SALON HYVINVOINTITILINPITO 2009

Transkriptio

1 SALON HYVINVOINTITILINPITO

2 2 SISÄLTÖ 1.JOHDANTO SALON KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE JA KOULUTUSTASO TYÖ- JA TOIMEENTULO ELINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN KUVAUS KOKO VÄESTÖ LAPSET JA NUORET TYÖIKÄISET IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 49

3 3 1.JOHDANTO Yksilön terveyskäyttäytymiseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi toiminnat, joiden avulla pyritään muuttamaan olosuhteita, hyvinvointia ja terveyttä edistäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös strateginen kysymys, jonka tavoitteena voi olla terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet on linjattu Terveys 215- kansanterveysohjelmassa. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä väestöryhmien terveyserojen kaventaminen on myös n kaupungissa yksi toiminnallisista tavoitteista. Suomen suurin monikuntaliitos toteutui n seudulla n seudun kymmenen kuntaa, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli,, Suomusjärvi ja Särkisalo yhdistyivät. Uuden 55 asukkaan kunnan nimeksi tuli n kaupunki. Samalla neljä kuntayhtymää, n seudun kansanterveystyön, n Seudun Kehittämiskeskuksen, Hintan vanhainkodin ja Kajalakodin kuntayhtymät purettiin. Niiden toiminta jatkuu uuden kunnan omana toimintana. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät. Uudelle n kaupungille määriteltiin perustehtävä, visio, kaupungin arvot sekä strategiset menestystekijät. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkein toimialojen tehtävänä sekä yhteistyönä eri hallintokuntien välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole projektityötä vaan edellyttää pysyviä rakenteita ja käytäntöjä kunnan toiminnassa. Kunnan ylimmälle johdolle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä. Hyvinvointikertomuksen laadinta on taas prosessi, josta saadaan kokonaiskuva asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Tietojen kokoaminen edellyttää eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Eri kuntien tuloksia voidaan haluttaessa vertailla keskenään. Tällöin voidaan käyttää valmiiksi määriteltyjä hyvinvointi-indikaattoreita. Kunnan omia seurantatilastoja sekä eri asiantuntijaryhmien tuottamaa tietoja voidaan hyödyntää hyvinvointikertomuksessa. Tulokset analysoidaan huomioiden myös taloudellinen näkökulma sekä arvioidaan nykyisen toiminnan vaikuttavuutta. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset ovat pohjana kuntastrategian valmistelussa hyvinvointipoliittisten linjausten ja päämäärien asettamisessa. Vuosi 29 on tilastollisesti ensimmäinen vuosi, jossa on yhdistetty kymmenen kunnan tilastotiedot. Tulevina vuosina hyvinvointikertomukseen saadaan vertailupohjaa jo pidemmällä aikavälillä uudesta n kaupungista. Hyvinvointikertomus tullaan laatimaan seuraavaksi valtuustokaudeksi. Tässä hyvinvointitilinpidossa n kaupunkia verrataan samansuuruisiin kaupunkeihin tai kaupunkeihin, jotka ovat toiminnaltaan samanlaisia tai ovat kokeneet vastaavat rakennemuutokset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä valitsi vertailukunniksi n (6616 as.), n (54694 as.), n (88436as.), n (39133 as.) sekä n (24147 as.). Tilastolukuja suhteutetaan myös Varsinais- Suomen sekä koko maan lukuarvoihin. Hyvinvointitilinpidossa esitetyt kuviot on laadittu hyödyntäen valtakunnallista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämää SOTKAnet- tietokantaa. Kuviot kertovat esitetyistä asioista prosentuaalisen tilan ja vieressä olevasta taulukosta käy ilmi kyseessä olevan asian absoluuttinen lukumäärä. Muut tilastolliset asiat on koottu kunkin toimialueen ilmoittamista luvuista, ja kirjallisesta materiaalista vuodelta 29. Hyvinvointikertomusta käytetään raportointivälineenä valtakunnallisissa ja kansainvälisessä seurannassa. Kansanterveyslaki ja uusi valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntia seuraamaan väestön hyvinvointia ja raportoimaan siitä. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy toimialojen toimintakertomuksista, talousarvioesityksistä sekä kaupungin erillisraporteista.

4 4 2. SALON KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET n kaupunki on määritellyt oman kunnallispolitiikkansa lähtökohdiksi mm. kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen, virikkeellisen, viihtyisän ja turvallisen elinympäristön luomisen. Hyvinvointikertomus antaa tietoa päätöksentekijöille erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimiselle. Terveyspolitiikan haasteita koko maassa ovat väestön vanheneminen sekä kulttuurinen ja etninen moninaistuminen. Onkin nähtävissä riski sosiaalisen ja alueellisen syrjäytymisen voimistumiseen. Tulevaisuudessa on aikaisempaa tehokkaammin kyettävä estämään terveyserojen muodostuminen ja kasvu. Tähän pyrkii myös valmistumassa oleva Terveydenhuoltolaki. Hyvinvointiin liittyvät valmisteilla olevat lait ja asetukset on esitelty KASTE - ohjelmassa Valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE- ohjelma) vuosille Ohjelman tavoitteena on uudistaa toimintatapoja siten, että ne entistä vahvemmin edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Toimenpiteet ovat kaikille toimijoille yhteisiä, edellyttäen tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja laajaa hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. Ohjelman tavoitteena on kehittää palveluja siten, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. KASTE- ohjelman tavoitteena on, että kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat sekä alueelliset erot vähenevät. n strategia n kaupungin visiossa 22 salolaisten hyvinvointi on nostettu keskeiseen asemaan. on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisten ja ympäristön parhaaksi. n kaupungin arvoiksi on asetettu rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Hyvinvointilinjaukset toimialoilla n kaupunki siirtyi vuoden 29 alusta strategiseen johtamiseen, jossa toimintaa ohjaavat tuloskortit sekä prosessit. n kaupungin tuloskorteissa eri toimialueet ovat nostaneet esille myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen tuloskorteissa painotetaan asiakasnäkökulmasta ennalta ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitystä yhtenä tärkeimmistä painopistealueista. Vaikuttavien hoito- ja palvelukäytäntöjen tehostamista, jolloin keskeisten terveysongelmien tulokset paranevat. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi on väestön hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen yhtenä painopistealueena. Strategisten painopistealueiden toteutumista arvioidaan hyvinvointi- indikaattoreilla, joilla kuvataan salolaisten hyvinvointia sekä palveluiden käyttöä. (mm. SOTKAnet, kouluterveyskysely). Sosiaalija terveystoimen toimintakertomuksissa on kuvattu toiminnan sisältöä ja taloutta laajemmin. Sosiaali- ja terveystoimen toimiala on laaja kattaen erilaisia palveluja kaikille ikäryhmille. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyi vuoden 29 alusta. Tulosyksiköitä on neljä: terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, psykososiaaliset palvelut sekä vanhuspalvelut. Päivähoito siirtyi sosiaalipalveluista sivistyspalveluihin.

5 5 Sivistystoimi Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa lapsuudesta aikuisuuteen ja vanhuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta sivistystoimen tuloskortissa lukee hyvinvointia tukevat ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Erityisopetuksen uudet järjestelyt otetaan käyttöön asteittain 21 lähtien. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen hyvän aikuisuuden mahdollistamiseksi on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Tehostettua opinto-ohjausta ja oppilashuoltoa tullaan kehittämään ja järjestämään moniammatillisena yhteistyönä. Opiskelijoille mahdollistetaan laaja yleissivistys tarjoamalla monipuolista ja laadukasta perusopetusta sekä hyvät sosiaaliset taidot. Koulutuspalveluiden toimintaa tullaan arvioimaan asiakastyytyväisyyskyselyillä. Tiivistä yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa turvaamaan eheä oppimispolku. Monikulttuurisuus huomioidaan opetuksessa. Laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa jatkuu.keskeisenä tavoitteena kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapolku osaksi opetussuunnitelmaa. Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena kulttuuritoimessa on oman toimintakulttuurin kehittäminen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen. Painopistealueena on ollut lastenkulttuurin sekä ikäihmisille suunnatut kulttuuripalvelut. Liikuntapalvelut ovat määritelleet omat hyvinvointia ja terveyttä edistävät tavoitteet. Tekninen toimi Tekninen toimi nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta esille kestävän ympäristöarvoista huolehtimisen, näihin liittyen ympäristöasioiden myönteisen asennekasvatuksen. Pyritään huolehtimaan turvallisista, viihtyisistä sekä sosiaalisesti tasapainoisista asuinalueista. Huolehditaan laadukkaasta vesihuollosta koko väestölle. Lisäksi huolehditaan sujuvasta, turvallisesta ja monille vaihtoehdoille sopivasta liikennereitistöstä. Kehittämis- ja elinkeinotoimi Kehittämis- ja elinkeinotoimen kriittisinä menestystekijöinä mainittakoon hyvin toimivat kaavoituspalvelut. Poikkihallinnollinen kehittämistyö ssa on pitkät perinteet poikkihallinnolliselle yhteistyölle. Kehittämiskohteet on nostettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmässä esille, ja esitetty kaupungin johtoryhmälle hyväksyttäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on poikkihallinnollista toimintaa, ja edellyttää oman työn tarkastelua laajemmasta näkökulmasta. ssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on asettanut tavoitteet kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle KASTE- ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu osa-tavoitteita, ja pyritty linjaamaan toiminta asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Taloudellisella tilanteella on merkittäviä vaikutuksia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä lisäksi yksilöiden omilla valinnoilla. Tavoitteisiin pyritään korostamalla ennaltaehkäisevän työn merkitystä, varmistamalla henkilöstön riittävyys sekä vahvistamalla osaamista. Työ- ja hoitomenetelmät perustuvat yhä enemmän tutkittuun tietoon, kehittäminen kuuluu osaksi perustyötä ja tavoitteena on hyvien käytäntöjen levittäminen. Tavoitteena on luoda toimivat, eheät palvelukokonaisuudet sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä vaikuttavat toimintamallit. ssa hyvinvointitilinpitoon on sisällytetty tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi seurantaindikaattoreita.

6 6 KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ/ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTORYHMÄ SOSIAALI- JA TERVEYS-TOIMI Terveyspalvelut Sosiaalityönpalvelut TEKNINEN TOIMI Kiinteistö- ja mittaus-palvelut SIVISTYS- TOIMI Kasvatus ja koulutus KEHITTÄMIS- JA ELINKEINO- TOIMI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ = POIKKIHALLINNOLLINEN TYÖRYHMÄ TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOORDINAATTORI Psykososiaaliset palvelut Vanhuspalvelut Kaavoitus ja rakentaminen Kulttuuri Liikunta Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät Työryhmät OPPILAITOKSET Kuvio 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli ssa Eri toimijoiden tehtävät Terveyden edistämisen johtoryhmä: Kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa Hyväksyy TE- työryhmän tekemät strategiaehdotukset ja laatii hyvinvointikertomuksen johtopäätökset Terveyden edistämisen työryhmä: Kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja kehittää sitä. Tekee hyvinvointitilinpidon vuosittain Laatii toimintasuunnitelman hyvinvointikertomuksen pohjalta Hyvinvointiohjelmien toteuttaminen ja seuranta Terveyden edistämisen koordinaattori Kutsuu työryhmät koolle, toimii sihteerinä kokouksissa Vastaa hyvinvointikertomuksen kokoamisesta. Hyvinvointikertomus valmistellaan yhteistyössä moniammatillisessa työryhmässä. Laaja versio laaditaan kerran valtuustokaudessa, ja suppeampi versio vuosittain budjettineuvotteluja varten. Kukin hallinnonala kuvaa väestön terveyttä ja siihen vaikuttamista omista lähtökohdistaan. Kertomus kokoaa tiedot tiiviiksi paketiksi ja esittää johtopäätökset. Hyvinvointikertomuksen pitäisi toimia kuntastrategian pohjana sekä suunnittelun ja raportoinnin työvälineenä luottamushenkilöille. Jokaisen hallinnonalan kohdalla määritellään konkreettiset tavoitteet ja tehtävät sekä määritellään niiden seuraamiseksi mittarit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä käy läpi eri hallinnonalojen tehtävät tavoitteiden saavuttamiseksi, sopii yhteistyöstä ja työnjaosta. Tehtävät mitoitetaan voimavarojen mukaan.

7 7 3. SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 3.1 VÄESTÖRAKENNE JA KOULUTUSTASO n kaupungin väestölle vuosi 29 on tuonut muutoksia palveluihin ja väestön hyvinvointia ja viihtyvyyttä uudessa kaupungissa on nostettu esille eri foorumeissa. on Suomen suurin maatalouspitäjä ja 18. suurin kaupunki. Uuden n kaupungin pinta- ala on 4 189,71 km² maa-ala 1 987,8 km² sisävesi 148,78 km² meri 21,23 km². Väestötiheys on 27,57 as/km². Maapinta-alaltaan Perniön ja Halikon suuralueet ovat suurimmat. Vesistöjä on Kiskon alueella eniten. n kaupungissa on useita keskuksia johtuen entisten kuntien taajamista. Tiheimmin asuttu alue on n ydinkeskusta ja väljimmin asutaan Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven kaupunginosissa. Naapurikuntia ovat Karjalohja, Koski Tl, Kemiönsaari,, Marttila, Nummi- Pusula Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. ssa väestön kasvu on ollut tasaista viimeiset vuodet. Vuoden 29 n kaupungin väestöpohja on n. 55 asukasta ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan n väkiluku vuonna 23 on lähes 62. Vuoden 28 lopulla n väestöstä vajaa 17 % oli alle 14- vuotiaita ja yli 65- vuotiaita oli lähes 19 %. Vanhempien ikäluokkien osuutta kasvattaa ikärakenteen vanheneminen sekä samanaikaisesti eliniän piteneminen. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan ssa ikääntyvien määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti vuoteen 24 mennessä. Alla olevassa kuviossa verrataan -6 vuotiaiden lasten määrää suhteessa ikääntyvään väestöön vuotiaiden määrä kasvaa kymmenen seuraavan vuoden aikana lähes 26 henkilöllä. Yli 75 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 24 mennessä lähes 65 henkilöllä. Väestäennuste ikääntyvät/ -6 v Kuvio 2. Väestöennuste ikääntyvät / -6 vuotiaat. (lähde Sotkanet) IKÄRYHMÄ YLI 75- YHTEENSÄ VUOSI Taulukko.1 Väestöennuste tilastokeskus (lähde Tilastokeskus 29)

8 8 Kunnan nettomuutto/ 1 asukasta vuosina 27, Lukumäärä Kuvio 3. Kunnan nettomuutto/ 1 asukasta vuosina 27, 28, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa nettomuutto vuonna 27 oli 337 henkilöä ja vuonna 28 vastaavasti 276 henkilöä. Nettomuutto on ollut ssa suurempaa verrattuna muuhun Varsinais -Suomeen. Alla olevassa kuviossa (Kuvio 4) näkyy kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin n seutukunnassa Somero mukaan lukien vuonna 28. Nuoret muuttivat muualle ja yli 6 vuotiaiden kohdalla tapahtui muuttoa n seudulle. Kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin n seutukunnassa 28 Ikä SeutuNet Vuoden 29 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilasto Henkilöä Kuvio 4. Kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin n seutukunnassa 28 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65- vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeläisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. ssa on koko 2 luvun ollut noin 54 huollettavaa sataa työikäistä kohden. Huoltosuhde ssa vuonna 27 oli 54,6 ja vuonna 28 vastaavasti 54,9. Huoltosuhteen nousun aikaisempiin vertailuvuosiin on aiheuttanut kymmenen kunnan yhdistyminen. n ympäristökunnista kuudessa huoltosuhde on ollut yli 6. Huoltosuhde on ollut koko 2- luvun korkeampi kuin koko Varsinais- Suomessa. Huoltosuhteeseen vaikuttaa lisäksi eläkkeellä olevien suuri määrä. Mikäli väestöennuste toteutuu, ssa huoltotarve tulee todennäköisesti kasvamaan ja samanaikaisesti huoltokyky heikkenee. Tilas-

9 9 tokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 215 huoltosuhde on 66 ja vastaavasti vuonna 23 huoltosuhde on 82. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/ 1 asukasta Lukumäärä V-suomi Kuvio 5. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/ 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) on hyvin monikulttuurinen kaupunki. ssa asuu noin 25 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien osuus salolaisista on noin 3,8 %. Koko Suomessa keskiarvo on noin 2,3 %. Vuonna 29 ssa oli 88 eri maasta muuttaneita kansalaisia. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulivat Virosta (576) ja Venäjältä (559), Kosovosta (15), Irakista (78), Iranista(67), Kiinasta (63) ja Thaimaasta (6). -6 -vuotiaat, % väestöstä Lukumäärä Kuvio vuotiaat, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa alle kuusivuotiaiden prosentuaalinen osuus on ollut laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ssa alle 6 vuotiaita lapsia on arvioitu olevan ikäluokittain. Vuonna 29 on syntyi 555 lasta. Alle 6 vuotiaiden kokonaismäärä väestöstä vuonna 28 oli 4171 lasta.

10 vuotiaat, % väestöstä Lukumäärä Kuvio vuotiaiden % osuus väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Peruskouluikäisten osuus salolaisista vuonna 28 oli noin 1, 4 % väestöstä ja Varsinais-Suomessa 7 15 vuotiaiden osuus väestöstä oli 1 %. Väestöennusteen mukaan ssa 7-15 vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 23 asti, jonka jälkeen tapahtuu laskua vuotiaat, % väestöstä 11,5 11 1,5 1 9,5 9 8, Lukumäärä Kuvio vuotiaiden % osuus väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa vuotiaita väestöstä vuonna 28 oli 9,7 % ja vastaavasti Varsinais- Suomessa 11 % väestöstä. ssa kummassakin ikäluokassa on tapahtunut laskua. Ikäluokissa tapahtui eniten muuttoa muille paikkakunnille vuotiaat, % väestöstä 56 55, , , , , Lukumäärä Kuvio vuotiaat % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet)

11 11 ssa oli työikäisiä vuonna 28, 53,7 % (2939) koko asukasmäärästä. Varsinais- Suomessa työikäisten määrä oli 54, 1 % koko väestöstä. ssa työikäisten määrä on alhaisin n jälkeen muihin vertailukaupunkeihin nähden. Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan ssa työikäisten määrä tulee laskemaan vuoteen 24 mennessä runsaalla 1 työikäisellä vuotiaat väestöstä Lukumäärä Kuvio vuotiaat, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) n väestöstä lähes kymmenen prosenttia on vuotiaita. Vertailukohteena olevien kuntien osalta tilanne näyttää kehittyvän samaan suuntaan. 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä Lukumäärä Kuvio vuotta täyttäneet, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa 75- vuotiaita väestöstä on noin 9 %. Kaikissa vertailukunnissa 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut edellisestä vuodesta. n tilanne on koko maan keskiarvoa noin prosentin korkeampi.

12 12 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 3 2,5 2 1,5 1, Lukumäärä Kuvio vuotta täyttäneet, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa ja ssa, oli yli 85 vuotiaita saman verran kahden vertailuvuoden välillä. ssa 85 vuotiaiden osuus koko väestöstä oli 1, 9 %. Perherakenne Lapsiperheet, % perheistä Lukumäärä Kuvio 13. Lapsiperheet, % perheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa on hieman yli 6 lapsiperhettä, ja osuus kaikista perheistä on noin 4 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsiperheiden osuus on pienentynyt jonkin verran. 2- luvulla avioerojen määrä on kasvanut ssa.

13 13 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Lukumäärä Kuvio 14. Yksinhuoltajaperheiden osuus ssa ja vertailukaupungeissa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Yksinhuoltajaperheitä on noin 112 eli hieman vajaa viidennes (18 %) kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Yksinhuoltajaperheiden määrä ssa on pienempi kuin muissa vertailukohteena olevissa kaupungeissa. Prosentuaalinen osuus n kaupungissa on pienentynyt koska yksinhuoltajaperheiden osuus oli ennen kuntaliitosta 15 % luokkaa pienissä kunnissa ja ssa vastaavasti 22 %. ssa yksinhuoltajaperheiden osuus on 24,2 %, ssa vastaava prosenttiluku on 18,7 ja Varsinais- Suomessa 2,5. Elatustukea maksettiin 848 lapselle vuonna 28. Koulutustaso ssa koulutustaso on kohonnut hieman 2- luvulla. Keskiasteen ja korkea-asteen tutkintojen määrä on lisääntynyt. SOTKAnetin mukaan korkea-asteen koulutus on noin 23 %:lla (1 5) salolaisista. laisilla noin 37 %:lla (n. 17 ) 15 vuotta täyttäneistä oli vähintään keskiasteen koulutus. laisten koulutustaso suhteessa koko maahan on edelleen alhaisempi. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Kuvio 15. Korkea- asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Lukumäärä Korkea-asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli vertailukaupungeista ainoastaan ssa (v. 28, 22,2 %) vähemmän kuin ssa (v. 28, 23,1 %). Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ssa (v.28, 27,9 %). Varsinais- Suomessa korkea-asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli 26,5 % (28).

14 14 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Lukumäärä Kuvio 16. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Keski-asteen koulutuksen saaneita 15- vuotta täyttäneistä oli vuonna 28 ssa 37,3 %, Varsinais- Suomessa 38,7 %. ssa ja ssa keski-asteen koulutuksen saaneita oli kummassakin kaupungissa yli 41 %. 3.2 TYÖ- JA TOIMEENTULO ssa työllisyystilanne heikentyi voimakkaasti vuonna 29 johtuen taloudellisesta taantumasta. n työttömyysaste oli vuoden 29 lopussa 12,2 %. Työttömien määrä kasvoi vuodessa kaikissa seutukunnissa: nopeinta kasvu oli Turunmaalla (52 %). Työttömyysaste oli korkein n seutukunnassa (12,2 %) ja Turun kaupungissa (13,6 %). Työttömyysaste oli yli 1 % seitsemässä alueen 28 kunnasta, kun vuosi sitten kaikissa kunnissa työttömyysaste oli alle 1 %. Työttömyys on kasvanut kaikilla aloilla, voimakkaimmin teollisuudessa, kuljetusalalla sekä rakentamisessa. Metallialalla työttömien määrä on kaksinkertaistunut. kuuluu äkilliseen rakennemuutosalueeseen. Työttömyysaste ssa vuosina / 12 21/ 12 22/ 12 23/ 12 24/ 12 25/ 12 26/ 12 27/ 12 28/ 12 29/ 12 Sarja1 Sarja2 8,7 9,3 9,1 9,5 8,6 7,9 7,3 7 8,2 12,2 Kuvio 17. n työttömyysaste vuosina 2-29 Nuorisotyöttömien määrä oli laskusuunnassa koko 2- luvun ajan. Työttömien määrän käännyttyä rajuun kasvuun nuorisotyöttömien määrä on myös lisääntynyt, ja vastaavasti pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut. Heikentynyt työllisyystilanne on ollut havaittavissa jo vuoden 28 keväällä, tällöin nuorten

15 15 työttömyys kääntyi kasvuun. Vuoden 29 lopussa työttömiä oli ssa 3763, joista nuoria oli 46 (alle 25- vuotiaita), yli 5- vuotiaita oli työttömänä 1412 ja pitkäaikaistyöttöminä 496. Kuvio 18. Alle 25 vuotiaat työttömät n seutukunta ssa alle 25 vuotiaita työttömiä oli 113 vuonna 27 ja vastaavasti vuonna 28 joulukuussa 26. Nuoret yli 3 kk työttömänä olleet n seudulla tammikuu alle Kuvio 19. Yli 3kk työttömänä olleet nuoret n seutukunnassa Alla vastaavat tiedot taulukkomuodossa. Nämä luvut kuvastavat koko n seutukunnan nuorten työttömyystilannetta yli kolme kuukautta työttöminä olleista nuorista Somero mukaan lukien alle alle 3v Taulukko 2. Yli 3 kk työttömänä olleet nuoret n seutukunnassa

16 16 Nuoret työttömät n seudulla 24-21, tammikuu alle Kuvio 2. Nuoret työttömät n seutukunnassa alle alle 3v Taulukko 3. Nuoret työttömät n seutukunnassa ssa oli pitkäaikaistyöttömiä 22 vuonna 27, vuonna 28 (391 henkilöä) sekä vuonna 29 (496 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömille pyrittiin järjestämään erilaista toimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi mm. n alueen työttömien ry:n tukemana. Yhdistys toimii myös työttömien edunvalvojana. Vuonna 29 työsuhteita oli 24, työelämänvalmennuksessa oli 26 henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa 34 henkilöä. Nuorille järjestettiin velkaneuvontaa, 81 nuorta sai velkaneuvontaa vuonna 29. Pitkäaikaistyöttömien asioita hoitavat useat eri tahot kuten n seudun työvoiman palvelukeskus. Tavoitteena oli parantaa nuorten, vaikeasti työllistettävien sekä maahanmuuttajien edellytyksiä työllistyä Maahanmuuttajien työttömyys on noussut samassa suhteessa kuin valtaväestön työttömyysluvut. ssa maahanmuuttajaväestön työttömyys oli noin 14 % (koko n työttömyysaste n. 12 %). Vuonna 29 TE- toimiston asiakkaana oli noin 4 maahanmuuttajaa. laiset jäävät eläkkeelle samanikäisinä koko maahan ja vertailukaupunkeihin verrattuna. Vuonna 27 salolaisten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 57,7 vuotta ja vuonna 29 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 58,6 vuotiaana. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 59, , , , , Varsinais-Suomi Ikä ,7 58,1 58,6 57,9 58,4 59,1 57,2 57,4 58,3 57,1 58,3 58,2 57,6 57,8 58,5 56,8 58,1 58,4 57,3 57,9 58,7 57,2 57,8 58,6 Kuvio 21. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä ssa ja vertailukaupungeissa (lähde Sotkanet)

17 17 Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on laskenut 2 luvulla vuoteen 27 asti. Vuonna 28 toimeentulotukea sai 169 lapsiperhettä. Toimeentulotukea saaneiden asiakkaiden osuus on kasvanut kaikissa ryhmissä ssa vuoden 28 aikana (Taulukko 4.) Toimeentulotukiasiakkuuksien määrä kasvoi vuonna 29. Uusia toimeentuloasiakkuuksia oli 78 vuonna 29. Toimeentulotukeen liittyviä asiointeja tehtiin Vuoden 29 loppupuolella erityisesti Kuusikon aluetoimiston kohdalla luvut kasvoivat huomattavasti. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisen sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. ssa toimeentulotukea sai 9,2 % nuorista vuonna 28. Indikaattori Varsinais- Suomi Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 5,9 6,6 7,5 8,1 Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 6,1 7,1 5,7 5,2 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9, 9,2 9,5 11,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 21,5 19,2 18,3 21,4 Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneiden osuudet työikäisistä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vast.ikäinen väestö 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Lukumäärä Kuvio 22. Toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrä suhteessa vertailukaupunkeihin on alhaisempi a lukuun ottamatta. Varsinais- Suomessa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vastaavanikäisestä väestöstä (25-64 vuotiaat) oli 1,7 % vuonna 28.

18 18 Asunto- olosuhteet ssa ahtaasti asuvien määrä vuonna 28 oli 8,5 %. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli eniten vertailukaupungeista lla. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. n kaupunki omistaa kolme vuokrataloyhtiötä, joilla on rivi- ja kerrostaloasuntoja eri puolella n kaupunkia. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Lukumäärä Kuvio 23. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista, absoluuttinen lukumäärä taulukossa.(lähde Sotkanet) Asunnottomat yksinäiset / 1 asukasta 3 2,5 2 1,5 1, Lukumäärä Kuvio 24. Asunnottomat yksinäiset/ 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) ssa asunnottomien yksinäisten määrä oli,, 7 % vuonna 28 ja vastaavasti n kaupungissa asunnottomia oli 2,7 % / 1 asukasta. Koko Varsinais- Suomessa asunnottomia yksinäisiä oli 1,2 % vuonna 28. Valtioneuvoston tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomien määrän puolittuminen, ssa oli 39 pitkäaikaisasunnotonta vuonna 28.

19 ELINYMPÄRISTÖ n luonto on hyvin monimuotoinen, jossa sadat pienet kirkasvetiset järvet kaupungin toisella laidalla ja alavat savilaaksot sekä metsäiset mäet toisella laidalla vuorottelevat. n alueella on rikas kulttuuriperintö, arvokkaita luontokohteita, merellistä ympäristöä sekä laajat maanviljelysalueet. Järvien tila on suurimmaksi osaksi hyvä. Käyttövettä koskeva lainsäädäntö ohjaa toimintaa ennalta ehkäisevään suuntaan. ssa on puistoja yhteensä 827 hehtaaria ja leikkipaikkoja lapsille yhteensä 95. Elintarvikelainsäädännön muutokset korostavat ennalta ehkäisevää toimintaa. Terveydensuojelu on n kaupungin asukkaille talousveden, uimarantojen, asuntojen ja muiden oleskelutilojen turvallisuuden valvontaa. Viranomaisilta edellytetään suunnitelmallista valvontaa ja yrittäjiltä omavalvontaa. Ravitsemusliikkeiden henkilökunnan ja asiakkaiden altistuminen tupakansavulle on vähentynyt merkittävästi lainsäädäntömuutosten seurauksena. Tupakkalain noudattamista valvovat terveysviranomaiset. Liikenneturvallisuustyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuoden 29 aikana. Liikenneturvallisuus on parantunut kaupungin alueella tehtyjen parannusten ansiosta. Liikenneturvallisuussuunnitelma päivitetään vuoden 21 aikana vastaamaan nykytilannetta yhdessä ELY:n (entinen Tiehallinto) ja Someron kaupungin kanssa TURVALLISUUS Rikokset n kaupungin turvallisuussuunnitelman teko on aloitettu keväällä 29. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Sama suuntaus on nähtävissä vertailukohteena olevissa kaupungeissa a ja a lukuun ottamatta. ssa tilanne on kuitenkin parempi kuin Varsinais- Suomessa tai koko maassa. Vuonna 28 henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli poliisin tietoon ssa 5,2 % ja vastaavasti Varsinais- Suomessa 7,4 % /1 asukasta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi lasketaan mm. murha, pahoinpitely ja kuoleman tuottamus. Perheväkivalta on lisääntynyt, joka voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa. Lapset kärsivät perheväkivallasta, todellista tietoa perheissä tapahtuvasta väkivallasta ei ole saatavilla. Lapseen kohdistunut väkivalta oli vuonna 29 syynä 32 tapauksessa lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 asukasta Lukumäärä Kuvio 25. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet)

20 2 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt väkivaltarikokset/ 1 asukasta 4,5 4 3,5 3 2,5 Lukumäärä ,5 1, Varsinais-Suomi Kuvio 26. Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen väkivaltarikosten määrä oli noussut vuodesta 27 ssa, ssa ja ssa. ssa ja ssa päihteiden vaikutuksen alaisena tehtiin väkivaltarikoksia vähemmän kuin muissa vertailukaupungeissa. Huumausainerikosten määrä oli ssa vuonna 28 vähäisempää kuin Varsinais- Suomessa. Kuitenkin päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt väkivaltarikokset ovat kasvaneet Varsinais- Suomessa vuodesta 27 lähes 2 tapauksella. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/ 1 asukasta V-Suom i Lukumäärä Kuvio 27. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat ssa nousseet vuonna 28. Vuonna 28 rattijuopumustapauksia oli 5,2 % / 1 asukasta. ssa ja ssa rattijuopumustapaukset olivat nousseet vuodesta 27. Muissa vertailukaupungeissa rattijuopumusten määrä oli laskenut miltei prosenttiyksikön. ssa rattijuopumusten määrä oli vuonna 28 samaa luokkaa kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa huomioiden kuitenkin että jälkimmäisissä oli tapahtunut laskua ja ssa kasvua.

21 21 4. SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN KUVAUS Väestön hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä. Suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo ovat kohentuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaisten elinajan odote kasvaa, ja lisääntyneet elinvuodet ovat yleensä terveitä elinvuosia. Väestön hyvinvointi on parantunut, mutta samalla hyvinvointierot ovat kasvaneet. Seuraavassa tarkastellaan väestön hyvinvointia ikäryhmittäin. Hyvinvointikertomuksessa ei ole käsitelty erikseen erityisryhmien tai erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointia ja terveydentilaa. Myöskään naisten ja miesten välisiä eroja mm. terveyskäyttäytymisessä ei ole kuvattu KOKO VÄESTÖ laisten terveys on monien mittareiden mukaan parempi kuin koko maassa keskimäärin. Sydän- ja verisuonisairauksien määrä on laskenut koko maahan verrattuna. Sen sijaan n seudulla suurimmat kansanterveysriskit liittyvät terveyttä vaarantaviin elintapoihin, alkoholin liikakäyttöön, tupakointiin, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin sekä liikunnan puutteeseen. Indikaattori Varsinais- Suomi 28 Kansantauti-indeksi 88,6 88,5 86,7 1 Sairastavuus-indeksi 97,6 96,2 95, Diabetes 94,4 94,8 92, Nivelreuma 113,3 112,6 12, Astma 73,6 75,3 84, Verenpainetauti 1,1 99,4 87, Sepelvaltimotauti 75,5 75,5 7,7 1 Kuolleisuus- indeksi 99,3 95,8 97,3 1 Taulukko 5. Kansantauti vakioitu n väestö (lähde KELA) 28 ssa sairastavuusindeksi on ollut hieman korkeampi kuin Varsinais-Suomessa. Tyypin II diabeteksen esiintyvyys on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Huolestuttavaa on ylipainoisuuden ja keskivartalolihavuuden lisääntyminen. Lihavuudesta johtuvat seurannaissairaudet ovat yksi suurimmista kansanterveysongelmista tulevina vuosikymmeninä. n terveyskeskuksessa on tehty laaja-alaista pitkänaikavälin seurantaa väestön terveydentilasta. laisista miltei joka neljäs (24 %) on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin, eli henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa ja ssa osuus oli suurempi kuin ssa. laisten päihteiden käytöstä on valtakunnallista tilastotietoa vain alkoholijuomien myynnistä, joka oli 8,3 litraa asukasta kohti 1 prosenttista alkoholia vuonna 28. Kulutus on lähtenyt lievään laskuun ssa ja koko maassa LAPSET JA NUORET Vuonna 29 ssa valmistui n kaupungin lastensuojelusuunnitelma , jota täydennetään vuonna 21 kattamaan myös lasten hyvinvoinnin suunnitelma. Neuvola, päivähoito ja koulu ovat avainasemassa yksittäisten riskitekijöiden tunnistamisessa. n terveyskeskuksessa on kerätty järjestelmällisesti tietoa lasten ja nuorten terveydestä. Tietoja ei voida kuitenkaan hyödyntää kuin yksilötasolla. Kouluterveyskyselyssä on tutkittu lasten ja nuorten omia mielipiteitä koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista.

22 22 Lasten ja nuorten terveys n terveyskeskuksen keräämien tulosten mukaan leikki-ikäisten lasten ylipaino on noussut tasaisesti ja vastaavasti leikki-ikäisten lasten alipainoisuus on vähentynyt. Normaalipainoisten lasten osuus on pysynyt suhteellisen vakiona. Kouluikäisten kohdalla (n= ) hieman yli viidellä prosentilla on vakava ylipaino (4 % normikäyrän yläpuolella). Kansantauteja silmällä pitäen tämä ryhmä on erityisessä riskissä sairastua Tyypin 2 diabetekseen ja muihin vakaviin kansanterveydellisiin ongelmiin. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä saa ssa alle 15- vuotiasta,4 % (44 lasta). Terveyspalvelut tuottavat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kaikille salolaisille lapsiperheille. Vuonna 29 on syntyi 555 lasta. Vuonna 29 ssa oli neuvolaikäisiä lapsia 42. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä oli vuonna 29 yhteensä hieman yli 9 oppilasta/opiskelijaa. ssa toteutuvat laatusuositusten mukaiset terveystarkastukset ja laaja-alaiset terveystarkastukset. Niiden salolaisten koululaisten %-osuus, joiden paino oli vähintään 4 % normikäyrän yläpuolella. Punnittujen kokonaismäärä: , 6, 4, 2,, Kuvio 28. Koululaiset, joiden paino 4 % yli normaalipainon. (lähde nterveyskeskus) ssa varhaiskasvatuksen osasto tuotti päivähoitoa päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoidossa, lisäksi varhaiskasvatuksen osasto tuotti esiopetusta ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Päivähoidon kysyntä oli syksyn aikana vähäisempää kuin keväällä. Päiväkodeissa palveluita käytti vuoden aikana 2662 lasta. Ryhmäperhepäivähoidon palveluja käytti vuoden 29 aikana 228 lasta. Perhepäivähoidossa oli vuoden aikana 689 lasta. Esiopetukseen osallistui noin 55 lasta. Varhaiskasvatuksessa on työstetty uutta n kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Yhtenä kehittämisen painopisteenä on ollut lapsen hyvä siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen. Varhaiskasvatus osallistuu Kohti kumppanuutta -hankkeeseen, minkä yhtenä tavoitteena on eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen lapsen ja perheen parhaaksi. Tämä sisältää yhteistyön kehittämisen niin neuvolan, lastensuojelun, perusopetuksen kuin oppilashuollon kanssa. Varhaiskasvatus on mukana n kulttuurikasvatuksen ohjelmassa (POLKU- hanke, Opetusministeriön rahoitus ) vuotiaille lapsille tarjotaan tasaarvoiset mahdollisuudet erilaisiin kulttuuritapahtumiin sekä toteuttaa omia luovia kykyjään yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa. n päiväkodeissa puhutaan 24 eri kieltä ja n päiväkotien lapsista 7 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Syksyllä 29 aloitettiin suomi toisena kielenä opetus päiväkodeissa. Varhaiskasvatukseen on perustettu monikulttuurisuustyöryhmä. Lisäksi järjestetään ohjattua leikkipuistotoimintaa sekä avoimen päiväkodin palveluja osana sosiaalityötä.

23 23 Kouluterveyskyselyn 29 mukaan n yläluokkalaisten terveyttä kuvaavissa tuloksissa ei ollut nähtävissä huomattavia muutoksia edelliseen kyselyvuoteen nähden (Kuvio 29). Päänsärky ja viikoittaiset niska- tai hartiakivut ovat yleistyneet vuodesta 23 lähtien. Tytöt kokivat terveydentilansa poikia yleisimmin keskinkertaisemmaksi tai huonoksi. Pojilla oli ylipainoa yleisemmin kuin tytöillä. Tytöillä puolestaan oli niska- tai hartiakipuja sekä päänsärkyä viikoittain yleisemmin kuin pojilla. Peruskouluikäisistä nuorista 14 % ilmoitti kärsivänsä keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta. Tytöillä keskivaikea tai vaikea masennus oli yleisempää kuin pojilla. Lukiolaisista keskivaikeasta tai vaikeaa masennusta kärsi 8 %. Määrä on laskenut vuoteen 27 verrattuna. n seudun ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsi 12 % ja maakunnassa vastaavasti 1 %. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska-tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 21 (n=938) 23 (n=114) 25 (n=193) 27 (n=165) 29 (n=114) Varsinais-Suomi,29 (n=8865) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Kuvio 29. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna 29. Elinolot Vuonna 29 lastensuojeluilmoituksia tehtiin ssa 788, huostaanottoja 22 ja kiireellisiä sijoituksia 28. Lastensuojeluilmoituksia tuli poliisilta 179, koululta 77, neuvolasta 37, terveydenhuollosta 75, sosiaalipäivystyksen kautta 86, naapurilta 4, omaisilta 25, perheneuvolalta 11, päivähoidolta 21, sekä aluetoimistojen kautta 8. Perhetyön piirissä (ostettu että itse tuotettu perhetyö) oli 18 lasta. Lastensuojeluilmoituksen syitä oli mm. huoli lapsesta 178, lapsen päihteiden käyttö 79, vanhemman päihteiden käyttö 11, koulunkäyntivaikeudet 23, vanhemman mielenterveysongelmat 24, lapseen kohdistunut väkivalta 32, vaikeudet kotona 2, vanhemmuuteen liittyvät ongelmat, rikos 9.

24 24 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen - 17 vuotiaiden määrä vastaavanikäisistä on hieman laskenut vuodesta 27 lähtien. Tilanne on samansuuntainen kaikissa vertailukaupungeissa. Varsinais- Suomessa ja koko maassa on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4, Lukumäärä Kuvio 3. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Avohuollon tukitoimenpiteitä ovat lapsiperheille suunnatut tukitoimet. Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi taloudellinen tuki, päivähoidon, tukihenkilön tai -perheen järjestäminen. Lastensuojelun tehtävänä on ensisijaisesti tukea asiakasperhettä avohuollon tukitoimen avulla. Vuonna 28 avohuollon tukitoimien piirissä oli vähemmän alle 17- vuotiaita kuin vuonna 27. ssa avohuollon tukitoimien piirissä oli - 17 vuotiaista 4,1 % vastaavanikäisistä vuonna 28. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä - 17-v. vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lukumäärä Kuvio 31. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) Kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä oli ssa vähän. Vuonna 28 kodinhoitoapua voitiin tarjota lapsiperheille muutamassa kunnassa. Tämä muuttaa tilastollisesti lukuja nykyisen n kohdalla vuosina 27 ja 28. Ehkäisevään perhetyöhön saatiin alkaen määräaikainen testamenttivaroin palkattu perhetyöntekijä. Asiakasperheitä perhetyöntekijällä oli 25 neljän kuukauden aikana. Tavoitteena on tukea perhettä arjen jaksamisessa silloin kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lapsiperheillä on ollut mahdollisuus käyttää myös palveluseteleitä. Perheet ohjautuvat avun piiriin pääosin neuvoloiden kautta. Kasteohjelmaan liittyvän paikallisen Remontti-hankkeen projektityöntekijän tavoitteena on kehittää perhelähtöistä työtä. Toiminta alkoi myös elokuussa 29 ja hankkeen piirissä on ollut 13 perhettä.

25 25 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita, % lapsiperheitä 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Lukumäärä Kuvio 32. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet) n kasvatus- ja perheneuvolassa asioi 66 asiakasta vuonna 29. Suurin asiakasryhmä oli 7-15 vuotiaat. Käyntimäärät jakautuivat seuraavasti: 7-15 vuotiaat 1, alle kouluikäisiä - 6 vuotiaita oli 7 ja vuotiaita neljä. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaitten määrä on laskenut selkeästi vuodesta 28. Tämä kertonee perheiden hoitoaikojen pidentymisestä. Kaikista perheneuvolakäynneistä perheiden- ja lasten hoitokäyntejä oli ensimmäisen kerran vuonna 29 enemmän kuin tutkimuskäyntejä. Painopiste on siirtynyt entistä enemmän hoidolliseen ja psykoterapeuttisempaan suuntaan. Tulosyinä perhe- ja kasvatusongelmat ovat nousseet keskeisiksi, joka kertoo vanhempien tarpeesta saada apua ja keinoja omaan vanhemmuuteensa. Kasvatus- ja perheneuvolassa on edelleen tehty kouluvalmiussekä oppimisvaikeustutkimuksia niille lapsille, joiden kaupunginosassa/ koulussa ei ole koulupsykologin palveluita (yhden psykologin työpanos 5 %). Lapsiperheiden akuutin avun tarve on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kiireellistä apua sai 38 lapsiperhettä, jossa etusijalla olivat pikkulapsiperheet. Seutukunnallisesti lapsiperheille suunnattua kiireellistä apua ei ole saatavissa muilta tahoilta ja perheneuvola on vastannut tähän tarpeeseen Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/ 1alle 18- vuotiasta Lukumäärä Kuvio 33. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18-vuotiasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. (lähde Sotkanet)

26 26 Nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevat elinolot (ydinperheiden osuus, nuorten ja vanhempien välinen keskusteluyhteys) ovat kouluterveyskyselyn mukaan kohentuneet jonkin verran. Huolestuttavaa on nuoren kokema fyysisenuhan lisääntyminen sekä peruskouluikäisten että lukioikäisten kohdalla. ssa peruskoululaisista fyysistä uhkaa on kokenut 21 % viimeisen vuoden aikana. Fyysistä uhkaa oli kokenut 19 % n lukiolaisista. Ammattioppilaitoksessa opiskelevien kohdalla viimeisen vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 25 % (V-S, 24 %) kouluterveyskyselyyn osallistuneista. laisvanhemmat tiesivät nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan hieman keskimääräistä paremmin. Ainakin toinen vanhemmista oli ollut kuluneen vuoden aikana työttömänä 29 prosentilla lukiolaisista ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet % Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=938) 23 (n=114) 25 (n=193) 27 (n=165) 29 (n=114) Varsinais-Suomi,29 (n=8865) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Kuvio 34. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna 29. Terveystottumukset ja harrastukset Yläkouluikäisten nuorten terveystottumukset ovat joiltakin osin paremmat kuin 2-luvun alussa. Nuoret liikkuvat enemmän, tupakoivat vähemmän, harjasivat hampaansa suositusten mukaan aiempaa yleisemmin. Oppilaat jättivät koululounaan aterianosia syömättä aiempaa yleisemmin, mutta söivät epäterveellisiä välipaloja kouluaikaan entistä harvemmin. Laittomien huumeiden kokeilut sen sijaan yleistyivät hieman edellisestä kyselyvuodesta ja olivat nyt hieman yleisempiä kuin maakunnassa keskimäärin. Laittomia huumeita oli kokeillut 8 prosenttia yläluokkalaisista. Tuoreimman kouluterveyskyselyn (29) tulosten mukaan yläkouluikäisistä tupakoi 14 % päivittäin ja lukiolaisista 13 %, luku on noussut tasaisesti vuodesta 25 lähtien. n seudun ammattiopiston opiskelijat osallistuivat ensimmäistä kertaa kouluterveyskyselytutkimukseen vuonna 29. Tupakointi oli yleisempää salolaisilla ammattiin opiskelevilla nuorilla kuin Varsinais- Suomessa. Opiskelijoista tupakoi

27 27 päivittäin 41 %. KASTE- ohjelman yhtenä tavoitteena on nuorten tupakoinnin väheneminen 5 % nykyisestä. Alla oleviin kuvioihin on kerätty tiedot kouluterveystutkimuksen kolmelta tutkimusvuodelta Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Kuvio 35. n peruskoulut % osuudet tupakointi ja vastaavat luvut lukiolaisilla. Peruskouluikäisistä joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa 18 % nuorista. Varsinais- Suomessa nuorten humalahakuinen juominen on laskenut %:iin (25 29). Lukiolaisista 3 % ilmoittaa olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Vastaava luku vuonna 25 oli 19 %. n ammattioppilaitoksessa opiskelevista joi itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa 45 % (Varsinais-Suomi 43 %). Tyttöjen kohdalla humalahakuisuus oli yleisempää kuin poikien kohdalla. n peruskoulut %-osuudet Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 25 n lukiot %-osuudet Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Kuvio 36. n peruskoulut % osuudet humalajuomisessa sekä lukiolaiset Peruskouluikäisistä harjasi hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä 59 %. Lukiolaisista hampaiden puhtaudesta huolehti päivittäin suositusten mukaan noin puolet. Erityisesti pojilla on edelleen tehostamisen varaa hampaiden harjauksessa. Ammattioppilaitoksessa opiskelevilla on myös tehostamista hampaiden harjauksessa, 7 % ilmoitti harjaavansa hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä. Ksylitolin käyttöön liittyen suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja opetustoimi käynnistivät yhteisen suun terveyskampanjan, joka tukee lasten hampaiden terveyttä kattavasti ja ulottaa terveysneuvonnan koteihin saakka. Ksylitolin oikeanlainen käyttö hampaiden kriittisissä puhkeamisvaiheissa (esikoululaiset ja 3- ja 4.luokkalaiset) on tehokasta ja vaikuttavaa reikiintymisen ennalta ehkäisyä.