PILOTOIDUT PROSESSIT OULUN SEUDULLA yhteenveto ja tuloksia

Transkriptio

1 PILOTOIDUT PROSESSIT OULUN SEUDULLA yhteenveto ja tuloksia RASKAUSAJAN TUEN POLKU, hyvinvointiarvio ja -suunnitelma sekä kotikäynti parityöskentelynä (Oulu, Tyrnävä, Muhos ja Haukipudas) Tavoitteena oli arvioida voimavaramittarilomakkeen avulla perheen tuen tarvetta ja hyvinvointisuunnitelman pohjalta antaa moniammatillista ja kokonaisvaltaista tukea perheelle. Toimintamalliin kuului parityöskentelynä tehty kotikäynti lasta odottavaan perheeseen. Mallissa korostuu ennalta ehkäisevä työote ja monitoimijaisten palveluverkostojen kehittäminen. Ensisijaisena työparina kotikäynnillä terveydenhoitajalla oli perhetyöntekijä. Jos perheessä oli paljon huolia, niin tarvittaessa perheen kanssa verkostotyöskentelyyn osallistui perhe-, mielenterveys-, sosiaali- ja/ tai päihdepalveluiden työntekijä. Myös isät huomioitiin sekä neuvolassa (mm. RR- mittaus, paino) että kotikäynnillä. Voimavarakartoituksen ja kotikäynnillä käytävän keskustelun perusteella työntekijät tekivät yhteistyössä perheen kanssa hyvinvointiarvion ja hyvinvointisuunnitelman perheelle. Pilotoivat työntekijät kokivat voimavaramittarin hyväksi keskustelun avaajaksi perheen kanssa. Voimavaramittarin osiot ovat terveys ja elämäntavat, parisuhde, vanhemmuus ja perhe, sosiaalinen tuki sekä taloudellinen tilanne, työ ja asuminen. Parityöskentelynä tehdyt kotikäynnit koettiin antoisiksi niin työntekijöiden kuin perheidenkin näkökulmasta. Kotikäynnit tukivat moniammatillista työskentelyä ja perheiden tuen tarpeisiin voitiin vastata mahdollisimman varhain. Työntekijät kokivat, että perhetilanteen alkukartoitus toimi hyvin voimavarakyselyn avulla ja kotikäynti syvensi lisää perheen luottamusta ja tasavertaisuutta keskustella vaikeistakin asioista. Kustannusten näkökulmasta kokemus oli, että suurta palveluverkostoa ei tarvita kun päästään varhain tukemaan perhettä jo ennen lapsen syntymää. Tapausesimerkki osoitti, että varhaisella tuella säästyttiin moninkertaisilta kustannuksilta ja inhimillisiltä vastoinkäymisiltä verrattuna perheen epäsuotuisaan kehitykseen. Moniasiantuntijainen yhteistyö koettiin voimavaroja lisäävänä uudenlaisena työotteena, mikä vaatii sitoutumista ja positiivista asennetta yhteis- ja tiimityöhön. Lasta odottavilta perheiltä saatiin positiivista palautetta voimavaramittarilomakkeesta. Lomake mahdollisti keskustelun asioista, joista puolisot eivät ole aikaisemmin avoimesti keskustelleet keskenään (esim. oma lapsuus, seksuaalielämä). Isät saivat lomaketta täyttäessään eväitä asioiden pohtimiseen, esim. mikä heitä huolettaa tulevassa vanhemmuudessa. Pilottitoiminta toi erityisesti isät esiin ja mukaan neuvolatoimintaan. Perheet suhtautuivat kotikäynteihin positiivisesti, koska asioista (=voimavaramittarilomakkeen sisältö) voitiin keskustella kotona rauhassa ilman kiirettä. Miespuolisen perhetyöntekijän (Oulu) mukanaolon kotikäynneillä isät kokivat hyväksi asiaksi. Pilotissa analysoitiin perheiltä voimavaramittarilla saatuja tietoja. Voimavaramittarin tiedot syötettiin sähköiseen ZEF-järjestelmään, joka mahdollistaa tietojen monipuolisen analysoinnin. Aineistoa kerättiin pilotin aikana 479 asiakkaalta (253 raskaana olevaa ja 226 puolisoa). Voimavarakartoituksen mukaan suurin osa perheistä voi hyvin. Suurimmat kuormittavat tekijät liittyivät perheillä taloudelliseen tilanteeseen, työhön ja asumiseen. Myös sosiaaliseen tukeen liittyi kuormittavia tekijöitä, kuten esim. vähäinen tuki ja apu toisilta lapsiperheiltä sekä omilta ja puolison sukulaisilta. Oulussa osallistui pilottiin (Kaakkuri ja Tuira-Koskela) n. 250 perhettä. Tyrnävällä, Muhoksella ja Haukiputaalla tehtiin hyvinvointiarvioita voimavaramittarin avulla neuvoloissa, mutta resurssien puutteesta johtuen Tyrnävällä, Muhoksella ja Haukiputaalla tehtiin vain muutama kotikäynti. Oulun seutu / TUKEVA -hanke Torikatu 10 A 4. krs, PL 54, Oulun kaupunki

2 2 3. VANHEMMUUDEN ANTOISA JA HAASTAVA PESTI, laajennettu perhevalmennus moniammatillisesti toteutettuna (Liminka) Tavoitteena pilotissa oli, että vanhemmat saavat tietoa synnytyksestä ja vastasyntyneen hoidosta sekä lapsiperheille kohdistetuista palveluista. Vanhemmat saavat moniammatillista tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen ja parisuhteeseen sekä mahdollisuuden vertaistukeen ja verkostoitumiseen. Pilotoinnin kohteena olivat erilaiset ryhmätoiminnat, joissa toimintamalleina olivat toiminnallisuus ja vertaisryhmätoiminnan periaatteet. Pilotoidut ryhmätoiminnat olivat: - Synnytysvalmennus: uutena osiona valmennuksessa oli mukana isyysosio ja fysioterapiaosio. Ryhmiä pidettiin kaksi, isyysosion vanhemmat kokivat tarpeellisena ja fysioterapiaosion mukaan saamisen (tauon jälkeen) terveydenhoitajat kokivat tarpeelliseksi. Yhteensä kahteen synnytysvalmennuskokonaisuuteen osallistui 35 vanhempaa. Isäosioon osallistui 7 isää ja fysioterapiaosioon 19 vanhempaa. - Ensisynnyttäjien vertaisryhmä Esikko kokoontui Tupoksella (osallistujia 6 vanhempaa ja 7 vauvaa) ja kirkonkylällä (7 vanhempaa ja 6 vauvaa). Ryhmät toteutettiin kuuden kerran tapaamisina. Ryhmän vetäjinä toimivat neuvolan perhetyöntekijä ja seurakunnan diakonissa. Sekä ryhmään osallistuneet äidit että ryhmän vetäjät kokivat ryhmätoiminnan erittäin tärkeänä. Esikko-toiminta antoi alkusysäyksen vanhempien itsenäiselle yhteydenpidolle. - Uudelleen synnyttäjien ryhmäneuvolatoiminta 2 kk:n ikäisille vauvoille vanhempineen järjestettiin Tupoksella. Vetäjinä toimivat kaksi terveydenhoitajaa ja kunnan psykologi. Samat vauvat perheineen tulivat uudestaan ryhmäneuvolaan vauvan ollessa 6 kk ikäinen. 2 kk:n ryhmäneuvolaan osallistui 4 vauvaa äiteineen ja 6 kk:n neuvolaan kaksi. Terveydenhoitajat kokivat vauvakohtaisen ikäkausitarkastuksen yhdistämisen ryhmän toimintaan haasteelliseksi. Uudelleen synnyttäneet äidit eivät kaivanneet verkostoitumista, koska heillä oli jo verkostot valmiina ensimmäisen lapsen myötä. - Vanhempien voimavararyhmä moniammatillisesti toteutettuna, vetäjinä toimivat psykologi ja musiikkiterapeutti. Ryhmässä oli mukana kuusi perhettä. Asiakkaat olivat tyytyväisiä toimintatapaan, joka mahdollisti tutustumisen toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja ajatusten ja kokemusten vaihdon heidän kanssaan. Kaikki muut ryhmät jatkavat toimintaa syksyllä paitsi ryhmäneuvola. Limingassa työstettiin myös perhepalveluopas kunnan nettisivuille ja intranettiin. Oppaaseen koottiin lapsille, nuorille ja vanhemmille tarjottavat palvelut Limingan kunnan alueella.

3 3 4. KOTONA HOIDETTAVAN LAPSEN JA HÄNEN PERHEENSÄ RYHMÄMUOTOISEN TUEN POLKU (Kempele) Pilotin keskeisenä tehtävänä oli kehittää kotona hoidettavien alle kouluikäisten lasten ja perheiden ryhmämuotoisia kasvatus- ja tukipalveluita. Tavoitteena oli koota yhteen palvelukokonaisuudeksi eri toimijoiden (seurakunta, MLL, sosiaalityö ja varhaiskasvatus) kuntalaisille tuottamat palvelut sekä kehittää toimintoja vastaamaan perheiden tarpeita. Palvelujen kehittämistä varten perustettiin moniammatillinen yhteistyöryhmä, johon kuului seurakunnan lapsityöohjaaja ja diakonissa, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, Perhetuvan kaksi sosiaaliohjaajaa ja avoimen päiväkodin lastentarhan opettaja ja lastenhoitaja sekä koollekutsujana varhaiskasvatuksen johtaja. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli arvioida ja suunnitella palvelukokonaisuutta, ohjata asiakkaiden hakeutumista palvelujen piiriin sekä suunnitella ja koordinoida ryhmien sisältöjä. Kehittämisessä ja suunnittelussa oli keskeisenä asiakaspalautteen kerääminen. Palvelut jaoteltiin neliportaiseen tuen polkuun eritasoisen tuen ja sitoutumisen perusteella. - Ensimmäinen askel: Vertaistuki: kaikkien tavoittama matalan kynnyksen palvelu, joihin perheet voivat vapaasti hakeutua ilman ennakkoilmoittautumista (srk:n perhekerhot ja MLL:n perhekahvila). - Toinen askel: Ohjattu vertaistuki: palveluihin ilmoittaudutaan ja muodostetaan kiinteät ryhmät (srk:n lapsikerhot sekä avoimen päiväkodin lapsi-, perhe- ja esikkoryhmät). - Kolmas askel: Tukeva ryhmä (= pilotoitu ryhmätoiminta): perustettiin uutena perhetuvan (ennaltaehkäisevä ja korjaava perhetyö) ja avoimen päiväkotitoiminnan välimaastoon. - Neljäs askel: Tehostettu perhetuki (Perhetupa): perheet ovat pääsääntöisesti lastensuojelun asiakkaita. Pilotissa toimineeseen TUKEVA-ryhmään perheet ohjattiin asiantuntijalausunnon (lastensuojelu, neuvola, avoin päiväkoti ja diakoniatyö) perusteella. Ryhmän vastuuvetäjänä toimii sosiaaliohjaaja ja hänellä oli vuorotellen työpari varhaiskasvatuksesta (lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja) tai seurakunnasta (lastenohjaaja). Ryhmässä oli kuusi perhettä ja ryhmä kokoontui 2 kertaa viikossa 2½ tuntia kerrallaan. Moniammatillinen yhteistyöryhmä ohjasi ja arvioi ryhmän toimintaa. Ryhmässä toimintaa eriytettiin osin lasten ja vanhempien toiminnaksi. Ryhmätoiminnassa korostui voimavarakeskeinen työskentelyote, jonka tavoitteena oli tukea äitejä arjen jaksamisessa. Ryhmätoiminnassa perheiden tarpeita pystyttiin tunnistamaan ja kohdentamaan toimintaa siten, että perheet saivat tukea. Perheet kokivat ryhmätoiminnassa vertaistuen ja vertaisoppimisen tärkeäksi. Seurakunnan työntekijät kokivat ryhmässä toimimisen haasteelliseksi, koska toiminnassa paneuduttiin perheiden tilanteisiin paljon syvemmälle kuin seurakunnan perhekerhoissa on perinteisesti ollut tapana. Tiedonsiirto eri toimijoiden välillä parantui, kun toimijat tutustuivat toisiinsa. Keväällä 2010 laadittiin yhteinen hakuilmoitus Vertaistuen ja Ohjatun vertaistuen ryhmiin. Ilmoitus julkaistiin Kempeleen kuntatiedotteessa ja nettisivuilla. Kuntalaisilla on ollut näin mahdollisuus hahmottaa kaikki kunnassa tarjottavat palvelut, jotka on suunnattu kotona hoidossa oleville lapsille ja joihin perheet voivat itse hakeutua ilman asiantuntijalausuntoa. Pilotin tuloksena moniammatillinen työote saatiin moniammatillisen yhteistyöryhmä toiminnan myötä Kempeleessä hyvälle alulle ja ryhmän toiminta jatkuu syksyllä. Samoin jatkuu TUKEVA -ryhmätoiminta, eri nimellä ja hiukan eri tavalla toteutettuna kuin pilotissa.

4 4 5. LAPSEN JA PERHEEN TUEN POLKU PÄIVÄHOIDON ALOITUSVAIHEESSA (Oulunsalo, Kiiminki) Tavoitteena oli tukea lasta ja perhettä lapsen siirtyessä kotoa päivähoitoon sekä tehostaa sopivan päivähoitopaikan löytämistä ja kartoittaa perheen palvelutarpeita. Oulunsalossa perheen päivähoidon tarve arvioitiin perhepalveluohjaajan tekemällä kotikäynnillä. Kiimingissä päivähoitopaikkaa hakevat perheet varasivat ajan palveluesimiehen vastaanotolle, jossa täytettiin / täydennettiin päivähoitohakemus ja kartoitettiin perheen toiveet ja tarpeet lapsen päivähoidon suhteen. Perheiden kanssa sovitulla kotikäynnillä (Oulunsalo) perhepalveluohjaaja keskusteli vanhempien kanssa päivähoidon aloittamiseen liittyvistä asioista ja kuunteli vanhempien toiveita ja kokemuksia päivähoitoon liittyen. Perhepalveluohjaaja toimi perheen yhdyshenkilönä, jonka kautta asioita hoidettiin. Perhepalveluohjaaja oli mukana päivähoidon esimiesten työkokouksissa, jossa mietittiin lapselle sopivaa päivähoitopaikkaa. Perheet kokivat kotikäynnit tarpeellisena ja hyvänä palveluna kunnan puolelta. Positiivista palautetta tuli mm. siitä, että perhepalveluohjaajan käynti selkeytti perheen ajatuksia, antoi uutta tietoa, rauhoitti mieltä ja antoi perheelle tunteen, että lapset saavat hyvää hoitoa. Ne perheet, joihin ei tehty kotikäyntiä, kokivat yhteydenoton kuitenkin mukavana ja monella oli kysyttävää päivähoidon aloitukseen liittyen. Perhepalveluohjaaja teki 28 kotikäyntiä. Pilotoinnin aikana nousi esiin tarve kehittää lisää moniammatillista yhteistyötä ja jatkossa perhepalveluohjaajan työn yhdistämistä esim. perhetyöntekijän työnkuvaan. Kiimingissä asiakastapaaminen palveluesimiehen luona päivähoitopaikkaa haettaessa tehosti asiakkaiden tarpeiden kuulemista ja asiakkaan tietoisuutta päivähoitovaihtoehdoista ja päivähoidon toimintatavoista. Palveluesimiehet kokivat asiakastapaamisen päivähoidon hakuvaiheessa erittäin tarpeelliseksi ensimmäisen lapsen kohdalla. Tällöin päivähoidon tarpeiden ennakointi helpottui asiakkaiden kanssa käytävän keskustelun myötä. Asiakastapaamisia oli n. 60.

5 5 6. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LAPSEN JA PERHEEN TUKENA SIIRRYTTÄESSÄ KOTIHOIDOSTA ESIOPETUKSEEN (Oulunsalo) Tavoitteena pilotissa oli päivähoidon ja neuvolan yhteistyömuotojen ja menetelmien rakentaminen sellaisiksi, että lapsen siirtyminen kotihoidosta esiopetukseen on mahdollisimman joustava, sujuva ja tarkoituksenmukainen. Neuvolassa tehdyn lapsen 5 vuotistarkastuksen jälkeen kotihoidossa oleva lapsi sai neuvolasta lomakkeen kotiin, jos neuvolassa oli lapsesta herännyt mahdollinen tuen tarve. Vanhemmat täydensivät saamaansa lomaketta. Moniammatillisessa tiedonsiirtopalaverissa käsiteltiin esille tulleita mahdollisia tuen tarpeita. Tietojen siirtoon oli vanhempien kirjallinen lupa. Tiedonsiirtopalaveriin osallistuivat neuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja koulujen erityisopettajat sekä mahdollisesti esim. psykologi, puheterapeutti. Palaverin jälkeen toteutettiin tiedonvälittäminen; kelto välittää tietoa päivähoidossa järjestettävään esiopetukseen siirtyvistä lapsista tulevalle esiopettajalle, ja koulun erityisopettaja välittää tietoa koulun esiopetukseen siirtyvistä tulevalle esiopettajalle. Toisena kehittämiskohteena oli vanhemmille järjestettävä eskaristartti, toiminnallinen vanhempainilta, jossa esiopettaja ja vanhemmat tutustuivat toisiinsa. Vanhemmat saivat tietoa esiopetukseen liittyvistä asioista ja heille jaettiin lapselle ja vanhemmille tarkoitettu eskaripassi. Siihen on koottu niitä asioita (esim. pukemaan itse, kulkemaan koulutie turvallisesti), mitä lapsen on hyvä harjoitella kesän aikana ennen esiopetuksen alkamista. Eskaristartit järjestettiin Kirkonkylän ja Salonpään kouluilla. Palautteen illoista antoi 43 vanhempaa. Koulun esiopettajien tieto tulevien esikoululaisten mahdollisista tuen tarpeista on ollut puutteellista. Esiopettajat kokivat, että vihdoinkin heidän työn ongelmakohtiin oli tartuttu ja tiedonsiirtopalaveri osoitti tarpeellisuutensa. Eskaristartin tärkeimmäksi anniksi vanhemmat kokivat toisten vanhempien ja opettajan tapaamisen sekä keskustelut esiopetukseen liittyvistä asioista.

6 6 7. MONIAMMATILLISET TOIMINNNALLISIN MENETELMIN OHJATUT VANHEMPAINIL- LAT (Liminka) SEVEN UP: vanhempainilta kouluun lähtevien lasten vanhemmille VOLKKARI: vanhempainilta 5-luokkien vanhemmille Toiminnallisin menetelmin ohjattujen vanhempainiltojen avulla pyrittiin vahvistamaan ja tukemaan vanhemmuutta. Vanhempainiltojen tavoitteena oli myös antaa vanhemmille kokemus vertaistuesta ja mahdollisuus yhteisöllisyyden kokemiseen ja verkostoitumiseen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Toimintojen toteutuksessa mahdollistettiin vanhempien aktiivinen toimijan rooli (tehtäväannot ja materiaali). Iltojen aikana keskusteltiin kouluun lähtevän ja murrosikäisen lapsen kehityksestä sekä kodin, koulun ja harrastustoiminnan mahdollisuuksista tukea lasta. Seven Up vanhempainiltoja pidettiin yksi (toinen peruttiin ilmoittautuneiden vähäisyyden vuoksi). Paikalla oli 18 vanhempaa. Volkkari vanhempainiltoja järjestettiin kaksi (samoille vanhemmille). Ensimmäisessä illassa oli mukana 14 vanhempaa ja toisessa 18 vanhempaa. Ennen vanhempainiltoja henkilöstölle järjestettiin koulutusta toiminnallisesta ryhmäohjauksesta 8 tuntia. Vanhempainiltojen suunnittelussa oli mukana n.10 toimijaa viideltä eri toimintasektorilta (sosiaali- ja terveydenhuolto, opetustoimi, nuoriso- ja kulttuuritoimi). Vanhempia osallistavalle ja vertaisuutta vahvistavalle, toiminnallisin menetelmin ohjatulle yhteistyölle on tarvetta. Kokeiltua tapaa tehdä moniammatillista yhteistyötä vanhempien hyväksi työntekijät pitivät hyvänä ja toimintamallia halutaan jatkaa. Vanhemmat kokivat Seven Up ja Volkkari toiminnan tarpeellisena ja voimavaroja antavana. Erityisesti vertaisuuden kokeminen samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa koettiin tärkeäksi vanhempainiltojen anniksi.

7 7 8. JOPO-NUOREN (joustava perusopetus) OHJATTU POLKU TYÖSSÄOPPIMISEN JAKSOLLA (Oulunsalo) JOPO-luokan opetus on suunnattu oppilaille (7lk, 8lk, 9lk), joiden koulunkäynti yleisopetuksen ryhmässä on ongelmallista. Tavanomainen kuuntelemiseen, lukemiseen ja kirjalliseen työskentelyyn perustuva kouluopetus tuottaa oppilaalle vaikeuksia. JOPO-opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi muissa oppimisympäristöissä (leirikoulut, opinto- ja työpaikkakäynnit jne.). Opiskelussa painotetaan toiminnallisia työmuotoja. Pilotin tavoitteena oli tehostaa ja helpottaa JOPO-nuoren työssäoppimispaikkojen hankkimista sekä tehdä jaksosta suunnitelmallinen ja tavoitteellinen. Tarkoituksena oli myös saada vanhemmat osallistumaan nuoren ammatinvalinnan ohjaukseen sekä tukea nuorta jatkoopiskelupaikan hankkimisessa ja ammatinvalinnassa. Keskeisessä roolissa pilotissa oli JO- PO-ohjaaja, joka loi yhteistyöverkostoja koulun ja työpaikkojen välille, tiedotti JOPOtoiminnasta ja järjesti opettajan kanssa mm. vanhempainiltoja. Pilotissa oli mukana 10 nuorta. Yritysten saaminen mukaan pilottiin oli vaikeaa ja verkoston luominen koulun ja työpaikkojen välille ei kevään aikana onnistunut. Yritykset perustelivat kieltäytymistään sillä, ettei heillä ole aikaa tai resursseja ohjata nuorta työssäoppimisjaksolla tai ettei nuorelle ole tarjolla mielekästä tekemistä. Vaikka yhteistyö yritysten kanssa käynnistyi hitaasti, saatiin jokaiselle oppilaalle kuitenkin harjoittelupaikka järjestettyä. Tuotetun kirjallisen materiaalin (työsopimuspohjat, arviointi- ja palautelomakkeet, esitteet ym.) lisäksi otettiin käyttöön sähköinen pohja työpäiväkirjoille ja muille mahdollisille työssäoppimisjakson aikana tehtäville oppimistehtäville. Oppilaat oppivat sähköisen alustan käytön suhteellisen hyvin ja päiväkirjan ja tehtävien teko sitä kautta onnistui. Oppilailta saadun palautteen perusteella kaikkien ajatuksia ja toiveita huomioitiin suunnittelussa. Nuorten mielestä työssäoppimisjaksoilla on merkitystä jossain määrin ammatinvalinnassa. Valtaosa nuorista koki hyötyneensä jaksosta ja saaneensa riittävästi työtehtäviä jakson aikana. Vanhempien osallistuminen työssäoppimisjakson suunnitteluun ei toteutunut. Haasteena on vanhempien motivoiminen, jotta he jaksaisivat tukea nuorta työssäoppimisjaksojen aikana. Yhteistyötä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa olisi lisättävä, jotta jaksosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty oppilaille. Yhteistyö voi olla tehtävien suunnittelua, tiedonsiirtoa ja toisen työn tukemista. Pilotti jämäköitti työnantajien toimintaa ja nyt he oikeasti ohjaavat nuorta työssäoppimisjakson aikana. Yrityksillä on vielä jonkin verran ennakkoluuloja JOPO:sta ja ehkä ne pitävät sitä tarkkailuluokkana. Työelämään on vaikea luoda yhteyksiä ja se vie paljon aikaa, mutta jo yksikin nuori, joka pääsee pilotin kautta eteenpäin, on arvokas saavutus. Eli kuten eräs oppilas kertoi nyt mie tiiän, että miun siivet kantaa. Työssäoppimisjakso poiki yhdelle oppilaalle oppisopimuspaikan ja muutamalle kesätöitä.

8 8 9. JOUSTAVASTA JOUSTAVASTI TOISELLE ASTEELLE (Kempele) Tavoitteena pilotissa oli motivoida joustavassa perusopetuksessa olevat oppilaat (8-9 lk) omaehtoiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn käytännön läheisellä työelämäsuuntautuneella toiminnalla yhteistyössä ammatillisen toisen asteen ja yritysten kanssa. Näin toivottiin oppilaan pääsevän haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan, aloittavan opiskelun siellä ja jatkavan sitä ensimmäisen lukukauden jälkeenkin. Yksilöohjaaja toimi pilotissa JOPO-opettajan työparina. Yksilöohjaajan tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa työssäoppimis (TOP)- ja koulutuskokeilujaksot sekä toimia opettajan apuna luokassa. Moniammatillinen yhteistyö eri organisaatioiden kanssa on myös olennainen osa JOPO- toimintaa. Yhteistyötä tehtiin mm. Kempeleen kunnan nuorisotoimen, OSAO:n Kempeleen yksikön kanssa koulutuskokeiluiden merkeissä sekä laajalla skaalalla alueen yrittäjien kanssa TOP- jaksojen yhteydessä. Yhteistyötä OSAO:n kanssa on tarkoitus jatkaa syksyllä yksilöohjaajan siirtyessä joksikin aikaa ammattikoululle oppilaiden kanssa. Myös yläasteen koulukuraattori oli tarvittaessa tiivisti mukana ryhmän oppilaiden tukena. Ohjaajan mukanaolo helpotti kovasti JOPO-opettajan työtä: opettaja pystyi keskittymään enemmän opetustyöhön ja yksilöohjaajan myötä oppilaita ei ole tarvinnut päästää kotiin opettajan palaverien ym. takia, vaan koulupäivät olivat lukujärjestyksen mukaisia. Yksilöohjaajan myötä ryhmää pystyttiin jonkin verran jakamaan oppitunneilla, jolloin opetus oli enemmän yksilöllistä. Mukana pilotissa oli 8 oppilasta. Oppilaiden kokemukset työssäoppimisjaksoilta olivat hyviä. Jaksot toivat vaihtelua opiskeluun ja antoivat voimia teoriaopiskeluun koulussa. Oppilaat osasivat valita varsin realistisesti itseä kiinnostavat alat ja jaksoivat suorittaa TOP- jaksot kiitettävästi. Yksilöohjaaja kävi TOPjakson lopuksi palautekeskustelun oppilaan ja työnantajan edustajan kanssa. Näissä keskusteluissa oppilaat saivat hyvät arviot ja kaikki työnantajat olivat valmiita jatkamaan yhteistyötä. Osa ryhmän oppilaista koki vaikeaksi TOP- jaksoon kuuluvan koulutustutustumisjakson. (OSAO). Heidän mielestä oli vaikea, jopa pelottavaa, mennä viikoksi uuteen ympäristöön. Tilannetta helpotti mikäli yksilöohjaaja oli tukena koululla. Kaikilla yhdeksäsluokkalaisilla oli selkeä käsitys siitä, miten opinnot jatkuvat perusopetuksen jälkeen toisella asteella. Kaikki hakivat ammatilliseen koulutukseen OSAO:n Kempeleen, Kaukovainion tai Taivalkosken yksikköön ja yksi oppilas Piippolan käsi- ja taideteollisuusopistoon. Yhtä oppilasta lukuun ottamatta kaikki pääsivät niille linjoille, joille olivat ensisijaisesti hakeneet.

9 9 10. NUORTEN NEUVONTAPISTE TsekPoint (Kiiminki) TsekPoint, nuorten neuvontapisteen, tarkoituksena on nuorten elämänhallinnan, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Tavoitteena on tuen tarpeessa olevien nuorten (ja heidän vanhempiensa) tavoittamisen tehostaminen ja monisektorisen yhteistyön selkeyttäminen ja tehostaminen. Kohderyhmänä olivat vuotiaat kiiminkiläiset nuoret sekä alle 29-vuotiaat Kiimingin työpajan nuoret. TsekPointin työntekijänä oli terveydenhoitaja. Hän toimii yhdessä muiden toimijoiden, esim. psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin, sosiaalityöntekijän tai nuorisotyöntekijän kanssa. Nuoret ohjautuivat neuvontapisteeseen mm. koulukuraattorin tai sosiaalityön kautta. Osa nuorista hakeutui itse terveydenhoitajan vastaanotolle. Pilotin aikana TsekPointissa oli 8 asiakasta. Nuorille tehtiin TsekPoint ssa terveystarkastus sekä kartoitettiin elämäntapoja ja arjenhallintaa voimavaramittarin avulla ja laadittiin hyvinvointisuunnitelma. Myös työpajalla työskenteleville nuorille tehtiin terveystarkastus ja ohjattiin tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Voimavaramittarin avulla kartoitettiin nuoren kokemaa senhetkistä terveydellistä tilaa ja elämäntapoja, arkielämän taitoja, sosiaalisia taitoja ja vapaa-ajanviettoa. Nuori sai voimavaramittarin tuottaman arvion hyvinvoinnin tilasta mukaan. Nuorelle laadittiin yhdessä hyvinvointisuunnitelma ja mietittiin keiden kanssa päädytään yhteistyöhön. Nuori ohjattiin ja tarvittaessa saateltiin kädestä pitäen tarvitsemansa tuen piiriin. Palaute- ja arviointikeskustelu pidettiin sen jälkeen kun nuori koki, ettei tukea enää tarvita. TsekPoint - toiminta istuu hyvin kunnan nykyiseen palvelurakenteeseen täydentäen kunnan palveluja nuorten ja heidän perheidensä osalta. Yhteistyö on ollut mutkatonta ja joustavaa kunnan eri palveluntarjoajien kanssa. TsekPoint on koettu hyväksi ja toimivaksi käytännöksi, jolla pystytään tarttumaan nopeasti nuoren ongelmiin ja kohdentamaan tarvittavat tukitoimet täsmällisesti niihin osa-alueisiin mihin on tarvetta. Yhteistyö kunnan ulkopuolisten tahojen kanssa on ollut kiitettävää. TsekPoint jatkaa toimintaansa pilotin jälkeen kunnan yhtenä palvelumuotona. Se toimii osana nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa toimivat nuorisotoimi, opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Kiimingin kunnan työpaja, TE-toimisto, poliisi, puolustusvoimat ja Kiimingin seurakunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Time out! Aikalisä toiminta alkaa toimia yhtenä käytäntönä TsekPointissa. Näin voidaan saavuttaa nopeasti armeijan keskeyttäneet nuoret. TsekPoint on osa kunnan nuorisotoimen etsivätyötä ja yksi tärkeimmistä kumppaneista on kunnan erityisnuorisotyöntekijä. Toimintaa on tarkoitus arvioida vuosittain toimintakertomuksen muodossa ja antaa näin tiedoksi kunnan johtaville virkamiehille ja kunnan päättäjille.

10 PERHEEN VOIMAPUDAS (Haukipudas) Tavoitteena oli 6-luokkalaisten vanhempien tukeminen lasten siirtyessä yläkouluun. Toisena tavoitteena oli tukea peruskoulun päättäviä nuoria ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Pilotissa työskentelivät sosiaalitoimesta perhetyöntekijä ja vapaa-aikatoimesta erityisnuorisoohjaaja, keskeisessä roolissa on ollut myös Haukiputaan seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Kävelevään kirjastoon osallistui 250 opinpolkujaan tai ammatinvalintaa pohtivaa nuorta. Kävelevä kirjasto suunnattiin 9. luokkalaisille, abeille, työpajojen nuorille sekä muille ammatinvalinnan kanssa painiville nuorille. Käveleviä kirjoja, eli eri alojen ammattilaisia nuorten haastateltavina oli paikalla 33. Oppilaat ja muut nuoret kertoivat että tapahtuma oli hyvä ja siitä oli heille hyötyä, sillä ammatinvalintaan liittyvät asiat ovat tuossa iässä lähellä. Päin perhettä, 6. luokan vanhempien vertaistukiryhmässä oli mahdollisuus jutella nuoren kasvatukseen liittyvistä asioista (mm. murrosiän alkaminen ja siihen liittyvät haasteet vanhemmille, yläasteelle siirtymiseen liittyvät asiat, nuoren vapaa-aika, vuorovaikutukseen liittyvät asiat sekä vanhempien omat toiveet). Ryhmän tavoitteena oli edistää hyvinvointia ja jaksamista sekä auttaa jakamaan yhteisiä kokemuksia perheestä, kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Päin perhettä - ryhmässä käytiin läpi yhteisiä teemoja, joissa otetaan myös huomioon ryhmäläisten omat tarpeet ja toiveet. Ryhmän toimintaan osallistui seitsemän vanhempaa, osallistuminen oli maksutonta. Vanhemmat kokivat ryhmän mielekkääksi ja osallistujat kertoivat saaneensa tukea ja tietoa vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Perhepalveluoppaan tarkoituksena oli koota kaikki lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatut palvelut kunnassa yhteen, jolloin niiden löytäminen olisi asiakaslähtöistä ja vaivatonta. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin se, että eri toimijoiden tarjoamat päällekkäiset palvelut karsiutuisivat. Perhepalveluoppaan suunnittelussa tehtiin yhteistyötä Limingan kunnan kanssa. Haukiputaalla perhepalveluopas tulee kunnan internet sivulle osion Kuntapalvelut alle ( Lisäksi oppaassa olevat nuorten palvelut laitettiin internettiin nuorisotoimen Facebook profiilin yhteyteen, jolloin se tavoittaa hyvin nuorisotoimen asiakkaat. Kunnan tiedotuslehti Tilitorin mukana jaetaan tiedote perhepalveluoppaasta ja sen sijainnista kunnan internet sivustolla.

11 VAPAAEHTOISTYÖN KURSSI TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE (Oulu) Tavoitteena oli tuoda lukio-opiskelijan opintoihin monipuolisuutta ja vastapainoa akateemisuudelle sekä lisätä osallisuutta ja saada vinkkejä ammatinvalintaan. Pilotissa tarjottiin kahden lukion opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa kurssi, joka koostui peruskoulutusjaksosta ja vapaaehtoistyöstä. Kurssisuoritukseen ei kuulunut koetta, kirjoitelmaa, esitelmää tms. Kurssille osallistui 20 oppilasta. Kurssi aloitettiin 10 tunnin teoriajaksolla, jolloin opiskelijat saivat perusvalmiudet vapaaehtoistyön tekemiseen. Koulutuksen päätteeksi opiskelijat laativat suunnitelman vapaaehtoistyön jaksolle ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen siirtyivät tekemään vapaaehtoistyötä (25 tuntia). Ohjaavien opettajien kokemukset kurssista olivat myönteisiä. Opettajat tutustuivat oppilaisiin uudessa viitekehyksessä ja oppilaat voivat hyödyntää omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan uudella tavalla. Koulu sai saamalla uuden työkalun oppilashuoltoon ja ryhmäyttämiseen. Kurssin avulla koulun oli mahdollista konkretisoida opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia (mm. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus). Yhteiskunta saa aktiivisia nuoria kansalaisia ja merkittävän työpanoksen vapaaehtoistyöntunteina. Itse vapaaehtoistyön tekemisen opiskelijat kokivat mielekkääksi. He kokivat tekevänsä jotain tärkeää ja arvostivat saamaansa myönteistä palautetta. Moni opiskelija kertoi yllättyneensä hyvänolon tunteesta, jonka toisten ihmisten auttaminen saa aikaan. He kokivat myös yleisesti vastuuntuntonsa lisääntyneen kurssin myötä ja monelle kurssin suorittaminen oli tuonut lisää ryhtiä myös muuhun koulutyöhön. Nuorten kokemuksia vapaaehtoistyöstä: Tuntui kivalta huomata, että lapset olivat ikävöineet minua, kun en ollut käynyt päiväkodilla muutamaan viikkoon. Myyjäisten vastuuhenkilöt kehuivat minua vastuuntuntoiseksi ja reippaaksi. Yllätyin itsekin, että pärjäsin niin hyvin. Sen voin ainakin sanon, että tämän perusteella en ikinä lähde hoitoalalle. Mua ärsytti ihan sikana, että osa ihmisistä ei tehny mitä piti ja hommat kaatu muitten niskaan. Ite en ikinä kehtais. En olis millään jaksanu lähteä tänään koulun jälkeen Aino-mummon luo, mutta onneksi menin. Se melkeen itki, kun siitä oli niin kiva, että tulin.

12 OPPILAAN TUEN POLKU erityisen tuen palveluiden yhtenäistäminen (Oulu) Tavoitteena oli mallintaa oppilaalle tarjottavat eritasoiset tuen polut sekä tuottaa erilaisten tukimuotojen palvelukuvaukset ja saatavuusperusteet. Ajatuksena oli, että mallinnuksesta saataisiin sovelluksia ja innovaatioita useiden kohderyhmien käyttöön (esim. hallinto, kentälle opettajille, koteihin). Työryhmä (apulaisrehtori, 3 erityisopettajaa, koulukuraattori, koulupsykologi, pienluokkaopettaja, opinto-ohjaaja, pilotin vastuuhenkilö) mallinsi kolme oppilastapausta, heidän tukipolkunsa koulussa ja tukiverkostossa: - Case 1 /oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet: oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden vaikeudet, opiskelumotivaation puute ja poissaolot. - Case 2 /käyttäytymisvaikeudet ja normien vastaisuus: keskittymisvaikeudet, levottomuus, aggressiivisuus, asiaton käytös ja kielenkäyttö ja kiusaaminen. - Case 3 /perheen ongelmat: kasvatukseen liittyvät vaikeudet, erot ja menetykset, turvattomuus, vanhempien jaksaminen, lähisuhdeväkivalta ja päihteiden käyttö. Oppilastapaukset toivat esille oppilaan tuen polun eri näkökulmia, joiden avulla lopulliseen malliin saatiin mahdollisimman kattava ja oikeansuuntainen runko. Saatavuusperusteita ja palvelukuvauksia tehtiin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tämän jälkeen koostettiin ensimmäisessä vaiheessa tehtyjen selvitysten ja mallinnusten pohjalta malli oppilaan tuen polusta. Pilotin tärkeimpiä saavutuksia oli kokonaisrakenteen ja sen sisältöjen muodostuminen. Oppilaan tuen polku mallin avulla voidaan myös keskustella koulun tuen järjestämisestä ja sen toiminnasta muun tukiverkoston kanssa. Malli auttaa rajapintojen tarkastelussa muiden verkostossa toimivien toimijoiden kanssa ja sen kautta auttaa yhteistyön suunnittelua. Pilotti on synnyttänyt useita eri jatkokäyttöön liittyviä innovaatioita. Seudullinen sähköinen oppimissuunnitelma toteutuessaan käyttää hyväkseen syntyneitä prosesseja, palvelukuvauksia ja saatavuusperusteita. Pilotin aikana opetustoimen puolelle tuotu saatavuusperusteet ajattelu on saanut suuren huomion jo seudullisestikin. Eri koulun kentällä toimivat tahot ovat ottaneet ajattelun palvelujen kohdentamisen tueksi.

13 HAASTAVASTI KÄYTTÄYTYVÄN NUOREN TUEN POLKU (Oulu) Tavoitteena oli kehittää strukturoitu malli nuoren ja hänen perheensä tilanteen arviointiin. Lopullisena tarkoituksena oli vähentää nuoren laitossijoituksia ja/tai osastohoitoa tarjoamalla tukevammin varhaisessa vaiheessa kotiin annettavia moniammatillisia palveluja. Pilotissa perustettiin nopean puuttumisen yksikkö, EXIT-tiimi. Tiimin työ käynnistyi kun työpari (sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja) sai tiedon eri yhteistyökumppaneilta haastavasti käyttäytyvästä nuoresta ( vuotias, nuoresta lastensuojelullista huolta). Toimintamallin mukaisesti tiimi tapasi asiakasperheitä intensiivisesti n. viisi kertaa ja kartoitti nuoren ja perheen jatkotuen tarvetta tekemällä lastensuojelulain mukaisen lastensuojelutarpeen selvityksen. Selvitys tehtiin Baro-menetelmää hyödyntäen. Asiakkailta (nuoret ja vanhemmat) saadun palautteen mukaan Exit-tiimin työskentely hyödytti perheen tilannetta ja työskentelyyn perheet olivat tyytyväisiä. Suurin osa selvityksistä pystyttiin tekemään kolmen kuukauden sisällä. Strukturoidulla menetelmällä tehty lastensuojelutarpeen selvitys oli riittävä lastensuojelun interventio yli 70 prosentille asiakkaista. Näiden osalta lastensuojeluasiakkuus ei jatkunut selvityksen tekemisen jälkeen. Yli puolella asiakkaista ei ollut selvityksen tekemisen jälkeen tarvetta minkäänlaiseen jatko-ohjaukseen. Pilotin aikana Exit-tiimissä oli 54 asiakasta ja lisäksi tiimi tapasi neljä asiakasta, joiden osalta ei tarvinnut tehdä lastensuojelutarpeen selvitystä. Pilotissa tehtiin myös haastattelututkimus, jossa haastateltiin viittä nuorta ja kahta nuoren vanhempaa. Haastattelijoina toimivat lastenkodin toimintaterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Haastattelussa kerättiin kokemustietoa nuorilta ja vanhemmilta lastensuojelun sijoitukseen johtaneesta tilanteesta ja heidän käsityksiään siitä missä vaiheessa ja millaista tukea he olisivat tarvinneet, jotta sijoitus olisi voitu välttää. Haastatteluissa kävi ilmi, että kaikkien nuorten kohdalla koulupoissaolot olivat asia, johon viranomaiset olivat ensimmäisenä puuttuneet. Kaikilla nuorilla vaikeudet olivat alkaneet jo ala-asteiässä ja he kokivat, että avun tarvetta oli jo useita vuosia ennen sen saamista. Haastateltavat kertoivat, että heidän työntekijänsä olivat vaihtuneet useasti. Nuoret kokivat, ettei heidän vanhempia oltu tuettu kasvattajana. Useamman nuoren perheessä taustalla oli jommankumman vanhemman runsasta alkoholin käyttöä. Haastatteluissa nousikin nuorten esiin tuomana lasten huomioimisen tarve silloin, kun vanhemmalla on alkoholiongelma tai silloin kun perheessä on hiljaisia lapsia. Yhteystiedot: Leena Hassi, puh Irja Lampinen, puh