Loppuraportti. Perhemetsä 3G -hanke Kaakkois-Suomi Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Transkriptio

1 Loppuraportti Perhemetsä 3G -hanke Kaakkois-Suomi Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

2 Sisällysluettelo 1. Toteuttaja: Hankkeen nimi ja tunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuma Hankkeen yksityiskohtainen toteutus Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet Pienryhmätoiminta Tiedotuskirjeet: Sukupolvenvaihdosmessut Tiedotus ja lehtikirjoitukset Yhteismetsät Hankkeen aikataulu, resurssit, kustannukset, organisointi ja hallinnointi Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Vaikutusten arviointi ja palaute Esitykset jatkotoimenpiteiksi LIITTEET LIITE 1(1). Hanke-esite LIITE 2(1). Spv-esite LIITE 3(1). Tilaisuudet LIITE 4. Yhteenveto hankkeen tiedotteista LIITE 5(1). Toimijaluettelo LIITE 6. Messuohjelma Kouvola LIITE 7. Messukutsu Kouvola LIITE 8. Tiedote lehdistölle LIITE 9. Messukutsu ja -ohjelma Lappeenranta LIITE 10. Kutsukortti LIITE 11. Mhy:n Metsäpäivä LIITE 12. Hankemainos LIITE 13(1). Yhteismetsätilaisuus LIITE 14. Yhteismetsätiedote LIITE 15(1). Vaikuttavuuskysely LIITE 16. Sidosryhmäpalaute... 49

3 1 Perhemetsä 3G hanke, Kaakkois-Suomi Loppuraportti Toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomen alueyksikkö 2. Hankkeen nimi ja tunnus Perhemetsä 3G, Yhteenveto hankkeesta Hankkeen päätavoitteena on ollut välittää tietoa ja esitellä konkreettisia toimenpideesityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Hankkeessa esiteltävät toimenpide-esitykset ovat koskeneet pääsääntöisesti metsäomaisuuden omistuksen ja hallinnan muutosta, verotusta, lainsäädäntöä sekä nykyisiä ja uusia metsänomistusmuotoja. Hankkeen keskeisinä kohderyhminä olivat varttuneet metsänomistajat, naismetsänomistajat ja kuolinpesät. Hankkeen aikana vakiintui tarkoituksenmukaiseksi kohderyhmäksi yli 5 hehtaaria omistavat 60-vuotiaat metsäkeskuksen asiakasrekisterissä olevat miehet ja naiset, jotka olivat tulleet metsänomistajiksi ennen vuotta Viimeinen kriteeri sen vuoksi, koska metsänomistajaksi tullaan keskimäärin melko iäkkäänä, niin ei heti tarjota näille luopumista omistuksistaan. Metsän omistusaika on näin ollen ollut vähintään 9 vuotta. Lisäksi yli 10 vuoden omistus luo edellytykset verovapaalle luovutukselle lähisukulaisten kesken. Hankkeen kaikki keskeisimmät tavoitteet toteutuivat. Tiedotuskirjeitä postitettiin yli kpl. Sukupolvenvaihdoksesta kerrottiin lähinnä yhteistyökumppaneiden järjestämissä 14 tilaisuudessa. Molemmissa maakunnissa järjestettiin varttuneille metsänomistajille ja heidän perheilleen laajat spv-messut yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. 44 pienryhmässä pohdittiin omistajuudenvaihdoksen tai kuolinpesien purkamisen vaihtoehtoja. Hankkeella on omat kotisivut, johon koottu aiheeseen liittyvää materiaalia ja eri tilaisuuksissa pidetyt esitelmät, yhteensä 24 tiedostoa. Linkki aineistoihin Yhteismetsistä kertovia tiedotteita postitettiin sadoittain. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin yksin tai yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa 4 kpl. 41 metsänomistajaa ilmoitti kiinnostuksensa yhteismetsän perustamiseen. Omistusmuodoista esitelmöitiin kolmessa tilaisuudessa. Osallistuttiin esittelyosastolla neljään kumppanien järjestämään metsätapahtumaan tai metsäiltamiin, joissa kävijöitä oli yhteensä henkeä.

4 2 Metsänomistajille tehty palautekysely antoi hankkeelle positiivista palautetta. Kysyttäessä onko Metsäkeskuksen tiedotus saanut pohtimaan metsän tulevaa omistusta, 16 % vastaajista kertoi ryhtyneensä jo toimenpiteisiin. Jos ei lasketa mukaan pienryhmäläisiä, niin vastanneita oli 9 %. 26 % ilmoitti tiedotuksen vaikuttaneen melko paljon. Seuraavan viiden vuoden ajalle omistajuudenvaihdosta suunnitteli 38 % vastaajista. Yhteensä 74 % piti omistajuudenvaihdoksen ennakkosuunnittelua melko tai erittäin tärkeänä. Myös muu palaute toiminnasta oli myönteistä, jopa kiitettävää. Parannettavaa olisi ollut hanketoiminnan tiedotuksessa sidosryhmille ja alan toimijoille etenkin hankkeen alussa. Yhteenvetona kumppanien palautteesta voidaan todeta, että hankkeen kaltaista toimintaa pitää ehdottomasti jatkaa ja metsäkeskus voisi olla jatkotoimissa keskeinen toteuttaja. Pienryhmätoiminnan ja tapahtumien asiakaspalautteen perusteella on hyvin oletettavaa, että tulevien omistajuudenvaihdosten myötä myös metsänhoito aktivoituu. Puukauppaa käydään kauppahinnan maksamiseksi ja hoitotoimenpiteitä tehtäneen asiantuntijoiden laatimien suunnitelmien mukaan. Yhteistyökumppaneiden palautteen mukaan omistajuudenvaihdoksen yhteydessä tehtävä tiedotustyö nähdään myös metsäalan toimijoiden keskuudessa hyvin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Metsänomistajille postitettiin tiedotuskirjeet ja tapahtuminen kutsut heidän asiakastiedoissa olleiden yhteystietojensa pohjalta. Naismetsänomistajille ei järjestetty omia erillisiä tapahtumia. Yhteistyötä tapahtumien järjestelyissä tarjottiin Maa- ja kotitalousnaisille, mutta he eivät tällä kertaa olleet mukana. Kuolinpesien tavoitettavuutta haittasi osoitetietojen vaillinaisuus. Useita kymmeniä kirjeitä palautui kussakin postituksessa osoitetietojen muuttumisen vuoksi. Lisäksi tuli useita kymmeniä puhelinsoittoja ja sähköposteja vanhentuneiden yhteystietojen oikaisemiseksi. Tähän asiaan saatiin hieman korjausta etsimällä kiinteistörekisteritietojen avulla kuolinpesien osakkaiden yhteystietoja tulevaa tiedottamista ajatellen. Tulevaa metsänomistajapolvea ei tavoitettu eikä tavoiteta metsäkeskuksen rekistereiden pohjalta. Hankkeen aikana vakiintui näkemys, että tiedotteissa ja kutsukirjeissä tulee painottaa perhenäkökulmaa ja metsäomistajat kutsua perheineen eri tilaisuuksiin. Tämä lisäsi selvästi perheenjäsenten yhteistä osallistumista esimerkiksi Lappeenrannan spv-messuille. Perhemetsä 3G -hankkeen tarkoituksena on ollut metsien aktiivisen ja kestävän käytön ja hoidon edistäminen omistusrakennetta kehittämällä. 3G viittaa kolmeen peräkkäiseen sukupolveen, jotka voivat osallistua perheen metsäomaisuuden hoitoon. Hankkeen lähestymistapana on ollut elämänkaariajattelu, jossa metsää omistavien perheiden eri sukupolville välitetään tietoa omistuksen vaihtoehdoista ja aktiivisesta sukupolvenvaihdoksesta. Tuleville metsänomistajille välitetään tietoa myös metsien käytöstä ja hoidosta sukupolvenvaihdoksen jälkeisen toiminnan aktivoimiseksi.

5 3 Hankkeen tiedotustavat koettiin kaikin puolin hyödyllisiksi ja ne saivat hyvät arvioinnit. Erityisesti pienryhmätoimintaa ja sen yhteydessä annettua neuvontaa sekä iltatilaisuuksia arvostettiin. Tiedotuskirjeillä ja -sähköposteilla tavoitettiin valtaosa, eli 70 % vaikuttavuuskyselyn vastaajista. Lisätietoa kaivattiin erityisesti verotuksesta, testamentista ja perinnöstä, sekä metsätilan kaupasta ja lahjoituksesta. 34 % vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jatkossakin neuvontaa metsätilan omistajuudenvaihdoksesta. Neuvontaa oli haettu yleisimmin Metsänhoitoyhdistyksestä (33 kpl), Metsäkeskuksesta (23 kpl) ja pankista (16 kpl). 44 vastaajaa ei ollut hakenut apua miltään taholta. Hankkeen toteutti ja hallinnoi Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois- Suomen alueyksikkö. Hanke alkoi Rahoituspäätös hankkeesta annettiin ja projektipäällikkö aloitti työt Hanke päättyi Hankkeesta on tehty kaksi väliraporttia ja haettu kaksi välimaksatusta. Loppumaksatus haetaan tilinpäätöksen valmistuttua kevättalvella Ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa hankkeen aikana: , , ja Hankkeen projektipäällikkönä toimi Kari Pulli Hanke toteutui alle kustannusarvion. Varoja jäi käyttämättä lähinnä sen vuoksi, että hanke käynnistyi ennakoitua myöhemmin ja ostopalveluihin ja matkakuluihin kului arvioitua selvästi vähemmän varoja. Hankkeen taloudesta on jäljempänä oma erillinen selvitys. Hankkeen tavoitteet toteutuivat tiukasta aikataulusta ja mittavista määrätavoitteista huolimatta hyvin. Hankkeella on tuotettu tietoa ja vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen ja kuolinpesien purkamiseen yhteensä noin 6000 metsänomistajalle sekä pienryhmien jäsenille. Tilaisuuksiin on osallistunut yli 1000 metsänomistajaa, joista monet ovat antaneet hyvää palautetta. Heidän kiinnostuksensa on selvästi lisääntynyt sukupolvenvaihdoksiin. Asiantuntijaneuvonnan kysyntä on suurta ja neuvonnan tarve kasvavaa. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuma Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on: Perhemetsä 3G -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 1. Hanke tukee valtakunnallista metsäpoliittista linjausta, jossa metsien omistuksen pirstoutumista yritetään estää. Hanke vastaa myös osaltaan alueellisten metsäohjelmien osoittamiin metsien hoidon ja käytön ongelmiin. Hankkeen päätavoitteena on ollut välittää tietoa ja esitellä konkreettisia toimenpideesityksiä vaikutusarviointeineen yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.

6 4 Hankkeessa esiteltävät toimenpide-esitykset ovat koskeneet pääsääntöisesti metsäomaisuuden omistuksen ja hallinnan muutosta, verotusta, lainsäädäntöä sekä nykyisiä ja uusia metsänomistusmuotoja. Asiat ovat samoja samantyyppisissä hankkeissa. Hankkeiden välinen yhteistyö Hankkeessa on tehty kiinteää yhteistyötä Etelä-Savon vastaavan hankkeen kanssa ja hyödynnetty Metsäntutkimuslaitoksessa vuosina toteutetun Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi -hankkeen tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia. Hankkeen toteutuksessa on hyödynnetty Suomen metsäkeskuksen muiden alueyksiköiden vastaavan hankkeen toimintamalleja, kokemuksia ja saatu tietoa parhaiden ja hyväksi koettujen käytäntöjen toteuttamiseksi. Esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä, messuohjelmien laadinnassa ja esitelmöitsijöiden valinnassa on hyödynnetty Etelä- ja Pohjois-Savon hankkeissa saatuja kokemuksia. Näin on voitu parantaa hankkeen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteistyön tuloksena syntyi mm. valtakunnallisesta paperisesta spv-esitteestä sähköinen tiedotuskirje ja esite, joita voitiin kustannustehokkaasti lähettää metsänomistajille (Liite 2.). Metsänomistajien sukupolvenvaihdostiedotuksessa ja toiminnassa hanke on tukenut muiden toimijoiden aiheeseen liittyvää neuvontaa ja toimintaa. Muut kehittämishankkeet Lappeenrannan yhteismetsäpäivä järjestettiin yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Maanmittauslaitos vastasi päivän kuluista, eikä siitä tullut hankkeelle suoranaisia kustannuksia, kutsukirjeitä lukuun ottamatta. Hankkeen määrätavoitteet/toteumat hankekaudella ( ): 1. Järjestetään tiedotustilaisuuksia, tavoite 65 kpl, toteuma 68 kpl. Osallistujia tilaisuuksissa, tavoite kpl, toteuma osallistujaa. 2. Jaetaan erityyppisiä esitteitä segmentoidusti metsäomistajille. Hankkeessa hyödynnetään valtakunnallisia yhteismetsä- ja sukupolvenvaihdosesitteitä ja verkkosivuja. Hankkeella on omat kotisivut, johon koottu aiheeseen liittyvää materiaalia ja eri tilaisuuksissa pidetyt esitelmät, yhteensä 24 tiedostoa. Linkki aineistoihin 3. Postitetaan spv-tietoutta ja aktivointia sisältäviä kirjeitä yhteensä, tavoite kpl, toteuma kpl.

7 5 4. Tehdään opinnäytetyönä selvitys tiedotustilaisuuksien vaikutuksesta niihin osallistuneisiin henkilöihin. Opinnäytetyön sijaan tehtiin ohjausryhmän päätöksellä vaikuttavuusarviointi palautekyselynä. Tulokset ovat kohdassa 4.6. Taulukko1. Määrälliset osatavoitteet ja toteumat hankekaudella, erittely Tilaisuudet, kpl Suunn./pidetty Osanottajat Suunn. /osallistunut, kpl Tiedotustilaisuudet sidostahoille *) 2/2 50/49 Metsäomistajamessut 3/2 300/446 SPV-tiedotustilaisuudet 15/14 300/345 Metsäomaisuuden hallinta eri omistusmuodot ja yhteismetsät 6/ 7 150/126 Pienryhmätoiminta 40/44 200/189 Yhteensä: Tiedotustilaisuudet: tavoite/tot. 65/69 (105%) 1 000/1 155 (116%) Tiedotuskirjeet yhteensä: tavoite/ lähetetty / (101%) *) Sidostahoja on lähestytty pääasiassa sähköpostilla, jossa on kerrottu hankkeesta. Sähköpostin liitteenä on lähetetty hanke-esite (Liite 1). Lisäksi osallistuttiin esittelyosastolla Metsänhoitoyhdistysten metsäiltamiin Kouvolassa ja Lappeenrannassa (Liite 10) sekä metsäpäivään Ristiinassa (Savitaipale) (Liite 11) ja Ylämaalla. Näissä kävijöitä oli yhteensä 1600 henkeä. Hanke osallistui Lappeenrannan ja Savitaipaleen tilaisuuksien markkinointiin. Kouvolan ja Ylämaan tilaisuuksiin mentiin järjestäjien kutsumana. Hankkeen tavoitteena oli saada alkuun 200 hallitun sukupolvenvaihdoksen käynnistyminen ja 10 uuden yhteismetsän muodostuminen. Hankkeella on vauhditettu vähintäänkin tavoitteena ollen 200 metsänomistajan sukupolvenvaihdoksen alkuun lähtöä ja/tai etenemistä sekä edistetty 10 yhteismetsän muodostamisen pohdintaa. Hankkeen tavoitteiden toteutumista on arvioitu kohdassa 4.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset. 4.2 Hankkeen yksityiskohtainen toteutus Tiedotteet ja tiedotustilaisuudet Aluksi hankkeesta laadittiin hanke-esite (Liite 1) ja spv-esitteen pohjalta sähköinen tiedotuskirje (Liite 2). Esitteiden avulla kerrottiin ja markkinoitiin hankkeen toimintaa metsäammattilaisille ja yhteistyökumppaneille.

8 6 Hankkeessa postitettiin metsänomistajille runsaasti tiedotteita, järjestettiin erilaisia tiedotustilaisuuksia tai osallistuttiin muiden toimijatahojen tilaisuuksiin alla luetellun mukaisesti. Yksityiskohtaiset tiedot tilaisuuksien määristä ja ajankohdista on esitetty liitteessä 3. Tiedotteiden määrät ja niiden lähettämisajankohdat löytyvät liitteestä 4. Vuosi 2013 Tiedotuskirje ja/tai hanke-esite omalle tiimille, metsäkeskuksen henkilökunnalle ja sidosryhmille, n. 100 kpl. Hanke-esittely, metsänomistajien jatkokurssi Kouvola , 27 kuulijaa Hanke-esittely Harjun oppimiskeskus, metsätaitokilpailut , noin 110 kuulijaa Hanke-esittely Lappeenrannan yhteismetsäpäivässä , 37 kuulijaa. Hanke-esittely, MTK-Lappee vuosikokous , 15 kuulijaa Hanke-esite yhteismetsäpäivän kutsukirjeiden ja sähköpostien yhteydessä 447 kpl. Aluejohtaja Pekka Vainikka on kertonut sidostahoille muiden asioiden yhteydessä hankkeesta sidostahojen omissa tilaisuuksissa. Tilaisuuksia oli kevään ja syksyn aikana yhteensä 12 kpl ja joissa oli yhteensä 221 kuulijaa. Tiedotustilaisuudet sidostahoille Perhemetsä 3G hankkeesta Mhy Mänty-Saimaa, toimihenkilöt 19 kpl, Savitaipale 6.2. Metsä Group, Kymenlaakson tiimi, toimihenkilöitä ja urakoitsijoita, 27 kpl, Myllykoski 7.2. Metsä Group, Lappeenrannan tiimi, toimihenkilöitä ja urakoitsijoita, 23 kpl, Lappeenranta Mhy Kymenlaakso, toimihenkilöitä 19 kpl, Inkeroinen 2.4. Stora Enso, Kymenlaakson tiimi, toimihenkilöitä 18 kpl, Inkeroinen 4.4. Stora Enso, Imatran tiimi, toimihenkilöitä 10 kpl, Imatra 5.4. Stora Enso, Lappeenrannan tiimi, toimihenkilöitä 13 kpl, Lappeenranta UPM, Lappeenrannan tiimi, toimihenkilöitä 18 kpl, Lappeenranta UPM Kymenlaakso-Hämeen tiimi, toimihenkilöitä 14 kpl, Heinola Harvestia, Kymenlaakso-Häme tiimi, toimihenkilöitä 13 kpl, Lahti Kaakkois-Suomen alueen mhy:n toiminnanjohtajat, 5 kpl, Lappeenranta Mhy Etelä-Karjala, toimihenkilöt ja metsurit, 42 kpl, Ruokolahti Kaikista tiedotustilaisuuksista ei ole osanottajaluetteloita, koska on päästy kertomaan asiasta muiden tahojen tilaisuuksiin. Ohjausryhmäkin otti kantaa ensimmäisessä kokouksessaan siihen, että on tarkoituksenmukaisempaa mennä kertomaan asiasta sidostahojen tilaisuuksiin, joissa on kohderyhmä jo valmiina.

9 7 Vuosi 2014 Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle, Spv-messut Kouvola yhteistyökumppanien kanssa (messuohjelma Liite 6). Linkki luentoaineistoihin Messukutsuja (Liite 7), joihin sisältyi spv-tiedote, lähetettiin kpl. Lehdistölle lähetetty tiedote löytyy liitteestä 8. Tilaisuudessa oli 246 kävijää joista 158 palautti yhteystietolomakkeen. 96 metsänomistajaa ilmaisi kiinnostuksensa sukupolvenvaihdokseen. Yhteismetsäpäivä Haminassa yhteistyössä maanmittauslaitoksen kanssa, 17 kuulijaa. Metsätilan omistajuuden vaihdosta käsittelevä esitys, metsänomistajien jatkokurssi Lappeenranta , 13 kuulijaa. Hanke-esittely. Metsäiltamat tai metsätapahtuma Ylämaalla , Kouvolassa , Lappeenrannassa ja Ristiinassa (Savitaipale). Tilaisuuksissa oli esittelyosasto, jossa projektipäällikkö keskusteli kiinnostuneiden kanssa omistajuudenvaihdosasiasta ja jakoi esitteitä. Kävijöitä näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 1600 henkeä järjestettiin Lappeenrannassa laajat omistajuudenvaihdoksia käsittelevät messut, jossa kävijöitä oli noin 200 henkeä (messukutsu ja -ohjelma, Liite 9). Luentomateriaalit ovat hankkeen sivuilla. Lisäksi lähetettiin kohderyhmälle sekä Kymenlaaksoon että Etelä-Karjalaan ns. toinen postitus sisältäen omistajuudenvaihdoksen toteuttajista laaditun asiantuntijaluettelon yhteystietoineen (Liite 5). Metsäiltoja, joissa spv-asiat olivat esillä, järjestettiin metsänhoitoyhdistysten kanssa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 6 kpl. 5 tilaisuuteen ei itse päästy osallistumaan vastaavan samanaikaisen tapahtuman vuoksi. Tilaisuuksiin tehtiin omistajuudenvaihdosta käsittelevä esitys ja materiaali kopioitiin osanottajille. Osallistujia oli kaikkiaan 345 henkeä. Tilaisuuksissa, joissa oltiin itse paikalla, osanottajia oli 210 henkeä. Yhteismetsiä käsitteleviä tilaisuuksia pidettiin 2 kpl, Lappeenrannassa ja Haminassa. Osanottajia 20 henkeä. Metsien omistusmuotoja käsittelevä esitys pidettiin Kouvolassa Osanottajia 14 henkeä.

10 8 Saimaan Metsänomistajille (17.11.) ja Pettilän kyläyhdistykselle (8.11.) pidettiin heidän aloitteestaan luento- ja keskustelutilaisuudet metsätilan omistajuudenvaihdoksesta. Paikalla oli kummassakin tapahtumassa 20 henkeä Pienryhmätoiminta Kuva 1. Projektipäällikkö Kari Pulli neuvontatehtävissä metsäiltamissa Iitiän lavalla. Pienryhmätilaisuudet olivat luonteeltaan vuorovaikutteista tiedotusta, yleensä yhden perheenjäsenten kesken. Metsänomistajien yhteisissä tapaamisissa käydään läpi omistusmuotojen yleisiä periaatteita ja esimerkkilaskelmilla mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi perintöverotus. Omistajakohtaisia laskelmia ja verovertailuja ei tilakohtaisesti niissä tehdä. Asioiden etenemisen kannalta pienryhmätiedotus on ratkaisevan tärkeä linkki. Pienryhmätiedotus aktivoi käynnistämään sukupolvenvaihdoksen selvittelyn ja sen kautta metsänomistajat siirtyvät tarvittaessa palveluntarjoajien asiakkaaksi. Pienryhmätoiminta käynnistyi tiedotuskirjeiden ja messujen toimesta asiakkaiden tarpeesta pohtia omistajuudenvaihdoksen vaihtoehtoja hieman tarkemmin. Kokoontumiset tapahtuivat asiakkaan, yhteistyökumppaneiden tai Metsäkeskuksen tiloissa Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Koolla olivat vanhemmat ja heidän lapsensa tai leski ja kuolinpesän osakkaat tai joku tai jotkut osakkaista. Jos osakkaat asuivat kaukana toisistaan, eivät he kaikki ha-

11 9 lunneet tai voineet olla mukana, vaikka pyrittiinkin toimimaan joustavasti työaikojen suhteen. Heille toimitettiin tietoa myös sähköpostitse. Tilaisuuksissa käytiin läpi omistajuudenvaihdoksen vaihtoehtoja ja niiden eri ominaisuuksia, esimerkiksi mallitapausten perusteella. Moni metsänomistaja jäi vielä pohtimaan asiaa tuonnempana. Asiakkaita on ohjautunut toimijakenttään asiakirjojen laatimista varten, etenkin kun vuodenvaihteessa on tiedossa veronkorotuksia perintö- ja lahjaverotukseen. Osassa tapaamisia myös toimijatahot osallistuivat pienryhmätilaisuuksiin. Yhteisen tapaamisen jälkeen toiminta jatkui yleensä lisäneuvojen välittämisellä asiakkaalle sähköpostilla tai kirjeellä tai puhelimitse, asiakkaan ottaessa myöhemmin yhteyttä. 44 eri pienryhmälle tiedotettiin yhteensä 102 kertaa. Keskimäärin tiedotuskertoja oli 2,3 kertaa pienryhmää kohden. Pienryhmätiedotusta tehtiin hankekaudella seuraavasti: Vuosi ryhmää, 26 tiedotuskertaa Vuosi 2014/kevät 22 ryhmää, 38 tiedotuskertaa (kumulat.) Vuosi 2014/syksy 44 ryhmää, 102 tiedotuskertaa (kumulat.) Naismetsänomistajia pienryhmistä oli 10 kpl eli 23 %. Kuolinpesiä oli 15 kpl eli 34 %. Omistusluokittain pienryhmien määrä jakaantui hankkeen aikana seuraavasti: /alku 2014/loppu Kuolinpesät 7 kpl 8 kpl 15 kpl Yhtymät 2 kpl 4 kpl 10 kpl Muut 6 kpl 10 kpl 19 kpl Yhteensä 15 kpl 22 kpl 44 kpl Pienryhmätiedotus jakautui kunnittain seuraavasti: Taipalsaari 1 kpl 2 kpl 2 kpl Lappeenranta 7 kpl 8 kpl 17 kpl Savitaipale 3 kpl 4 kpl 4 kpl Lemi 1 kpl 1 kpl 1 kpl Kouvola 3 kpl 3 kpl 7 kpl Hamina - kpl 2 kpl 3 kpl Kotka - kpl 1 kpl 4 kpl Luumäki - kpl 1 kpl 3 kpl Muut 3 kpl Yhteensä 15 kpl 22 kpl 44 kpl

12 Tiedotuskirjeet: Hankkeen perustyönä oli välittää tietoa ja tiedotusmateriaalia sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdoista. Valtakunnallisesta paperisesta esitteestä muokattiin joulukuussa 2013 oma sähköinen tiedotuskirje, jota postitettiin paperille tulostettuna metsäomistajille. Sähköisen kirjeen etuna on se, että sitä voitiin tulostaa Metsäkeskuksen ja Itellan järjestelmistä suoraan valitulle kohderyhmälle. Lisäksi kirjeeseen saatiin lisättyä omat yhteystiedot mukaan. Lähes kaikki kirjeet lähetettiin sähköisesti Itellan postitusjärjestelmästä. Vain muutamia yksittäisiä kirjeitä postitettiin Metsäkeskuksen toimesta. Tiedotuskirje omistajuudenvaihdoksen vaihtoehdoissa on esitetty liitteessä 2. Tiedotteiden postitukset alkoivat vuoden 2014 alussa testikirjeillä metsänomistajille. Tiedotuskirjeet lähetettiin Imatralle, Lemille ja Taipalsaarelle. Kriteereinä oli yli 60 vuoden ikä, yli 30 hehtaarin metsäpinta-ala ja 30 vuoden omistusaika. Kirjeitä lähetettiin 316 kpl. Vain 10 metsänomistajaa halusi lisätietoja asiasta ja ilmoitti yhteystietonsa Metsäkeskukseen. Tulokseksi saatiin, että kriteereitä tulee muokata ja löytää oikea kohderyhmä ennen isompien erien postitusta. Lopulliseksi kohderyhmäksi muotoutui yli 5 ha metsää omistavat, yli 60-vuotiaat metsänomistajat, jotka olivat tulleet metsänomistajiksi ennen vuotta Viimeinen kriteeri sen vuoksi, koska metsänomistajaksi tullaan keskimäärin melko iäkkäänä, niin ei heti tarjota näille luopumista omistuksistaan. Lisäksi yli 10 vuoden omistus luo edellytykset verovapaalle luovutukselle lähisukulaisten kesken. Edellä mainitut listat työstettiin kunnittain. Sukupolvenvaihdos-tietoutta ja aktivointia sisältäviä kirjeitä postitettiin yhteensä kpl. Etelä-Karjalan kohderyhmästä miehiä oli 76 % ja naisia 24 %. Kuolinpesien osuus oli myös 24 %. Alan toimijoista laadittiin luettelo yhteystietoineen. Luetteloa postitettiin toisena postituksena kohderyhmälle sekä Etelä-Karjalaan että Kymenlaaksoon yhteensä lähes kpl. Luettelo postitettiin myös kiinnostuksensa sukupolvenvaihdokseen osoittaneille metsänomistajille. Toimijaluettelo on esitetty liitteessä 5. Yhteenveto tiedotuskirjeiden määristä ja ajankohdista on esitetty liitteessä Sukupolvenvaihdosmessut Kouvolassa ja Lappeenrannassa järjestettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle messutapahtumat, jotka keskittyivät metsätilan omistajuudenvaihdoksen vaiheisiin. Ohjelmat käsittelivät monipuolisesti prosessia. Kouvolassa kahta erillistä ohjelmaa esitettiin kahdessa salissa siten, että aamupäivän ohjelma toistui samanlaisena iltapäivällä. Lappeenrannassa oli käytössä yksi sali ja yksi ohjelma (Liite 9). Lyhyiden esitysten lisäksi aulatiloissa olivat yh-

13 11 teistyökumppaneiden messuosastot, joista messuvieraat saivat lisätietoja omiin kysymyksiinsä. Messuille osallistui noin 450 kävijää. Aivan tarkkaa määrää ei saatu selville, koska kaikki eivät halunneet antaa yhteystietojaan yhteystietolomakkeella. Useat näistä olivat varttuneiden metsänomistajien saattajia, ehkä tulevia metsänomistajia hekin Tiedotus ja lehtikirjoitukset Tiedotusvälineille lähettiin ennen spv-messujen ajankohtia tietopaketti metsien omistusrakenteesta ja sen kehityksestä sekä hankkeen tavoitteista. Useista pyynnöistä huolimatta, metsänomistajat, joilla prosessi oli tarpeen ja jo suunnitteilla tai tekeillä eivät suostuneet esittelemään henkilökohtaisia asioitaan lehtien palstoilla. Metsänomistajat, jotka ovat jo saaneet oman prosessinsa päätökseen, voisi ehkä helpommin saada kertomaan asiastaan myös tiedotusvälineissä. Eri tilaisuuksien järjestämisistä laadittiin seuraavat ilmoitukset ja mainokset. Pääsääntöisesti metsänomistajat kutsuttiin eri tilaisuuksiin henkilökohtaisella kirjeellä. Spv-messut Kouvola, ilmoitus Vartti ja Kouvolan Sanomat Metsäiltamat Lappeenranta, kutsukortti Metsäillat, Metsänomistajat Etelä-Karjala Metsäillat, Kymiset Lehtimedia, ES + UV Metsäillat, Parikkalan Rautjärven sanomat Spv-messut Lappeenranta, ilmoitus Vartti ja 2x ja Etelä-Saimaa Spv-messut Lappeenranta, Metsänomistajat Etelä-Karjala Spv-illat Kymenlaakso, Metsänomistajat Kymenlaakso Metsäpäivä MäntySaimaan MHY: Länsi-Saimaan Sanomat (1/3), Ristiinalainen lehti, Pitäjänuutiset Mäntyharju (osallistuttiin kustannuksiin oman toimialueen osalta vain yhdellä kolmasosalla kaikista kustannuksista). Metsäilta, Metsänomistajat Kaakko Perhemetsähanke, Metsänomistajat Kymenlaakso ja Kaakko Liitteissä on esitetty Lappeenrannan metsäiltamien kutsukortti, Mhy Mänty-Saimaan metsäpäivän ohjelma ja Metsänomistaja-lehdissä ollut hankemainos. Omistajuudenvaihdoksen vaihtoehdoista julkaistiin kirjoitukset seuraavasti: Metsänomistajat Etelä-Karjala, elokuu 2014 Metsänomistajat Kymenlaakso, syyskuu 2014 Metsänomistajat Kaakko, lokakuu 2014

14 12 Kirjoitukset koskivat omistajuudenvaihdoksen vaihtoehtoja ja olivat lyhennelmiä tiedotuskirjeistä. Metsänomistajalehdissä kohderyhmän saavutettavuuden arvioitiin olevan hyvä. Olisi kuitenkin ollut hyvä saada kirjoituksia alueella ilmestyviin sanomalehtiin. Hankkeen alussa oli päätetty, ettei omia nettisivuja laadita, koska internetistä on saatavissa asiaan liittyvää tietoa. Hankkeen keskeisimmät tapahtumat ja niissä esitetyt materiaalit ovat nähtävillä Perhemetsä 3G -hankkeen alla Metsäkeskuksen kotisivuilla osoitteessa: Kuva 2. Metsäkeskus on suunnannäyttäjä metsätilan omistajuudenvaihdoksissa Yhteismetsät Kiinnostuksensa perheen ja suvun yhteismetsiin hankekaudella ilmaisi 42 metsänomistajaa, josta 25 tulemalla Lappeenrannan ja Haminan yhteismetsätilaisuuksiin tai muuten ottamalla yhteyttä projektipäällikköön. Spv-tiedotteen lähettämisen yhteydessä suoritetussa kyselyssä kiinnostuksensa yhteismetsiin ilmoitti vielä 17 metsänomistajaa. Esimerkki yhteismetsätilaisuuden sisällöstä löytyy liitteestä 13. Näille kiinnostuksensa osoittaneille metsänomistajille tarjottiin vielä hankkeen loppuvaiheessa päivä- ja iltatilaisuutena teematilaisuutta, johon otti osaa Lappeenran-

15 13 nassa ja Haminassa yhteensä 20 metsänomistajaa. Näille kiinnostuneille lähetettiin vielä tiedote alueen alueellista yhteismetsistä lisätietolinkkeineen (Liite 14). Saadun suoran palautteen mukaan näistä metsänomistajista kaksi on hakemassa yhteismetsätoimitusta jo loppuvuoden 2014 tai alkuvuoden 2015 aikana. Tiedotuskirje yhteismetsävaihtoehdosta sukupolvenvaihdostilanteessa lähetettiin segmentoidusti 451 metsänomistajalle. Muutamalle kiinnostuksensa ilmaisseelle metsänomistajalle lähetettiin tietopaketti joko kirjallisena tai sähköpostitse. Lisäksi pohdittiin veroseuraamuksia muutaman kerran puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteismetsiä käsittelevät tilaisuudet hankekaudella Kuulijoita Yhteismetsätilaisuus Lappeenranta Yhteismetsätilaisuus Hamina Yhteismetsätilaisuus Lappeenranta (päivä) Yhteismetsätilaisuus Hamina (ilta) Lappeenrannan ja Haminan ensimmäiset tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen toimijatahoja ja yli 60- vuotiaita metsänomistajia, joilla metsäpinta-ala oli yli 80 ha. Heillä ajateltiin mahdollisesti olevan kiinnostusta yhteismetsiin tulevaisuudessa. Em. metsänomistajakirjeitä lähetettiin 90 kpl ja muita 237 kpl. Yleispalaute tilaisuuksista (19 vastaajaa) asteikolla 1-5 oli 4,36. Vastaava palaute aiheen kiinnostavuudesta oli 4,42. Haminan tilaisuuteen kutsuja, joiden liitteenä oli hanke-esite, lähetettiin metsänomistajille 361 kpl. Lisäksi kutsukirje lähetettiin 115 toimijalle. 90 sähköpostiosoitteen omaavalle metsänomistajille kutsukirje lähetettiin uudelleen. Palaute tästäkin tilaisuudesta oli erinomaista. 4.3 Hankkeen aikataulu, resurssit, kustannukset, organisointi ja hallinnointi Aikataulu Hanke alkoi Hankepäätös saatiin Projektipäällikkö Kari Pulli rekrytoitiin alkaen. Jenni Tommola tuli hanketyöntekijäksi ajalle Hän laati hankkeesta vaikuttavuusarvioinnin, jonka raportti on esitetty liitetiedoissa (Liite 15). Hanke kestää vuoden 2014 loppuun. Resurssit Hanketta on toteutettu pääasiassa projektipäällikön ja edistämispäällikön voimin. Teknisen toteutuksen ja osaamisen mukaan on hyödynnetty hieman myös Metsä-

16 14 keskuksen muiden työntekijöiden työpanosta. Soile Hiitola osallistui Kouvolan ja Lappeenrannanmessujen järjestelyihin ja Sari Hakanen on työstänyt tiedotuskirjeiden saajajoukkoja metsäpinta-alan, metsänomistajien iän ja omistusajan perusteella. Kouvolan ja Lappeenrannan messupäivien toteutukseen osallistui myös muita Metsäkeskuksen työntekijöitä. Hankkeen aikana vuoden 2014 loppuun mennessä projektille oli tehty yhteensä h, joka jakaantui siten, että, projektipäällikkö Kari Pullin osuus oli 69 %, Jenni Tommolan 16 %, Seppo Revon 11 %, Sari Hakasen ja Soile Hiitolan kummankin 2 % ja muiden 2 %. Toteutuksen organisaatio Hankkeen käytännön toteutuksesta on vastannut projektipäällikkö Kari Pulli ja kirjanpidosta Maarit Siekkinen sekä Gunilla Sandberg. Muina toimijoina hankkeessa ovat olleet Seppo Repo, Soile Hiitola, Sari Hakanen, Maarit Ollikainen ja Jenni Tommola. Aluejohtaja Pekka Vainikka on kertonut hankkeesta sidostahojen tilaisuuksissa hankkeen alkuvaiheessa. Nimenkirjoitusoikeus on Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen alueyksikön aluejohtaja Pekka Vainikalla. Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio Toteuma 2013 Toteuma Toteuma Kokonaiskustannus Toteuma % kustannusarviosta Palkkauskulut , , , , ,15 92,9 % Ostopalvelut*) , , , , ,22 29,5 % Vuokrat ym , , , , ,21 92,0 % Kotimaan matkakulut , , , , ,02 24,8 % Muut kustannukset , , , , ,08 104,2 % *) sis. lehti-ilmoitukset , , , , ,68 74,2 % Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmä) Hankkeessa on tehty kaksi välimaksatusta yllä olevan taulukon mukaisesti ja niiden yhteydessä laadittu vuosiraportit. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: Pirjo Pöllönen / Jukka Penttilä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Annukka Kimmo, metsänomistaja, Lappeenranta Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Pertti Vento, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Etelä-Savo Jari Ursin, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Olli Mustonen, Maanmittauslaitos, Kouvola Seppo Repo, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi

17 15 Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Hannu Ripatti ja sihteerinä hankkeessa toimi Kari Pulli. Ohjausryhmä linjasi toimintaa tuolloin, että on helpompaa ja tarkoituksenmukaisempaa mennä kertomaan hankkeesta muiden järjestämiin tilaisuuksiin kuin itse järjestää tiedotustilaisuuksia. Toisen kerran ohjausryhmä kokoontui Silloin kiinnitettiin huomiota raportointitapaan siten, että väliraportit laaditaan vuosiraportin muotoon, naismetsänomistajille mahdollisesti suunnattaviin omiin toimenpiteisiin, tiedotuksen toimintatapaan ja aktiiviseen hakeutumiseen toimijatahojen yhteistyökumppaniksi. Ohjausryhmä kokoontui kolmannen kerran , jolloin hyväksyttiin väliraportti saakka, ja jonka pohjalta haettiin toista maksatusta. Ohjausryhmä esitti lisäresurssien hankkimista loppukaudeksi. Ohjausryhmä edellytti myös yksityiskohtaisempaa työsuunnitelmaa loppukaudeksi ajatuksenaan pitää seuraava kokous lomien jälkeen. Yhteensattumien ja kesälomakauden vähäisten tapahtumien vuoksi kokouksesta kuitenkin luovuttiin. Työsuunnitelma ja selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja taloudesta toimitettiin ohjausryhmälle sähköpostitse syksyn aikana samoin kuin myös muita tiedotteita. Neljännen kerran ohjausryhmä kokoontui aiheenaan mm. hankkeen loppuraportti ja siihen mennessä toteutuneet kustannukset. Hankkeen tapahtumia ja kuluja on seurattu järjestelmällisesti ja niistä on raportoitu asianmukaisesti. Hankkeen toiminnan pääpaino on kohdistunut vuodelle Hankkeen tulokset ovat olleet esillä raportissa aiemmin ja joista liitetiedoissa on yksityiskohtaisemmat tiedot. Riskiksi arvioitiin, ettei riittävän kokoisia kohderyhmiä saada kiinnostumaan ja osallistumaan tilaisuuksiin tai ryhtymään toimenpiteisiin asiassa. Niinpä aktiivisesti osallistuttiin sidostahojen järjestämiin tilaisuuksiin kertomaan hankkeesta. Merkittävimmäksi riskiksi osoittautui oikean kohderyhmän segmentointi. Metsänomistus siirtyy varsin iäkkään uusille omistajille ja helposti spv-tiedotus kohdistuu juuri metsänsä perineisiin tai uusiin metsänomistajiin. Oleellista on kohdistaa tiedotus mahdollisimman kauan metsäänsä omistaviin ja kuolinpesien jäseniin. Kuolinpesien yhteystiedot ovat monesti puutteellisia, esimerkiksi lainhuutojen puuttuessa, joten näiden jäseniä oli vaikea tavoittaa. Alkusyksyllä 2014 järjestettyihin metsäiltoihin (spv-iltoihin) osallistui suhteellisen vähän väkeä. Myöhemmin syksyllä järjestetyissä tilaisuuksissa osallistuneita oli

18 Yhteistyökumppanit enemmän. Valtaosa tilaisuuksiin osallistuneista oli kuitenkin iäkkäitä ja siten sopiva kohderyhmä esillä olleelle omistajuudenvaihdos-teemalle. Yhtään tilaisuutta ei jouduttu perumaan vähäisen osanoton vuoksi. Pienimpiin tilaisuuksiin, eli yhteismetsien jatkotilaisuuksiin Lappeenrannassa osallistui 12 ja Haminassa 8 metsänomistajaa. Yhteismetsätilaisuuksiin kutsutuille jouduttiin lähettämään myös toinen kutsu riittävän osanottajamäärän saavuttamiseksi. Lisäkutsut lähetettiin sähköpostilla vähän ennen tilaisuutta niille joilla oli sähköpostiosoite. Yhteistyökumppaneiden osuus hankkeessa on ollut merkittävä. Yhteisillä tapahtumilla on aktivoitu alan kumppaneita. Hankkeen loppupuolella yhteistyö tiivistyi alueen kolmen metsänhoitoyhdistyksen kanssa tapahtumien järjestelyissä ja yhteydenpidossa metsänomistajiin. Oli helppo järjestää metsäiltaa ja/tai spv-iltaa, jossa omistajuudenvaihdosasiat olivat vahvasti esillä tai päästä puhumaan omistajuudenvaihdoksesta kumppanien suunnittelemiin ja toteuttamiin tapahtumiin. Hanketoiminnalla on luotu pohjaa alkavalle verkostoyhteistyölle, jonka soisi jatkuvan ja syvenevän yhteisen tekemisen kautta tulevaisuudessa. Kumppaneihin on syntynyt luottamusta, ja huomattu, että yhteisellä esiintymisellä saavutetaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta metsänomistajien keskuudessa kuin yksinään. Myös toiminnan laatu parantunee pitkällä tähtäimellä verkostoyhteistyöllä ja vuorovaikutuksella ja mahdollisen yhteisen kouluttautumisen kautta. Toiminnan tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta yhteistyökumppaneiden kesken vallitsee täydellinen yhteisymmärrys. Aikaa myöten aktiiviset kumppanit moninkertaistavat tiedon ja informaation jakamisen ja hankkeen vaikutukset. Hankkeen yhteistyökumppaneina ja myös tilaisuuksien järjestäjinä toimivat alueen metsäalan yritykset, yhdistykset ja liikelaitokset sekä valtion virastot ja laitokset. Yhteismetsäasioissa yhteistyötä on tehty Kaakkois-Suomen Maanmittaustoimiston kanssa. Maamittauslaitos muuttui hankkeen aikana valtakunnalliseksi toimijaksi ja Kaakkois-Suomen Maanmittaustoimisto lakkasi olemasta itsenäinen toimija. Jatkossa puhutaan yksinomaan Maanmittauslaitoksesta. Kouvolan sukupolvenvaihdosmessuille osallistuivat seuraavat yhteistyökumppanit: Kymenlaakson Osuuspankki, Maanmittauslaitos, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso, Metsä Group, Nordea, Otso Metsäpalvelut ja Stora Enso Metsä. Lisäksi tilaisuudessa toimi asiantuntijoina useita Metsäkeskuksen henkilöitä eri alueyksiköistä.

19 17 Kuva 3. Yhteistyökumppaneiden esittelyosastoja Kouvolan spv-messuilla. Luentojen ollessa käynnissä osastoilla oli väljää. Lappeenrannan messuille osallistui Kymenlaakson Osuuspankin sijaan Etelä-Karjalan Osuuspankki ja verohallinnon edustajat Nordean ja Otso-metsäpalveluiden jäädessä pois. Yhteismetsäpäivissä kumppaneina ovat olleet Maanmittauslaitos ja Kostialan ja Timperin yhteismetsät. Lappeenrannassa ja Haminassa järjestetyissä yhteismetsiä koskevissa syksyn 2014 tilaisuuksissa asiantuntijoina toimivat metsäkeskuksen Jukka Matilainen ja Timperin yhteismetsästä Heikki Timperi. 4.5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Tietoisuus sukupolvenvaihdosten tarpeesta ja eri vaihtoehtojen tuomista mahdollisuuksista lisääntyi hankkeen toimenpiteiden ansiosta. Hankkeella on tuotettu tietoa ja vaihtoehtoja kunkin sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen ja kuolinpesien purkamiseen.

20 18 Kouvolan ja Lappeenrannan messuilla kävi yli 400 metsänomistajaa ja sukupolvenvaihdosta käsittelevissä metsäilloissa noin 350 metsänomistajaa. Yhteismetsätilaisuuksissa ja kiinnostuksensa yhteismetsiin osoitti yli 40 metsänomistajaa. Tiedotuskirjeitä lähetettiin noin varttuneelle metsänomistajalle. 44 pienryhmässä käsiteltiin asioita, jotka koskettivat vajaata 200 olemassa olevaa tai tulevaa metsänomistajaa tai osaomistajaa. Hanke oli omalla esittelyosastolla mukana neljässä metsätapahtumassa tai metsäiltamissa, joissa kävijöitä oli yhteensä 1600 henkeä. Kuva 4. Lappeenrannan spv-messuilla esittelijänä toimi metsätalousinsinööri Jenni Tommola. Pienryhmätiedotuksella on pystytty lisäämään toiminnan vaikuttavuutta. Pienryhmissä kuolinpesiä oli kolmannes. Naismetsänomistajia oli viidennes. Pienryhmätoiminnan vaikuttavuus on palautteen perusteella ollut parasta kaikesta hankkeen toiminnasta. Hanke on tullut yhteistyökumppaneiden tietoisuuteen ja oli resurssina vuonna 2014 vuoden yhteisissä tapahtumissa. Asiakkaat osaavat jatkossa entistä paremmin hakeutua eri toimijatahojen asiakkaiksi, kun hankkeen tuloksena syntynyt eri osapuolten yhteinen toimijaluettelo postitettiin koko kohderyhmälle. Hankkeen työ on painottunut tiedottamiseen sukupolvenvaihdoksen menetelmistä ja vaihtoehdoista. Tiedotteet olivat pääasiassa spv-tiedotteita. Muita kuin spvtiedotteita ja esitteitä lähetettiin runsaalle metsänomistajalle. Käytännön toi-

21 19 menpiteet, kuten asiakirjojen laadinnat yms. on jätetty kaupallisten toimijoiden tehtäviksi. Hanke päättyy Konkreettiset tulokset ja toimenpiteet eivät näkyneet heti hankkeen alussa. Hankkeen alkamisen tiedotus olisi voinut olla voimakkaampaa. Sähköpostitiedotus ei purrut yhteistyökumppaneihin riittävästi ja tietoisuus hankkeesta lienee jäänyt alussa vähäiseksi. Erilliset sidosryhmätapaamiset olisivat olleet tarpeen. Toiminta aktivoitui keväällä 2014 pidettyjen Kouvolan spv-messujen ja syksyllä pidettyjen spv-tilaisuuksien jälkeen. Tulokset näkyivät heti yhteistyökumppaneiden ja metsänomistajien kiinnostuksena asiaan ja yhteydenottoina projektipäällikköön. Hankkeen loppupuolella tilaisuuksia järjestettiin paljon ja lisätietoja ja yhteydenottoja kysyttiin vilkkaasti tilaisuuksien jälkeen. Hanke pääsi täyteen toteutusvauhtiin vuonna 2014, 2013-loppuvuoden käynnistymisvaiheen jälkeen. Lienee kuitenkin ilmeistä, että hankkeen päättymisen jälkeen vaikutukset näkyvät edelleen lisääntyvinä yhteydenottoina myös yhteistyökumppaneihin. Tätä tukee metsänomistajille lähetetty toimijaluettelo, jossa on Kaakkois-Suomen asiantuntijat yhteystietoineen ja osaamisalueineen. Tätä ajatusta tukee myös vaikuttavuusarvioinnissa saatu tulos, että 16 prosenttia metsänomistajista olisi jo ryhtynyt toimenpiteisiin omistajuudenvaihdosasiassa. Ilman pienryhmien osuuttakin määrä on 9 prosenttia. Hankkeen aikana tehtiin hanke-esite ja sähköinen tiedotuskirje sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdoista sekä toimijaluettelo spv:n toteuttajista. Hanke-esitettä jaettiin eri tilaisuuksissa ja postitettiin sidostahoille ja metsänomistajille. Sukupolvenvaihdosesite postitettiin noin metsänomistajalle, joista naisia otannan perusteella on neljännes ja kuolinpesiä myös neljännes. Kuolinpesien osuus kohderyhmässä on yli kaksinkertainen verrattuna niiden osuuteen kaikista metsänomistajista. Kuolinpesien tilannetta heikensi yhteystietojen puutteellisuus. Yksinomaan naisten nimissä oli metsää noin neljänneksellä. Naisten osuus näkyi myös siten, että kuolinpesissä oli yleisemmin naisleski kuin miesleski. Lisäksi tiedotuksessa käsiteltiin avio-oikeuden merkitystä puolisoiden metsänomistukseen. Metsänomistajakunnan segmentoinnin avulla löydettiin haluttu kohderyhmä. Metsänomistusajan perusteella pystyttiin suuresta joukosta poimimaan varttuneet, jo vajaan kymmenen vuotta metsänomistajina olleet henkilöt ja kuolinpesät, joille tiedotus suunnattiin, ja joille tulevaisuudessa tiedotusta tulee suunnata. Hankkeella on vauhditettu vähintäänkin tavoitteena ollen 200 metsänomistajan sukupolvenvaihdoksen alkuun lähtöä ja/tai etenemistä sekä edistetty 10 yhteismetsän syntymistä.

22 20 Hankkeessa toteutettujen keskeisimpien tiedotustilaisuuksien ja messujen ohjelmat ovat olleet ja ovat metsäkeskuksen kotisivuilla nähtävissä. 4.6 Vaikutusten arviointi ja palaute Hankkeen vaikutusten mittaamiseksi on tehty vaikuttavuusarviointi. Kirjekysely lähti otantana noin joka kymmenennelle tiedotuskirjeen saaneelle metsänomistajalle. Lisäksi kysely lähti kaikille pienryhmien edustajille tai yhteismetsistä kiinnostuneelle metsänomistajalle sekä useammalle kuolinpesälle, kuin mitä otannasta saatiin. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 658 kpl. Niistä palautui mennessä 103 kpl eli 15,7 %. Kysyttäessä onko Metsäkeskuksen tiedotus saanut pohtimaan metsän tulevaa omistusta, 16 % vastaajista kertoi ryhtyneensä jo toimenpiteisiin, pienryhmät poissulkien 9 %. 26 % ilmoitti tiedotuksen vaikuttaneen melko paljon. 38 % koki vaikutuksen melko vähäiseksi ja 20 % vastanneista tiedotus ei ollut saanut pohtimaan aihetta lainkaan. Seuraavan viiden vuoden ajalle omistajuudenvaihdosta suunnitteli 38 % vastaajista. Yhteensä 74 % piti omistajuudenvaihdoksen ennakkosuunnittelua melko tai erittäin tärkeänä. Hankkeen tiedotustavat oli koettu kaikin puolin hyödyllisiksi ja ne saivat hyvät arvosanat. Erityisesti pienryhmätoimintaa ja henkilökohtaista neuvontaa sekä iltatilaisuuksia arvostettiin. Tiedotuskirjeillä ja -sähköposteilla oli tavoitettu valtaosa, eli 70 % vastaajista. Lisätietoa kaivattiin erityisesti verotuksesta, testamentista ja perinnöstä, sekä metsätilan kaupasta ja lahjoituksesta. 34 % vastaajista ilmoitti tarvitsevansa jatkossakin neuvontaa metsätilan omistajuudenvaihdoksesta. Neuvontaa oli haettu yleisimmin Metsänhoitoyhdistyksestä (33 kpl), Metsäkeskuksesta (23 kpl) ja pankista (16 kpl). 44 vastaajaa ei ollut hakenut apua miltään taholta. Vaikuttavuusarvioinnin tulokset tehdyistä toimenpiteistä sekä tulevaisuuden tarpeista ja toiveista on esitetty raportin liitteenä (Liite 15). Kirjekyselynä toteutetun vaikuttavuusarvioinnin lisäksi palautetta pyydettiin itse järjestetyistä tilaisuuksista. Lisäksi yhteistyökumppaneille järjestettiin erillinen palautetilaisuus, johon osanotto oli vähäistä. Palautetta tuli kuitenkin sähköpostilla ja yleensä heti tilaisuuksien jälkeen suullisesti, kuten esimerkiksi messujen jälkeen. Palaute on ollut lähes yksinomaan myönteistä. Ainoana kehittämiskohteena tuli esiin Kouvolan messujen tiivis ohjelma, joka toistui samanlaisena iltapäivällä. Metsänomistajille jäi tuolloin vain vähän aikaa vierailla yhteistyökumppanien osastoilla. Tämä huomioitiin seuraavilla Lappeenrannan messuilla, joissa pyrittiin enemmän tietoiskuihin ja lyhyisiin, herätteleviin puheenvuoroihin. Tämä näkyi yhteistyökumppaneiden palautteissa, jotka olivat yksinomaan kiitettäviä. Myös metsänomistajien palaute oli positiivista.

23 21 Palautteista kävi kuitenkin heti ilmi, että osallistuminen messuille oli vasta kipinä ja prosessin alku. Lähinnä tieto siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon asiassa ja mistä saa lisätietoja. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Yhteenvetona kumppanien palautteesta voi todeta, että hankkeen kaltaista toimintaa pitäisi ehdottomasti jatkaa ja Metsäkeskus voisi olla jatkohankkeessa keskeinen toteuttaja. Palautteesta on tehty yhteenveto liitetietoihin (Liite 16). Hankkeen aikana saatujen metsänomistajien ja yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella on koottu seuraavia ehdotuksia mahdollisen jatkohankkeen ja jatkotoimien sisällöksi ja toimenpiteiksi: Jatkaa tiedotustilaisuuksien ja messujen järjestämistä varttuneille metsänomistajille ja heidän perheilleen spv-asiassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Toimijaverkon yhteistyön ja yhteisymmärryksen lisääminen ja kehittäminen palvelemaan laajaa ja lisääntyvää asiakaskuntaa Asiantuntijaverkoston työn laadun parantaminen ja sen jäsenten koulutus Pienryhmätyön kehittäminen työkaluksi pitkävaikutteinen asiantuntijatyö Erityiskohteena kuolinpesien metsänomistusjärjestelyjen aktivointi Kehittää viestintää ja välittää koulutus- neuvonta ja viestintämateriaalia Eri omistusmuotojen soveltuminen metsätalouden kannattavaan harjoittamiseen riskit huomioiden Metsätalousyrittämisen edellytysten parantaminen tulevaisuudessa, taloudellinen neuvonta, yritysmäinen metsätalous Yhteenvetona nyt päättyvästä hankkeesta voidaan sanoa, että Perhemetsä 3G - hanke on käynnistänyt monissa perheissä mietinnät tulevien omistusrakennetta koskevien kysymysten selvittämiseksi ja lisännyt selvästi metsänomistajien kiinnostusta metsien aktiivista ja kestävää käyttöä ja hoitoa kohtaan. Omistajarakenteen muutosprosesseja on saatu liikkeelle ja niillä tullaan parantamaan ja vauhdittamaan sukupolvenvaihdoksia ja metsätalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta. Lappeenrannassa Kari Pulli ja Seppo Repo

24 22 LIITTEET LIITE 1(1). Hanke-esite Hanke-esite Perhemetsä 3G-hanke Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle Perhemetsä 3G -hankkeen tarkoituksena on helpottaa metsänomistajien toimia siirtää omistamansa metsät nuoremmille sukupolville. Hallittu sukupolvenvaihdos ja omistajarakenteen kehittäminen parantaa metsätalouden tuottavuutta ja metsänhoidon kannattavuutta. Tavoitteet: Edistää hallittuja sukupolvenvaihdoksia Lisätä kiinnostusta sukupolvenvaihdoksiin ja omistuksen muutoksiin sekä metsäomaisuuden hoitoon Aktivoida ryhtymään asiassa toimenpiteisiin Tuottaa tietoa ja vaihtoehtoja toteuttaa kunkin omat toimenpiteet Edistää perheiden, sukujen ja alueellisten yhteismetsien syntyä Hillitä metsälöiden pirstoutumista Lisätä nuoremman polven kiinnostusta ja tietämystä lähipiirin metsiin sekä niiden käyttöön ja hoitoon (sukupolvenvaihdos, yhteismetsä) Keinot: Tiedotustilaisuudet Tiedotusmateriaali, kirjeet ja sähköpostiviestit Pienryhmätoiminta Hankkeen toteutus perustuu elämänkaariajatteluun ja siihen kytkettyyn asiakaslähtöiseen neuvonta- ja tiedonvälityspalveluun yhdessä eri toimijoiden kanssa. Neuvonta on metsätilan omistajalle maksutonta. Ota rohkeasti yhteyttä! Yhteystiedot: Kari Pulli, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi Pormestarinkatu 6 A, Lappeenranta Seppo Repo, edistämispalveluiden päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi Pormestarinkatu 6 A, Lappeenranta

25 23 puh puh

26 LIITE 2(1). Spv-esite 24

27 LIITE 2(2). Spv-esite 25

28 LIITE 2(3). Spv-esite 26

29 27 LIITE 3(1). Tilaisuudet Järjestetyt tilaisuudet ja/tai osallistuminen muiden järjestämiin tilaisuuksiin: Vuosi 2013: Kuulijoita/kävijöitä Spv-luennot Kouvola Hanke-esittely, Virolahti Lappeenranta,yhteismetsäpäivä Lappeenranta, hanke-esittely Vuosi 2014: Spv-messut Kouvola Yhteismetsäpäivä Hamina Spv-luennot Kouvola Hanketta ja spv-asiaa esittelevä osasto Metsäpäivä Ylämaa Metsäiltamat Kouvola Metsäiltamat Lappeenranta Metsäpäivä Ristiina (Savitaipale) Metsäillat, joissa omistajuudenvaihdosta käsittelevä esitys: Rautjärvi, Kirjolan koulu Parikkala, Parikkalan lukio Ylämaa, Ylämaatalo Materiaali ja kopiot spv-esityksestä on toimitettu seuraaviin Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistykselle samaan aikaan olleisiin tilaisuuksiin: Taipalsaari, kunnantalo Lappeenranta, EKOP auditoria Imatra, Vuoksenhovi Helsinki, Simonkatu Kouvola, spv-luennot SPV-messut, Lappeenranta Metsäillat, joissa omistajuudenvaihdosta käsittelevä esitys: Iitti, valtuustosaii

30 28 LIITE 3(2). Tilaisuudet Materiaali ja kopiot spv-esityksestä on toimitettu Kouvolan tilaisuuteen Kymenlaakson metsänhoitoyhdistykselle yhteismetsäpäivien samanaikaisuuden vuoksi. Kouvola, Kouvola-talo (spv-esitys+kopiot) Yhteismetsätilaisuudet: Lappeenranta (päivätilaisuus) Hamina (iltatilaisuus) Metsäilta, spv-esitys Kotka, Merikeskus Wellamo Savitaipale, Pettilän kyläyhdistys spv-esitys Lappeenranta Saimaan Metsänomistajat, spv-esitys Metsäilta Luumäki, Luumäen Osuuspankki Spv-esitys

31 29 LIITE 4. Yhteenveto hankkeen tiedotteista Yhteenveto tiedotteista hankekaudella Postitetut tiedotteet ajalla Spv-kirjeet Kaikki Tavoite Toteuma Tiedotteita, kpl kpl kpl Yhteismetsätilaisuus Lappeenranta, hanke-esite Tiedotuskirjeet spv, testaus Taipalsaari, metsä > 30 ha, ikä > 60 v., omistus > 30 v Imatra, metsä > 30 ha, ikä > 60 v., omistus > 30 v Lemi, metsä > 30 ha, ikä > 60 v., omistus > 30 v Spv-messut Kouvola, spv-esite (Kymi+Luumäki) Yhteismetsätilaisuus Hamina, hanke-esite Tiedotuskirjeet, spv-esite Taipalsaari (metsä >5 ha, ikä > 60 v., omistus > 7 v.) Imatra Lemi Lappeenranta Savitaipale Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muut yksittäiset ja pienryhmät, arvio Yhteensä ,8 % Postitetut tiedotteet ajalla spv kaikki Jaettu materiaali metsäiltamissa Kla ja Lpr, arvio elokuu Tiedotuskirjeet: Spv-messukutsu Lapeenranta syyskuu Yht.metsätil. os.ott. ja kysel. kiinnost. ilmaisseet Lappeenranna Messujen spv-kiinnostuneet Lappeenrannan kyselyssä spv-kiinnostuks. osoitt Etelä-Karjalan postitus, toimijaluettelo ym Kymenlaakson postitus, toimijaluettelo ym Muut yksittäiset metsänomistajat 2014, arvio Palautekysely marraskuu Tiedotuskirjeiden koko määrä hankekaudella %

32 Sukupolvenvaihdosasiantuntijoita Kaakkois-Suomessa Perhemetsä 3G - hanke LIITE 5(1). Toimijaluettelo Toimija alue henkilö puhelin Tehtävä / Palvelu Danske Bank Etelä-Karjalan Osuuspankki Etelä-Karjalan Osuuspankki Etelä-Karjalan Osuuspankki Etelä-Karjalan Osuuspankki Kymenlaakson Osuuspankki Lemin Osuuspankki Luumäen Osuuspankki Miehikkälän Osuuspankki Parikkalan Osuuspankki Savitaipaleen Osuuspankki Simpeleen Osuuspankki Etelä-Karjalan Säästöpankki LähiTapiola Nordea Pro Agria Etelä-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kymenlaakso Lemi Luumäki Miehikkälä Parikkala Savitaipale Rautjärvi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Helinä Sairanen helina.sairanen@danskebank.fi Antti Tamminen antti.tamminen@op.fi Sonja Koskinen sonja.koskinen@op.fi Katri Vanhatalo katri.vanhatalo@op.fi Minttu-Maaria Pekkanen minttu-maaria.pekkanen@op.fi Jarmo Tulkki jarmo.tulkki@op.fi Eero Innanen eero.innanen@op.fi Nina Hirvisaari-Hongisto nina.hirvisaari-hongisto@op.fi Kalevi Salonen kalevi.salonen@op.fi Tuomo Liukka tuomo.liukka@op.fi Leo-Petteri Nevalainen leo-petteri.nevalainen@op.fi Asko Imppola asko.imppola@op.fi Pentti Pulli pentti.pulli@omasp.fi Raimo Toikka raimo.toikka@s-pankki.fi Pekka Kuusisto pekka.kuusisto@nordea.fi Anna Turunen anna.turunen@proagria.fi yhteyspäällikkö asiakkuuspäällikkö, maa- ja metsätalous asiakkuuspäällikkö pankkilakimies pankkilakimies asiakkuuspäällikkö, maa- ja metsätalous toimitusjohtaja julkinen kaupanvahvistaja asiantuntija maa- ja metsätalous toimitusjohtaja julkinen kaupanvahvistaja toimitusjohtaja, julkinen kaupanvahvistaja toimitusjohtaja julkinen kaupanvahvistaja toimitusjohtaja julkinen kaupanvahvistaja lainopilliset tehtävät julkinen kaupanvahvistaja rahoituspäällikkö maa- ja metsätalous LKV, spv -palvelut julkinen kaupanvahvistaja talous- ja spv -neuvoja 32

33 Sukupolvenvaihdosasiantuntijoita Kaakkois-Suomessa Perhemetsä 3G -hanke LIITE 5(2). Toimijaluettelo Pro Agria Etelä-Suomi Pro Agria Etelä-Suomi Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys Metsänhoitoyhdistys MHY-palvelutoimisto Otso metsäpalvelut MetsäGroup MetsäGroup StoraEnso UPM Metsä UPM Metsä Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Karjala Kaakko Kaakko Kaakko Kymenlaakso Kymenlaakso Koko Suomi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Juha Tynkkynen Alpo Jaakkola Erkki Kivistö Jouni Tiainen Jarmo Haimila Reino Pietikäinen Heikki Marjomaa Jari Ursin Marjo Sipola Tuomo Pesälä Jorma Kyllönen Päivi Huutoniemi Anu Rautiainen Raimo Summanen Minna Ikonen Heikki Kalvila talous- ja spv -neuvoja julkinen kaupanvahvistaja talous- ja spv -neuvoja LKV, julkinen kaupanvahvistaja LKV, julkinen kaupanvahvistaja LKV, tila-arviot, spv-palvelut julkinen kaupanvahvistaja metsäneuvoja, LKV tila-arviot, spv -palvelut metsätalousinsinööri, tila-arviot, spv -palvelut LKV, julkinen kaupanvahvistaja LKV, julkinen kaupanvahvistaja metsälakimies 4,01 /min+pvm/mpm spv-palvelut tila-arviot, metsäsuunnittelu spv-neuvonta tila-arviot, metsäsuunnittelu spv-neuvonta neuvontapäällikkö lakipalveluasiantuntija lakipalvelupäällikkö spv = sukupolvenvaihdos LKV = keskuskauppakamarin kiinteistönvälitystutkinnon suorittanut henkilö julkinen kaupanvahvistaja = henkilö, jolla on oikeus vahvistaa kiinteistön omistusoikeuden siirtoa koskeva oikeustoimi, esimerkiksi kauppa tai lahja. 33

34 34 LIITE 6. Messuohjelma Kouvola Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle Messut lauantaina Kasarminmäellä Kouvolassa. Ohjelma. Sali Havu Luennot sukupolven- ja omistajanvaihdoksesta puheenjohtajana Kari Pulli klo 9.30 Kahvitarjoilu messutilassa klo saakka 9.50 Messutila, Messujen avauspuhe, Pekka Vainikka Suomen metsäkeskus, aluejohtaja Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa huomioitavaa, Kari Pulli Metsäkeskus Verotus sukupolvenvaihdostilanteessa, Kari Pulli Metsäkeskus Kuolinpesän omistusjärjestelyt, Seppo Niskanen Metsäkeskus Kiinteistötoimitukset metsätilalla, Olli Mustonen Maanmittauslaitos Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona, Jukka Matilainen Metsäkeskus Miten eteenpäin? Tauko Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa huomioitavaa, Kari Pulli Metsäkeskus Verotus sukupolvenvaihdostilanteessa, Kari Pulli Metsäkeskus Kuolinpesän omistusjärjestelyt, Seppo Niskanen Metsäkeskus Kiinteistötoimitukset metsätilalla, Olli Mustonen Maanmittauslaitos Yhteismetsä tulevaisuuden omistusmuotona, Jukka Matilainen Metsäkeskus Miten eteenpäin? Tilaisuuden päätös Sali Käpy Tietoiskut, puheenjohtajana Soile Hiitola klo 9.30 Kahvitarjoilu messutilassa klo saakka Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen, Raimo Summanen Stora Enso Metsä Metsän arvon määrittäminen, Jari Ursin Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Metsäsuunnitelmalla ja -arviolla alkuun, Anu Rautiainen MetsäGroup Sukupolvenvaihdoksen eteneminen, Jorma Kyllönen OTSO Metsäpalvelut Edunvalvontavaltakirja ja testamentti spv:n varmistajana, Pekka Kuusisto Nordea Rahoitus, vakuuttaminen ja omaisuudenhoito, Jarmo Tulkki Kymenlaakson Osuuspankki Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen, Raimo Summanen Stora Enso Metsä Metsän arvon määrittäminen, Jari Ursin Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Metsäsuunnitelmalla ja -arviolla alkuun, Anu Rautiainen MetsäGroup Sukupolvenvaihdoksen eteneminen, Jorma Kyllönen OTSO Metsäpalvelut Edunvalvontavaltakirja ja testamentti spv:n varmistajana, Pekka Kuusisto Nordea Rahoitus, vakuuttaminen ja omaisuudenhoito, Jarmo Tulkki Kymenlaakson OP Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi Lisätietoja: Kari Pulli , Soile Hiitola Perhemetsä 3G - hanke

35 LIITE 7. Messukutsu Kouvola 35

36 36 LIITE 8. Tiedote lehdistölle TIEDOTE Julkaisuvapaa heti Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle Messut Kouvolassa Metsäkeskuksen Perhemetsä 3G-hanke yhdessä yhteistyökumppaneineen järjestivät Tiedon ja palvelun päivän Kouvolan Kasarminmäellä. Päivän aikana on luentoja ja tietoiskuja vaihtoehdoista siirtää metsät sukupolvelta toiselle. Messuilla annetaan vinkkejä ja neuvontaa oman metsäomaisuutesi siirtämiseen nuoremmalle polvelle. Metsänomistajakunta ikääntyy ja eläköityy koko ajan. Keskimääräinen metsänomistaja on yli 60- vuotias. Kaakkois-Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus on 40 prosenttia. Ikääntyneiden ohella myös kuolinpesiä on metsänomistajina Kaakkois-Suomessa 11 prosenttia. Metsäomaisuuden siirtyminen nuoremmille polville on ajankohtainen kysymys monille. Kaakkois- Suomessa on noin metsätilaa. Keskimääräinen metsäpinta-ala on 25,5 hehtaaria. Alueella asuvia yli 60-vuotiaita ja yli 30 vuotta metsää omistaneita on reilut 11000, joista perikuntia noin Perhemetsä 3G -hankkeen tarkoituksena on helpottaa metsänomistajien toimia siirtää omistamansa metsät nuoremmille sukupolville. Lisätä nuoremman polven kiinnostusta ja tietämystä lähipiirin metsiin. Sukupolvenvaihdoksessa on monia vaihtoehtoja, joita on syytä punnita tilanteen mukaan. Tiedotuksen ja neuvonnan tavoitteena on lisätä tietoa eri vaihtoehdoista ja käynnistää vaihtoehtojen pohdiskelua tulevien sukupolvien kanssa. Hallittu sukupolvenvaihdos ja omistajarakenteen kehittäminen parantaa metsätalouden tuottavuutta ja metsänhoidon kannattavuutta. 3G viittaa kolmeen sukupolveen, jotka voivat osallistua perheen metsäomaisuuden hoitoon (vanhemmat lapset - lapsenlapset). Messutapahtuma on yksi hankkeen järjestämistä tapahtumista Kaakkois-Suomessa. Lisää hankkeesta osoitteessa Tapahtumassa yhteistyökumppaneina ja asiantuntijoina ovat Lisätietoja: Kari Pulli, projektipäällikkö Seppo Repo, edistämispalveluiden päällikkö puh puh kari.pulli@metsakeskus.fi, seppo.repo@metsakeskus.fi, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi, Sammonaukio 4, PL 68, Kotka puh , sähköposti, kaakkois-suomi@metsakeskus.fi, Y-tunnus

37 37 LIITE 9. Messukutsu ja -ohjelma Lappeenranta

38 LIITE 10. Kutsukortti 38

39 LIITE 11. Mhy:n Metsäpäivä 39

40 LIITE 12. Hankemainos 40

41 41 LIITE 13(1). Yhteismetsätilaisuus KUTSU K Yhteismetsätilaisuus Scandic Patriassa keskiviikkona klo 8.30, Kauppakatu 21, Lappeenranta Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus yhdessä Perhemetsä 3G -hankkeen kanssa järjestävät tiedotustilaisuuden yhteismetsistä alan toimijoille ja yhteismetsistä kiinnostuneille metsänomistajille. Yhteismetsän olisi helposti toteutettavissa sukupolvenvaihdoksen tai perikunnan purkamisen yhteydessä. Yhteismetsän verotuksessa on myös kannustimia Tervetuloa kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan siitä, sopisiko yhteismetsä myös teidän tarkoituksiinne! Tilaisuuden ohjelma: Klo 8.30 Aamukahvi 9.00 Avaus Johtaja Tage Westman, Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 9.10 Kaakkois-Suomen tilannekatsaus ja Perhemetsä 3G-hankeen esittely Projektipäällikkö Kari Pulli, Suomen metsäkeskus 9.30 Mikä on yhteismetsä, yhteismetsäomistus vaihtoehtona, yhteismetsän verotus Metsänhoitaja Jukka Matilainen, Suomen metsäkeskus Tauko Yhteismetsän perustaminen, oman metsän liittäminen yhteismetsään DI Kari Tuppurainen, Maanmittauslaitos Käytännön kokemuksia yhteismetsästä Kostialan yhteismetsän edustaja Vesa Kostiainen Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen Aluejohtaja Pekka Vainikka, Suomen metsäkeskus Tervetuloa! Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuteen otetaan 25 ensiksi ilmoittautunutta asiasta kiinnostunutta. Ilmoittautumiset mennessä Sari Hakanen puh tai sähköposti sari.hakanen@metsakeskus.fi

42 K 42 LIITE 13(2). Yhteismetsätilaisuus MAANMITTAUSLAITOS SUOMEN METSÄKESKUS PERHEMETSÄ 3G-HANKE Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Suomen metsäkeskus, maanmittaustoimisto alueyksikkö Kaakkois-Suomen alueyksikkö Lisätietoja: Kari Pulli, puh tai Liite: Perhemetsä 3G -hanke-esite Jakelu Metsänhoitoyhdistykset Metsäpalveluyrittäjät Yhteismetsät Oikeusaputoimistot Metsäkiinteistöjä välittävät kiinteistövälittäjät Metsäoppilaitokset Pankkien notariaattihenkilöstö Metsäteollisuusyritykset Maistraatit Kunnat Seurakunnat ProAgria Etelä-Suomi Tiedoksi Tiedotusvälineet