Ammatillinen. turvaa. koulutus. koulutus ja työelämä. Ammatillinen. hyvinvointimme

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus ja työelämä 2012 Ammatillinen koulutus turvaa hyvinvointimme Erikoisjulkaisu ammatillisesta koulutuksesta työelämälle ja oppilaitoksille

2 Pääkirjoitus Työelämävalmiuksien alkeita jo peruskoululaisille Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Nuorten yhteiskuntatakuu on erinomainen hanke, jolla halutaan parantaa nuorten pääsyä koulutukseen ja työelämään. On pohdittava uusia tapoja toteuttaa takuun tavoite, jotta se tuo näkyviä tuloksia. Edes osa toisen asteen tutkintoa vailla olevista nuorista on saatava juuri heille tarkoituksenmukaisten opintojen pariin. Olemassa olevia rakenteita kehittämällä nämäkin nuoret voidaan ohjata tehokkaasti työelämään johtavalle polulle. Oppisopimuskoulutuksen uudistaminen on ollut suuri keskustelunaihe ammattikoulutuksen ajanmukaistamisesta puhuttaessa. Mielestäni ilman koulutusta ja työkokemusta oleville nuorille on luotava oma oppisopimusjärjestelmä laajennetun työssäoppimisen pohjalta. Nuori saisi henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja enemmän käytännön tukea. Työnantajat solmivat nihkeästi oppisopimustyösuhteita, sillä he kokevat tukien hakemisen byrokraattiseksi. He eivät myöskään usein ole valmiita panostamaan kokemattoman nuoren palkkaamiseen ja sitoutumaan hänen ohjaamiseensa. Tahtoa olisi, mutta resurssit eivät etenkään pienissä yrityksissä riitä. Työpaikkaohjauksen tulee olla niin laadukasta, että opiskelija todella saa työelämässä vaadittavat valmiudet. Samalla työnantajan on koettava hyötyvänsä oppisopimuskoulutettavan työpanoksesta. Tarkoitushan on täyttää pätevän työvoiman tarve. Ihannetilanteessa jo TET-jaksosta alkaa nuorta innostava ja kannustava ohjaus, jonka avulla hän löytää oman alansa. Työelämään valmentautumisen pitäisi siis alkaa jo peruskoulutuksesta, jossa nuori saisi realistista tietoa koulutuksesta, työelämästä ja omista taipumuksistaan. Koulunsa tuella hän kykenisi tekemään hyviä valintoja jatko-opintoja suunnitellessaan. Työssäoppimisjaksolla nuorella olisi siten jo oiva mahdollisuus suunnistaa maastoon eli käytäntöön teoriaopetuksessa omaksumansa, karttana toimivan perustiedon avulla. Osa ammatillisista oppilaitoksista on ottamassa käyttöön 2+1 -mallin, jossa opiskelija suorittaa kaksi vuotta oppilaitoksessa opiskellen ja viimeisen vuoden oppisopimuksella. Tämä on hyvä askel kohti henkilökohtaistettua opintopolkua. Mallia voisi kehittää vielä joustavammaksi niin, että erityisryhmät, kuten maahanmuuttajat, voisivat suorittaa tutkinnon suppeampana. Näin opintonsa keskeyttäneiden määrä laskisi ja ammatillinen tutkinto olisi entistä nopeampi väylä työllistyä. Ei ole liioittelua todeta, että ilman opiskeltua ammattia nuorta uhkaa pitkittynyt työttömyys, mikä on menetys sekä hänelle itselleen että koko yhteiskunnalle. 2 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012

3 Ammatillinen koulutus ja työelämä 2012 Ammatillinen koulutus ja työelämä -lehden toimituskunta Johtaja Mika Tammilehto (puheenjohtaja), opetus- ja kulttuuriministeriö; opetusneuvos Seija Rasku (sihteeri), opetus- ja kulttuuriministeriö; asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry; erityisasiantuntija Inkeri Toikka, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry; viestintäpäällikkö Katja Nieminen, Skills Finland ry; erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto ry; opetusneuvos Merja Lahdenkauppi, Opetushallitus; yhtymäjohtaja Heikki Yli-Olli, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry; rehtori Riitta Vahteristo, Suomen ammatilliset rehtorit ry; opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija Ulla Hyvönen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry; puheenjohtaja Aleksej Fedotov, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry; koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät ry; koulutusja työvoima poliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Julkaisija: opetus- ja kulttuuriministeriö. Päätoimittaja: Katja Nieminen, Skills Finland ry. Toteutus: Viestintätoimisto VCA, Kannen kuva: Skills Finland ry, kuvankäsittely/vca Painopaikka: PunaMusta Oy/ Painotuote LEHDEN DIGIVERSIO: Ammatillinen koulutus turvaa hyvinvointimme Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Mika Tammilehto toivoo ammattikoulutuksesta yhä joustavampaa jatkumoa osaamista päivittämällä. Koulutusalat 2012: yli 100 eri ammattia Oppisopimuksesta ratkaisu rekrytointipulmaan Työnantaja toivoo oppisopimukselta osapuolten sitouttamista. Salpauksessa huomioidaan opiskelijat yksilöinä Työelämän ja opiskelijan huomiointi toivat Salpaukselle laatupalkinnon. Työssäoppiminen vahvistaa siteitä työelämään Vahva osaaminen ja työllistyminen ovat laajennetun työssäoppimisen tavoitteita. TeamFinland valmiina EuroSkills 2012 kilpailuun EuroSkills ja Taitaja edistävät ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä euro Eri alojen ammatillisessa osaamisessa kilpaillaan aina maailman huipulla asti. Nuorten ammattitaitokilpailut lisäävät ammattiosaamisen arvostusta ja tunnettuutta sekä parantavat oppimistuloksia ja lisäävät opiskelijoiden kiinnostusta ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Alueellisten kilpailujen lisäksi järjestetään suomenmestaruuskilpailuja, euroopanmestaruuskilpailuja ja maailmanmestaruuskilpailuja. Taitaja9 on yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu joukkuekilpailu kädentaidoissa. TaitajaPLUS- ja International Abilympics -kilpailut ovat erityistä tukea tarvitsevien ammattitaitokilpailuja. Lisää tietoa kilpailutoiminnasta Ammattillinen koulutus ja työelämä

4 Kuvat: VCA Ammatillinen koulutus turvaa hyvinvointimme Ammattikoulutuksen avainsana on yhä tänään osaaminen. Kymmenessä vuodessa ammatillisten tutkintojen arvostus on kasvanut huikeasti, mutta koulutuksen kehittämisen tulee jatkua työelämän muutosten tahdissa. Näin kiteyttää koulutuksen suunnan opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen vastuualueen johtaja Mika Tammilehto. Ammatillisen koulutuksen järjestelmää on Mika Tammilehdon mielestä tarpeen avata niin, että jousto opintojen rakenteessa kasvaa. Samalla on huolehdittava siitä, että valintojaan voi muuttaa, jos ratkaisu ei ollutkaan oikea. 4 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012

5 Tutkintojärjestelmän kehittäminen, yhteiskuntatakuun toteuttaminen, koulutuksen työelämävastaavuuden ja laadunhallinnan vahvistaminen sekä keskeyttämisten vähentäminen ovat ministeriön keskeisiä tavoitteita lähivuosille. Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelmaan on kirjattu Mika Tammilehdon mukaan hyviä linjauksia, joiden toteuttamiseen on jo olemassa tehokkaita keinoja. Ammatillinen koulutus samoin kuin ammatillinen opettajuus ovat Suomessa poikkeuksellisen vetovoimaisia ja arvostettuja. Yleisesti on alettu tunnustaa, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet ovat hyvinvointimme kulmakivi. Myös nuorten vanhemmat tuntevat jo melko hyvin ammattikoulutuksen tarjoamat jatko-opiskelumahdollisuudet, Tammilehto sanoo. Koulutuksen työelämävastaavuus on kohentunut huomattavasti, mutta uusia kin tapoja vastaavuuden edistämiseen on syytä miettiä. Kun koulutukseen varattu budjetti pienenee ja työelämän vaatimukset kasvavat, vähemmällä on saatava yhä enemmän aikaan. Valmistuneiden työllistyminen on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta se voisi olla vieläkin parempi. Siksi on otettava huomioon esimerkiksi erityyppiset osaamisvaatimukset. Millaiset ne ovat työmarkkinoille siirtyessä, entä ammattilaisen edetessä uralla eri vaiheisiin? Tutkinnon osilla osaaminen päivittyy Koulutuksen laadunvarmistus on keino tehdä koulutuksen järjestäjien toimintaa läpinäkyväksi. Koulutuksen laadunhallintaa varten on oltava kaikille yhdenmukaiset periaatteet sekä myös kriteerit, joilla esimerkiksi opetuksen tasoa voidaan arvioida. Laatu mitataan osaamisella, opettajan jokapäiväisellä työllä, jonka periaatteeksi käy sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä sovitaan. Kun tavoitteet on määritetty selkeästi, on helppo katsoa, tehtiinkö mitä luvattiin. Tällainen avoimuus sopii Tammilehdon mielestä suomalaiseen toimintakulttuuriin. Samoin hän näkee jaon aikuisten ja nuorten koulutuksen välillä hälventyneen. Koulutus kulkee ja sen pitääkin kulkea aitoon elinikäisen oppimisen suuntaan. Pohtimisen arvoista on, miten tutkinnon osia voisi käyttää yhä monipuolisemmin. Ammatillinen koulutus voisi olla jatkumo, jossa osaamistaan voisi päivittää välillä tutkinnolla, välillä työssä tarpeellisella tutkinnon osalla. Esimerkiksi teknisen myyjän on hallittava sekä myyminen että tekniikka, jota hän myy, Tammilehto tähdentää. Yhteistyötä työelämän kanssa on syvennettävä entistäkin tiiviimpään kumppanuuteen. Sekä koulutuksen järjestäjien että työelämän täytyy Yhteistyötä työelämän kanssa on syvennettävä entistäkin tiiviimpään kumppanuuteen. Sekä koulutuksen järjestäjien että työelämän täytyy panostaa koulutuksen kehittämiseen. panostaa koulutuksen kehittämiseen, jotta valmistuvien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Joillakin aloilla työelämä joutuukin ponnistelemaan entistä enemmän saadakseen taitavia työntekijöitä. Ammatillinen koulutus on myös työnantajalle hyvä väylä, sillä työssäoppimisen kautta työnantajat voivat korvamerkitä potentiaalisia ihmisiä tuleviksi työntekijöikseen. Kokemuksen mukaan työnantajat, joilla on ollut työssäoppijoita, pitävät koulutusta työelämää vastaavana. Ne, joilla ei ole ollut kontakteja koulutukseen, luulevat sitä työelämästä etääntyneeksi. Tietämättömyys voi johtaa ennakkoluuloihin. Opettajat mukaan työelämäkasvatukseen Tammilehto heittäisi pallon myös peruskoulun opettajille. Peruskouluhan on kivijalka, jonka varaan elinikäinen oppiminen loppujen lopuksi rakentuu. Koulun pitäisi hänen mukaansa avata enemmän ovia työelämään, jotta nuoret saisivat todenmukaisen kuvan tämän päivän ja tulevista ammateista. Oppilaanohjaajien lisäksi siis myös opettajat voisivat edistää oppilaiden työelämätietoisuutta. Ammatillisen koulutuksen hyvä maine on saanut potkua myös ammattitaitokilpailuista, sekä Taitajasta että kansainvälisistä kilpailuista, joissa Suomi on pärjännyt Yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen ensisijaisesti hakeneet koulutusaloittain 2011 (yhteensä hakijaa) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveysja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.k.tiet., liiketal. ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Lähde: Opetushallitus Ammattillinen koulutus ja työelämä

6 hienosti. Kilpailut ovat yhä erinomainen tapa edistää myönteistä mielikuvaa. Niissä loistavat tavalliset nuoret, jotka ovat huippuja alallaan. Kilpailuiden nostetta tulee Tammilehdon mukaan vielä lisätä niin, että ne palvelevat entistä useampaa koulutuksessa olevaa. Kansainvälisissä kilpailuissa hän on nähnyt myös alakouluikäisiä tutustumassa ammatteihin, mikä on hänen mielestään loistava idea. Alat luovat itse vetovoimansa Johtaja Mika Tammilehto muistuttaa, että työelämä on viime kädessä itse vastuussa vetovoiman noususta: alan on arvostettava ammattilaisiaan, vain siten sen arvostus kasvaa muidenkin Ei riitä, että nuori pääsee koulutukseen. Heidät pitää saada myös onnistuneesti koulutuksen läpi ja työhön. silmissä. Mediahuomio ja oppilaitosten markkinointi tukevat mielikuvaa, mutta se ei yksin riitä, ellei alan koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Vähemmän houkuttelevilla aloilla vetovoima nousee parhaiten jalkatyöllä: opiskelija houkutellaan työssäoppimaan, tarjotaan kesätöitä ja kerrotaan, että töitä löytyy jatkossakin. Tutkimusten mukaan nuoret eivät valitse alaansa vain palkan perusteella, vaan tärkein tekijä on työn koettu mielekkyys. Yhteiskunta- ja koulutustakuu ovat merkittäviä nuorten syrjäytymisen uhkaa vähentäviä asioita. Ei kuitenkaan riitä, että nuori pääsee koulutukseen. Heidät pitää saada myös onnistuneesti koulutuksen läpi ja työhön. Valmistuvien ammattitaidosta ei ole varaa tinkiä. Keskeyttämisten ehkäisemisessä yhtenä reseptinä käytetään tuttua työelämälähtöisyyttä, työpaikalla oppimisen lisäämistä. Kaiken yksilöllisyyden ja joustavuuden lisäämisen ohella on varmistettava, että sekä opiskelija että oppilaitos ja työelämä hahmottavat, mikä on osaamisen ydin, sen vähimmäisvaatimukset. Kaikki muu rakentuu sen ympärille. Ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijamäärät koulutusaloittain 2011 (yhteensä opiskelijaa) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Sosiaali-, terveysja liikunta-ala Yht.k.tiet., liiketal. ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Ammattikoulutuksen nosteesta huolimatta Tammilehto ei halua nähdä ammatillista koulutusta ja lukiota toistensa kilpailijoina. Molempia väyliä tarvitaan ja kumpaakin pitää kehittää. Niiden vetovoimaisuus ei ole toisiltaan pois. Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Lähde: Opetushallitus 6 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012

7 Ammatillinen peruskoulutus 2012 Ammatillisen perustutkinnon opiskelu kestää keskimäärin kolme vuotta, josta vähintään puoli vuotta suoritetaan työpaikoilla työssäoppimisjaksoilla. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua yli sataan ammattiin ja suorittaa samalla myös ylioppilastutkinnon. Perustutkinnon jälkeen voi täydentää osaamistaan esimerkiksi suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskelemalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Koulutusalat Ammatillinen peruskoulutus valmistaa käytännön ammattilaiseksi, oman alansa huip putekijäksi. Koulutuksen aikana saa perusvalmiudet valitsemansa alan tehtäviin sekä syvällisempää osaamista alan jollain osa-alueella. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta (120 opintoviikkoa). Tästä suurin osa (90 ov) on oman alan ammatillisia opintoja (ammatilliset tutkinnon osat), joihin kuuluu vähintään puoli vuotta (20 ov) alan työpaikoilla tapahtuvaa käytännön töissä oppimista. Ammatilliset opinnot ovat työelämän pohjalta suunniteltuja kokonaisuuksia, ja ne vaihtelevat eri tutkinnoissa. Tämän lisäksi on yleissivistäviä, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (20 ov). Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat vastaavat osittain lukion opintoja. Niissä opiskellaan mm. äidinkieltä, muita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa, liikuntaa, terveystietoa sekä taidetta ja kulttuuria. Oman kiinnostuksen perusteella vapaasti valittavia tutkinnon osia on 10 opintoviikkoa. Itse valittavat tutkinnon osat voivat olla omaan ammattiin liittyviä, harrastukseen liittyviä tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Opintotuesta rahaa opiskeluajalle Opiskelun aikana opiskelija voi saada opintorahaa, asumislisää ja pankista valtion takaamaa opintolainaa. Tukea saa täytettyään 17 vuotta. Tuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä (onko avioliitossa vai ei), vanhempien tuloista ja myös opiskelijan itsensä taloudellisesta asemasta. Niinpä opintorahan kuukausittainen määrä voi vaihdella euroon. Opintoraha on veronalaista tuloa. Asumislisää voi saada asumiskustannuksiin 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Lisätietoa Työssäoppimisesta käytäntöä Ammatillisen perustutkinnon tärkeä osa on vähintään puolen vuoden työssäoppiminen, jonka tarkoituksena on hankkia osa ammattitaidosta käytännön työssä. Työssäoppiminen tapahtuu työpaikoilla, ja se on ohjattua opiskelua, josta laaditaan henkilökohtainen suunnitelma. Työssäoppiminen järjestetään eri mittaisina jaksoina koulutuksen aikana. Työssäoppimispaikan järjestämisestä vastaa oppilaitos. Työssäoppiminen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa kykynsä ja innostuksensa omassa ammatissaan. Jakson aikana saa kokemusta käytännön työelämästä ja voi näin parantaa mahdollisuuksiaan saada työpaikka valmistumisen jälkeen. Lisätietoa Ammattiosaamisen näytöt varmistavat laatua Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opiskelijan osaamista. Näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtilanteessa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt toteutetaan ja arvioidaan oppilaitoksen ja työpaikkojen yhteistyönä. Oppisopimuksella osaamista Ammatillisen perustutkinnon voi hankkia myös oppisopimuksella. Opiskelija solmii työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka oppilaitos ja oppisopimustoimisto vahvistavat. Oppisopimuskoulutuksessa opiskellaan pääosin työpaikalla työtä tekemällä. Osa opiskeluajasta käytetään tietopuolisiin opintoihin oppilaitoksessa. Käytännössä teoriaopetus tapahtuu pidemmissä jaksoissa työskentelyn lomassa. Oppisopimuskoulutuksena voi myös hankkia lisäkoulutusta ja syventää ammattitaitoaan sekä valmistautua ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Koulutusta järjestetään myös yrittäjille, jotka voivat näin hankkia oppisopimuksella tutkinnon työskentelemällä omassa yrityksessään. Lisätietoa Jatko-opinnoissa vain taivas rajana Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi täydentää osaamistaan esimerkiksi suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai opiskelemalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Hyödyllisiä linkkejä Ajankohtaista asiaa koulutuksesta, ammateista ja oppilaitoksista. Kilpailuja ja aimo annos linkkejä. Ammattien ja alojen vertailuun tarkoitettu verkkopalvelu. Sivuilta löytyy mm. ammattien ja ammattialojen kuvauksia, eri alojen ammattilaisten haastatteluja ja erilaisia uratarinoita työelämään sijoittumisesta. > oppilaitosten yhteystiedot Sivuilta löytyy lista ammatillista opetusta antavista oppilaitoksista. Tätä kautta pääset kurkistamaan myös oppilaitosten kotisivuille. Apua valintaan -osio ohjaa ammatin- ja koulutussuunnan valinnassa, ja sen Uratarinoissa nuoret kertovat omista poluistaan ammattiin. AVO-ammatinvalintaohjelmassa on tietoja lähes 300 ammatista sekä eri ammatteihin johtavasta koulutuksesta. Tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja ammattialoista. Tietoa näyttötutkinnoista. Työssäoppimisen tietopalvelu TONET kertoo, mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat. Mukana myös käytännön esimerkkejä ja kavereiden kertomuksia. Tietoa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä, tutkinnon suorittamisesta ja koulutusjärjestelyistä. Tietoa sekä esimerkkejä peruskoulun jälkeisistä valinnoista. Tietoa mm. Taitaja-kilpailuista ja ammattitaidon MM-kilpailuista. CIMOn palvelusta tietoa opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla sekä kansainvälistymismahdollisuuksista. Opintoluotsi on palvelu, joka kokoaa yhteen verkosta löytyvät koulutustiedot. SAKKI ry ammattiin opiskelevien oma etujärjestö. Tietoa opiskeluun ja edunvalvontaan liittyvistä asioista. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, ammatillisten opiskelijoiden etu-, palvelu- ja harrastejärjestö. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry. Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 7

8 Koulutusalat Humanistinen ja kasvatusala Alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuoliseen ohjaukseen ja kasvatukseen, myös yhteisöllistä vapaa-aikaa varten, sekä edistetään ihmisten terveellisiä liikuntatottumuksia. Alan työ on ohjaus- ja avustustyötä, jonka tavoitteena on edistää ihmisen kasvua ja auttaa häntä tunnistamaan voimavaransa, vahvistamaan identiteettiään ja kehittämään oman elämänsä hallintaa. Perustutkintoja on kolme ja jokaisessa niissä yksi. Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielen ohjaaja toimii viittomakielisten, kuulo- ja näkövammaisten, kielihäiriöisten (esimerkiksi kehitysvammaisten ja dysfaattisten) sekä puhevammaisten ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä. Viittomakielen ohjaaja Viittomakielisen ohjauksen Viittomakielen ohjaaja voi toimia lasten päivähoidossa, koulutoimessa, hoitolaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla, leireillä ja kerhoissa esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana. Tukihenkilöpalveluja voi tarjota myös oman yrityksensä kautta. Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Hän työskentelee ennen kaikkea varhaiskasvatuksen tehtävissä, mutta myös erilaisten perheiden ja kouluikäisten lasten kanssa. Lastenohjaaja Lapsi- ja perhetyön Lastenohjaaja voi toimia erilaisissa kerhoissa, leireillä, koululaisten iltapäivätoiminnassa, päiväkodeissa, leikki- ja ohjaustoiminnassa sekä muissa varhaiskasvatuspalveluissa kunnan, seurakunnan, yksityisen tai järjestön palveluksessa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa tai muuta vapaaajan toimintaa. Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastusja tukityötä, jonka painopiste on osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja käyttää ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. nuoriso- ja VApaa-ajan ohjaaja Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi toimia kunnassa, järjestössä, laitoksessa, yrityksessä sekä yrittäjänä. Keskeistä työssä on moniammatillinen yhteistyö kodin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa. Kulttuuriala Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka parantavat elämän laatua. Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa tekemään työtään perinteisten väylien lisäksi myös jatkuvasti uudistuvassa mediassa. Kulttuurialalla on kuusi perustutkintoa ja yhteensä 11 a. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Alan yhteisiä osaamisalueita ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, tuotteiden valmistus ja käden taidot sekä yrittäjyys. Artesaani Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen Alan työllistäjiä ovat pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Alalle on syntynyt uusia ammattialoja, työtehtäviä ja työpaikkoja. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen yrittäjäksi on vaihtoehtona. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Alalla tuotetaan elokuvia sekä video-, radio- ja tvohjelmia. Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet: multimediat, interaktiiviset ohjelmat, web-sivut, DVD-elokuvat, pelit ja wap-palvelut. Alalla tarvitaan sekä ammatillisia moniosaajia että erityisosaajia. Media-assistentti Audiovisuaalisen viestinnän Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-yrityksissä ja uusmedian osalta mm. ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainos- ja viestintätoimistoissa. Ammattilaiset voivat työskennellä pienten ja suurten yritysten palveluksessa tai freelancereina. Uusmediaalalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina. Kuvallisen ilmaisun osaamisalueita ovat graafinen suunnittelu, kuva- ja mediataide sekä valokuvaus. Kuva-artesaani Graafisen suunnittelun Kuva- ja mediataiteen Valokuvauksen Visuaalisen viestinnän alueella työmahdollisuuksia on ilmaisun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä toisen palveluksessa tai tuotantotiimin jäsenenä. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia toimia yrittäjänä. Tanssialan perustutkinto Henkinen luovuus ja taitoa vaativa fyysinen prosessi yhdistyvät tanssijan työssä. Tasokkaan ammattitaidon edellytyksenä on tekninen osaaminen yhdistyneenä tulkintaan ja ilmaisuun. Tanssijan tehtäviin kuuluu mm. tanssin eri aloilta perinteistä ohjelmistoa sekä nykykoreografioita. Työhön sisältyy esiintymistä ja harjoittelua ryhmän jäsenenä sekä kanssakäymistä yleisön kanssa. Tanssija Tanssin Tanssijan työpaikkoja voivat olla kiinteät tanssiryhmät, Suomen Kansallisbaletti sekä ammattiteatterit. Suurin osa tanssijoista työskentelee produktioissa, tanssitaiteen yrittäjinä ja freelance-tanssijoina. Vain pieni osa työllistyy kiinteisiin ryhmiin. Elokuva ja televisio, viihdeteollisuus ja mainonta työllistävät myös tanssijoita. Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan ammattilaiset ovat usein aloittaneet musiikkiopintonsa jo lapsena. Taitojen ja valmiuksien ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittamista ja vastuullisuutta. Alan laatu- ja taitovaateet ovat kasvavia, ja ammattilaisten työnkuva on monipuolistuva. muusikko Musiikin Musiikkiteknologi Musiikkiteknologian pianonvirittäjä Pianonvirityksen Alan työpaikat vaihtelevat n ja erikoistumisen mukaan. Kirkkomuusikon työpaikkoja ovat yleensä seurakunnat. Laulajat ja säestäjät tai orkesterimuusikot työllistyvät esimerkiksi musiikkipalvelujen tuottajina. Pianonvirittäjät virittävät ja huoltavat pianoja, flyygeleitä ja cembaloja. Musiikkiteknologit tekevät työtä musiikin äänitykseen ja äänentoistoon sekä tietotekniikkaan liittyvissä tehtävissä. Musiikkialan työtilanne on ollut hyvä, mutta pysyviä työpaikkoja syntyy vähän. Kulttuuriyrittäjyys voi lisätä työpaikkoja myös musiikkialalla. Sirkusalan perustutkinto Sirkusammattilaiset ovat luovia ja taitavia. He kykenevät työskentelemään niin yksin kuin ryhmässäkin. Opetuksen pääpaino on sirkusteknisessä harjoittelussa. Teatteri- ja liikeilmaisu ovat vahvassa osassa luomassa monipuoliseen ilmaisuun kykeneviä esiintyjiä. Sirkusartistin työ perustuu oman kehon, tilan ja sirkusvälineiden harjaantuneeseen käyttöön. Hyvän ammattitaidon edellytyksenä on sirkustekniikan osaaminen ja kyky taiteelliseen tulkintaan ja ilmaisuun. sirkusartisti Sirkusalan Suurin osa sirkusalan ammattilaisista työskentelee produktiokohtaisissa ryhmissä, yrittäjänä ja freelance-sirkustaiteilijoina sirkus-, teatteri- ja musiikkialalla. Sirkusalan arvostus on nousussa, ja nykyään sirkusammattilaisia toimii yhä enemmän pienissä sirkusryhmissä ja ammattiteattereissa. 8 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat

9 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Perustutkinnon suorittanut voi työskennellä asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa, toimistoissa, tietohallinnossa sekä tietojenkäsittelyssä. Alalla on yksi perustutkinto ja siinä on kolme a. Liiketalouden perustutkinto Liiketalouden moniosaajia tarvitaan työelämässä kautta linjan ja kaikilla eri aloilla. Perustutkinnon t valmentavat monipuolisesti yrityksen tai yhteisön työtehtäviin. merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin Talous- ja toimistopalvelujen Tieto- ja kirjastopalvelujen Merkonomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkishallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. Luonnontieteiden ala Alan perustutkinnon suorittaneet toimivat erilaisissa tehtävissä, jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palvelutehtäviin. Alalla on yksi perustutkinto ja kaksi a. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Liike-elämän tietojenkäsittelytehtävien parista löytyy mielenkiintoisia töitä aina asentamisesta myyntiin ja markkinointiin sekä kouluttamisesta pienen yrityksen konsultointiin saakka. datanomi Käytön tuen Ohjelmistotuotannon Datanomit työskentelevät yritysten, yhteisöjen tai julkishallinnon palveluksessa. Alan työllisyys on perinteisesti hyvä. Siihen vaikuttavat koulutuksen monipuolisuus ja informaatioteknologian voimakas kasvu. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on kaikkiaan 26 perustutkintoa. Valmistuneet sijoittuvat moniin erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean teknologian, pienyritysten ja liikenteen alueilla. Koulutusohjelmia on tutkinnoissa 62, mikä kuvaa koulutusalan ammattien monipuolista kirjoa. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalaan kuuluu ihmisen pukeutuminen kiireestä kantapäähän, kuten tekstiilimateriaalien valmistus, niiden jalostaminen neuleiksi ja vaatteiksi, päähineiden, jalkineiden ja muiden asusteiden valmistus sekä kaikkien näiden huolto, peseminen ja korjaus. Ala on kansainvälistä ja verkostoitunutta. VAATETUSOMPELIJA, SISUSTUSOMPELIJA, MODISTI, VAATTURI Vaatetuksen TEKSTIILINVALMISTAJA Tekstiilitekniikan TEKSTIILIHUOLTAJA Tekstiilihuollon Suutari Jalkinealan Alan ammattilaiset työskentelevät tuotannon monissa eri tehtävissä. Liike-elämässä heitä on mm. markkinointitehtävissä, myyjinä, korjausompelijoina, sisäänostajina ja yksityisyrittäjinä. Alan työpaikkoja ovat myös tekstiili- ja vaatetusteollisuus, ateljeet, hattu-, turkis- ja muut vaatetusliikkeet sekä pesulat. Painoviestinnän perustutkinto Graafinen teollisuus edustaa nykyään sekä perinteistä kirjapainoteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta. Perinteisen painopinnan valmistuksen tilalle on tullut digitaalinen painopinnan ja ulkoasun toteutus sekä verkko- ja multimediasovelluksiin liittyviä tehtäviä. Työ edellyttää moniosaamista ja teknisen kehityksen jatkuvaa seuraamista. painotuotantoassistentti Ulkoasun toteutuksen Painotekniikan Työpaikkoja tarjoavat painotalojen lisäksi mm. yritysten markkinointiosastot, mainostoimistot ja suoramarkkinointiyritykset. Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Automaatiotekniikan ja kunnossapidon Valaja, valumallinvalmistaja Valimotekniikan hienomekaanikko, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja Valmistustekniikan Teknologiateollisuuden lisäksi työpaikkoja on myös muussa teollisuudessa erilaisten asennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävien parissa. Alan kehitysnäkymät ovat hyvät. Suomessa ajanmukaisilla koneilla ja laitteilla toteutettava, ammattitaitoista työvoimaa ja erityisosaamista vaativa tuotanto tulee säilymään kilpailukykyisenä. Lähivuosina työvoimatarve on suuri erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Talotekniikan perustutkinto Talotekniikan osaamista tarvitaan uudisrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa. LVI-alalla suunnitellaan, asennetaan ja huolletaan kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita ja -järjestelmiä. Perinteiseen LVI-alaan sisältyy yhä enemmän säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä pienimuotoisia sähköasennuksia. putkiasentaja, Lämmityslaiteasentaja Putkiasennuksen Ilmanvaihtoasentaja Ilmanvaihtoasennuksen Kylmäasentaja Kylmäasennuksen Tekninen eristäjä, Rakennuspeltiseppä Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen Työpaikkoja on mm. prosessiteollisuudessa ja muun teollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden, kuntien ja valtion palveluksessa sekä yrittäjänä. Haasteena ovat alan teknisen kehityksen jatkuva seuraaminen, tietoteknistyminen, palvelujen vienti ja ulkomaiset projektit. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistöpalveluala-käsite perustuu uuteen tapaan nähdä kiinteistöt kokonaisuutena, jonka ylläpitoon tarvitaan asiakaspalvelun taitavien kiinteistönhoitajien ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden lisäksi paljon muita osaajia. Alalle koulutettujen tulee olla asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia, joilla on hyvien perustietojen lisäksi valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Monipalvelukulttuurin levitessä kiinteistöpalvelualan osa-alueet ovat entistä voimakkaammin kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi puhdistuspalvelualan ammattilaisten tehtäviin voi kuulua toimitilapalveluihin laskettavia kokousjärjestelyjä tai kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä kuten ovien lukitsemista. Kiinteistönhoitaja Kiinteistönhoidon ToimitilahuolTAJA Toimitilapalvelujen Koulutetulla on varaa valita, sillä töitä riittää. Alan tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tehtäväkuvissa voi yhdistyä mitä erilaisimpia yhdistelmiä, sillä kiinteistöpalveluala käsittää kaiken rakennettuun kiinteistöön liittyvän korjaus-, kunnossapito- ja ylläpitopalvelun sekä kiinteistön käyttäjien tarvitsemat erilaiset toimitilapalvelut, mm. puhdistus-, aula-, turva-, vahtimestari-, kokous- ja postitus palvelut. Autoalan perustutkinto Autoalan toimintaympäristö on kansainvälinen ja verkostoitunut. Alalla tarvitaan monenlaisia ja monipuolisia osaajia. Asiakaslähtöisyys ja palvelun laadun merkitys korostuu kaikissa tehtävissä. Edellytyksinä ovat alan monipuolinen osaaminen, teknisten taitojen soveltaminen sekä hyvät asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot. Haasteina ovat uuden tekniikan jatkuva seuraaminen ja soveltaminen sekä materiaalien uudelleenkäyttö. Koulutusalat Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 9

10 Koulutusalat Autokorinkorjaaja Autokorinkorjauksen Automaalari Automaalauksen Automyyjä Automyynnin Ajoneuvoasentaja Autotekniikan Varaosamyyjä Varaosamyynnin pienkonekorjaaja Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen Autoala on kasvuvauhdissa oleva palvelualan merkittävä työllistäjä. Työpaikkoja on automyynnin, varaosamyynnin, huollon ja korjauksen piirissä mm. auto- ja autotarvikeliikkeissä, auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa, huoltamoissa ja kuljetusliikkeissä. Lentokoneasennuksen perustutkinto Perustutkinto antaa valmiudet ilma-alusten huolto-, muutos- ja korjaustehtäviin. Ala ja tutkinto ovat kansainvälisiä ja edellyttävät ammattilaiselta tarkkuutta, ehdotonta ohjeiden noudattamista, kielitaitoa sekä laaja-alaista teknistä osaamista. Lentokoneasentaja Lentokoneasennuksen Avioniikka-asentaja Avioniikan Työpaikkoja on mm. lentoyhtiöissä, lentokonekorjaamoissa ja ilmavoimissa. Suomessa hyväksytty tutkinto on yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukainen, joten työpaikkoja on ympäri Eurooppaa. Lennonjohdon perustutkinto Tutkinto antaa valmiudet toimia lähi- ja lähestymislennonjohtajana sekä jatkokoulutusvalmiudet alan muihin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneella on myös perusvalmiudet kansainvälisiin lennonjohdon tehtäviin. Alansa ammattilainen osaa johtaa vastuullaan olevaa liikennettä turvallisesti. Hän johtaa useita ilma-aluksia sekä maaliikennettä samanaikaisesti aiheuttamatta tarpeetonta viivytystä lentoliikenteelle. Lennonjohtaja Lennonjohdon Suomessa työskentelee noin 300 lennonjohtajaa. Lennonjohtoyksiköiden koko vaihtelee 1 2 hengen työpisteistä useiden työpisteiden ja kymmenien henkilöiden yksiköihin. Suurilla lentoasemilla lennonjohtajan päätehtävä on ilmaliikennepalvelujen antaminen, pienillä lentoasemilla lennonjohtajat vastaavat myös muista lennonvarmistuspalveluista. Logistiikan perustutkinto Logistiikka-ala käsittää tässä autokuljetuksen ja varastoinnin sekä lentoaseman logistisia palveluja. Kuljetusalan ammattilainen kuljettaa ihmisiä, tavaroita ja ajoneuvoja paikasta toiseen tehokkaasti ja turvallisesti ja palvelee asiakkaita mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin. Varastoalalla toimivat käsittelevät ja siirtävät erilaisia tavaroita varastoihin ja sieltä edelleen kuluttajille. Lentoasemapalveluiden toiminnoissa huolletaan lentoasemalla olevia rakennuksia sekä lentokenttää ja käsitellään rahtia. Ala on kansainvälinen ja edellyttää ammattilaiselta laaja-alaista osaamista, kykyä kehittyä, erilaisten autojen, työkoneiden ja laitteiden käsittelykykyä, tietoteknisiä taitoja ja kielitaitoa. Autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Kuljetuspalvelujen LentoasemahuolTAJA Lentoasemapalvelujen Varastonhoitaja Varastopalvelujen Logistiikka-alan ammattilaiset sijoittuvat kuljetusliikkeiden, liikenteen, kaupan, teollisuuden, lentoasemilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin palvelukseen. He voivat toimia myös yrittäjänä. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähköalan ammattilaisia tarvitaan sähkön tuottamisen, jakelun ja siirron, sähköistyksen sekä sähköasennusten, korjauksen ja huollon sekä automaation ja kunnossapidon ammattitehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen asentaa ja huoltaa kiinteistöjen ja laitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmiä tai sähköjakeluverkkoja. sähköasentaja, AUTOMAATIOASENTAJA Sähkö- ja automaatiotekniikan Alan työpaikat ovat sähköasennusliikkeissä, sähkölaitoksissa ja sähköverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä prosessi- ja automaatioteollisuudessa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen tieto- ja tietoliikennetekniikan tuotanto-, asennus-, huoltoja kunnossapitotehtäviin. Elektroniikan suuntaavat tutkinnon osat suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä sekä huolto- ja asennustoimintaan liittyviä asiakaspalvelutöitä. ICT:n suuntaavat tutkinnon osat suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennukset ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisalueita ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikenne- ja tietokonelaitteet sekä niiden asennukset. ICT-ASENTAJA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Tieto- ja tietoliikennetekniikan Alan työpaikat ovat elektroniikkateollisuudessa, tietoverkostoja ylläpitävissä yhtiöissä sekä ICT-alan tuotteita ja palveluita tarjoavissa yhtiöissä. Rakennusalan perustutkinto Alalla rakennetaan jokapäiväistä ympäristöämme: asuin-, liike-, teollisuus- ja hallintorakennuksia, voimalaitoksia, satamia, siltoja ja teitä. Nykypäivän rakentamisessa korostuu ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä. Työ sisältää myös lisääntyvästi korjausrakentamista ja rakennusten ylläpitoa. Maarakentaja Maarakennuksen Maarakennuskoneenkuljettaja Maarakennuskoneenkuljetuksen Talonrakentaja Talonrakennuksen KIVIRAKENTAJA Kivialan Alalla työskennellään talon- ja maarakennustyömailla, ulkomailla kansainvälisissä rakennusprojekteissa, rakennusaineteollisuuden tuotantolaitoksissa, suunnittelutoimistoissa, myynnissä ja markkinoinnissa, valtion ja kuntien palveluksessa tai yrittäjänä. Vaikka rakentamisen määrä Suomessa pysyneekin nykyisellä tasolla, ala tarvitsee nykyisten työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi paljon uusia ammattilaisia. Kaivosalan perustutkinto Alalla työskennellään kaivoksissa ja rikastamoissa eri kaivosyhtiöiden ja aliurakoitsijoiden palveluksessa. Työtehtävät liittyvät louhintaan, kallion tukemistyöhön, varustelutöihin, kaluston huoltoon, tuotannon käynnissä- ja kunnossapitoon, rikastukseen sekä prosessiautomaatioon. Nykyaikainen kaivostyö on tehokasta, tietotekniikkaa laajasti hyödyntävää ja koneellistettua työtä. Kaivosyhtiössä työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa. kaivosmies, RIKASTAJA Kaivosalan Kaivosmies tekee töitä joko maanalaisessa tai maanpäällisessä kaivoksessa. Rikastajan työpaikkana on maanpäällinen kaivoksen rikastamo tai muu työ prosessiteollisuudessa. Kaivostoiminta on Suomessa lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uusia kaivoksia on avattu, ja lähivuosien tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, mutta on muistettava kaivostoiminnan maailmanlaajuinen suhdanneherkkyys. Kaivostoimintaa on eri puolilla maata, Suomen etelärannikolta Pohjois-Suomeen. Maanmittausalan perustutkinto Alalla tuotetaan luotettavia ja ajan tasalla olevia karttoja ja numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin. Alan ammattilaiset vastaavat myös kiinteistöjä koskevien tietojen ja monien muiden paikkatietojen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Työmenetelmät edellyttävät hyvää tietoteknistä osaamista. Kartoittaja Maanmittaustekniikan Alalla työskennellään kuntien mittaus-, kiinteistö-, kaavoitus- ja rakennustoimessa, maanmittauslaitoksessa, alan yrityksissä, valtion laitoksissa tai yrittäjänä. Yksityisten yritysten osuus on kasvamassa. Työkohteita on myös ulkomailla. Alalle toivotaan uusia ammattilaisia. Puualan perustutkinto Puualan ammattitaidon perusta on erilaisten puumateriaalien käyttö. Puuseppä osaa valita oikeat materiaalit, joista hän valmistaa erilaisia puutuotteita määriteltyjen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää erilaisia puusepänteollisuuden peruskoneita kuten sahoja, höyliä, jyrsimiä, porakoneita, CNC-koneita ja nauhahiomakoneita. Puuseppä Teollisuuspuusepän Puusepät työskentelevät useimmiten huonekaluteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puurakentamisen yrityksissä. Puualan yritysten koko vaihtelee yhden hengen yrityksistä satoja henkilöitä työllistäviin huonekalutehtaisiin. Alalta on poistumassa ikääntyviä ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia osaajia. Moderni puusepänteollisuus tarjoaa työpaikkoja monipuolisille puualan osaajille. Veneenrakennuksen perustutkinto Veneenrakentajan työ on varsinkin pienissä yrityksissä laaja-alaista siten, että yhdelle henkilölle voi kuulua esimerkiksi lujitemuovityötä, puusepäntyötä, kone- ja laiteasennuksia, LVI-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakentajalla on oltava suuntautumisestaan riippuen lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista. Erikoistuneempaa osaamista tarvitaan varsinkin suuremmissa alan yrityksissä. Veneenrakentaja Veneenrakennuksen 10 Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat

11 Veneenrakennusalan työpaikat sijoittuvat yleensä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka harjoittavat veneenrakennusta, -suunnittelua ja -korjausta sekä tarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia myös yrittäjänä. Alan noin veneenrakentajasta suurin osa työskentelee lujitemuoviveneiden valmistuksessa. Puuveneenrakennusalalla työskentelee 150 veneenrakentajaa. Haasteena on veneilyn lisääntyvä suosio ja veneenrakennustoiminnan nopea monipuolistuminen. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Ammatin kuvaan kuuluu kolme erikoistumisaluetta: perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu ja teollinen verhoilu. Alan vaativassa ammattityössä tarvitaan käden taitojen lisäksi luovuutta, tyylitajua ja hyvää värisilmää. Verhoilija Verhoilun Sisustaja Sisustuksen Alan suurin työllistäjä on teollinen verhoilu, missä ammatteja ovat rungon kokoajat, esiheloittajat tai koneja kalusteverhoilijat. Työpaikkoja on myös huonekalutehtaissa ja verhoomoissa. Verhoilijat toimivat myös yrittäjänä. Perinteiset työtavat ja materiaalit hallitseva verhoilija voi työllistyä myös esim. museotyöhön. Pintakäsittelyalan perustutkinto Pintakäsittely liittyy rakennusten ja erilaisten tuotteiden valmistukseen ja kunnossapitoon. Rakentamisessa ja rakennusten kunnossapidossa pintakäsittely on maalaamista, tapetointia, laatoitusta ja lattioi den päällystystä sekä erilaisten tasoitus- ja rappaustöiden tekemistä. Tuotevalmistuksessa pintakäsittely on tuotteiden maalaamista ja pinnoittamista esimerkiksi sinkillä, nikkelillä, kromilla, hopealla ja kullalla. lattianpäällystäjä, maalari Rakennusten pintakäsittelyjen Pintakäsittelijä Puutuotteiden pintakäsittelyjen pintakäsittelijä Metallituotteiden pintakäsittelyjen Työpaikkoja on maalaus-, lattianpäällystys- ja rakennusliikkeissä sekä puu- ja metallituoteteollisuudessa. Alalla on työvoimapula erityisesti työntekijöiden ikääntymisen ja eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kehitysnäkymät ovat hyvät rakentamisen suhdannevaihteluista huolimatta, koska korjausrakentamista tehdään paljon ja Suomen puu- ja metallituoteteollisuus on kehittymässä hyvää pintakäsittelyä vaativien erikoistuotteiden valmistajaksi. Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä perustutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä ja seurataan teollisuuden tuotteiden, elintarvikkeiden ja ympäristön laatua, puhtautta ja turvallisuutta. Tulevaisuudessa laitetekniikan ja analyysien kehittyminen sekä kansainvälistyminen korostavat alan työntekijöiden ammatillista osaamista ja kielitaitoa. Laborantti Laboratorioalan Laborantti työskentelee erilaisissa laboratorioissa laadunvalvonnassa, tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja prosessien seurannassa. Alalle tarvitaan lisää uusia ammattilaisia. Prosessiteollisuuden perustutkinto Prosessiteollisuudessa valmistetaan mm. lääkkeitä, panimotuotteita, polttoaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa, maaleja, paperia ja pakkauksia, vaneri- ja lastulevyjä. Prosessinhoitajan työtehtävät sisältävät erilaisten tuotteiden valmistusprosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tuotanto on pitkälle automatisoitua. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä. prosessinhoitaja Levyteollisuuden Sahateollisuuden Kemiantekniikan Biotekniikan Paperiteollisuuden Tyypillisiä työpaikkoja ovat bio- ja kemiantekniikkaa hyödyntävät tuotantolaitokset, kuten lääke-, maali- ja lannoitetehtaat, vesi- ja voimalaitokset, öljynjalostuslaitokset, paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistuksen, paperin- ja kartongin valmistuksen tuotantolaitokset. Lisäksi höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinjat sekä puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset työllistävät prosessinhoitajia. Elintarvikealan perustutkinto Elintarvikealaan sisältyvät meijeri- ja elintarviketeollisuus, joka jakautuu leipomo-, liha-, eines-, makeis-, mylly- ja panimoteollisuuteen. Alalla toimivien on tunnettava elintarviketeknologiaa, alkutuotantoa ja raaka-aineiden koostumus. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Elintarvikevalvonnan siirtyminen viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi on lisännyt työn vaativuutta ja vastuullisuutta. elintarvikkeiden valmistaja Elintarviketeknologian Leipuri-kondiittori Leipomoalan lihatuotteiden valmistaja Liha-alan Meijeristi Meijerialan Alan tyypillisiä työpaikkoja ovat leipomot ja konditoriat, lihanleikkaamot ja makkaratehtaat, eines- ja makeistehtaat, myllyt ja panimot sekä elintarvikealan tuotteita myyvät kaupat. Meijeristit sijoittuvat meijeriteollisuuteen. Alalla on työpaikkoja pienistä pk-yrityksistä suuriin tuotantolaitoksiin. Merenkulkualan perustutkinto Suomen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta ja kuljetuksista, joista valtaosa on merikuljetuksia. Suomen ja ulkomaiden välisessä meriliikenteessä kulkee vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia tavaraa ja 16 miljoonaa matkustajaa. Aluksen miehistön tehtäviin kuuluvat aluksen purkamisen ja lastauksen valvonta, matkanaikainen navigointi, koneiden käyttö, meri- ja alusturvallisuuden ylläpito sekä tarvittava huolto ja kunnossapito. korjaaja Kansi- ja konekorjauksen Laivasähköasentaja Sähkökäytön Vahtikonemestari Konepäällystön Vahtiperämies Kansipäällystön Työpaikkoja on matkustaja-, lasti- ja säiliöaluksilla, hinaajilla ja jäänmurtajilla, samoin satamissa, ahtausliikkeissä sekä luotsi- ja väyläpalveluissa. Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti. Kelloseppä Kelloalan Mikromekaanikko Mikromekaniikan Valtaosa kelloseppien työpaikoista on vähittäisliikkeissä joko omistajina tai kellojen korjaajina ja myyjinä. Muut työnantajaryhmät ovat maahantuojat ja tukkuliikkeet. Osa työstä on alihankintaa, jolloin kellosepät korjaavat kelloja kello- ja kultasepänliikkeille. Mikromekaanikkojen työpaikat ovat elek troniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa. Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Muovi- ja kumituotevalmistajat toimivat muovi- ja kumituotteiden valmistustehtävissä sekä huolto- ja kunnossapidon avustustehtävissä. He tekevät muovija kumituotannon laitteiden tavanomaisia, päivittäisiä huolto- ja korjaustöitä sekä testaavat muovi- ja kumituotteita ja raaka-aineita yleisimmillä testausmenetelmillä. Alan ammattilaisille on tärkeää työskennellä työturvallisuusohjeiden sekä yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Alan haasteena on materiaalien kierrätyksen lisääminen. Kumituotevalmistaja Kumitekniikan Muovituotevalmistaja Muovitekniikan Muovi- ja kumituotevalmistajat työskentelevät teollisuudessa. Muoviteollisuuden merkittäviä asiakkaita ovat pakkaus-, rakennus-, ajo- ja kulkuneuvo- sekä elektroniikkateollisuus. Asiakkaita on myös kodinkoneita ja vapaa-ajan tuotteita valmistavassa teollisuudessa, vaatetusalalla sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Kumiteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka päätuotteita ovat ajoneuvojen renkaat, muotti- ja suulakepuristustuotteet, jalkineet, letkut, kuljetushihnat sekä erilaiset pinnoitteet. Suunnitteluassistentin perustutkinto Suunnitteluassistentin työtehtävät liittyvät piirustusten tuottamiseen ja ylläpitämiseen ja suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemiseen. Työssä vaaditaan yhteistyökykyä ja vastuullisuutta, järjestelytaitoa sekä tietoteknistä osaamista. Suunnitteluassistentti Teknisen suunnittelun Yritykset, kunnat ja valtio työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluassistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö- ja konealan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa yrityksissä tai yrittäjänä. Koulutusalat Ammattillinen koulutus ja työelämä 2012 Koulutusalat 11