SEKSITYÖNTEKIJÄ VAI PROSTITUOITU?

Transkriptio

1 050 Peruste # väki ja valta SEKSITYÖNTEKIJÄ VAI PROSTITUOITU? Seksityöntekijä ja prostituoitu ovat kiistanalaisia käsitteitä. Sanavalinnat kertovat poliittisista tavoitteista sekä siitä, miten valta ja seksityöntekijöiden toimijuus ymmärretään. WORD - A word is not necessarily what it means, but rather who was the person who said it, and when. - Empower Foundation, Bad Girls Dictionary 1 vaula tuomaala 1 Empowerin verkkosivut:

2 Seksityöntekijä vai prostituoitu? 051 Viime syksynä seksityöaktivistit ja prostituution hävittämiseen tähtäävät tahot taittoivat Twitterissä peistä seksityön käsitteistä. Keskustelu alkoi, kun Associated Press Stylebook, yhdysvaltalaisten toimittajien laajalti hyödyntämä tyylija ohjekirja, pyysi ehdotuksia oppaan päivityksiksi. Seksityöntekijöiden oikeuksia ajavat aktivistit ehdottivat, että ohjekirjan seuraavassa versiossa toimittajia kehotettaisiin korvaamaan sana prostituoitu käsitteellä seksityöntekijä. Seksityöntekijä-sanaa puolustaneet olivat sitä mieltä, että prostituoitu on käsitteenä epätarkka ja onnistuu harvoin kuvaamaan seksipalveluiden myyjien kokemusta omasta identiteetistään. Esimerkiksi seksityöntekijöiden oikeuksia ajavan SWOP-NYC-järjestön edustaja Kate D Adamo kommentoi, että seksityöntekijä on käsitteenä vähemmän rajaava (NSWP 2014). Aktivismin ja tutkimuksen kentällä usein kuultu argumentti seksityöntekijä-käsitteen puolesta on, että toisin kuin prostituoitu, käsite sisältää ymmärryksen subjektin toimijuudesta. Prostituoitu-käsitteen lingvistinen tarkastelu puolestaan osoittaa, että prostituoitu 2 on nominaalimuotoinen verbi, tarkemmin ottaen passiivimuotoinen partisiippi. Perusmuotoinen verbi eli teon sana, josta prostituoitu on taivutettu, on prostituoida. Prostituoitu sisältää siis oletuksen jostain toisesta, joka on prostituoinut prostituoidun. Käsite tekee subjektista kohteen. Sosiaalipsykologi Michael Billig (2009) pitää nominalisaatioita, verbeistä johdettuja substantiiveja, paitsi tieteellisessä kirjoittamisessa harmillisen tyypillisinä, myös merkkinä ideologisesta diskurssista. Nominalisaatiot köyhdyttävät kieltä supistaessaan käsitteen mukana tulevan informaation määrää. Esimerkiksi juuri toimija, vallan ja vastuun agentti, jää nominalisaatioissa hämärän peittoon. Seksityöntekijä-sanan voi nähdä eräänlaisena uuden ajan sateenvarjokäsitteenä ihmisille, jotka hankkivat tuloja seksi- ja erotiikka-alalla. Käsite on ollut kiistan kohteena 1970-luvun lopusta lähtien, jolloin seksityöaktivisti Carol Leigh käytti sanaa ensimmäistä kertaa 3 kaupallisen seksin vastaisessa konferenssissa San Franciscossa. Arvoneutraali sana seksityöntekijä ei ole, eivätkä siihenkään identifioidu 2 Prostituoidun käsite syntyi aktivisti-toimittaja Melissa Gira Grantin mukaan 1800-luvulla, samoihin aikoihin homoseksuaalin kanssa. Tätä ennen kunniallisuuden rajojen rikkojista käytettiin sanaa huora, ja prostituoimisella viitattiin englannin kielessä yleisluontoisesti jonkin asettamista kaupanteon kohteeksi. Prostituoidun käsitteen syntymisen myötä sosiaalisessa todellisuudessa oli uusi kuviteltavissa oleva ihmisryhmä, johon pystyttiin kohdistamaan hallintaa, lakeja ja toimenpiteitä. Lisää aiheesta: Gira Grant 2014, s Terminologista käännettä pohjusti seksityöaktivismin herääminen Yhdysvalloissa; Margo St. James perusti prostituution kriminalisointia vastustaneet COYOTEn (Call Off Your Old Tired Ethics) vuonna Lisää aiheesta: Gira Grant, 2014, s ; 22.

3 052 Peruste # Susanna Salama Rememberance (Muisto). Öljy kankaalle, x130 cm. kaikki seksipalveluita myyvät ihmiset. Sen käyttö ei myöskään ole toistaiseksi johtanut mullistaviin parannuksiin seksityöntekijöiden osallisuutta ja oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Seksityöntekijät käyttävät harvoin tätä nimitystä itsestään omaan työhönsä liittyvissä yhteyksissä, kuten vaikkapa palveluidensa markkinoinnissa. Melissa Gira Grantin (2014) mukaan seksityöntekijä on poliittinen identiteetti, joka on käsitteenä vakiintunut viime vuosina esimerkiksi terveys- ja muita ihmisoikeuksia ajavien globaalien järjestöjen 4 puheessa pitkälti seksityöntekijöiden oman aktivismin ansiosta. selviytyjäliikkeen valta Mutta pelastaako aktiivista toimijuutta korostava seksityöntekijä-sana meidät epämääräiseltä kielenkäytöltä ja huonolta politiikalta? Oli sanavalintamme 4 Esim. WHO, UNAIDS, Human Rights Watch, Amnesty International

4 Seksityöntekijä vai prostituoitu? 053 Susanna Salama Sinistä ja punaista väriä. Öljy kankaalle, x54 cm.

5 054 Peruste # seksityöntekijä tai prostituoitu, yksi asia on varma: käsitteet kuljettavat mukanaan tietoa esimerkiksi siitä, millaisina näemme vallan ja vastuun kysymykset. Kieli on politiikan väline, ja sanat konkretisoituvat viime kädessä niiden ihmisten arjessa, joihin retoriset valinnat ja niiden avulla ajettu politiikka käytännössä vaikuttavat. Seksin myyjien vaikeus samaistua laajalti käytettyyn prostituoitu-käsitteeseen voi vahvistaa heidän kokemustaan ulkopuolisuudesta ja ulossulkemisesta. Olen myös kuullut monelta seksin myyjältä, että seksityötä koskevan keskustelun liukuminen aina kysymyksiin ihmiskaupasta tuntuu vieraannuttavalta ja absurdilta. Keskustelun lähtökohtana kun eivät tällöin useinkaan ole seksiä myyvien ihmisten arjen todelliset ongelmat. Tällä en tarkoita sitä, etteivätkö jotkut seksin myyjät kohtaisi väkivaltaa tai riistoa, joka täyttää joskus myös ihmiskaupan kriteerit. Seksikauppa käsittää laajan työolosuhteiden kirjon, täydestä omavalintaisuudesta ja autonomiasta erilaisiin olosuhteiden pakkoihin ja äärimmäiseen riistoon. Seksityön sijoittuminen lainsäädännöllisesti harmaalle alueelle lisää toiminnan riskejä ja piilottaa väkivaltaa. Määrällisten arvioiden tekeminen hyväksikäytöstä on hankalaa, mutta monet seksityön tutkijat jakavat käsityksen ihmiskaupan marginaalisuudesta seksityössä (Agustin, 2007; Bernstein, 2012; Mai, 2009). Esimerkiksi Nick Main tutkimuksessa siirtolaistaustaisista seksityöntekijöistä Isossa-Britanniassa 5 sadasta haastatellusta 13 % ilmoitti kohdanneensa jonkinasteista hyväksikäyttöä ja heistä 6 % ihmiskaupaksi määriteltävissä olosuhteissa. 6 Julkisessa keskustelussa sympatiaa näyttää joka tapauksessa löytyvän enemmän niille seksityöntekijöille, joiden kokemukset sijoittuvat selkeämmin uhrikuvien maailmaan. Esimerkiksi niin kutsutun kansainvälisen selviytyjäliikkeen entiset seksityöntekijät kiertävät maailmaa puhumassa lisäkriminalisointien puolesta, ja heidät hyväksytään mukaan vaikutusvaltaiseen feministiseen aktivismiin. 7 Selviytyjät ovat uhridiskurssin sanansaattajia, ja heidän kokemuksiaan riistosta ja väkivallasta käytetään perustelemaan kaupallisen seksin kontrollia. Selviytyjiä edustava kansainvälinen järjestö Space International kuvailee missiokseen muun muassa kaiken prostituution tunnustamista seksuaaliseksi hyväksikäytöksi (Space International 2015). Ihmiskaupan vastaisia kampanjoita tutkineen sosiologin Elizabeth Bernsteinin mukaan kontrolliin ja rikoslakiin liittyvät vaatimukset ovat vahvistuneet 5 Tutkimuksen tulokset löytyvät netistä osoitteesta: 6 Erilaiset käsitykset ihmiskauppaongelman syistä vaikuttavat muun muassa tutkimusten kysymyksenasetteluihin ja poliittisiin päämääriin. Hieman karkeasti jakaen toisille kysymys ihmiskaupasta liittyy laajemmin toimeentulon ja epätasa-arvon kysymyksiin, halvan työvoiman kysyntään, siirtolaispolitiikkaan ja ihmisten (etenkin siirtolaisten) heikon neuvotteluaseman hyväksikäyttöön. Toiset taas painottavat enemmän maksullisen seksin kysynnän ja ihmiskaupan yhteyttä, sekä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tällöin ongelman ratkaisumallitkin ovat luonteeltaan hyvin erilaisia: jälkimmäiset tarjoavat hyväksikäytön poistamisen ratkaisuiksi usein ensisijaisesti rikoslain muutoksia, joilla suitsitaan kaupallisen seksin kysyntää. 7 Selviytyjien kanssa yhteistyötä tekee muun muassa feministinen lobbausjärjestö European Women s Lobby. Selviytyjäliikkeen ex-seksityöntekijöihin tietolähteenä on viitannut muun muassa Suomessa seksinostokieltoa ajavan Exit ry:n Tanja Auvinen (A-studio ).

6 Seksityöntekijä vai prostituoitu? 055 ihmiskaupan vastaisen feministisen liikkeen agendalla viime vuosikymmeninä. Bernstein nimeää tämän liikkeen kontrollifeminismiksi 8. Tässä tavoittelussa paikkansa vakiinnuttaneet abolitionistiset 8 yhdysvaltalaisjärjestöt ovat löytäneet liittolaisikseen - selviytyjien ohella - evankelisen kristillisen liikkeen toimijat 9. Kontrollivaatimuksia oikeutetaan ihmiskaupan vastaisissa kampanjoissa stereotyyppisellä ja kolonialistisella uhrikuvastolla sekä ihmisoikeuspuheella. Yleistä on myös moraalisen paniikin lietsominen suurien ja usein tieteellisesti epävarmojen ihmiskauppatilastojen avulla (Gira Grant, 2014, 42; Weitzer 2014). Selviytyjäliike ja muut radikaalifeministiset tahot tekevät käsitepolitiikkaa myös hämärtämällä prostituution ja ihmiskaupan välistä rajanvetoa. Ilmiö on tuttu myös Suomesta. 10 Tällaisen retoriikan vaarana on paradoksaalisesti se, että seksityössä väkivaltaa kokenut ei saa oikeutta. Prostituution näkeminen väkivallan synonyymina voi näkyä esimerkiksi asenteellisena laintulkintana, jossa väkivallan katsotaan ikään kuin kuuluvan prostituutioon. Pahimmassa tapauksessa väkivallantekijä selviää rangaistuksetta ja väkivallan uhri jää ilman hänelle kuuluvia oikeuksia. (esim. Levy, 2014; Roth, 2012). Gira Grant (2014, 39) kiinnittää huomiota siihen, että tällainen puhetapa myös estää seksityöntekijöitä puhumasta mahdollisista seksityöhön liittyvistä vaikeuksista. Ongelmista puhuessaan seksityöntekijä ottaa riskin, että hänet tullaan sijoittamaan uhrikategoriaan. Tämä taas voi vaikuttaa siihen, miten seksityöntekijää kohdellaan vuorovaikutuksessa, lähisuhteissaan, kansalaisena, siirtolaisena tai vaikkapa äitinä julkisissa palveluissa. kontrollifeministien vastaisku Aktivistien nettikampanjointi seksityöntekijä-käsitteen puolesta johti seksinoston kriminalisointia ajavien tahojen kansainväliseen vastaiskuun. Globaalisti ehkä tunnetuin abolitionistinen järjestö, yhdysvaltalainen Coalition Against Trafficking in Women (CATW), lähetti AP:n ohjekirjan vastaavalle toimittajalle julkisen kirjeen, jonka olivat allekirjoittaneet muun muassa radikaalifeministi Gloria Steinem, avoimen transvihamieliset feministit Sheila Jeffreys ja Julie Bindel sekä muutamia selviytyjäliikkeen tunnetuimpia nimiä, kuten irlantilainen Rachel Moran. (CATW 2014) CATW:n kirjeen mukaan seksityöntekijän käsite on seksiteollisuuden juoni, jonka tarkoituksena on prostituution legitimointi ja kaupallisen seksin aiheuttaman hyväksikäytön peittely. Allekirjoittaneiden mielestä seksityöntekijä-sanan käyttö johtaa virheelliseen käsitykseen, että seksityöntekijä muka olisi ensisijainen toimija miljardiluokan seksibisneksessä, jossa todelliset 8 Engl. carceral feminism. 9 Abolitionismilla tarkoitetaan feminististä liikettä, joka tähtää kaiken prostituution hävittämiseen yhteiskunnasta, keskeisenä keinonaan kaupalliseen seksiin kohdistuvat kriminalisoinnit. Pohjoismaisen prostituutiopolitiikan yhteydessä käytetään myös käsitettä uusabolitionismi, jolloin kriminalisointitavoite rajautuu seksin ostajiin (Ks. esim.: Skilbrei & Holmström 2013). 10 Kristilliset herätysliikkeet ovat aktivoituneet prostituutiokysymyksessä myös Suomessa, ks. esim.: pia-rendic-tyoni-muuttanut-minua/

7 056 Peruste # Susanna Salama Heikki Puskan muotokuva. Öljy kankaalle, x 50 cm.

8 Seksityöntekijä vai prostituoitu? 057 Susanna Salama Beatles Öljy pahville x 120 cm. hyötyjät ovat ihmiskauppiaita, parittajia, [ ] ja seksin ostajia. Prostituoidun ja seksityöntekijän sijaan kirjeen laatijat vaativat sellaisten käsitteiden käyttöä kuin prostituutiossa oleva henkilö, prostituoitu henkilö, kaupallisessa seksissä hyväksikäytetty henkilö. Vaikka allekirjoitan kirjeen laatijoiden tavoitteen väkivallattomuudesta ja seksin myyjien itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, pidän seksityöntekijöiden kokemusten pakottamista samaan muottiin epärehellisenä ja väkivaltaisena retorisena tekona. Kirjelmän lähtökohtana ei ole esimerkiksi seksityötä koskevista tutkimuksista välittyvä kentän moninaisuus, vaan todellisuuden vääristäminen tiettyyn suuntaan. Sanasto on valittu palvelemaan tätä kuvaa todellisuudesta. Subjektin toimijuuden kiistämistä ei tarvitse tästä tekstistä etsiä suurennuslasin kanssa. Kuten tutkija Jason Congdon (2014) huomauttaa: CATW pyrkii edistämään selviytyjien näkökulmaa prostituutioon, haluten samalla hiljentää ne, jotka kutsuvat itseään tähän todellisuuden versioon sopimattomasti seksityöntekijöiksi. Sosiologi Stephan Fuchsin (2001, 32 34) mukaan meidän on helpompaa nähdä toiset toimijoina ja heidän omat aikeensa toiminnan vaikuttimina silloin, kun he, joita arvioimme, ovat meille jollain tavalla läheisiä. Kauempana olevien toisten teot selittyvät helpommin rakenteellisilla seikoilla kuin toimijan aikomuksilla. Havainnoinnin kohteista, heistä, tulee meidän tieteemme ja selittämisemme kohde sen

9 058 Peruste # sijaan, että kohtaisimme heidät yhdenvertaisina kumppaneina. (Fuchs, 2001, Smiley 1992). Moraalisten rajojemme ulkopuolella olevat ihmiset ovat siis kanssamme eriarvoisessa asemassa, kun arvioimme heidän toimintansa syitä. Fuchsin teoretisoinnin voi sijoittaa tähän yhteyteen. CATW:n kirjelmän taustalla vaikuttaa ajattelu, jossa seksin myyjien toimijuus on näennäistä, ja heidän valintansa selittyvät patriarkaalisella systeemillä. Seksin myyjät nähdään patriarkaatin uhreina ja sen ideologian korruptoimina. Kontrollifeministien viesti on, että prostituutiossa toimivien ihmisten pitäisi tulla tietoiseksi ideologisesta hegemoniasta, jonka vallassa he ovat, ja nähdä oma hyväksikäytetty tilansa. Ne selviytyjät, jotka puhuvat julkisesti prostituutiossa tapahtuneesta hyväksikäytöstä, ovat vapaita patriarkaalisen ymmärryksen pauloista. He seisovat omilla jaloillaan ja heillä on oikea tietoisuus (Vuolajärvi, 2014). seksityöntekijöiden asema Suomessa seksityöntekijöiden omat mahdollisuudet osallistua julkiseen keskusteluun ja käsitekamppailuun ovat ylipäätään vähäiset. Yksi tekijä tässä on lainsäädäntö, joka vahvistaa niin sanottua huoraleimaa ja tekee seksityön paljastamisen sen puolirikollisen luonteen vuoksi monella tapaa vaaralliseksi seksin myyjälle. Toistaiseksi ostokiellon ajajillakaan ei tosin Suomessa ole omaa, julkisesti puhuvaa sanansaattajaa. Seksin myyjien itsemääräämisoikeuden ja toimijuuden vahvistaminen edellyttää poliitikoilta, aktivisteilta, tutkijoilta ja tukipalveluiden tuottajilta omien moraalisten rajojen venyttämistä sekä tahtoa vahvistaa seksin myyjien omaa nimeämisvaltaa. Seksityöntekijöiden osallisuuden ja aseman vahvistamisen pitäisi olla kaiken seksityöhön liittyvän aktivismin lähtökohta. Perustuslakivaliokunta käytti tammikuussa 2015 seksityöntekijä-sanaa lausunnossaan seksinostokieltoa koskevan lain muutokseen. Perustuslakivaliokunta totesi: Huomionarvoista on sekin, että rikosoikeudellinen ostajiin kohdistuva sääntely saattaa saadun selvityksen mukaan heikentää seksityöntekijöiden asemaa. Perustuslakivaliokunnan sanavalinta on kiinnostava käsitteen kiistanalaisuuden vuoksi, ja myös siksi, että Suomen laki ei toistaiseksi tunne käsitteitä seksityö tai seksityöntekijä. Tyypillisesti lakitekstissä on puhuttu prostituoiduista, seksikaupan kohteista ja seksuaalipalveluiden myyjistä. Merkille pantavaa on myös se, että vuonna 2014 parituksen kohde ja ihmiskaupan uhri saivat ensimmäistä kertaa oikeudenkäynneissä korvauksia ansionmenetyksistä. Perinteisesti rikoksentekijöiltä takavarikoidut rahat on määrätty rikoshyötynä valtiolle. Nämä yksityiskohdat voivat kertoa seksityön ymmärryksen sekä seksityöntekijöiden ja ihmiskaupan uhrien aseman hitaasta muuttumisesta. Associated Press julkaisee päivitetyn ohjekirjansa Yhdysvalloissa kevään 2015 aikana. Nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa journalisteihin ja julkiseen keskusteluun. Kirjoittaja on sosiaalipsykologian maisteriopiskelija (VTK) sekä seksityöntekijöille tukea tarjoavan Pro-tukipiste ry:n tiedottaja.

10 Seksityöntekijä vai prostituoitu? 059 lähteet: Agustin, Laura (2007) Sex at the margins. Migration, labour markets and the rescue industry. Zed Books, Lontoo. Bernstein, Elizabeth (2012) Carceral politics as gender justice? The traffic in women and neoliberal circuits of crime, sex, and rights. Theory and Society: 41(3), Bernstein, Elizabeth (2010) Militarized Humanitarianism Meets Carceral Feminism: The Politics of Sex, Rights, and Freedom in Contemporary Antitrafficking Campaigns. Signs: Journal of Women in Culture and Society, vol. 36, no. 1, p Haettu osoitteesta: files/pdfs/elizabeth%20bernstein%20signs%20article%20.pdf Billig, Michael (2009) Discursive psychology, rhetoric and the issue of agency. Semen [En ligne], 27/2009. Haettu osoitteesta: CATW (2014) CATW:n kirje Associated Press Stylebookin toimitukselle. Haettu osoitteesta: Congdon, Jason (2014) Speaking of dead prostitutes : how CATW promotes survivors to silence sex workers. Artikkeli Open Democracy verkkojulkaisussa. Haettu osoitteesta: Fuchs, S. (2001) Beyond Agency. Sociological Theory 19:1, Gira Grant, M. (2014) Playing the Whore. The work of Sex Work. Verso, Lontoo & New York. Levy, Jay (2014) Criminalizing the Purchase of Sex. Lessons from Sweden. Routledge. Oxford & New York. Mai, Nick. (2009). Migrant Workers in the UK Sex Industry. Final Policy-Relevant Report. Institute for the Study of European Transformations, London Metropolitan University, Economic & Social Reseach Council. NSWP (2014) Activists Urge the AP to Adopt Sex Work. Haettu osoittesta: nswp.org/news-story/activists-urge-the-ap-adopt-%e2%80%9csex-work%e2%80%9d. Perustuslakivaliokunnan lausunto 56/2014 vp. Haettu osoitteesta: fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_56_2014_p.shtml Roth, Venla (2012) Defining Human Trafficking and Identifying Its Victims: A Study on the Impact and Future Challenges of International, European and Finnish Legal Responses to Prostitution-related Trafficking in Human Beings. Martinus Nijhoff Publishers, Leiden. Skilbrei, May-Len & Holmström, Charlotta (2013) Prostitution Policy in the Nordic Region. Ambiguous Sympathies. Ashgate, Farnham. Space International (2015) Space International -järjestön verkkosivut. Tarkistettu spaceinternational.ie/ Vuolajärvi, Niina (2014) Contested freedoms - Agency and Power in the Prostitution and Trafficking Debates. Julkaisematon artikkeliluonnos. Weitzer, Ronald (2014) Miscounting Human Trafficking and Slavery. Artikkeli Open Democracy -verkkojulkaisussa. Haettu osoitteesta: ronald-weitzer/miscounting-human-trafficking-and-slavery