Prostituutio Pohjoismaissa Raportti Pohjoismaisen prostituutiotyön verkoston kokouksesta Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prostituutio Pohjoismaissa Raportti Pohjoismaisen prostituutiotyön verkoston kokouksesta Helsingissä 8.-9.9.2011"

Transkriptio

1 Prostituutio Pohjoismaissa Raportti Pohjoismaisen prostituutiotyön verkoston kokouksesta Helsingissä Susanna Jussila ja Vaula Tuomaala (toim.)

2 Sisällysluettelo Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto... 3 Seminaarin avaus... 4 Mitä Pohjoismaissa tapahtuu?... 6 Prostituertes Intresseorganisasjon i Norge - PION - Norja... 7 Rose Alliance, Ruotsi... 9 Johanna Sirkiä, Suomi Sexarbejdernas Intresseorganisation - SIO, Tanska Servicestyrelsen ja Danish Anti Trafficking Center - Tanska Pro-tukipiste ry - Suomi Kompetenscenter Malmö - Ruotsi Pro Sentret - Norja Bergen Red Cross -Norja Prostitutionsenheten - Ruotsi Nadheim - Norja FAFO - Norja KAST - Norja Yhteenveto: SIO, Pro-tukipiste ja PION Seksityö, siirtolaisuus ja kansakunnan rakentaminen Työryhmät Lehdistötilaisuus Lehdistötiedote Poimintoja tiedotusvälineistä Palaute Seminaariin osallistuneet organisaatiot Seminaariohjelma

3 Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto (Nordic Network on Prostitution) aloitti toimintansa pienimuotoisena jo 1980-luvulla. Suomi ja Pro-tukipiste liittyivät verkostoon vuonna Verkoston jäsenyyttä ei ole rajattu, joten toimintaan on osallistunut kansalaisjärjestöjä, yksittäisiä seksityöaktivisteja, valtiollisia organisaatioita, kunnallisten palveluiden tuottajia sekä tutkimusja kehittämislaitoksia kaikista Pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta. Verkoston päämääränä on vaihtaa tietoa seksityöhön ja prostituutiopolitiikkaan liittyvistä trendeistä Pohjoismaissa sekä rakentaa ja ylläpitää yhteistyötä pohjoismaisten toimijoiden välillä. Verkoston tapaamisten teemoina 2000-luvulla ovat olleet pohjoismainen prostituutiopolitiikka, lainsäädännön muutosten vaikutukset seksityöhön ja seksityöntekijöiden asemaan, eri työmenetelmien esittely ja toisilta oppiminen, tiedonkeruumenetelmien arviointi sekä prostituutiotilanteen trendeissä tapahtuneet muutokset. Verkosto toimii myös kokousten välillä: tietoja vaihdetaan henkilökohtaisella yhteydenpidolla, verkostokumppaneiden työhön tutustutaan vaihtovierailuilla ja verkoston jäseniä kutsutaan tarvittaessa kansallisiin seminaareihin. Osa verkoston jäsenistä toimii myös eurooppalaisissa verkostoissa kuten TAMPEP 1, ICRSE 2 ja Correlation Network 3. Näissä verkostoissa organisaatiot ovat ensisijassa oman maansa epävirallisia edustajia, mutta Euroopan laajuisissa verkostoissa voidaan peilata myös pohjoismaisen prostituutiopolitiikan erityispiirteitä suhteessa muuhun Eurooppaan. Pohjoismaisella prostituutiotyön verkostolla ei ole varsinaista koordinoivaa tahoa. Verkosto kokoontuu kerran vuodessa ja tapaamisten järjestämisvastuu siirtyy vuosittain jäsenorganisaatiolta toiselle. Viimeisin kokous pidettiin Helsingissä ja kokoontumisen järjestelyistä vastasi Pro-tukipiste ry. Seuraava kokous pidetään Oslossa toukokuussa 2012 ja järjestämisvastuussa on Pro Sentret. Tähän raporttiin on koottu Helsingissä syyskuussa 2011 järjestetyn seminaarin puheenvuoroja ja keskusteluita. 1 European Network for HIV/STI Prevention and Health Promotion 2 The International Committee on the Rights of Sex Workers in Europe 3 European Network on Social Inclusion and Health 3

4 Seminaarin avaus Tuija Pulkkinen Akatemiaprofessori Pro-tukipisteen hallituksen jäsen Pohjoismaisen prostituutioverkoston seminaarin avaussanat lausui Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori, akatemiaprofessori, valtiotieteilijä ja Pro-tukipisteen hallituksen jäsen Tuija Pulkkinen. Sukupuolesta ja seksuaalisuudesta kiinnostunut feministiteoreetikko nosti aloituspuheenvuorossaan esiin käsitteiden ja sanojen merkityksen prostituutiokeskustelussa. Pulkkinen on kiinnostunut prostituutionkentässä ja ilmiöön liittyvissä käsitteissä tapahtuvista muutoksista. Hän pohtii myös kohtaavatko akateeminen tutkimus, ilmiön parissa tehtävä käytännön työ ja poliittinen argumentaatio toisensa, ja millä tavoin nämä kolme voisivat toisiaan palvella. Pulkkinen näkee akatemian ja järjestökentän välisen vuorovaikutuksen tärkeänä todellisuutta kuvaavan tiedon kartuttamiseksi ja uudenlaisen ajattelun synnyttämiseksi. Pulkkinen toi puheenvuorossaan esiin, että prostituutio ei ole vain yksi ilmiö; sitä voi tarkastella lukemattomista näkökulmista käsin kontekstista riippuen. Prostituutioon liittyvät kysymykset työstä, seksuaalisuudesta, tuloeroista, väkivallasta, ihmiskaupasta, rajoista, laeista, normeista, historiasta, tavoista, sosiaalipolitiikasta, sosiaalityöstä, markkinoista, sääntelystä, asenteista, moraalista, terveydestä tai uskonnosta. Pohjoismaiden globalisoituminen tarjoaa myös täysin uuden kontekstin, joka muuttaa prostituutioksi ymmärtämämme ilmiön luonnetta. Pulkkinen on omassa tutkimuksessaan kiinnittänyt huomiota käsitteisiin ja niiden valtaan. Prostituutiokeskustelussa käsitteillä - esimerkiksi sillä, puhummeko seksityöstä vai huonoista tavoista, työntekijöistä vai huorista - on paljon merkitystä. Pulkkinen havainnollisti sanojen valtaa kuvaamalla tutkimansa siveellisyys-käsitteen (ruotsiksi sedlighet, lähtöisin saksankielisestä sanasta sittlichkeit) historiaa ja käsitteessä tapahtunutta merkityksen muutosta luvun ja 1900-luvun alun Suomessa siveellisyys oli varsin merkityksellinen käsite. Vuosisadan vaihteessa siveellisyyskysymys jossa oli itse asiassa kysymys prostituutiosta herätti paljon keskustelua Pohjoismaissa. Noihin aikoihin siveellisyys-käsitettä käytettiin yhtäältä sosiaali- 4

5 sen luokkajaon, toisaalta kaupunkilaisten ja maalaisten välisen eron ilmentämiseen. Porvaristo teki siveellisyyden käsitteen avulla eroa työväenluokan alhaiseen moraaliin. Kaupunkiin tulevat maalaistytöt nähtiin moraaliltaan heikkoina, samaan aikaan uhanalaisina ja vaarallisina. Siveellisyys-käsitettä ei enää käytetä prostituutiosta käytävässä keskustelussa. Nykyisin pohjoismaisessa keskustelussa näkyy kuitenkin pohjoismaisen moraalin ja ulkoapäin tulevan moraalisen uhan, ulkomaalaisten prostituoituijen, välinen vastakkainasettelu. Tässä keskustelussa ovat edelleen käytössä vanhastaan tutut toiseuttamisen tavat. Jälleen rakennetaan eroa hyvän ja pahan, meidän ja uhkan, välille. Sukupuolentutkimuksessa sanaston ja argumentaation muutos on yksi tutkimuskohteista. Parhaimmillaan akateeminen tutkimus asettuu vastustamaan universalistisia argumentteja, sellaista puhetapaa, jossa ilmiö tai ongelma ja siten myös siihen liittyvät ratkaisut nähdään muuttumattomina. Tällainen akateeminen tutkimus on kontekstiherkkää ja synnyttää uusia käsitteitä ja sanastoja. Vaikka tiede ei tarjoaisikaan lopullisia vastauksia mihinkään prostituutioon liittyvään kysymykseen, se voi auttaa suhteellistamaan prostituutioon usein liittyviä vahvoja asenteita. Tieto ja uudenlaiset näkökulmat voivat myös lieventää negatiivisia tunnereaktioita. Rohkeus ajatella toisin, uudella tavalla, tarjoaa parhaat edellytykset kontekstiherkkään analyysiin. Se, mitä tapahtuu tässä ja nyt, on tärkeää, ei takertuminen ikuisuuskysymyksiin. Pulkkinen kommentoi myös suomalaisesta prostituutiokeskustelua. Suomessa on keskusteltu suhteellisen vähän seksin oston kriminalisoinnista, mutta viime aikoina on ollut näkyvissä merkkejä muutoksesta. Seksin myyminen tietyissä baareissa, poliisikontrollin lisääntyminen ja katujen järjestys on noussut julkisen keskustelun kohteeksi. Pulkkinen pohtii, missä määrin lisääntynyt kiinnostus kumpuaa Kristillisdemokraattista puoluetta edustavasta sisäministeristämme, joka on poliittisten avaustensa perusteella ollut erityisen kiinnostunut seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aloituspuheenvuoronsa lopuksi Pulkkinen toivoi Pohjoismaisen kokoontumisen edistävän eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. 5

6 Mitä Pohjoismaissa tapahtuu? Ensimmäisen seminaaripäivän aikana etsittiin vastausta kysymykseen Mitä Pohjoismaissa tapahtuu?. Jokaista seminaariin osallistuvaa organisaatiota pyydettiin esittelemään oman maansa seksityökentässä tapahtuneita muutoksia. Erityisenä fokuksena oli liikkuvuuden lisääntymisen vaikutus prostituutiopolitiikkaan ja palvelujen tarjoamiseen. Puheenvuorojen tiivistelmät on tässä raportissa esitetty seminaariohjelman mukaisessa järjestyksessä. 6

7 Prostituertes Intresseorganisasjon i Norge - PION - Norja Astrid Renland Ensimmäisen pohjoismaisen puheenvuoron käytti Norjassa vuodesta 1990 toimineen prostituoitujen etujärjestön, PION:n edustaja Astrid Renland. Renlandin mukaan Norjassa on tapahtunut viime vuosikymmenen aikana radikaali muutos suhtautumisessa prostituutioon. Aiemmin prostituutio nähtiin lähinnä sosiaalisena ongelmana ja Norjan virallinen politiikka perustui haittojen vähentämiseen suuntaamalla palveluja seksityöntekijöille voimaan astuneen seksin oston kriminalisoinnin johdosta huomio on siirtynyt rikollisuuden hallintaan ja ihmiskaupan vastaiseen taisteluun. Uuden viitekehyksen sisällä seksityöntekijät määritellään uhreiksi, millä on Renlandin mukaan ollut kauaskantoisia vaikutuksia. Seksin oston kriminalisoinnin seurauksena poliisikontrolli on lisääntynyt Norjassa. Seksityöntekijöiden asiakkaita kontrolloidakseen poliisit kontrolloivat seksityöntekijöitä ja syyttävät heitä rikolliseen toimintaan kannustamisesta. Virkavalta tekee ratsioita hierontapaikkoihin, hotellihuoneisiin ja yksityisasuntoihin. Poliisi on myös ottanut asiakseen informoida vuokraisäntiä mahdollisesta prostituutiosta ja vaatinut heitä irtisanomaan vuokrasopimuksia paritussyytteen uhalla. Kontrollitoimien seurauksena prostituutiosta on tullut näkymättömämpää ja seksityöntekijöistä eristäytyneempiä ja entistä stigmatisoituneempia. Seksityöntekijät ovat pakotettuja työskentelemään yksin ja tapaamaan asiakkaita joko hotellissa tai asiakkaidensa kotona. Työskenteleminen yksin ja eritäytyneemmissä olosuhteissa on huonontanut seksityöntekijöiden mahdollisuuksia arvioida riskejä ja vähentänyt heidän määräysvaltaansa suhteessa asiakkaisiin. Myös turvaseksistä on Renlandin mukaan tullut neuvottelukysymys. Herkimpiä asiakkaiden painostukselle ovat ne seksityöntekijät, jotka ovat eniten riippuvaisia prostituutiosta saamistaan tuloista. Norjan terveyspalvelujen mukaan sukupuolitartunnat ovat lisääntyneet etenkin seksityöntekijöinä toimivien siirtolaisten keskuudessa. Uudet ihmiskaupan vastaiset lainsäädäntötoimet ovat vaikeuttaneet myös sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien tahojen toimintaa, kun haittojen vähentämistarkoituksessa jaettuja kondomeja on käytetty rikostodisteina. Renland kertoo, että seksityöntekijät ovat haluttomampia ottamaan vastaan turvasek- 7

8 simateriaalia, lähestymään sosiaalityöntekijöitä tai hakemaan seksityöntekijöille suunnattuja sosiaalisia palveluja, koska he pelkäävät sosiaalityöntekijöiden tekevän yhteistyötä poliisin kanssa. Tämä on vaikeuttanut merkittävästi seksityöntekijöiden parissa tehtävää ehkäisevää hiv/aids -työtä. PION:n kokemusten mukaan ongelmallista on myös keskittyminen prostituution lopettamiseen tähtääviin exit-ohjelmiin. Renlandin mukaan kyseinen poliittinen linjaus näyttää johtaneen tilanteeseen, jossa myös haittojen vähentämiseksi tehtävän työn tavoitteena nähdään seksityön lopettaminen. Lainmuutoksen seurauksena seksityöntekijät ovat olleet aiempaa vastahakoisempia ilmoittamaan rikoksista, kuten väkivaltaisista ryöstöistä tai raiskauksista, koska he eivät luota poliisiin tai haluavat pysyä virkavallalta piilossa. Huonoimmassa asemassa ovat väliaikaisesti maassa oleskelevat seksityöntekijät, joita on Norjan prostituutiomarkkinoilla huomattavan suuri määrä. Heidän kohdallaan rikosilmoituksen tekeminen saattaa johtaa karkotukseen. Renland katsookin prostituution kriminalisoinnin heikentäneen entisestään seksityöntekijöiden asemaa. Seksityöntekijät elävät käytännössä lainsuojattomina joutuen hyväksymään heihin kohdistuvan syrjinnän ja muille kansalaisille itsestään selvinä pidettyjen oikeuksien puuttumisen. Norjan hallituksen väitteelle, jonka mukaan seksin oston kielto olisi vähentänyt kysyntää ja johtanut markkinoiden pienenemiseen, ei Renlandin mukaan ole olemassa todisteita. PION:n kokemuksen perusteella markkinoiden koossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta seksin oston kriminalisoinnin jälkeen. Sen sijaan Norjan hallituksen poliittinen agenda on vaikuttanut negatiivisesti seksityöntekijöiden oikeuksiin ja terveyteen, samoin kuin seksityöntekijöiden parissa tehtävään haittojen vähentämistyöhön. Puheensa lopuksi Renland toivoikin seksityöhön terveys- ja ihmisoikeusnäkökulmia esiin nostavaa lähestymistapaa sekä ulkopuolista valvontaa poliisitoimenpiteille ja menetelmille, jotta seksityöntekijät voisivat täysipainoisesti nauttia heille kuuluvista oikeuksistaan Norjassa. 8

9 Rose Alliance, Ruotsi Jasmin Ruotsissa toimivan seksi- ja erotiikka-alan työntekijöiden etujärjestön Rose Alliancen edustaja Jasmin nosti puheenvuorossaan esiin seksin oston kriminalisoinnin haitalliset vaikutukset alalla toimiviin ihmisiin. Rose Alliance aloitti toimintansa vuonna 2005 aktivistiryhmänä. Vuodesta 2010 Rose Alliance on toiminut järjestönä, jolla on tätä nykyä yli 150 jäsentä. Puheenvuoronsa aluksi Jasmin ilmaisi järjestön suhtautuvan kielteisesti seksin oston täyskieltoon sekä nykyiseen parituslainsäädäntöön Ruotsissa. Rose Alliancen mukaan kriminalisointi on vahvistanut entisestään prostituutioon liittyviä stereotypioita. Järjestö on havainnut, että kriminalisointi on aiheuttanut haitallisia seurauksia seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville ihmisille. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja viranomaisten suhtautuminen seksityötekijöihin on muuttunut kriminalisoinnin myötä. Seksityöntekijöitä kohdellaan rikollisina, mielenterveysongelmaisina tai lapsina. Ainoa rooli, mikä seksityöntekijän kohdalla hyväksytään, on uhrin rooli. Jasmin kertoi muutamia konkreettisia esimerkkejä seksityöntekijöiden kohtaamista tilanteista vuonna Rose Alliance saa paljon yhteydenottoja seksialalla toimivilta siirtolaistyöntekijöiltä, jotka poliisi on ottanut silmätikuikseen. Tyypillinen yhteydenotto koskee usein seksityöntekijään kohdistuvaa aiheetonta pidätystä tai epäasiallista kohtelua. Sen sijaan seksinostaja pääsee poliisin haavista usein ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Viranomaisten ennakkoluuloisia asenteita Jasmin valaisi kahdella esimerkillä, joista toinen liittyi sairausvakuutusmaksujen laittomaan epäämiseen. Eräs seksityöntekijä joutui lääkärin määräämälle sairauslomalle. Hänelle ei myönnetty sairaspäivärahaa, vaikka hän oli maksanut veroja viimeiset 8 vuotta. Syyksi kerrottiin, ettei naisella uskottu olevan lainkaan tuloja tulevaisuudessa, sillä hänen asiakkaansa olivat kriminalisoituja. Rose Alliancen avulla nainen sai lopulta rahansa 7 kuukauden taistelun jälkeen, mutta viranomaiset tekivät hyvin selväksi, etteivät muut seksityöntekijät voi odottaa samaa. Toinen tapaus liittyy Jasminin henkilökohtaiseen kokemukseen huoltajuuskiistassa, jossa seksityöntekijän statusta käytettiin häntä vastaan. Lasten huoltajuus oli alun perin määrätty Jasminille, mutta kun sosiaaliviranomaiset saivat tietää hänen seksityötaustastaan, lapset otettiin huostaan. Sosiaaliviranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa Jasmin koki, että jollei hän 9

10 näytellyt uhrin roolia, olisi mahdollisuus saada lapset takaisin pienempi. Lopulta Jasmin sai lapsensa takaisin ilman erillistä oikeudenkäyntiä. Huoltajuusoikeudenkäynnissä hänen seksityötaustansa tuotiin kuitenkin esiin. Oikeus ilmaisi huolensa siitä, ettei hänellä ole ymmärrystä prostituution haitallisuudesta. Puheensa lopuksi Jasmin esitteli vielä järjestön toimintaa ja sen tarjoamia palveluita. Rose Alliance on seksityöntekijöiden etujärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen tukea Ruotsin poliittisessa ilmapiirissä. Rose Alliance tukee seksityöntekijöiden mahdollisuuksia terveelliseen ja turvalliseen työskentelyyn. Myös oikeudellista apua on tarjolla. Rose Alliancea konsultoidaan usein Ruotsissa, mutta harvoin virallisesti. Seksityöntekijöiden etujärjestön kanssa neuvottelu ja avun pyytäminen järjestöltä on poliittisesti epäkorrektia. Rose Alliancea konsultoivat myös usein ulkomaiset järjestöt ja hallitukset. Rose Alliance saa rahoitusta muun muassa Euroopan komissiolta etsivän työn kehittämiseen. Järjestö on myös Hiv-Sverigen kumppani, ja tekee hivin ennaltaehkäisytyötä seksityöntekijöiden parissa yhdessä kyseisen järjestön kanssa. Seksityöntekijöiden etujärjestön SALLI:n lopetettua toimintansa, Jasmin sanoi Rose Alliancen olevan myös suomalaisten ja Suomessa työskentelevien seksityöntekijöiden käytettävissä. 10

11 Johanna Sirkiä, Suomi Suomalainen yksityisyrittäjä, seksi- ja erotiikka-alan asiantuntija ja Suomen seksialan liiton SALLI:n perustajajäsen Johanna Sirkiä kertoi puheenvuorossaan SALLI:n osallistumisesta seksin oston kriminalisointia koskevaan keskusteluun Suomessa. SALLI perustettiin vuonna 2002 ja liiton toiminta loppui vuonna Suomen seksialan liitto SALLI perustettiin vuonna 2002, kun debatti Ruotsin mallin mukaisesta seksin oston kriminalisoinnista kävi kuumimmillaan Suomessa. Taustalla oli seksityöntekijöiden keskuudessa noussut huoli seksin oston kriminalisoinnin negatiivisista vaikutuksista seksityöntekijöihin. SALLI toimi hyvässä yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n kanssa. Työnjako oli selkeä: Sirkiän mukaan SALLI:lla ei ollut tarvetta ryhtyä tekemään sosiaalityötä tai etsivää työtä, sillä Pro-tukipiste on toiminut ja toimii edelleen menestyksekkäästi kyseisellä saralla. SALLI:n tärkein tehtävä oli antaa ääni seksityöntekijöille heidän ajatuksilleen ja kokemuksilleen. Media oli kiinnostunut SALLI:n kannanotoista ja myös osa politiikoista kuunteli järjestön mielipiteitä. Osittain juuri SALLI:n kannanottojen takia seksin oston kriminalisointia koskeva lakiesitys muutettiin parlamentissa vain osittaiseksi kriminalisoinniksi. Se, että seksityöntekijöiden järjestö tuli kuulluksi lainsäädäntöprosessin aikana, oli menestys. Sirkiä ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska osittainen kriminalisointi ei hänen mukaansa ole parempi vaihtoehto heikoimmassa asemassa olevien kannalta. Koko prosessin ajan, jolloin SALLI antoi lausuntoja ja kommentoi lakiesitystä, järjestö korosti kriminalisoinnin vaikutusten kohdistuvan kaikista voimakkaimmin niihin, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa. Sirkiä huomauttaa, ettei hän ollut niinkään huolestunut itsestään tai muista, jotka toimivat seksityöalan ammattilaisina. Hän ei ollut mukana SALLI:ssa siksi, että olisi pelännyt menettävänsä työnsä tai tulonsa. Sen sijaan, hän oli huolissaan siitä, miten seksin oston kriminalisointi vaikuttaisi niihin seksityöntekijöihin, joilla ei ole samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia kuin hänellä itsellään. SALLI teki jäsenilleen mielipidekyselyn, jossa kysyttiin mm. mitä he ajattelevat siirtolaisista ja heidän oikeuksistaan työskennellä seksialalla Suomessa. Sirkiän mukaan suurin osa SALLI:n lähinnä suomalaisista seksityöntekijöistä koostuvista jäsenistä tunsi solidaarisuutta ulkomailta tulevia seksityöntekijöitä kohtaan ja oli sitä mieltä, että myös paperittomia siirtolaisia tulee tukea ja kunnioittaa. SALLI:n jäsenten mukaan myös paperittomilla 11

12 siirtolaisilla tulisi olla jonkinlaiset lailliset oikeudet toimia Suomessa. Seksin oston kriminalisointia koskevan debatin aikana Sirkiää satuttivat eniten sellaiset suomalaisten feministien esittämät väitteet, joiden mukaan seksin oston kriminalisointi on hyvä asia, ja että SALLI ajoi vain seksiteollisuuden asiaa puhui ihmiskauppaajien, sutenöörien ja parittajien puolesta. Erityisen pahalta tuntui se, etteivät väitteiden esittäjät edes halunneet ymmärtää SALLI:n kantaa: huolta siitä, että kriminalisoinnista kärsisivät eniten kaikista huonoimmassa asemassa olevat seksityöntekijät. SALLI:n perimmäinen tarkoitus oli siis tuoda esiin, että kriminalisointi ei ole hyvä ratkaisu kenenkään näkökulmasta. SALLI:ssa pohdittiin myös sitä, mikä olisi järjestön ehdotus hyvästä prostituutiolainsäädännöstä. Keskustelu kuitenkin tyrehtyi vähitellen, osin aktiivisten jäsenten puuttumisen takia. SALLI:n näkemyksistä kiinnostuneiden poliitikkojen ja toimittajien yhteydenottojen yhä jatkuessa järjestön aikaisemmasta menestyksestä tuli Sirkiän mukaan ongelmallista. Hän ei kokenut voivansa muodostaa suomalaisten seksityöntekijöiden kantaa yksin. Sirkiän mielestä tarve yhteiselle arvioinnille ja yhteisen kannan muodostamiselle siitä, mitä suomalaiset seksityötekijät tarvitsevat ja haluavat, elää edelleen. Sirkiän mukaan Suomessa voimassa olevat prostituutiota koskevat lait eivät ole niin huonoja kuin monessa muussa maassa. Parituksen kriminalisointia ei käytetä kovin räikeästi seksityöntekijöitä vastaan. Monet Suomessa laillisesti asuvat seksityöntekijät eivät koe isoja ongelmia lainsäädännön kanssa. Sirkiä muistuttaa kuitenkin, että seksiteollisuus on heterogeeninen ala, kuten mikä tahansa muu työsektori. Seksityöntekijöiden intressit ja huolenaiheet vaihtelevat sen mukaan, onko henkilö Suomen kansalainen, paperiton vai laillinen siirtolainen, onko hänellä pääsy turvallisiin työskentelyolosuhteisiin; työskenteleekö hän kadulla, ravintolassa vai omassa asunnossa ja niin edelleen. Yksityisyrittäjänä toimivan seksityöntekijän huolenaiheet ovat luonnollisesti hyvin erilaiset kuin paperittoman siirtolaisen, joka työskentelee kadulla. Puheenvuoronsa lopuksi Sirkiä korosti pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä seksityöntekijöiden äänen esiintuomisessa 12

13 Sexarbejdernas Intresseorganisation - SIO, Tanska Susanne Møller Susanne Møller tanskalaisten seksityöntekijöiden etujärjestöstä SIO:sta kertoi puheenvuorossaan Tanskan seksityökentässä tapahtuneista muutoksista ja pohti hallituksenvaihdoksen mahdollisia seuraamuksia seksityöntekijöiden näkökulmasta. Møller ennakoi Tanskan oikeistohallituksen vaihtumisen vasemmistohallitukseksi johtavan entistä tiukempaan prostituutiopolitiikkaan. Tosin Tanskan neljästä vasemmistopuolueesta vain yksi sosialistinen puolue on ilmaissut kannattavansa seksin oston kriminalisointia ehdoitta, eikä Møller usko uuden hallituksen saavan seksin oston kriminalisointia läpi parlamentissa. Kriminalisoinnin sijaan Møller ennusti vasemmistohallituksen etsivän uudenlaisia keinoja taistellakseen seksityötä vastaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seksin ostamisen vastaisia kampanjoita tai poliisin ja veroviranomaisten toiminnan ohjaamista siten, että he etsivät ja rankaisevat seksityöntekijöitä pienimmästäkin mahdollisesta virheestä. Vaikka seksityöntekijöiden vastaiset poliittiset linjaukset tulivat Tanskassa tutuiksi jo oikeistohallituksen aikaan, uskoi Møller vasemmistohallituksen olevan aloitteissaan aggressiivisempi. Møller arvioi, että tällä hetkellä seksityöntekijöiden vastainen viranomaistoiminta näkyy räikeimmillään Tanskan poliisin ja veroviranomaisten työssä. Møllerin mukaan veroviranomaiset toimivat poliisin kanssa yhteistyössä käyttäen lainvastaisesti hallinnollisia verotarkastuksia rikostutkinnan apuvälineenä. Verotarkastukset ovat jatkuneet jo useita vuosia ja niitä on Møllerin mukaan vaikeaa puolustaa. Huolimatta tarkastusten runsaudesta veronkiertoa on havaittu ainoastaan 5 %:lla seksityöalan yhteenlasketuista verovelvollisista. Esimerkkinä poliisin epäeettisestä toiminnasta seksityöntekijöitä kohtaan Møller mainitsee maahanmuuttolain nojalla tehdyt vangitsemiset. Poliisi on vanginnut ihmiskaupan uhreiksi epäiltyjä henkilöitä työ- ja oleskelulupaan liittyviin ongelmiin vetoamalla, painostaakseen heitä tekemään yhteistyötä ja todistamaan. Poliisilla on myös ollut tapana antaa sakkoja kadulla työskenteleville, pääosin ulkomaalaisille seksityöntekijöille. Useimmiten noin 90 euron sakot annetaan seksityöntekijälle ilman asianmukaista selitystä. Møllerin mukaan laillinen peruste jää puuttumaan, koska sellaista ei yleensä ole olemassa. 13

14 Positiivisena esimerkkinä Møller nosti esiin sosiaaliviranomaisten toiminnan, jossa näkyy SIO:n tekemä työ seksityöntekijöitä koskevan asianmukaisen tiedon lisäämiseksi. Muun muassa väitteet, joiden mukaan seksityö aiheuttaisi enemmän fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia kuin muut työnteon muodot, on julkisesti kumottu ja myös Servicestyrelsen (Tanskan sosiaaliministeriö) on vihdoin todennut ne perättömiksi. Myös seksityöalan jatkuvaa ja kontrolloimatonta kasvua koskeva myytti, jota Servicestyrelsen piti sitkeästi yllä viimeisen kymmenen vuoden ajan, on vihdoin korjattu SIO:n arviota vastaavaksi. Harmillisena Møller sen sijaan koki, että Tanskan valtion Ihmiskaupan vastainen keskus (CMM) näkee poliisin luotettavimpana yhteistyökumppaninaan. Tämä huolimatta siitä, että CMM:n työntekijöiden täytyy olla tietoisia poliisin lainvastaisista toimista. CMM on katsonut sormien lävitse tilannetta, jossa seksityöntekijöitä hyväksikäytöltä ja laittomalta voimankäytöltä suojeleva taho syyllistyy itse seksityöntekijöiden hyväksikäyttöön ja lailliseen voimankäyttöön heitä vastaan. Näyttäisikin siltä, että ihmiskaupan vastaisen keskuksen edustajille on tärkeämpää konfliktin välttäminen kuin poliisitoimien epäeettisyyteen puuttuminen. Møller arvioi sosiaaliviranomaisilla olevan merkittävä vaikutus siihen, millaisia muutoksia Tanskan seksityökentässä tulee tulevina vuosina tapahtumaan. Nähtäväksi jää, miten vasemmistohallitus, jonka Møller ennakoi suhtautuvan entistä tiukemmin seksityöhön, vaikuttaa sosiaaliviranomaisten viimeaikaiseen, seksityöntekijöiden näkökulmasta varsin positiiviseen, kehitykseen. Mikäli he jatkavat nykyistä linjaansa, sosiaaliviranomaisten toiminnalla voi olla vaikutusta myös siihen, miten muut viranomaistahot suhtautuvat seksityöhön. Møller toivoikin entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa. Puheenvuoronsa lopuksi Møller vetosi seksityöntekijöiden yhtäläisiin oikeuksiin ja muistutti, että jokaisen hallinnossa työskentelevän tulee noudattaa ennen kaikkea lainsäädäntöä ei poliittisia linjauksia. 14

15 Servicestyrelsen ja Danish Anti Trafficking Center - Tanska Mogens Holm Sorensen ja Berit Arne-Skidmore Tanskassa palveluita prostituoiduille tarjoaa järjestökentän toimijoiden lisäksi sosiaaliministeriön hallinnonalaan kuuluva Kompetencecenter Prostitution. Myös Danish Centre Against Human Trafficking toimii sosiaaliministeriön alaisuudessa. Kompetencecenterin Mogens Holm Sorensen kertoi puheenvuoronsa aluksi arvioita Tanskassa toimivien prostituoitujen määrästä. Kompetencecenter arvioi vuosittain prostituutiossa toimivien lukumäärän, ja viimeisin arvio (vuodelta 2011) on reilut 3400 henkilöä. Luku pienentyi vuoden 2010 arvioista (5500) lähes kahdella tuhannella henkilöllä. Holm Sorensen arvioi, että edellisen vuoden arvioissa saattoi olla kyse mittausmetodien muutoksesta tai yksinkertaisesti arviointivirheestä. Toisaalta hän piti myös mahdollisena, että prostituoituja on Tanskassa vähemmän kuin vuosi sitten. Muiden Euroopan maiden tavoin Tanska on kärsinyt taloudellisesta lamasta, joka väistämättä vaikuttaa myös prostituutiokentällä tapahtuviin muutoksiin. Prostituutio on yhä laillista Tanskassa. Arviolta puolet Tanskassa toimivista prostituoiduista on ulkomaalaistaustaisia. Tämä on Holm Sorensenin mukaan kuitenkin epätarkka arvio. Ulkomaalaistausta voi tarkoittaa ihmistä, jolla ei ole Tanskan kansalaisuutta, tai sellaista henkilöä, jolla kansalaisuus on. Prostituution yhteydessä puhutaan usein ulkomaalaistaustaisista ja ulkomaalaisista, vaikka esimerkiksi Tanskan hierontapaikoissa työskentelevät thaimaalaiset ovat usein Tanskan kansalaisia. Suurin osa prostituutiosta Tanskassa tapahtuu sisätiloissa, hierontapaikoissa. Holm Sorensen esitteli myös Kompetencecenterin tarjoamia palveluita. Keskus on aloittanut toimintansa vuonna Tällä hetkellä viisi ihmistä tekee ammatillista etsivää työtä koko Tanskan alueella. Töitä on paljon ja etsivä työ on vain osa sitä. Kompetencecenter tuottaa myös tiedotusmateriaalia prostituutiossa työskenteleville, liittyen esimerkiksi verotukseen ja terveyteen. Yksi työn muoto on myös prostituutiossa toimiville naisille tarkoitetut verkostoryhmät. Niiden tarkoitus on luoda prostituutiossa toimiville naisille paikkoja, joissa he voivat jakaa kokemuksia toistensa kanssa. Näistä ryhmistä saadun kokemuksen mukaan prostituutiossa on usean naisen kohdalla kysymys selviytymisestä huonoissa elämänolosuhteissa. Kompetencecen- 15

16 terin toiminnan tarkoituksena ei kuitenkaan ole pakottaa naisia pois prostituutiosta. Holm Sorensen sanoo, että prostituutiosta poistuminen on jokaisen kohdalla yksilöllinen ja usein hyvin pitkä prosessi. Prostituutiota on Holm Sorensenin mukaan koko maassa.. Näkyvää katuprostituutiota on kolmessa suurimmassa kaupungissa. Prostituoidut eivät yleensä myy seksipalveluita asuinpaikkakunnallaan. Tähän liittyvät stigma ja tunnistamisen pelko. Berit Arne-Skidmore kertoi Ihmiskaupan vastaisen yksikön toiminnasta. Tanskassa on juuri tullut uusi ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma, joka osaltaan vaikuttaa yksikön toimintaan. Fokus uudessa toimintasuunnitelmassa on pakkotyössä, vapaaehtoisen paluun ohjelman kehittämisessä ja ammattilaisten kouluttamisessa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan. Ihmiskaupan vastaisen toimintayksikön neuvontapisteessä uusi asia ovat työvalmentajat (job coach). Tämän työmuodon avulla on Arne-Skidmoren mukaan voitu avata uudentyyppisiä keskusteluja asiakkaiden kanssa. On keskusteltu esimerkiksi siitä, mitä henkilö on tehnyt aiemmin elämässään ja jos hän haluaisi uuden ansaintakeinon tai ammatin, mitä se voisi olla. Keskustelua käydään myös siitä, miten henkilö voi hyödyntää kokemuksiaan seksityöntekijänä. Tästä työmuodosta saa lisätietoa verkko-osoitteesta Danish Centre Against Human Trafficking tarjoaa terveys- ja sosiaalipalveluita, tekee ammatillista etsivää työtä ja ylläpitää kansallista päivystävää puhelinta. Työntekijät ovat kohdanneet kadulla paljon naisia Nigeriasta ja Romaniasta. Hierontapaikoissa työntekijät ovat tavoittaneet transsukupuolisia ihmisiä Latinalaisen Amerikan eri maista sekä naisia Unkarista, Latviasta ja Thaimaasta. 16

17 Pro-tukipiste ry - Suomi Jaana Kauppinen Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen teki puheenvuorossaan katsauksen Suomen prostituutiokenttään. Siihen on Kauppisen näkemyksen mukaan viime aikoina vaikuttanut etenkin tiukentunut suhtautuminen maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen. Edellisten eduskuntavaalien seuraukset näkyvät yhteiskunnassamme muukalaisvastaisena ilmapiirinä. Kauppisen mukaan myös pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyvässä keskustelussa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävä muutos: kriminalisointi ja poliisikontrollin lisääminen nähdään keinona lisätä turvallisuutta ja niitä tarjotaan universaalina vastauksena lähes kaikkiin ongelmiin. Rajoittava prostituutiopolitiikka ja lisääntynyt kontrolli on kohdentunut erityisesti liikkuvaan väestöön. Pro-tukipiste on toistuvasti kuullut asiakkaidensa kokemuksia kansalaisoikeuksien, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien rikkomuksista. Nykyisessä ilmapiirissä oikeuksien loukkauksista puhuminen median, poliittisten päättäjien tai ylipäänsä kenenkään kanssa on kuitenkin entistä vaikeampaa. Kauppinen näkeekin kehityksen samansuuntaisena kuin muissa Pohjoismaissa, etenkin Norjassa ja Ruotsissa. Vuodesta 2006 voimassa ollut prostituutiolainsäädäntö, niin sanottu Suomen malli, ei ole toiminut toivotulla tavalla. Kauppinen löytää silti lainsäädäntöprosessista kokonaisuutena myös jotain positiivista. Ruotsin mallin mukainen seksin oston täyskielto ei mennyt läpi Suomen eduskunnassa. Se oli ehdotetussa laajuudessaan liian erittelemätön ja joiltain osin perustuslaillisten oikeuksien kannalta kyseenalainen. Kauppisen mielestä olisikin kiinnostavaa vertailla eri Pohjoismaiden kohdalla prostituutiopoliittisten linjausten ja perustuslaissa määriteltyjen yksilön oikeuksien suhdetta. Prostituutiolle on nykyisin ominaista sekä maiden sisäinen että rajat ylittävä liikkuvuus. Repressiivisen lainsäädännön ja kontrollitoimien vahvistumista on Kauppisen mukaan tarkasteltava yhdessä seksityöntekijöiden liikkuvuuden ja rajoittavan maahanmuuttopolitiikan kanssa. Olisi syytä pohtia, missä määrin prostituutiopolitiikan kiristäminen sekä ihmiskaupan vastaisten toimien painotukset palvelevat erityisesti maahanmuuton ja liikkuvuuden sääntelyä sen sijaan, että niillä aidosti pyrittäisiin suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. 17

18 Viime aikoina prostituutio on ollut esillä tiedotusvälineissä etenkin julkisen järjestyksen näkökulmasta. Kauppisen mielestä on kohtalaisen huvittavaa, että seksityöntekijää Helsingin keskustassa näyttäytyy maassamme suurena turvallisuusuhkana. Järjestyspoliisi on näyttänyt ottaneen missiokseen katujen puhdistamisen prostituutiosta. Tätä kyseenalaista roskien pois siivoamista on toteutettu muun muassa ratsioissa, joihin on otettu mukaan myös tiedotusvälineiden edustajia. Ratsioissa tarkastettujen ihmisten hallussa olevia kondomeja on käytetty todentamaan seksin myyntiä tai sen yritystä. Seksityöntekijöiden kohdalla tämä on tarkoittanut terveydellisten riskien ja turvattomuuden lisääntymistä, koska turvaseksimateriaalia ei uskalleta pitää mukana. Luottamus poliisia kohtaan on kadonnut ja myös Pro-tukipisteen työntekijöille puhutaan asioista entistä vähemmän. Järjestyspoliisi on perustellut toimintaansa vanhalla tutulla ihmiskauppa-kortilla. Pro-tukipisteen näkökulmasta poliisin aktiivinen järjestyksenvalvonnallinen ote on vaikeuttanut potentiaalisten ihmiskaupan uhrien tunnistamista. Ilmiö on siirtynyt Kauppisen mukaan maan alle, juuri niin kuin Protukipiste on pelännyt. Maan alle siirtyminen ei tarkoita sitä, että ihmiset konkreettisesti katoavat näkyvistä. Se tarkoittaa, että ihmiset menettävät luottamuksensa poliisiin ja palveluntarjoajiin ja lakkaavat kertomasta kentän tilanteesta tai mahdollisista vaikeuksistaan. Yleisellä tasolla suhtautumisessa ihmiskauppaan ei Kauppisen mukaan ole tapahtunut muutoksia. Ihmiskauppaa käytetään Suomessa edelleen poliittisena välineenä, taikasanana, jolla oikeutetaan kriminalisointi- ja kontrollipolitiikan toimeenpano. Sen sijaan, kun kyse on ihmiskaupan uhrien tai vakavien rikosten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeuksista, poliittista tahtoa uhrien asemaa parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin ei näytä löytyvän. Pro-tukipisteen palveluiden käyttäjät ovat kiinnostuneita ihmisoikeuksistaan sekä oikeuksistaan terveys- ja sosiaalipalveluihin Suomessa. Pro-tukipisteen palveluyksiköiden henkilökunta on yhä enemmän mukana vaikuttamassa oikeuksien toteutumiseen käytännössä. Työntekijät osallistuvat asiakkaan kanssa palvelutilanteisiin taatakseen, että asiakkaat todella saavat heille kuuluvat palvelut. Jotkut Pro-tukipisteen asiakkaista eivät ole oikeutettuja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin Pro-tukipisteen perinteisempi rooli terveyspalvelujen tarjoajana korostuu. Se on kuitenkin vain yksi osa järjestön nykyistä toimintaa. 18

19 Yksi ajankohtainen kysymys on myös suhtautuminen palveluntarjoajien rooliin. Monissa, kenties kaikissa, Pohjoismaissa viranomaiset painottavat tätä nykyä exit-ohjelmien lisäämistä haittojen vähentämisen kustannuksella. Kauppiselle kysymys on ennen kaikkea pragman ja dogman välisestä taistelusta: ristiriidasta todellisuuden ja tavoiteltavan ideaalimaailman välillä. Protukipisteen työn periaate on alusta asti ollut haittojen vähentäminen. Kauppinen huomautti, että prostituution lopettamiseen tähtäävien tukitoimien tarjoamisessa ei ole mitään pahaa tai ongelmallista päinvastoin niitä tarvitaan ja niitä kysytään. Protukipiste on aina tarjonnut palveluja myös ihmisille, jotka haluavat lopettaa prostituution. Pro-tukipiste ei vain ole koskaan kutsunut näitä palveluita exit-palveluiksi eikä myöskään ole asettanut lopettamista palvelujen ehdoksi. Lisäksi täytyy muistaa, että suuri osa esimerkiksi Pro-tukipisteen palveluiden käyttäjistä ei ole oikeutettu työvoima- ja koulutuspalveluihin Suomessa. Ihmiselle, jolla ei ole työlupaa eikä pysyvää oleskeluoikeutta, exit-palvelu tarkoittaa käytännössä poistumista maasta ei prostituutiosta. Kauppisen mielestä palveluntarjoajien tulisi keskittyä entistä enemmän seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien edistämiseen. Hän kannusti puheenvuoronsa lopuksi palveluntarjoajia ja seksityöaktivisteja lisäämään keskinäistä dialogia sekä mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyötään. 19

20 Kompetenscenter Malmö - Ruotsi Marco Vega Marco Vega kertoi puheenvuorossaan Malmön kaupungin Kompetenscenter Prostitutionin työstä sekä siitä, miten liikkuvuus näkyy keskuksen eri työmuodoissa. Seksipalveluja myyvien ihmisten lisäksi Malmön Kompetenscenter tarjoaa sosiaali- ja tukipalveluita seksinostajille ja seksiriippuvuudesta kärsiville ihmisille sekä heidän läheisilleen. Lisäksi keskuksessa tehdään etsivää työtä internetissä. Keskus osallistuu myös valtiollisen ihmiskaupan vastaisen verkoston toimintaan. Kompetenscenterin mukaan rajat ylittävä liikkuvuus on erittäin vilkasta Malmön ja Tanskan pääkaupungin, Kööpenhaminan, välillä. Kööpenhaminan läheisyys sekä Tanskan vapaampi prostituutiolainsäädäntö houkuttelevat sekä seksipalvelujen ostajia että myyjiä. Vega toivoikin, että tulevaisuudessa Kompetenscenter voisi tehdä lähempää yhteistyötä Kööpenhaminassa toimivien palvelutarjoajien kanssa. Maan sisällä tapahtuvasta liikkuvuudesta ei ole olemassa selkeää käsitystä, koska Ruotsissa ei ole valtakunnallista prostituution kentällä toimivaa tahoa, kuten Tanskassa tai Norjassa. Kompetenscenterit toimivat paikallisesti, Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa, ja tekevät jonkin verran alueellista yhteistyötä. Vegan mukaan seksin oston kriminalisoinnilla on ollut vaikutusta paitsi Kompetenscenterin asiakaskuntaan, myös keskuksen työnkuvaan. Seksin myynti Malmön kaduilla on vähentynyt Kompetenscenterin havaintojen mukaan huomattavasti vuoden 1999 jälkeen, jolloin seksin oston täyskielto astui voimaan Ruotsissa. Aikaisemmin kaduilla saattoi työskennellä 200 ihmistä, nykyään heitä on noin kolmekymmentä. Valtaosa Malmön kaduilla työskentelevistä seksityöntekijöistä on ruotsalaisia ja suurella osalla heistä (n %) on huumeongelma. Kadulla työskentelevien asiakkaiden vähennyttyä Kompetenscenter on lisännyt internetissä tehtävää etsivää työtä. Internetilmoituksiin vastaamalla on tavoitettu erityisesti nuoria sekä muita ihmisiä, jotka eivät työskentele kaduilla. Nykyään internetissä tehtävä järjestelmällinen etsivä- ja tiedotustyö on päivittäinen osa Kompetenscenterin toimintamuotoja. Parhaillaan Malmössä ollaan käynnistämässä uutta projektia, chathuonetta, jonka tarkoitus on edelleen madaltaa yhteydenoton 20

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA. Hanasaari Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA. Hanasaari Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Hanasaari 29.10.2013 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa Paperittomien määrä kasvaa Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 2015 Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tarjotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Pelastustoimen naisverkosto Tampere

Pelastustoimen naisverkosto Tampere Pelastustoimen naisverkosto Tampere 14.11.2015 Tervehdys verkoston suojelijalta Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet On hienoa saada kutsu tulla tämän verkoston suojelijaksi.

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa 2012 Lähestymiskulma kiusaamisen ehkäisyyn NYKssa Panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. Kasvaminen on kuitenkin prosessi, jossa sattuu

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119 2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119 Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy,  sivu 1 ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot