Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri
|
|
- Annemari Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Etelä-Pohjanmaan Järvialueen lähienergiahanke, Maa- ja metsätalouden yksikkö, SeAMK Anna Saarela & Risto Lauhanen
2 Sisällys 1 Johdanto Metsäenergia Turve Peltobiomassat Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) Olki Biopolttoaineet Biokaasu Bioetanoli Biodiesel Tuulienergia Aurinkoenergia Yhteenveto Lähteet:
3 Käytetyt termit ja lyhenteet MWh GWh TWh kosteus-% m/s m 3 mädäte megawattitunti gigawattitunti terawattitunti veden osuus aineen kokonaismassasta metriä sekunnissa kuutiometri biokaasutuksen jälkeinen materiaali, kompostoidaan ennen loppukäyttöä RME sintraantuminen metyyliesteröity rypsiöljy tuhkan kuonaantuminen kovaksi tulipesän seinämiin teknis-taloudellinen potentiaali teoreettista potentiaalia on supistettu teknisten ja taloudellisten rajoitteiden mukaisesti teoreettinen potentiaali t k.a ei huomioi teknisiä, taloudellisia tai ekologisia rajoitteita kuiva-aineen massa kertoo polttoaineen vedettömän osan kokonaismäärän, jota käytetään kuiva-aineosuuksien vertailuperustana k kilo M mega G giga T tera
4 1 Johdanto Euroopan unionin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuutta 28,5 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Samalla liikenteen biopolttoaineiden osuutta nostetaan 10 %:iin. (Directive 2009/28/EC 2009) Tavoitteen saavuttaminen merkitsee energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäksi voimakasta uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Suurin lisäämistavoite kohdistuu metsäenergian tuotantoon, mutta myös mm. tuulivoiman ja biokaasun käyttöä voidaan lisätä huomattavasti. (Pekkarinen 2010) Uusiutuviin energianlähteisiin lukeutuvia biopolttoaineita saadaan metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden eloperäisistä kiinteistä, nestemäisistä ja kaasumaisista jätteistä. (Biopolttoaineet 2010) Paikallisiin bioenergialähteisiin perustuva hajautettu energiantuotanto on kannattavinta keskusten ympärille muodostuvilla vyöhykkeillä, joilla on kulutuskeskittymiä sekä monipuolinen raaka-ainepotentiaali (Hyttinen 2005). Järviseudulla bioenergiaraakaainepotentiaali koostuu monipuolisesti peltoenergian ja karjatalouden biomassoista sekä metsäenergiapotentiaalista. Turve säilyy edelleen tärkeänä raaka-aineena alueellisessa energianhuollossa. Täydentävinä energiamuotoina uusiutuvat tuuli- ja aurinkovoima ovat harkinnan arvoisia vaihtoehtoja. Tässä raportissa tarkastellaan bioenergian käyttöpotentiaaleja paikallisesti Etelä- Pohjanmaan Järviseudun sekä Töysän ja Ähtärin kuntien alueella. Tarkastelussa on esitetty kuntien teknis-taloudelliset bioenergiapotentiaalit. 2 Metsäenergia Metsäenergiaa korjataan nuorten metsien hoitokohteilta (nmh), ensiharvennuksilta ainespuun lisäksi sekä kuusivaltaisilta uudishakkuualoilta hakkuutähteinä ja kantoina. Kuusella latvusmassan määrä on mäntyyn ja lehtipuihin verrattuna kaksinkertainen, joten hakkuutähdehaketta tuotetaan nimenomaan kuusikoiden päätehakkuilta. (Äijälä ym. toim. 2010) 4
5 Pienpuun korjuuseen on saatavissa energiatukea. Eduskunnan hyväksymä laki pienpuun energiatuesta (petu) on hyväksyttävänä Euroopan komissiossa ja tullee voimaan loppuvuodesta 2011 tai alkuvuodesta Pienpuutuen verollinen määrä on 10 /m 3 ja sitä maksetaan kohteille, joiden hehtaarikertymä on m 3. Tukea voidaan maksaa kerran nuoren metsän hoitokohteelle tai ensiharvennukselle edellytyksenä, että energiapuu luovutetaan ulkopuoliselle energiakäyttöön ja siitä on olemassa mittaustodistus. Poikkeuksena vanhaan Kemera- tukeen myös kunnat, seurakunnat ja yhtiöt voivat saada tukea alennettuna. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011a) Laurila ym. (2010) ovat laskeneet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen kuntakohtaiset metsäenergiapotentiaalit Metsäntutkimuslaitoksen tuottaman valtakunnan metsien inventointi-aineiston (VMI10) perusteella. Järvialueen kuntien sekä Töysän ja Ähtärin teknis-taloudelliset metsäenergiapotentiaalit selvitettiin tämän tutkimuksen perusteella. Kuva 1. Metsäenergiapotentiaalit (GWh/v) kunnittain (Laurila ym. 2010) Nuoret kasvatusmetsät on jaettu tutkimuksessa toimenpiteen perusteella nuoren metsän hoitokohteisiin (nmh) ja ensiharvennuskohteisiin. Nuoren metsän hoitokohteilta voidaan korjata energiapuuta, mutta niiltä ei oleteta kertyvän ainespuuta. Laskelmissa 5
6 keskimääräisenä kokopuukertymänä on käytetty 50 m 3 /ha, joka energiaksi muutettuna vastaa 100 MWh/ha. Ensiharvennuskohteilla on korjattavissa sekä ainespuuta että energiapuuta. Energiaksi korjattavan kokopuun keskimääräinen kertymä on noin 35 m 3 /ha, josta saadaan energiaa noin 70 MWh/ha. Kantojen ja hakkuutähteiden potentiaaliin on laskettu mukaan ne uudistusalat, joissa kuusen osuus on vähintään 70 %. Hakkuutähteen ja kantojen energiapotentiaaliksi laskettiin keskimääräiset hehtaarikertymät 55 m 3 /ha (hakkuutähde) ja 65 m 3 /ha (kannot). Energiaksi muutettuna hakkuutähteestä saadaan noin 110 MWh/ha ja kannoista noin 130 MWh/ha. Taulukossa 1. on herkkyysanalyysi hehtaarikohtaisesta kertymästä. Herkkyysanalyysissä esitetään kertymän vaihteluväli 20 prosentin vähennyksellä ja lisäyksellä keskimääräiseen kertymään. (Laurila ym. 2010). Suurin metsäpotentiaali kuntien alueella on pienpuussa; ensiharvennuksilla ja nuoren metsän hoitokohteilla. Silti etenkin Ähtärissä on runsaasti hakkuukypsiä metsiä, joiden hakkuutähteet ja kannot sisältävät merkittävän määrän energiaa. Eri metsäenergiajakeet yhteenlaskettuna kunnista suurin metsäenergiapotentiaali on Ähtärissä, keskimäärin 79 GWh/v. Alajärven potentiaali on 76 GWh/v. Soinin metsistä metsäenergiaa on korjattavissa 49 GWh vuosittain, Lappajärveltä ja Evijärveltä 39 GWh ja 35 GWh vuodessa. Vimpelin ja Töysän kaikkien jakeiden yhteenlasketut potentiaalit ovat 25 GWh/v ja 22 GWh/v. Metsähakkeen keskihinta alkuvuonna 2011 oli 18,2 / MWh (BioEnergia 2011). Tämän perusteella alkuvuoden 2011 hinnoilla keskimääräiseltä ensiharvennuskohteelta voi saada laskennallisesti bruttotuloa 1274 /ha. Taulukko 1. Hehtaarikohtaisen kertymän vaihteluväli (± 20%) GWh/v. (Laurila ym. 2010) nmh Ensiharvennukset Hakkuutähteet Kannot -20 % 20 % -20 % 20 % -20 % 20 % -20 % 20 % Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri
7 3 Turve Energiaturve korvaa tuontipolttoaineita, kuten kivihiiltä Suomen energianhuollossa. Energiaturpeen käyttö tukee myös metsäenergian käyttöä uusiutuvan energian velvoitepaketin tavoitteiden saavuttamiseksi. Seospolttoaineena turvetta voi käyttää parantamassa kostean hakkeen lämpöarvoa. Turpeen tuotanto myös työllistää paikallisesti ja alueellisesti ja vaikuttaa näin positiivisesti aluetalouteen. Etelä-Pohjanmaalla turpeella tuotettiin vuonna 2008 kaukolämpöön ja sen tuotantoon liittyvästä sähköstä 65 %. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011b). Turpeen lämpöarvon suuruus riippuu turvelajista ja sen maatuneisuuden asteesta. Korkeimmat lämpöarvot ovat yleensä hyvin maatuneilla rahka- ja saraturpeilla. Pohjanmaalla turpeen keskimääräinen lämpöarvo on 5,4 MWh/t (pinta-, väli- ja pohjaturpeen keskiarvo), joka tilavuusmitaksi (m 3 ) muunnettuna on keskimäärin 0,37 MWh/m 3 k.a. Turvekerrostuman keskipaksuus Etelä-Pohjanmaalla on noin 1,5 m. (Virtanen ym. 2003) Keskimääräinen vuosisaanto alueella on noin 425 MWh/ha/v (Flyktman 2005). Turpeesta maksettiin kesäkuussa 2011 keskimäärin 12,50 / MWh (jyrsinturve) ja 14,70 / MWh (palaturve) (Tilasto 2011). Kuntakohtaiset turvetuotantoalat selvitettiin kuntien palopäälliköiltä tai ympäristösihteereiltä. Kuvassa 3 on kuntien vuosittainen energiapotentiaali GWh/a Kuva 3. Kuntien vuosittainen energiaturvepotentiaali 7
8 Lappajärven turvepotentiaaliin on laskettu mukaan Hirvineva (55,7 ha), jolle on myönnetty ympäristölupa turvetuotantoa varten. Lisäksi hakuprosessissa on 287 hehtaaria tuotantoalaa, jota ei ole laskettu Lappajärven potentiaaliin. Suurimmat turvetuotantovarat ovat Soinin, Vimpelin sekä Ähtärin kuntien alueella. Ähtärissä on vireillä ympäristölupahakemus Mustasuon turvetuotantoalueen laajennukselle, 69,9 hehtaarille, jota ei ole laskettu mukaan Ähtärin turvepotentiaaliin. Vähiten turvetuotantoalaa on Töysässä, 130 hehtaaria. Soiden ja turvemaiden kansallisessa strategiassa (Maa- ja metsätalousministeriö 2011b) turvetuotantoa esitetään kohdennettavaksi ojitetuille ja luonnontilaltaan jo merkittävästi muuttuneille soille. Vuoden 2011 helmikuusta alkaen turvetuotantoon hankitaan vain sellaisia luonnontilaltaan muuttuneita alueita, jotka työryhmän laatiman luonnontilaisuusasteikon mukaan soveltuvat turpeennostoon. Luonnontilaisuusasteikko perustuu suon ojitustilanteeseen, kasvillisuuteen ja vesitalouteen. Asteikossa on kuusi luokkaa luonnontilansa kokonaan menettäneistä soista luonnontilaisina säilyneisiin soihin. Tämän yleisen luontoarvon luokittelun perusteella voidaan antaa yleissuositus suoalueen käytölle. Asteikkoa sovelletaan siten, että seutukunnan ojitettujen soiden osuus otetaan huomioon. Näin ollen korkean ojitusasteen seutukunnissa muuttava käyttö tulee kohdentaa luontoarvoiltaan vähempiarvoiseen luokkaan kuin vähemmän ojitetuilla alueilla. Työryhmä esittää myös turvetuotannon ympäristöluvanvaraisuutta muutettavaksi niin, että myös alle 10 hehtaarin turvetuotantohankkeille tulee ympäristölupamenettely. 4 Peltobiomassat Pellon tai turvetuotannosta poistuneen suopohjan tuotantopotentiaali auringon energian kerääjänä tulee tehokkaasti hyödynnettyä käyttämällä biomassaa energian- ja lämmöntuotantoon. Energiakäyttöön soveltuvaa peltobiomassaa saadaan energiakasveista kuten ruokohelvestä tai öljykasveista. Viljakasvien osia, kuten olkea voidaan käyttää seospolttoaineena turpeen tai hakkeen seassa. Peltobiomassoista voidaan myös jalostaa nestemäisiä polttoaineita, esimerkiksi bioetanolia tai kiinteitä polttoaineita kuten pellettejä. (Peltobiomassat 2010) 8
9 Tarkastelussa olevat peltobiomassojen ja karjanlannan kuntakohtaiset määrät on laskettu Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän Maatilojen sähköisen tietopalvelun (Matilda) maatilarekisterin tilastojen mukaan. 4.1 Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena vesistöjen rannoilla, ojissa ja tienpientareilla. Se on satoisin energiakäyttöön kasvatetuista heinäkasveista ja tuottaa satoa jopa vuoden ajan keskimääräisen saannon ollessa noin 5-7 t k.a. / ha vuodessa. (Pahkala ym. 2005, Laurila 2006). Kasvinosien, kuten korren ja lehtien, osuudet maanpäällisestä biomassasta vaihtelevat kasvukauden aikana. Energiantuotantoon sopivin kasvinosa on korsi, jonka osuus on suurimmillaan keväällä korjattavassa kuloheinässä; tällöin % biomassasta on kortta. (Salo toim. 1997). Keväällä kasvi on myös kuivimmillaan. Keväällä ruokohelven kosteus on vain % ja klooripitoisuus alle viidesosa verrattuna syyskorjattuun satoon tai esimerkiksi vehnän olkeen. (Alakangas 2000) Kuva 4. Ruokohelven korjuuta. (Laurila 2006) 9
10 Kevätkorjattu ruokohelpi sopii kiinteäksi polttoaineeksi sekoitettuna hakkeeseen, puruun tai turpeeseen 10 %:n osuudella (Luoma ym. 2006). Korjuu voidaan tehdä irtokorjuuna tai paalaamalla. Irtokorjuun etuja on helven kanssa tehtävän seospolttoaineen joustava muodostaminen ja turpeen korjuukaluston hyödyntäminen kaukokuljetuksessa. Paalausmenetelmiä puoltaa korjuun tehokkuus ja edullinen kaukokuljetus. Paalausmenetelmässä paalit tulee kuitenkin silputa erikseen, joka tuo tuotantoketjuun yhden käsittelyvaiheen lisää. (Hyttinen 2005) Helven energiasisältö 10 % kosteudessa on n. 4,5 MWh/t eli hehtaarin alalta saadaan noin MWh energiaa. Ruokohelvestä maksettiin vuonna 2007 keskimäärin 5-6 / MWh pellon reunaan varastoituna (Lötjönen 2007). Ruokohelpi sopii myös kasviperäiseksi biokaasun lähteeksi korkean biokaasuntuottopotentiaalinsa vuoksi. Mädätettynä ruokohelpi tuottaa jopa noin 2310 m 3 metaania hehtaaria kohti laskettuna (Uusiutuvaa 2008). Kuntien ruokohelpipotentiaali laskettiin käyttäen todellisia viljelypinta-aloja. 4.2 Olki Olkea saadaan viljakasvien viljelyn sivuvirtana. Polttoaineena olki muistuttaa puuta joidenkin palamisominaisuuksiensa puolesta; molemmissa on paljon haihtuvia aineita ja ne vaativat laajan tulipesän palaakseen. Käytön suurimpia ongelmia ovat keruu, kuljetus ja varastointi oljen suuren irtotiheyden takia. Olkituhkan korkeat kalium-, kalsium- ja magnesiumpitoisuudet laskevat tuhkan sulamispistettä, joka voi aiheuttaa tulipesän sintraantumista. Seospoltto puun tai turpeen kanssa sopii oljelle. (Luoma ym. 2006) Olkipotentiaali on laskettu todellisen viljanviljelyalan avulla olettaen keskimääräiseksi olkisaannoksi 2 t k.a. hehtaarilta. Tästä määrästä vähennettiin viljan korjuussa peltoon jäävä osuus, joka on viljan sängen jäädessä 15 cm:n pituiseksi noin 30 % (Pahkala ym. 2008). Oljen energiasisältö vaihtelee viljalajin ja kasvuolosuhteiden mukaisesti, keskimääräinen energiatiheys oljella on noin 4,8 MWh/t k.a ja tehollinen lämpöarvo 20 % kosteudessa on noin 3,8 MWh/t. (Alakangas 2000). Parhaiten polttoon sopivat vehnän ja rukiin oljet. (Luoma ym. 2006) Oljen poltto soveltuu maatilamittakaavaan hyvin, joskin polttokattilan valinnassa täytyy huomioida sen soveltuvuus oljen polttoon. Kattilalla tulisi olla mm. riittävä polttoaineen 10
11 syöttöteho sekä liikkuva arina, jotta tuhkan sulaminen ei likaisi tulipesää. Tulipintojen ja savupiipun olisi kestettävä kloorin ja alkaalien syövyttävää vaikutusta. Oljesta syntyy puuta enemmän tuhkaa, joten olkea polttavassa kattilassa pitäisi olla automaattinen tuhkanpoisto. Suuremmat voimalaitokset eivät osta olkea, mutta oman tilan polttoainekäyttöön korjattavan oljen tuotantokustannukset ovat noin 4-5 / MWh. (Lötjönen 2007) 3,24 Olki (GWh) Ruokohelpi(GWh) 26,11 1,22 9,74 2,32 13,45 1,7 4,89 1,03 10,12 0,46 12,2 0,36 8,88 Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri Kuva 5. Kuntien olki- ja ruokohelpipotentiaalit GWh/v. Oljen energiasisältö on laskettu keskimääräisen energiatiheyden (4,8 MWh/t) mukaan. Kuvassa 5 on esitelty peltoenergiapotentiaalit perustuen kevätkorjatun ruokohelven laskennalliseen energiasisältöön (4,5 MWh/t) sekä oljen keskimääräiseen energiasisältöön (4,8 MWh/t k.a ). Olkipotentiaaliin on tehty viljan korjuun jälkeen pellolle jäävän sängen osuuden vähennys. Alajärvellä olkipotentiaali ja ruokohelpipotentiaali ovat suurimmat. Myös Lappajärvellä ja Vimpelissä peltoenergiapotentiaalit ovat huomattavia. Ruokohelvellä olevien viljelmien osuus on suhteellisesti suurin Soinissa, jossa helvellä on 63 hehtaaria peltoalaa. Ruokohelven viljely energiakäyttöön sopii hyvin kesantopelloille ja sitä voidaan kasvattaa myös mm. käytöstä poistuneilla turve-tuotantoaloilla. Oljen käyttö paikallisessa lämmöntuotannossa on vähäistä ja sen käyttöä olisi mahdollisuus lisätä. Oljen polttotulosta voidaan parantaa kuivattamalla olki hyvin ja silppuamalla korsi mahdollisimman lyhyeksi, jolloin polttoaineen syöttö arinalle helpottuu. 11
12 5 Biopolttoaineet 5.1 Biokaasu Biokaasu on kaasuseos, joka koostuu suurimmaksi osaksi, %, metaanista (CH 4 ) sekä hiilidioksidista (CO 2 ), jota on noin % kaasun tilavuudesta. Karjanlannassa metaania on % (Kuittinen ym. 2010). Lisäksi lannassa on pieniä määriä (< 5 %) ammoniakkia (NH 3 ) sekä rikkiyhdisteitä, kuten rikkivetyä (H 2 S) ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (Mikkola 2011). Metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, jonka polttaminen hiilidioksidiksi vähentää kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, joten menetelmä on ilmastotaseeltaan erinomainen (Lampinen 2006). Biokaasua saadaan mädättämällä helposti hajoavia orgaanisia yhdisteitä, kuten lantaa, biojätettä, viemärilietteitä sekä kasvibiomassaa. Kasvi- ja eläinaineksen metaanintuottopotentiaali on parempi kuin lannalla. Lannan etuna on sen tasainen saanti ja tasalaatuinen koostumus, joka parantaa kaasuprosessin toimintavarmuutta. (Suvanto 2010) Yhdestä kuutiometristä lietelantaa syntyy noin 20 m 3 biokaasua ja energiaa siitä saadaan noin 6,5 kwh. (Alakangas 2000) Lähellä raaka-aineen syntypaikkaa tuotetun biokaasun energiatase on erinomainen. Vuonna 2009 maatilalaitoksissa tuotettiin biokaasua 0,815 milj. m 3, joka saatiin hyödynnettyä yli 99-prosenttisesti. Sähköä tästä määrästä tuotettiin MWh ja lämpöä MWh. (Kuittinen ym. 2010) Mikäli laitoksella käytetään vain oman tilan tuottamaa raakaainetta, maitotilayksikön tulisi olla vähintään 140 nautayksikköä, joka vastaa noin 100 lypsävää (Liikenteen 2006). Laskennallisesti yksi nauta tuottaa laidunaika huomioiden noin 3,3 MWh energiaa vuodessa. Tämän suuntaa antavan arvion mukaan 40 naudan navetan energiantuotto olisi noin 132 MWh/v ja 60 naudan karja tuottaisi lähes 200 MWh vuodessa. Lihasikalan minimikooksi on määritetty noin sikaa ja broilerikanalan kokoluokaksi noin yksilön tila. (Liikenteen 2006) Virroilla sijaitsee maatilamittakaavainen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) biokaasulaitos, joka käyttää mädätteen pääraaka-aineena naudan lietelantaa (n. 70 %). Lantaan lisätään maitorasvalietettä (n. 12 %), perunan kuorintajätettä (n. 6 %) sekä vähäisemmässä määrin Virtain kaupungilta saatavaa biojätettä sekä rehun valmistuksesta 12
13 syntyviä puristejätteitä. (Ympäristölupapäätös ) Mädätysprosessin ensimmäisessä vaiheessa, hydrolyysissä, monimutkaiset orgaaniset yhdisteet pilkkoutuvat pienemmiksi, liukoisiksi yhdisteiksi. Tätä seuraavassa happokäymisessä entsyymit ja erilaiset mikrobit hajottavat yhdisteitä hapettomissa olosuhteissa. Asetogeneesissä syntyy etikkahappoa, vetyä ja hiilidioksidia ja prosessin viimeisessä vaiheessa, metanogeneesissä, metaania syntyy etikkahaposta ja vedystä. (Lehtovuori 2010) Bioreaktorista näin saatu kaasu suodatetaan, kuivataan ja paineistetaan ennen polttoa. Puhdistettu kaasu poltetaan sähköntuottoa varten mikroturbiinissa. Ylimäärä sähköstä johdetaan valtakunnan verkkoon ja lämpö otetaan talteen turbiinin pakokaasuista. (Ympäristölupapäätös ) Kuva 6. Hannu Koivusen biokaasulaitos Virroilla. (Kuittinen ym. 2008) Kuvassa 7 on naudan lietteen osuus kuntien biokaasupotentiaalista. Muiden tuotantoeläinten osuudet ovat taulukossa 2. Kaasuntuotantoa lisää lantaan mädätyksen aikana lisättävät rehujäämät, vihermassat sekä olki tai ruokohelpi. Nautojen biokaasupotentiaalissa on huomioitu laidunkausi. 13
14 GWh/v Nauta (GWh) 5 0 Kuva 7. Kuntien naudan lietteen biokaasupotentiaalit gigawattitunteina (GWh/v.). Naudan lietteestä saatava laskennallinen biokaasupotentiaali on huomattava Alajärvellä, missä raaka-ainetuotannon perusteella biokaasulaitos voisi olla kannattava investointi isommalla tilalla tai yhteislaitoksena useamman tilan kesken. Biokaasulaitoksen kannattavuutta parantaa pääsyötteenä käytettävään lantaan lisättävät muut biomassat, kuten viherrehu, yhteisöjen biojätteet tms. Varsinkin Evijärven ja Lappajärven kunnissa on useita turkistarhoja, joilla syntyvä lanta sekä muu eläinperäinen jäte sopisi hyvin biokaasun tuotantoon. Laskennallista potentiaalia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että metaani on erittäin helposti haihtuva kaasu, joten hävikkiä kaasuntuotantoon voi tulla etenkin jälkikaasusäiliöstä. Taulukko 3. Muiden tuotantoeläinten kuin nautojen sekä turkiseläinten biokaasupotentiaalit megawattitunteina (MWh/v.) Sika (MWh) Kana (MWh) Turkis (minkki) (MWh) 14 Turkis (kettu) (MWh) Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri
15 5.2 Bioetanoli Euroopan unionin direktiivissä (2009/28/EY) määrätään jäsenmaiden uusiutuvien liikennepolttoaineiden lisäämisestä vähintään 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitteet merkitsevät huomattavasti nykyistä suurempaa biopolttoaineiden tuotantoa ellei lisäystä pyritä kattamaan ainoastaan tuontipolttoaineilla. (Härmälä 2010). Viljapohjaista bioetanolia tarvitaan bensiinipohjaisissa polttoaineseoksissa (E85). Vuoteen 2020 mennessä Suomen tavoitteena on lisätä bensiinin etanolin määrää 20 %:iin (Pekkarinen 2010). Yleisimpiä bioetanolin raaka-aineita ovat tärkkelyspitoisten viljojen, kuten ohran ja maissin jyvät sekä sokeriruoko ja juurikas, joista mikrobeja hyödyntäen saadaan käymisteitse etanolia. Suomessa kannattavin etanolin raaka-aine on ohra, josta bioetanolin tuotantoon käytetään pääsääntöisesti elintarviketuotantoon sopimatonta viljaa. Suomen viljantuotanto on ylittänyt kotimaisen kysynnän koko luvun ajan, jolloin myös tuottajahinnat ovat pysyneet alhaisina. Markkinoiden tasapainottamiseksi viljalle tulisikin löytää vaihtoehtoisia käyttökohteita. Suomessa ohran keskimääräinen sato on noin kg/ha. Ohran kuivaaineesta etanolin valmistamiseen tarvittavaa tärkkelystä on noin 61 prosenttia. Mikäli tärkkelyksestä 53 % muuttuu käymisprosessissa etanoliksi (ja loput 47 % hiilidioksidiksi), saadaan yhdestä ohratonnista 309 kg (389 l) etanolia. Tällä saannolla yhdeltä hehtaarilta ohraa saataisiin noin tonni etanolia. (Liikenteen 2006) Kotimainen bioetanolin tuotanto auttaisi markkinatilannetta ja sivutuotteena syntyvä valkuaispitoinen rehu korvaisi tuontisoijaa. Ohraan perustuvassa etanolin tuotannossa saadaan keskimääräisen satomäärän sivutuotteena rehuksi soveltuvaa rankkia noin kg/ha kuiva-aineeksi laskettuna (Liikenteen 2006). Rankin voi hyödyntää myös esimerkiksi biokaasun tuotannossa. Tuotannon kannattavuuden takaamiseksi bioetanolilla tulisi olla riittävä toimintavarmuus Suomen oloissa, riittävä kulutuskysyntä sekä kattava tarjonta. (Härmälä 2010, Lauhanen 2010). Uusiutuvan energian velvoitepaketissa Suomeen tavoitellaan viljapohjaista bioetanolituotantoa. Arviolta noin 120 miljoonan euron investoinnilla voitaisiin tuottaa noin tonnia bioetanolia. Investoinnit voitaisiin rahoittaa yritystukien kautta edellyttäen, että viljapohjainen etanoli täyttää biopolttoaineiden kestävyyskriteerit. 15
16 5.3 Biodiesel Suomessa biopolttoaineiden tutkimuksen pääpaino on toisen sukupolven biodieselin (esim. NExBTL) laajamittaisen tuotannon kehittämisessä. Euroopassa suurin osa biodieselistä valmistetaan rypsistä ja rapsista, mutta mm. soija- ja palmuöljystä voidaan valmistaa biodieseliä seoksena muiden öljyjen kanssa. Suomessa kevätrypsi on potentiaalisin biodieselin raaka-ainekasvi. Kun kasviöljy vaihtoesteröidään metanolilla, saadaan rypsimetyyliesteriä (RME), joka soveltuu dieselmoottoreiden polttoaineeksi. (Luoma ym. toim.) RME on ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaine. Biodieselin energiasisältö on noin 9,3 MWh/1000l eli litra biodieseliä vastaa 0,92 0,94 litraa fossiilista dieselöljyä. Biodieselin hiilidioksidipäästöt ovat 1,2-1,5 kg CO 2 /l. (Motiva 2009a). Pellolta korjattu rypsi kulkee ensin puristimen läpi, jossa siementen jauhautuessa erottuvat biodieseliksi jalostettava öljy ja valkuaisainepitoinen rehu. Puristettu rypsiöljy esteröidään, jolloin öljyn molekyyliketjun päässä tavallisesti oleva glyseriini korvautuu metanolilla. Erotuksessa tarvittavia kemikaaleja ovat glyseriinin korvaava metanoli sekä esteröitymisreaktion käynnistämiseksi tarvittava natrium- tai kaliumhydroksidi (NaOh tai KOH). Metanolia öljyn esteröitymiseen tarvitaan noin viidesosa (1:5) rypsiöljyn määrästä (Barnwall ym. 2005). Prosessissa saadaan rehun ja biodieselin lisäksi jauhatuksesta ylijäänyttä sakkaa, glyseriiniä sekä kemikaaleja sisältävää pesuvettä. Jauhatussakka sopii parhaiten nuorelle karjalle korkean energiapitoisuutensa ansiosta. Glyseriinin lämpöarvo on jopa kolme kertaa puuta parempi ja imeyttämällä sitä puuhakkeen sekaan saadaan hyvin palavaa polttoainetta. Glyseriini sopii myös saippuan valmistukseen tai se voidaan kompostoida. Pesuvesi sisältää suurimmaksi osaksi kaliumia, joten se voidaan hyödyntää peltojen lannoitteena. (Liikenteen 2006) Maatilamittakaavassa biodieseltuotanto voi perustua esimerkiksi rypsin ja rapsin viljelyyn ja jatkojalostukseen. Rypsin keskimääräinen sato Etelä-Pohjanmaalla on noin 1800 kg/ha ja hehtaarin alalta rypsiä voidaan tuottaa keskimäärin 330 litraa RME- biodieseliä. (Heinänen 2008, Sinkko ym. 2010). Pienimuotoisessa biodieselin tuotannossa öljy puristetaan tilan omasta sadosta niin, että sekä öljy että rypsipuriste käytetään omalla tilalla. Esteröity rypsiöljy (RME) voidaan sekoittaa moottoripolttoöljyyn ja käyttää tilan koneissa. Sekä rypsiöljyn puristamiseen että esteröintiin on olemassa maatila- 16
17 mittakaavaan sopivaa tekniikkaa. Kustannustehokkuuden parantamiseksi voidaan biodiesellaitos investoida maatilojen yhteisenä hankintana. (Liikenteen 2006) Alajärven Lehtimäellä luomukarjatilan isännät Urho ja Ville Kari ovat perustaneet biodiesellaitoksen vuonna Hankintaperusteena oli kotimaisen luomuvalkuaisrehun saannin hankaluus; Karin mukaan jopa noin 60 prosenttia luomurehusta tuotetaan ulkomailta, joka nostaa myös rehun hintaa. Myös rypsinpuristamojen vähäisyys alueella vauhditti oman tuotantokoneen hankintapäätöstä. Tilalla voidaan ottaa vastaan pieniä määriä rypsiä, mutta pääasiassa laitteistoa käytetään oman tilan tarpeisiin. Maatilamittakaavainen biodiesellaitos on kooltaan kevyen kuorma-auton tavaratilaan mahtuva ja siirrettävä palo- ja työturvallisuuden vuoksi. Biodieselin raaka-aineena on pääosin omalla tilalla tuotettu luomurypsi. Valmistuksessa syntyvät tuotteet menevät kaikki hyötykäyttöön; öljy polttoaineeksi traktoriin ja puriste rehuksi. Jauhatussakka syötetään nuorelle karjalle ja pesuvedet käytetään kalilannoitteena pelloilla. 6 Tuulienergia Tuulivoima sopii hyvin hajautettuun energiantuotantoon. Tuulivoima on investointivaltainen sähköntuotantomuoto, jonka kannattavuuteen vaikuttaa paikalliset tuuliolot. Sähköä voidaan tuottaa kulutuspaikoilla pientuulivoimaloilla ( kw) esimerkiksi maatiloilla (Motiva 2009b). Suomessa tuulivoimapotentiaalit on laskettu merialueille sekä tuntureille. Lapin tuntureilla tuulivoimapotentiaali on TWh/a (tuulen nopeus keskimäärin 7-9,5 m/s), saaristossa 10 TWh/a (6-7,5 m/s) ja rannikolla sekä merialueilla 3-4 TWh/a (6-8 m/s). Sisämaassa keskimääräinen tuulennopeus on noin 4,5-5,5 m/s vaihdellen vuorokaudenja vuodenaikojen mukaan. (Energia Suomessa 2004) Tuuliatlaksen (2009) mukaan Etelä- Pohjanmaa on potentiaaliltaan yksi parhaista tuulivoiman tuotannon alueista sisämaassa. Tuulienergiapotentiaalia Etelä-Pohjanmaalla on kartoittanut myös Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy. Potentiaalilaskennat on tehty seuraavan kaavan mukaan: kunnan pinta-ala * 25 tuuliturbiinia/km 2 * 0,2 MW/turbiini * 8760 h/v. Kuntakohtaiset tuulivoimapotentiaalit on esitetty taulukossa 4. 17
18 Tuulesta saatavan sähkön teho on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin, joten voimalan tuotto kasvaa nopeasti tuulen nopeuden lisääntyessä. Tuuli ei ole koskaan tasaista ja tuulen puuskittaisuus aiheuttaa voimalan tehon vaihtelua. Jos tuulisähköä ohjataan verkkoon, tarvitaan säätövoimaa, mutta esimerkiksi käyttöveden lämmitys tuulivoimalla onnistuu ilman monimutkaista säätötekniikkaa. (Suvanto ym. 2010) Käynnistyäkseen tuulivoimala tarvitsee 2 m/s tuulennopeuden. Voimalan tuotto saadaan sisämaassa paremmaksi sijoittamalla voimala aukealle alalle, kuten peltoaukean lähelle mahdollisimman korkealle paikalle. (Suomen tuulivoimayhdistys ry.) Töysän Tuurissa on napakorkeudeltaan 50 metrin ja teholtaan 600 kw:n tuulivoimala, joka on tuotu käytettynä Saksasta vuonna Tanskan rajalla se on tuottanut 17 GWh energiaa vuodesta Voimala on suunniteltu sisämaavoimalaitokseksi, joten siinä on merivoimalaitoksiin verrattuna korkeampi torni ja pidemmät siivet. Myllyn paino on 100 t, joka on vaatinut kg perustukset. Riihon tuulivoimala tuottaa sähköä keskimäärin 365 MWh vuodessa (v ). Voimalan tuotannosta noin kolmannes syötetään valtakunnan verkkoon, sähkön ostaja on Forssan energia Oy. Riihon mukaan 600 kw:n voimala on riittävän tehokas yksityistalouteen ja kustannustehokkuudeltaan sopiva. Tämän kokoluokan voimalaitokseen ei myöskään tarvitse tehdä erillisiä tuulisuusselvityksiä. Huoltoineen voimalan takaisinmaksuajan Riiho arvioi olevan 8 vuotta. Riihon kokemuksen perusteella voimalan teho on parempi talvella, esimerkiksi 8 m/s tuulennopeudella saadaan talvella noin 50 kw isompi tuotto. Kesällä lämpötilaerot maapinnan ja alailmakehän välillä ovat suurempia ja tämä aiheuttaa pyörteistä tuulta, jonka hyödynnettävyys on huonoa. Talviajan suurempi teho johtunee tuulen pyörteisyyden vähäisyydestä. 18
19 Kuva 7. Töysän Tuurissa sijaitseva 600 kw tuulivoimala. (Lauhanen 2010) 7 Aurinkoenergia Suomessa auringon säteilyn vuodenaikaisvaihtelut ovat huomattavat ja suurin osa säteilyenergiasta saadaan maalis-syyskuun välisenä aikana. Vuosittainen säteilyteho pienenee etelästä pohjoiseen mentäessä ja parhaimmillaan säteilyenergiaa saadaan etelärannikolla noin 1160 kwh/ m 2 (Hyttinen 2005). Etelä-Pohjanmaan leveysasteilla (63 N) auringon vuotuinen kokonaissäteily on noin kwh/m 2. Enimmillään säteilyn määrä on heinäkuussa (179 kwh/m 2 ) ja talvikuukausina jäädään noin 2 kwh/m 2. (Solpros Ay, Uusiutuvaa 2008). Saatavan energiamäärän maksimoimiseksi aurinkokeräimet kannattaa sijoittaa mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan. Optimaalisin suuntaus on etelään ja kallistuskulma noin astetta vaakatasosta. Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy on laskenut aurinkoenergian potentiaalit kunnittain maakunnassa. Potentiaalit on laskettu kuntien pinta-alan perusteella ja luvut kertovat teoreettisen potentiaalin. 19
20 Taulukko 4. Kuntien teoreettinen aurinkoenergiapotentiaali sekä arvio tuulivoimapotentiaalista (TWh/v.) E-P:n energiatoimisto Thermopoliksen mukaan. Aurinkoenergian teor. potentiaali (TWh/v.) Pinta-ala km 2 Alajärvi ,4 Evijärvi ,2 Lappajärvi ,9 Soini ,1 Töysä ,6 Vimpeli ,4 Ähtäri ,7 Tuulienergiapotentiaali (TWh/v.) Yht ,3 Aurinkopaneeleilla voidaan tuottaa sähköä tai lämpöä, joista sähkön tuotto soveltuu lähinnä piensähkön tuottamiseen esimerkiksi kesämökeillä. Silti esimerkiksi sähkölämmitteisessä talossa aurinkosähköä voidaan käyttää myös käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämpöjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin, mutta erityisen hyvin se sopii sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa on vesivaraaja. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi puu- tai hakelämmitys sekä maalämpöpumppu. (Motiva 2010) Aurinkoenergiasta tuotetun sähkö- ja lämpöenergian määrään vaikuttaa keräimen hyötysuhde. Aurinkosähköpaneelien hyötysuhde on amorfisten piipaneeleiden noin 4,7 prosentista kidepiipaneelien prosenttiin. Hyötysuhteeseen vaikuttaa myös tasasähköstä vaihtosähköksi muuntamiseen tarvittavan invertterin hyötysuhde, joka on noin 90 prosenttia. Aurinkolämpökeräimien hyötysuhde on sähkökeräimiä parempi, ollen jopa %. (Hyttinen 2005) 20
21 Kuva 8. Aurinkopaneelijärjestelmä. (Saarela 2011) Passiivisessa aurinkolämmityksessä rakennuksen tai rakenneosien kautta hyödynnetään auringon säteilyenergiaa. Tavoitteena on kerätä talteen lämpöä, hyväksikäyttää luonnonvaloa ja vähentää lämpöhäviöitä mm. hyvällä eristyksellä, lämpöä varaavilla materiaaleilla ja esimerkiksi lasitettujen kuistien sekä viherhuoneiden avulla. Ikkunoiden sijoittelulla pystytään lisäämään auringon lämmittävää vaikutusta ja lämmön varastoitumista rakenteisiin. Isot ikkunat kannattaa suunnata etelään ja pienemmät pohjoiseen. Passiivisessa aurinkoenergian hyödyntämisessä myös rakennuksen sijoittaminen ja suuntaaminen tontilla, talon muoto sekä rakennusmateriaalit vaikuttavat huomattavasti lämmitys- ja valaistuskuluihin. Edullisin rakennuksen sijoituspaikka on suojainen etelärinne. (Motiva 2010) 8 Yhteenveto Lähienergian tuotannolla on paljon myönteisiä vaikutuksia. Energiantuotanto tuo uusia tulonlähteitä maaseudulle ja bioenergian tuotannolla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Metsäenergian käytön lisääminen on lähitulevaisuuden haasteita. Metsiemme kasvu riittää tyydyttämään teollisuuden tarvitseman ainespuun lisäksi osittain maamme energiantuotantoa. Metsäenergian tehokkaampi hyödyntäminen onnistuu esimerkiksi lisäämällä 21
22 yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa (CHP). Haketta pääasiallisena polttoaineena käyttäviä sähkö- ja lämpövoimaloita on Järviseudulla jo olemassa, mutta lämpöyrittämiselle sopivia kohteita Järviseudulla löytynee edelleen. Suuri metsäenergian tuotannon lisätarve kohdistuu lähinnä energiapuun korjuuseen. Turpeen käytöllä on Etelä-Pohjanmaalla vahvat perinteet. Vaikka turpeen asema hitaasti uusiutuvana polttoaineena on kansainvälisesti epävakaa, on energiaturpeella vankka asema kotimaisessa energian tuotannossa sekä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Valmisteilla oleva turvestrategia saattaa pitkittää turpeennoston lupahakuprosessia etenkin jos lupamenetelmän piiriin otetaan myös alle 10 hehtaarin tuotantoalat. Toisaalta kansallisissa energiantuotannon tavoitteissa turpeentuotantoalaa ollaan edelleen lisäämässä. Järviseudulla on vireillä useampia lupahakemuksia, joten tuotannon jatkuminen alueella näyttää turvatulta. Peltobiomassojen käytön edistämisessä keskeisiä tekijöitä ovat valtion tukitoimet, sillä korjuun kustannukset nousevat helposti saatavaa tuottoa suuremmiksi. Energiakäytön lisäämiseksi tarvittaisiinkin kustannustehokasta ja toimivaa tuotanto- ja korjuuketjua. Peltobiomassoista energiakäytössä on lähinnä ruokohelpi, sen sijaan oljen käyttö polttoaineena on tällä hetkellä Suomessa melko vähäistä ja sen hyödyntämistä voitaisiin lisätä huomattavasti. Korsibiomassan poltossa korostuu sille sopivan polttokattilan merkitys ja riittävän pieni kosteuspitoisuus. Peltoenergian jalostaminen esimerkiksi biokaasuksi tuo lisäarvoa energiantuotantoon. Tulevaisuudessa peltobiomassoilla voi olla merkitystä esimerkiksi bioöljyjen raaka-aineena metsähakkeen ja turpeen ohella. Biokaasulaitos voidaan rakentaa yhdistetyksi lämmön- ja sähköntuotantoyksiköksi (CHP), jolloin laitoksen kannattavuus paranee. Järviseudulla on monipuolinen raaka-ainetarjonta biokaasutukseen. Eläinperäisen jätteen, kuten lannan ja turkistarhoilta tulevan eloperäisen jätteen saatavuus alueella on hyvä. Suuremmilla karjatiloilla laitos voi olla lähes täysin omavaraiseen raaka-ainetuotantoon perustuva tai useamman tilan yhteinen investointi. Maatilainvestointiin, jossa raaka-aineena käytetään pääosin omalta tilalta lähtöisin olevaa raaka-ainetta, on saatavissa investointitukea vielä vuonna 2011 ( ) sekä korkotukilainaa (Bioenergia 2009). Biokaasulaitos vähentää lannan levitykseen tarvittavaa peltopinta-alaa ja helpottaa osaltaan mahdollisia lietteen sijoitusongelmia. Myös suurim- 22
23 malta osalta turkistuotannon sivutuotteisiin perustuva biokaasutuslaitos on etenkin Evijärven ja Lappajärven kunnissa harkinnan arvoinen vaihtoehto. Nestemäisten polttoaineiden, bioetanolin ja dieselin jalostus tulee tulevaisuudessa lisääntymään parantuneiden tuotantoteknologioiden myötä ja näin ollen myös niiden raaka-aineen kysyntä kasvaa. Bioetanolia voidaan tulevaisuudessa valmistaa mm. oljesta tai puusta. Elintarviketuotantoon sopimattomat raaka-aineet eivät kilpaile ruuantuotannon kanssa ja bioetanolin valmistus tuo uusia mahdollisuuksia puun ja muun selluloosapitoisen materiaalin käyttöön. Kotimaisella etanolituotannolla voitaisiin korvata tuontietanolia, kunhan valmistuksen kannattavuuden edellytykset maassamme paranevat. Toisen polven biodieselpolttoaineita valmistetaan käsittelemällä bioöljyraaka-aineita vedyllä, jolloin saadaan hiilivedyistä koostuvaa biodieseliä. Vaihtoehtoinen tapa on tuottaa biomassasta synteesikaasua, josta jalostetaan edelleen korkealaatuista Fischer-Tropschdieseliä ja metanolia. Esimerkiksi Neste Oy:n kehittämä NExBTL-biodiesel on valmistettu Fischer-Tropsch-menetelmällä. Maatilamittakaavaisen biodieselin tuotannosta on jo kokemuksia Järviseudulla. Tuuli- ja aurinkoenergia sopivat Järvialueella lähinnä täydentäviksi energianlähteiksi. Taulukko 5. Kuntien yhteenlasketut bioenergiapotentiaalit (GWh/v). Kuntien yhteenlaskettu biopotentiaali on 2462 GWh/v (2,5 TWh). Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri Yht. (GWh) Metsäenergia Energiaturve Peltobiomassat Biokaasu Yhteensä (GWh) Lähienergiaratkaisujen etuna on paikallinen työllistävyys ja ympäristöystävällisyys kuljetusmatkojen lyhyydestä johtuen. Vielä nykyään bioenergian tuotanto on voimakkaasti valtion tukemaa toimintaa. Tuotannon tulisi olla kannattavaa myös ilman valtion tukitoimia, 23
24 jotta liiketoiminta olisi vankalla pohjalla. Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla on mahdollisuuksia tuottaa paikallista energiaa erilaisin ratkaisuin. Raaka-ainepohja on alueella monipuolinen mahdollistaen usean energianlähteen käytön, kun vain investointihalukkuutta löytyy. Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto lisää alueellista energiantuotannon tehokkuutta ja parantaa energiaomavaraisuutta. Lähteet: Alakangas, E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. [Verkkojulkaisu]. VTT tiedotteita. [Viitattu ]. Saatavana: Barnwall, B.K. & Sharma, M.P. (2005) Prospects of biodiesel production from vegetable oils in India, Renewable and Sustainable Energy Reviews 9. BioEnergia 2/2011. Polttoaineiden hintataso. Bioenergia [Verkkosivusto]. [Viitattu ]. Saatavana: asu/ Biopolttoaineet Finbioenergy [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: Bioste Oy. Bioenergia. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: Directive 2009/28/EC of the European Parliament and of the Council of 23 April 2009 on the promotion of the use of energy from renewable sources and amending and subsequently repealing Directives 2001/77/EC and 2003/30/EC. 24
25 Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. Soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa valmistelleen työryhmän ehdotus Työryhmämuistio, MMM 2011:1. [Verkkojulkaisu]. Maa- ja metsätalousministeriö. [Viitattu ]. Saatavana: n.pdf Energia Suomessa Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. VTT prosessit. Edita Etelä-Pohjanmaan kuntakohtainen uusiutuvan energian kartoitusselvitys (ei päiväystä) [Verkkojulkaisu]. Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis Oy. [Viitattu ]. Saatavana: Flyktman, M Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. [Verkkojulkaisu]. VTT Prosessit. Tutkimusselostus PRO2/2085/ [Viitattu ]. Saatavana: Heinänen, J Bioenergiastako Jämsän seudun voimavara? [Verkkojulkaisu]. Opinnäytetyö. Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 38. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti. [Viitattu ]. Saatavana: 3%83%3fms%c3%83%3fn%20maaseudun%20voimavara.pdf?sequence=3 Hyttinen, T Valoa pimeässä. Kohti energiaomavaraisuutta maaseudulla. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti.Julkaisu 116. Vaasa. Härmälä, E Viljapohjaisen etanolin tuotanto Suomessa. [Verkkojulkaisu]. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu ]. Saatavana: Kuittinen, V., Huttunen, M.J. & Leinonen, S Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 11. Tiedot vuodelta [Verkkojulkaisu]. Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja. University of Joensuu, Reports of Ecological Research Institute N:o 4. [Viitattu ]. Saatavana: 25
26 _Tiedot_vuodelta_2007.pdf Kuittinen, V., Huttunen, M.J. & Leinonen, S Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 13. Tiedot vuodelta [Verkkojulkaisu]. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 3. [Viitattu ]. Saatavana: Lampinen, A., Jokinen, E Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit ekologinen perspektiivi. [Verkkojulkaisu]. Jyväskylän yliopisto. [Viitattu ]. Saatavana: Lauhanen, R., Laurila, J Bioenergian hankintalogistiikka. Tapaustutkimuksia Etelä- Pohjanmaalta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 33. Saatavana: Lauhanen, R Bioenergian perusteet. Luentorunko. SeAMK Maa- ja metsätalouden yksikkö. Laurila, J Ruokohelven (Phalaris arundinacea) korjuun kustannukset ja energiakäytön kannattavuus briketöitynä Kuortaneella. Bioenergian tuotannon ja käytön kehittäminen Etelä-Pohjanmaa tavoite 2-alue. [Verkkojulkaisu]. SeAMK Maa- ja metsätalouden yksikkö. [Viitattu ]. Saatavana: Laurila, J., Tasanen, T., Lauhanen, R Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja 4/2010. [Viitattu ].Saatavana: Lehtovuori Lietteen käsittely mädättämällä. [Verkkojulkaisu]. Cewic vuosiseminaari Oulu. [Viitattu ]. Saatavana: 26
27 D=666b0431ac9f30326a646c9db6b451e9 Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa, Työryhmän mietintö [Verkkojulkaisu]. KTM Julkaisuja 11/2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Saatavana: 1eos_2006_netti.pdf Luoma, H., Peltonen, S. Helin, J. & Teräväinen H. (toim.) Maatilayrityksen bioenergian tuotanto. Tieto tuottamaan 115. ProAgria Maaseutukeskusten liitto. Lötjönen, T Oljen ja ruokohelven energiakäytön mahdollisuudet. [Ppt-esitys]. MTT Ruukki. [Viitattu ]. Saatavana: Maa- ja metsätalousministeriö 2011a. Pienpuun energiatukilain (101/2011) voimaantulo edellyttää komission hyväksyntää.. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: enpuunenergiatuki.html Maa- ja metsätalousministeriö 2011b. Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. [Verkkojulkaisu]. Työryhmämuistio, MMM 2011:1. Maa- ja metsätalousministeriö. [Viitattu ]. Saatavana: _160211korjattu pdf Mikkola, H Biokaasun tuotanto. Luentorunko. Helsingin yliopisto. Motiva 2009a. Biodiesel. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: 27
28 Motiva 2009b. Tuulisuuden kartoitus Suomessa. [Verkkojulkaisu]. Tuulivoimakiertue esitysaineistot. [Viitattu ]. Saatavana: Motiva Aurinkoenergia. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: Pahkala, K., Isolahti, M., Partala, A., Suokangas, A., Kirkkari, A-M., Peltonen, M., Lindh, T., Paappanen, T., Kallio, E. & Flyktman, M Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten. 2. korjattu painos. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Jokioinen. Pahkala, K., Kontturi, M Korsibiomassojen laatu bioetanolin raaka-aineena. Esitelmä [Pdf-dokumentti]. Maataloustieteen Päivät [Viitattu ]. Saatavana: Pekkarinen M Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti. [Ppt-esitys]. TEM tiedotteet 2010 [Viitattu ]. Saatavana: Salo, R. (toim.) Ruokohelpiseminaari. Biomassan tuotanto pelloilla ja turvesoilla sekä käyttö energian tuotantoon. Esitelmät Oulunsalo [Verkkojulkaisu]. MTT. [Viitattu ]. Saatavana: Sinkko, T., Hakala, K., Thun, R Biopolttoaineiden raaka-aineeksi viljeltävien kasvien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY mukainen laskenta. [Verkkojulkaisu]. MTT raportti 9. [Viitattu ]. Saatavana: Solpros Ay Aurinkolämpöjärjestelmien perusteet, mitoitus ja käyttö. [Verkkojulkaisu]. EU-projekti: Extend Accredited Renewables Training for Heating (EARTH). [Viitattu ]. Saatavana: Suvanto, T., Autio, S., Huovari, N. & Mars, H Hajautettu energiantuotanto. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: 28
29 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saatavana: Tuuliatlas [Verkkosivusto]. [Viitattu ]. Saatavana: Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden kehittämisstrategia. [Verkkojulkaisu]. Helsingin yliopisto ja Ruralia-instituutti, Seinäjoki. [Viitattu ]. Saatavana: Pohjanmaa/EPn%20energiaomavaraisuuden%20kehitt%C3%A4misstrategia.pdf Vapo Oy (ei päiväystä). Ruokohelvestä nopeasti uusiutuvaa energiaa. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ]. Saatavana: Virtanen K., Hänninen, P. Kallinen, R-L., Vartiainen, S., Herranen T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s liitettä. Ympäristölupapäätös Pirkanmaan ympäristökeskus. Diaarinumero PIR Y Tampere. Saatavana: Äijälä, O., Kuusinen, M. & Koistinen, A. (toim.) Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 29
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Kehittyvä metsäenergia -hanke Jussi Laurila www.kehittyvametsaenergia.fi Johdanto Metsäbiomassa on rajallinen voimavara uusiutuvuudestaan huolimatta.
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotBioenergia SWOT. Tuotannon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki
Bioenergia SWOT Tuotannon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki METSÄENERGIA Kotimaisuus Alueellinen energiaomavaraisuus ja aluetalous Tukee luonnonvarojen
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle
Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle Laatijat: Hannu Kokkoniemi Esko Viitala Lauri Tölli 2 SISÄLTÖ Johdanto... 3 Peltobioenergia...
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotKeinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotPERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat
PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotPeltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet
Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotAate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy
Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotBiokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa
Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja
Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotMetsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jussi Laurila, Tapani Tasanen ja Risto Lauhanen Jussi Laurila Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotRUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
LisätiedotBioetanolitehdas. Sievi
Bioetanolitehdas Sievi Hankkeen taustaa Ylivieskan seutukunta Ry käynnisti 1.10.2011 LOGIBIO- Biojalostamon raaka-aineiden hankintatoiminnan kannattavuus- ja käynnistämisselvityksen. Hankkeessa tarkasteltiin
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
Lisätiedot24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1
24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotEri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle
Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus
LisätiedotITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014
ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotUusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla
Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotScanchips. Bioetanolitehdashanke
Scanchips Bioetanolitehdashanke Hankkeen taustaa Ylivieskan seutukunta Ry käynnisti 1.10.2011 LOGIBIO- Biojalostamon raaka-aineiden hankintatoiminnan kannattavuus- ja käynnistämisselvityksen. Hankkeessa
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
Lisätiedot