Prostituutio Pohjoismaissa Raportti Pohjoismaisen prostituutiotyön verkoston kokouksesta Helsingissä
|
|
- Pauliina Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Prostituutio Pohjoismaissa Raportti Pohjoismaisen prostituutiotyön verkoston kokouksesta Helsingissä Susanna Jussila ja Vaula Tuomaala (toim.)
2 Sisällysluettelo Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto... 3 Seminaarin avaus... 4 Mitä Pohjoismaissa tapahtuu?... 6 Prostituertes Intresseorganisasjon i Norge - PION - Norja... 7 Rose Alliance, Ruotsi... 9 Johanna Sirkiä, Suomi Sexarbejdernas Intresseorganisation - SIO, Tanska Servicestyrelsen ja Danish Anti Trafficking Center - Tanska Pro-tukipiste ry - Suomi Kompetenscenter Malmö - Ruotsi Pro Sentret - Norja Bergen Red Cross -Norja Prostitutionsenheten - Ruotsi Nadheim - Norja FAFO - Norja KAST - Norja Yhteenveto: SIO, Pro-tukipiste ja PION Seksityö, siirtolaisuus ja kansakunnan rakentaminen Työryhmät Lehdistötilaisuus Lehdistötiedote Poimintoja tiedotusvälineistä Palaute Seminaariin osallistuneet organisaatiot Seminaariohjelma
3 Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto (Nordic Network on Prostitution) aloitti toimintansa pienimuotoisena jo 1980-luvulla. Suomi ja Pro-tukipiste liittyivät verkostoon vuonna Verkoston jäsenyyttä ei ole rajattu, joten toimintaan on osallistunut kansalaisjärjestöjä, yksittäisiä seksityöaktivisteja, valtiollisia organisaatioita, kunnallisten palveluiden tuottajia sekä tutkimusja kehittämislaitoksia kaikista Pohjoismaista Islantia lukuun ottamatta. Verkoston päämääränä on vaihtaa tietoa seksityöhön ja prostituutiopolitiikkaan liittyvistä trendeistä Pohjoismaissa sekä rakentaa ja ylläpitää yhteistyötä pohjoismaisten toimijoiden välillä. Verkoston tapaamisten teemoina 2000-luvulla ovat olleet pohjoismainen prostituutiopolitiikka, lainsäädännön muutosten vaikutukset seksityöhön ja seksityöntekijöiden asemaan, eri työmenetelmien esittely ja toisilta oppiminen, tiedonkeruumenetelmien arviointi sekä prostituutiotilanteen trendeissä tapahtuneet muutokset. Verkosto toimii myös kokousten välillä: tietoja vaihdetaan henkilökohtaisella yhteydenpidolla, verkostokumppaneiden työhön tutustutaan vaihtovierailuilla ja verkoston jäseniä kutsutaan tarvittaessa kansallisiin seminaareihin. Osa verkoston jäsenistä toimii myös eurooppalaisissa verkostoissa kuten TAMPEP 1, ICRSE 2 ja Correlation Network 3. Näissä verkostoissa organisaatiot ovat ensisijassa oman maansa epävirallisia edustajia, mutta Euroopan laajuisissa verkostoissa voidaan peilata myös pohjoismaisen prostituutiopolitiikan erityispiirteitä suhteessa muuhun Eurooppaan. Pohjoismaisella prostituutiotyön verkostolla ei ole varsinaista koordinoivaa tahoa. Verkosto kokoontuu kerran vuodessa ja tapaamisten järjestämisvastuu siirtyy vuosittain jäsenorganisaatiolta toiselle. Viimeisin kokous pidettiin Helsingissä ja kokoontumisen järjestelyistä vastasi Pro-tukipiste ry. Seuraava kokous pidetään Oslossa toukokuussa 2012 ja järjestämisvastuussa on Pro Sentret. Tähän raporttiin on koottu Helsingissä syyskuussa 2011 järjestetyn seminaarin puheenvuoroja ja keskusteluita. 1 European Network for HIV/STI Prevention and Health Promotion 2 The International Committee on the Rights of Sex Workers in Europe 3 European Network on Social Inclusion and Health 3
4 Seminaarin avaus Tuija Pulkkinen Akatemiaprofessori Pro-tukipisteen hallituksen jäsen Pohjoismaisen prostituutioverkoston seminaarin avaussanat lausui Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori, akatemiaprofessori, valtiotieteilijä ja Pro-tukipisteen hallituksen jäsen Tuija Pulkkinen. Sukupuolesta ja seksuaalisuudesta kiinnostunut feministiteoreetikko nosti aloituspuheenvuorossaan esiin käsitteiden ja sanojen merkityksen prostituutiokeskustelussa. Pulkkinen on kiinnostunut prostituutionkentässä ja ilmiöön liittyvissä käsitteissä tapahtuvista muutoksista. Hän pohtii myös kohtaavatko akateeminen tutkimus, ilmiön parissa tehtävä käytännön työ ja poliittinen argumentaatio toisensa, ja millä tavoin nämä kolme voisivat toisiaan palvella. Pulkkinen näkee akatemian ja järjestökentän välisen vuorovaikutuksen tärkeänä todellisuutta kuvaavan tiedon kartuttamiseksi ja uudenlaisen ajattelun synnyttämiseksi. Pulkkinen toi puheenvuorossaan esiin, että prostituutio ei ole vain yksi ilmiö; sitä voi tarkastella lukemattomista näkökulmista käsin kontekstista riippuen. Prostituutioon liittyvät kysymykset työstä, seksuaalisuudesta, tuloeroista, väkivallasta, ihmiskaupasta, rajoista, laeista, normeista, historiasta, tavoista, sosiaalipolitiikasta, sosiaalityöstä, markkinoista, sääntelystä, asenteista, moraalista, terveydestä tai uskonnosta. Pohjoismaiden globalisoituminen tarjoaa myös täysin uuden kontekstin, joka muuttaa prostituutioksi ymmärtämämme ilmiön luonnetta. Pulkkinen on omassa tutkimuksessaan kiinnittänyt huomiota käsitteisiin ja niiden valtaan. Prostituutiokeskustelussa käsitteillä - esimerkiksi sillä, puhummeko seksityöstä vai huonoista tavoista, työntekijöistä vai huorista - on paljon merkitystä. Pulkkinen havainnollisti sanojen valtaa kuvaamalla tutkimansa siveellisyys-käsitteen (ruotsiksi sedlighet, lähtöisin saksankielisestä sanasta sittlichkeit) historiaa ja käsitteessä tapahtunutta merkityksen muutosta luvun ja 1900-luvun alun Suomessa siveellisyys oli varsin merkityksellinen käsite. Vuosisadan vaihteessa siveellisyyskysymys jossa oli itse asiassa kysymys prostituutiosta herätti paljon keskustelua Pohjoismaissa. Noihin aikoihin siveellisyys-käsitettä käytettiin yhtäältä sosiaali- 4
5 sen luokkajaon, toisaalta kaupunkilaisten ja maalaisten välisen eron ilmentämiseen. Porvaristo teki siveellisyyden käsitteen avulla eroa työväenluokan alhaiseen moraaliin. Kaupunkiin tulevat maalaistytöt nähtiin moraaliltaan heikkoina, samaan aikaan uhanalaisina ja vaarallisina. Siveellisyys-käsitettä ei enää käytetä prostituutiosta käytävässä keskustelussa. Nykyisin pohjoismaisessa keskustelussa näkyy kuitenkin pohjoismaisen moraalin ja ulkoapäin tulevan moraalisen uhan, ulkomaalaisten prostituoituijen, välinen vastakkainasettelu. Tässä keskustelussa ovat edelleen käytössä vanhastaan tutut toiseuttamisen tavat. Jälleen rakennetaan eroa hyvän ja pahan, meidän ja uhkan, välille. Sukupuolentutkimuksessa sanaston ja argumentaation muutos on yksi tutkimuskohteista. Parhaimmillaan akateeminen tutkimus asettuu vastustamaan universalistisia argumentteja, sellaista puhetapaa, jossa ilmiö tai ongelma ja siten myös siihen liittyvät ratkaisut nähdään muuttumattomina. Tällainen akateeminen tutkimus on kontekstiherkkää ja synnyttää uusia käsitteitä ja sanastoja. Vaikka tiede ei tarjoaisikaan lopullisia vastauksia mihinkään prostituutioon liittyvään kysymykseen, se voi auttaa suhteellistamaan prostituutioon usein liittyviä vahvoja asenteita. Tieto ja uudenlaiset näkökulmat voivat myös lieventää negatiivisia tunnereaktioita. Rohkeus ajatella toisin, uudella tavalla, tarjoaa parhaat edellytykset kontekstiherkkään analyysiin. Se, mitä tapahtuu tässä ja nyt, on tärkeää, ei takertuminen ikuisuuskysymyksiin. Pulkkinen kommentoi myös suomalaisesta prostituutiokeskustelua. Suomessa on keskusteltu suhteellisen vähän seksin oston kriminalisoinnista, mutta viime aikoina on ollut näkyvissä merkkejä muutoksesta. Seksin myyminen tietyissä baareissa, poliisikontrollin lisääntyminen ja katujen järjestys on noussut julkisen keskustelun kohteeksi. Pulkkinen pohtii, missä määrin lisääntynyt kiinnostus kumpuaa Kristillisdemokraattista puoluetta edustavasta sisäministeristämme, joka on poliittisten avaustensa perusteella ollut erityisen kiinnostunut seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aloituspuheenvuoronsa lopuksi Pulkkinen toivoi Pohjoismaisen kokoontumisen edistävän eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. 5
6 Mitä Pohjoismaissa tapahtuu? Ensimmäisen seminaaripäivän aikana etsittiin vastausta kysymykseen Mitä Pohjoismaissa tapahtuu?. Jokaista seminaariin osallistuvaa organisaatiota pyydettiin esittelemään oman maansa seksityökentässä tapahtuneita muutoksia. Erityisenä fokuksena oli liikkuvuuden lisääntymisen vaikutus prostituutiopolitiikkaan ja palvelujen tarjoamiseen. Puheenvuorojen tiivistelmät on tässä raportissa esitetty seminaariohjelman mukaisessa järjestyksessä. 6
7 Prostituertes Intresseorganisasjon i Norge - PION - Norja Astrid Renland Ensimmäisen pohjoismaisen puheenvuoron käytti Norjassa vuodesta 1990 toimineen prostituoitujen etujärjestön, PION:n edustaja Astrid Renland. Renlandin mukaan Norjassa on tapahtunut viime vuosikymmenen aikana radikaali muutos suhtautumisessa prostituutioon. Aiemmin prostituutio nähtiin lähinnä sosiaalisena ongelmana ja Norjan virallinen politiikka perustui haittojen vähentämiseen suuntaamalla palveluja seksityöntekijöille voimaan astuneen seksin oston kriminalisoinnin johdosta huomio on siirtynyt rikollisuuden hallintaan ja ihmiskaupan vastaiseen taisteluun. Uuden viitekehyksen sisällä seksityöntekijät määritellään uhreiksi, millä on Renlandin mukaan ollut kauaskantoisia vaikutuksia. Seksin oston kriminalisoinnin seurauksena poliisikontrolli on lisääntynyt Norjassa. Seksityöntekijöiden asiakkaita kontrolloidakseen poliisit kontrolloivat seksityöntekijöitä ja syyttävät heitä rikolliseen toimintaan kannustamisesta. Virkavalta tekee ratsioita hierontapaikkoihin, hotellihuoneisiin ja yksityisasuntoihin. Poliisi on myös ottanut asiakseen informoida vuokraisäntiä mahdollisesta prostituutiosta ja vaatinut heitä irtisanomaan vuokrasopimuksia paritussyytteen uhalla. Kontrollitoimien seurauksena prostituutiosta on tullut näkymättömämpää ja seksityöntekijöistä eristäytyneempiä ja entistä stigmatisoituneempia. Seksityöntekijät ovat pakotettuja työskentelemään yksin ja tapaamaan asiakkaita joko hotellissa tai asiakkaidensa kotona. Työskenteleminen yksin ja eritäytyneemmissä olosuhteissa on huonontanut seksityöntekijöiden mahdollisuuksia arvioida riskejä ja vähentänyt heidän määräysvaltaansa suhteessa asiakkaisiin. Myös turvaseksistä on Renlandin mukaan tullut neuvottelukysymys. Herkimpiä asiakkaiden painostukselle ovat ne seksityöntekijät, jotka ovat eniten riippuvaisia prostituutiosta saamistaan tuloista. Norjan terveyspalvelujen mukaan sukupuolitartunnat ovat lisääntyneet etenkin seksityöntekijöinä toimivien siirtolaisten keskuudessa. Uudet ihmiskaupan vastaiset lainsäädäntötoimet ovat vaikeuttaneet myös sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien tahojen toimintaa, kun haittojen vähentämistarkoituksessa jaettuja kondomeja on käytetty rikostodisteina. Renland kertoo, että seksityöntekijät ovat haluttomampia ottamaan vastaan turvasek- 7
8 simateriaalia, lähestymään sosiaalityöntekijöitä tai hakemaan seksityöntekijöille suunnattuja sosiaalisia palveluja, koska he pelkäävät sosiaalityöntekijöiden tekevän yhteistyötä poliisin kanssa. Tämä on vaikeuttanut merkittävästi seksityöntekijöiden parissa tehtävää ehkäisevää hiv/aids -työtä. PION:n kokemusten mukaan ongelmallista on myös keskittyminen prostituution lopettamiseen tähtääviin exit-ohjelmiin. Renlandin mukaan kyseinen poliittinen linjaus näyttää johtaneen tilanteeseen, jossa myös haittojen vähentämiseksi tehtävän työn tavoitteena nähdään seksityön lopettaminen. Lainmuutoksen seurauksena seksityöntekijät ovat olleet aiempaa vastahakoisempia ilmoittamaan rikoksista, kuten väkivaltaisista ryöstöistä tai raiskauksista, koska he eivät luota poliisiin tai haluavat pysyä virkavallalta piilossa. Huonoimmassa asemassa ovat väliaikaisesti maassa oleskelevat seksityöntekijät, joita on Norjan prostituutiomarkkinoilla huomattavan suuri määrä. Heidän kohdallaan rikosilmoituksen tekeminen saattaa johtaa karkotukseen. Renland katsookin prostituution kriminalisoinnin heikentäneen entisestään seksityöntekijöiden asemaa. Seksityöntekijät elävät käytännössä lainsuojattomina joutuen hyväksymään heihin kohdistuvan syrjinnän ja muille kansalaisille itsestään selvinä pidettyjen oikeuksien puuttumisen. Norjan hallituksen väitteelle, jonka mukaan seksin oston kielto olisi vähentänyt kysyntää ja johtanut markkinoiden pienenemiseen, ei Renlandin mukaan ole olemassa todisteita. PION:n kokemuksen perusteella markkinoiden koossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta seksin oston kriminalisoinnin jälkeen. Sen sijaan Norjan hallituksen poliittinen agenda on vaikuttanut negatiivisesti seksityöntekijöiden oikeuksiin ja terveyteen, samoin kuin seksityöntekijöiden parissa tehtävään haittojen vähentämistyöhön. Puheensa lopuksi Renland toivoikin seksityöhön terveys- ja ihmisoikeusnäkökulmia esiin nostavaa lähestymistapaa sekä ulkopuolista valvontaa poliisitoimenpiteille ja menetelmille, jotta seksityöntekijät voisivat täysipainoisesti nauttia heille kuuluvista oikeuksistaan Norjassa. 8
9 Rose Alliance, Ruotsi Jasmin Ruotsissa toimivan seksi- ja erotiikka-alan työntekijöiden etujärjestön Rose Alliancen edustaja Jasmin nosti puheenvuorossaan esiin seksin oston kriminalisoinnin haitalliset vaikutukset alalla toimiviin ihmisiin. Rose Alliance aloitti toimintansa vuonna 2005 aktivistiryhmänä. Vuodesta 2010 Rose Alliance on toiminut järjestönä, jolla on tätä nykyä yli 150 jäsentä. Puheenvuoronsa aluksi Jasmin ilmaisi järjestön suhtautuvan kielteisesti seksin oston täyskieltoon sekä nykyiseen parituslainsäädäntöön Ruotsissa. Rose Alliancen mukaan kriminalisointi on vahvistanut entisestään prostituutioon liittyviä stereotypioita. Järjestö on havainnut, että kriminalisointi on aiheuttanut haitallisia seurauksia seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville ihmisille. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja viranomaisten suhtautuminen seksityötekijöihin on muuttunut kriminalisoinnin myötä. Seksityöntekijöitä kohdellaan rikollisina, mielenterveysongelmaisina tai lapsina. Ainoa rooli, mikä seksityöntekijän kohdalla hyväksytään, on uhrin rooli. Jasmin kertoi muutamia konkreettisia esimerkkejä seksityöntekijöiden kohtaamista tilanteista vuonna Rose Alliance saa paljon yhteydenottoja seksialalla toimivilta siirtolaistyöntekijöiltä, jotka poliisi on ottanut silmätikuikseen. Tyypillinen yhteydenotto koskee usein seksityöntekijään kohdistuvaa aiheetonta pidätystä tai epäasiallista kohtelua. Sen sijaan seksinostaja pääsee poliisin haavista usein ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Viranomaisten ennakkoluuloisia asenteita Jasmin valaisi kahdella esimerkillä, joista toinen liittyi sairausvakuutusmaksujen laittomaan epäämiseen. Eräs seksityöntekijä joutui lääkärin määräämälle sairauslomalle. Hänelle ei myönnetty sairaspäivärahaa, vaikka hän oli maksanut veroja viimeiset 8 vuotta. Syyksi kerrottiin, ettei naisella uskottu olevan lainkaan tuloja tulevaisuudessa, sillä hänen asiakkaansa olivat kriminalisoituja. Rose Alliancen avulla nainen sai lopulta rahansa 7 kuukauden taistelun jälkeen, mutta viranomaiset tekivät hyvin selväksi, etteivät muut seksityöntekijät voi odottaa samaa. Toinen tapaus liittyy Jasminin henkilökohtaiseen kokemukseen huoltajuuskiistassa, jossa seksityöntekijän statusta käytettiin häntä vastaan. Lasten huoltajuus oli alun perin määrätty Jasminille, mutta kun sosiaaliviranomaiset saivat tietää hänen seksityötaustastaan, lapset otettiin huostaan. Sosiaaliviranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa Jasmin koki, että jollei hän 9
10 näytellyt uhrin roolia, olisi mahdollisuus saada lapset takaisin pienempi. Lopulta Jasmin sai lapsensa takaisin ilman erillistä oikeudenkäyntiä. Huoltajuusoikeudenkäynnissä hänen seksityötaustansa tuotiin kuitenkin esiin. Oikeus ilmaisi huolensa siitä, ettei hänellä ole ymmärrystä prostituution haitallisuudesta. Puheensa lopuksi Jasmin esitteli vielä järjestön toimintaa ja sen tarjoamia palveluita. Rose Alliance on seksityöntekijöiden etujärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen tukea Ruotsin poliittisessa ilmapiirissä. Rose Alliance tukee seksityöntekijöiden mahdollisuuksia terveelliseen ja turvalliseen työskentelyyn. Myös oikeudellista apua on tarjolla. Rose Alliancea konsultoidaan usein Ruotsissa, mutta harvoin virallisesti. Seksityöntekijöiden etujärjestön kanssa neuvottelu ja avun pyytäminen järjestöltä on poliittisesti epäkorrektia. Rose Alliancea konsultoivat myös usein ulkomaiset järjestöt ja hallitukset. Rose Alliance saa rahoitusta muun muassa Euroopan komissiolta etsivän työn kehittämiseen. Järjestö on myös Hiv-Sverigen kumppani, ja tekee hivin ennaltaehkäisytyötä seksityöntekijöiden parissa yhdessä kyseisen järjestön kanssa. Seksityöntekijöiden etujärjestön SALLI:n lopetettua toimintansa, Jasmin sanoi Rose Alliancen olevan myös suomalaisten ja Suomessa työskentelevien seksityöntekijöiden käytettävissä. 10
11 Johanna Sirkiä, Suomi Suomalainen yksityisyrittäjä, seksi- ja erotiikka-alan asiantuntija ja Suomen seksialan liiton SALLI:n perustajajäsen Johanna Sirkiä kertoi puheenvuorossaan SALLI:n osallistumisesta seksin oston kriminalisointia koskevaan keskusteluun Suomessa. SALLI perustettiin vuonna 2002 ja liiton toiminta loppui vuonna Suomen seksialan liitto SALLI perustettiin vuonna 2002, kun debatti Ruotsin mallin mukaisesta seksin oston kriminalisoinnista kävi kuumimmillaan Suomessa. Taustalla oli seksityöntekijöiden keskuudessa noussut huoli seksin oston kriminalisoinnin negatiivisista vaikutuksista seksityöntekijöihin. SALLI toimi hyvässä yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n kanssa. Työnjako oli selkeä: Sirkiän mukaan SALLI:lla ei ollut tarvetta ryhtyä tekemään sosiaalityötä tai etsivää työtä, sillä Pro-tukipiste on toiminut ja toimii edelleen menestyksekkäästi kyseisellä saralla. SALLI:n tärkein tehtävä oli antaa ääni seksityöntekijöille heidän ajatuksilleen ja kokemuksilleen. Media oli kiinnostunut SALLI:n kannanotoista ja myös osa politiikoista kuunteli järjestön mielipiteitä. Osittain juuri SALLI:n kannanottojen takia seksin oston kriminalisointia koskeva lakiesitys muutettiin parlamentissa vain osittaiseksi kriminalisoinniksi. Se, että seksityöntekijöiden järjestö tuli kuulluksi lainsäädäntöprosessin aikana, oli menestys. Sirkiä ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska osittainen kriminalisointi ei hänen mukaansa ole parempi vaihtoehto heikoimmassa asemassa olevien kannalta. Koko prosessin ajan, jolloin SALLI antoi lausuntoja ja kommentoi lakiesitystä, järjestö korosti kriminalisoinnin vaikutusten kohdistuvan kaikista voimakkaimmin niihin, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa. Sirkiä huomauttaa, ettei hän ollut niinkään huolestunut itsestään tai muista, jotka toimivat seksityöalan ammattilaisina. Hän ei ollut mukana SALLI:ssa siksi, että olisi pelännyt menettävänsä työnsä tai tulonsa. Sen sijaan, hän oli huolissaan siitä, miten seksin oston kriminalisointi vaikuttaisi niihin seksityöntekijöihin, joilla ei ole samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia kuin hänellä itsellään. SALLI teki jäsenilleen mielipidekyselyn, jossa kysyttiin mm. mitä he ajattelevat siirtolaisista ja heidän oikeuksistaan työskennellä seksialalla Suomessa. Sirkiän mukaan suurin osa SALLI:n lähinnä suomalaisista seksityöntekijöistä koostuvista jäsenistä tunsi solidaarisuutta ulkomailta tulevia seksityöntekijöitä kohtaan ja oli sitä mieltä, että myös paperittomia siirtolaisia tulee tukea ja kunnioittaa. SALLI:n jäsenten mukaan myös paperittomilla 11
12 siirtolaisilla tulisi olla jonkinlaiset lailliset oikeudet toimia Suomessa. Seksin oston kriminalisointia koskevan debatin aikana Sirkiää satuttivat eniten sellaiset suomalaisten feministien esittämät väitteet, joiden mukaan seksin oston kriminalisointi on hyvä asia, ja että SALLI ajoi vain seksiteollisuuden asiaa puhui ihmiskauppaajien, sutenöörien ja parittajien puolesta. Erityisen pahalta tuntui se, etteivät väitteiden esittäjät edes halunneet ymmärtää SALLI:n kantaa: huolta siitä, että kriminalisoinnista kärsisivät eniten kaikista huonoimmassa asemassa olevat seksityöntekijät. SALLI:n perimmäinen tarkoitus oli siis tuoda esiin, että kriminalisointi ei ole hyvä ratkaisu kenenkään näkökulmasta. SALLI:ssa pohdittiin myös sitä, mikä olisi järjestön ehdotus hyvästä prostituutiolainsäädännöstä. Keskustelu kuitenkin tyrehtyi vähitellen, osin aktiivisten jäsenten puuttumisen takia. SALLI:n näkemyksistä kiinnostuneiden poliitikkojen ja toimittajien yhteydenottojen yhä jatkuessa järjestön aikaisemmasta menestyksestä tuli Sirkiän mukaan ongelmallista. Hän ei kokenut voivansa muodostaa suomalaisten seksityöntekijöiden kantaa yksin. Sirkiän mielestä tarve yhteiselle arvioinnille ja yhteisen kannan muodostamiselle siitä, mitä suomalaiset seksityötekijät tarvitsevat ja haluavat, elää edelleen. Sirkiän mukaan Suomessa voimassa olevat prostituutiota koskevat lait eivät ole niin huonoja kuin monessa muussa maassa. Parituksen kriminalisointia ei käytetä kovin räikeästi seksityöntekijöitä vastaan. Monet Suomessa laillisesti asuvat seksityöntekijät eivät koe isoja ongelmia lainsäädännön kanssa. Sirkiä muistuttaa kuitenkin, että seksiteollisuus on heterogeeninen ala, kuten mikä tahansa muu työsektori. Seksityöntekijöiden intressit ja huolenaiheet vaihtelevat sen mukaan, onko henkilö Suomen kansalainen, paperiton vai laillinen siirtolainen, onko hänellä pääsy turvallisiin työskentelyolosuhteisiin; työskenteleekö hän kadulla, ravintolassa vai omassa asunnossa ja niin edelleen. Yksityisyrittäjänä toimivan seksityöntekijän huolenaiheet ovat luonnollisesti hyvin erilaiset kuin paperittoman siirtolaisen, joka työskentelee kadulla. Puheenvuoronsa lopuksi Sirkiä korosti pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä seksityöntekijöiden äänen esiintuomisessa 12
13 Sexarbejdernas Intresseorganisation - SIO, Tanska Susanne Møller Susanne Møller tanskalaisten seksityöntekijöiden etujärjestöstä SIO:sta kertoi puheenvuorossaan Tanskan seksityökentässä tapahtuneista muutoksista ja pohti hallituksenvaihdoksen mahdollisia seuraamuksia seksityöntekijöiden näkökulmasta. Møller ennakoi Tanskan oikeistohallituksen vaihtumisen vasemmistohallitukseksi johtavan entistä tiukempaan prostituutiopolitiikkaan. Tosin Tanskan neljästä vasemmistopuolueesta vain yksi sosialistinen puolue on ilmaissut kannattavansa seksin oston kriminalisointia ehdoitta, eikä Møller usko uuden hallituksen saavan seksin oston kriminalisointia läpi parlamentissa. Kriminalisoinnin sijaan Møller ennusti vasemmistohallituksen etsivän uudenlaisia keinoja taistellakseen seksityötä vastaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seksin ostamisen vastaisia kampanjoita tai poliisin ja veroviranomaisten toiminnan ohjaamista siten, että he etsivät ja rankaisevat seksityöntekijöitä pienimmästäkin mahdollisesta virheestä. Vaikka seksityöntekijöiden vastaiset poliittiset linjaukset tulivat Tanskassa tutuiksi jo oikeistohallituksen aikaan, uskoi Møller vasemmistohallituksen olevan aloitteissaan aggressiivisempi. Møller arvioi, että tällä hetkellä seksityöntekijöiden vastainen viranomaistoiminta näkyy räikeimmillään Tanskan poliisin ja veroviranomaisten työssä. Møllerin mukaan veroviranomaiset toimivat poliisin kanssa yhteistyössä käyttäen lainvastaisesti hallinnollisia verotarkastuksia rikostutkinnan apuvälineenä. Verotarkastukset ovat jatkuneet jo useita vuosia ja niitä on Møllerin mukaan vaikeaa puolustaa. Huolimatta tarkastusten runsaudesta veronkiertoa on havaittu ainoastaan 5 %:lla seksityöalan yhteenlasketuista verovelvollisista. Esimerkkinä poliisin epäeettisestä toiminnasta seksityöntekijöitä kohtaan Møller mainitsee maahanmuuttolain nojalla tehdyt vangitsemiset. Poliisi on vanginnut ihmiskaupan uhreiksi epäiltyjä henkilöitä työ- ja oleskelulupaan liittyviin ongelmiin vetoamalla, painostaakseen heitä tekemään yhteistyötä ja todistamaan. Poliisilla on myös ollut tapana antaa sakkoja kadulla työskenteleville, pääosin ulkomaalaisille seksityöntekijöille. Useimmiten noin 90 euron sakot annetaan seksityöntekijälle ilman asianmukaista selitystä. Møllerin mukaan laillinen peruste jää puuttumaan, koska sellaista ei yleensä ole olemassa. 13
14 Positiivisena esimerkkinä Møller nosti esiin sosiaaliviranomaisten toiminnan, jossa näkyy SIO:n tekemä työ seksityöntekijöitä koskevan asianmukaisen tiedon lisäämiseksi. Muun muassa väitteet, joiden mukaan seksityö aiheuttaisi enemmän fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia kuin muut työnteon muodot, on julkisesti kumottu ja myös Servicestyrelsen (Tanskan sosiaaliministeriö) on vihdoin todennut ne perättömiksi. Myös seksityöalan jatkuvaa ja kontrolloimatonta kasvua koskeva myytti, jota Servicestyrelsen piti sitkeästi yllä viimeisen kymmenen vuoden ajan, on vihdoin korjattu SIO:n arviota vastaavaksi. Harmillisena Møller sen sijaan koki, että Tanskan valtion Ihmiskaupan vastainen keskus (CMM) näkee poliisin luotettavimpana yhteistyökumppaninaan. Tämä huolimatta siitä, että CMM:n työntekijöiden täytyy olla tietoisia poliisin lainvastaisista toimista. CMM on katsonut sormien lävitse tilannetta, jossa seksityöntekijöitä hyväksikäytöltä ja laittomalta voimankäytöltä suojeleva taho syyllistyy itse seksityöntekijöiden hyväksikäyttöön ja lailliseen voimankäyttöön heitä vastaan. Näyttäisikin siltä, että ihmiskaupan vastaisen keskuksen edustajille on tärkeämpää konfliktin välttäminen kuin poliisitoimien epäeettisyyteen puuttuminen. Møller arvioi sosiaaliviranomaisilla olevan merkittävä vaikutus siihen, millaisia muutoksia Tanskan seksityökentässä tulee tulevina vuosina tapahtumaan. Nähtäväksi jää, miten vasemmistohallitus, jonka Møller ennakoi suhtautuvan entistä tiukemmin seksityöhön, vaikuttaa sosiaaliviranomaisten viimeaikaiseen, seksityöntekijöiden näkökulmasta varsin positiiviseen, kehitykseen. Mikäli he jatkavat nykyistä linjaansa, sosiaaliviranomaisten toiminnalla voi olla vaikutusta myös siihen, miten muut viranomaistahot suhtautuvat seksityöhön. Møller toivoikin entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa. Puheenvuoronsa lopuksi Møller vetosi seksityöntekijöiden yhtäläisiin oikeuksiin ja muistutti, että jokaisen hallinnossa työskentelevän tulee noudattaa ennen kaikkea lainsäädäntöä ei poliittisia linjauksia. 14
15 Servicestyrelsen ja Danish Anti Trafficking Center - Tanska Mogens Holm Sorensen ja Berit Arne-Skidmore Tanskassa palveluita prostituoiduille tarjoaa järjestökentän toimijoiden lisäksi sosiaaliministeriön hallinnonalaan kuuluva Kompetencecenter Prostitution. Myös Danish Centre Against Human Trafficking toimii sosiaaliministeriön alaisuudessa. Kompetencecenterin Mogens Holm Sorensen kertoi puheenvuoronsa aluksi arvioita Tanskassa toimivien prostituoitujen määrästä. Kompetencecenter arvioi vuosittain prostituutiossa toimivien lukumäärän, ja viimeisin arvio (vuodelta 2011) on reilut 3400 henkilöä. Luku pienentyi vuoden 2010 arvioista (5500) lähes kahdella tuhannella henkilöllä. Holm Sorensen arvioi, että edellisen vuoden arvioissa saattoi olla kyse mittausmetodien muutoksesta tai yksinkertaisesti arviointivirheestä. Toisaalta hän piti myös mahdollisena, että prostituoituja on Tanskassa vähemmän kuin vuosi sitten. Muiden Euroopan maiden tavoin Tanska on kärsinyt taloudellisesta lamasta, joka väistämättä vaikuttaa myös prostituutiokentällä tapahtuviin muutoksiin. Prostituutio on yhä laillista Tanskassa. Arviolta puolet Tanskassa toimivista prostituoiduista on ulkomaalaistaustaisia. Tämä on Holm Sorensenin mukaan kuitenkin epätarkka arvio. Ulkomaalaistausta voi tarkoittaa ihmistä, jolla ei ole Tanskan kansalaisuutta, tai sellaista henkilöä, jolla kansalaisuus on. Prostituution yhteydessä puhutaan usein ulkomaalaistaustaisista ja ulkomaalaisista, vaikka esimerkiksi Tanskan hierontapaikoissa työskentelevät thaimaalaiset ovat usein Tanskan kansalaisia. Suurin osa prostituutiosta Tanskassa tapahtuu sisätiloissa, hierontapaikoissa. Holm Sorensen esitteli myös Kompetencecenterin tarjoamia palveluita. Keskus on aloittanut toimintansa vuonna Tällä hetkellä viisi ihmistä tekee ammatillista etsivää työtä koko Tanskan alueella. Töitä on paljon ja etsivä työ on vain osa sitä. Kompetencecenter tuottaa myös tiedotusmateriaalia prostituutiossa työskenteleville, liittyen esimerkiksi verotukseen ja terveyteen. Yksi työn muoto on myös prostituutiossa toimiville naisille tarkoitetut verkostoryhmät. Niiden tarkoitus on luoda prostituutiossa toimiville naisille paikkoja, joissa he voivat jakaa kokemuksia toistensa kanssa. Näistä ryhmistä saadun kokemuksen mukaan prostituutiossa on usean naisen kohdalla kysymys selviytymisestä huonoissa elämänolosuhteissa. Kompetencecen- 15
16 terin toiminnan tarkoituksena ei kuitenkaan ole pakottaa naisia pois prostituutiosta. Holm Sorensen sanoo, että prostituutiosta poistuminen on jokaisen kohdalla yksilöllinen ja usein hyvin pitkä prosessi. Prostituutiota on Holm Sorensenin mukaan koko maassa.. Näkyvää katuprostituutiota on kolmessa suurimmassa kaupungissa. Prostituoidut eivät yleensä myy seksipalveluita asuinpaikkakunnallaan. Tähän liittyvät stigma ja tunnistamisen pelko. Berit Arne-Skidmore kertoi Ihmiskaupan vastaisen yksikön toiminnasta. Tanskassa on juuri tullut uusi ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma, joka osaltaan vaikuttaa yksikön toimintaan. Fokus uudessa toimintasuunnitelmassa on pakkotyössä, vapaaehtoisen paluun ohjelman kehittämisessä ja ammattilaisten kouluttamisessa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan. Ihmiskaupan vastaisen toimintayksikön neuvontapisteessä uusi asia ovat työvalmentajat (job coach). Tämän työmuodon avulla on Arne-Skidmoren mukaan voitu avata uudentyyppisiä keskusteluja asiakkaiden kanssa. On keskusteltu esimerkiksi siitä, mitä henkilö on tehnyt aiemmin elämässään ja jos hän haluaisi uuden ansaintakeinon tai ammatin, mitä se voisi olla. Keskustelua käydään myös siitä, miten henkilö voi hyödyntää kokemuksiaan seksityöntekijänä. Tästä työmuodosta saa lisätietoa verkko-osoitteesta Danish Centre Against Human Trafficking tarjoaa terveys- ja sosiaalipalveluita, tekee ammatillista etsivää työtä ja ylläpitää kansallista päivystävää puhelinta. Työntekijät ovat kohdanneet kadulla paljon naisia Nigeriasta ja Romaniasta. Hierontapaikoissa työntekijät ovat tavoittaneet transsukupuolisia ihmisiä Latinalaisen Amerikan eri maista sekä naisia Unkarista, Latviasta ja Thaimaasta. 16
17 Pro-tukipiste ry - Suomi Jaana Kauppinen Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen teki puheenvuorossaan katsauksen Suomen prostituutiokenttään. Siihen on Kauppisen näkemyksen mukaan viime aikoina vaikuttanut etenkin tiukentunut suhtautuminen maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen. Edellisten eduskuntavaalien seuraukset näkyvät yhteiskunnassamme muukalaisvastaisena ilmapiirinä. Kauppisen mukaan myös pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyvässä keskustelussa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana merkittävä muutos: kriminalisointi ja poliisikontrollin lisääminen nähdään keinona lisätä turvallisuutta ja niitä tarjotaan universaalina vastauksena lähes kaikkiin ongelmiin. Rajoittava prostituutiopolitiikka ja lisääntynyt kontrolli on kohdentunut erityisesti liikkuvaan väestöön. Pro-tukipiste on toistuvasti kuullut asiakkaidensa kokemuksia kansalaisoikeuksien, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien rikkomuksista. Nykyisessä ilmapiirissä oikeuksien loukkauksista puhuminen median, poliittisten päättäjien tai ylipäänsä kenenkään kanssa on kuitenkin entistä vaikeampaa. Kauppinen näkeekin kehityksen samansuuntaisena kuin muissa Pohjoismaissa, etenkin Norjassa ja Ruotsissa. Vuodesta 2006 voimassa ollut prostituutiolainsäädäntö, niin sanottu Suomen malli, ei ole toiminut toivotulla tavalla. Kauppinen löytää silti lainsäädäntöprosessista kokonaisuutena myös jotain positiivista. Ruotsin mallin mukainen seksin oston täyskielto ei mennyt läpi Suomen eduskunnassa. Se oli ehdotetussa laajuudessaan liian erittelemätön ja joiltain osin perustuslaillisten oikeuksien kannalta kyseenalainen. Kauppisen mielestä olisikin kiinnostavaa vertailla eri Pohjoismaiden kohdalla prostituutiopoliittisten linjausten ja perustuslaissa määriteltyjen yksilön oikeuksien suhdetta. Prostituutiolle on nykyisin ominaista sekä maiden sisäinen että rajat ylittävä liikkuvuus. Repressiivisen lainsäädännön ja kontrollitoimien vahvistumista on Kauppisen mukaan tarkasteltava yhdessä seksityöntekijöiden liikkuvuuden ja rajoittavan maahanmuuttopolitiikan kanssa. Olisi syytä pohtia, missä määrin prostituutiopolitiikan kiristäminen sekä ihmiskaupan vastaisten toimien painotukset palvelevat erityisesti maahanmuuton ja liikkuvuuden sääntelyä sen sijaan, että niillä aidosti pyrittäisiin suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. 17
18 Viime aikoina prostituutio on ollut esillä tiedotusvälineissä etenkin julkisen järjestyksen näkökulmasta. Kauppisen mielestä on kohtalaisen huvittavaa, että seksityöntekijää Helsingin keskustassa näyttäytyy maassamme suurena turvallisuusuhkana. Järjestyspoliisi on näyttänyt ottaneen missiokseen katujen puhdistamisen prostituutiosta. Tätä kyseenalaista roskien pois siivoamista on toteutettu muun muassa ratsioissa, joihin on otettu mukaan myös tiedotusvälineiden edustajia. Ratsioissa tarkastettujen ihmisten hallussa olevia kondomeja on käytetty todentamaan seksin myyntiä tai sen yritystä. Seksityöntekijöiden kohdalla tämä on tarkoittanut terveydellisten riskien ja turvattomuuden lisääntymistä, koska turvaseksimateriaalia ei uskalleta pitää mukana. Luottamus poliisia kohtaan on kadonnut ja myös Pro-tukipisteen työntekijöille puhutaan asioista entistä vähemmän. Järjestyspoliisi on perustellut toimintaansa vanhalla tutulla ihmiskauppa-kortilla. Pro-tukipisteen näkökulmasta poliisin aktiivinen järjestyksenvalvonnallinen ote on vaikeuttanut potentiaalisten ihmiskaupan uhrien tunnistamista. Ilmiö on siirtynyt Kauppisen mukaan maan alle, juuri niin kuin Protukipiste on pelännyt. Maan alle siirtyminen ei tarkoita sitä, että ihmiset konkreettisesti katoavat näkyvistä. Se tarkoittaa, että ihmiset menettävät luottamuksensa poliisiin ja palveluntarjoajiin ja lakkaavat kertomasta kentän tilanteesta tai mahdollisista vaikeuksistaan. Yleisellä tasolla suhtautumisessa ihmiskauppaan ei Kauppisen mukaan ole tapahtunut muutoksia. Ihmiskauppaa käytetään Suomessa edelleen poliittisena välineenä, taikasanana, jolla oikeutetaan kriminalisointi- ja kontrollipolitiikan toimeenpano. Sen sijaan, kun kyse on ihmiskaupan uhrien tai vakavien rikosten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeuksista, poliittista tahtoa uhrien asemaa parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin ei näytä löytyvän. Pro-tukipisteen palveluiden käyttäjät ovat kiinnostuneita ihmisoikeuksistaan sekä oikeuksistaan terveys- ja sosiaalipalveluihin Suomessa. Pro-tukipisteen palveluyksiköiden henkilökunta on yhä enemmän mukana vaikuttamassa oikeuksien toteutumiseen käytännössä. Työntekijät osallistuvat asiakkaan kanssa palvelutilanteisiin taatakseen, että asiakkaat todella saavat heille kuuluvat palvelut. Jotkut Pro-tukipisteen asiakkaista eivät ole oikeutettuja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin Pro-tukipisteen perinteisempi rooli terveyspalvelujen tarjoajana korostuu. Se on kuitenkin vain yksi osa järjestön nykyistä toimintaa. 18
19 Yksi ajankohtainen kysymys on myös suhtautuminen palveluntarjoajien rooliin. Monissa, kenties kaikissa, Pohjoismaissa viranomaiset painottavat tätä nykyä exit-ohjelmien lisäämistä haittojen vähentämisen kustannuksella. Kauppiselle kysymys on ennen kaikkea pragman ja dogman välisestä taistelusta: ristiriidasta todellisuuden ja tavoiteltavan ideaalimaailman välillä. Protukipisteen työn periaate on alusta asti ollut haittojen vähentäminen. Kauppinen huomautti, että prostituution lopettamiseen tähtäävien tukitoimien tarjoamisessa ei ole mitään pahaa tai ongelmallista päinvastoin niitä tarvitaan ja niitä kysytään. Protukipiste on aina tarjonnut palveluja myös ihmisille, jotka haluavat lopettaa prostituution. Pro-tukipiste ei vain ole koskaan kutsunut näitä palveluita exit-palveluiksi eikä myöskään ole asettanut lopettamista palvelujen ehdoksi. Lisäksi täytyy muistaa, että suuri osa esimerkiksi Pro-tukipisteen palveluiden käyttäjistä ei ole oikeutettu työvoima- ja koulutuspalveluihin Suomessa. Ihmiselle, jolla ei ole työlupaa eikä pysyvää oleskeluoikeutta, exit-palvelu tarkoittaa käytännössä poistumista maasta ei prostituutiosta. Kauppisen mielestä palveluntarjoajien tulisi keskittyä entistä enemmän seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien edistämiseen. Hän kannusti puheenvuoronsa lopuksi palveluntarjoajia ja seksityöaktivisteja lisäämään keskinäistä dialogia sekä mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyötään. 19
20 Kompetenscenter Malmö - Ruotsi Marco Vega Marco Vega kertoi puheenvuorossaan Malmön kaupungin Kompetenscenter Prostitutionin työstä sekä siitä, miten liikkuvuus näkyy keskuksen eri työmuodoissa. Seksipalveluja myyvien ihmisten lisäksi Malmön Kompetenscenter tarjoaa sosiaali- ja tukipalveluita seksinostajille ja seksiriippuvuudesta kärsiville ihmisille sekä heidän läheisilleen. Lisäksi keskuksessa tehdään etsivää työtä internetissä. Keskus osallistuu myös valtiollisen ihmiskaupan vastaisen verkoston toimintaan. Kompetenscenterin mukaan rajat ylittävä liikkuvuus on erittäin vilkasta Malmön ja Tanskan pääkaupungin, Kööpenhaminan, välillä. Kööpenhaminan läheisyys sekä Tanskan vapaampi prostituutiolainsäädäntö houkuttelevat sekä seksipalvelujen ostajia että myyjiä. Vega toivoikin, että tulevaisuudessa Kompetenscenter voisi tehdä lähempää yhteistyötä Kööpenhaminassa toimivien palvelutarjoajien kanssa. Maan sisällä tapahtuvasta liikkuvuudesta ei ole olemassa selkeää käsitystä, koska Ruotsissa ei ole valtakunnallista prostituution kentällä toimivaa tahoa, kuten Tanskassa tai Norjassa. Kompetenscenterit toimivat paikallisesti, Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa, ja tekevät jonkin verran alueellista yhteistyötä. Vegan mukaan seksin oston kriminalisoinnilla on ollut vaikutusta paitsi Kompetenscenterin asiakaskuntaan, myös keskuksen työnkuvaan. Seksin myynti Malmön kaduilla on vähentynyt Kompetenscenterin havaintojen mukaan huomattavasti vuoden 1999 jälkeen, jolloin seksin oston täyskielto astui voimaan Ruotsissa. Aikaisemmin kaduilla saattoi työskennellä 200 ihmistä, nykyään heitä on noin kolmekymmentä. Valtaosa Malmön kaduilla työskentelevistä seksityöntekijöistä on ruotsalaisia ja suurella osalla heistä (n %) on huumeongelma. Kadulla työskentelevien asiakkaiden vähennyttyä Kompetenscenter on lisännyt internetissä tehtävää etsivää työtä. Internetilmoituksiin vastaamalla on tavoitettu erityisesti nuoria sekä muita ihmisiä, jotka eivät työskentele kaduilla. Nykyään internetissä tehtävä järjestelmällinen etsivä- ja tiedotustyö on päivittäinen osa Kompetenscenterin toimintamuotoja. Parhaillaan Malmössä ollaan käynnistämässä uutta projektia, chathuonetta, jonka tarkoitus on edelleen madaltaa yhteydenoton 20
Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin
5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotIHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert
IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö (ISEC
LisätiedotPAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?
PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
LisätiedotIHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA. Hanasaari Natalie Gerbert
IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Hanasaari 29.10.2013 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotKansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)
WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotWWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI
WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,
LisätiedotYhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotLASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA
LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotAPUA SINUN AVULLASI. Suomen Punainen Risti ja puoluepolitiikka. Periaatteet ja poliittinen vaikuttaminen
APUA SINUN AVULLASI Suomen Punainen Risti ja puoluepolitiikka Periaatteet ja poliittinen vaikuttaminen Suomen Punainen Risti 2013 1 Hyväksytty laajennetussa johtoryhmässä 5.3.2013 9.5.2016 2 Sisältö Suomen
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotPoliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt
Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt Rikosylikonstaapeli Jouko Autio ulkomaalaisryhmä ja vanhempi rikoskonstaapeli Milla Kynkäänniemi ennalta estävä erityistoiminta, RTA, Oulun
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
LisätiedotAMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO
AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015
Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tässä koulutuksessa käsitellään Paperittomat -hanke Ketkä ovat paperittomia Suomessa Paperittomien perusoikeudet Mikä on paperittoman oikeudellinen asema
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotEmilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotSuomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät
Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotVapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno
Vapauta Uhri Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Ihmiskauppa: Sandran tarina Uhrin tyypillinen tarina -Useimmat uhrit saapuvat Kyprokselle samalla tavalla: he ovat vastanneet lehti-ilmoitukseen tai työnvälitysfirman
LisätiedotPAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT
JA PUNAINEN RISTI Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa Paperittomien määrä kasvaa Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 2015 Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tarjotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotKotoutumisen järjestönäkökulmia
Kotoutumisen järjestönäkökulmia Johanna Matikainen Yhteiskuntien ilmapiirillä on väliä tarvitaan johtajuutta Suomessa poliitikkojen rasisminvastainen ääni on hyvin hiljainen ja joskus jopa ääriliikkeitä
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotYritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
LisätiedotOsallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotAjankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012
Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotKokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015
Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotArvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi
Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki
LisätiedotGlobaali muuttoliike ja nuoruus
Globaali muuttoliike ja nuoruus tt Yhteiset lapsemme -seminaari Monikulttuuriset nuoret Euroopassa 9.11.2017 Leena Suurpää MAAILMALLA Globaali muuttoliike nuorisoliikkeenä Nuorten määrä maapallolla on
LisätiedotJärjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen
Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotUlkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotHannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina
Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava
LisätiedotToiminnan arvoperiaatteet
Sivu 1/5 1 Yleistä Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen arvoperustana on luovuttamaton yleismaailmallinen ihmisarvo ja kaiken elämän arvokkuus itsessään. Yhdistys sitoutuu toiminnassaan yhdenvertaisuuteen,
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotSelvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa
Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen
LisätiedotSeurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta
Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA
ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotIhmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen
Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotSuuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT
Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotMARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.
MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)
ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne
Lisätiedot