Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Transkriptio

1 HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja elinolot lapsiperheiden ja nuorten toimeentulon riittävyys koulutukseen siirtyminen nuorten työllistyminen nuorten syrjäytyminen lasten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut lastensuojelu lasten ja nuorten psykiatrinen hoito

2

3 Sosioekonomiset erot näkyvät jo lasten ja nuorten kohdalla. Nuoret arvioivat oman terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi tai melko hyväksi. Ylipainosta on kuitenkin tullut yhä suurempi ongelma, ja erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet, erityisesti masennusoireilu, ovat melko yleisiä. Nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet ja liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on lisääntymässä. Nuorten koettu terveys, terveystottumukset ja elinolot 2010/2011 koulutyypin mukaan % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipua lähes viikoittain Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta Ylipainoa Peruskoulun 8.-9.lk Lukiolaiset Ammattiin opiskelijat Lähde: THL/Kouluterveyskysely % % 70 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Peruskoulun 8.-9.lk Lukiolaiset Ammattiin opiskelijat Lähde: THL/Kouluterveyskysely Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa illalla Ei yhtään läheistä ystävää Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Peruskoulun 8.-9.lk Lukiolaiset Ammattiin opiskelijat Lähde: THL/Kouluterveyskysely

4 Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuus on ollut viime vuosina laskussa, mutta on pidemmällä aikavälillä noussut. Lapsiperheistä pienituloisuus on yleisintä yksinhuoltajaperheillä sekä perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä.

5 Toimeentulotukeen joutuu turvautumaan viisi prosenttia lapsiperheistä ja neljäsosa yksinhuoltajaperheistä.

6 Nuorista toimeentulotukea saa joka kahdeksas.

7 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä on moninkertaistunut 40 vuodessa. Vuonna 1970 kolme neljäsosaa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut ainoastaan perusasteen tutkinnon (perus-, keski- ja kansakoulun käyneet), kun vuonna 2010 heidän osuutensa oli enää kolmannes.

8 Noin joka kymmenes vuotias on koulutuksen ulkopuolella.

9 Vuonna 2011 peruskoulun tai 10. luokan päättäneistä 5 prosenttia jäi yhteishaussa ilman paikkaa. Lisäksi 2 prosenttia jätti kokonaan hakematta.

10 Nuorten työttömyysaste nousi taantuman myötä, ja on pysynyt edelleen korkeana.

11 Mitä vähemmän koulutusta, sitä suurempi työttömyysriski.

12 Ammatillinen koulutus nostaa työvuosien määrää jopa 10 vuodella.

13 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista lähes neljäsosa on maahanmuuttajataustaisia.

14 Syrjäytyminen periytyy voimakkaasti. Nyt koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten vanhemmista noin puolet on itsekin ulkopuolisia tai työttömiä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten isistä noin puolella on vain perusasteen koulutus ja 40 %:lla ammattikoulututkinto, ja äideistä 85 %:lla on ainoastaan perusasteen tai keskiasteen koulutus.

15 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret eivät ole vuodesta toiseen samoja henkilöitä. Viiden vuoden kuluessa 60 % koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista on siirtynyt opiskelemaan tai töihin, 40 % on edelleen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

16 Lastenneuvolakäyntien määrä on viime vuosina hieman noussut suhteessa alle kouluikäisten lasten määrään. Kouluterveydenhuollon käyntien määrä taas on pysynyt 2000-luvulla lähes samalla tasolla.

17 Kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä on laskenut luvun alussa kotipalvelua sai lähes joka kymmenes lapsiperhe, kun nykyään palvelun piirissä on alle kaksi prosenttia perheistä. Osa lapsiperheiden kotipalvelusta on korvautunut lastensuojelun perhetyöllä.

18 Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on noussut viime vuosina.

19 Huostassa olleiden kokonaismäärä on viime vuosina hieman laskenut, mutta kiireellisesti sijoitettujen määrä on noussut.

20 Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on lisääntynyt 2000-luvulla.

21 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta kokosi eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja sekä haasteita, joihin on kiireellistä vastata. Tähän on koottu niistä keskeisimmät. Lähde: Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. STM:n selvityksiä 2010:26. Alle kouluikäiset Myönteiset kehityskulut Suurin osa neuvolaikäisistä on terveitä ja voi hyvin. Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Lähes kaikki lapset ovat hoidossa kotona yhteen ikävuoteen asti ja vähän yli puolet kolmevuotiaaksi asti. Laadukasta päivähoitoa on tarjolla kaikille lapsille. Lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat perheet käyttävät neuvolapalveluja ja ovat palveluihin pääasiassa tyytyväisiä. Keskeiset haasteet Useammalla kuin joka kymmenennellä vauvalla on masentunut äiti tai isä. Yksi kymmenestä neuvolaikäisestä sairastaa pitkäaikaissairautta. Neuvolaikäisistä noin yksi kymmenesosa asuu yksinhuoltajaperheessä. Eroperheissä noin viidesosa lapsista ei tapaa säännöllisesti isäänsä. Köyhyys koskettaa erityisesti neuvolaikäisten lasten perheitä, eniten yksinhuoltajaperheitä. 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi. 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista kokee läheisiltä saadun avun riittämättömäksi. Vajaalla kolmasosalla neuvolaikäisten lasten isistä on kasvanut alkoholihaittojen riski. Yli kymmenesosa neuvolaikäisten lasten äideistä ja kolmannes isistä tupakoi päivittäin. Neuvolakäyntien lukumäärä/vuosi/lapsi oli vuonna 2007 noin kymmenyksen alemmalla tasolla kuin vuonna Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuosina Kodinhoitoapu lapsiperheille on romahtanut: vuonna 1990 näitä palveluja sai runsas 8 perhettä sadasta, vuonna 2007 enää 2 perhettä sadasta. Päivähoidon ryhmäkoot: normi aikuisten ja lasten määrän suhdeluvusta ei toteudu kahdessa kolmesta päiväkodista jokapäiväisessä työssä.

22 Oppivelvollisuusikäiset Myönteiset kehityskulut Valtaosa kouluikäisistä on terveitä, voi hyvin ja myös kokee itsensä terveiksi. Suurin osa kouluikäisten vanhemmista arvioi lapsensa terveydentilan hyväksi tai erittäin hyväksi ja myös nuoret itse arvioivat oman terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi tai melko hyväksi. Oppivelvollisuusikäisten nuorten päivittäinen tupakointi on luvulla selvästi vähentynyt ja myös vanhempien tupakointi on lievässä laskussa. Liikunnan harrastaminen vapaaajalla on pikku hiljaa lisääntymässä. Humalahakuinen juominen on selvästi vähentynyt luvulla. Keskeiset haasteet Lasten ja nuorten terveystottumuksissa ja elämänhallinnassa on useita haasteita: - ylipaino on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta koululaisesta on kyse (hieman vajaa viidesosa kaikista kouluikäisistä ylipainoisia), - osa lapsista, etenkin yläluokkalaisista, nukkuu liian vähän, - erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet, erityisesti masennusoireilu, ovat melko yleisiä, - tupakoinnissa ja päihteiden käyttötottumuksissa on myönteisistä trendeistä huolimatta edelleen parannettavaa, - ruudun äärellä vietetty aika on runsasta, - osa lapsista ja nuorista ei liiku riittävästi. Kouluikäisten perheillä on monia haasteita ja tuen tarpeita: - noin neljäsosa koululaisista elää eroperheissä, - perheen yhteinen aika koetaan usein riittämättömäksi, menojen kattaminen tuloilla on vaikeaa neljäsosassa perheitä. Mielenterveyshäiriöihin hoitoa saaneiden lasten ja nuorten määrät ovat selvässä kasvussa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuoriso- ja lastenpsykiatrialla sekä sairaalahoidot mielenterveyshäiriöiden vuoksi ovat voimakkaasti lisääntyneet, erityisesti murros- ja teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa moninkertaistuneet. Vanhempien työttömyys on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Ilmiöllä tiedetään olevan yhteys nuorten psyykkiseen pahoinvointiin. Koululaisten vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia. Kolmasosa 8 9. luokkalaisista ilmoittaa jonkun läheisen käyttävän liikaa alkoholia. Sosioekonomiset terveyserot näkyvät jo lasten kohdalla. Huostaan otettujen lasten määrä kuten myös lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvussa. Huostaan otettujen teini-ikäisten osuus on kaksinkertaistunut Erityisopetusta saavien lasten määrä on vuosien ajan ollut kasvussa, mutta kuitenkin tasaantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Väkivalta, sen uhka ja kiusaaminen eivät kyselyjen mukaan ole vähentyneet. Tapaturmat ovat tavallisia, myös koulussa, eikä niiden vähentämisessä ole onnistuttu. Oppivelvollisuusikäisten oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on alueellisia ja koulukohtaisia eroja. Ennaltaehkäisevää työtä ei kyetä tekemään eikä lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin pystytä vastaamaan riittävästi.

23 Opiskeluikäiset Myönteiset kehityskulut Valtaosa kokee oman terveydentilansa hyväksi. Lukiolaisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt 2000-luvulla. Lukiolaisten tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. Yliopisto-opiskelijoiden tupakointi on pysynyt melko harvinaisena. Lukioiden fyysiset työolot ovat kohentuneet, opiskelijoiden kokemukset kuulluksi tulemisesta ovat yleistyneet ja opiskeluun liittyvä työmäärä koetaan aiempaa kohtuullisemmaksi. Tyytyväisyys YTHS:n palveluihin on yleistä. Keskeiset haasteet Terveydentilassa on useita huolenaiheita: opiskelijoiden ylipaino on yleistynyt, päivittäinen oireilu ja psyykkiset vaikeudet ovat melko yleisiä etenkin korkea-asteen opiskelijoilla. Terveystottumuksissa huolenaiheina ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja toisen asteen opiskelijoiden kannabiskokeilujen lisääntyminen ja ammattiin opiskelevien runsas tupakointi. Opiskeluun liittyvät ongelmat ovat melko yleisiä ja tuen saanti puutteellista. Opiskelijahuollon palvelujen saatavuudessa on puutteita ja myös suuria alueellisia ja oppilaitoskohtaisia eroja. Terveyserot ovat merkittäviä oppilaitosten välillä: toisella asteella ammattiin opiskelevien terveys ja terveystottumukset ovat heikommat kuin lukiolaisten ja vastaavasti korkea-asteella ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne on heikompi kuin yliopisto-opiskelijoiden. Erot näkyvät myös suun terveydentilassa, hampaiden hoitotottumuksissa sekä suun terveydenhuollon palvelujen käytössä. Mielenterveyspotilaiden määrä kolminkertaistui murros- ja teini-ikäisten keskuudessa vuosina