Halmstadintalo, Hanko Riskianalyysi

Transkriptio

1 , Hanko Riskianalyysi Tutkimusrapotti Tämä raportti soveltuu päätöksenteon apuvälineeksi rakennusten kunnosta vastaaville tahoille. Tätä raporttia tulee tulkita asiantuntijan avustuksella. Havaittuja haittoja ei voida suoraan osoittaa terveysongelmien syyksi, mutta ne voivat olla oireilun ja sairastelun merkittäviä riskitekijöitä. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa Y-tunnus

2 , sivu 2/9 Tiivistelmä n riskianalyysissä selvitettiin sisäilmaongelmien todennäköisyyttä ja sisäilmaan liittyvien oireiden esiintyvyyttä ja vakavuutta erilaisten tutkimusmenetelmien avulla sekä tehtiin niiden perusteella osastokohtainen riskinarvio. Riskinarvio tehtiin standardin BS8800 mukaisesti. Tutkimusten perusteella tehtiin toimenpide-ehdotukset, suosituksia rakenneavauksista ja mittauksista mahdollisten riskitekijöiden poissulkemiseksi sekä suositeltiin seurantasuunnitelmaa. Sisäilmaongelmien todennäköisyyttä arvioitiin haastattelemalla rakennuksen kunnossapidosta, huollosta, siivouksesta ja henkilöstöstä vastaavat henkilöt, tekemällä laaja ISEC Sisäilmakysely ja tekemällä solutoksisuusmittauksia huonepölystä. Lisäksi tehtiin mineraalikuitututkimuksia. Sisäilmaan liittyvien oireiden vakavuutta arvioitiin ISEC Sisäilmakyselyn, aistinvaraisen havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Tilankäyttäjien oireita analysoitiin tilastollisesti vertailuaineistoon pohjautuen. ISEC Sisäilmakysely lähetettiin koko henkilökunnalle eli 4 henkilölle. Kyselyyn vastasi 28 henkilöä ja vastausaktiivisuus oli 68 %. Vastaukset jäljitettiin yksittäisiin työpisteisiin ja vastaajien työpisteen liikkuvuus otettiin huomioon tuloksissa. Tuloksia käsiteltiin kerroksittain. Kyselytulosten perusteella 68 % vastaajista on kokenut rakennukseen liittyvää oireilua viimeisen 2 kk:n aikana. 52 % vastaajista ilmoitti myös muiden kokevan oireita työskentelytiloissaan. 40 % vastaajista oli voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti huolestunut mahdollisista sisäilmaongelmista. Kyselyn perusteella ssa koetaan neliportaisella asteikolla keskivoimakasta sisäilmahaittaa. Kerrosten välillä oli eroja. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa haitat olivat keskivoimakkaita tai voimakkaita. Kolmannessa kerroksessa sisäilmahaittoja koettiin vain vähän. Terveydellisinä mittareina käytettiin sisäilmaan liitettyjen oireiden määriä (yliesiintyvät oireet) ja voimakkaita haittoja kokevien käyttäjien lukumäärää (voimakkaat oirekuvat). Oireiden lisäksi käytettiin muitakin käyttäjäkyselyyn perustuvia mittareita. Astman esiintyvyys rakennuksessa oli kohonnut (28 % vastaajista). Sairauslomapäiviä oli keskimäärin 8,9 kpl/hlö/2 kk, mikä on lähellä valtakunnallista kuntatyöntekijöiden keskiarvoa. 20 %:lla vastaajista oli työterveyshuollon käynti sisäilmaan liittyen. 56 % vastaajista oli kokenut saaneensa pitkäaikaista haittaa rakennuksesta. Tämä on korkea esiintyvyys. Vastaajista 48 % arvioi olevansa herkkä huonolle sisäilmalle. Esiintyvyys on melko korkea. Kaikki herkät vastaajat mielsivät herkkyyden syntyneen kokonaan tai osittain tutkittavassa kohteessa. On mahdollista, että kohteessa on herkistäviä olosuhteita. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

3 , sivu 3/9 Solutoksisuusmittausten mukaan (liite 2) kohteessa on keskivaikea pölyn toksisuusongelma. Yläpölyjen toksisuuden lähteenä ovat usein päivittäiset käyttökemikaalit, esimerkiksi siivous- ja lattianhoitoaineet. Mikrobitoksisuutta ei voida sulkea pois. Teolliset mineraalikuidut tutkittiin huonepinnoilta laskeumamenetelmällä (Liite 4). Tilassa 6 kuitujen määrä ylitti Työterveyslaitoksen viitearvon 0,2 kuitua/cm 2. Tilassa 309 määrä oli 0,2 kuitua/cm 2. Tulokset viittaavat siihen, ettei kohteessa ole merkittävää mineraalikuituongelmaa. ISEC Sisäilmakyselyvastauksista sekä haastattelutiedoista saatiin viitteitä paikallisista home- ja kosteusvaurioista. Homeen ja maakellarin hajusta raportoitiin erityisesti ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa. Tunkkaisuudesta raportoitiin koko rakennuksen osalta samoin kuin viemärin hajusta. Tunkkaisuuden kokemusta aiheuttavat esimerkiksi emittoivat lattiamateriaalit, viemärikaasupäästöt sekä ilmanvaihdon riittämättömyys tai paine-erojen säätöongelmat. Kemikaalinhajusta raportoitiin ainoastaan alakerran remonttiin liittyen. Riskiluokitus tehtiin jakamalla alueisiin käyttötarkoituksen mukaan, käyttäen työsuojeluhallinnon 5-portaista riskiluokitusjärjestelmää. Periaate on selitetty tarkemmin liitteessä 2. Riskiluokitus on raportin taulukossa VI sekä merkittynä pohjakarttoihin. Toimenpide-ehdotukset: - Ulkovaipparakenteen kunto tulee ISEC-sisäilmakyselyä apuna käyttäen selvittää rakennefysiikan asiantuntijan toimesta perehtymällä olemassa oleviin dokumentteihin rakenteista sekä tarkistusavauksin. Ongelmakohtien paikantamisessa voidaan tarvittaessa käyttää apuna homekoiraa. - Lattiapinnoitteiden kuntoa selvitetään tarkemmin bulk-emissionäyttein. - WC-tilojen lattiaa ja lattian sekä seinän liittymäkohtaa avataan pistokoemaisesti ja selvitetään mahdollisia kosteusrasituksen aiheuttamia vaurioita. - Vuoronallejen välipohja tutkitaan keittiöstä tulevan kosteusrasituksen ja parvekkeiden mahdollisten kosteuden kulkeutumisen vuoksi rakenneavauksin. - Iv-kanaviston puhdistustarve selvitetään. - Ilmamäärien riittävyys mitataan, käyntiajat ja ilmanjakotapa tarkastetaan. Paine-erot mitataan tallentavilla seurantalaitteilla (loggereilla). - Viemärinhajun tarkemmat syyt selvitetään kuntotutkimuksen yhteydessä ja laaditaan suunnitelma hajun estämiseen. Tarvittaessa voidaan käyttää rikkivetyantureita viemärikaasulähteen paikantamisen apuna. - Kastuneet lastulevyt keittiöissä suositellaan vaihdettaviksi. Tarvittaessa tehdään formaldehydimittauksia. - Mahdollinen sisäilmaongelmaisista kohteista taloon tuotu irtaimisto suositellaan poistettavaksi. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

4 , sivu 4/9 - Arvioidaan siivouksen tavoitetaso ottamalla huomioon esim. yläpölyt ja suurempien perussiivousten tarve. - Siivous- ja muut pinnoilla käytettävät kemikaalit tulee mahdollisuuksien mukaan vaihtaa jäämiä jättämättömiin sekä ei-herkistäviin. - ISEC Sisäilmakysely uusitaan 0,5- vuotta korjausten jälkeen korjausten vaikuttavuuden ja jatkotoimenpidetarpeen selvittämiseksi. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

5 , sivu 5/9 Sisällys. Taustatiedot Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Kohteen kuvaus, mahdolliset riskirakenteet, haastattelut ja havainnot Tilankäyttäjien aistinvaraiset havainnot ja oireet Mittaustulokset Kokonaisarvio ja toimenpide-ehdotukset Tilakohtainen riskiluokitus Liitteet Allekirjoitus... 9 kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

6 , sivu 6/9. Taustatiedot Tutkimuskohde Toimeksiantaja Halmstadinkatu Hanko Hangon kaupunki Bengt Lindholm, talopäällikkö Santalantie Hanko Tutkimuksen ajankohta Tutkimuksen suorittaja Työn tarkoitus Raportin laatija Teknobulevardi Vantaa Riskianalyysi, sisäilmahaitan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tarvearviointi Pekka Salin, FM, Työterveyshuollon asiantuntija Mari Leppilampi, FT, Työterveyshuollon asiantuntija Piritta Krogell, KM, Sisäilmatutkija Jakelu Toimeksiantaja :n arkisto kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

7 , sivu 7/9 2. Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin ISEC Sisäilmakyselyä, pyyhintäpölystä tehtäviä solutoksisuusmittauksia, mineraalikuitututkimusta, kartoituskäynnillä tehtyjä havaintoja, aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä haastatteluita. Tutkimusmenetelmiä on kuvattu tarkemmin liitteissä 2-4 ja kappaleessa Tutkimuksen toteutus Tutkimus suoritettiin Solutoksisuusmittauksia varten kerättiin 7 pyyhintäpölynäytettä. Näytteet tutkittiin :n laboratoriossa. Teollisten mineraalikuitujen (8 kpl) määriä tutkittiin ottamalla geeliteippinäytteitä tilojen pinnoilta 4 viikon laskeuma-ajan jälkeen. Näytteet analysoitiin :n laboratoriossa. ISEC Sisäilmakysely tehtiin koko rakennuksen henkilökunnalle huhti-toukokuussa 207. Kysely lähetettiin 4 henkilölle. Ryhmätason analyysiin hyväksyttiin 25 henkilöä. Kriteerit ryhmätason analyysiin: työskentelee rakennuksessa >7 h/vk, on työskennellyt rakennuksessa vähintään vuoden, ei ole vaihtanut ensisijaista työpistettään/osastoa viimeisen vuoden aikana. Ryhmätason analyysistä ulkopuolelle jääneiden henkilöiden vastaukset on kuitenkin otettu muussa analysoinnissa huomioon. Vastausaktiivisuus (68 %) oli lähellä 70 %, mitä pidetään riittävän kattavan tuloksen rajana. Tutkimusta varten haastateltiin sivistystoimenjohtajaa, talopäällikköä, päiväkodin johtajaa, siivoojaa ja talonmiestä. Tässä tutkimuksessa oli käytettävissä seuraavat lähtötiedot: - pohjapiirustukset - Hangon kaupungin Työterveyshuolto, Sisäilmastokysely, /206 - TTK, Riskeille kirjatut toimenpiteet, Sisäilmari, Muistio n tarkastuksesta, Sisäilmari, Sisäilma- ja kosteustekninen tutkimus, kevät 207 o näytteenotto n kokoushuoneesta, o materiaalinäytteen mikrobianalyysi, n kokoushuone, Eteläkärjen ympäristöterveys, Terveydensuojelulain mukainen tarkastus, tarkastuspöytäkirja, kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

8 , sivu 8/9 4. Kohteen kuvaus, mahdolliset riskirakenteet, haastattelut ja havainnot Kohteen kuvaus n päiväkoti on rakennettu vuonna 949. Kohteessa on kolme kerrosta, kellari ja ullakkotiloja.. ja 2. kerros sekä osa kellarista on päiväkotikäytössä. 3. kerroksessa on toimistotiloja. Päiväkodissa on yli 00 hoitopaikkaa ja henkilöstöä noin 40 henkeä. Päiväkotiryhmiä on 6 kpl: Sniglarna, Vuoronallet, Nallekarhut, Tiitäiset, Myrorna ja Knattebo. Kohde sijaitsee hiekkaisella reunamuodostelmamaalla, jonka pohjoispuolella on kalliota (kuva ). Paikannus on esitetty kuvassa 2. Kuva. Maaperäkartta. Punaisella merkitty alue on kalliota, muu hiekkapitoista maata. Kuva 2. Paikannuskuva. Kellarissa on alkuperäinen maanvarainen betonilaatta, joka on ollut saatujen tietojen ja havaintojen perusteella ollut kosteusteknisesti toimiva. Välipohjat ovat paikallaan valettuja pitkittäisiä teräsbetonipalkkeja, joita yhdistää poikittaiset puurakenteet. Eristemateriaali on ollut alun perin sahanpurua, joka on myöhemmin vaihdettu paikoitellen palamineraalivillaksi. Tarkempaa tietoa eristeiden vaihtopaikoista ei ollut saatavissa tätä tutkimusta varten. Välipohjat ovat lauta- tai lastulevylattioita, joiden päälle on asennettu muovi- tai linoleum-matto. Välipohjien kohdalla ulkoseinärakenteessa on mahdollisesti käytetty tojalevyä osittain. Muutoin ulkoseinärakenne on tiiltä. Talossa on hissi. Rakennus on peruskorjattu vuonna 987, jolloin on uusittu pintamateriaalit ja asennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneita on kaksi, joista toinen vastaa kolmannen kerroksen ilmanvaihdosta, toinen muiden tilojen. Vesikatto ja kourut on uusittu kyselyn mukaan vuonna 203. Katto on kauttaaltaan uusittu harjakatto, jonka tuulettuvuus on hyvä. Toisen kerroksen parvekkeen aiheuttamat vuodot on tutkittu ja korjattu vuosina Koko rakennukseen on tehty ikkunaremontti 204, jolloin myös ikkunoiden uloin lasi on muutettu lämpökuormaa vähentäväksi. Uloimmat ikkunakarmit on muutettu alumiinisiksi. Ikkunoihin on myös asennettu kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

9 , sivu 9/9 säleverhot. Julkisivun ulkovaipparakenteen toimivuutta on tutkittu ulkopuolelta 205, jolloin se on todettu toimivaksi lukuun ottamatta joitakin parvekkeiden osia, joihin kohdennetaan jatkoselvityksiä. Viitteet rakenteiden ja ilmanvaihdon osuudesta sisäilmahaitassa Kyselyvastaajat raportoivat sadevesivuodoista ainakin tiloissa 00, 03, 7, 240 ja 405. Havainnot on merkitty pohjakarttaan, liite. Tilan 7 vuoto on tutkittu ja korjattu, 405 (ullakko) katto on uusittu. Tilassa 00 ja siitä käytävälle on päässyt vettä kovalla vesisateella ulkopuolisen sadevesiviemärin mennessä liian täyteen. Pinnanmuodot ja mös viereisten tonttien maankallistukset aiheuttavat sadevesien valumista kohti tilan 00 edessä olevaa sadevesiviemäriä. Ongelma on tiedossa ja korjataan. Tilassa 03 sadevesi on päässyt syksyllä 206 kastelemaan ulkoseinän rakenteita, mutta vuodon tarkempi syy ei ollut täysin selvillä tätä raporttia laadittaessa. Kyseisessä tilassa ei kuitenkaan ole hajuja tai koeta sisäilmahaittaa. Tilassa 240 (Vuoronallet) käyttäjäkyselyssä esille tullut vuotokohta tulee selvittää. Haastatteluiden perusteella kosteus on päässyt ilmeisesti yläpuolisen parvekkeen liittymien kautta. Homeen ja maakellarin hajusta raportoitiin ykköskerroksesta ja jonkin verran kolmannesta kerroksesta. Vaatteisiin tarttuvasta hajusta oli havaintoja keittiössä sekä Sniglarna- ja Nallekarhutosastoilla. Vaatteisiin tarttuva ominaishaju on tilastoissa harvinaista ja viittaa yleensä mikrobiongelmaan. Tunkkaisuudesta raportoitiin laajasti. Useimmiten tunkkaisuus liittyy emittoiviin pintamateriaaleihin, puutteelliseen ilmanvaihtoon ja/tai kosteusvauriota seuraaviin mikrobi- /materiaalipäästöihin ja/tai viemärikaasujen esiintymiseen. Keväällä 207 tehdyssä Sisäilmarin tutkimuksessa löydettiin kolmannen kerroksen kokoushuoneesta useita home- ja kosteusvaurioita. Vaurioiden syntymekanismia ei kerrottu tarkemmin käytettävissä olleessa tutkimusraportissa. Haastatteluiden perusteella voidaan olettaa, että vaurioiden syntymekanismi liittyy parvekkeen liittymän toimimattomuuteen. Haastattelutietojen mukaan ilmanvaihtokanaviston nuohouksesta on aikaa yli 0 vuotta. Suosituksena pidetään 5 vuoden välein tehtävää nuohousta. Iv-koneiden suodattimet vaihdetaan rakennuksessa suositellut 2 kertaa vuodessa. Haastattelut ja havaintokäynnit Tutkimusta varten haastateltiin sivistystoimenjohtajaa, talopäällikköä, päiväkodin johtajaa, siivoojaa ja talonmiestä. Haastateltavien näkemykset sisäilmahaittojen olemassaolosta ja voimakkuudesta erosivat jonkin verran toisistaan. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että n sisäilmaongelmista keskustelu on alkanut laajemmin näkyvien kosteusvaurioiden ilmaannuttua. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

10 , sivu 0/9 Haastateltavilla oli tietoa kosteus- ja homevaurioiden olemassaolosta joissakin tiloissa, mm. tila 305 ja 00. Kosteusvaurioita pidetään paikallisina. Niiden yleisyydestä tai laajuudesta talossa ei ole kuitenkaan faktatietoa, koska kattavia rakenteisiin kajoavia tutkimuksia ei ole tehty. Tilassa 03 vesi on tullut seinän läpi. Tarkempi mekanismi on selvittämättä. Kastumisen syystä oli erilaisia arvioita, mm. syöksytorven on siirtyminen paikaltaan. Kellarin tilan 00 edessä ulkona on sadevesikaivo, jonka imu ei riitä kovilla sateilla, sillä ympäristön maanpinnan muodot kuljettavat vettä suuria määriä kohti alimpana sijaitsevaa kohtaa, joka on kellarin oven edusta. Tällöin vettä on päässyt kulkeutumaan tilaan 00 ja käytävää 032 pitkin hissikuiluun asti. Käytävän lattialla on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kolmannen kerroksen kokoushuoneessa 305 on myös todettu mikrobivaurioita Sisäilmarin toimesta. Vesikatossa olleet vuodot ovat olleet tiedossa ja ne on korjattu. Niiden ei ole katsottu olevan yhteydessä sisäilmahaittoihin. Pintavesien aiheuttamaa kosteusrasitusta ei pidetä merkittävänä tilojen 03 ja 00 tiedettyjä ongelmakohtia lukuunottamatta. WC-tiloissa on ollut siivouksesta johtuvaa kosteusrasitusta. Aiheutuneista mahdollisista haitoista ei ole tietoa. Haastatteluiden perusteella ilmanvaihdon taso ei välttämättä vastaa tämän hetkistä tarvetta, eikä ole nykynormien mukainen. Lämmönhallinnan kanssa on ongelmia eteläseinällä; kesällä lämpötila voi nousta 30 asteeseen. Erityisesti toisessa kerroksessa on kesäisin tunkkainen ilma. Kesäaikaisia lämpöoloja on parannettu ikkunaremontilla ja sälekaihtimin. Muunlaista viilennystä tai jäähdytystä rakennuksessa ei ole. Haastateltavat toivoivat on lisää siivousresursseja. Havaintojen ja haastatteluiden perusteella suurin osa muovimattoja ovat jo käyttöikänsä päässä. Päiväkodissa on mahdollisesti sohvia, joita on tuotu ongelmakiinteistöistä. Rakennuksessa on havaittu viemäreiden hajua. Yleisin syy on vesilukkojen kuivuminen, mutta muitakin syitä voi olla, kuten viemärin tiivisteiden kuluminen ja kuivuminen, käytöstä kokonaan poistetut viemärit, hajulukkojen toimimattomuus, asennusvirheet sekä viemärikanaviston mahdolliset vuodot. Ykköskerroksen keittiössä on käyttöolosuhteiden aikana runsaasti kosteutta ilmassa. Tästä voi aiheutua liiallista kosteusrasitusta yläpuolella olevaan välipohjaan. Keittiön yläpuolella sijaitsee Vuoronallejen tiloja, joissa koetaan ryhmätasolla sisäilmahaittaa. Sniglarnassa oli tutkimushetkellä havaittavissa uuden lattian emissioita, joihin ei tarvitse puuttua, mikäli haju on poistunut vuoden kuluessa. Rakennuksessa ei havaittu häiritseviä hajuja havaintokäynneillä. 4. kerroksen käyttämättömässä huoneessa tunkkainen sisäilma. Mikäli tila otetaan käyttöön, on otettava huomioon ilmanvaihdolliset asiat. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa Y-tunnus

11 , sivu /9 5. Tilankäyttäjien aistinvaraiset havainnot ja oireet Tilankäyttäjien tekemät aistinvaraiset havainnot Käyttäjien ISEC Sisäilmakyselyssä raportoimat havainnot on esitetty taulukossa I. Taulukossa olevien havaintojen lisäksi myös kellarikerroksessa oli joitakin tunkkaisuus- ja yksi homeenhajuhavainto. Kellaria koskevat havainnot tulivat muissa kerroksissa työskenteleviltä, joten niitä ei ole tilastollisista syistä esitetty taulukossa I. Havainnot on paikallistettu myöhemmässä taulukossa II sekä liitteenä olevassa ISEC Sisäilmakyselyyn perustuvassa havaintokartassa. Taulukko I. Tilankäyttäjien raportoimat aistinvaraiset havainnot 2 kk:n ajalta. Rakennuksen osa Vastaajia (kpl) V (%) K (%) H (%) T (%). kerros kerros kerros Koko rakennus V = viemärin hajua K= kemikaalin hajua H = homeen tai maakellarin hajua T = muita hajuja tai tunkkaisuutta Värikoodit: Oleellisimmat havainnot käyttäjiltä koskivat tunkkaisuutta. Tunkkaisuudesta raportoitiin erityisen paljon. Tunkkaisuus johtuu useimmiten puutteellisesta ilmanvaihdosta, emittoivista pintamateriaaleista ja/tai kosteusvauriota seuraavista mikrobi-/materiaalipäästöistä ja/tai viemärikaasupäästöistä. Tunkkaisuuden kokemuksesta johtuen tuuletusikkunoita käytetään rakennuksessa poikkeuksellisen paljon. Viemärinhajusta raportoitiin runsaasti. Hajun pääasiallinen syy on yleensä vesilukkojen kuivuminen, mutta muitakin syitä voi olla, kuten viemärin tiivisteiden kuluminen ja kuivuminen, käytöstä kokonaan poistetut viemärit, hajulukkojen toimimattomuus, asennusvirheet sekä viemärikanaviston mahdolliset vuodot. Alipaineisuus voi pahentaa viemärikaasuongelmaa. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

12 , sivu 2/9 Homeen tai maakellarin hajusta raportoitiin kohtalaisen runsaasti. Eniten havaintoja tuli ensimmäisestä kerroksesta. Osa havainnoista liittyi selvästi paikallisiin, tiedossa oleviin vauriokohtiin, jotka oli jo korjattu (Sniglarna). Osa vastaajista totesi, että haju esiintyy koko rakennuksen alueella, eivätkä he yksilöineet tiloja. Aistinvaraisten havaintojen tarkempi paikallistaminen on esitetty taulukossa II ja liitteessä. Näitä havaintoja voidaan käyttää mahdollisen tarkentavan tutkimuksen pohjana. Taulukko II. Tilankäyttäjien tekemien aistinvaraisten havaintojen paikallistaminen Ilmoitukset viemärin hajusta Kerros kpl Tilat. kerros 6 0, 02, 03, 04, 09, 3, 4, 6, 24, keittiö 2. kerros 4 20, 24, 25, kerros 3 300, 38, 320 Ilmoitukset kemikaalin hajusta Kerros kpl Tilat 2. kerros 2 Alakerta (remontin aikana) Ilmoitukset homeen tai maakellarin hajusta Kerros kpl Tilat Kellari 05. kerros 2 08, 09, 6, 7 2. kerros kerros 2 303, 304, 322 Kohdentamaton 3 koko talo Ilmoitukset tunkkaisuudesta tai muista hajuista Kerros kpl Tilat Kellari 3 00, 008, 03, 05, 027. kerros 6 00, 06, 07, 09, 4, 6, 7, 35, keittiö 2. kerros 3 20, 2, 233, 237, 238, kerros Tilankäyttäjiltä kysyttiin myös kokemuksia ympäristötekijöistä (lämpötila, kosteus, valaistus ja pölyisyys). Tärkeimmät käyttäjäkokemukset liittyvät lämpöolojen hallintaan. Useat käyttäjät kokevat kesäajat kuumiksi ja lämmityskauden kylmäksi ja vetoiseksi. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

13 , sivu 3/9 Tilat koettiin yleisimmin jonkin verran pölyisiksi. Tämä on melko tavallinen ilmiö kaikissa rakennuksissa ja syitä on paljon. Pölyisyyden tuntua voi lisätä vuosittaisen perussiivouksen puuttuminen, tietyt pintamateriaalit, mineraalikuituongelma tai suuret tavaramäärät tiloissa. Käyttäjien kokema pölyisyys yhdessä haastattelutulosten ja solutoksisuusmittausten kanssa viittaavat tarpeeseen lisätä siivouksen resursseja ja kiinnittää entistä tarkemmin huomiota siivousmenetelmiin ja -aineisiin. Mineraalikuituongelmaa ei todennäköisesti ole, koska suurin osa viitteistä osoittaa muihin ongelmiin eikä tyypillistä oirekuvaa ole. Koettu ilmankosteus on keskimäärin melko hyvällä tasolla. Rakennuksen käyttäjien raportoimia tilakohtaisia havaintoja: Seuraavissa tiloissa on raportoitu näkyviä vaurioita; 7 (4 kpl), 25, 237 (3 kpl), 239, 240, 242, 36, 38 (2 kpl), 39 (2 kpl), 327 (3 kpl) ja 328 (3 kpl). Näkyvistä vaurioista ei ole tarkempia kuvauksia. Lisäksi oli seuraavia vapaita vastauksia: betoniseinät ovat murtuneet useissa kohdin 3. kerroksessa. Kolme henkilöä raportoi vaurioitumista ulkoseinässä, yksi osoitti sen. kerrokseen, yksi Halmstadinkadun puolelle. Tilan 223 nurkassa on havaittu homeen hajua. Vuoronallejen lattia narisee ja on vino. WC:n kaakelit irtoilevat. Käyttäjähavainnot ovat viitteellisiä ja perustuvat subjektiivisin mielipiteisiin. Tietojen paikkansapitävyyttä ei ole tarkistettu muista lähteistä. Tilankäyttäjien kokemat oireet ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavat tilat ISEC Sisäilmakyselyn tulokset analysoitiin koko rakennuksen tasolla ja kerroksittain. Taulukossa IV on esitetty keskeisiä tilanteen vakavuutta kuvaavia tekijöitä. ISEC Sisäilmakyselyssä 68 % (7 kpl) vastaajista oli kokenut rakennukseen liittyviä oireita viimeisen 2 kuukauden aikana. Oireilun tasoa mitattiin käyttämällä kahta oirepohjaista mittaria (taulukko I). Ensimmäinen oirepohjainen mittari oli sisäilmaan sopiva voimakkaiden oirekuvien osuus vastaajien keskuudessa. Sisäilmaan liittyvä voimakas oirekuva tarkoittaa voimakasta elimistön reaktiota rakennukseen liittyen. Näitä oirekuvia esiintyi 28 %:lla kaikista vastaajista. Toisena oirepohjaisena mittarina käytettiin yliesiintyvien oireiden lukumäärää verrokkiryhmään (taulukko I) nähden. Yliesiintyvä oire tarkoittaa sitä, että rakennuksessa koettiin oiretta merkittävästi enemmän kuin verrokkiryhmässä. Yliesiintyviä oireita oli 23 kpl enemmän kuin verrokkiryhmässä. Tutkimuskohteen 25 vastaajan terveysperustaiset tulokset on koottu taulukkoon III, jossa niitä verrattiin verrokkiryhmään. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

14 , sivu 4/9 Taulukko III. Oireiden terveysperustainen vertailu ja tulkinta Rakennuksen osa N (kpl) YO (kpl) VO (%) Tulkinta*. kerros Voimakas haitta 2. kerros Voimakas haitta 3. kerros Lievä haitta Koko rakennus Keskivoimakas haitta N = kriteerit täyttävien vastaajien lukumäärä YO = yliesiintyvien oireiden lukumäärä verrokkiryhmään verrattuna VO = Sisäilmaan sopivat voimakkaat rakennukseen liittyvät oirekuvat * Verrokkiaineistona toimi Helsingin koulututkimus, 4 koulua, 274 opettajaa (Salin PJ, Salin JT, Andersson MA, Holma T, Nelo K & Salkinoja-Salonen M. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa. Sisäilmastoseminaarijulkaisu SIY Raportti 30, 202. s ). Voimakkaat haittaindikaattorit ilmaisevat viitteitä pitkäaikaista haittaa aiheuttavista tiloista. Voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti sisäilmasta huolestuneita oli 40 % kaikista vastaajista. Huolestuneita henkilöitä oli eniten. ja 2. kerroksessa (60 ja 68 %). 3. kerroksessa huolestuneita ei ollut. Astmadiagnooseja oli 28 %:lla kaikista vastaajista. Tyypillisesti astmadiagnoosien määrä suomalaisessa väestössä on 6-9 % tutkimuksesta riippuen, joten astman esiintyvyys oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Rakennuksessa olon helpottamiseksi kuusi henkilöä käytti kortisonia vähintään satunnaisesti. Kortisonin käyttöä ei pitäisi esiintyä normaaliolosuhteissa lainkaan. Pysyvää tai pitkäaikaista haittaa pelkästään tästä rakennuksesta koki saaneensa 6 henkilöä (24 %) vastaajista. Lisäksi 8 henkilöä (32 %) koki saaneensa pitkäaikaista tai pysyvää haittaa sekä jostain aiemmasta rakennuksesta että nykyisestä työpaikkarakennuksesta. Kukaan ei kokenut saaneensa haittaa pelkästään jostain aikaisemmasta rakennuksesta. Sairauslomia oli keskimäärin 8,9 kpl vuodessa. Sairauslomia on tyypillisesti 0 kpl vuodessa kaikki ammattiryhmät mukaan lukien, joten lukumäärä ei ole tavallisuudesta poikkeava. Sairauslomista liitettiin kuitenkin sisäilmasta johtuviksi. kerroksessa 20 % ja 50 % 2. kerroksessa, mikä on melko paljon, koska sisäilmaan liitetyt sairauslomat ovat normaalisti harvinaisia. Ylähengitystieinfektioiden (pois lukien nuhakuume) oli 2 kpl, mikä ei ole kovin paljon. Osa näistä infektioista saattaa liittyä rakennukseen. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

15 , sivu 5/9 Edellä mainittuja voimakkaita haittaindikaattoreita oli huomattavasti keskimääräistä enemmän. ja 2. kerroksessa. Tämä tulos viittaa siihen, että kyseisissä kerroksissa on erittäin todennäköisesti haittaa aiheuttavia tiloja. Taulukossa IV on koostettu yllä mainittujen parametrien jakaantuminen rakennuksen eri kerroksissa. Haittoja raportoitiin selvästi vähiten kolmannesta kerroksesta. Eniten haittoja koettiin toisessa kerroksessa. Taulukko IV. Sisäilmaan liitettyjen, voimakkaiden haittaindikaattorien jakautuminen rakennusosittain. Rakennuksen osa N (kpl) H (%) SL (kpl) SLSL (%) K (kpl) PH (%) Astma (%). kerros kerros , kerros 8 0 6, Koko rakennus , H = voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti huolestunut sisäilmaongelmista SL = sairauslomat / 2 kk, mediaani SLSL = sisäilmaongelmiin liitettyjä sairauslomia K = vähintään satunnainen kortisonin käyttö olon helpottamiseksi rakennuksessa PH = vastaaja kokee saaneensa rakennuksesta pitkäaikaista tai pysyvää haittaa Inf = poskiontelo-, keuhkoputkentulehdukset tai keuhkokuume, viimeisten 2 kk aikana Inf (kpl) Tilankäyttäjien kokemukset pitkäaikaista tai pysyvää haittaa aiheuttavista tiloista on listattu taulukkoon V. Tulos on subjektiivinen kokemus ja se pitää varmistaa muilla tutkimuksilla. Taulukko V. Pitkäaikaisten tai pysyvien haittojen (sairastelu tai herkistyminen) liittyminen rakennukseen. Rakennuksen osa Vain tähän rakennukseen liittyvät (kpl) Tähän ja muihin rakennuksiin liittyvät (kpl) Erikseen mainitut tilat. kerros 2 5 Sniglarna, Tiitiäiset, keittiö 2. kerros 3 3 Vuoronallet, Nallekarhut, toimistotilat 3. kerros 0 Toimistohuone, 3. krs Koko rakennus 6 8 kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

16 , sivu 6/9 Työyhteisön stressitaso Työyhteisön stressitilanne aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta ja voi näkyä esimerkiksi työilmapiirin heikentymisenä, sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja työtehon laskuna. Sisäilmaongelmiin liittyvä työyhteisön stressi voi ilmiönä vaikuttaa hyvin merkittävästi haittojen kokemukseen. Eräs mittari on sisäilmaongelmiin liittyvä huolestuneisuus. Yleensä ongelmat tulevat yleiseen tietoisuuteen, kun huolestuneiden (tavallisimmin oireilevien henkilöiden) määrä kohoaa yli 20 %:n. Kyselyn mukaan vastaajista voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti huolestuneita oli 0 henkilöä (40 %). Sisäilmaongelmat ovat kyselyn mukaan vähintään viikoittainen puheenaihe 56 %:lla vastaajista. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että työyhteisön stressi sisäilmaongelmissa on selvästi kohonnut ja kohteessa on tiedostettu ongelma koko työyhteisön tasolla. Työyhteisön stressi tulee ottaa huomioon ratkaisuja hakiessa. Ei riitä, että ongelmat havaitaan ja laitetaan teknisesti kuntoon. Paras tapa hoitaa asia on osallistaa tilankäyttäjät ratkaisuprosessiin sekä tiedottaa ihmisille tutkimuksista ja korjauksista kattavasti. Lisäksi tarvitaan seurantaa ja sen tulosten raportointia. 6. Mittaustulokset Solutoksiset mittaukset Solutoksiset mittaukset tehtiin 9 kpl:sta yläpölynäytteitä. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Vahva viite sisäilmahaitasta saatiin tiloista 9, 3, 06, 08, 26, 20, 2, 22, 24, 220, 226, 233, 238 ja 240. Toksisuudet johtuvat todennäköisimmin kemikaaleista. Menetelmän taustasta ja mahdollisista toksisuuden lähteistä on kerrottu analyysivastauksen jälkimmäisessä osassa. Pölyn toksisuus selittää herkkien henkilöiden oireilua, mutta toksisuuden lähdettä ei saada selville tämän tutkimuksen puitteissa. Pölyn määrän vähentäminen siivouksen resursseja lisäämällä vähentää koettuja haittoja. Siisteystasoa voidaan nostaa esimerkiksi vuosittaisella perussiivouksella ja yläpölyjen siivouksella. Lisäksi tulee kiinnittää siivouskemikaalien valintaan. Näitä on käsitelty kappaleessa toksisten kemikaalien käyttö. Toksisten kemikaalien käyttö Rakennuksessa käytettyjen siivouskemikaalien käyttö kartoitettiin, koska joidenkin kemikaalien tiedetään lisäävän pölyn toksisuutta. Ylläpitosiivouksessa käytetyt Akseli yleis- ja peruspesuaine sekä Universum yleispesuaine eivät käyttöturvallisuustiedotteen mukaan sisältäneet pölyn toksisuutta lisääviä kemikaaleja. Kiilto Rosita ja Kiilto Caretop hoitoaine sisälsivät isotiatsolinoneja, jotka ovat siittiömyrkyllisiä ja näkyvät siis käytetyssä testissä, mikäli pöly sisältää kyseisiä säilöntäaineita. Näiden säilöntäaineiden on todettu aiheuttavan kosketusallergia- ja astmaoireita ja hengitysvaikeuksia. Aineiden käytön jälkeen pinnoille jää pesuainejäämiä, jotka päätyvät ajan mittaan huoneilmaan käyttäjien hengitettäväksi. kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

17 , sivu 7/9 Kiilto Antibact desinfioiva puhdistusaine sisältää didekyyliammoniumkloridia ja isotridekanolietoksylaattia, ja on siten myös kemikaalijäämiä jättävä aine. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan se on ihoa ärsyttävää ja aiheuttaa vakavan silmävaurion vaaran. Teolliset mineraalikuidut Mahdollisten kuitulähteiden vuoksi otettiin molempien iv-koneiden vaikutusalueelta mineraalikuitunäytteitä. Kahdeksasta tilasta otettiin mineraalikuitunäytteitä neljän viikon laskeuma-ajalla (Liite 4). Tilassa 6 kuitujen määrä ylitti Työterveyslaitoksen viitearvon 0,2 kuitua/cm 2. Tilassa 309 määrä oli 0,2 kuitua/cm 2. Muiden viitteiden perusteella ja mineraalikuituihin viittaavien oireiden puuttuessa on kuitenkin epätodennäköistä, että rakennuksessa on pikaisia toimia vaativia kuitulähteitä. 7. Kokonaisarvio ja toimenpide-ehdotukset ISEC Sisäilmakyselyn mukaan ssa oireillaan tavanomaista enemmän. Suuri osa käyttäjistä on huolissaan sisäilman laadusta ja sen vaikutuksista terveyteen. Tämä lisää työyhteisön stressiä ja kasvattaa kriisiytymisen riskiä ja ilmapiiriongelmia. Rakenteita ja olosuhteita tulisi tutkia riittävän kattavasti, tiedottaa käyttäjille löydöksistä ja toimenpiteistä ja vähentää haittoja konkreettisilla toimenpiteillä. Home- ja kosteusvaurioista saatiin viitteitä paikoitellen. Käyttäjät raportoivat maakellarin/homeen hajusta kaikissa kerroksissa ullakkoa lukuun ottamatta. Homeen/maakellarin haju viittaa mikrobiperäiseen ongelmaan, esimerkiksi ulkoseinien eristemateriaalien vaurioitumiseen. Hajun päätyminen sisäilmaan riippuu voimakkaasti ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdollisten olosuhteiden parantaminen voi vähentää epäpuhtauksia merkittävästi. Mahdollisia kosteusvaurioiden riskipaikkoja ovat muun muassa seinärakenteiden liitokset, nurkat ja ikkunoiden ympärykset. Havainnot ovat viitteellisiä ja ne vaativat jatkotutkimuksen. Tarvittaessa epäiltyjä vauriokohtia ja riskirakenteita tutkitaan rakenneavauksin ja materiaalinäyttein. Myös poissulkevia mikrobitutkimuksia rakenteista ja yläpölyistä kannattaa tehdä. Isossa rakennuksessa vauriopaikkojen kartoituksessa voidaan käyttää esimerkiksi homekoiratutkimusta. WC-tiloja on ennen siivottu irtovedellä. Aiheutuneista mahdollisista haitoista ei ole tietoa. Tilojen rakenne huomioon ottaen kosteusvauriot ovat mahdollisia. Tämä tulisi todentaa rakenneavauksella, jossa todetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus ja mahdolliset vauriot. Keittiön tuottaman kosteusrasituksen vaikutukset välipohjaan tutkitaan rakenneavauksin. Tunkkaisuudesta raportoitiin laajasti. Tunkkaisuus voi viitata joko riittämättömään ilmanvaihtoon, emittoiviin pintamateriaaleihin ja/tai kosteusvauriota seuraaviin mikrobi-/materiaalipäästöihin sekä viemärikaasuhaittaan. Ilmanvaihtokanavissa on todennäköisesti puhdistustarve. Suosituksen mukaisesti kanavistot tulisi nuohota viiden vuoden välein. Lisäksi ilmamäärien riittävyys, käyntiajat, ilmanjakotapa sekä painesuhteet tulisi selvittää, viimeksi mainittu pidempiaikaisella mit- kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

18 , sivu 8/9 tauksella, suosituksena kaksi viikkoa. Mahdolliset alipaineet tiloissa voivat lisätä altisteiden kulkeutumista rakenteista sisätiloihin sekä korvausilman ottoon viemäreistä, jolloin seurauksena on rakennuksessa koettu viemärikaasuhaitta. Kesäaikaisia lämpöoloja on parannettu ikkunaremontilla ja sälekaihtimin. Sisäilmakyselyn perusteella lisäparannuksia yhä tarvittaisiin. Talviajan lämpöolot ja vetoisuuden syy tulisi selvittää tarkastuksin ja mittauksin silloin, kun olosuhteet ovat kylmät ja vetoiset. Saatujen tietojen perusteella rakennuksessa saattaa olla sohvia, jotka on tuotu sisäilmaongelmaisista rakennuksista. Sohvien alkuperä tulisi selvittää ja ko. irtaimisto poistaa tarvittaessa. Rakennuksen lattiamateriaalit ovat käyttöikänsä päässä. Lattiamateriaalien kuntoa voidaan tutkia esimerkiksi bulk-emissionäytteillä. Päiväkodin tilat koettiin melko pölyisiksi. Yläpölyistä tehdyt solutoksiset mittaukset viittaavat kemikaaliperäiseen sisäilmahaittaan. Pölyssä olevia haitallisia aineita ei voida tunnistaa tai nimetä tämän tutkimuksen puitteissa, mutta haitallisen pölyn poistaminen parantaisi sisäilman laatua. Pölyn toksisuutta saattavat selittää päivittäiset siivouskemikaalit. Haitallisiksi arvioidut päivittäiskemikaalit vaihdetaan vähemmän haitallisiin. Siivoukseen tulee osoittaa riittävästi resursseja. 8. Tilakohtainen riskiluokitus Seuraavassa vaiheessa tehtiin haitan kokonaisarviointi eli tilakohtainen riskiluokitus. Riskiluokitus tehtiin standardin BS8800 mukaisesti käyttäen työsuojeluhallinnon 5-portaista riskiluokitusjärjestelmää. Periaate on selitetty tarkemmin liitteessä 2. Tilakohtainen riskiluokitus tehtiin jakamalla erilaisiin alueisiin käyttötarkoituksen mukaan. Merkittävän riskin tiloiksi arvioitiin Vuoronallejen tilat ja keittiö. Kohtalaisen riskin alueeksi arvioitiin Sniglarnan, Myrorna, Tiitiäisten ja Nallekarhujen tilat. Kyselyn havainnot ovat 2 kk:n ajalta, nyt olosuhde remontin myötä muuttunut Sniglarnan tiloissa. Siedettävä riski oli kellarikerroksessa, Knattebossa ja kolmannessa kerroksessa. Taulukko VI. Tilakohtainen riskiluokitus. Riskiluokitus Tilat Sietämätön riski - Merkittävä riski Vuoronallet, keittiö Kohtalainen riski Sniglarna*, Tiitiäiset, Myrorna, Nallekarhut, 2. kerroksen toimistot Siedettävä riski kellarikerros, Knattebo, 3. kerros Merkityksetön riski - * Tila on remontoitu , joten olosuhde ei enää vastaa 2kk:n tilannetta kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa info@isec.fi Y-tunnus

19 , sivu 9/9 Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Kohteeseen suositellaan ISEC Sisäilmakyselyn uusimista 0,5 vuotta korjausten jälkeen korjausten vaikuttavuuden ja jatkotoimenpidetarpeen selvittämiseksi. 9. Liitteet Liite. Havaintokartta. Liite 2. Riskianalyysimenettelyt sisäilmaperäisten riskien tunnistuksessa Liite 3. Analyysivastaus, pölyn toksisuusmittausten tulokset Liite 4. Analyysivastaus, teolliset mineraalikuidut 0. Allekirjoitus Vantaalla, Pekka Salin, FM, Työterveyshuollon asiantuntija p , Mari Leppilampi, FT, Työterveyshuollon asiantuntija p , Piritta Krogell, KM, sisäilmatutkija p , kopioiminen ilman :n lupaa on kielletty. Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, 0530 Vantaa Y-tunnus

20 Havaintokartta,, kellari (perustuu ISEC Sisäilmakyselyyn) n päiväkoti Kellari Koko kerrosta koskevat havainnot: Merkkien selitykset Kosteusvaurioepäily 003 Viemärin haju Homeen haju Tunkkaisuutta Sadevesien lammikoituminen Siedettävä riski

21 Havaintokartta,,. krs (perustuu ISEC Sisäilmakyselyyn) 3 Knattebo 32 Koko osastoa koskevat havainnot n päiväkoti.krs Koko kerrosta koskevat havainnot: Merkkien selitykset Homeen haju Kosteusvaurioepäily Viemärin haju Sniglarna Koko osastoa koskevat havainnot * Tiitiäiset Koko osastoa koskevat havainnot Tunkkaisuutta Lämpötila selvästi liian korkea/matala tai vaihtelee voimakkaasti Vaatteisiin tarttuva ominaishaju Näkyvä vaurio Merkittävä riski *) Olosuhteet todennäköisesti kunnossa remontin jälkeen Kohtalainen riski Siedettävä riski

22 Havaintokartta,, 2. krs (perustuu ISEC Sisäilmakyselyyn) n päiväkoti 2.krs Koko kerrosta koskevat havainnot: 23 Koko osastoa koskevat havainnot Vuoronallet Koko osastoa koskevat havainnot Kosteusvaurioepäily Myrorna Nallekarhut Koko osastoa koskevat havainnot Merkkien selitykset Homeen haju Viemärin haju Tunkkaisuutta Lämpötila selvästi liian korkea/matala tai vaihtelee voimakkaasti Vaatteisiin tarttuva ominaishaju Näkyvä vaurio Merkittävä riski Kohtalainen riski

23 Havaintokartta,, 3. krs (perustuu ISEC Sisäilmakyselyyn) n päiväkoti 3.krs Koko kerrosta koskevat havainnot: Merkkien selitykset 306 Homeen haju 2 Viemärin haju Tunkkaisuutta Lämpötila selvästi liian korkea/matala tai vaihtelee voimakkaasti Näkyvä vaurio Siedettävä riski

24 Havaintokartta,, ullakko (perustuu ISEC Sisäilmakyselyyn) n päiväkoti Ullakko Merkkien selitykset Kosteusvaurioepäily

25 Liite 2. Riskianalyysimenettelyt sisäilmaperäisten riskien tunnistamisessa. Riskianalyysimenetelmän perustana olevat säädökset ja standardit Tilakohtainen riskianalyysi vastaa työturvallisuuslain 8 ja 0 asettamiin vaatimuksiin ja pyrkii lisäksi vastaamaan tulevan asumisterveysasetuksen (204) linjauksiin. Riskinarviointimenettelyt perustuvat standardissa BS8800 esitettyyn riskitaulukkoon (Taulukko ). Työturvallisuuslain asettamia vaatimuksia Työturvallisuuslain 8 :n mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työturvallisuuslain (738/2002) 0 :n mukaan työnantajalla on velvollisuus selvittää ja tunnistaa työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole ko. toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Yksityiskohtaisempia vaatimuksia antavat lisäksi pykälät 32, 33, 37, 38, 39, 40, 49 ja 50. Näiden vaatimusten täyttämistä varten työnantaja tarvitsee avukseen laajaalaista ja luotettavaksi todistettua sisäilmariskien arviointiin soveltuvaa työkalua. Asumisterveysasetuksen asettamia vaatimuksia 3 Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet: Sovellettaessa tämän asetuksen mukaisia asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä on mainittujen arvojen lisäksi otettava huomioon altistuksen esiintymisen todennäköisyys, mahdollisuudet muutoin välttyä altistukselta, haitan poistamisen mahdollisuudet ja poistamisesta aiheutuvat olosuhteet sekä haitan kokonaisarviointi ja merkitys altistuneelle henkilölle. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan ja vain :n luvalla. Liite 2, versio.. Päivitetty

26 Sivu 2 / 4 Sovellettaessa tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia asuntoon ja muuhun oleskelutilaan rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja terveyshaitan toteutumisen riski. Standardin BS8800 mukainen menettely riskinarvioinnille Riskin suuruus voidaan arvioida standardissa BS8800 esitetyn riskitaulukon mukaisesti (Taulukko ). Seurausten vakavuus ja haitan todennäköisyydet luokitellaan molemmat kolmiportaisella asteikolla, jolloin saadaan riskiluokitukset. Riskin suuruus saa pienimmillään arvon (merkityksetön riski) ja suurimmillaan arvon 5 (sietämätön riski). Taulukko. Standardin BS8800 mukainen riskiluokitusmenettely. (Kuva: Riskien arviointi työpaikalla -työkirja, 8. painos, 203, TTK) 2. Riskianalyysimenetelmä sisäilmaperäisen haitan tunnistamisessa Tiedonhankinta ja vaaratekijöiden tunnistaminen Riskianalyysi alkaa vaaratekijöiden ja terveysoireiden tunnistamisella. Alussa tutustutaan kohteeseen ja suoritetaan ensimmäiset tutkimukset. Kaikista käytössä olevista tiloista tehdään solutoksikologiset mittaukset laskeutuneelle pölylle ja mahdollisesti myös mikrobeille. Selvitysvaiheessa tilankäyttäjät sitoutetaan tutkimukseen teettämällä heille käyttäjäkysely. Tilankäyttäjien lisäksi haastatellaan avainhenkilöitä, kuten henkilöstöjohtajaa, teknistä johtajaa/kiinteistöpäällikköä, kiinteistönhoitajaa ja siivoojaa. Selvitysvaihe antaa paljon tietoa tilankäyttäjien terveydellisestä tilanteesta ja sen liittymisestä rakennukseen, työyhteisön kriisiytymisvaarasta, rakennuksen ja yksittäisten tilojen historiasta, tahtotilasta ratkaista sisäilmaongelma sekä altisteiden luonteesta ja haitanaiheuttamiskyvystä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan ja vain :n luvalla. Liite, versio 0.5. Päivitetty

27 Sivu 3 / 4 Selvitysvaiheen perusteella voidaan usein sulkea pois paljon erilaisia haitanaiheuttajia. Riskianalyyseissa käytetään poissulkuperiaatetta, jolloin lähtöoletuksena on, että tutkittava tila sisältää kaikki tunnetut oireilun aiheuttajat sekä lisäksi tuntemattomia oireilun aiheuttajia. Tunnetut vaaratekijät suljetaan pois yksi kerrallaan. Sisäilmaperäisten vaaratekijöiden tunnistamisessa käytetään poissulkuperiaatetta aina kun mahdollista. Selvitysvaiheen avulla voidaan valita varsinaiset kemialliset ja fysikaaliset mittausmenetelmät ja kohdentaa ne todennäköisiin paikkoihin. käyttää vaarantunnistuksessa muun muassa solutoksikologisia mittauksia laskeutuneesta pölystä ja mikrobeista, VOC-analyysia, rikkivetymittauksia (viemärikaasut) ja fysikaalisia mittauksia. Näitä ovat muun muassa ilmamäärä-, paine-ero-, hiukkaspitoisuus-, lämpötila-, ilmankosteus-, hiilidioksidimittaukset. Korrelaatioanalyysit Poissulkuvaiheen jälkeen haitanaiheuttajien haitanaiheuttamiskyky tutkitaan tilakohtaisesti. Tähän käytetään sisäistä korrelaatioanalyysia. Korrelaatioanalyysissa tutkitaan, koetaanko niissä tiloissa enemmän haittoja, joista tunnistettiin jokin vaaratekijä. Korrelaatioanalyysissa käytetään kehittyneitä monimuuttujaanalyysimenetelmiä (esim. regressioanalyysit), jotka kykenevät huomioimaan eri vaaratekijöiden päällekkäiset vaikutukset. Korrelaatioanalyysi soveltuu suurempiin kohteisiin, joissa tilankäyttäjiä ja työpisteitä on tarpeeksi paljon. Mikäli sisäinen korrelaatioanalyysi ei onnistu, käytetään tulosten tulkinnassa ensisijaisesti ohjeellisia arvoja. Korrelaatioanalyyseilla voidaan tutkia myös vaaratekijöiden välisiä korrelaatioita (mahdollisia syitä), kun halutaan hahmotella rakennuksessa tapahtuvia syyseurausketjuja. Riskin suuruuden arviointi tilakohtaisesti soveltaa riskiluokittelussa yleisesti käytössä olevaa riskiluokittelumallia (Taulukko 2). Riskiluokitus muodostetaan oleellisten vaaratekijöiden, todennäköisyyden ja seurausten avulla. Yksittäiset tilassa havaitut oleelliset vaaratekijät merkitsevät todennäköistä sisäilmahaittaa ja vaikuttavat merkittävästi toimenpide-ehdotuksiin tilanteen parantamiseksi. Seurausten vakavuuden arviointiperiaatteet ovat asiantuntijalääkäreiden määrittämiä. Sisäilmahaitan Vähäinen seuraus Haitallinen seuraus Vakava seuraus Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan ja vain :n luvalla. Liite, versio 0.5. Päivitetty

28 Sivu 4 / 4 esiintymisen todennäköisyys Epätodennäköinen Tilanne, josta ei aiheudu merkittävää haittaa työntekijän terveydelle tai työkyvylle Merkityksetön riski Tilanne, josta aiheutuu merkittävää haittaa työntekijän terveydelle, hyvinvoinnille tai työkyvylle Siedettävä riski Pysyvä tai pitkäaikainen työkyvyn tai terveyden menettäminen Kohtalainen riski Mahdollinen Siedettävä riski Kohtalainen riski Merkittävä riski Todennäköinen Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski Taulukko 2. Riskien luokittelumalli haitan esiintymisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskiluokituksen tulkinta ja luokitukseen liittyvä toimenpidetarpeen kiireellisyys Merkityksetön riski: Merkityksettömän riskin tiloissa sisäilmahaitan esiintymisen todennäköisyys on pieni ja seuraus on vähäinen. Erityisiä toimenpiteitä ei tarvita. Siedettävä riski: Siedettävän riskin tiloissa (katso Taulukko 2) oireilun todennäköisyys on pieni. Erityisiä toimenpiteitä ei yleensä tarvita. Kohtalainen riski: Kohtalaisen riskin tiloissa (katso Taulukko 2) oireilun mahdollisuutta ei voi sulkea kokonaan pois. Haitan vähentämisen toimenpiteitä on harkittava tapauskohtaisesti. Lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden ja seurauksen tarkemmaksi toteamiseksi. Merkittävä riski: Merkittävän riskin tiloissa (katso Taulukko 2) on todennäköistä, että valtaosalla tilankäyttäjistä on tiloihin liittyviä oireita. Tilojen käyttöä ei suositella ennen kuin riskiä on pienennetty haitan vähentämisen toimenpiteillä. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Sietämätön riski: Sietämättömän riskin tiloissa on erittäin todennäköisesti sisäilmahaitta. Tällaisissa tiloissa pitkäaikainen oleskelu voi johtaa pitkäaikaiseen tai pysyvään työkyvyn tai terveyden menetykseen. Suurin osa tilankäyttäjistä kokee sisäilman huonolaatuiseksi. Tiloja ei pidä käyttää, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajattomilla resursseilla, tilojen tulee olla pysyvästi suljettuna. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan ja vain :n luvalla. Liite, versio 0.5. Päivitetty

29 Testausseloste T Sivu /3 Laboratorio Testausseloste Huonepölyn solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti. Taustatiedot Toimeksiantaja Hangon kaupunki, Bengt Lindholm Santalantie 2, 0960 Hanko Tutkimuskohde, Halmstadinkatu 7, 0900 Hanko Näytteenottajat Ville Pihlastie ja Harry Wiberg / ISEC Näytteenottoaika Näytteet saapuneet laboratorioon Tutkimus alkoi Tutkimus valmistui Analyysimenetelmä Huonepöly, solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (akkreditoitu) 2. Näytteenotto Kohteesta kerättiin pyyhintäpölynäytteitä taulukon I mukaisesti. Näytteenotto suoritettiin sisäisellä menetelmällä. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Taulukko I. Näytteenotto Näytteen tunniste Tila Näytteenottokohta Huomioitavaa P 32, leikki- ja ruokasali iv-tulo P2 233, juhlasali kaapin päältä P3 226, pienryhmä verholistan päältä P4 225, pienryhmä verholistan päältä P5 223, pienryhmä verholistan päältä P6 220, ryhmähuone kaapin päältä P7 08, ryhmähuone verholistan päältä P8 06, leikki- ja lepohuone verholistan päältä P9 238, ryhmähuone kaapin päältä P0 240, pienryhmä kaapin päältä P 305, toimisto/kanslia kaapin päältä P2 326, henkilökunnan huone verholistan päältä näytettä ei ollut tarpeeksi analyysiin P3 22, toimisto/päivähuone verholistan päältä Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus

30 Testausseloste T Sivu 2/3 Laboratorio P4 2, toimisto/päivähuone verholistan päältä P5 24, päiväkodin toimisto verholistan päältä P6 209, toimisto/päivähuone kaapin päältä P7 20, toimisto/päivähuone hyllyn päällä P8 3, kerhohuone iv-putken päältä P9 9, pukuhuone iv-putken päältä P20 6, talonmiehen varasto valaisimen päältä näytettä ei ollut tarpeeksi analyysiin P2 26, pukuhuone Kaapin päältä 3. Pölyn toksisuusmittausten tulokset Näytteen biologisen haitan suuruus mitataan solutoksikologisella kokeella, joka mittaa tilaan liittyvän sisäilmahaitan todennäköisyyttä. Tuloksena saadaan EC 50-arvo, joka tarkoittaa näytteestä valmistetun uutteen pitoisuutta, joka vaurioittaa puolta altistetuista soluista (3 vrk altistus). Taulukossa II on esitetty tutkittujen näytteiden tulokset käyttämällämme menetelmällä. Taulukossa on esitetty pitoisuusväli, jolle näytteen toksisuus sijoittuu. Suluissa on tuloksen laskennallinen (viitteellinen) arvo. Taulukko II. Pölynäytteiden toksisuusmittausten tulokset Tila Pölyn toksisuus, EC 50 (µg/ml) Tuloksen tulkinta, viite sisäilmahaitasta 32, leikki- ja ruokasali P: 3-8 (3) Mahdollinen 233, juhlasali P2: 6,5-2,5 (7) Vahva 226, pienryhmä P3: 6,5-2,5 (9) Vahva 225, pienryhmä P4: 3-8 (4) Mahdollinen 223, pienryhmä P5: 3-8 (5) Mahdollinen 220, ryhmähuone P6: 6,5-2,5 (9) Vahva 08, ryhmähuone P7: 6,5-2,5 (0) Vahva 06, leikki- ja lepohuone P8: 6,5-2,5 (8) Vahva 238, ryhmähuone P9: 6,5-2,5 (0) Vahva 240, pienryhmä P0: 6,5-2,5 (0) Vahva 305, toimisto/kanslia P: 3-8 (5) Mahdollinen 22, toimisto/päivähuone P3: 6,5-2,5 () Vahva 2, toimisto/päivähuone P4: 6,5-2,5 (2) Vahva 24, päiväkodin toimisto P5: 6,5-2,5 (0) Vahva 209, toimisto/päivähuone P6: 3-8 (5) Mahdollinen 20, toimisto/päivähuone P7: 6,5-2,5 () Vahva 3, kerhohuone P8: 6,5-2,5 (0) Vahva Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus

31 Testausseloste T Sivu 3/3 Laboratorio 9, pukuhuone P9: 6,5-2,5 () Vahva 26, pukuhuone P2: 6,5-2,5 (8) Vahva Tulosten tulkinta: Pölynäytteiden toksisuustulokset jaetaan toksisuuden mukaan neljään luokkaan taulukon III mukaisesti *) Taulukko III. Pölyn toksisuusmittaustulosten tulkinta (koulut, päiväkodit, asunnot) Luokka Pölyn toksisuus EC 50 (µg/ml) Tuloksen tulkinta, viite sisäilmahaitasta 6 (voimakas toksisuus) Erittäin vahva 2 6,5-2,5 (selvä toksisuus) Vahva (hieman kohonnut toksisuus) Mahdollinen 4 > 8 (ei merkittävää toksisuutta) Ei viitettä sisäilmahaitasta *) Tulosten tulkintaohjeet perustuvat poikkileikkaustutkimukseen: JT Salin, M. Salkinoja-Salonen, PJ. Salin, K. Nelo, T. Holma, P. Ohtonen, H. Syrjälä. Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A cross-sectional study. Environmental Research. Vol , p Liitteet ISEC Tutkimuspalveluorganisaation liitteessä A on tarkemmin tulosten tulkinnasta ja toimintasuosituksista. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Liite A. Laskeumapölyn toksisuusmittaus 5. Allekirjoitus Oulussa, Katri Nelo, laboratoriopäällikkö ISEC laboratorio puhelin sähköposti: katri.nelo@isec.fi Jakelu: ISEC Laboratorion arkisto ISEC Tutkimuspalveluorganisaatio Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus

32 Liite A. Laskeumapölyn toksisuusmittaus Menetelmällä mitataan tutkimussoluille aiheutunutta biologista haittaa. Menetelmä ei ilmaise aineita, joista haitta aiheutui. Mahdollisia toksisuuden lähteitä ovat erilaiset sisätilojen kemikaalit ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet. Pölyn toksisuuden aiheuttajan selvittäminen vaatii lisätutkimusta. Toksisuus ilmoitetaan EC 50 -arvona ja sillä on yhteys ihmisten kokemiin terveydellisiin haittoihin. Voimakas toksisuus aiheuttaa tarpeen terveydensuojelutoimille riippumatta siitä, mistä toksisuus johtuu.. Mittausmenetelmä Laskeumapölyn toksisuusmittaus on solutoksikologinen menetelmä, joka voi antaa viitteitä tilaan liittyvästä terveydellisestä haitasta. Mittausten tehtävänä on tunnistaa sisätilapölystä aiheutuvia haittoja, joita ei saada selville muilla menetelmillä. Toksisuusmittaus ilmaisee tutkimussoluille aiheutuneen biologisen haitan (toksisuuden) suuruuden, mutta ei haitan aiheuttajaa. Tämän vuoksi sitä kutsutaan vastehakuiseksi menetelmäksi. Pölynäytteestä valmistetaan laboratoriossa uute, jolla altistetaan karjun siittiösoluja. Tämän jälkeen tutkitaan solujen liikkuvuus ja lasketaan toksisuus EC 50 arvona. EC 50 tarkoittaa pitoisuutta, joka vaurioittaa 50 % soluista. Mitä pienempi EC 50 arvo on, sitä toksisemmasta näytteestä on kyse. Ympäristötoksikologiassa EC 50 arvo on arvioitu vertailukelpoisimmaksi tavaksi ilmaista näytteen toksisuus. 2. Toksisuustulosten tulkinta ja terveydensuojelun tarve Tutkimussoluille aiheutunut haitta korreloi ihmisten kokemien terveyshaittojen kanssa. Tutkimuksissa, 2, 3 on havaittu, että toksisissa kouluympäristöissä työskentelevät opettajat oireilevat selvästi verrokkeja enemmän. Pölynäytteet on jaettu toksisuuden mukaan neljään luokkaan taulukon I mukaisesti. Tulkintoja sovelletaan kouluihin, päiväkoteihin ja asuntoihin. Taulukko I. Pölyn toksisuuden tulkinta ja siihen liittyvät toimenpidesuositukset. Luokka Pölyn toksisuus, EC 50 6 µg/ml, voimakas toksisuus Viite terveydellisestä sisäilmahaitasta Erittäin vahva Tilaan liittyy oireilua kyllä/ei Toimenpidesuositukset Nopea haitan vähentäminen riippumatta siitä, liittyykö tilaan oireilua 2 6,5 2,5 µg/ml, selvä toksisuus Vahva kyllä ei Nopea haitan vähentäminen Lisäselvitys/riskianalyysi µg/ml, hieman kohonnut toksisuus Mahdollinen kyllä ei Nopea haitan vähentäminen, lisäselvitys/riskianalyysi Lisäselvitys/riskianalyysi 4 > 8 µg/ml ei merkittävää toksisuutta Ei viitettä terveydellisestä sisäilmahaitasta kyllä ei Nopea haitan vähentäminen, lisäselvitys/riskianalyysi Ei toimenpidetarvetta Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan., info@isec.fi. Y-tunnus Liite A, versio 3.4. Päivitetty Sivu /2

33 Luokka. EC 50 6 μg/ml. Erittäin vahva viite terveydellisestä sisäilmahaitasta. Pölyn voimakkaan toksisuuden yhteydessä esiintyy usein rakennukseen liittyvää oireilua. Koettu haitta on syntynyt jopa viikkojen, mutta yleensä kuukausien tai vuosien kuluessa. Oireet ovat olleet voimakkaitakin ja tilankäyttöön on liittynyt herkistymistä. Luokka 2. EC 50 = 6,5 2,5 μg/ml. Vahva viite terveydellisestä sisäilmahaitasta. Oireilun esiintyvyys ryhmätasolla (herkin neljännes tilankäyttäjistä) on kohonnut selvästi. Oireilun syntymiseen on saattanut kulua useita kuukausia tai vuosia. Luokka 3. EC 50 = 3 8 μg/ml. Mahdollinen viite terveydellisestä sisäilmahaitasta. Oireilun esiintyvyys on ollut vaihtelevaa. Osassa kohteita oireillaan voimakkaasti, toisissa kohteissa ollaan terveitä vuosien tai vuosikymmenten asumisesta huolimatta. Luokka 4. EC 50 > 8 μg/ml. Ei viitettä terveydellisestä sisäilmahaitasta. Pölynäytteen toksisuustulos ei selitä mahdollista rakennukseen liittyvää oireilua. Selittäviä tekijöitä tulee etsiä muilla menetelmillä. 3. Laskeumapölyn toksisuuden aiheuttajat Laskeumapölyn toksisuuden aiheuttajia on arvioitu kirjallisuustietojen ja tietokanta-analyysien avulla. Laskeumapölyn toksisuus johtuu sisäympäristön kemikaaleista, mikrobitoksiineista tai näiden yhteisvaikutuksesta. Laskeumapölyn toksisuuteen vaikuttavat tilojen aktiivinen käyttö ja vähäinen siivous. Siivous vähentää toksisia yhdisteitä. Rakennusmateriaaleista ovat osoittautuneet toksisiksi esimerkiksi jotkin ftalaatteja sisältävät muovimateriaalit. 4 Eräiden tekstiilien ja niissä käytettyjen fungisidien, optisten kirkasteiden sekä pesu- ja hoitoaineiden 5 käyttö voivat lisätä pölyn toksisuutta. Kolmantena ryhmänä ovat jäämiä jättävät käyttökemikaalit, kuten päivittäiset puhdistusaineet tai rakenteiden desinfioinnissa käytetyt biosidit. 6 Neljäs ryhmä on sähköisten laitteiden ja muun irtaimiston kemikaalit, esimerkiksi palonestoaineet, joita voi olla sisätilapölyissä merkittäviä määriä. 7 Viimeisenä ryhmänä ovat mikrobitoksiinit, joiden vaikutusta pölyn toksisuuteen ei voida sulkea pois ilman tarkempia tutkimuksia. 4. Lisätutkimukset Yhdellä tutkimusmenetelmällä ei yleensä kyetä selvittämään kaikkia sisäilmaongelman syitä, etenkään jos ongelma on pitkälle edennyt. Tällöin tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, kuten tilakohtaista riskianalyysia. Riskianalyysissä tunnistetaan tilankäyttäjien terveydelliset haitat ja pyritään löytämään oireilulle selitys analysoimalla kaikki saatavilla oleva tieto, joka liittyy tiloihin, rakennukseen ja tilankäyttäjiin. Analysoinnissa käytetään tilastotieteellisiä menetelmiä, kuten sisäisiä ja ulkoisia korrelaatioanalyyseja laajoja tietokantoja hyödyntäen. Kirjallisuusviitteet. Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A crosssectional study. Environmental Research, 54 (207), Salin PJ, Salin JT, Andersson MA, Holma T, Nelo K & Salkinoja-Salonen M. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa. Sisäilmastoseminaarijulkaisu SIY Raportti 30, 202. s Salin JT & al., Andersson MA, Boar spermatozoa as a biosensor for detecting toxic substances in indoor dust and aerosols. Toxicology in vitro, Laakso T., Asuntojen rakennusmateriaalien sekä niiden ja sisäilman mikrobien myrkyllisyys karjun siittiötestissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu, ISBN-3: Klemola, Textile toxicity: cytotoxicity and spermatozoa motility inhibition resulting from reactive dyes and dyed fabrics. Väitöskirja, TUKES, Suomenkielinen luettelo biosidivalmisteissa kielletyistä tehoaineista. 7. Robin E. Dodson et. al, After the PBDE Phase-Out: A Broad Suite of Flame Retardants in Repeat House Dust Samples from California. Environ. Sci. Technol., 202, 46 (24), pp Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan., info@isec.fi. Y-tunnus Liite A, versio 3.4. Päivitetty Sivu 2/2

34 Testausseloste T Sivu /2 Laboratorio Teollisten mineraalikuitujen pitoisuuden määritys pinnoilta. Taustatiedot Tutkimuskohde Hamstadintalo, Hanko Näytteenottaja Piritta Krogell / ISEC Näytteenottoaika Näytteet saapuneet laboratorioon Tutkimus valmistui Analyysimenetelmä Valomikroskopointi. Pinnoilta kerättiin mineraalikuitunäyte BM Dustliftergeeliteipillä (RT 20-60). Epäorgaaniset mineraalikuidut analysoitiin valomikroskoopilla. Näytteistä laskettiin > 20 mikrometrin pituiset mineraalikuidut koko teipin (4 cm²) pintaalalta. Tulos ilmoitetaan mineraalikuituja kpl / cm² (ei akkreditoitu). 2. Tulokset Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa I. Taulukko I. Tulokset. Näyte Tilan tunniste, näytteenottokohta Laskeuma-aika Mineraalikuituja (kpl / cm 2 ) 28 4 viikkoa < 0, viikkoa 0, viikkoa < 0, viikkoa 0, viikkoa 0, viikkoa < 0, viikkoa 0, viikkoa 0,6 Toimenpideraja: Teolliset mineraalikuidut, 2 viikon laskeuma-aika: 0,2 kpl/cm 2 (STM asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/205). Määritysraja 0, kpl /cm 2 Oulussa, Katri Nelo laboratoriopäällikkö, ISEC laboratorio puhelin , sähköposti: katri.nelo@isec.fi Jakelu: ISEC Laboratorion arkisto, ISEC Tutkimuspalveluorganiaatio Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus

35 Testausseloste T Sivu 2/2 Laboratorio LIITE: Mineraalikuitunäytteiden tulosten arviointi. Tulosten tulkinta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/205 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista määrittää, että teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kpl / cm². Toimenpiderajan ylittävissä pitoisuuksissa tulee selvittää ja poistaa kuitulähteet. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat ilmanvaihtokanavien puhdistaminen, siivouksen tehostaminen, äänenvaimentimien ja eristysvillojen vaihtaminen. Työterveyslaitoksen tekemissä työympäristöselvityksissä toimistorakennusten tuloilmakanavien pintojen keskimääräiseksi kuitupitoisuudeksi on määritetty 0 30 kpl / cm². 2. Kuitujen esiintyvyys ja niiden aiheuttamat oireet Suurin osa sisäilman kuiduista on orgaanisia kuituja, joiden lähteitä ovat esimerkiksi paperituotteet, vaatteet ja sisustustekstiilit. Teollisia, epäorgaanisia mineraalikuituja ovat esim. lasivilla, vuorivilla ja lasikuidut. Tavallisimmat sisäilman epäorgaaniset kuitulähteet ovat huonetilojen äänenvaimennusmateriaaleina toimivat osittain pinnoittamattomat akustiikkalevyt ja ilmanvaihtokanavien rikkoutuneet tai vanhentuneet äänenvaimentimet. Villaeristeitä voi olla myös tuloilmakanavien pääte-elimissä ja ilmanvaihtokoneessa. Niitä esiintyy rakennusten sisäilmassa vähän verrattuna muihin sisäilman hiukkasiin, mutta vähäisetkin määrät voivat aiheuttaa ja lisätä oireilua erityisesti yhteisvaikutuksena muiden sisäilman laatuun liittyvien tekijöiden kanssa. Epäorgaaniset mineraalikuidut aiheuttavat tyypillisesti silmien, ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Harvoin siivotuilla pinnoilla kuidut alkavat kerääntyä ja tilojen käyttäjät voivat altistua niille kuitupölyn lähtiessä liikkeelle ilmavirtauksien tai mekaanisen kosketuksen vuoksi. Usein toistuvalla siivouksella voidaan hallita työskentelypintojen kuitumaisia epäpuhtauksia, mutta suositeltavaa on ensisijaisesti korjata tai poistaa kuitulähde. 3. Kirjallisuus Lappalainen S., Riala R., Tossavainen A., Salonen H., Teikari M., Salmi K., Korhonen P. A. ja Reijula K., Mineraalikuidut sisäilmahaittana. Sisäilmastoseminaari 2003, SIY raportti 9. ss Kovanen K., Heimonen I., Laamanen J., Riala R., Harju R., Tuovila H., Kämppi R., Säntti J., Tuomi T., Salo S-P., Voutilainen R. ja Tossavainen A. (2006) Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt, Altistuminen, mittaaminen ja tuotetestaus. VTT Tiedotteita Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/205. Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus