Ekaluokkalaisen opas

Transkriptio

1 Ekaluokkalaisen opas 2015 Tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen opiskelusta vuosiluokilla 1. 6.

2 Sisällysluettelo sivu 3 4 Hyvä tietää! Koulun aloittaminen sivu 7 > Kodin ja koulun yhteistyö Yhteystietoja Sivistysvirasto Asematie 6 A, Vantaa Vantaan kaupungin puhelinvaihde puh sivu 9 > Opiskelu vuosiluokilla sivu 14 > Oppilaiden hyvinvoinnin tueksi sivu 12 > Oppimisen ja koulunkäynnin tuki sivu 16 > Vaihtoehtoja Vantaan kouluissa Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@vantaa.fi vantaa.fi/opetus Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, p Opetuspäällikkö Tapio Lahtero, p Perusopetuksen aluepäälliköt Itäinen (Hakunila & Tikkurila): Virpi Lehmusvaara, p Koillinen (Korso & Koivukylä): Pepita Kaskentaus, p Koululistaus oppilaaksiottoalueittain löytyy sivuilta Lukuvuosi ja lomat Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vappupäivä. Koulutyön aloittamispäivän sekä lukuvuonna pidettävien lomien ja yksittäisten lomapäivien ajankohdan päättää opetuslautakunta. Koulutyö päättyy aina keväällä viikon 22 lauantaina. Perheen lomat tulisi sovittaa koulun loma-aikoihin. Tarvittaessa huoltajat voivat hakea lapselle lomaa muinakin aikoina. Linkki lomahakemukseen löytyy Wilmasta. Syyslukukausi 2015 syyslukukausi ke pe syysloma to pe joululoma ma ke Kevätlukukausi 2016 kevätlukukausi to 7.1. la talviloma vko 8 ma pe Tiedot kunkin lukuvuoden työ- ja loma-ajoista löytyvät osoitteesta vantaa.fi/opetus Läntinen (Myyrmäki & Kivistö-Aviapolis) Kirsi Kolu, p Perusopetuksen aluekoordinaattorit Aluekoordinaattorien tehtävänä on ohjaus, tuki ja neuvonta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa sekä kielija kulttuuriryhmien opetuksen järjestämisessä. Itäinen (Hakunila & Tikkurila): Kirsi Backman, p Pia Hakkari, p Koillinen (Korso & Koivukylä): Erja Päivinen, p Anne Eskelinen, p Läntinen (Myyrmäki & Kivistö-Aviapolis): Taru Asikainen, p Jyrki Tiihonen, p Julkaisija Vantaan kaupungin sivistystoimi 2014 Toimitus opetustoimen asiantuntija Niina Lång Kannen kuva Tuuli Romu Taitto ja ulkoasu Heidi Hölttä Valokuvat Heidi Hölttä (s. 3, 5, 16, 17), Tiina Kujala (s. 3, 6, 8, 14) Sakari Manninen (s. 14), Terhi Karhuniemi (s. 7) Tuuli Romu (s. 9), Mervi Talonen (s. 11) Petri Hirvonen (s.12) Paino AS Spin Press?? Oppaan sähköinen versio vantaa.fi/opetus > Esitteet ja oppaat Koulujen kotisivut ja yhteystiedot vantaa.fi/koulut

3 Tervetuloa peruskouluun Hyvät tulevan peruskoululaisen huoltajat Koulun aloittamiseen liittyviä tärkeitä päivämääriä Sähköinen ilmoittautuminen kouluun ke 14. ke Päätös lähikoulusta lähetetään kotiin pe mennessä. Kouluun tutustumispäivä ke Koulut lähettävät kutsut tilaisuuksiinsa. Koulutyö alkaa ke klo Oppien ja osallistuen taitoja tulevaisuuteen! Koulunkäynnin aloittaminen on sekä lapsellenne että teille huoltajille jännittävä ja ikimuistoinen tapahtuma. Siitä alkaa vivahteikas koulutie, jonka aikana lapsi varttuu hiljalleen nuoreksi aikuiseksi. Tutustumalla oppaaseen saatte tietoa tämän päivän koulusta. Koulussa opetellaan niitä tietoja ja taitoja, joita jokainen tarvitsee elämässään. Opitaan lukemaan ja laskemaan, piirtämään ja pelaamaan. Lisäksi koulussa harjoitellaan vastuunottoa, suvaitsevaisuutta ja yhteistyötaitoja. Opetussuunnitelmassa määritellään ne asiat, jotka opiskellaan peruskoulun aikana. Opetussuunnitelmien uudistustyö on aloitettu ja uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan Teillä huoltajilla on päävastuu lapsenne kasvatuksesta. Koulu vastaa opetuksesta ja kasvatuksesta koulupäivän aikana. Lapsen tasapainoinen kasvu, oppiminen ja hyvinvointi taataan sillä, että koti ja kou- lu tukevat toinen toistaan. Tämä edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta. Koulun ovet ovat auki myös teille huoltajille. Lapsen oppimista voi edistää monin tavoin. Lapsi tarvitsee alusta alkaen runsaasti kannustavaa palautetta. Oppimiseen vaikuttaa suuressa määrin se, minkälaisena oppijana lapsi pitää itseään. Kun sekä koti että koulu antavat lapselle rohkaisevaa palautetta, hän kokee oppimisen iloa. Sen pitäisi säilyä koko koulutien ajan. Oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa yhdessä päätetyt perusopetuksen arvot: hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus, muodostavat perustan koulutyölle. Kouluissamme arvostetaan laadukkaan opetuksen lisäksi kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koko henkilökuntamme työskentelee sen eteen, että lapsenne koulutiestä tulisi mahdollisimman onnistunut. Hyvä tuleva ekaluokkalainen Opas kannattaa säilyttää koko alakoulun ajan. Olet aloittamassa koulun ensi syksynä. Saat uusia kavereita ja tulet oppimaan paljon uusia tietoja ja taitoja. Kouluun tulo saattaa jännittää sinua, mutta tutustuminen tähän oppaaseen yhdessä vanhempiesi kanssa saattaa lieventää jännitystä, kun saat tietoa siitä, mitä on odotettavissa. Keväällä koulullasi järjestetään tutustumistilaisuus, jolloin pääset tutustumaan kouluusi, tuleviin luokkakavereihin ja opettajiin. Opettele vanhempiesi opastuksella myös turvallinen reitti kotoasi kouluun. Näillä tiedoilla varustettuna voit aloittaa koulupolkusi rauhallisin mielin. Tervetuloa kouluun, mukaan tarvitset avointa ja uteliasta mieltä! Ilkka Ilkka Kalo, Kalo, perusopetuksen perusopetuksen johtaja johtaja 3

4 Esiopetuksesta kouluun Esiopetusvuoden kevätkaudella huoltajat, lapsi ja esiopettaja keskustelevat esiopetusvuodesta. Samalla pohditaan lapsen oppimisvalmiuksia: Millainen oppija lapsi on? Millaisista opetusmenetelmistä lapsi hyötyy? Mitkä ovat lapsen vahvuudet? Millaista tukea lapsi tarvitsee? Tietoa esiopetuksesta kouluun siirretään huoltajien luvalla yhtenäisen Esiopetuksesta Kouluun (EsKo) tiedonsiirron kautta. Tiedonsiirrolla pyritään varmistamaan lapsen sujuva polku esiopetuksesta kouluun sekä oppimisen tuen jatkumo koulun alkaessa. Kouluun ilmoittautuminen Tuleva ekaluokkalainen ilmoitetaan kouluun joko sähköisesti tai paikan päällä koulussa. Sähköinen ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa Tunnukset järjestelmään lähetetään koteihin oppivelvollisuusilmoituksen mukana. Nämä tunnukset ovat voimassa vain ilmoittautumisen ajan ke 14. ke Ensimmäinen päivä koulussa Koulu alkaa ke klo 9, mikäli kouluilta ei toisin ilmoiteta. Opetus on aina avointa ja huoltajilla on halutessaan mahdollisuus tulla tutustumaan opetukseen. Tervetuloa kouluun! Sisarukset samaan kouluun Jos oppilas halutaan samaan kouluun kuin hänen sisaruksensa, ilmoittautumislomakkeesta täytetään kyseinen kohta. Sisaruksen tulee asua samassa osoitteessa ja olla nuoremman sisaruksen aloittaessa haetun koulun oppilaana. Sisarusperustetta ei sovelleta, jos koulu ei ole sisaruksen lähikoulu tai jos hän on siellä erityisen tuen päätöksen perusteella. Oppilaan terveystietolomake Lomake lähetetään maaliskuussa oppilaaksiottopäätöksen yhteydessä kotiin ja se palautetaan koululle toukokuun alkuun mennessä. Koulumatkaetu Koulumatkaetua haetaan koulukuljetushakemuksella, jonka voi täyttää nettisivuilla Paperihakemuksen voi tulostaa netistä tai pyytää koululta. Koulukuljetushakemus tulee palauttaa ke mennessä, tai heti kun koulupaikka selviää. Lisätietoja s. 6 ja vantaa.fi/koulumatkat.!hyvä TIETÄÄ! Haku painotettuun opetukseen Painotettuun opetukseen hakeva oppilas ilmoitetaan kouluun ke mennessä, kuten muutkin koulutulokkaat. Lisäksi painotettuun opetukseen haetaan vantaa.fi/verkkoasiointi -sivustolla olevalla lomakkeella, joka palautetaan pe mennessä haettavaan kouluun. Kaikille painotettuun opetukseen hakijoille tehdään päätös sekä omasta lähikoulusta että ottamisesta painotettuun opetukseen. Painotetun opetuksen oppilaaksiotto on toissijaista oppilaaksiottoa, mikäli kyseinen koulu ei ole oppilaan lähikoulu. Lisätietoja oppaan sivulta ja netistä. Tieto hyväksymisestä painotettuun opetukseen lähetetään kotiin viimeistään pe Kaverin kanssa samalle luokalle? Huoltaja voi esittää toiveen kaverusten pääsemisestä samalle luokalle. Toiveen voi esittää Esko -tiedonsiirtolomakkeessa, joka täytetään esiopetuspaikassa yhteistyössä huoltajien kanssa. Jos lapsi ei ole osallistunut viralliseen esiopetukseen, kaveritoivomukset voi esittää tutustumispäivänä. Iltapäiväkerhot Iltapäiväkerhoon haetaan sen jälkeen, kun lapselle on määritelty lähikoulupaikka. Sähköinen haku on ma ke Oppilaaksiottopäätöksen mukana postitetaan esite alueen iltapäiväkerhotarjonnasta sekä tarkemmat hakuohjeet. 4

5 Koulun aloittaminen Koulunkäynnin aloittaminen on sekä lapselle että huoltajalle jännittävä ja ikimuistoinen tapahtuma. Siitä alkaa vivahteikas koulutie, jonka aikana lapsi varttuu hiljalleen nuoreksi aikuiseksi. Ilmoittautuminen kouluun Tuleva ekaluokkalainen ilmoitetaan kouluun joko sähköisesti tai paikan päällä koulussa. Sähköinen ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa vantaa.fi/koulutulokas. Järjestelmän tunnukset lähetetään koteihin oppivelvollisuusilmoituksen mukana. Nämä tunnukset ovat voimassa vain ilmoittautumisen ajan ke 14. ke Jos tunnukset ovat hävinneet tai ilmoittautumisaika on mennyt umpeen, ota yhteyttä aluepäällikköön (s. 2). Mikäli tunnukset eivät toimi tukipyynnön voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: joilla on selkeästi yksi koulu lyhyen ja turvallisen matkan päässä kotoa. Loput oppilaat jaetaan kouluihin niin, että heidän koulumatkastaan tulisi turvallinen ja lyhyt ja että oppilasmäärät luokissa muodostuvat mahdollisimman samankokoisiksi. Lomake Hakemus toissijaiseen kouluun toimitetaan pe mennessä siihen kouluun, josta oppilaspaikkaa haetaan. Toissijaisesta koulupaikasta päättää kyseisen koulun rehtori. Päätös lähetetään oppilaan kotiin pe Kouluun on mahdollista ilmoittautua myös kouluissa, jossa on ensimmäisen vuosiluokan opetusta (ks. s ). Ilmoittautuminen tapahtuu ke klo ja ilmoittautumiseen tulee ottaa mukaan lapsen kotiin lähetetty lomake Peruskouluun ilmoittautuminen. Lähikoulun määrittely Kun lapsi on ilmoittautunut kouluun, aluepäällikkö päättää, minkä koulun oppilas hänestä tulee. Tätä koulua kutsutaan oppilaan lähikouluksi, vaikka se ei aina ole lähin koulu. Oppilaaksiottopäätös lähetetään lapsen kotiin viimeistään pe Lähikoulun määrittelyssä noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymiä periaatteita. Ensin lähikoulu määritellään niille oppilaille, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, ja sitten niille, jotka halutaan samaan kouluun sisaruksensa kanssa. Sen jälkeen osoitetaan koulu niille, Oppilas saa erityisenkin tuen lähikoulussaan. Erityisen tuen asioissa lisätietoja antavat aluekoordinaattorit (s. 2). Muu erityinen syy Mikäli lapsella on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, joka vaikuttaa koulun soveltuvuuteen, ilmoittautumislomakkeesta täytetään kyseinen kohta. Lisäksi lääkärin tai asiantuntijan lausunto toimitetaan pe mennessä oman alueen aluepäällikölle tai se voidaan tuoda kouluun ilmoittautumispäivänä ke Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi se, ettei oppilas pärjää liikkumisesteen takia hissittömässä koulussa. Toissijaiseen kouluun Mikäli lapselle määritelty lähikoulu ei tyydytä, oppilas voi hakea johonkin toiseen kouluun tai päätöksestä voi valittaa aluehallintovirastoon. Rehtorit noudattavat oppilaiden valinnassa yhteisiä periaatteita. Etusijalla ovat vantaalaiset lapset. Ensin vapaiksi jääneille paikoille otetaan niitä oppilaita, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, ja sitten niitä, jotka haluavat samaan kouluun sisaruksensa kanssa. Loput vapaat paikat jaetaan muiden hakijoiden kesken. Jos hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu, joten oppilaalla ei yleensä ole oikeutta koulumatkaetuihin. Maksuttoman koululaismatkakortin voi kuitenkin saada toissijaiseenkin vantaalaiseen kouluun. Tällöin koulumatkan pituuden on oltava yli 5 km sekä lähikouluun että toissijaiseen kouluun. Toissijaisessa haussa on mahdollisuus hakea myös Espoon, Helsingin tai Kauniaisten kouluihin. Tällöin on huomattava, että toisen kaupungin koulussa oppilas ei välttämättä saa kaikkia tukipalveluita ja huoltajat vastaavat koulumatkojen kustannuksista. 5

6 Muiden kuntien oppilaat Muiden kuntien oppilaita voidaan ottaa Vantaan kouluihin toissijaisen haun kautta, jos kouluissa on tilaa vantaalaisten oppilaiden jälkeen. Oppilaaksiotossa noudatetaan kaikille yhteisen toissijaisen oppilaaksioton periaatteita. Muiden kuntien oppilaiden koulumatkojen korvaamisesta päättää heidän asuinkuntansa. Muutto kesken lukuvuoden Jos oppilas muuttaa kesken lukuvuoden Vantaan sisällä tai pois Vantaalta, hänellä on oikeus käydä lukuvuoden loppuun saakka entistä lähikouluaan. Tällöin huoltajat kuitenkin vastaavat mahdollisista koulumatkakustannuksista. Jos oppilas muuttaa Vantaalle, hänen lähikoulunsa selviää oman alueen aluepäälliköltä (s. 2). Koulun aloittamisen siirtäminen Yleensä lapsi aloittaa koulun sinä vuonna, jona hän täyttää seitsemän vuotta. Huoltajat voivat hakea koulunaloituksen siirtoa aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi. Hakemukseen liitetään asiantuntijalausunto. Hakemus osoitetaan aluepäällikölle, joka tekee hallintopäätöksen poikkeavasta koulunaloitusajankohdasta. Jos arvioidaan, ettei lapsi ole valmis aloittamaan koulua vielä sinä vuotena, kun hän täyttää 7 vuotta, psykologit tekevät hänelle kouluvalmiusarvion. Lisätietoa kouluvalmiusarviosta saa lapsen esiopetuspaikasta, kiertäviltä erityislastentarhanopettajilta ja tutkimuksia tekeviltä psykologeilta. Lapsi voi aloittaa koulun jo kuusivuotiaana siinä tapauksessa, että hänellä on riittävät valmiudet suoriutua koulunkäynnistä. Jos huoltajat haluavat selvittää, voiko heidän lapsensa aloittaa koulun vuotta aikaisemmin, he hankkivat ja maksavat itse tarvittavat psykologiset tutkimukset. Vanhempien kannattaa varmuuden vuoksi täyttää myös esiopetushakemus. Pidennetty oppivelvollisuus Jos lapsi ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi voi saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, lapsen oppivelvollisuutta voidaan pidentää. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana ja oikeus maksuttomaan esiopetuksen alkaa tällöin viisivuotiaana. Oppivelvollisuus ei kuitenkaan pitene perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Pidennetystä oppivelvollisuudesta saa tietoa lapsen päivähoidosta sekä aluekoordinaattoreilta (s. 2). Päätöksen koulun käynnin aloittamisesta yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin tekevät aluepäälliköt. Lisätiedot: Tuija Harakka, p aluekoordinaattorit ja aluepäälliköt (s. 2) Lisätiedot ja lomakkeet: vantaa.fi/opetus, vantaa.fi/verkkoasiointi Koulumatkat Koulumatkaan kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen koulun alkua, ja mahdolliset vaaranpaikat on hyvä käydä lapsen kanssa yhdessä läpi. Heijastin vaatteissa on halpa vakuutus. Jos matka kuljetaan polkupyörällä, sen tulee olla hyvässä kunnossa. Myös valot ja kypärä kuuluvat pyöräilijän varusteisiin. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan koululaismatkakorttiin, jos koulumatka on yli 5 km kunnan määrittelemään lähikouluun. Koululaismatkakortin voi saada toissijaiseen vantaalaiseen kouluun, jos koulumatkan pituus on yli 5 km sekä lähikouluun että toissijaiseen kouluun. Oikeus koulumatkaetuun voi syntyä myös, jos matka todetaan liian rasittavaksi tai vaaralliseksi tai jos oppilas ei selviä siitä terveydellisistä syistä. Oppilas on vastuussa matkakortin säilyttämisestä kouluajan. Huoltaja voi perustelluista syistä kuljettaa oppilaan kouluun itse, jolloin hänelle maksetaan koululaismatkakortin hinnan suuruinen saattamisavustus. Taksikuljetus järjestetään vain poikkeustilanteissa lääkärin tai psykologin lausunnon perusteella ja vain siksi ajaksi, jolloin oppilas ei voi käyttää julkisia kulkuvälineitä. Ensimmäisellä luokalla taksikyydin voi saada lähikouluun, jos oppilaan täytyy vaihtaa joukkoliikennevälinettä kesken koulumatkan. Taksikuljetuksen voi käyttää ainoastaan siihen kellonaikaan, kun koulu alkaa tai päättyy. Esimerkiksi matka iltapäiväkerhosta kotiin ei ole enää koulukuljetusta. Koulumatkaetua haetaan koulukuljetushakemuksella, jonka voi täyttää nettisivuilla vantaa.fi/koulumatkat. Paperihakemuksen voi tulostaa netistä tai pyytää koululta. Uusi koulukuljetushakemus pitää täyttää kaikissa muutostilanteissa, esim. jos oppilaan kotiosoite tai koulu vaihtuu. Koululaismatkakortti palautetaan koululle, mikäli oikeus koulumatkaetuun päättyy kesken lukuvuoden luokkien oppilaiden tulee palauttaa koulukuljetushakemus ke mennessä, tai heti kun koulupaikka selviää. Lukuvuoden koulukuljetuspäätökset postitetaan kesällä. Päätöksen mukana on ohjeet, miten koululaismatkakortti ladataan yhteispalvelupisteissä. Milloin on mahdollisuus koulumatkaetuun? Yli 5 km matka: Maksuttoman koululaismatkakortin saa, mikäli koulumatkan pituus lähikouluun on yli 5 km. Vaarallinen tai rasittava koulumatka: Koulumatkan vaarallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, onko tiellä erillinen kevyen liikenteen väylä tai leveä piennartila ja onko tiellä liikennevalot tai merkityt suojatiet. Lisäksi arvioon vaikuttavat tiellä noudatettava nopeusrajoitus sekä tien geometria ja näkyvyys. Terveydelliset syyt: Koulumatkaetu voidaan myöntää terveydellisistä syistä lääkärin lausunnon perusteella. Lausunto tulee toimittaa koulukuljetushakemuksen liitteenä. Koulukuljetuksen ajantasaiset ja tarkat perusteet sekä halulomake löytyvät osoitteesta vantaa.fi/koulumatkat. Lisätiedot: Koulukuljetuksen toimistosihteerit ja koulukuljetus@vantaa.fi 6

7 Kodin ja koulun yhteistyö Toimiva kodin ja koulun yhteistyö lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Vanhemmille yhteistyö antaa tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta ja niiden tukemisen mahdollisuuksista. Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus myös luokan ja koulun ilmapiiriin ja se vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen kouluarkeen Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen mm. osallistumalla yhteisiin vanhempainiltoihin ja tilaisuuksiin. Luokan, koulun tai kunnan vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä, edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja tarjoaa vertaistukea kotien kasvatustyölle. Lähes jokaisessa vantaalaisessa koulussa on vanhempainyhdistys. Vanhempain- Yhdessä toimimisen tavoitteena on lapsen ja nuoren oppimisen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen koko oppimispolun ajan. yhdistys tai vanhempaintoimikunta voi tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja koulua koskevista asioista sekä tukea omalta osaltaan oppilaiden koulunkäyntiä. Vantaalla toimii vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY, jonka tavoitteena on edistää huoltajien, koulun ja hallinnon välistä yhteistyötä sekä ottaa kantaa oppilaiden koulutusta ja kasvatusta koskeviin asioihin. Lisätiedot: Koulun vanhempainyhdistys, vanvary.fi, vanhempainliitto.fi Wilma kodin ja koulun viestintävälineenä Oppilaan aloittaessa perusopetuksessa huoltajat saavat yhteisen oppilaskohtaisen tunnuksen Wilmaan. Huoltajat saavat pyynnöstä myös henkilökohtaiset tunnukset Wilmaan. Wilma on internetin kautta toimiva kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon tarkoitettu liittymä, sähköinen reissuvihko. Wilman kautta huoltajat voivat tarkastella mm. lapsensa tunti- ja koemerkintöjä, arviointia ja koulunkäynnin tukeen liittyviä merkintöjä ja asiakirjoja. Wilman kautta huoltajat pystyvät tarkastelemaan ja selvittämään oppilaan poissaoloja, lukemaan koulun tiedotteita ja lähettämään viestejä opettajille ja henkilökunnalle. Oppilaan tietoja Wilmassa voivat tarkastella ne henkilöt, joiden työtehtäviin oppilaan opetuksen ja oppilashuollon järjestäminen kuuluu. Huoltajalla on halutessaan oikeus kieltää kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin oikeudet nähdä oppilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tällaisella tilanteessa huoltajan tulee olla yhteydessä koulun rehtoriin. Lisätiedot: vantaa.fi/opetus Vantaan kaupungin internetsivuilta löytyy tietoa mm. opetuksen järjestämisestä, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta, työ- ja loma-ajoista, kouluruokailusta ja terveydenhoidosta. Lisäksi verkkosivuilta löytyy koulunkäyntiin liittyviä esitteitä, oppaita ja lomakkeita sekä koulujen yhteystiedot. Opetussuunnitelmauudistuksesta löytyy ajankohtaiset tiedot osoitteesta edu.vantaa.fi/ops2016 7

8 Koulun jälkeen iltapäiväkerhoon Iltapäiväkerhot on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä sitä ylempien vuosiluokkien oppilaille, joilla on erityisen tuen päätös. Etusijalla kerhopaikkoja myönnettäessä ovat 1. vuosiluokan oppilaat. Iltapäiväkerhot toimivat koulujen tiloissa tai niiden läheisyydessä. Vantaalla iltapäivätoimintaa järjestävät yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunta. Iltapäiväkerhoihin haetaan, kun lapsen koulupaikka on selvinnyt. Hakuaika iltapäivätoimintaan on ma ke Oppilaaksiottopäätöksen mukana on esite alueen iltapäiväkerhotarjonnasta sekä hakuohjeet. Iltapäivätoiminta päättyy joko kello tai kello Toiminta-aika valitaan koko lukuvuodeksi. Toimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Iltapäivätoiminta on maksullista. Lukuvuonna asiakasmaksut olivat kuukaudessa 80 euroa neljän tunnin ja 110 euroa viiden tunnin päivittäisestä toiminnasta. Iltapäiväkerhon jälkeiselle kotimatkalle ei voi saada koulukuljetusta. Mitä iltapäivätoiminta on? Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa, jossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä, tehdä läksyjä ja osallistua erilaiseen toimintaan. Iltapäiväkerhoissa toimitaan sekä sisä- että ulkotiloissa. Kerhossa syödään välipala. Yhdessäoloa, kavereita ja mukavaa tekemistä! Lisätiedot: Virva Kela-Piironen, p Raija Oinonen, p Mukaan koulun kerhotoimintaan Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Vantaalla järjestetään oppilaille kerhotoimintaa. Kerhot toimivat yleensä koulupäivän jälkeen koulujen tai lähialueiden tiloissa. Ohjaajina toimii mm. opettajia, nuoriso- ja liikuntapalveluiden työntekijöitä, järjestöjen ja seurojen ohjaajia ja muita osaavia aikuisia. Koulut tiedottavat kerhoista ja ottavat vastaan ilmoittautumisia. Koulun kerhotoiminta määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Toiminnan tavoitteena on mm. lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Lisätiedot: Virva Kela-Piironen, p Kehitysvammaisten lasten päivätoiminta Kehitysvammaisille oppilaille järjestetään päivätoimintaa koulun opetuspäivinä. Lukuvuonna päivätoimintaa järjestetään Jokiniemen, Hakunilanrinteen, Martinlaakson, Rekolanmäen, Uomarinteen ja Viertolan kouluissa. Lisätiedot: Minna Salmi, p Kehitysvammahuollon palveluohjaajat STOP kiusaamiselle! Vantaalla ei suvaita kiusaamista Koulukiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti. Koulun henkilökunta puuttuu kiusaamiseen heti, jos sitä havaitaan. Kiusaamisesta kannattaa ja tuleekin ilmoittaa opettajalle, rehtorille tai jollekin muulle koulun työntekijälle jotta kiusaamiseen tiedetään puuttua. Kouluun kannattaa ottaa yhteyttä, vaikka kiusaamisesta ei olisi varmuuttakaan. Vanhempien ja lasten tulisi keskustella koulukiusaamisesta myös kotona, joka omalta osaltaan ennaltaehkäisee kiusaamisen esiintymistä. Lisätietoa keskustelun tueksi saa esimerkiksi osoitteista tukiasema.net ja mll.fi/kasvattajille/kiusaaminen. 8

9 Opiskelu vuosiluokilla Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Aihekokonaisuudet Yhteisten ja valinnaisten aineiden lisäksi koulussa opiskellaan aihekokonaisuuksia, jotka toteutetaan eri oppiaineiden tunneilla tai erillisinä projekteina. Aihekokonaisuudet ovat ihmisenä kasvaminen, kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Vieraat kielet Vantaan suomenkielisissä peruskouluissa opiskellaan kolmannelta luokalta alkavana kaikille yhteisenä A-kielenä englantia. Neljänneltä vuosiluokalta alkavana vapaaehtoisena A-kielenä on mahdollisuus opiskella ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. Vapaaehtoinen kieli valitaan kolmannen luokan keväällä. Katsomusaineet Katsomusaineiden, kuten perusopetuksen muidenkin oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Uskonto Evankelisluterilaiseen (ev.lut.) kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Tähän uskonnonopetukseen voivat osallistua kaikki muutkin oppilaat, joiden huoltajat sitä haluavat. Vantaan kouluissa järjestetään ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluville oppilaille ortodoksisen uskonnon opetusta. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville oppilaille järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos huoltajat sitä pyytävät ja oppilaita on vähintään kolme. Tällaista opetusta on annettu Vantaalla katolisessa uskonnossa, islam-uskonnossa sekä buddhalaisessa ja Krishna-liikkeen uskonnossa. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto (ET) on ensisijaisesti uskonnollisiin yhdyskuntiin (kirkkoon) kuulumattomille oppilaille tarkoitettu katsomusaine; jos huoltajat eivät toisin ilmoita, oppilas osallistuu ET -opetukseen. Evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnanjäsenet eivät voi opiskella elämänkatsomustietoa. Jos uskontokuntiin (kirkkoon) kuulumaton oppilas osallistuu ev.lut. uskonnon opetukseen, hän voi missä vaiheessa tahansa siirtyä opiskelemaan elämänkatsomustietoa; asiasta riittää huoltajien ilmoitus koulun rehtorille. Opetussuunnitelma uudistuu Lisätietoja edu.vantaa.fi/ops2016 Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Koulussa kaikilla oppilailla on mahdollisuudet kehittää tieto- ja viestintäteknologista osaamista. TVT tarjoaa oppimisen ja oivaltamisen iloa! Valinnaiset aineet Peruskoulun 5. ja 6. luokilla opiskellaan valinnaisia aineita 1 tunti viikossa. Valinnaisten aineiden opiskelun tehtävänä on paitsi syventää ja laajentaa perusopetuksen oppilaiden tietoja ja taitoja, antaa oppilaalle mahdollisuuksia syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita esimerkiksi vieraista kielistä, tietotekniikasta ja taito- ja taideaineista. Valinnaisten aineiden opetus luokilla toteutetaan usein lyhyinä kursseina, joten vuoden aikana voi olla 1 6 erilaista lyhytkurssia. 9

10 Opiskelun sisältöjä Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa määritellään koulun opetussuunnitelmassa. Perustietoihin ja taitoihin kuuluvat yhteistyötaidot, omista ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen, vastuun ottaminen omasta opiskelusta, lukeminen, kirjoittaminen, matematiikan ja luonnontiedon perusasiat, kädentaidot ja liikunta sekä myöhemmin opiskeltavat vieraat kielet. Vantaalla oppilaat arvioidaan viidenteen luokkaan asti sanallisesti ja kuudennella luokalla numeroarvostelulla. Ensimmäisellä luokalla oppitunteja on viikossa vähintään 19. Tunneilla opiskellaan äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa, ympäristö- ja luonnontietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja liikuntaa. Kaikkia oppiaineita ei välttämättä merkitä lukujärjestykseen, sillä yhden tunnin aikana saatetaan opiskella useita aineita. Toisella luokalla jatketaan ensimmäisellä luokalla aloitettujen oppiaineiden opiskelua ja vahvistetaan jo opittuja taitoja. Kolmannella luokalla alkaa vieraan kielen opiskelu, joka Vantaalla on kaikissa kouluissa englanti. Neljännellä luokalla voi aloittaa vapaaehtoisen kielen opiskelun. Viidennellä luokalla kaikki aloittavat biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian sekä historian opinnot. Silloin alkaa myös valinnaisaineiden opiskelu. Kuudennella luokalla jatketaan viidennellä luokalla aloitettujen oppiaineiden opiskelua. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen ja kirjallisuuden äidinkieli (suomi) osuutta opiskellaan joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä -oppimäärä on tarkoitettu oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Suomi toisena kielenä -opetus kehittää oppilaan suomen kielen taitoa ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa se tukee oppilaan identiteettiä ja kehittää toiminnallista kaksi- tai monikielisyyttä. Oman äidinkielen opetus Vantaalla järjestetään oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetusta noin 30 kielessä. Oman äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelua, kielitaitoa ja viestintää. Ylläpitokielen opetus on mahdollista oppilaille, jotka ovat oppineet vieraan kielen ulkomailla asuessaan tai opiskellessaan. Oppilas voi osallistua vain yhden oman äidinkielen/ylläpitokielen opetukseen. Ylläpitokielenä ei opeteta englantia. Saame, romanikieli ja viittomakieli ovat Suomen vähemmistökieliä. Näiden kielien opetuksessa tavoitteena on tukea oppilaan toimintavalmiuksia monipuolisena vähemmistökielen käyttäjänä. Opettavista kielistä voi tiedustella oppilaan omasta koulusta. Oppilas voi opiskella myös toisen koulun ryhmässä, jos omassa koulussa opetusta ei tarjota. Jos kieltä ei opeteta Vantaalla, voi opetusryhmiä tiedustella Espoon tai Helsingin opetustoimista. Yhteinen ympäristömme Oppilaan arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan oppimista. Kaikissa kouluissa oppilas saa vuoden aikana ainakin kaksi väliarviointia, joista toinen toteutetaan arviointikeskusteluna, johon osallistuu oppilas, huoltaja sekä opettaja. Kouluvuoden päätteeksi annetaan lukuvuositodistus. Lisäksi palautetta annetaan oppituntien yhteydessä. Vantaalla oppilaat arvioidaan viidenteen luokkaan asti sanallisesti ja kuudennella luokalla numeroarvostelulla. Arvioinnissa oppilaita ei rinnasteta toisiinsa vaan oppilaan osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä verrataan opetussuunnitelmassa tai oppilaan omassa opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi oppilasta ohjataan ja kannustetaan ensimmäisestä luokasta alkaen itsearviointiin. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta ja oppilaalle vapaaehtoista. Oppilaan osallistuessa oman äidinkielen opetukseen hänen oppituntiensa määrä lisääntyy kahdella. Mahdollisista kuljetuskustannuksista vastaa oppilaan huoltaja. Vantaan kouluissa ympäristöasiat ovat kaikkien asia. Pienillä teoilla voimme auttaa ympäristöä voimaan hyvin. Tällaisia arkipäiväisiä tekoja ovat mm. valojen sammuttaminen ja säästeliäs veden kulutus, ympäristövastuullinen toiminta koulussa ja kotona, roskien lajittelu sekä kierrättäminen. Lisäksi koulumatkoilla kannattaa suosia kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä auton käytön sijaan. Sivistystoimen ympäristöohjelmaan voit tutustua tarkemmin internetissä osoitteessa vantaa.fi/ymparistoohjelmat. 10

11 Koulussa opitaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun ja luokan asioihin sekä saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Koulussa opetellaan muun muassa keskustelutaitoja, osallistumista yhteiseen päätöksentekoon, tavoitteiden asettamista ja vaikuttamistaitoja. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ja saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Kaikki oppilaat muodostavat koulun oppilaskunnan, joka valitsee keskuudestaan hallituksen. Hallitus osallistuu yhteisten sääntöjen laatimiseen, koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, tapahtumien järjestelyihin ja kouluympäristön kehittämiseen. Oppilaskuntien hallitus osallistuu myös nuorivaltuuston vaalien järjestelyihin. Oppilaskuntatoimintaa ohjaa oppilaskunnan ohjaava opettaja. Lisätietoja: Luokanopettaja Koulun oppilaskunnan ohjaaja vantaa.fi/nuorille > Osallistu ja vaikuta Lapsilla ja nuorilla on myös mahdollisuus vaikuttaa Vantaan kaupungin asioihin keväisin järjestettävässä Vaikuttaja-päivässä, johon osallistuu oppilaita kaikista vantaalaisista kouluista. Uinninopetus Uimatunneilla leikitään, tehdään erilaisia harjoituksia ja opetellaan uimista. Luokanopettaja huolehtii oppilaiden kulkemisesta uimatunneille ja osallistuu tuntien valvontaan. Varsinaisesta opetuksesta vastaavat liikuntapalveluiden uinninopettajat. Ensimmäisen vuoden kevätlukukauden aikana järjestetään uinninopetusta viisi kertaa. Uinninopetus jatkuu toiselta luokalta neljänteen luokkaan asti. Tämä ei kuitenkaan riitä opitun uimataidon ylläpitämiseksi, vaan lapsen kanssa kannattaa käydä uimassa säännöllisesti. Uimatunneille tarvitaan: uimapuku, pyyhe, istuinalusta saunaan, peseytymisvälineet ja herkkäsilmäiselle uimalasit. Lisätiedot: vantaa.fi/liikunta > Lasten ja nuorten liikunta > Koululaisten uinninopetus Liikkuva koulu Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa kouluviihtyvyyteen sekä lasten ja nuorten koulumenestykseen. Liikkuva koulu toiminnan päätavoitteena on saada kaikki lapset liikkumaan vähintään yhden tunnin jokaisena koulupäivänä. Tavoitteena on mm. kehittää välituntiliikuntaa, lisätä maksuttomia matalan kynnyksen liikuntakerhoja heti koulupäivän jälkeen, aktivoida perheitä liikkumaan yhdessä sekä lisätä liikuntahetkiä oppitunneille toiminnallisen opetuksen muodossa. Koululiikuntaa tuetaan myös järjestämällä oppilasurheilukisoja koko lukuvuoden ympäri. Kaupungin liikunnanohjaajat tukevat koulujen henkilöstöä koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämisessä. Lisätietoa: vantaa.fi/liikunta > Lasten ja nuorten liikunta > Liikkuva koulu hanke Koululaisten lukudiplomi Lukudiplomit on tarkoitettu eri ikäisille lukijoille lukuinnon lisäämiseen ja kirjallisuusharrastuksen monipuolistamiseen. Diplomin suorittaminen tukee monin tavoin äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun liittyvien taitojen kehittymistä. Lukudiplomien kirjalistat on laadittu huomioiden sekä lukijan ikä että kehittyvä kielitaito. Opettajat auttavat lukudiplomien suorittamisessa. Kirjaston työntekijät päivittävät kirjalistat vuosittain, jolloin mukaan saadaan myös uutuuskirjat. Lisäksi valinnoissa huomioidaan kirjojen saatavuus ja soveltuvuus diplomin suorittajalle. Lisätietoja lukudiplomista voi kysyä omalta opettajalta. 11

12 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tukea on tarjolla kaikille oppilaille. Tuki järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä oppilaalle määritellyssä lähikoulussa. Tukimuotoina ovat mm. oppilashuoltotyö, ohjaus, tukiopetus ja erityisopetus. Tukitoimet valmistellaan ja toteutetaan yhdessä oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa. Järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot vahventuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukea on mahdollista myös antaa oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Tuen kolmiportaisuus Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Mikäli oppilas tarvitsee tavanomaista laajemmin ja pitkäaikaisemmin tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne. Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan mm. oppilaan tarvitsema tuki ja sen järjestäminen. Mikäli tehostettu tuki todetaan riittämättömäksi, oppilaalle järjestetään erityistä tukea. Tuen tarve arvioidaan pedagogisella selvityksellä, joka sisältää mm. kuvauksen oppilaan kokonaistilanteesta ja oppilaan tarvitsemasta erityisestä tuesta. Op- pilaan opettajat ja oppilashuoltotyöhön kuuluvat asiantuntijat laativat selvityksen ja sitä täydennetään tarvittaessa asiantuntijalausunnolla. Pedagoginen selvitys toimii pohjatietona erityisen tuen hallinnolliselle päätökselle. Kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, hänelle laaditaan sen toteuttamista varten henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tukiopetus Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, jos hän on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea. Tukiopetus aloitetaan, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ennaltaehkäistä vaikeuksia. Perusopetuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada kaikkina koulupäivinä laadukasta opetusta ja ohjausta sekä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Opetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Opetus voi olla osa joustavia ryhmittelyjä. Tällöin opettajat suunnittelevat, opettavat, arvioivat ja kantavat yhdessä vastuun kaikista opetukseen osallistuvista oppilaista. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa. 12

13 Oppilashuolto tukee arjen sujuvuutta Oppilashuolto tukee lasten oppimista ja hyvinvointia sekä edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset huolehtivat oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan kouluhyvinvointiin vaikuttavat kouluympäristön turvallisuus ja terveys sekä riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Hyvinvointityö on oppilaan kohtaamista, kannustamista, auttamista sekä oppilaan osallisuuden vahvistamista. Koululla toimii yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR), joka koordinoi, kehittää ja arvioi koulun oppilashuoltotyötä. Hyvinvoinvointityötä koulussa johtaa koulun rehtori. Koulun yhteisöllinen hyvinvointityö on mm. koulun kerhotoimintaa, välituntitoimintaa, kiusaamisen ehkäisyä, myönteisen vuorovaikutuksen tukemista, oppilaan ja huoltajan osallisuutta, lasten välisten suhteiden vahvistamista, hyvinvointityön sisällyttämistä osaksi opetusta. huollon työntekijöiden työskentely yksittäisen oppilaan asiassa. Oppilashuollossa on tärkeää kuulla lasta itseään häntä koskevissa asioissa. Näin lapsi tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Myös oppilaiden huoltajat otetaan mukaan yhteisöllisen hyvinvointityön suunnitteluun ja toteuttamiseen Koulussa keskeisiä oppilashuollon työntekijöitä ovat koulupsykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Lapsen tukemiseksi kootaan tarvittaessa monialainen asiantuntijaryhmä. Tämä ryhmä kootaan lapsen ja huoltajien kanssa yhteistyössä ja siihen kuuluu useimmiten luokanopettajan lisäksi koulun koulupsykologi/ kouluterveydenhoitaja/ koulukuraattori. Koulupsykologipalvelut Koulupsykologi auttaa lasta, jos hänellä on vaikeuksia esimerkiksi oppimisessa, sopeutumisessa, tunne-elämässä tai ryhmässä toimimisessa. Oppilaan vaikeuksia selvitetään ja tukitoimenpiteitä suunnitellaan aina yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Neuvotteluihin osallistuvat tarpeen mukaan myös esim. luokanopettaja, koulun erityisopettaja ja rehtori. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä koulupsykologiin, kun heitä askar- Oppilashuoltotyön tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja puuttua varhain mahdollisiin koulunkäynnin vaikeuksiin ja tukea kouluyhteisön hyvinvointia.yhteisöllisen hyvinvointityön lisäksi oppilashuoltoon kuuluu myös oppilasruttaa lapsen koulu- ja kasvatusasiat tai kun perhettä kohtaa kriisi. Varsinainen hoitotyö ei kuulu koulupsykologin tehtäviin, vaan tarvittaessa lapsi tai perhe ohjataan muiden asiantuntijoiden autettavaksi. Lisätiedot: johtava koulupsykologi Tuija Harakka, p Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän edistää oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia ehkäisemällä ja poistamalla oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Tukea voidaan antaa yksittäiselle oppilaalle ja hänen perheelleen, oppilasryhmälle tai koko kouluyhteisölle. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä, kun oppilaan tilanne koulussa tai kotona huolestuttaa tai kun oppilas kokee itsensä yksinäiseksi tai masentuneeksi. Koulukuraattori voi tavata oppilasta sekä yksin että hänen perheensä kanssa. Työskentelyn tavoitteena on yhdessä kodin kanssa selvittää tilanne ja löytää sopivat tukitoimet. Lisätiedot: Koulun sosiaalityön esimies Hanna Pösö, p Koulun sosiaalityön esimies Harri Myllyniemi, puh Kotona voitte tukea lapsen koulunkäyntiä kannustamalla lastanne koulunkäyntiin. olemalla kiinnostunut hänen oppimisestaan ja koulunkäynnistään. tukemalla häntä realististen tavoitteiden asettamisessa. yhdistämällä koulussa opittavia asioita arkeen: matematiikkaa voi harjoitella ostoksilla, uutisia voi lukea lehdestä ja niistä voi keskustella lapsen kanssa. pitämällä huolta lapsen levosta, ruokarytmistä ja kouluvarusteista. kannustamalla lasta omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen iän ja kehitystason mukaan. pitämällä yhteyttä kouluun ja opettajiin. osallistumalla oppimiskeskusteluihin ja vanhempaintapaamisiin. 13

14 Oppilaiden hyvinvoinnin tueksi Kouluruokailu Kouluissa tarjotaan jokaisena koulupäivänä oppilaalle maksuton ateria. Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaalle maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Kaikkien ruokailuun osallistuvien vastuulla on, että ruokahetkestä muodostuu rauhallinen ja viihtyisä. Kouluruokailu on kiinteä osa koulun kasvatus- ja opetustoimintaa. Koululounaaseen sisältyvät pääruoka lisäkkeineen, salaatti tai raaste ja salaatinkastike, näkkileipä tai pehmeä leipä ja levite, maito, piimä tai vesi. Keitto- ja puuroaterioilla on tarjolla pehmeää leipää, leikkelettä ja hedelmä. Puuroateriaan sisältyy lisäksi mehukeitto. Ruokalistoissa huomioidaan eri vuodenajat ja juhlapyhät ja päivittäin on tarjolla kasvisruokaa. Koulujen ruokalistat löytyvät osoitteesta vantti.fi/ruokalistat. Koululounaan nauttiminen edistää nuoren hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Kouluruokalassa oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän ja tarvittaessa hän voi hakea lisää ruokaa. Kouluruuan valmistuksessa käytetään ainoastaan vähälaktoosisia tai laktoosittomia raaka-aineita. Laktoositonta maitojuomaa on tarjolla sitä haluaville. Sen saaminen edellyttää kuitenkin erityisruokavalioilmoituksen täyttämisen. Erityisruokavalio Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavaliota tai hänen ruokavalionsa on eettisistä syistä rajoitettu, keittiölle toimitetaan oppilaan tiedot erityisruokavalion tarpeesta erityisruokavaliolomakkeella. Vaativissa erityisruokavalioissa vaaditaan lisäksi lääkärintodistus, jotta voidaan varmistua erityisruokavalion oikeellisuudesta ja myös siitä, ettei lapsen ruokavaliota rajoiteta turhaan. Vuosittain päivitettävä lääkärintodistus tarvitaan seuraaviin erityisruokavalioihin: maidoton, laktoositon (ei pelkkään ruokajuomana tarjottavaan maitoon), vilja-allergia ja muu vaativa erityisruokavalio. Lomakkeen ja toimintaohjeen eritysruokavalion ilmoittamiseen saa koululta tai osoitteessa vantti.fi/ateria/erityisruokavalio. Ruokaraati Vantaalla useassa koulussa toimii ruokaraati, johon kuuluu oppilaita eri luokka-asteilta, koulun henkilöstön edustajat, keittiön edustaja ja terveydenhoitaja. Ruokaraati on yksi kanava, jonka kautta oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokaan. Oman koulun ruokaraadista antaa lisätietoja koulun henkilökunta. Kouluruokailun kehittämisessä otetaan huomioon myös asiakaskyselyissä saatu palaute. Ruokailuun liittyvissä käytännön asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan koulukeittiön vastaavaan esimieheen. Lisätiedot: Koulun keittiö Kouluruokailun tietopaketti Kouluruokaa! on luettavissa netissä: vantti.fi > Ateria > Koulut Aamupala auttaa jaksamaan! Kouluateria kattaa noin kolmanneksen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Loput ravinnontarpeestaan saat päivän aikana nautituista muista aterioista. Erityisen tärkeää on, että syöt terveellisen aamupalan ennen kouluun lähtöä, muuten väsymys iskee jo ennen lounasta. Joissakin kouluissa on tarjolla maksullinen aamupuuro. Lisätiedot: Koulun keittiöltä 14

15 Oppilaiden vakuutukset Oppilaat ovat vakuutettuja kouluaikana sekä koulumatkoilla. Vakuutus kattaa myös muun opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten retket ja leirikoulut sekä iltapäivätoiminnan ja koulun kerhot. Jos oppilaalle sattuu kouluaikana tapaturma, hän saa ensiavun koulussa. Sieltä oppilas ohjataan tarvittaessa terveyskeskukseen tai vakavissa tapauksissa suoraan sairaalaan. Yksityisten lääkäriasemien palveluista aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Mahdollinen lapsen oma sairauskulu- tai yksityistapaturmavakuutus ei korvaa perusopetuslain mukaisia tapaturmia, koska niistä kunta on lain mukaan korvausvelvollinen. Tapaturmasta täytetään aina tapaturmaselvitys. Tapaturmassa rikkoutuneita vaatteita, kelloja, kännyköitä ja muuta tavaraa ei korvata. Ainoastaan hoitotoimenpiteen yhteydessä leikatuista vaatteista voi saada korvausta.tapaturmasta tehdään selvitys siinäkin tapauksessa, ettei lääkärin hoitoa tarvita. Silmälasit korvataan mikäli tapaturma on edellyttänyt terveydenhoitajan tai lääkärin hoitoa. Lisätiedot: Koulut ja vantaa.fi/opetus Kouluterveydenhuolto Kaikille kouluille on nimetty oma kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää oppilaan ja koko kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia yhdessä huoltajien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Lääkärintarkastus tehdään ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Ensimmäisen ja viidennen luokan terveystarkastus on laaja-alainen tarkastus, johon kutsutaan mukaan myös lapsen huoltajat. Viidennen luokan tarkastus on terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä yhteistarkastus. Terveydenhoitajat aloittavat ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden terveystarkastukset jo kesällä. Hammashoito Kouluterveydenhuolto tarvitsee ajan tasalla olevat tiedot kaikista lapsen koulunkäyntiin vaikuttavista sairauksista. Myös lapsen muualla saamista rokotuksista, rokotusten terveydellisistä esteistä tai terveydentilan muutoksista pyydetään ilmoittamaan aina koulun terveydenhoitajalle. Huoltajien toivotaan lisäksi ilmoittavan, jos heidän yhteystietonsa muuttuvat. Jos nuori sairastuu häntä ei pidä lähettää kouluun. huoltajat järjestävät tarvittavan hoidon. sairastumisesta ilmoitetaan luokanvalvojalle. neuvoja voi tarvittaessa kysyä koulun terveydenhoitajalta tai oman asuinalueen terveysasemalta. Lisätiedot: vantaa.fi/terveyspalvelut Kirsti Linnoinen p Jaana Karvonen-Lemmetty p Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa kouluterveydenhuoltoa ja ne ovat maksuttomia kaikille alle 18-vuotiaille. Oppilaiden hampaat tarkastetaan ja hoidetaan hammashoitolassa. HYVIKSESSÄ tehdään yhdessä töitä jokaisen vantaalaisen lapsen ja nuoren hyvän arjen puolesta. Lisätietoa löytyy Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman internetsivustolta vantaanhyvis.fi. HYVIKSEN hyvät teot ovat: Hyvä terveys Yhdessä enemmän Vahva vanhemmuus Iloa harrastuksista ja Sydämellä sitoutuen! Kaikki oppilaat kutsutaan suun terveystarkastukseen 1., 3. ja 5. luokilla. Muilla luokilla hoitoa annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammaslääkäri. Oikomishoitoon ohjataan ne oppilaat, joilla on toiminnallisia purentavirheitä. Jos lapselle tulee hammassärkyä, hammastapaturma tai muuta akuuttia hoidon tarvetta, aika varataan suun terveydenhuollon keskitetystä ajanvarauksesta p Ajanvaraus on auki mato klo ja perjantaisin sekä juhlapyhien aattoina kello Lisää tietoa suun hoidosta, ajanvarauksesta ja palveluista: vantaa.fi/hammashoito Huolehdi hampaistasi Puhdista hampaasi joka puolelta puhtaaksi kahdesti päivässä pehmeällä hammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen. Lapsi voi itse harjata hampaansa aamuisin, mutta huoltajan on hyvä tarkistaa lapsen harjaustulos 10-vuotiaaksi asti. Käytä janojuomana vettä. Syö säännöllisinä ruoka-aikoina monipuolisesti. Kunnollinen välipala koulun jälkeen on tärkeä. Vältä napostelua ja keskitä mahdollinen herkuttelu yhteen kertaan viikossa. Käytä Suomen Hammaslääkäriliiton suosittelemia ksylitolituotteita 3 5 kertaa päivässä syömisten jälkeen. Ksylitolin käyttö vähentää hampaiden reikiintymisriskiä. 15

16 Vaihtoehtoja Vantaan kouluissa Vantaalla luokat voi käydä kokonaan englannin kielellä, osittain saksan kielellä tai ruotsin kielikylvyssä. Lisäksi peruskoulun oppimäärän voi suorittaa musiikkiluokalla, montessoriopetuksessa tai yksityisessä steinerkoulussa. Painotettuun opetukseen hakeva oppilas ilmoitetaan kouluun ke mennessä, kuten muutkin koulutulokkaat. Lisäksi painotettuun opetukseen haetaan -sivustolla olevalla lomakkeella, joka palautetaan pe mennessä haettavaan kouluun. Kaikille painotettuun opetukseen hakijoille tehdään päätös sekä omasta lähikoulusta että ottamisesta painotettuun opetukseen. Painotetun opetuksen oppilaaksiotto on toissijaista oppilaaksiottoa, mikäli kyseinen koulu ei ole oppilaan lähikoulu. Lisätietoja oppaasta sivulta 5 ja netistä. Tieto hyväksymisestä painotettuun opetukseen lähetetään kotiin viimeistään pe Englanninkielinen opetus Vantaan kansainvälinen koulu Vantaan kansainvälisessä koulussa peruskoulun voi käydä kokonaan englannin kielellä. Koulu tarjoaa 9-vuotisen perusopetuksen oppilaille, joiden äidinkieli on englanti ja oppilaille, joiden muulla tavoin hankittu englannin kielen taito on riittävä opinnoissa selviytymiseen. Kansainvälisen koulun oppilaat valitaan englannin kielen kielikokeen perusteella. Ensisijaisesti kouluun otetaan vantaalaisia lapsia. Muiden kuntien hakijoita voidaan ottaa vantaalaisten lasten jälkeen, jos opetusryhmissä on tilaa. Koulutulokkaiden vanhemmille järjestetään ke klo tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan koulun toiminnasta ja hakumenettelystä, osoitteessa Hagelstamintie 1, Vantaa. Hakijoille järjestetään englannin kielen koe to klo Lisätiedot: Kaivokselan koulu Kaivokselan koulussa peruskoulun voi suorittaa englannin kielellä. Englantia ei tarvitse osata vielä kouluun tullessaan, mutta opetus on englanninkielistä. Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat toimivan kaksikielisyyden kuudennen luokan loppuun mennessä. Luokkien oppilaat valitaan kielellisen valmiuden kokeella, jonka voi suorittaa joko suomen tai englannin kielellä. Ensisijaisesti luokille otetaan vantaalaisia lapsia. Muiden kuntien hakijoita voidaan ottaa vantaalaisten lasten jälkeen, jos opetusryhmissä on tilaa. Koulutulokkaiden huoltajille järjestetään to klo tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan englanninkielisten luokkien toiminnasta, osoitteessa Kaivosvoudintie 10, luokka 105. Hakijoille järjestetään kielellisen valmiuden koe ke Lisätiedot: vantaa.fi/kaivokselankoulu Ruotsin kielikylpy Kielikylvyssä vieras kieli on sekä oppimisen väline että sen kohde. Vantaalla kielikylpyopetusta ruotsin kielellä annetaan Uomarinteen koulussa. Aloittaviin ryhmiin otetaan myös niitä lapsia, joilla ei ole kielikylpytaustaa päiväkodista. Ruotsin kielikylpyopetuksessa opetus annetaan pääosin ruotsiksi ja oppilaat oppivat lukemaan ja kirjoittamaan ensin ruotsin kielellä. Uomarinteen koulu järjestää ruotsin kielikylpyopetuksesta kiinnostuneille vanhemmille tiedotustilaisuuden. Tilaisuus pidetään ke klo pikkukoulurakennuksessa, Uomarinne 2, kulku Virtakujan puolelta. Lisätiedot: 16

17 Kaksikielinen opetus suomi - saksa Martinlaakson koulun kaksikielisessä suomi-saksa opetuksessa eli ns. CLIL -opetuksessa opiskellaan 1 2-luokilla noin puolet oppiaineista saksan kielellä. Luokilla 3 5 on viikossa kaksi tuntia opetusta saksaksi ja 6. luokalla yksi viikkotunti. Lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan ensin suomeksi. Aloittaviin ryhmiin otetaan myös niitä lapsia, joilla ei ole saksankielistä kielitaustaa. Martinlaakson koulu järjestää kielipainotteisesta opetuksesta kiinnostuneille huoltajille tiedotustilaisuuden ti kello koulun ruokalassa osoitteessa Martinlaaksonpolku 4. Lisätiedot: Rehtori Sari Laurivuori-Toivola p Montessoriopetus Vantaan montessoriluokat toimivat Kuusikon koulussa vuosiluokilla 1 6. Vantaalla ei ole montessoriopetusta vuosiluokilla 7 9. Montessoriopetuksen opetussuunnitelma noudattaa Kuusikon koulun, Vantaan kaupungin ja valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmien määräyksiä. Tämä koskee myös oppilasarviointia. Montessoriluokalle otetaan oppilaaksi ensisijaisesti vantaalaisia lapsia. Luokalle valitaan oppilaat pääsääntöisesti niistä koulutulokkaista, jotka ovat osallistuneet montessorikasvatukseen päivähoidossa tai esiopetuksessa. Muiden vuosiluokkien montessoriluokille otettavilta oppilailta edellytetään, että heillä on montessoritausta edellisestä koulusta. Montessoriluokille oppilaiden ottaminen on toissijaista oppilaaksiottoa (s. 5). Montessoriopetus perustuu kokonaisuuksiin ja on enimmäkseen ainejaotonta. Montessoriluokat ovat yhdysluokkia, joissa toiminnallinen oppimateriaali mahdollistaa oppilaan opiskelun yksilöllisen ja kiireettömän etenemisen. Työskentelytapa lisää yhteisöllisyyttä ja kasvattaa ryhmän aktiiviseksi jäseneksi. Opiskelun kehyksenä on elämää kunnioittava, ekologinen käsitys maailmasta ja ihmisestä osana sitä. Tärkeää on tutkiminen, käsin tekeminen, luova ongelmanratkaisu, oivaltava oppiminen ja syy-seuraus-suhteiden pohtiminen. Kuusikon koulun infotilaisuus Montessoriopetuksesta pidetään to klo koulun ruokalassa, os. Hovitie 11. Lisätiedot: kuusikko.fi Steinerkoulu Korsossa toimii yksityinen steinerkoulu, jossa voi opiskella ensimmäiseltä luokalta ylioppilaaksi asti. Oppilaat otetaan ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisikäjärjestyksessä ja haastattelun perusteella. Muillekin luokille voi pyrkiä täyttämällä hakulomakkeen koulun kotisivuilla. Lisätiedot: vantaansteinerkoulu.fi Painotuksia löytyy seuraavista kouluista Englanninkielinen opetus: Kaivokselan koulu lk Vantaan kansainvälinen koulu lk Kaksikielinen opetus suomi - saksa: Martinlaakson koulu lk Ruotsin kielikylpy: Uomarinteen koulu lk Kilteri lk Montessoriopetus: Kuusikon koulu lk Musiikkiluokat: Hakunilanrinteen koulu lk Hakunilan koulu lk Mikkolan koulu lk Martinlaakson koulu lk Simonkallion koulu lk Peltolan koulu lk Uomarinteen koulu lk Hämeenkylän koulu lk Ylästön koulu lk Vantaankosken koulu lk Musiikkiluokat Musiikkiluokkaopetus alkaa kolmannella luokalla. Vantaalla on musiikkiluokkia useissa kouluissa eri puolilla kaupunkia. Musiikkiluokille otetaan oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita musiikista ja joilla on edellytykset musiikin opiskeluun. Oppilaat valitaan musikaalisuustestillä. Opetuksen lähtökohtana on antaa monipuolista ja laajasisältöistä musiikin opetusta. Näin luodaan pohja pitkäkestoiselle musiikin harrastamiselle. Musiikkiluokilla on lukujärjestykseen merkittyjen tuntien lisäksi myös muuta musiikkiin liittyvää toimintaa, kuten konsertteja ja yksilöharjoittelua kouluajan ulkopuolella. Yhteistyö lasten huoltajien kanssa on tärkeä osa musiikkiluokkien toimintaa. Erillinen opas, josta saa tietoa musiikkiluokille hakemisesta ja opiskelusta musiikkiluokalla, jaetaan oppilaille toisen luokan syksyllä. Lisätiedot: Lotte Koivulainen, p Hakuaika musiikkiluokalle on toisen luokan syksyllä. 17

18 Vantaalla toimivat suomenkieliset peruskoulut alueittain Itäinen alue Aluepäällikkö Virpi Lehmusvaara p Luokat Osoite Vantaa Rehtori Koulusihteeri Musiikkiluokka Esteetön*) Painotettu Muuta Hakunila - Hakunilanrinteen op. **) Hiirakkotie 9 Hiirakkotie I Hevoshaka Hevoshaantie Hiekkaharju Talkootie I Ilola Epinkoskentie ma to, I Itä-Hakkila Koulutie ma, ti I Jokiniemi Valkoisenlähteentie ma, ti, pe I Kuusikko Hovitie ) I Länsimäki Pallastunturintie klo 8 12 Simonkylä Koivukyläntie Sotunki Sotungintie Viertola - Jokirannan op. **) Liljatie 2 Viertolankuja ke pe I Koillinen alue Aluepäällikkö Pepita Kaskentaus p Luokat Osoite Vantaa Rehtori Koulusihteeri Peltola Lummetie 27 B Rajakylä Latukuja I Simonkallio Simonkalliontie osittain I Musiikkiluokka Havukoski Tarhakuja Jokivarsi - Nikinmäen op. **) Sorvatie 16 Perhotie Koivukylä Kustaantie Korso Kisatie Kytöpuisto Peltoniemenkuja I Leppäkorpi Korpikontiontie ma to I Mikkola - Vega - Lyyra Venuksentie 2 Lyyranpolku ti pe Päiväkumpu Ismontie ma ke I Rekola Rekolantie ma, to, pe osittain I Rekolanmäki Valtimotie ti pe I Ruusuvuori Kisatie Vierumäki - Kulomäki op. **) Lehmustontie 9 Maauuninpolku ma, ke, pe ti, to Esteetön*) Painotettu I I I I I Muuta 18

19 Läntinen alue Aluepäällikkö Kirsi Kolu p Luokat Osoite Vantaa Rehtori Koulusihteeri Musiikkiluokka Esteetön*) Painotettu Muuta Askisto Uudentuvantie ti, ke, pe I Hämeenkylä Varistontie I - Variston op. **) Varistontie Kaivoksela Kaivosvoudintie ) I Kannisto Kenraalintie ma to I Kartanonkoski Tilkuntie ma, ti ke/ip I - Tammiston op. **) 1. Kaurapellonkatu Kilteri Iskostie ti pe 3) Kivimäki Lintukallionkuja ma, to, pe I pariton ke Kivistö Vanha Nurmijärventie ma, to I 132 Martinlaakso Martinlaaksonpolku ) I ma, to Pähkinärinne Mantelikuja ti pe I Rajatorppa Vapaalanpolku ma ke I Seutula Katriinantie ti, ke I Tuomela Ainontie ma ke Uomarinne Uomarinne ) I Vantaan kansainvälinen Hagelstamintie ) koulu Vantaankosken koulu Isontammentie pe Veromäki - Riihipellon op. **) Veromiehentie 2 Krakankuja ma, ke pe Ylästö Ollaksentie 29 B I I Muut koulut (1 kpl) Nimi Osoite Vantaa Rehtorit Toimisto Vantaan seudun steinerkoulu Satakielentie ) 1) Montessoriluokat ) Englanninkieliset luokat 3) Ruotsin osittainen kielikylpy 4) Saksan osittainen kielikylpy 5) Ruotsin osittainen kielikylpy 6) Opetus englannin kielellä 7) Yksityiskoulu * ) Koulu, jossa on luiskat ja/tai hissit helpottamassa liikuntaesteisen oppilaan liikkumista **) Opetuspiste I ) Näissä kouluissa on mahdollisuus ilmoittautua kouluun paikan päällä ke klo

20 Tarkemmat tiedot vantaa.fi/opetus > Koulut ja oppilaitokset Vantaan kaupunki Sivistystoimi