SALON HYVINVOINTITILINPITO Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

Transkriptio

1 1(5) SALON HYVINVOINTITILINPITO 1 n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

2 (5) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3. SALON KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE JA KOULUTUSTASO TYÖ- JA TOIMEENTULO ELINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS.... SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN KUVAUS LAPSET JA NUORET TYÖIKÄISTEN JA VANHUSTEN HYVINVOINTI YHTEENVETO...39 LIITTEET... n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

3 3(5) 1. JOHDANTO ssa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkien toimialojen tehtävänä ja yhteistyönä. Terveyden edistämisen rakenteita ja käytäntöjä on kehitetty aktiivisesti kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeenkin. Kunnan johtoryhmä on ohjannut terveyden edistämistä ja sopinut yhteisesti työhön osoitettavista voimavaroista. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä, ja eri asiantuntijat vastaavat suunnitelman toteutumisesta omilla aloillaan. n kaupungin uuden organisaation ja strategiasuunnittelun tuloksena toimintaa ohjaavat tasapainotetut BSC- tuloskortit. n kaupungin tuloskorteissa eri toimialueet ovat nostaneet esille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman. Sosiaali- ja terveystoimen tuloskorteissa painotetaan ennalta ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitystä yhtenä tärkeimmistä painopistealueista. Hyvinvointistrategiaa ei ole erikseen kirjoitettu, mutta se on sisällytetty n kaupungin strategiaan ja kaupungin perustehtävänä on peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että ssa on hyvä elää, asua ja yrittää. Syksyllä 1 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma myönsi n kaupungille Terve Kunta -palkinnon osoituksena toiminnan pitkäjänteisyydestä, rakenteista, johtamisjärjestelmästä sekä aktiivisesta kehittämisotteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut pitkäjänteistä kehittämistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on pyritty jalkauttamaan tukevasti niin rakenteisiin kuin arjessa tapahtuvaan työhön. Yksilön terveyskäyttäytymiseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi toiminnat, joiden avulla pyritään muuttamaan olosuhteita, hyvinvointia ja terveyttä edistäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös strateginen kysymys, jonka tavoitteena voi olla terveyserojen kaventaminen. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä väestöryhmien terveyserojen kaventaminen on myös n kaupungissa yksi toiminnallisista tavoitteista. Tähän tavoitteeseen pyritään tukemalla terveellisiä elämäntapoja ja tehostamalla varhaista puuttumista ja yhteistyötä sekä luomalla edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle. Terveyden edistäminen näkyy ssa esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, päihdehuollossa ja maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa. on rakentanut pitkäjänteisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa ja raportoinut siitä säännöllisesti. Terveysnäkökohtien tunnistamiseksi ssa on käytetty IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) -menettelyä päätöksenteon valmistelussa. Syksyllä 1 esittelijöitä ja valmistelijoita koulutettiin menetelmän käytössä. Kaikissa lautakunnissa tiedotettiin uudesta toimintatavasta lautakuntapäätösten valmisteluissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkein toimialojen tehtävänä sekä yhteistyönä eri hallintokuntien välillä. Kunnan ylimmälle johdolle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Hyvinvointitilinpito laaditaan vuosittain ja se toimii väestön hyvinvoinnin seurannan välineenä. Tilinpitoon on koottu keskeiset asiat. Tilannetta on vertailtu toisiinsa viimeisen tilastovuoden perusteella. Lisäksi tietoja on vertailtu n vertailukaupunkeihin (, ja ) sekä maakuntaan ja koko maan tilanteeseen. Vuoden 1 lopussa hyväksyttiin myös uusi terveydenhuoltolaki, joka astuu voimaan Tuleva laki velvoittaa kuntia seuraamaan väestön hyvinvointia sekä raportoimaan siitä säännöllisesti. Ohessa on kerätty terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä otteita terveydenhuoltolaista. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

4 (5). SALON KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET n kaupungin visiossa salolaisten hyvinvointi on nostettu keskeiseen asemaan. on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisten ja ympäristön parhaaksi. n kaupungin arvoiksi on asetettu rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Valtuustokauden strategiset menestystekijät 1. Hyvin toimivat peruspalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen edistäminen Kasvun, oppimisen ja laadukkaan elämän mahdollistaminen Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpito. Monipuolinen elinkeinoelämä ja hyvä työllisyys 3. Johtaminen, henkilöstö, strateginen päätöksenteko ja kuntauudistuksen hallittu toteutus. Tasapainoinen talous Kaupungissa on myös käynnistetty laajamittainen prosessityö. Ydinprosessit on nimetty, avainprosessit samoin ja työprosesseja kuvataan vielä kevään 11 aikana. Prosessien läpikäynnillä pyritään saamaan kokonaiskuva kaupungin palvelutoiminnasta, myös jatkokehittämisen pohjaksi. Kevään 11 aloitetaan työprosessien itsearvioinnit. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

5 5(5) 3. SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 3.1 VÄESTÖRAKENNE JA KOULUTUSTASO n kaupungin väestömäärä kasvoi edelleen vuonna 1. Vuoden 9 lopulla n väestöstä pikkulapsia oli 7,5 % ja vastaavasti peruskouluikäisiä ja nuoria vajaat %. Työikäisiä runsaat 53 % ja 65-8 vuotiaita noin 17,5 % väestöstä. IKÄRYHMÄ YLI 75- YHTEENSÄ VUOSI Taulukko.1 Väestöennuste tilastokeskus (lähde Tilastokeskus 9) Kunnan nettomuutto / 1 asukasta vuosina V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio. Kunnan nettomuutto/ 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

6 6(5) Kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin n seutukunnassa 9 Ikä SeutuNet Vuoden 1 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilasto Henkilöä Kuvio 3. Kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin n seutukunnassa vuonna 9 ssa nettomuutto vuonna 9 oli henkilöä. Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois (Sotkanet). Nettomuutto on väheni vuodesta 8 yhteensä 3 henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin n seutukunnassa Somero mukaan lukien näkyy yllä olevassa kuviossa (Kuvio.). Vuonna 9 n seutukunnalta muuttivat aktiivisimmin muualle 15- vuotiaat ja vastaavasti 55- ikävuoden jälkeen muutetaan n seutukunnalle. Huoltosuhde V- Suomi 5,6 5,9 55,7 5,6 5,7 5,7 53,5 53,7 53,8 9,8 9,8 5,1 V- Suomi 5,6 5,8 51, 5,1 5,3 5,6 Kuvio. Huoltosuhde n seudulla (lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

7 7(5) Huoltosuhde on n kaupungissa korkeampi kuin vertailukaupungeissa tai koko maassa keskimäärin. Huoltosuhde on noussut n seudulla vuosina 7-9 nopeammin kuin koko maakunnassa. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 -vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Väestöennusteen toteutuessa ssa huoltosuhde kasvaa ja vastaavasti huoltokyky heikkenee. Ennusteen mukaan huoltosuhde tulee olemaan 66 vuonna 15. Pienten lasten suhteellinen osuus on pysynyt lähes ennallaan ja on samaa luokkaa kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 1 on syntyi 63 lasta. ssa oli vuonna 1 alle kuusivuotiaita lapsia yhteensä 31. Ikäjakauma -6 vuotiaat, % Lukumäärä V- Suomi Kuvio 5. Pienten lasten osuus väestöstä ssa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Ikäjakauma 7-15 vuotiaat, % 11 1,8 1,6 1, 1, 1 9,8 9,6 9, 9, Lukumäärä V- Suomi Kuvio vuotiaiden % osuus väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Peruskouluikäisten lasten osuus väestöstä on pysynyt lähes samana vuodesta 7. Peruskouluikäisten osuus väestöstä oli 1, % ja vastaavasti koko maassa 1,1 %. Kaikissa vertailukaupungeissa peruskouluikäisten osuus väestöstä on vähentynyt. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

8 8(5) Ikäjakauma 16- vuotiaat, % Lukumäärä V- Suomi Kuvio 7. Nuorten osuus väestöstä ssa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Nuorten määrä on hiukan laskenut ssa vuodesta 7 verrattuna Varsinais- Suomen ja koko maan tilanteeseen. Nuorten määrä on runsaan prosenttiyksikön alhaisempi ssa. Vuonna 9 nuoria oli 9, % ja koko maassa vastaava luku oli 11 %. Muuttoliike tässä ikäluokassa muille paikkakunnille oli aktiivisinta. Ikäjakauma 5-6 vuotiaat, % 5,5 5 53, , Lukumäärä , V- Suomi Kuvio vuotiaat % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) ssa työikäisen väestön osuus oli 53,6 % (938) vuonna 9 koko asukasmäärästä. Varsinais- Suomessa työikäisten määrä oli 5 % koko väestöstä. Ikäjakauma 65-7 vuotiaat, % Lukumäärä V- Suomi Kuvio vuotiaat, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

9 9(5) n väestöstä lähes kymmenen prosenttia on 65-7 vuotiaita. Vertailukohteena olevien kaupunkien osalta tilanne on samansuuntainen. Seinäjoella vuotiaiden osuus väestöstä on 8 % ja ssa vastaavasti 9,8 %. 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä V- Suomi Kuvio vuotta täyttäneet, % väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Lukumäärä V- Suomi ssa 75 vuotiaita väestöstä on 9, % (5 vanhusta). Kaikissa vertailukaupungeissa 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. ssa yli 75 -vuotiaiden osuus on koko maan keskiarvoa yli prosenttiyksikön korkeampi. Perherakenne Lapsiperheet, % perheistä Lukumäärä V- Suomi Kuvio11. Lapsiperheet, % perheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa. ( lähde Sotkanet) Lapsiperheiden osuus perheistä on ssa keskimäärin pienempi kuin koko maassa. Kuitenkin lapsiperheiden osuus on vuonna 9 noussut suhteessa aikaisempiin vuosiin ja verrattuna vertailukaupunkeihin. Vuonna 9 lapsiperheiden määrä oli 667 (vuonna 8, 616). n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

10 1(5) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kuvio 1. Yksinhuoltajaperheiden osuus ssa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Lukumäärä V- Suomi Yksinhuoltajaperheiden määrä on lisääntynyt ssa viimeisten kolmen vuoden aikana. ssa oli yksinhuoltajaperheitä vähemmän koko maahan ja Varsinais- Suomeen verrattuna. Ainoastaan Seinäjoella oli yksinhuoltajia vähemmän kuin ssa. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/1 asukasta Lukumäärä Kuvio 13. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä/ 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) on monikulttuurinen kaupunki ja ssa asuu yli 5 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajien osuus salolaisista on noin %. Lukumäärät ovat kasvaneet vuosittain sekä ssa että koko maassa. Vertailtaessa muihin kaupunkeihin on muuttavien osuus on merkittävästi suurempi. n kaupungissa toteutettiin vuonna 1 Mosaiikki- hanketta, jonka tehtävänä oli tukea maahanmuuttajien osallistumista ja integroitumista yhteiskuntaan kehittämällä heidän kotouttamista sekä työllistymistä. Hankkeen tavoitteena oli sosiaalisen eheyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Vuonna 1 vertaisryhmiä on toiminut ja Suomen Pakolaisavun kouluttamia vertaisohjaajia on tällä hetkellä ssa 9 henkilöä. Tukihenkilöitä on Mosaiikki-hankkeen ylläpitämässä rekisterissä 16 (suomi, somalia, espanja, thaimaa, bulgaria, venäjä, kiina, unkari). Mosaiikkihankkeen toiminta-aikana neuvontapisteessä oli 85 asiakaskäyntiä ja 51 asiointikäyntiä, joista vuoden 1 aikana toteutui 31 asiointikäyntiä. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

11 11(5) Koulutustaso Keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on noussut ssa tasaisesti, mutta on edelleen koko maata ja Varsinais- Suomea alhaisempi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain n seutukunnassa 9 36,1 Varsinais-Suomi 35,5 31, n seutukunta 3, Somero,5 1 3 SeutuNet Vuoden 1 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Koulutus Osuus 5-6-vuotiaista (%) Kuvio 1. Korkea- asteen tutkinnon suorittaneet, osuus 5-6- vuotiaista (lähde Tilastokeskus) SOTKANET- tietokannan mukaan ssa 15 vuotta täyttäneistä oli saanut korkea-asteen koulutuksen 3, % (1698). Korkea- asteen koulutettuja oli ainoastaan vähemmän ssa vertailukohteina olevista kaupungeista. Varsinais- Suomessa korkea- asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä oli 7,3 % (9). Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Lukumäärä V- Suomi Kuvio 15. Korkea-asteen koulutus, % 15 vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Keskiasteen koulutuksen saaneita 15- vuotta täyttäneiden osuus on lisääntynyt vuonna 9. Vuonna 9 ssa keskiasteen koulutuksen saaneita oli 37,7 % (179), ssa 38, %, ssa 1,8 %, Seinäjoella 1,3 % ja koko maassa 38,9 %. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

12 1(5) Keskiasteen koulutuksen saaneet,% 15 vuotta täyttäneistä Lukumäärä Kuvio 16. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) 15 Nettomuutto henkilöä Nettomuutto koulutusasteittain n seutukunnassa vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto SeutuNet Vuoden 9 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Kuvio 17. Nettomuutto koulutusasteittain n seutukunnassa , 15 vuotta täyttänyt väestö (lähde Tilastokeskus) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

13 13(5) 3.. TYÖ- JA TOIMEENTULO ssa työllisyystilanne oli edelleen vuonna 1 heikohko. kuuluu äkilliseen rakennemuutosalueeseen. Työttömien määrä väheni kaikissa Varsinais- Suomen seutukunnissa. Työttömyysaste oli kuitenkin korkein n seutukunnassa (11,1 %) sekä Turun kaupungissa (13,3 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (6,5 %) sekä Sauvossa (,5 %). Työttömyysaste oli yli 1 % viidessä alueen 8 kunnasta kun vuosi sitten vastaavia kuntia oli seitsemän. Vuoden 1 lopussa ssa oli 997 työtöntä työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja 18. Alle 5 -vuotiaita oli työttömänä lähes henkilöä ja vastaavasti yli 5 -vuotiaita oli työttömänä 131. Yli vuoden työttömänä olleita oli 656. Työttömyysaste n seutukunnassa Vuosi % 1 8,5 8,3 3 8, 7,7 5 6,9 6 6,6 7 6,3 8 6,7 9 11,3 1 1 Kuvio 18. Työttömyysaste n seutukunnassa joulukuu/ 1 1 Työttömien määrät alle 5-v. yli 5-v. Pitkäaikaistyött. Kuvio 19. Työttömien määrät 1-1 (lähde Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) alle 5-v yli 5-v Pitkäaikaistyött Taulukko. Työttömien määrät vuosina 1-1 lukuina. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

14 1(5) Työllisyysaste kunnittain n seutukunnassa 9* Somero 69,1 Varsinais-Suomi 68,7 n seutukunta 68,3 68,1 67, *ennakkotieto SeutuNet Vuoden 1 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto vuotiaiden työllisten osuus (%) samanikäisestä väestöstä Kuvio. Työllisyysaste kunnittain n seutukunnassa vuonna 9 (lähde Tilastokeskus) ssa työttömiä työvoimasta oli 1,6 % vuonna 9. Verrattuna aikaisempiin vuosiin työttömien määrä on noussut huomattavasti lähes % vuodesta 7. Vuonna 9 työttömien määrä SOTKANET tietokannan mukaan oli 833 henkilöä. Työttömien määrä työväestöstä oli noussut kaikissa vertailukaupungeissa, mutta suhteellisesti eniten ssa. Työttömät, % työvoimasta Lukumäärä V-suomi Kuvio 1. Työttömät % työvoimasta, taulukossa absoluuttinen lukumäärä (lähde Sotkanet) n seudulla nuorisotyöttömien määrä on noussut vuodesta 9 lähtien. Vuonna 9 nuorisotyöttömiä oli 1,3 % (386 henkilöä), 18- -vuotiaasta työvoimasta. Suuntaus on ollut vastaavanlainen kaikissa vertailukaupungeissa. n osalta nuorisotyöttömien osuus nousi runsaalla puolella muihin vertailukaupunkeihin nähden. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

15 15(5) Nuorisotyöttömät, % 18-- vuotiaasta työvoimasta Lukumäärä V- Suomi Kuvio. Nuorisotyöttömät, % 18- -vuotiaasta työvoimasta absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 9 pitkäaikaistyöttömien osuus oli alhaisempi kuin vuonna 8 ja 7. Osuus on alhaisempi kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Kuvio 3. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Lukumäärä V- Suomi ssa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli keskimäärin 58,6 vuotta. Alla olevasta taulukosta käy ilmi eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat syyt. Vuonna 9 nuorten työikäisten kohdalla prosentti vastaavanikäisistä jäi eläkkeelle mielenterveyden ongelmien takia. Luku on korkeampi kuin Varsinais- Suomessa tai koko maassa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat myös eläkkeelle jäämisen syynä useammin kuin koko maassa tai maakunnassa. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

16 16(5) ELÄÄKKEELLE SIIRTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Indikaattori Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16- -vuotiaat, % vastaavanikäisistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 5-6-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelintensekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-6 vuotiaista Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-6 vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-6 vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat 5-6-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Varsinais- Suomi 9 Koko maa 9 57,7 58,1 58,6 58,7 58,6,7,8 1,,7,8 3, 3, 3, 3,7 3,9,1,1, 1,9 1,8,5,5,5,,5 7,6 7,6 7,6 7, 7,6 8,8 8,7 8,7 8,7 8,9 Taulukko 3. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät ( lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

17 17(5) Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut ssa vuodesta 7 lähtien. Vuonna 9 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 18. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on ssa alhaisempaa kuin koko maassa ja Varsinais- Suomessa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneet lapisperheet, lapsiperheistä Lukumäärä V- Suomi Kuvio. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Toimeentulotukea saaneet 18--vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lukumäärä Kuvio 5. Toimeentulotukea saaneet 18- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 5-6- vuotiaat,5 1,5 1,5 Lukumäärä Kuvio 6. Toimeentuloa pitkäaikaisesti saaneet 5-6 -vuotiaat, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

18 18(5) Toimeentulotukea saaneiden 5-6 -vuotiaiden osuus ssa on noussut vuodesta 8 lähtien. Määrä on kuitenkin alhaisempi kuin koko maassa ja Varsinais- Suomessa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneet 5-6 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio 7. Toimeentulotukea saaneet 5-6 -vuotiaat ssa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Toimeentulotukea saaneet 65-v. täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,8 1,6 1, 1, 1,8,6,, V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio 8. Toimeentulotukea saaneet 65 -vuotta täyttäneet, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut ssa. Osuus on kuitenkin alhaisempi kuin koko maassa ja Varsinais- Suomessa. Vuonna 1 aikuissosiaalityön piirissä tehtiin toimeentulotukipäätöksiä yhteensä 99 vuoden aikana. Uusia asiakkuuksia aikuissosiaalityössä oli vuonna 1 yhteensä 793. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista V- Suomi Lukumäärä Kuvio 9. Toimeentulotukea saaneiden osuus ssa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

19 19(5) 3.3 ELINYMPÄRISTÖ Asunto- olosuhteet ssa ahtaasti asuvien määrä oli vuonna 9, 8, % (189 asuntokuntaa). Vertailukaupungeissa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli on verrattuna vähemmän. ssa tilanne on parantunut seurantavuosien aikana. Asuntokuntaan kuuluvat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on vähentynyt ssa. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Lukunmäärä V- Suomi Kuvio 3. Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet) Asunnottomat yksinäiset/ 1 asukasta 1,6 1, 1, 1,8,6,, Lukumäärä Kuvio 31. Asunnottomat yksinäiset/ 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Vuonna 8 asunnottomien yksinäisten määrä ssa oli,7 %. Vuoden 9 tietoja ei ole saatavilla. Asunnottomien yksinäisten määrä on laskenut Varsinais- Suomessa, mutta noussut koko maassa. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

20 (5) 3.. TURVALLISUUS Rikokset Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on laskenut vuoden 9 aikana ja on alhaisempi kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Tilastollisesti kaikissa vertailukohteena olevissa kaupungeissa henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on vähentynyt. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Lukumäärä Kuvio 3. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, taulukossa absoluuttiset lukumäärät ( lähde Sotkanet) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset/ 1 asukasta Lukumäärä V- Suomi Kuvio 33. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat ssa hieman laskeneet. Vastaavasti huumausainerikosten kohdalla on tapahtunut huomattavaa kasvamista. Vuoden 9 nousu on lähes % (vuonna 8,,9 % ja vuonna 9,,6 %) verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tilanne on kehittynyt huumausainerikosten kohdalla yhtä huolestuttavaan suuntaan kaikilla vertailualueilla. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

21 1(5) Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset/ 1 asukasta 5,5 3,5 3,5 1,5 1,5 V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio 3. Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset/ 1 asukasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet). SALON VÄESTÖN HYVINVOINNIN KUVAUS Suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo ovat kohentuneet viime vuosina. Kuitenkin väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuria. Sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet ennallaan. Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen syyt ovat yleensä alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa. Lapsiperheiden toimeentulo ei ole parantunut odotusten mukaisesti. Lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet ovat kasvaneet. Lihavuuden mukanaan tuomat kansantaudit ovat lisääntyneet. Alkoholin kulutus on kasvanut erityisesti naisten kohdalla ja yli 5 -vuotiailla. Työllisyystilanteen heikkeneminen aiheuttaa haasteita väestön terveyden ylläpitämiselle sekä terveyserojen vähentämiselle. INDIKAATTORI 8 9 Varsinais- Suomi 9 Kansantauti-indeksi 88,5 88,6 83,7 1 Sairastavuus-indeksi 96, 95,7 95,9 1 Kuolleisuus -indeksi 95,8 93,8 97,5 1 Diabetes 9,8 95, 9,3 1 Nivelreuma 11,6 113, 1,3 1 Astma 75,3 76, 83,7 1 Verenpainetauti 99, 98,8 87,1 1 Sepelvaltimotauti 75,5 75,5 7,1 1 Taulukko. Kansantaudit vakioitu n väestö (lähde KELA, terveyspuntari) ssa sairastavuus- indeksi on samaa luokkaa kuin Varsinais- Suomessa. Diabeteksen esiintyvyys on noussut edelleen vuodesta 8. Huolestuttavaa on lihavuuden lisääntyminen. Tällä hetkellä valtakunnallisten tutkimusten mukaan työikäisistä miehistä lähes 7 prosenttia ja 5 prosenttia naisista on vähintään lievästi lihavia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on eniten lihavia aikuisia. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

22 (5).1. LAPSET JA NUORET Lasten ja nuorten terveys n terveyspalveluiden keräämien tilastojen mukaan leikki- ikäisten lasten pituus- painosuhde osoittaa edelleen lasten painon nousua. Normaalipainosten lasten osuus on vähentynyt vuoden 1 aikana lähes prosenttia ja vastaavasti alipainoisten leikki- ikäisten lasten määrä on lisääntynyt lähes prosentilla. Vastaavasti koululaisten pituus- painoprosentin seurannassa on havaittavissa samansuuntaista kehitystä kuin leikki- ikäisillä lapsilla. Alipainoisten koululaisten sekä ylipainoisten määrä on kasvanut. Vuoden 1 aikana terveyspalveluissa on keskitytty toukokuussa 9 annettuun valtioneuvoston asetuksen (N:o 38/9) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta toimeenpanoon. Tavoitteena on tehostaa terveyttä edistävää ja ehkäisevää työtä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Koululaisten ja opiskelijoiden kohdalla on keskitytty kouluterveyskyselyjen koulukohtaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. n seudun ammattioppilaitoksessa on Terveyden edistämisen määrärahoilla (Hyvän olon työkalupakki nuorille - hanke) pystytty tehostamaan nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita. Alle kouluikäisten lasten hyvinvointihanke liikuntatoimessa on toteutunut n alueella. Tavoitteena on mahdollistaa alle kouluikäisten lasten monipuolinen ja tasavertainen mahdollisuus liikkua terveytensä kannalta riittävästi riippumatta siitä missä päin uutta n kaupunkia he asuvat. Erityisesti hankkeen tarkoitus on lisätä yhteistyötä lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatusyksikön kanssa lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi liikunnan avulla. Hankkeen avulla on tarkoitus aktivoida ja motivoida perhepäivähoitajia liikuttamaan lapsia järjestämällä heille koulutuksia ja liikuntatuokioita. Päivähoidon henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua koulutuksiin, joissa syvennetään tietoja ja taitoja vähän liikkuvien ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten liikuttamiseen. Yhteistyössä neuvoloiden ja päivähoidon kanssa on perustettu motoriikkakerho. Motoriikkakerho on suunnattu alle kouluikäisille lapsille, jotka tarvitsevat tukea ja motivointia liikkumiseen. Lasten ja erityislasten ohjattujen liikuntatapahtumien käyntejä oli yhteensä 6. Nuorten kohdalla on kiinnitetty erityisesti huomiota nuorten miesten liikuntatottumuksiin ennen armeijaa. My Chance on Varsinais-Suomen liiton käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on parantaa kutsuntoihin osallistuvan ikäluokan fyysistä kuntoa. Ensisijaisena tavoitteena kehittää valmiuksia asepalveluksen suorittamiseen, mutta myös kannustaa liikunnalliseen elämätapaan. ssa käytännön toteutuksesta vastaa n kaupungin liikuntapalvelut yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Hankkeessa on mukana myös Liiku ry sekä puolustusvoimat. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa pääsääntöisesti maanantaisin. Ohjelmassa on monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja mm. kuntonyrkkeilyä, lenkkeilyä, kuntosalia, salibandya, uintia, kuntotestauksia jne. Ryhmään on otettu mukaan kaikki siihen haluavat. Riippumatta onko saanut vapautuksen palveluksesta, siviilipalvelus tms. Halikon ja Perniön lukiolaisia (. ja 3. lk) on koulutettu Nuoren Suomen Löydä liikunta kerho-ohjaajiksi. Koulutuksen jälkeen nuoret ovat ohjanneet Halikon, Perniön ja Särkisalon alueella alakouluikäisten liikuntakerhoja. Liikunnanohjaajat ovat heidän mentoreita, jotka tarvittaessa opastavat ja ohjaavat ryhmien ohjaamista. Projektissa on mukana myös opetuspalvelut. n kulttuuripalvelut järjestivät yhdessä sivistystoimialan kanssa yhteiseen POLKU- kulttuurikasvatuksen ohjelman. Ohjelmaan osallistui vuoden 1 aikana yhteensä 699 lasta (noin 6 % perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen lapsista). POLKU- ohjelma tähtää lasten ja nuorten itsestä, toisista ja ympäristöstä vastuunkannon asenteiden vahvistamiseen. POLKU ohjelma rakentuu viidestä teemasta. Minä - teeman kautta vahvistettiin lasten itsetuntoa. Samalla lisättiin kummitaiteilijoiden johdolla lasten itsensä valmistamia koulujen ja päiväkotien ympäristöä viihtyisämmäksi tekeviä teoksia. Me-teemassa lapset tuottivat yhdessä musiikkia ja n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

23 3(5) julkisia esityksiä. Tuttu-vieras-teema lisäsi lasten valmiuksia toimia monikulttuurisessa maailmassa ja ymmärtää erilaisuutta. Aika-teeman kautta tuotettiin eri sukupolvien kohtaamisia. Ympäristö-teema vahvisti lasten ja lähiympäristön suhdetta. Koko työskentely perustui siihen, että lapset itse ovat kulttuurivaikuttajia, aikuiset tarjoavat oppimiselle puitteet. Tätä kautta POLKU lisää lasten hyvinvointia osallisuuden, merkittävyyden tunteiden ja lasten itsensä tärkeäksi kokemien asioiden kautta. POLKU jatkaa toimintaansa kouluissa ja päiväkodeissa vuoden 11 ajan. Sen on tarkoitus olla yksi n säännöllisesti tuottama hyvinvointipalvelu vuonna 13. POLKU ohjelmaan osallistuivat kaikki sivistystoimen osastot. Hymykuopat -hanke on valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kolmannen sektorin osaamista tuottaa kunnalle hyvinvointipalveluja vahvistetaan. hallinnoi hanketta, johon osallistuu 1 taide- ja kulttuurialan yhdistystä sekä Turun, Forssan, n ja Hankasalmen kunnat. Hankkeen kautta kehitetään kohderyhmille räätälöityjä palveluja. LUOTO, luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät tukevat lievästi ja keskivaikeasti oireilevien lasten hyvinvointia. Niiden kautta lisätään lasten sosiaalisia ja motorisia taitoja ja siten ennaltaehkäistään vakavampien häiriöiden puhkeamista. LUOTO mallia kehitetään n alakouluissa ja Forssan varhaiskasvatuksessa. Nuorille on suunnattu nuorisopalveluiden toimesta runsaasti erilaisia toimintoja. Nuorisotyön järjestämistä kunnassa ohjaa nuorisolaki, joka koskee alle 9-vuotiaita henkilöitä. Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, joskin toteuttamisesta vastaavat kunnat itse tai kuntayhteistyössä, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyöllä tarkoitetaan mm. aktiivisen kansalaisuuden edistämistä ja kasvun ja itsenäistymisen tukemista. Nuorisopolitiikan tarkoituksena on parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähipalveluihin kuuluvat mm. nuorisotilatyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, nuorten osallisuus ja vaikuttaminen, kulttuurinen nuorisotyö, tapahtumat, leirit ja retket. Nuorisotyön lähipalvelujen palveluverkosto kattaa laajalti kaupungin eri osia. Sosiaalista mediaa nuorisotyössä on hyödynnetty lähinnä tiedottamisessa sekä yhteydenpitovälineenä asiakkaisiin. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja on kehitetty hankerahoituksella vuoden aikana. Kouluissa tehtävää nuorisotyötä on kehitetty. Nuoriso-ohjaajia työskentelee kahdella alakoululla ja kahdella yläkoululla. Erityisnuorisotyön tarkoituksena on auttaa ja tukea nuorta ongelmallisissa tilanteissa. Se on nuorten tarpeista lähtevää sosiaalista nuorisotyötä, joka kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiin nuoriin. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Erityisnuorisotyössä on otettu käyttöön Omin Jaloin toimintamenetelmä yksilötyömuotona ja etsivää nuorisotyötä on laajennettu kauppakeskuksiin. Työpajoilla pyritään työn avulla aktivoimaan nuoria koulutukseen ja työelämään. Työpajat on suunnattu 15-5-vuotiaille nuorille, joilla ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan työttömien tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua koulutukseen. Työpajatoiminnassa käyttöön otetun valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmän (VAT) avulla saadaan systemaattista tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvystä, ja sen avulla päästään kiinni tekijöihin, jotka estävät tai rajoittavat asiakkaan kuntoutusprosessin etenemistä. Menetelmän avulla kuntoutusta tai muita tukitoimia voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. Työpajalla on mahdollisuus suorittaa opetussuunnitelman mukaisia ammatillisia opintoja (MAST- hanke). Elinolot Vuonna 1 ssa tehtiin lastensuojeluilmoituksia yhteensä 99 sisältäen lastensuojeluhakemukset ja pyynnöt. Huostaanottoja tehtiin vuoden aikana 1 ja kiireellisiä sijoituksia 8. Vuoden aikana oli sijoitettuna kaikkiaan 16 lasta tai nuorta. Lastensuojeluilmoituksia tuli eniten poliisin taholta 197, koulusta 86, terveydenhuollosta 18 (näistä 15 kouluterveydenhuollosta), hälytyskeskuksesta tai sosiaalipäivystyksen kautta 93, sosiaalityöntekijät 6, päihdehuolto 19, perheneuvola, päivähoito 1. Valomerkkiselvityksiä tehtiin 18 nuoren kohdalla ja avohuollon asiakkaita oli yhteensä 378 lasta tai nuorta. Keskeisimmät huolen aiheet lastensuojeluilmoituksen tekemisessä olivat lapsen hoidon ja huolenpidon puute (183 ilmoitusta), lapsen kehitystä vaarantavat tekijät (331 ilmoitusta) sekä lapsen oma käyttäytyminen(85 ilmoitusta). Kodin ulkopuolelle n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

24 (5) sijoitettujen vuotiaiden määrä ssa on noussut vuonna 9. Tilanne on samansuuntainen koko maassa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisistä 1,8 1,6 1, 1, 1,8,6,, Lukumäärä V- Suomi Kuvio 35. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden osuus ssa on kasvanut vuonna 9 ollen yli 5 %. Kasvua vuodesta 8 oli yli prosenttiyksikön (vuonna 8,,1 % ja vuonna 9, 5, %). Vertailukaupungeista ainoastaan ssa oli tapahtunut lievää laskua avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaiden kohdalla. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä -17 -vuotiaita Lukumäärä Kuvio 36. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaiden osuudet (lähde Sotkanet) Kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden tilanne on hieman korjaantunut vuoden 1 aikana. Tilastollisten lukujen mukaan vuonna 9 ssa kodinhoitoapua sai,1 % (9 lapsiperhettä). Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen n pilotissa (Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen perhelähtöistä toimintamallia kehittämällä) on kehitetty Varhaisen perhetyön toimintamallia v. 9 elokuusta lähtien. Keväällä 1 Varhaisen perhetyön toimintamalli laajeni kattamaan koko n alueen. Varhaisen perhetyön toimintamallin kohderyhmänä ovat alle 8-vuotiaiden lasten perheet sekä lasta odottavat perheet. Varhaisen perhetyön tarkoituksena on olla oikea-aikaista, ennaltaehkäisevää ja se toteutuu lapsiperheen lähiympäristössä. Varhaisen perhetyön piirissä on ollut 7 asiakasperhettä. Neuvolan perhetyötä tekee kaksi määräaikaista testamenttivaroin palkattua perhetyöntekijää. Toisen työntekijän tehtävänkuvaan kuuluu kodinhoitoavun antaminen pikkulapsiperheille. Kysymyksessä on usein äidin väsymys, jaksamiseen liittyvät asiat sekä arjessa selviytymisen tukeminen kun omat voimavarat eivät riitä. Toisen työntekijän työsuhde alkoi Toiminnan tavoitteena on tukea perhettä arjen jaksamisessa. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

25 5(5) Perheiden tuen tarve on liittynyt vanhemmuuteen sekä äidin jaksamiseen. Perhetyöntekijöillä on ollut yhteensä vuoden 1 aikana 75 asiakasperhettä koko n kaupungin alueelta. Asiakassuhteet ovat kestäneet muutamasta kuukaudesta vuoteen. Perheet ohjautuivat avun piiriin pääosin neuvoloiden kautta. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapaiperheistä 1,8 1,6 1, 1, 1,8,6,, Lukumäärä Kuvio 37. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/1 alle 18- vuotiasta Lukumäärä V- Suomi V- Suomi Kuvio 38. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden osuus, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Vuonna 1 kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaiden määrä oli 7, joista leikki- ikäisiä 7 ja koululaisia 11. Kasvatus- ja perheneuvolaan hakeudutaan kasvatus- ja perheongelmissa samoin lasten tunne elämän ja sopeutumisen ongelmat ovat keskeisiä. Lasten oireilu liittyy usein koko perheen vuorovaikutuspulmiin, jolloin työskentely koko perheen ja vanhempien kanssa on keskeistä. Perheiden pulmat ovat monimuotoisia, usein yli sukupolvisia, jotka vaativat pidempää hoitoa. Lapsiperheiden akuutin avun tarve on kasvanut ( 5 perhettä).jatkohoidon osalta yhteistyötahoja olivat oppilashuolto, lastensuojelu sekä lasten ja nuorisopsykiatria. Lapsiperheiden akuutin avun tarve on edelleen melko yleistä. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

26 6(5) Lasten psykiatriset erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat ssa pysyneet lähes ennallaan. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/ 1-1- vuotiasta V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio 39. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/1, -1 -vuotiasta (lähde Sotkanet) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/ 1, - 1- vuotiasta V- Suomi 5 Kuvio. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria/1, -1 -vuotiasta (lähde Sotkanet) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatrian tulosalueella ovat ssa edelleen korkeammat kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Lastenpsykiatrian hoitokäytännöt painottuvat lapsen kasvu- ja kehitys ympäristöön ja hoito tapahtuu usein kotona. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa - 16 vuotiailla/ 1 vastaavanikäistä V- Suomi V- Suomi Kuvio 1. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla / 1 vastaavanikäistä ( lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

27 7(5) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiaiden kohdalla ovat alhaisempia kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Vuoden 1 tilastojen mukaan hoitopäivien määrä on edelleen laskenut. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa - 16 vuotiailla/ 1 vastaavanikäistä V- Suomi Kuvio. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla / 1 vastaavanikäistä (lähde Sotkanet) Nuorten vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat jonkin verran vähentyneet vuoden 9 aikana. Sen sijaan vuoden 1 nuorten avohoitokäynnit nuorisopsykiatrian vastuualueella ovat lisääntyneet runsaat 1 % vuodesta 9. Vastaavasti nuorisopsykiatrian alueella on tehostettu avohoitopainotteisuutta. Vastaavasti nuorisopsykiatrian laitoshoitojaksot vuonna 1 ovat lisääntyneet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria, / 1, vuotiasta V- Suomi V- Suomi Kuvio 3. Nuorisopsykiatria avohoitokäynnit,/ 1, vuotiasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

28 8(5) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria/ vuotiasta V- Suomi Kuvio. Nuorisopsykiatria avohoitokäynnit,/ 1, vuotiasta, absoluuttinen lukumäärä taulukossa ( lähde Sotkanet) Vuonna 9 päihteiden käytön vuoksi 15- vuotiaista nuorista hoidossa oli 6, %. Hoitojaksot ovat nousseet yli prosenttia vuodesta 8. Nuorten runsas päihteiden käyttö on myös näkynyt Valomerkki toiminnassa. Varhaisen puuttumisen mallissa nuorten kanssa keskustellaan päihteiden käytöstä. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden, erityisnuorisotyön sekä poliisin kanssa. Päihdesairauksien hoitojaksot 15- -vuotiailla/ 1 vastaavanikäisestä V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio 5. Päihdesairauksien hoitojaksot nuorilla, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

29 9(5) Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla/ V- Suomi 1 Kuvio 6. Päihdesairauksien hoitojaksot nuorilla ssa (lähde Sotkanet) ssa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä oli vuonna 9, 13, % (vuonna 8, 13,1 %). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on ssa pysynyt lähes samana, ollen edelleen yleisempää kuin koko maassa tai Varsinais- Suomessa (v. 9 V- Suomi, 11, %). Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lukumäärä Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17- -vuotiaat ssa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet).3. TYÖIKÄISTEN JA VANHUSTEN HYVINVOINTI Työikäiset Työikäisten terveyttä uhkaavia tekijöitä on lihominen. Lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat verenpainetauti, tyypin II diabetes, sepelvaltimotauti, metabolinen oireyhtymä, uniapnea sekä nivelrikko. ssa työikäisten liiallinen alkoholinkäyttö, tupakointi, epäterveelliset ravitsemustottumukset sekä liikunnan vähäisyys aiheuttavat terveyttä vaarantavia uhkia. Miehistä ja naisista vain noin kolmasosa liikkuu vapaa- ajallaan riittävästi. n kaupungissa liikuntapalvelut luo edellytykset kuntalaisten hyvinvoinnille liikunnan keinoin. Tavoitteena on kaikissa ikäryhmissä lisätä niiden kuntalaisten määrää, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Tavoitteeseen päästään liikunnanohjauk- n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

30 3(5) sella ja opastuksella, liikuntapaikkarakentamisella ja liikuntapaikkojen ylläpidolla, tukemalla liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä, järjestämällä kiinnostavia tapahtumia ja olla eri sektorien välillä kiinteästi yhteistyössä. Liikuntapalvelut hallinnoi ja ylläpiti seuraavia liikuntapaikkoja: Liikuntahalleja 6 kpl, koulujen liikuntasaleja 5 kpl, pururatoja noin 5 km, vaellusreittejä noin 5 km, ulkokenttiä 5 kpl, uimapaikkoja kpl, yleisurheilupaikkoja 1 kpl, kuntosaleja 1 kpl, jäähalleja kpl, uimahalli. Vuoden aikana liikuntapalvelut pyörittivät yli 5 liikuntaryhmää, liikuntasuorituksia n. 9 /vuosi (sisältää mm. uimakoulut, ohjatun saliliikunnan ja puistojumpat). Tapahtumia ja kuntokampanjoita sekä kaupunginmestaruuskilpailuja järjestettiin noin kymmenessä lajissa. Työikäisten liikuntaryhmien sisältöihin kiinnitettiin erityisesti huomiota; tarjoamalla matalan kynnyksen ryhmiä aloitteleville, ylipainoisille ja huonokuntoisille. Elämäntapamuutosryhmiä jatkettiin ja kehitettiin edelleen (Omenaiset ja Isot Äijät) yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. OmeNaiset elämäntapamuutosryhmään saatiin uutena yhteistyökumppanina Turun Ammattikorkeakoulun n osasto; ryhmän alku- ja loppumittaukset (mm. verenpaine, veren rasva-arvot, kehonkoostumus, BMI, vyötärönympärys) tehtiin opiskelijatyönä. Miesten liikuntaryhmien suosio kasvoi entisestään. Liikuntaneuvontaa kehitettiin edelleen toimivammaksi yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Tupakoinnin vähentämiseen työpaikoilla on kiinnitetty erityistä huomiota, ja useat työpaikat ovatkin nykyään savuttomia. Alkoholin kulutus on lisääntynyt työikäisten keskuudessa, erityisesti yli 5 -vuotiaiden keskuudessa. Naisten alkoholinkulutus on lisääntynyt huolestuttavasti. ssa työikäisten avioerot ovat yleistyneet ja ovat yleisempiä kuin koko maassa ja maakunnassa, ssa vuonna 9 avioeroja oli vastaavanikäisestä työväestöstä 17, % (11) ja vastaavasti Varsinais- Suomessa 16,1 %. Avioeroja 5-6- vuotialla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa V- Suomi Lukumäärä V- Suomi Kuvio 8. Avioeroja 5-6 -vuotiailla / 1 vastaavanikäistä naimisissa olevaa, absoluuttinen lukumäärä taulukossa (lähde Sotkanet) Alla olevassa kuviossa (Kuvio 9) on kuvattu salolaisten työikäisten keskeisimpiä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja kansansairauksia. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus (, 5 %) on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana yhden prosenttiyksikön verran. Vastaavasti depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä (1, %) on lisääntynyt samalla ajanjaksolla kaksi prosenttiyksikköä. Kuitenkin on huomioitava, että depression vuoksi korvausta saaneiden ikäluokka kuvataan 5-6 -vuotiaiden välillä ja vastaavasti diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä psykoosin kohdalla tilastotiedot on ilmoitettu - 6 -vuotiaiden ikäryhmässä. n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

31 31(5) Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, psykoosin tai depression vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä Diabetes Sepelvaltimotauti Psykoosi Depressio Kuvio 9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen, sepelvaltimotaudin tai psykoosin vuoksi oikeutettuja - 6 vuotiaista sekä depressiolääkkeistä korvausta saaneet 5-6 -vuotiaat ( lähde Sotkanet) Sairausryhmä 5 6 Diabetes 3,6 3,7 3,8,1,5 Sepelvaltimotauti 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 Psykoosi,1,1,1,,1 Depressio 8, 8,9 9,6 9,9 1, Taulukko 5. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen % osuudet vastaavanikäisestä väestöstä (lähde Sotkanet) Lukumäärä 5 6 Diabetes Sepelvaltimotauti Psykoosi Depressio Taulukko 6. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuudet vastaavanikäisestä väestöstä absoluuttisina lukumäärinä (lähde Sotkanet) Alkoholijuomien kokonaiskulutus on kasvanut Suomen EU:hun liittymisen jälkeen 8,8 litrasta 1, litraan 1 % alkoholia asukasta kohti. Alkoholijuomien myynti käsittää kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitetut alkoholijuomat. Tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä kuntalaisten tekemiä kauppoja. n A- klinikka tuottaa palveluja salolaisille. Palvelut on tarkoitettu alkoholi-, lääke-, huume-, ja peliongelmaisille sekä heidän läheisilleen ikään katsomatta. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu A-klinikan asiakkaiden määrät ikäryhmittäin sekä sukupuolen mukaan. Suurin asiakasryhmä sekä miesten että naisten kohdalla ovat vuotiaat. Vastaavasti ikääntyneiden määrä palveluiden käyttäjinä on edelleen noussut n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

32 A- klinikka 3(5) Vertais- Toimintakeskukset As.tupa Louhela Anjala Anjala Yht tuki Halikko Perniö Alhainen yhteisö hoitok. yhteisök Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo Taulukko 7. laisten asiakaskäynnit vanhan kuntajaon mukaan A- klinikan eri toimipisteissä v. 1 (lähde A-klinikka) A- klinikan asiakkaat - vuotiaat,v Miehet Naiset Kaikki Ikäjakauma Miehet Naiset Kaikki Yht Kuvio 5. A-klinikan asiakkaat - vuotiaat iän ja sukupuolen mukaan, taulukossa lukumäärä( lähde A- klinikka) A- klinikan asiakkaat 5-6 vuotiaat, v Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Yht Kuvio 51. A-klinikan asiakkaat 5-6 vuotiaat iän ja sukupuolen mukaan, taulukossa lukumäärä( lähde A- klinikka) n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO salo@salo.fi Y-tunnus: