuroista julkaistiin kesäkuun 19. päivä. Kaikille tukea saaneille seuroille ei kuitenkaan lähtenyt OKM:n tietojärjestelmässä olleen teknisen ongelman takia päätöskirjettä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tukiraha oli siirtynyt seuran tilille, mutta päätöstä sen myöntämisestä ja ohjeistusta käyttömahdollisuudesta ei ollut olemassa. ukea saaneissa seuroissa tilanne aiheutti hämmennystä ja viivästytti toiminnan aloittamista, sillä avustusta ei uskallettu ottaa käyttöön. Seuratuen jakamiseen ja hakemiseen liittyneen prosessin siirtäminen pois liikuntajärjestöiltä oli laajemmassa viitekehyksessä toimenpide, jolla haluttiin osoittaa liikunnan kansalaistoimintaan kohdistettavan rahoituksen painopiste tulevaisuudessa. Yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa seuratukiprosessissa tehtiin, mutta valmistelu- ja päätösvalta oli siirtynyt kokonaan OKM:n liikuntayksikölle. 4.2 Lajiliittojen ja aluejärjestöjen arvio seuratuen haku- ja jakoprosessista Lajiliitoille ja liikunnan aluejärjestöille tehtiin helmi maaliskuussa kysely seuratuen haku- ja jakoprosessista. Kysely lähetettiin vuoden 2013 lausunnonantajille ja aluejärjestöjen seurakehittäjille (n = 70). Yhteystietolista koostettiin OKM:ltä ja Valo ry:ltä saaduista tiedoista. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä, joista 14 oli aluejärjestöjen työntekijöitä ja 43 lajiliittojen tai muiden liikuntajärjestöjen edustajia. Vastausprosentti oli 76. Kyselyllä selvitettiin järjestöjen näkemyksiä seuratuen uudistusprosessista, tukitoimista hankkeille sekä mahdollisuuksista osallistua hankkeiden seurantatietojen keräämiseen. Vastaajat arvioivat vuosien 2013 haku- ja jakoprosessia sekä vuoden 2014 hakua. Kysely löytyy liitteestä 3. 26
28 Kyselyssä tiedusteltiin alueiden ja lajiliittojen näkemyksiä haku- ja jakoprosessin toimivuudesta, sen siirtymisestä ministeriöön ja vaikuttamismahdollisuuksista jakoprosessiin liittyen (kuvio 3). Vastaajat arvioivat kysymyksiä ja väittämiä asteikolla 1 5 (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Kriittisimmin suhtauduttiin vaikuttamismahdollisuuksiin (keskiarvo 2,3). Aluejärjestöjen antamat arvosanat olivat selvästi huonommat (ka. 1,8) kuin lajiliittojen arvosanat (ka. 2,5). Haku- ja jakoprosessin siirtyminen ministeriöön jakoi mielipiteitä, mutta enemmistön mielestä ratkaisu ei ollut hyvä. Aluejärjestöt suhtautuivat tähänkin lajiliittoja kriittisemmin. Suurin osa vastaajista koki koko haku- ja jakoprosessin neutraalisti eli kokonaisuus ei ollut kovin huono, mutta ei myöskään kovin hyvä. Seuratukeen liittyvä hakuprosessi oli vuosina ,6 3,0 iedotus seuratuen jako- ja hakuprosessista oli 3,5 3,3 Seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen opetus- ja kulttuuriministeriölle oli ratkaisuna 2,8 2,6 Liikuntajärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa seuratuen haku- ja jakoprosessiin oli 1,8 2,5 Seuratuen jakokriteerit olivat mielestäni 3,5 3,4 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Lajiliitot Aluejärjestöt KUVIO 3 Liikuntajärjestöjen vastausten keskiarvot seuratuen jako- ja hakuprosessista vuonna 2013 (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Avovastauksissa vastaajat kritisoivat paperisia hakulomakkeita ja niistä aiheutuneita käytännön ongelmia sekä vanhasta hakujärjestelmästä luopumista. Eniten ihmeteltiin sitä, miksi vanha, toimiva sähköinen systeemi korvattiin paperihaulla. Sähköisen haun etuja olivat esimerkiksi nopeus, avoimuus ja hakukynnyksen madaltaminen seurojen kannalta. Vanhassa systeemissä lajiliitot ja liikunnan aluejärjestöt pystyivät tarkastelemaan hakemuksia ja hankeraportteja missä ja milloin tahansa hankekauden aikana. Järjestöt myös näkivät toistensa kommentit ja arviot hakemuksista. Nämä seikat tekivät hankkeiden seurannasta helpompaa. Nyt järjestöt saivat hakemukset käyttöönsä vain pyytämällä niitä seuroilta erikseen. 27
29 Aikanaan Nuoren Suomen ja SLU:n pystyyn laittama jakoprosessi tiedon käsittelyjärjestelmineen ja sähköisten hakemusten kierrätyksineen oli aivan loistava. odella harmittavaa, että siitä on luovuttu. Hyvä ja valmis järjestelmä lojuu jossain käyttämättömänä. Kyseiseen järjestelmään käytettiin yhteisiä rahoja, joten kyse on myös melkoisesta talousresurssin tuhlaamisesta. Vanha järjestelmä hakemusten kierrätyksineen oli hyvin läpinäkyvä ja reilun tuntuinen. (Lajiliiton edustaja) Hakemusten täyttäminen paperiversioina on täysin käsittämätöntä. Aikaisempi sähköinen järjestelmä toimi hyvin, oli ketterä ja notkea käyttää, ja siitä jäi lajien ja alueiden käyttöön kaikki tiedot myös myöhempää tutustumista ja tsekkausta varten. Lausuntojen antaminen taas on hieman ongelmallinen, kun lajiliitoilla ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon lausunnot loppupeleissä vaikuttavat. Lajeilla on asiantuntemus seuroistansa, ei ministeriöllä. Miksi tätä ei huomioida tarpeeksi? (Lajiliiton edustaja) Olennaista ei ole kuka vetää, hallinnoi tai johtaa prosessia, vaan prosessin sujuvuus, yhteistyö, jne. parhaan tuloksen ja joustavan haun toteuttamiseksi. Ensin kehitetään toimiva sähköinen hakujärjestelmä ja sitten palataan mykän filmin aikakauteen ja paperiseen hakuun. Nyt aikataulu petti pahasti, osa lajeista ja hankkeista kärsi tässä. Hankearvioinneissa ja päätöksissä tuli aika pahoja hutilyöntejä, paikallistuntemus ja käytännön tieto toimijoista aiheutti muutamia aivan käsittämättömiä tukipäätöksiä. (Aluejärjestön edustaja) Myös aikataululliset asiat vaikeuttivat toimintaa, esimerkiksi tiedot hakijoista saatiin joidenkin vastaajien mielestä liian myöhään. Vaikeuksia oli muissakin tiedottamiseen liittyvissä asioissa. Aikaisemmin sekä aluejärjestöillä että lajiliitoilla oli mahdollisuus hakemusten kommentointiin. Nykysysteemissä pelkästään lajiliiton edustajalla on mahdollisuus antaa oman lajin hakemuksista lausunnot, joissa joko puolletaan tai ei puolleta hakemusta. Sekä lajiliitot että aluejärjestöt pitivät tätä ratkaisua epäonnistuneena. Aluejärjestöjen näkemys oli, että niiltä löytyisi hakemusten arvioinnin kannalta arvokasta paikallisnäkemystä. Aluejärjestöt mielsivät roolinsa neutraalimmaksi lajisidonnaisiin liittoihin verrattuna. Lajiliitoissa vanhan systeemin vuoropuhelua hakemuksista pidettiin tärkeänä. Myös poikkeavia näkemyksiä oli: joku piti hyvänä, että yksi välikäsi on pudonnut pois. Sekä aluejärjestöissä että lajiliitoissa oltiin huolissaan siitä, että päätöksenteko siirtyi uuden toimintatavan myötä kauemmas kentästä: Huonona puolena on, että OKM:ssa ollaan päätöksenteossa pelkän paperin varassa, lajiliitoilla ja aluejärjestöillä parempi kuva käytännön asioista ja tilanteesta seurassa. (Aluejärjestön edustaja) Uuden systeemin lausunnon antamisen mielekkyys kyseenalaistettiin vastauksissa. Sitä kritisoitiin sekä prosessitasolla että sisällöllisesti. Lausunnot piti käydä antamassa ministeriössä kahden viikon aikajaksolla. ämä oli ainoa aika myös tutustua varsinaisiin hakemuksiin, mikäli niitä ei ollut pyydetty seuroilta erikseen. Vastaajien mielestä prosessiin osallistuneiden organisaatioille aiheutui korvaukseton urakka, mikä aiheutti närää. oimintatapaa pidettiin huonona, sillä se oli turhauttava, aikaa vievä ja joustamaton. Käytäntöä haluttaisiin avoimemmaksi. Useat vastaajat olivat lisäksi sitä mieltä, ettei lausunnoilla ollut vaikuttavuutta. Vanhassa systeemissä ollut mahdollisuus asettaa hakemukset tärkeysjärjestykseen jakoi mielipiteet: osa kaipasi tätä ominaisuutta takaisin, osa kiitteli sen poistumista. 28
SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi
SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä. kuva/photo Jouni Kallio Seuratuki 2013 Tietojen kokoaminen
LisätiedotSeuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot
Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen
LisätiedotSeuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta
Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta
LisätiedotSEURATUKI Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä. Janne Pyykönen
SEURATUKI 2015 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen tavoitteet Päätavoite: Laadukasta
LisätiedotSINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014
SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon
LisätiedotJulkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi
Julkishallinnon liikuntahankkeiden arviointi YT, yksikönjohtaja Kaarlo Laine LM, tutkija Kati Lehtonen LM, tutkija Johanna Paukku Likes-tutkimuskeskus/LINET-yksikkö Yhteiskunta, liiketalous ja liikunta
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuki 2019
Seuratoiminnan kehittämistuki 2019 ylitarkastaja Sari Virta sari.virta@minedu.fi päivitetty 31.10.2018 Seuratoiminnan kehittämistuki Valtionavustus paikallistasolle. Hakija voi olla paikallinen liikuntaa
LisätiedotSeuratuen painopisteet
Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi
LisätiedotOKM:n seuratuen haku
Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä
LisätiedotHae vuoden 2013 seuratukea!
Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa
LisätiedotSEURATUKI Toimintavuoden tulokset
SEURATUKI 2013-2014. Toimintavuoden tulokset Johanna Paukku, Kati Lehtonen ja Salla Turpeinen. LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä. kuva/photo Jouni Kallio Seuratuki 2013-2014. Toimintavuoden tulokset Tietojen
LisätiedotLiikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista.
Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen Liikkuva koulu -seminaari Helsinki,
LisätiedotSeuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku
Seuraseminaari 28.10.2017 OKM:n seuratuen 2018 haku Hakuaika: alkaa 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi (tarkista täytyykö lähettää vielä sen jälkeen
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki)
Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki) Seurailta 24.11.2015, SPL Uusimaa & Hki ylitarkastaja Sari Virta Seuratuen myönnöt 2013-2015 Vuosi 2013 3,85M 2014 5,0M 2015 4,5M Hakumäärä Hakemukset Yhteensä
LisätiedotLisää laatua, enemmän toimintaa
Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle
LisätiedotSeuratuki 2013 haku ja arviointi
Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350
LisätiedotSeuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuki 2019
Seuratoiminnan kehittämistuki 2019 ylitarkastaja Sari Virta sari.virta@minedu.fi Valtakunnallinen seurapäivä 30.11.2018 Liikunta- ja urheiluseurat Suomessa Historian aikana perustettu noin 30 000 urheiluseuraa
LisätiedotLAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,
LisätiedotJÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET
JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen
LisätiedotSEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016
SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016 Pääpainotukset pysyneet samoina Tarkoituksena ja painopisteenä on - mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen - edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia
LisätiedotLajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA
Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan
LisätiedotSEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT
SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT Yleistä Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa Pääpainotukset säilyvät samoina perustoiminnan kehittäminen
LisätiedotSEURASEMINAARI 30.11.2014
SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali
LisätiedotLisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.
1 (5) SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI hakuohje vuodelle 2015 HUOM! hakijaa pyydetään lukemaan nämä ohjeet tarkkaan Hakemuksen tyyppi/aihealue Liikunta Hakuaika päättyy 12 12 2014 Lisätietoja osastosihteeri
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta
Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 1 15.3.2017 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista
LisätiedotSEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa
SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!
LisätiedotSeuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari
Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä
LisätiedotSeuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843
Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki)
Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 (seuratuki) Tiedot halutaan viimeisimmältä tili-/toimintakaudelta Julkaisu alkaa 19.11.2015 klo 13:00 Julkaisu loppuu 18.12.2015 klo 16:15 Kunta Perustiedot Yhdistyksen
LisätiedotSeuratoiminnan kehittämistuen tuloksia
Seuratoiminnan kehittämistuen tuloksia 2013-2016 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus Suomen Hiihtoliiton seuraneuvottelupäivät 19.5.2017, Tampere LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 1.3.2018 Suomen Jääkiekkoliitto 1 1.3.2018 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista
LisätiedotUrheiluseuran kehittäminen
Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotSUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA
SUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA 1986 2016 Pasi Mäenpää Turun yliopisto Tähtiseuraseminaari 7.10.2018, Helsinki Muutokset yleisympäristössä Liikuntakulttuurin muutokset Liikunta- ja urheiluseurat
LisätiedotSEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010
SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2
LisätiedotNURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset
NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY 07 Tulokset TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneet seurat Seuratyyppi Klaukkalan Kiri Ry Klaukkalan NMKY ry Kurra Hockey ry Nurmijärven Hiihtoseura ry Nurmijärven Jalkapalloseura
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY 2009
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotSEURATUET (VEIKKAUSVOITTOVAROISTA)
SEURATUET (VEIKKAUSVOITTOVAROISTA) SEURATUEN PAINOPISTEET edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastus-mahdollisuuksia mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen (uudet
LisätiedotSeuratuki 2015 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi. Janne Pyykönen
Seuratuki 2015 uettujen hankkeiden hakemusarviointi Janne Pyykönen Seuratuki 2015 uettujen hankkeiden hakemusarviointi Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus 2015 Seuratuki 2015. uettujen hankkeiden hakemusarviointi
LisätiedotSEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET
SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotSeuratuki. Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta
Seuratuki Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunta Seuratoiminnan kehittämistuki 2016 Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen
LisätiedotLisätietoja osastosihteeri Päivi Wathén, puh. 0295 330 341, ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377 sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.
1 (5) SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI hakuohje vuodelle 2016 HUOM! On tärkeää, että hakija lukee nämä ohjeet tarkkaan Hakemuksen tyyppi/aihealue Liikunta Hakuaika päättyy 18 12-2015 Lisätietoja osastosihteeri
LisätiedotKansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu
Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta
Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN TAMMIKUU 2019
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN TAMMIKUU 2019 JÄÄKIEKKO ON HIENO HARRASTUS, JONKA PARIIN VOI JA KANNATTAA TULLA PERHEEN TALOUDELLISESTA TILANTEESTA RIIPPUMATTA. HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisemman
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotPohjois-Karjalaan seuratukea
SEURATUKI 2015 Seuratuki 2014 Pohjois-Karjalaan seuratukea - yhteensä 29 hakemusta, joista 13 hankkeelle myönnettiin seuratukea - 9 palkkausta sisältävää hanketta - 4 toiminnallista hanketta - yhteensä
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotSeuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net
Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta
LisätiedotKasva urheilijaksi aamukahvit
Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten
LisätiedotSelvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä
25.8.2009 Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä Tausta Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ikäluokkien
LisätiedotSeuratuen välitilinpäätös
Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi
LisätiedotKysely Helsingin liikuntaviraston liikuntaseurojen avustusuudistuksen toimivuudesta. Yhteenvetoraportti, N=200, Julkaistu: 19.9.
Kysely Helsingin liikuntaviraston liikuntaseurojen avustusuudistuksen toimivuudesta. Yhteenvetoraportti, N=200, Julkaistu: 19.9.2016 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka paljon seurassanne on aktiivijäseniä?
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
Lisätiedotjäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
LisätiedotSeuratuki-info urheiluseuroille Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Kustaa Ylitalo
Seuratuki-info urheiluseuroille 17.10.2017 Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Kustaa Ylitalo Seuratoiminnan kehittämistuki Kehittämistuki on Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKatja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija
Vantaan seurakenttä Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija TILANNEKUVA Liikuntapalveluiden toimijat ja toimintamuodot Toiminta-avustusta saavien
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotKirjastojen kehittämishankkeet Tampere
Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere 25.9.2014 Pirkanmaan hankekuva, hankerekisterin visualisointi Valtionavustukset (hakumenettely yms.) Pirkanmaan hankekuva hankerekisterin visualisoimana http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON
ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotTUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1
TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista
LisätiedotMENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:
LisätiedotHYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET. - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset
HYVINVOINTIPALVELUIDEN AVUSTUSMUODOT JA JAKOPERUSTEET - Kouvolan kaupungin yhteisesti sovitut periaatteet - Liikuntajärjestöjen avustukset TOIMIALOJEN AVUSTUSTEN YHTEISET JAKOPERUSTEET Kouvolan kaupunki
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat
LisätiedotKOULU / SEURA -YHTEISTYÖ YLIVIESKASSA Krista Palola ja Juha Torvikoski. Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke
KOULU / SEURA -YHTEISTYÖ YLIVIESKASSA Krista Palola ja Juha Torvikoski Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke Asukkaita hiukan yli 15 000 9 alakoulua ja n. 1400 oppilasta 1 yläkoulu ja n. 600
LisätiedotLastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:
LisätiedotLIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi
LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi
LisätiedotKaikille avoin liikunta - ohjelma
Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.
LisätiedotPIIRIKIRJE 2015 toukokuu
puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä
LisätiedotLajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars
Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto 2018 Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars Seuratoiminnan kasvumahdollisuudet Koko väestö Drop out Harrastajat liikunta- ja urheiluseurassa
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry
LisätiedotELY- Laajakaistahankkeet
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat
LisätiedotValtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta
Valtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta Miniseminaari 28.11.2013 Tampere Kansalaistoiminnan nykytila Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on kasvanut 2000-luvulla Yhdistysrekisteritiedot:
Lisätiedot277. Pelisääntökysely 26.3.2013
277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotLounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,
LisätiedotHarrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo ylitarkastaja Sari Virta
Harrastamisen hinta Seuratuki Valo-talo 17.5.2016 ylitarkastaja Sari Virta Mitä liikunnan kustannuksista tiedetään? TUNNISTETTUJA SYITÄ HINTOJEN NOUSULLE Ohjattujen liikuntakertojen määrä on kasvanut
LisätiedotSeuratuki kansalaistoiminnan tukimuotona. Salla Turpeinen Matti Hakamäki Johanna Hentunen Kaarlo Laine Kati Lehtonen
Seuratuki kansalaistoiminnan tukimuotona Havaintoja seuratuen seurannasta vuosilta 2013 2017 Salla Turpeinen Matti Hakamäki Johanna Hentunen Kaarlo Laine Kati Lehtonen SEURATUKI KANSALAISTOIMINNAN TUKIMUOTONA
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus
LisätiedotSuomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016
10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat
LisätiedotKainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet
Seuratuki 2012 Toiminnalliset tuet Hakuaika päättyy 15.3.2012!!!! Taloudellinen tuki Vuonna 2012 toiminnallista tukea on jaossa lasten ja nuorten urheiluun sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan.
LisätiedotAjan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?
Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-
LisätiedotSeuratuki-info OKM:n Seuratoiminnan kehittämistuki 2018
Seuratuki-info OKM:n Seuratoiminnan kehittämistuki 2018 Kokkola Sokos Hotel Kaarle Ti 7.11.2017 klo 19.15 Samu Martinmäki Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Haku 2018 Haku avautuu 13.11.2017 ja päättyy 15.12.2017
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotLiikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja
Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia
LisätiedotKati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008
Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö
Lisätiedot