Valtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta

Transkriptio

1 Valtion myöntämät seuratuet ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta Miniseminaari Tampere

2 Kansalaistoiminnan nykytila Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on kasvanut 2000-luvulla Yhdistysrekisteritiedot: laveasti ymmärtäen noin liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin seuraa Kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä on kasvanut

3 Kansalaistoiminnan nykytila (2) Vapaaehtoistyön määrä pysynyt ennallaan 2000-luvulla Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7 17 % suomalaisista Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän Vapaaehtoistyö on vahvasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen Vertailukelpoista tietoa olemassa vain vähän

4 Kansalaistoiminnan nykytila (3) Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Alle kouluikäisistä noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7 14-vuotiaista 55 prosenttia Pojat ovat harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän Tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien

5 Kansalaistoiminnan nykytila (4) 7 29-vuotiaat: urheilu- tai liikuntaseurassa liikkuu viikoittain noin kolmannes Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja: jalkapallo, salibandy, jääkiekko; tyttöjen suosimia: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi. Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013

6 Seura ja nuoret Liikuntaseurat kohtaavat valtaosan alle 15-v. lapsista ja nuorista (55%). Erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu yli 15-vuotiaana. Tiettyjen lajien osalta v. harrastajista % lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä: muut asiat kiinnostavat enemmän tai harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa

7 Seura ja nuoret (2) Nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa on merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta

8 Harrastajamäärät seuroissa

9 100 Urheiluseuroissa liikkuvien määrä ikäryhmittäin 80 % < >64 Ikä

10 Harrastamisen hinta SEURAN, KUNNAN VAI HARRASTAJAN KUKKAROSTA?

11 Liikunnan kokonaiskustannukset harrastajalle Pakolliset maksut Ohjaus & kilpailutoiminta Välittömät, kiinteät kustannukset Välineet, tekstiilit Matkakulut Välilliset (muuttuvat) kustannukset Kokonaiskustannukset Virkistystoiminta Muut välilliset kustannukset

12 Harrastamisen hinta / Puronaho 2013 Kari Puronahon sektoritutkimus ministeriölle; valmistuu 12/2013 mukana 14 lajia, vastaa noin 86 % lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta seuroissa golf, hiihtolajit (hiihto, mäkihyppy, yhdistetty), jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, koripallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, uinti, tanssi, voimistelu (naisvoimistelu, telinevoimistelu), yleisurheilu kysymykset suoraan vanhemmille vastanneita kotitalouksia yhteensä 5387 (lentopallo syksyllä 2013)

13 Perustietoja tutkimuksesta Tytöt Pojat Kilpa Harraste Tutkitut lajit vastaavat yli 80 % lasten ja nuorten seuratoiminnasta

14 Tutkimustuloksia Puronaho 2013 Liikunta on kallistunut hinnat kolminkertaistuneet 10 vuodessa - harrasteliikunta jonkin verran kilpaurheilu paljon - pakollinen, ei vapaaehtoinen drop-out-ilmiö (throw-out) - kansalaisten jakaantuminen yhä selvemmin - muut aktiviteetit tilalle Perheiden tulot : 34% vastaajista tienasi yli e/vuosi : nyt perheellä oltava tulot yli e/vuosi, jotta voi harrastaa (36% perheistä yltää tähän tuloon) Liikuntapaikkarakentamista kilpaurheilun ehdoilla - tilat saatava tehokkaaseen käyttöön -> nuoret maksaa

15 Tutkimustuloksia Puronaho 2013 Harrastusintensiteetti -> kustannusten nousu - harrastuskaudet pidentyneet - harrastekertojen määrä v. lisääntynyt paljon - sarja- ja/tai kilpailutoiminnan laajentuminen, leiritys lisääntyy Useiden lajien harrastaminen nuorena vaikeutuu koko ajan Vaatimukset kovenevat Kilpailu kiristyy Viihtyisyys voi kärsiä Kansalaistoiminta rappeutuu

16 Harrastamisen hinta-laatu-suhde Tutkimustuloksia Puronaho 2013 vastaajat pääasiassa tyytyväisiä seuratoiminnan laatuun kritiikin esittämisen kynnys seuran sisällä korkea Seura voi vaikuttaa % kokonaiskustannuksista kunnat voivat vaikuttaa osaan tästä Miten seurojen kustannuksia tulisi alentaa/kunta? vuokrat, maksut, avustukset, hinnoittelu avustusperiaatteita kehittämällä Miten seurojen varainhankintaa voisi edistää/kunta? tekemällä avustus-, maksu-, vuokra-yms. päätökset monivuotisiksi helpottamalla tapahtumien järjestämisen byrokratiaa

17 Miten harrastuskustannuksia tulisi alentaa (liitto/seura)? Puronaho 2013 Liitto/seura sarja- ja kilpailujärjestelmät uusiksi vähemmän matkustamista ja lyhyemmät peli- ja kilpailumatkat stipendit varattomille, lisenssimaksut alas Seura - Huomioida opiskelevien, työttömien ja pienipalkkaisten mielipide - Junnujen maksut urheilutaitojen kehittämiseen eikä organisaation pyörittämiseen - Yöpymiset edullisempiin paikkoihin Kotitalouksien vastauksista koottu

18 Seuratuki yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

19 Seuratuki 2013 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk Valtakunnallinen valtionavustus paikalliselle tasolle Harkinnanvarainen erityisavustus Seuralähtöiset hakemukset (seuran toimintaedellytykset ja seuran toimintaympäristö)

20 Painopisteet Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille edes yhden lajin osalta Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää Seuratuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta Harrastajamäärien ja ryhmien lisääminen Tuen avulla voidaan myös - ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa - lisätä osaamista ja kehittää uusia toimintamalleja (innovaatiot)

21 Hakemukset Hakuaika oli Hakemuksia kaikkiaan 1205, joissa hakijoina 1130 eri seuraa Hakemusten yhteenlaskettu summa noin 19 miljoonaa euroa Palkkausta ja kehittämistä sisältävät hakemukset 516 kpl Toiminnallista kehittämistä sisältävät hakemukset 689 kpl Usean seuran hakemukset (2-13 seuraa) yhteensä 58 kpl Seuralla yhteistyötahoja (1-6 kumppania) yhteensä 177 hakemuksessa Paljon samoja seuroja hakijoina vuodesta toiseen Palkkausta haetaan toiseen tai jopa viidenteen palkkaukseen

22 Myönnöt Tukea myönnettiin 309 hakemukselle (seuroja tuen piirissä yht. 388) Palkkausta sisältäviä myöntöjä oli 121, joista päätoimisen palkkaukset 87 ja osa-aikaisen 34 Palkkaukseen kohdistuvissa myönnöissä hienoinen painopiste ohjaukseen ja valmennukseen suuntautuvassa työntekijäresurssissa (58,7%) Myönnöistä 188 (60,8%) on ilman palkkausta tapahtuvaa seuran toiminnan kehittämistä Hankkeissa on innovatiivisia kehittämishankkeita ja laajojakin yhteistyöhankkeita Myönnöissä mukana painotuksia: maahanmuuttajaliikuntaa, erityisryhmien liikuntaa, sukupuolista tasa-arvoa

23 Myönnöt ja seuranta Myönnöt e Myönnöissä 3-vuotisia hankkeita 172 kpl ja 2-vuotisia hankkeita 21 kpl Myönnöissä on mukana 49 eri lajia = monimuotoisen liikuntakulttuurin edistäminen Pohjoisin tuki Inariin, eteläisin Raaseporiin Seurat analysoivat harrastamisesta koituvia kustannuksia ja omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa harrastamismahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille lapsille LIKES seuraa ja arvioi hankkeita, noin 30 seuraa tarkemmin tutkimuksen kohteena (käynnit)

24 Seuratuki 2014 Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa Pääpainotukset säilyvät samoina: Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk Tuen avulla voidaan - ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa - lisätä osaamista - lisätä harrastusryhmiä

25 Tavoitteena on Yhdenvertaiset, tasa-arvoiset ja saavutettavat liikunnan harrastusmahdollisuudet Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta Harrastajamäärien ja ryhmien lisääminen Osallistumismaksujen kohtuullisuus / alentaminen Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille edes yhden lajin osalta Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää

26 Seuratuki 2014 Hakuohjeet ja lomakkeet julkaistu Haku avataan Haku päättyy Hakemukset kirjallisena (vain hakuohjeissa mainitut lomakkeet) ministeriön kirjaamoon Seuratukea 2013 saaneet useampivuotiset hankkeet: - lisälomake, jolla raportoidaan hankkeen käynnistymisestä - jatkohakemus sisään heti, kun haku avautuu (suositus)

27 Ehdottomat edellytykset hakija on rekisteröity liikuntaa järjestävä yhdistys johto on sitoutunut hankkeeseen (esim. pvm päätöksestä) hankkeella on nimetty vastuuhenkilö (yhteyshenkilö, vrt. voi olla eri kuin allekirjoittaja) hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelma on esitetty hankkeen tavoitteet on esitetty omarahoitusosuus on kerrottu harrastamisen hinta kk/ nykytilanne ennen seuratukea on kerrottu hankekausi 12 kk on määritelty (mistä mihin); toiminnan tulee alkaa 2014 aikana toimintojen vakiinnuttaminen tukikauden jälkeen on esitetty

28 Eduksi hakemukselle seuralla / lajilla on yhteistyökumppaneita & verkostoja toimintaa 2-3 kertaa viikossa uusien harrastajaryhmien perustaminen / lisääminen harjoitusaikojen sopivuus lapsille harjoitusten sijoittuminen lähelle asuinaluetta maahanmuuttajien mukanaolo toiminnassa vapaaehtoistoiminnan elävöittäminen (keinoja, tapoja kerrottu) hallinnon kehittäminen hankkeen mahdollinen innovatiivinen osa (kokeilu) hyväksi havaittujen käytänteiden ja suosituksien käyttöönotto toimintojen vakiinnuttamisen suunnitelma esitetty sparraaminen

29 Hankekausi Seuratukea voi hakea vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi Kahden vuoden hankkeissa hakemus tulee uusia 2015 (valtionavustuslaki) Alustava hanke- ja taloussuunnitelma molemmille vuosille tulee esittää jo ensimmäisessä haussa Tarkka talousarvioesitys tehdään vain ensimmäisestä hankevuodesta (12kk) Hankkeiden realistisuus tärkeää (tavoite- ja talouspuolella)

30 Hakija, monta hakijaa yhdessä Hakija voi olla seura / yhdistys tai seuran lajijaosto (huom! seuran johdon sitoumus hankkeeseen) Seuratukea voidaan hakea kohdennetusti harrasteliikuntaan tai toimintaan, mihin seuratuella nimenomaisesti halutaan vaikuttaa Usean seuran yhteishaut ovat kannatettavia Usean seuran yhteishakemuksessa yksi nimetään päävastuulliseksi (hakija) Tukisumman suuruus euroa vuodessa Omarahoitus vaaditaan (vähintään neljäsosa)

31 Viestintä Hakuohjeet ministeriön sivuille Tiedotteita ministeriön ja Valon kautta liitoille ja aluejärjestöille sivu edelleen käytössä Lisätietoja Sari Virta, ylitarkastaja Päivi Wathén, osastosihteeri

32 Kiitos mielenkiinnosta! ylitarkastaja Sari Virta