SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS VUODEN 2016 KUSTANNUSTIETOJEN KERUUOHJE

Transkriptio

1 SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS VUODEN 2016 KUSTANNUSTIETOJEN KERUUOHJE Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus / Vuoden 2016 kustannustietojen keruu

2 2 Sisällys 1. KUSTANNUSTIETOJEN KERÄÄMINEN YLEISIÄ OHJEITA SAIRAALAN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN ERIKOISALAN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN... 11

3 3 SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS KUSTANNUSTIETOJEN KERÄÄMINEN Erikoissairaanhoidon tuottavuuden mittaamista ja mittareiden kehittämistä varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää vuosittain sairaaloiden hoitotoiminnasta aiheutuvia kustannustietoja. Alueellisten tarkastelujen ja tuottajakohtaisten vertailujen avulla pyritään löytämään syitä tuottavuuseroihin. Tiedot kerätään osana Suomen virallista tilastotuotantoa (SVT ). Tiedot kattavat sairaanhoitopiirien sairaalat Ahvenanmaata lukuun ottamatta sekä erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Lisäksi mukana on muutama muu julkinen sairaala. Psykiatrian kustannustietoja hyödynnetään tilastotuotannossa sekä tutkimustyössä. Psykiatrian tiedot pyritään lisäämään myös soveltuvin osin Benchmarking -tietokantoihin. Siksi on tärkeää, että myös psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kustannustiedot ilmoitetaan erikseen. Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustiedot (Benchmarking-tietokannat) sisältävät sekä tuottaja- että aluevertailuja viiden vuoden aikasarjoina ja yhden vuoden vertailutietoina. Palautetiedot toimitetaan sairaaloille tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi kesä-heinäkuun aikana. Ennakkotiedot julkaistaan syyskuussa julkiseen käyttöön. Lopulliset tiedot pyritään julkaisemaan viimeistään helmi-maaliskuussa. Vuosien sairaaloiden tuottavuutta ja toimintaa kuvaavia tunnuslukuja sisältävät tietokannat ja tilastoraportti ovat käytettävissä osoitteessa: Tuottavuusmittareiden laskenta Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen (NordDRG Full -hoitojaksot ja episodit) ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten (kustannukset) välistä suhdetta. Panoksina on käytetty sairaalan tai erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan tai DRG-tuottavuudessa NordDRG-kustannuspainoilla painotetut hoitojaksot (DRG-pisteet). Tuottavuus = Tuotokset/Panokset Suorite- (hoitojaksot ja avohoitokäynnit) ja kustannustietoja käytetään erikoissairaanhoidon tuottavuusmittareiden laskentaa varten. Suoritetiedot saadaan terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) kautta. Potilasryhmäkohtaisessa vertailussa muodostetaan erikoissairaanhoidon hoitoepisodeja yhdistämällä samaan terveysongelmaan liittyvät avo- sekä vuodeosastohoidon tiedot kalenterivuoden aikana. Potilasryhmityksenä käytetään NordDRG Full -ryhmittelyä. Suoritetietojen lisäksi sairaaloilta kerätään toiminnasta aiheutuneet kustannustiedot erikoisaloittain. Suorite- ja kustannustietoja yhdistämällä muodostetaan alueellisia ja tuottajakohtaisia vertailutietokantoja. Hoitojakso- ja käyntikohtainen kustannustieto NordDRG Full -kustannuspainojen laskentaa varten tarvitaan potilaskohtaiset hoitojakson ja käynnin kustannustiedot, jotka tulisi toimittaa osana hoitoilmoitusrekisteriaineistoa. Hilmon hoitojakson tai käynnin kentässä ilmoitetaan tapahtumatason kokonaiskustannustieto. Tämä on sama tieto, jonka useimmat sairaanhoitopiirit toimittavat vuosittain myös FCG:lle DRG-kustannuspainojen laskentaa varten. Näiden tietojen saaminen olisi tuottavuusvertailun kannalta tärkeää, koska voisimme laskea tällöin kustannuspainot nykyistä laajemmalla aineistolla. Nykyisin kustannuspainojen

4 laskenta perustuu niiden sairaaloiden potilaskohtaisiin kustannuksiin, jotka tuottavat kustannustiedot THL:ään vuosittain Hilmo-tietojen osana. Erikoisala-, sairaala- ja sairaanhoitopiirikohtaiset kustannustiedot Hoitojaksojen ja avohoitokäyntien tuottamisesta aiheutuneet kokonaiskustannukset pyydetään kolmella tavalla ryhmiteltynä: erikoisaloittain, sairaaloittain ja sairaanhoitopiireittäin. HUOM! Kokonaiskustannuksista ei vähennetä asiakasmaksuja, tukia ja avustuksia eikä sekalaisia tuottoja ja rahoitustuottoja niin kuin kuntalaskutuksen pohjana käytettävien nettokustannusten osalta tehdään. Emme hae kustannustietoja hinnoittelua tai rahoitusta varten, vaan aiheuttamisperiaatteen mukaisia kokonaiskustannuksia sairaalan omasta hoitotoiminnasta. Sairaalan kustannukset kohdistetaan kokonaisuudessaan Hilmo-erikoisaloille tai loppusuoritteita tuottaville tulosyksiköille. Tässä ohjeessa käsitteellä loppusuorite tarkoitetaan erikoisalojen tuottamia palveluja eli hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä, joista tulee myös Hilmo-tiedot. Vastaavasti käsitteellä välisuorite tarkoitetaan loppusuoritteisiin sisältyviä erikoissairaanhoidon palveluja, esim. laboratorio- ja röntgentutkimuksia, lääkinnällistä kuntoutusta ja leikkaustoimintaa. Taulukko 1. Hilmo-erikoisalat 10 Sisätaudit 40 Lastentaudit 70 Psykiatria 93 Liikuntalääketiede 11 Anestesiologia ja tehohoito 15E Akuuttilääketiede/ erikoissairaanhoito 15Y Akuuttilääketiede/ yleislääketiede 50 Silmätaudit 74 Nuorisopsykiatria 94 Perinnöllisyyslääketiede 55 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 75 Lastenpsykiatria 95 Työlääketiede ja työterveyshuolto 57 Foniatria 77 Neurologia 96 Fysiatria 20 Kirurgia 58 Hammas-, suu- ja leukasairaudet 78 Lastenneurologia 97 Geriatria 25 Neurokirurgia 60 Ihotaudit ja allergologia 80 Keuhkosairaudet 98 Yleislääketiede 30 Naistentaudit ja synnytykset 65 Syöpätaudit Välisuoritteita tuottavien yksiköiden toimintaa ei Benchmarking-tiedoissa analysoida erikseen, joten näiden yksiköiden kustannukset jaetaan suoraan niille Hilmo-erikoisaloille tai sairaalan kustannuspaikka/tulosyksiköille, joille toiminta on kohdistunut. Esimerkiksi tukipalveluyksiköiden ja hallinnon kustannukset vyörytetään joko sisäisen laskutuksen tai muiden vyörytyssääntöjen mukaisesti hoitopalveluja tuottaville yksiköille. Jos ette voi tätä tehdä, ilmoittakaa meille, minkä jakosäännön mukaan THL tekee jaon. Kustannustietojen palauttaminen Kustannustietojen keruun periaatteet ovat samat kuin aikaisempina vuosina. Kustannustiedot pyydetään toimittamaan mennessä. Kunkin sairaalan kustannusten ja suoritteiden yhdistelmäraportti lähetetään sairaanhoitopiireille tarkistettavaksi kesä-heinäkuussa. Tämä edellyttää, että sairaalat toimittavat Hilmo- ja kustannustiedot THL:ään pyydettyjen aikataulujen mukaisesti. THL:n kustannusyhteyshenkilö, suunnittelija Petri Matveinen ja kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen vastaavat tiedon keruuta koskeviin kysymyksiin. Annetun ohjeen soveltamisesta ja mahdollisten ongelmakohtien ratkaisusta on järkevintä keskustella kustannusyhteyshenkilön kanssa jo tietojen keräysvaiheessa, jotta voidaan välttyä uusintakierroksilta ja jo ilmoitettujen tietojen työläältä ja aikaa vievältä korjailemiselta. Tavoitteena on myös vähentää sairaanhoitopiireille tietojen keräämisestä aiheutuvaa vaivaa. 4

5 Kustannustiedot toimitetaan sähköisesti mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen osoitteella: 5 2. YLEISIÄ OHJEITA Kustannustiedot toimitetaan Excel-tiedostona, joka on tämän ohjeen liitteenä. Tiedosto sisältää erillisen laskentataulun jokaiselle sairaalalle. Lisäksi koko sairaanhoitopiiristä on erillinen yhteenvetolaskelma (taulu/shp). Sairaalakohtaiset taulut (sairaala*.xls) sisältävät myös erikoisalakohtaiset laskelmat. 1. Kustannukset vuodelta 2017 ilmoitetaan tuhansina euroina (1 000 ). 2. Kustannustietojen keruu aloitetaan sairaalakohtaisista tuloslaskelmista. Sairaalakohtaista laskentaa tarkennetaan sisäisten laskentaraporttien ja kirjanpidon tilierittelyjen avulla. Laskenta aloitetaan sairaalan laskentataulussa ensimmäisenä olevasta laskelmasta, johon kootaan kustannustiedot sairaalatasolla. Sairaaloiden tuloslaskelmista erotetaan sairaalan hoitotoiminnasta aiheutuvat kustannukset jäljempänä annettujen ohjeiden mukaisesti. Sairaalakohtaiset kustannukset kuvaavat sairaalan Hilmo-rekisteritietojen mukaisten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia. 3. Sairaalan hoitotoiminnasta aiheutuneet kokonaiskustannukset jaetaan erikoisaloittain erikoisalojen kustannusten laskemisesta jäljempänä annetun ohjeen mukaisesti. Erikoisalakohtaiset kustannukset kuvaavat kunkin erikoisalan suoritteiden tuottamisesta (=Hilmo-rekisteritiedot) aiheutuneita kokonaiskustannuksia (laskelmat sairaalatason laskelman alapuolella samassa taulussa). 4. Sairaalakohtainen laskelma tarkastetaan (taulu/tarkastus). Sairaalan kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret kuin erikoisalojen kustannukset yhteensä. K(sairaala) = K(sisätaudit)+K(kirurgia)+ +K(yleislääketiede) 5. Sairaanhoitopiirin sairaalatoiminnasta (=hoitotoiminnasta) aiheutuneet kustannukset yhteensä ilmoitetaan sairaanhoitopiirin tuloslaskelmaan perustuen tauluun SHP, jäljempänä olevan ohjeen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kustannukset kuvaavat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia sairaanhoitopiirissä. 6. Sairaanhoitopiirin sairaalatoiminnan kokonaiskustannukset tarkastetaan (taulu/tarkastus) siten, että sairaanhoitopiirin kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret kuin sairaanhoitopiiriin kuuluvien sairaaloiden kustannukset yhteensä. K(sairaanhoitopiiri) = K(sairaala 1)+ K(sairaala 2)+ +K(sairaala N) 7. Kustannustietojen yhteydessä kerätään tiedot myös valtion maksamista koulutuskorvauksista ja tutkimusrahoituksesta, entinen EVO-rahoitus (Terveydenhuoltolaki 63 ). Merkitkää nämä korvaukset näkyviin apulaskelman 1.3 kohtaan EVO-rahoitus. Apulaskelmasta tiedot siirtyvät automaattisesti kohtaan 1.3. Toimintakulut, jotka eivät kuulu sairaalatoimintaan. 8. Hoitojonojen purkamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka on toteutettu hoitopalvelujen ostoina oman organisaation ulkopuolelta, vähennetään erikoisalakohtaisista kustannuksista läpilaskutettavien ostospalvelujen tapaan (ks. asiakaspalvelujen ostot). Jos sairaala on sopinut ostopalvelun tuottajan kanssa, että Hilmo-tiedot näistä palveluista toimittaa palvelun ostaja, niin tällöin myös nämä ostopalvelukustannukset sisällytetään kustannustietoihin. Itse toteutetut, hoitojonojen purkamisesta aiheutuneet kustannukset ja suoritteet kohdistetaan normaalisti erikoisalakohtaisiin kustannuksiin ja suoritteisiin.

6 9. Mikäli sairaalassanne on yhteispäivystystoimintaa, niin siitä aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan erikseen yleislääketieteen (15Y) ja erikoissairaanhoidon (15E) akuuttilääketieteen erikoisaloille. Mikäli kustannuksia ei pystytä erottelemaan yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon osalta, niin mainitkaa palautteessa, että akuuttilääketiede (15) sisältää koko yhteispäivystyksen toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Mikäli yhteispäivystystoiminta ml. yleislääketiede kirjataan kokonaisuudessaan perinteisille erikoisaloille kuten esim. sisätaudit, kirurgia, niin niistä aiheutuneet kustannukset lisätään myös näille erikoisaloille. Mainitkaa tämä palautteessa. 10. Mikäli käytössänne on perusterveydenhuollon tietojärjestelmä ja päivystyskäynnit kirjataan Avohilmo-ohjeen mukaisesti perusterveydenhuollon päivystyskäynneiksi, niin näistä päivystyskäynneistä ei ilmoiteta kustannustietoja. THL ei liitä näitä Avohilmo-tietoja Benchmarking suoriteaineistoon, mutta ne tulee toimittaa THL:ään virallista tilastointia ym. varten. 11. Mikäli akuuttilääketieteen erikoisalaa ei käytetä sairaalassanne, niin päivystyksestä aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan aikaisemman käytännön mukaisesti eri erikoisaloille. 12. Ensihoidon kustannuksia ei sisällytetä kustannustietoihin, koska niistä ei tule erillistä hoitoilmoitustietoa. Sairaalan omaan toimintaan liittyvät potilaskuljetukset, esim. kuljetus keskussairaalasta alueen yliopistosairaalaan, otetaan mukaan kustannustietoihin. 13. Yhteisosastojen kustannusten jako eri erikoisaloille voidaan tehdä esim. hoitopäivien suhteessa, jos todelliset erikoisalan kustannukset eivät ole tiedossa. 14. Muutamia yksittäisiä kustannuseriä: - Sairaala-apteekin varmuus-/velvoitevarasto otetaan mukaan ilmoitettaviin kustannuksiin, koska varmuus- ja velvoitevaraston lääkkeitä käytetään pääsääntöisesti omien potilaiden hoitamiseen. Mikäli sairaala on tehnyt erillissopimuksen jonkun muun organisaation lääkkeiden varmuus- ja velvoitevaraston ylläpidosta, niin tämä osuus kustannuksista vähennetään. - Kanta-arkistoon liittyminen otetaan mukaan ilmoitettaviin kustannuksiin, koska Kantaarkisto palvelee ja tulee palvelemaan oman sairaalan potilaiden hoitoa. - Apuvälinekeskuksen toiminta otetaan mukaan kustannuksiin niiltä osin, kun se palvelee omaa toimintaa. Apuvälinekeskuksen menoista vähennetään tuotot, jotka tulevat oman organisaation ulkopuolelta. - Myrkytystietokeskusta ei oteta mukaan ilmoitettaviin kustannuksiin, koska se palvelee pääsääntöisesti muita kuin oman sairaalan potilaita. - Potilasvakuutusmaksut otetaan mukaan ilmoitettaviin kustannuksiin. 15. Erikoisalalle 11 anestesiologia ja tehohoito ilmoitetaan kustannuksia ainoastaan, jos anestesiaerikoisalalla on itsenäisiä poliklinikkavastaanottokäyntejä, esim. kipupoliklinikka. Anestesiatukipalveluista ja tehohoidosta aiheutuneet kustannukset sisällytetään näitä palveluja ostaneille/käyttäneille erikoisaloille. 16. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ilmoiteta kustannustiedoissa. 17. Ohjeet noudattavat mukana seuranneiden Excel-laskentataulukoiden laskelmarakennetta ja otsikointeja (liitetaulukot). 6

7 7 3. SAIRAALAN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN Laskelma sairaalan kustannuksista laaditaan jokaisesta sairaanhoitopiiriin kuuluvasta erikoissairaanhoidon palveluja tuottavasta yksiköstä mukaan lukien psykiatrian erikoisalat. Vastaava laskelma toimitetaan myös erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden palveluyksiköistä. + Tuloslaskelman toimintakulut (1) - Asiakaspalvelujen ostot (1.1) - Maksetut avustukset (1.2) - Toimintakulut, jotka eivät kuulu varsinaiseen sairaalatoimintaan (1.3.) Sairaalatoiminnan toimintakulut + Poistot (2) + Rahoituskulut (3) + Satunnaisiin kuluihin sisältyvät sairaalatoiminnan kulut (4) Tuottavuustarkastelussa käytettävät sairaalan kokonaiskustannukset Toimintakuluista, jotka eivät kuulu varsinaiseen sairaalatoimintaan (kohta 1.3.), laaditaan apulaskelma. Apulaskelmassa eritellään kululajit ja -osuudet, jotka tuloslaskelman toimintakuluista halutaan vähennettäviksi, koska ne eivät ole varsinaisen sairaalatoiminnan kustannuksia. Apulaskelma: + EVO-rahoitus + Muut tuotot (esim. myydyistä välisuoritteista) + Sisäiset tuotot (ks. Ohje) = Sairaalatoimintaan kuulumattomat kulut (1.3.) Mikäli jokin varsinaiseen sairaalatoimintaan kuulumaton kuluerä ei ole eriteltävissä kirjanpidon menotileiltä, apulaskelmassa voidaan laskea yhteen sairaalatoimintaan välittömästi kuulumattomat tuottoerät (vähennettynä myynnin katteella) ja toiminnot, joista aiheutuu muita kuin sairaalatoiminnan kustannuksia kirjanpidon menopuolella. Merkitkää EVO-rahoitus näkyviin apulaskelmaan. 1. Sairaalan tuloslaskelman toimintakulut (välittömät menot) 1.1. Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot tarkoittavat vain niitä ostopalveluja (loppusuoritteet, kuntalaskutuksessa läpilaskutuksena), joita vastaavia suoritteita sairaala ei itse tuota. Tähän ryhmään kuuluvat esim. hoitojonojen purkamisesta ostopalveluna aiheutuneet kulut tai palveluseteleistä sairaalalle/sairaanhoitopiirille aiheutuneet kulut. Palvelujen tuottaja toimittaa tällöin myös tuottamiensa palvelujen osalta Hilmo-tiedot. Tässä kohdassa ei tarkoiteta ns. ulkoistettuja palvelujen ostoja, kuten esim. laboratoriopalvelujen ostamista muualta itse tuottamisen sijaan, eikä myöskään muiden hoitotoimintaan liittyvien palvelujen ostoja (esim. vakuutukset, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, koneiden, laitteiden ja rakennusten kunnossapito, jotka otetaan mukaan toimintakustannuksiin sairaaloiden tuottavuutta arvioitaessa). Ulkoistetut palvelut otetaan mukaan toimintakustannuksiin sairaaloiden tuottavuutta arvioitaessa Maksetut avustukset Eivät ole suoritteiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. työllistämistuki).

8 Toimintakulut, jotka eivät kuulu sairaalatoimintaan Tuloslaskelman toimintakulut sisältävät muusta kuin sairaalan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi lääkäreiden erikoistumiskoulutukset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus- ja opetustoiminta, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vuokraustoiminta (työsuhdeasunnot tms.) jne. Menoja, jotka eivät kuulu varsinaiseen sairaalatoimintaan, ei lasketa mukaan kokonaiskustannuksiin. Sairaalatoimintaan kuulumattomat kulut on useissa tapauksissa mahdollista vähentää kokonaiskustannuksista vain oikaisemalla toimintakustannuksia muun kuin sairaalatoiminnan tuottoja vastaavalla määrällä. 2. Poistot Apulaskelma Jos sairaalan tuloslaskelmassa ovat mukana sisäiset tuotot ja kulut (tulosvaikutus~0), otetaan sisäiset erät huomioon apulaskelmaa käytettäessä. Jos sairaalan tuloslaskelma ei sisällä sisäisiä tuottoja ja kuluja, oikaisuja kohdassa 1.3. ei näiltä osin tarvita. Apulaskelmassa otetaan mukaan ulkopuolisille tai oman sairaanhoitopiirin muille sairaaloille myydyistä välisuoritteista (esim. laboratorio- tai röntgenpalvelut) saadut tuotot (vähennettynä myyntikatteella) (=tuottamisesta aiheutuneet kustannukset). Saadut henkilöstökorvaukset otetaan mukaan apulaskelmaan, jos ne on kirjattu kirjanpitoon tulotilille. Näin saadaan aikaan menonoikaisuvaikutus. Jos henkilöstökorvaukset ovat kirjanpidossa menonoikaisuja, niitä ei oteta mukaan laskelmaan. Saadut tuet ja avustukset eivät tule mukaan apulaskelmaan. Käyttöomaisuuden poistoihin lasketaan tuloslaskelman poistot sairaalatoimintaan liittyvästä käyttöomaisuudesta. Huom! Jos esimerkiksi vuokrattavista asunnoista saatavat vuokratulot on vähennetty jo kohdan 1.3 apulaskelmassa ja vuokratulo kattaa poistot, niin nämä poistot on ilmoitettava myös laskelman kohdassa poistot, jotta laskenta on johdonmukaista. 3. Rahoituskulut Korkotuottoja ja muita rahoitustuottoja ei oteta huomioon laskelmassa. Sairaalan korkokulujen ja muiden rahoituskulujen yhteissummasta vähennetään sairaalalle kohdistettava osuus sairaanhoitopiirin peruspääoman korkokuluista ja siirtyneen omaisuuden lainan korkokuluista. Nämä oikaisut tehdään, jotta kaikkien sairaaloiden rahoituskulut tulevat huomioitua tuottavuusarvioinnissa yhdenmukaisin laskentaperiaattein. Huom! Laskukaava on valmiina laskelmapohjassa. 4. Satunnaiset kulut Mikäli satunnaisiin kuluihin on kirjattu sairaalan toimintakuluihin kuuluvia eriä (epätodennäköistä), esimerkiksi henkilöstökulujen jaksotus tilinpäätöksessä, otetaan nämä erät mukaan tähän laskelmaan.

9 9 4. ERIKOISALAN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN Edellisessä laskentavaiheessa määritetyt sairaalan kokonaiskustannukset, jotka on laskettu tuottavuustarkastelua varten, kohdistetaan kokonaisuudessaan Hilmo-erikoisaloille (tuottavuustarkasteluun ilmoitettuja erikoisalakohtaisia suoritetietoja vastaavasti). + Erikoisalan/ tulosalueen välittömät kulut (1) - Asiakaspalvelujen ostot (1.1) + Sisäisten palvelujen käyttö, jos ei sisälly toimintakuluihin (1.2) - Maksetut avustukset (1.3) - Toimintakulut, jotka eivät kuulu sairaalatoimintaan (1.4) Erikoisalan toimintakulut + Erikseen kohdennettavat kuluerät (2) Pääomakustannukset (3) + Poistot (3.1) + Rahoituskulut (3.2) Tuottavuustarkasteluissa käytettävät erikoisalan kokonaiskustannukset Sairaalatoimintaan (1.4) liittymättömät menot voidaan määrittää vastaaviin tuottoihin perustuen apulaskelmaa käyttäen. Apulaskelma: EVO-rahoitus + Vuokratuotot + Muut tuotot (esim. myydyistä välisuoritteista) + Sisäiset palvelutuotot + = Sairaalatoimintaan kuulumattomat kulut (1.4.) Apulaskelmassa lasketaan yhteen kaikki tuottoerät, jotka eivät liity erikoisalan suoritetietoina ilmoittamien palvelujen tuotantoon. Myyntikatteet tulee vähentää, jotta saadaan tuotantokustannuksia vastaava osuus selville. Merkitkää EVO-rahoitus näkyviin apulaskelmaan. 1. Erikoisalan/ tulosalueen välittömät kulut (Toimintakulut) Välittömiin kuluihin sisältyvät mm. erikoisalan henkilöstökulut, materiaali- ja tarvikeostot sekä sairaalan sisäisten palvelujen ostot ja muiden palvelujen ostot (sairaalan sisältä tai ulkopuolisilta). Materiaali- ja tarvikeostot ja henkilöstökulut huomioidaan jaksotettuina tilinpäätöksen mukaisesti, niin että laskelmaan tulevat tilikaudelle kohdistuvat kulut. Sisäisten palvelujen kustannukset otetaan huomioon sen erikoisalan toimintakustannuksissa, joka ottaa vastaan suoritteet ja vastaava summa eliminoidaan sisäisen suoritteen tuottaneen erikoisalan toimintakustannuksista (apulaskelma) Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostoilla tarkoitetaan vain niitä ostopalveluja (loppusuoritteet, kuntalaskutuksessa läpilaskutuksena), joita vastaavia suoritteita erikoisala ei itse tuota. Tähän ryhmään kuuluvat esim. hoitojonojen purkamisesta ostopalveluna aiheutuneet kulut tai palveluseteleistä sairaalalle/sairaanhoitopiirille aiheutuneet kulut.

10 Asiakaspalvelujen ostoilla ei tarkoiteta ns. ulkoistettuja palvelujen ostoja kuten esim. laboratoriopalvelujen ostamista muualta itse tuottamisen sijaan, eikä myöskään muiden sairaalatoimintaan liittyvien palvelujen ostoja (esim. vakuutukset, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, koneiden, laitteiden ja rakennusten kunnossapito, jotka otetaan mukaan toimintakustannuksiin sairaalatoiminnan tuottavuutta arvioitaessa). Ulkoistetut palvelut otetaan mukaan toimintakustannuksiin sairaaloiden tuottavuutta arvioitaessa Sisäisten palvelujen käyttö Sisäisten palvelujen käyttöä vastaavat kulut otetaan mukaan erikoisalan kokonaiskustannuksiin. Jos erikoisalan välittömät toimintakulut eivät sisällä sisäisten palvelujen käyttöä vastaavia kustannuksia, on ne laskelmassa lisättävä toimintakuluihin Maksetut avustukset Maksetut avustukset eivät ole suoritteiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. työllistämistuki) Toimintakulut, jotka eivät kuulu sairaalatoimintaan Tuloslaskelman toimintakulut sisältävät muusta kuin sairaalan varsinaisesta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi lääkäreiden erikoistumiskoulutukset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus- ja opetustoiminta, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vuokraustoiminta (työsuhdeasunnot tms.) jne. Sairaalatoimintaan kuulumattomia kuluja ei lasketa mukaan kokonaiskustannuksiin. Sairaalatoimintaan kuulumattomat kulut on useissa tapauksissa mahdollista vähentää kokonaiskustannuksista vain oikaisemalla toimintakustannuksia muun kuin sairaalatoiminnan tuottoja vastaavalla määrällä. Apulaskelmassa otetaan mukaan ulkopuolisille tai oman sairaanhoitopiirin muille sairaaloille tai oman sairaalan muille erikoisaloille myydyistä välisuoritteista saadut tuotot (ilman katetta). Sisäiset palvelutulot otetaan mukaan apulaskelmaan. 2. Erikseen kohdennettavat kuluerät Tuottavuustarkastelua varten jo aikaisemmin lasketut sairaalan kokonaiskustannukset ovat lähtökohta kustannusten laskennalle hoitotoiminnan tuottavuustiedoissa. Nämä kustannukset kohdennetaan kokonaisuudessaan Hilmo-erikoisaloille (tai loppusuoritteita tuottaville tulosalueille). Vielä tässä vaiheessa kohdentamatta olevat sairaalan kustannuserät jaetaan aiheuttamisperiaatetta noudattaen loppusuoritteita tuottaville erikoisaloille; esimerkiksi päivystystoiminnan kustannukset tai/ja sairaalan yleiskustannukset saattavat olla kohdentamatta. Kohdistamismenetelmänä voidaan käyttää vyörytystä, kiinteiden laskentahintojen menetelmää, siirtohinnoittelua tai toimintolaskentaan perustuvia jakomenetelmiä. Laskentatilanne määrää toimintatavan (jaettavaksi jäävien kustannusten kokonaissumma, sairaalan laskentajärjestelmä ja -periaatteet). Laskennallisesti erikseen kohdennettavat kuluerät nimetään ja eritellään laskelmaan kohtaan Pääomakustannukset 3.1. Poistot 10 Käyttöomaisuuden poistoihin lasketaan erikoisalan osuus sairaalan tuloslaskelman käyttöomaisuuden poistoista. Sairaalan tuloslaskelman poistot jaetaan erikoisaloille, niin että sairaalan poistot tulevat kokonaisuudessaan kohdistettua loppusuoritteita tuottaville erikoisaloille.

11 Rahoituskulut Korkotuottoja ja muita rahoitustuottoja ei huomioida laskelmassa. Sairaalan korkokulujen ja muiden rahoituskulujen yhteissummasta on vähennetty sairaalalle kohdistettava osuus sairaanhoitopiirin peruspääoman korkokuluista ja siirtyneen omaisuuden lainan korkokuluista. Nämä oikaisut tehdään, jotta kaikkien sairaaloiden rahoituskulut tulevat huomioitua tuottavuusarvioinnissa yhdenmukaisin laskentaperiaattein. Sairaalan oikaistut rahoituskulut jaetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan erikoisaloille; esimerkiksi samassa suhteessa kuin poistot jakaantuvat erikoisalojen kesken. 5. SAIRAANHOITOPIIRIN KUSTANNUSTEN LASKEMINEN Tuloslaskelman toimintakulut (1) - Asiakaspalvelujen ostot (1.1) - Maksetut avustukset (1.2) - Toimintakulut, jotka eivät kuulu varsinaiseen sairaalatoimintaan (1.3) Sairaalatoiminnan toimintakulut + Poistot (2) + Rahoituskulut (3) + Satunnaisiin kuluihin sisältyvät sairaalatoiminnan kulut (4) Tuottavuustarkastelussa käytettävät sairaanhoitopiirin kokonaiskustannukset Toimintakulut, jotka eivät kuulu varsinaiseen sairaalatoimintaan, voidaan määrittää vastaaviin tuottoihin perustuen apulaskelman avulla. Apulaskelma: + EVO-rahoitus + Muut tuotot (esim. myydyistä välisuoritteista) + Sisäiset tuotot (ks. Ohje) = Sairaalatoimintaan kuulumattomat kulut (1.3) Laskelmassa lasketaan yhteen kaikki sairaalatoimintaan välittömästi kuulumattomat tuottoerät (ilman katetta), joista aiheutuu muita kuin sairaalatoiminnan menoja toimintakuluihin. Merkitkää EVO-rahoitus näkyviin laskelmaan. 1. Sairaanhoitopiirin toimintakulut 1.1. Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot tarkoittavat vain niitä ostopalveluja (loppusuoritteet, kuntalaskutuksessa läpilaskutuksena), joita vastaavia suoritteita sairaanhoitopiiri ei itse tuota. Tähän ryhmään kuuluvat esim. hoitojonojen purkamisesta ostopalveluna aiheutuneet kulut tai palveluseteleistä sairaalalle/sairaanhoitopiirille aiheutuneet kulut.

12 Asiakaspalvelujen ostoilla ei tarkoiteta ns. ulkoistettuja palvelujen ostoja kuten esim. laboratoriopalvelujen ostamista muualta itse tuottamisen sijaan, eikä myöskään muiden hoitotoimintaan liittyvien palvelujen ostoja (esim. vakuutukset, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, koneiden, laitteiden ja rakennusten kunnossapito, jotka otetaan mukaan toimintakustannuksiin sairaalatoiminnan tuottavuutta arvioitaessa). Ulkoistetut palvelut otetaan mukaan toimintakustannuksiin sairaalan hoitotoiminnan tuottavuutta arvioitaessa Maksetut avustukset Eivät ole suoritteiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (työllistämistuki) Sairaanhoitopiirin toimintakulut, jotka eivät aiheudu sairaalatoiminnasta Sairaalatoimintaan kuulumattomat kulut on useissa tapauksissa mahdollista vähentää sairaanhoitopiirin kokonaiskustannuksista vain oikaisemalla toimintakustannuksia muun kuin sairaalatoiminnan tuottoja vastaavalla määrällä. 2. Poistot Apulaskelma: Jos sairaalan tuloslaskelmassa ovat mukana sairaanhoitopiirin sisäiset tuotot ja kulut (tulosvaikutus~0), otetaan sisäiset erät huomioon laskelmaa käytettäessä. Jos sairaanhoitopiirin tuloslaskelma ei sisällä sisäisiä tuottoja ja kuluja, oikaisuja kohdassa 1.3. ei näiltä osin tarvita. Apulaskelmassa otetaan mukaan ulkopuolisille myydyistä välisuoritteista (esim. laboratorio- tai röntgenpalvelut) saadut tuotot. Saadut henkilöstökorvaukset otetaan mukaan apulaskelmaan, jos ne on kirjattu kirjanpitoon tulotilille. Näin saadaan aikaan menonoikaisuvaikutus. Jos henkilöstökorvaukset ovat kirjanpidossa menonoikaisuina, niitä ei oteta mukaan laskelmaan. Saadut tuet ja avustukset eivät tule mukaan laskelmaan. Käyttöomaisuuden poistoihin lasketaan sairaanhoitopiirin tuloslaskelman poistot sairaalatoimintaan liittyvästä käyttöomaisuudesta. 3. Rahoituskulut Korkotuottoja ja muita rahoitustuottoja ei huomioida laskelmassa. Korkokulujen ja muiden rahoituskulujen yhteissummasta vähennetään sairaanhoitopiirin peruspääoman korkokulut ja siirtyneen omaisuuden lainan korkokulut (kaavat valmiina laskelmapohjassa). Nämä oikaisut tehdään, jotta kaikkien sairaanhoitopiirien rahoituskulut tulevat huomioitua tuottavuusarvioinnissa yhdenmukaisin laskentaperiaattein. 4. Satunnaiset kulut Mikäli satunnaisiin kuluihin on kirjattu sairaaloiden toimintakuluihin kuuluvia eriä tai niiden oikaisueriä (epätodennäköistä), esimerkiksi henkilöstökulujen jaksotus tilinpäätöksessä, otetaan nämä erät mukaan tähän laskelmaan. 12 Pirjo Häkkinen Kehittämispäällikkö Petri Matveinen Suunnittelija

13 13 Lisätietoja: Suunnittelija Petri Matveinen, p Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, p