Peurungan asemakaavan muutos

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE USP0065 Peurungan asemakaavan muutos KAAVATUNNUS 410-AK-KIR / /2011 1

2 2 Ohjeen tilaajana on toiminut Kuntoutussäätiö Peurunka sekä Laukaan kunta. Ohjeen suunnittelu: Pöyry Finland Oy / Kimmo Kautto, Suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA

3 3 PEURUNGAN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus Nämä rakentamistapaohjeet koskevat Peurungan asemakaava-aluetta. Ohjeet täydentävät asemakaavaa ja pyrkivät edistämään yhtenäisen, omaleimaisen ja laadukkaan rakennetun ympäristön muodostumista sekä alueen käyttäjien viihtyisyyttä. Rakentamistapaohjeiden sisältö Alueen perusrakenne ja rakennusten sijoittelu on määrätty asemakaavassa. Esimerkki rakennusten sijoittelusta on esitetty myös havainnepiirroksessa. Rakentamistapaohjeet määrittelevät maaston ja kasvillisuuden käsittelyä sekä rakennusten ja piha-alueiden ulkoista ilmeettä. Huomioitavaa on, että rakennusluvassa on esitettävä myös pihajärjestelyt. Maisemaa muuttavissa toimenpiteissä edellytetään maisematyölupaa. Rakentamistapaohjeista voidaan rakennusvalvonnan suostumuksella perustelluista syistä poiketa. Ennakkoneuvottelu rakennusvalvonnan kanssa Ohjaustoiminnasta vastaa kunnan rakennusvalvonta. Neuvottelut rakennushankkeesta ja rakennusten ulkoasua koskevista vaatimuksista kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain Laukaan kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Tällöin rakennusluvan hakemisen yhteydessä ei enää tule yllätyksiä, jotka voisivat viivyttää rakentamisen aikataulua. Suunnittelijan pätevyys Rakennus- ja erityissuunnitelmien laatijalla tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus (Maankäyttö- ja rakennuslaki 123 ). Rakennusvalvontaviranomainen toteaa suunnittelutehtävän vaativuuden suhteessa rakennushankkeen ominaisuuksiin ja ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Pää- ja rakennussuunnittelijat ilmoitetaan rakennuslupahakemuksessa. TONTTIEN SUUNNITTELU Yleisperiaatteet Tontin ominaisuuksiin on hyvä tutustua huolellisesti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi pienilmasto (ilmansuunnat, auringonvalo, tuulen suunnat), maastonmuodot, kasvillisuus, puusto, maaperä, kivet sekä muut suunnitteluun vaikuttavat elementit. Alueen maasto ja maaperä Maastonmuodoiltaan alue on pienipiirteisen vaihtelevaa ja kumpareista. Alueen itäosassa oleva harjualue muodostaa selväpiirteisen selänteen. Maalajipeitteeltään suunnittelualue on vaihteleva. Etelä- ja itäosan selännealueet ovat harjuainesta (pääosin soraa), keskiosat humuspitoista vanhaa peltoaluetta

4 Tonttien korkeusasemat Rakennustyyppi valitaan tontin maaston mukaan; tasamaa- vai rinneratkaisu. Tarpeettomia maanmuokkauksia tulee välttää. Rakennuksen kerrosluku on määrätty kaavassa. Mahdollisesti tarvittavien täyttöjen ja luiskien tulee pysyä tontin puolella. Ajoyhteyden kadulle on oltava riittävän loiva; kallistus enintään suhteessa 1:8. Tontin rajalta sekä autopaikalta asuntoon johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 mukaisesti myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi, jos se maaston muoto ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista. 4 Asemapiirros Rakennusluvan asemapiirroksessa tulee Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 ohjeen mukaisesti esittää rakennuksien lisäksi mm. tontin korkeusasemat, pintarakenteet, istutukset, olemassa olevat säilytettävät puut sekä lähiympäristö tontin rajojen ulkopuolelta vähintään 10 metrin etäisyydeltä Tontin rajaus aidalla tai istutuksilla RM alueilla aitaamista ei sallita poikkeuksena Kangastien varsi, jossa rakentaminen tulee niin lähelle katua, että aitaaminen joissakin tapauksissa voi olla perusteltua. Tontin rajaus yleisistä alueista Kuva 1. Esimerkkikuva osoittaa rakennuksen sijoitusperiaatteet rinteeseen pientalon (lomarakennus) tapauksessa. Tontilla tulee inventoida luonnonolosuhteet ja korkeusasemat. Rinteen täyttämistä ja leikkaamista tulee välttää. Luonnontilaiseen metsään rajoittuvat tontin rajat tulisi olla häilyviä siten, että tontin loppumista ja virkistysalueen tai luonnontilaisen metsän alkamista ei juuri huomaa. Mäntykankaalla korttelin 901 tontin 13 ja korttelin 902 alueilla nurmen istuttamista pihamaalle tulisi välttää. Mikäli RM, KTY tai RM-1 alueilla Kangastien varteen rakennetaan aitoja, tulee niiden olla matalia (h= n. 1,2 m) ja puurakenteisia, joissa voidaan käyttää myös vähäisessä määrin muurattuja osuuksia. Puupinnat tulee peittomaalata tummanruskeaksi. Puupintojen (pois lukien tukirakenteet) tulee olla vaakasuuntaisia. Aitarakenne on tilaa rajaava elementti, vaikka se ei olisi kokonaan umpinainen. Aidassa suositellaan käytettävän jäsentäviä elementtejä rytmittämään pitkiä yhtenäisiä osuuksia. Pitkillä aitaosuuksilla on suositeltavaa yhdistellä vaihtelevasti aidan, vapaasti kasvavan pensasaidanteen ja puu- ja pensasryhmien yhdistelmiä. Muu piha-alue Rakennusten, istutusten sekä liikenne- ja kulkuväylien ulkopuoliset alueet nurmetetaan tai istutetaan. Tämä ei koske Korttelin 901 tonttia 13 eikä korttelia 902. RAKENNUKSET Rakennussuunnitelmat tulee luonnosvaiheessa hyväksyttää rakennusvalvonnassa.

5 Suunnittelussa tulee huomioida Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 liikkumisesteisiä koskevat vaatimukset. RM alueilla liikkumisesteisiä koskevasta vaatimuksesta voidaan perustelluista syistä poiketa, jolloin asia mainitaan rakennusluvan ehdoissa. 5 Rakennuksen sijoittaminen Rakennus tulee sijoittaa asemakaavassa määritellylle rakennusalalle. Havainnepiirros esittää esimerkin rakennusten sijoitteluperiaatteesta. Rakennuksen sijainti määräytyy aina tontin omien olosuhteiden mukaan. Sijoittelussa tulee pyrkiä mukauttamaan rakennus maastoon siten, ettei keinotekoista maaston muokkausta tarvita. Rakennuksien sijoituksessa tulee pyrkiä avaamaan pihoja lämpimiin ilmansuuntiin; etelään ja länteen. Rakennusten sijoittelulla voidaan suojata pihaa kylmiltä pohjois- ja luoteistuulilta. Tontin pohjois- ja itäsivulle voidaan sijoittaa suojaksi istutuksia, keveitä rakennelmia tai piharakennuksia. Rakenteiden tulee tyylillisesti ja väritykseltään sopia päärakennukseen. Piharakennukset Tontille voidaan sijoittaa myös piharakennuksia, kuten autotalli tai -katos tai varastorakennuksia. Piharakennus sijoitetaan vähintään 4 m etäisyydelle tontin rajasta ja mikäli se sijoitetaan lähemmäs tai rakennusalan ulkopuolelle, tulee siitä sopia kirjallisesti naapuritontin omistajan kanssa. Tontille sijoitettavien katosten tulee olla rankarakenteisia ja puuverhoiltuja. Niiden tulee tyylillisesti ja väritykseltään sopia päärakennukseen. Katoksen, vajan tai muun vastaavan rakennelman rakentamiseksi on haettava lupa kunnan rakennusvalvonnalta. RM alueen kattorakenteet (koskee korttelin 901 tonttia 2, 12 ja 13 sekä korttelia 902) Päärakennuksessa sekä muissa rakennuksissa tulee olla harjakatto. Katteen tulee olla heijastamatonta materiaalia kuten mattapintaista muovipinnoitettua peltikatetta tai huopakatetta ja väriltään musta tai tummanharmaa. Kattokaltevuudet ja -materiaali tulee olla tonteittain yhtenevät. Katot tulee toteuttaa avoräystäillä (koteloimaton). Räystäät tulee kulkuväylien ja ovien kohdilla varustaa lumiesteillä. Kuva 2. Räystäiden tulee olla avoimia. Koteloituja räystäitä ei sallita (koskee korttelin 901 tonttia 2, 12 ja 13 sekä korttelia 902). Kuva 3. Esimerkki massoittelusta esim. korttelin 902 osalla. Rakennusten massoittelu RM alueilla (koskee korttelin 900 tontteja 1 ja 3, korttelin 901 tonttia 1, 2, 4, 12 ja 13 sekä korttelia 902) Huonejärjestelyissä on jokaisen tontin erikoisluonne otettava huomioon. Ilmansuunnat, tonttiliittymän sijainti, olemassa oleva kasvillisuus, mahdolliset kalliokohdat, maaston kaltevuus ja viettosuunta vaikuttavat talotyyppiin ja huonetilojen sijoitukseen. (koskee korttelin 901 tonttia 2, 12 ja 13 sekä korttelia 902) Rakennuksen perusmassan tulee olla suorakaide. Siihen voidaan lisätä esimerkiksi kuisti, viherhuone, katos, uloke tai perkola. Sisätilojen valaistukselle ja toimivuudelle on eduksi, kun rakennusmassa on riittävän kapea ja suhteellisen pitkänomainen. Asuinrakennuksen perusrungon leveys ei saa ylittää 10 metriä. Enimmäisleveys voi ylittyä kuitenkin lisäosissa.

6 Materiaalit ja värit RM alueella (koskee korttelin 900 tontteja 1 ja 3, korttelin 901 tonttia 1, 2, 4, 12 ja 13 sekä korttelia 902) sekä alueen muuntamorakennukset Julkisivumateriaalin tulee olla tumman ruskeaksi maalattua puuta (kuva). Päädyissä sama materiaali on ulotettava räystääseen saakka. Samassa rakennuksessa ei tule käyttää usean suuntaista laudoitusta Rinnetaloissa julkisivuverhous toteutetaan porrastamalla siten, ettei synny ylikorkeita sokkeleita (seuraavan sivun kuva). Piharakennuksissa tulee olla päärakennusta pienempi runkosyvyys ja korkeus. Piharakennuksen pintamateriaalit ja värit tulee olla samat kuin päärakennuksessa. Alueen rakennuksiin ei suositella kapeita metalliritilöityjä tuuletusluukkuikkunoita tai vuorilautoja. 6 Kuva 4. Tummanruskea selkeä suorakaiteen muotoinen lomarakennus. Levi Spirit. Materiaalit ja värit korttelin 901 tonttien 9-11 alueella Rakennusten väritys tulee olla pääosin tummanruskea. Julkisivumateriaali tulee olla pääosin puuta (puukerrostalo) tai julkisivun tulee jäljitellä puupintaa kuten alla olevassa kuvassa. Vinyyliverhousta tai metallisia puujäljitelmiä ei sallita. Katemateriaali tulee olla väritykseltään musta tai tummanharmaa ja heijastamatonta materiaalia kuten mattapintaista muovipinnoitettua peltikatetta. Kuva 5. Kuvassa esimerkki kerrostalosta, jossa betonielementissä on onnistuneesti löydetty tummanruskea puuverhouksen yleisilme. Myös rakennuksen muotokieli on selkeä ja ilmentää lomarakentamista.

7 7 Massoittelu RM alueella korttelin 900 tontin 1 ja 3 sekä korttelin 901 tontin 4 alueilla Rakennusten väritys tulee olla pääosin tummanruskea. Julkisivumateriaali tulee olla puuta. Katemateriaali tulee olla väritykseltään musta tai tummanharmaa ja heijastamatonta materiaalia kuten mattapintaista muovipinnoiettua peltikatetta. Rakennukset voivat massoittelultaan edustaa modernia rakennusperinnettä (kuva). Kuva 6. Esimerkki modernista lomarakentamisesta ja puun käytöstä julkisivuverhouksena Peurungan rakentamistapaohjeen tavoittelemalla tavalla. Anttolanhovi. Kuva 7. Julkisivuverhous tulee ulottaa yhtenäisenä vesikaton ja julkisivun leikkauskohtaan asti ja rinneratkaisussa porrastaa siten, ettei synny liian korkeita betonisokkeleita. Istutukset Tontilla jo olemassa olevaa kasvillisuutta tulee hyödyntää myös pihakasveina. Pihaa suunniteltaessa on lähtökohtana pidettävä olemassa olevaa maaston muotoa, kasvupaikkaolosuhteita ja kasvillisuutta. Maaston käsittely Maanpintaa ei saa täyttämällä korottaa ja pengertää tarpeettomasti ympäröivää maanpintaa korkeammaksi siten, että siitä aiheutuu haittaa taajamakuvalle tai maisemalle. Sijoitettaessa rakennus mahdollisimman tarkasti maastoa myötäilevästi, voidaan välttyä monilta haitallisilta vaikutuksilta maisemaan ja vesitasapainoon ja säästetään kustannuksia. Tontilta mahdollisesti kaivettavat maamassat tulisi voida käyttää samalla tontilla.

8 VIRKISTYSALUEIDEN RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Peurungan alueen virkistysalueille rakennettavien rakennusten ja rakennelmien tulee noudattaa yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennukset ja rakennelmat tulee olla pääosin puurakenteisia ja rakennusten puuverhoiltuja. Puuverhouksen tulee olla pääosin vaakasuuntainen. Rakennusten ja rakennelmien pääväri tulee olla tummanruskea. 8 Kuva 8. Kaksi esimerkkikuvaa Peurungan alueen tämänhetkisestä kirjavasta virkistysalueen rakentamistavasta. Kuvissa harjakattoa, pulpettikattoa valkoisin koristelaudoituksin sekä harmaa kotarakennus. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on yhtenäistää myös virkistysalueille tulevien rakennusten ja rakenteiden rakennustapa. OPASTEET Peurungan alueen virkistysalueille rakennettavien opasteiden tulee sopeutua materiaaleiltaan ja väritykseltään virkistysalueiden rakentamistapaan.

9 9 Kuva 9. Mikäli aitaamista käytetään Peurungan alueella tulisi sen sopeutua muuhun rakentamistapaan. Esimerkki hyvästä aitatyypistä joka sopii Peurungan alueen ympäristörakentamiseen. Aita tosin tulisi olla matalampi. Kuva 10. Esimerkki Peurungan alueen opastuksesta. Kuvassa kolme vierekkäistä opastetta, jotka kaikki ovat hyvin erityylisiä ja lisäävät alueen ympäristön kirjavaa yleisilmettä.

10 Kuva 11. Esimerkki Persoonallisesta alueopasteesta, joka soveltuu matkailuympäristöön. 10 EKOLOGISUUS, ENERGIATALOUS JA KESTÄVÄ RAKENTAMINEN Energiatehokkaan, taloudellisen sekä samalla ekologisen rakennuksen perustekijöitä ovat: Rakennuksen sijoittelu tontille ottaen huomioon mm. ilmansuunnat, aurinko, tuuli ja suojapuusto Ilmansuuntien huomioiminen pienilmaston luomiseksi, tilasuuntauksissa ja aukotuksissa Rakennuksen pelkistetty muoto Kestävät suunnitteluratkaisut ja materiaalit Rakennusosien hyvä lämmöneristävyys (katto, alapohja, seinät, ikkunat, ovet) Rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys Lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta hyvällä hyötysuhteella Vettä säästävät käyttövesilaitteet. Energiatehokas rakennus on ekologinen ja usein kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu. Rakennuksen ulkomuodon tu- Kuva 8. Rakennus tulee sijoittaa siten, että se on Kuva 10. Rakennusten sijoittelu hyvän pienilmaston mukaan.

11 lee olla yksinkertainen; monimuotoisuus kasvattaa ulkovaipan pinta-alaa ja ulkonurkkien ilmanvuotomäärää. Mikäli rakennus on vähänkin suurempi, on energiatehokkaampaa rakentaa se kahteen kerrokseen. Samalla säästyy tonttimaata. Hyvä ja huolellinen suunnittelu palvelee myös ympäristön kestävää kehitystä. Hyvällä suunnittelulla, oikeilla materiaalivalinnoilla ja rakennustavoilla voidaan vaikuttaa myös asumisen terveellisyyteen, hyvään sisäilmaan ja käyttöturvallisuuteen. Matalaenergia- tai passiivienergiatalon rakennuskustannukset saattavat olla jonkin verran korkeammat kuin tavallisen talon, mutta parannetun lämmöneristyksen lisäkustannukset voidaan säästää esim. kevyemmässä lämmitysjärjestelmässä ja lämmitysenergian säästössä. Oleskelutilat suurempine ikkunoineen tulee pyrkiä sijoittamaan talon eteläpuolelle. Auringon lämpöenergia varastoituu seinä- ja lattiamateriaaleihin ja luovuttaa sitä yöllä. 11 ASEMAKAAVAN KERROSLUKUMERKINNÄT Asemakaavassa on määrätty rakennusten kerrosluvut. Ne on merkitty korttelikohtaisesti kaavakarttaan. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu, miten kerrosalaan laskettavat tilat määräytyvät. Kuva 11. Kerroslukuja havainnollistava kaaviokuva. Lisäksi on esitetty, mitä rinteeseen rakentamiseen käytännössä merkitsee. PYSÄKÖINTI JA HUOLTO Autopaikoitus Autotalli tai katos tulee sijoittaa erilliseen rakennukseen, jolloin sitä voidaan hyödyntää pihatilan rajaamisessa. Autotallien- ja katosten tulee sijaita kaavassa määrätyn rakennusalan sisällä. Autotallin tai katoksen tulee olla korkeudeltaan ja runkomitoiltaan huomattavasti pienempi kuin päärakennus. Autopaikkojen määrästä on säädetty kaavamääräyksillä. Jätehuolto Roskien säilytyspaikka ja ulkovarastointi on suojattava aitauksella ja se voidaan sijoittaa autotallin/ katoksen ja ajoneuvoliittymän yhteyteen. Jäteauton on päästävä vähintään kolmen metrin päähän siirrettävistä jäteastioista. Jäteastioiden siirtämiseen käytettävien alueiden ja väylien tulee olla riittävän kovapintaisia ja tasaisia ja kaltevuuden enintään 1:10.