Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 728/2005 vp Ympäristöä säästävä tekniikka autoilussa Eduskunnan puhemiehelle Vanhat tekniikat ja polttoaineet ovat usein ympäristön kannalta ongelmallisia. Näin on autojenkin osalta, vaikka esimerkiksi katalysaattoreilla on pystytty vähentämään päästöjä. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää panostaa yhä enemmän uuteen tekniikkaan ja vähemmän saastuttaviin polttoaineisiin ympäristöystävällisyyden vuoksi, mutta myös siksi, että öljypohjaisista polttoaineista on pulaa ja ennen pitkää ne loppuvat kokonaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi jo tällä hetkellä markkinoilla olevat sarjavalmisteiset hybridiautot pidetään tavallisten ihmisten ulottumattomissa? Jos hybridiautoa suositaan verotuksellisesti, sen käyttö leviää laajemmalle, ja näin uusi ympäristöystävällisempi tekniikka lyö itseään läpi. Pitääkö paikkansa, että osassa Eurooppaa suositaan tällaisia moderneja, päästöystävällisiä autoja verotuksellisesti suhteessa tavallisiin autoihin? Pitäisikö myös Suomessa tehdä näin? Mikä on valtioneuvoston kanta biopolttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseen ja käytännön toimiin? Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2005 Marjukka Karttunen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttusen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 728/2005 vp: Miksi jo tällä hetkellä markkinoilla olevat sarjavalmisteiset hybridiautot pidetään tavallisten ihmisten ulottumattomissa? Jos hybridiautoa suositaan verotuksellisesti, sen käyttö leviää laajemmalle, ja näin uusi ympäristöystävällisempi tekniikka lyö itseään läpi. Pitääkö paikkansa, että osassa Eurooppaa suositaan tällaisia moderneja, päästöystävällisiä autoja verotuksellisesti suhteessa tavallisiin autoihin? Pitäisikö myös Suomessa tehdä näin? Mikä on valtioneuvoston kanta biopolttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseen ja käytännön toimiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hybridiautolla tarkoitetaan autoa, jossa on kaksi eri voimanlähdettä. Tavallisimmin siinä on poltto- ja sähkömoottorit, jolloin bensiinin ohella autoa käytetään sen itse tuottamalla sähköllä. Hybridiauto on energiatehokas, joten sen käytön taloudellinen hyöty seuraa ennen kaikkea alhaisemmista polttoainekustannuksista perinteiseen polttomoottorilla varustettuun autoon verrattuna. Hybridiautosta ei myöskään kanneta vuotuista käyttövoimaveroa, mutta muutoin sillä ei ole verotuksellista erityiskohtelua. Ympäristövaikutuksiltaan edullisista autoista myös kaasulla käyvät autot saavat etua kaasujen polttoaineverotuksen kautta. Maakaasusta kannettava polttoainevero on huomattavan alhainen moottoribensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna, ja biokaasu on kokonaan verotonta. Myös kaasukäyttöisille autoille on myönnetty vapautuksia vuotuisessa ajoneuvoverotuksessa tietyin päästöedellytyksin. Kaasuautojen yleistymisen ongelmana on kuitenkin kaasun saatavuus liikennekäyttöön. Valtiovarainministeriö on yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa käynnistänyt työn, jossa selvitetään taloudellisen ohjauksen käyttömahdollisuuksia erityisesti henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Selvityksessä tarkastellaan, mitä vaihtoehtoja on sisällyttää henkilöautojen vuotuiseen ajoneuvoverotukseen tekijä, joka perustuu auton hiilidioksidipäästötasoon, ja mitkä ovat eri veromallien ohjaus- ja muut vaikutukset. Selvitystyössä kartoitetaan myös muiden maiden veromalleja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Lähtökohtana työssä on, että verotuksessa otettaisiin huomioon auton päästötaso ajoneuvoteknisistä ratkaisuista riippumatta. Tällöin vähäpäästöinen auto saisi etua verotuksessa siitä riippumatta, johtuuko päästöjen vähäisyys hybriditekniikasta vaiko jostakin muusta edistyksellisestä teknologiasta. Päästöihin perustuvassa verotuksessa ei ole tarkoitus ottaa käyttöön ajoneuvotekniikkaan perustuvaa erityiskohtelua esimerkiksi kysymyksessä tarkoitetuille hybridiautoille. Kysymyksessä kysytään myös yleisesti valtioneuvoston kantaa liikenteen biopolttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseen ja käytännön toimiin. Toistaiseksi vallitseva näkemys on, että bioperäisten polttonesteiden käyttöönoton edistäminen liikenteen polttoaineeksi edellyttää huomattavia tukitoimia biopolttoaineiden kalleuden 2

3 Ministerin vastaus KK 728/2005 vp Marjukka Karttunen /kok vuoksi. Ennen mahdollisiin tukitoimiin ryhtymistä tarvitaan hallituksen mielestä kuitenkin nykyistä parempi kokonaisnäkemys niistä hyödyistä, joita biopolttoaineilla ja muilla vaihtoehtopolttoaineilla on saavutettavissa liikennesektorilla, sekä eri raaka-aine- ja tuotantovaihtoehtojen soveltuvuudesta ja kustannustehokkuudesta. Valtioneuvoston tarkoituksena onkin asettaa työryhmä selvittämään asiaa. Työryhmän tehtävänä on myös valmistella ehdotus liikenteen biopolttoaineiden kansallisesta tavoitteesta ja kartoittaa niitä toimia, joiden avulla tavoitteeseen voidaan päästä. Todettakoon, että valtio tukee jo tällä hetkellä uusiutuvaa energiaa lähinnä energiantuotantosektorilla noin 70 miljoonalla eurolla vuosittain erilaisina investointi- ja verotukina. Uusiutuvan energian osuus Suomessa käytettävästä kokonaisenergiasta on merkittävä. Valtaosa uusiutuvasta energiasta on biomassaa, joka käytetään suoraan sähkön ja lämmön tuotantoon. Tällä tavoin on saavutettavissa hiilidioksidipäästöjen alentumista huomattavasti alhaisemmilla kustannuksilla ja siten kustannustehokkaammin kuin jalostamalla biomassaa ajoneuvoihin soveltuvaksi polttoaineeksi. Näidenkin syiden vuoksi on perusteltua, että biopolttoaineiden edistämistoimenpiteitä eri sektoreilla tarkastellaan kokonaisuutena ottamalla huomioon biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttömahdollisuudet sekä biopolttoaineiden käytön kustannustehokkuus hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi eri sektoreilla. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 728/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjukka Karttunen /saml: Varför är inte de serietillverkade hybridbilar som redan nu finns på marknaden tillgängliga för gemene man? Om hybridbilar gynnas skattemässigt börjar de användas mera allmänt, och den nya miljövänligare tekniken slår då igenom. Är det riktigt att dessa moderna miljöbilar med låga utsläpp i en del av Europa gynnas skattemässigt jämfört med vanliga bilar? Borde man också i Finland införa ett sådant system? Hur ställer sig statsrådet till en förbättring av biobränslenas konkurrenskraft och till de konkreta åtgärder som behövs? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med hybridbil avses en bil försedd med två kraftkällor. Vanligen har bilen en förbrännings- och en elmotor och drivs då av bensin och självproducerad el. Hybridbilen är energieffektiv, och den ekonomiska nyttan av användningen uppstår främst genom att bränslekostnaderna är lägre än i en bil med konventionell förbränningsmotor. För hybridbilen uppbärs inte heller årlig drivkraftsskatt, men i övrigt särbehandlas den inte i beskattningen. Av de miljömässigt förmånliga bilarna drar också de gasdrivna nytta av bränslebeskattningen på gas. Bränsleskatten på naturgas är avsevärt lägre än på motorbensin och dieselolja, och biogas är helt skattefri. Även gasdrivna bilar beviljas lättnader vid den årliga fordonsbeskattningen om utsläppen uppfyller vissa krav. En bredare användning av gasdrivna bilar hämmas dock av den bristande tillgången på gas för trafikbruk. Finansministeriet har tillsammans med kommunikationsministeriet och miljöministeriet inlett en kartläggning av möjligheterna att genom ekonomisk styrning minska särskilt personbilstrafikens utsläpp. I utredningen granskas möjligheterna att i den årliga fordonsbeskattningen av personbilar innefatta en faktor som skulle beakta bilens koldioxidutsläpp, och vidare undersöks de alternativa skattemodellernas styr- och andra effekter. I arbetet studeras också vilka skattemodeller man i andra länder tillämpar för att minska utsläppen från trafiken. Utgångspunkten är att beskattningen skall beakta bilens utsläppsnivå oberoende av fordonstekniska lösningar. Då skulle en bil med låga utsläpp gynnas i beskattningen oberoende av om den låga nivån nås med hybridteknik eller någon annan modern teknik. I den utsläppsrelaterade beskattningen har man inte för avsikt att införa någon på fordonstekniken grundad särbehandling av exempelvis de i spörsmålet nämnda hybridbilarna. I spörsmålet efterlyses också allmänt statsrådets inställning till en förbättring av i trafiken använda biobränslens konkurrenskraft och till de konkreta åtgärder som behövs. Tills vidare råder uppfattningen att om man vill främja en allmännare användning av flytande biobränslen i trafiken kräver detta betydande stödåtgärder på grund av biobränslenas höga pris. Innan eventuella stödåtgärder sätts in anser regeringen dock att man bör ha en klarare helhetsbild än nu av den nytta som inom trafiksektorn kan vinnas med biobränslen och andra alternati- 4

5 Ministerns svar KK 728/2005 vp Marjukka Karttunen /kok va bränslen, liksom av hur väl olika råvaru- och produktionsalternativ lämpar sig för ändamålet och hur kostnadseffektiva de är. Statsrådet ämnar därför tillsätta en arbetsgrupp för att utreda frågan. Arbetsgruppen skall också bereda ett förslag till nationellt mål för biobränslen inom trafiken och kartlägga de åtgärder genom vilka målet kan nås. Här kan nämnas att staten redan nu subventionerar förnybar energi inom främst energiproduktionssektorn med ca 70 miljoner euro årligen i form av olika investerings- och skattestöd. Den förnybara energin står för en icke oansenlig andel av Finlands totala energiförbrukning. Lejonparten av den förnybara energin utgörs av biomassa som används direkt i el- och värmeproduktionen. På detta sätt kan koldioxidutsläppen reduceras till betydligt lägre kostnader och därmed mera kostnadseffektivt än om biomassan förädlas till fordonsbränsle. Också av dessa orsaker är det motiverat att åtgärderna för främjande av biobränslen inom olika sektorer granskas som ett helt, där man också väger in möjligheterna att producera och använda biobränslen samt den kostnadseffektivitet som nås vid användning av biobränslen för att reducera koldioxidutsläppen. Helsingfors den 4 oktober 2005 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5