Työperäinen ihmiskauppa ammattiliittojen näkökulmasta

Transkriptio

1 Työperäinen ihmiskauppa ammattiliittojen näkökulmasta Ihmiskauppa suomalaisessa työelämässä seminaari Varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo, PAM

2 Esityksen rakenne Taustatietoja ulkomaalaisista työntekijöistä Suomessa Työperäinen ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö työelämässä 3 esimerkkiä Suomesta Uhrin auttamisen haasteet ay-liikkeen näkökulmasta Suositukset

3 Taustatietoja ulkomaalaisista työntekijöistä Suomessa Suurin osa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ei kuulu mihinkään liittoon. SAK:laisilla liitoilla on yli miljoona jäsentä, joista ulkomaalaistaustaisia noin Eniten maahanmuuttajia on Palvelualojen ammattiliitossa, Metallityöväenliitossa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa sekä Elintarviketyöläisten liitossa. Suomessa asuvista maahanmuuttajista työskenteli vuonna Vakituisesti maassa asuvien lisäksi Suomessa työskenteli tilapäisesti n ulkomaalaista työntekijää. Tilapäisesti töissä olevia on erityisesti palvelu-, rakennus-, maatalous- ja puutarha-aloilla.

4 Suomen työlainsäädännön ja tes:n rikkominen yleistä ulkomaalaisten työntekijöiden osalta Eniten työ- ja muihin palkkaetuihin liittyviä ongelmia esiintyy työpaikoilla, joiden työntekijät ovat tilapäisiä ja työ pilkottu alihankintaketjuihin. Ulkomaalaiselle työntekijälle ei makseta esim. ylityö-, viikonloppu- eikä lomakorvauksia tai täysi ammattilainen saa aloittelijan palkan. Ongelmia mm. rakennus- ja teknologiateollisuudessa sekä maatalous-, puutarha-, majoitus- ja ravitsemusalat. Usein nämä työnantajat eivät ole järjestäytyneet. Kun työntekijä tulee kaukaa eikä tunne suomalaisen työelämän pelisääntöjä ovat ongelmat yleensä räikeämpiä. Ulkomaisen työvoiman väärinkäyttötapaukset ovat yleistyneet ja niihin liittyy usein jopa kiskonnan tapaista työsyrjintää.

5 Työperäinen ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö työelämässä Työperäistä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää työvoiman hyväksikäyttöä on Suomessa enempi kuin mitä tilastot antavat ymmärtää. Tunnistamien ja todentaminen on vaikeaa. Liitot ovat selvittäneet/selvittävät kiskonnan tapaisen työsyrjinnän piirteitä omaavia tapauksia ainakin rakennus-, siivous-, hieronta-, ravintola- ja puutarha-aloilla sekä marjanpoiminnassa. Liitot voivat auttaa uhria erityisesti palkkasaatavien osalta.

6 Työperäinen ihmiskauppa 3 esimerkkiä Suomesta Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC:n opaskirjassa listataan mekanismeja, joita tunnistamalla ihmiskaupan uhrien jäljille pääseminen helpottuu. Tähän seminaariin valittiin 3 ITUC:n työperäisen ihmiskaupan tunnusmerkistöä ainakin osittain täyttävää esimerkkiä Suomesta (velka, liikkumisen rajoittaminen, uhkailu ja väkivallan käyttö) 1.Suomalaisen yritys CenCein thaimaalaiset kylpylätyöntekijät (Vantaa) 2.Kiinalaisen yritys Leishin kiinalaiset hierojat (Kouvola) 3.Muovialan alihankintaa tehneen vietnamislaisyrityksen vietnamilaiset työntekijät (Uusikaarlepyy)

7 Työperäinen ihmiskauppa - thaimaalaiset kylpylätyöntekijät Suomalaisen johtamassa Cencei Oriental Spa yrityksessä on useita thaimaalaisia kylpylätyöntekijöitä. Yrityksen omistajalle on annettu rikostuomio jo aikaisemmin mm. työsyrjinnästä. Työntekijät tehneet 6-7 päivää ja t/viikossa. Osa 2 v. ilman lomia. Työsuojelupiiri on tehnyt tarkastuksen CenCeihin.

8 Työperäinen ihmiskauppa - thaimaalaiset kylpylätyöntekijät PAM on nostanut 2 työntekijän puolesta kanteen yritystä vastaan. Haussa työaikakorvaukset sekä korvaus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Työaikakorvaukset yhden osalta n Joillekin hierojista annettiin vuosiloma sen jälkeen, kun naiset kääntyivät PAMin puoleen ja yrityksen kanssa järjestettiin neuvottelu syyskuun 2010 lopulla. Myös maksamatta jääneitä ylityö- ja vuosilomakorvauksia on saatu sen jälkeen osittain maksuun.

9 Leishi Finland Oy:n kiinalaiset hierojat Kiinalainen työntekijä solmi hoitotyöstä työsopimuksen Leishin kanssa: palkka kuukaudessa ja työaika 40 tuntia viikossa. Työsuhteen alettua ilmeni, ettei työnantajalla ollut aikomustakaan noudattaa tehtyä sopimusta. Työaika alkoi klo 9 aamulla ja jatkui pahimmillaan klo saakka, työtä tehtiin 6-7 päivänä viikossa. Työntekijä painostettiin työ- ja oleskeluluvan saannin vaikeuttamisella uhaten järjestelyyn, jossa palkka olisi ollut 200 kuukaudessa. Tarkoitus oli, että paperilla asiat näyttäisivät olevan kunnossa työntekijälle maksettaisiin tilille palkka, ja hän sitoutui palauttamaan sen käteisenä työnantajalle.

10 Leishi Finland Oy:n kiinalaiset hierojat Kesällä 2009 työnantaja maksoi työntekijälle palkan takautuvasti viideltä kuukaudelta ja vaati välittömästi sen palauttamista takaisin työnantajalle. Kun työntekijä ei tähän suostunut, työnantaja määräsi heti poistumaan yrityksen tiloista ja pysymään poissa työntekijä totteli, ja työnantaja päätti työsuhteen poissaolon perusteella. Asiasta juuri tuomio Kymenlaakson käräjäoikeudesta: työntekijälle korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, ylityökorvauksia ja yhdenvertaisuuslain hyvitystä yhteensä noin

11 Työperäinen ihmiskauppa vietnamilaiset alihankintatyöntekijät Uudessakaarlepyyssä toimi vuosia suomalaisen muovituotealan yrityksen alihankkijana yritys, jonka omistus ja työntekijät olivat vietnamilaisia. Työntekijöitä 20, jotka tekivät jatkuvasti 7-päiväistä n t työviikkoa. Miesten kk. palkka oli 800 ja naisten 500. Yritys näytti hyvälle: sen työntekijät olivat Kemianliiton jäseniä ja työntekijöille maksettiin tilitoimiston kautta tes:n mukaiset palkat. TA:lla oli kuitenkin käyttöoikeus näihin tileihin, josta hän siirsi osan omille tileilleen takaisin ja osan palkkoina työntekijöiden tileille.

12 Työperäinen ihmiskauppa vietnamilaiset alihankintatyöntekijät TA kontrolloi työntekijöiden ajan- ja tilankäyttöä ja käytti uhkailua ja väkivaltaa. Jos työntekijä myöhästyi töistä, voitiin hänet hakata. Yhden tällaisen tapauksen johdosta koko vyyhti alkoi purkautua: tieto hakkaamisesta tuli liittoon ja työsuojeluviranomaisille. Tapaus tuli ilmi Tässä vaiheessa suomalainen yrittäjä otti vietnamilaiset työntekijät suoraan työsuhteeseen yritykseensä. Yrityksen luottamusmies toimi tilanteessa aktiivisesti. Vietnamilaiset perivät TEAM:n kautta palkkasaatavia eli n korot yritykseltä.

13 Työperäinen ihmiskauppa -vietnamilaiset alihankintatyöntekijät Poliisin tekemä esitutkinta valmistui 2009 ja asia siirtyi tapauksen syyttäjälle. Syyttäjä teki lisätutkintapyynnön poliisille. Tässä tapauksessa rikostutkinnan hitaus on viivästyttänyt myös siviiliprosessia. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että vietnamilainen yrityksen johtaja on poistunut maasta.

14 Uhrin auttamisen haasteet ay- liikkeen näkökulmasta Ihmisoikeusrikosten uhreja on autettava. 1.Ay liikkeelle ihmisoikeuksien kunnioittaminen, solidaarisuus ja ihmisarvoinen työ ovat tärkeitä arvoja. 2.Kyseessä on myös edunvalvonta. Työvoiman hyväksikäyttö vaikuttaa heikentävästi työelämään ja työehtoihin yleisemminkin. Se vääristää myös yritysten välistä kilpailua. 3.Kiskonnan tapaisten työsyrjintäjuttujen eteenpäinvieminen on tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

15 Uhrin auttamisen haasteet ay- liikkeen näkökulmasta 4. Juttujen saamalla julkisuudella toivotaan muiden uhrien tunnistavan tilanteensa. Julkisuuden avulla mahdolliset uhrit saavat myös tietoa Suomen ay- liikkeen / viranomaisjärjestelmän toimivuudesta ja oppivat luottamaan siihen. Lähtötilanne on kuitenkin haastava: 1. Työntekijät ovat usein riippuvaisia työnantajastaan eivätkä uskalla riitauttaa saataviaan. 2. Uhri ei tee yleensä töitä järjestäytyneelle työnantajalle. 3. Myös liittojen resurssit usein vähissä ja uhrit harvoin liiton jäseniä - milloin jutun hoito kuuluu ay-liikkeelle?

16 Uhrin auttamisen haasteet ay-liikkeen näkökulmasta Jutut haasteellisia ja vaativat paljon työtä. Uhri pelkää työpaikkansa menetystä, tuntee epäluuloa suomalaista järjestelmää kohtaan ja luulee ettei kukaan auta. Lisäksi kommunikointia vaikeuttaa usein kieli ja riittävä vieraiden kulttuurien tuntemus. Yleensä yhteyden saaminen uhriin vaatii suomalaislinkin: joko pitkään maassa asuneen tutun tai suomalaisen, joka tuntee työntekijän ongelmat ja on kannustanut olemaan yhteydessä liittoon. Ay- liike voi auttaa uhria erityisesti palkkasaatavien osalta. Ongelma kuitenkin, jos yritys maksukyvytön /yrittäjä katoaa. Tällöin palkkasaatavia voi hakea palkkaturvasta vain 3 kk osalta. Lisäksi palkkasaatavien näyttö erittäin haasteellista, sillä työaikakirjanpitoja ei ole yleensä olemassa lainkaan.

17 Suositukset Niin poliisi, syyttäjät kuin työmarkkinajärjestötkin tarvitsevat ihmiskaupan tunnistamis- sekä monikulttuurisuuskoulutusta Tarvitaan lisää voimavaroja poliisille ja syyttäjille sekä ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteutumisen valvontaan. Ihmiskauppa tapaukset ovat monimutkaisia ja aikaa vieviä ja saadut rangaistukset rahassa mitattuna vaatimattomia. On olemassa riski, etteivät viranomaiset priorisoi tapauksia. Työmarkkinajärjestöjen lisäksi myös viranomaisten on välitettävä tietoa suomalaisen työelämän säännöistä. Kanneoikeus sekä ay-liikkeelle että kansalaisjärjestöille.

18 Suositukset Ulkomaalaisen työvoiman rekrytointitoiminnan tulisi olla mieluiten viranomaisten hoitamaa. Jos yksityistä, niin tarvitaan viranomaisvalvontaa, yritysten (sertifikaatit etc.) oma valvonta ei riitä. Työvoiman tilaajan vastuuta tiukennettava myös niissä tapauksissa, joissa työntekijöiden syrjintä on tapahtunut välittäjän toimesta. Myös törkeästi/toistuvasti työlainsäädäntöä rikkoville liiketoimintakieltomahdollisuus.