Yläkoululaisen opas. Tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen opiskelusta vuosiluokilla 7. 9.

Transkriptio

1 Yläkoululaisen opas 2015 Tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen opiskelusta vuosiluokilla 7. 9.

2 Sisällysluettelo sivu 4 > Miten oppilaan koulupaikka määritellään? sivu 10 > Oppimisen ja koulunkäynnin tukea on tarjolla kaikille oppilaille sivu 6 > Opiskelu luokilla sivu 11 Oppilashuolto auttaa ja tukee Yhteystietoja Sivistysvirasto Asematie 6 A, Vantaa Vantaan kaupungin puhelinvaihde puh Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, p Opetuspäällikkö Tapio Lahtero, p sivu 12 > Oppilaiden etuudet Tärkeitä päivämääriä sivu 14 > Opiskelu painotetussa opetuksessa Perusopetuksen aluepäälliköt Itäinen (Hakunila & Tikkurila): Virpi Lehmusvaara, p Koillinen (Korso & Koivukylä): Pepita Kaskentaus, p Läntinen (Myyrmäki & Kivistö-Aviapolis) Kirsi Kolu, p Hakemus lähikoulun määrittämiseksi erityisperustein vuosiluokille mennessä (s. 4 5). Ilmoittautuminen painotettuun opetukseen mennessä (s ). Päätös lähikoulusta Koulumatkaetua haetaan mennessä. Kouluun tutustuminen Lukuvuosi ja lomat Koulutyön aloittamispäivän ja lukuvuonna pidettävien lomien sekä yksittäisten lomapäivien ajankohdan päättää opetuslautakunta. Koulutyö päättyy keväällä aina viikon 22 lauantaina. Koulut ilmoittavat työ- ja loma-ajat tiedotteissaan. Lisätietoja: vantaa.fi/opetus > Työ- ja loma-ajat Koulumatkat koulukuljetus@vantaa.fi, p , Koulupsykologipalvelut Tuija Harakka, p Opetussuunnitelmat, oppilasarviointi, kielten opetus Lotte Koivulainen, p Oppimisen tuki Riitta Kekäle, p Julkaisija Vantaan kaupungin sivistystoimi 2014 Toimitus opetustoimen asiantuntija Niina Lång Kannen kuva Tiina Kujala Taitto ja ulkoasu Heidi Hölttä Valokuvat Heidi Hölttä (s. 3, 5, 14 ) Tiina Kujala (s. 3, 6, 8) Anna Mellin (s. 4) Sakari Manninen (s. 10) Paino AS Spin Press Oppaan sähköinen versio vantaa.fi/opetus > Esitteet ja oppaat Koulujen kotisivut ja yhteystiedot vantaa.fi/koulut

3 Seitsemäsluokkalainen Onneksi olkoon! Olet ollut kuusi vuotta perusopetuksessa ja siirryt mahdollisesti nyt uuteen kouluun. Samalla koulunkäyntisi muuttuu, saat uusia kavereita, opit uusia asioita ja otat enemmän vastuuta opinnoistasi. Oppien ja osallistuen taitoja tulevaisuuteen! Myönteisen asenteen avulla onnistut, kun koulunkäyntisi muuttuu itsenäisemmäksi. Heti koulun alussa on hyvä miettiä omia opiskelumenetelmiäsi. Kun oppiaineita ja läksyjä on enemmän, hyvät opiskelutaidot auttavat selviytymään urakasta. Voit kääntyä oman luokanvalvojasi tai ryhmänohjaajasi puoleen sinua askarruttavissa asioissa. Lisäksi koulun muut opettajat, oppilaanohjaajat ja koko koulun henkilökunta on tarvittaessa tukenasi. Monissa kouluissa on myös tukioppilaita, jotka ottavat uudet 7.-luokkalaiset vastaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne asiat, jotka opiskellaan peruskoulun aikana. Opetussuunnitelman uudistamistyö on aloitettu ja uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan vuonna Opetussuunnitelman uudistamistyön ensimmäinen askel otettiin kun Vantaan perusopetukselle valittiin arvot yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa. Arvot hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus muodostavat perustan koulutyölle. Sinulla merkittävä tehtävä osallistua koulusi opetussuunnitelman tekemiseen yläluokkien aikana. Toivon aktiivista osallistumista, sinun ja vanhempiesi mielipiteellä on merkitystä. Oppimisen iloa sinulle ja tervetuloa seitsemännelle luokalle! Opas kannattaa säilyttää koko yläkoulun ajan. Hyvä oppilaan huoltaja Lapsesi on siirtymässä askeleen eteenpäin koulupolullaan. Huoltajien läsnäolo lapsen elämässä ja koulunkäynnin tukemisessa on tässä vaiheessa vähintään yhtä tärkeää kuin aiemmin. Ohessa on tietopaketti vuosiluokkien ajaksi. Toivon, että opas auttaa löytämään vastauksia sinua ja lastasi askarruttaviin kysymyksiin. Koulun ovet ovat auki huoltajille, tervetuloa tutustumaan lapsesi kouluun! Ilkka Kalo, perusopetuksen johtaja 3

4 Koulupaikan määräytyminen Vantaalla noudatetaan koulupaikan määrittelyssä perusopetuslain mukaista lähikouluperiaatetta. Vantaalaiset koulut ovat tutkitusti tasalaatuisia ja oppimisen tuki annetaan oppilaille pääsääntöisesti omassa lähikoulussa. Miten koulupaikka määritellään Vantaalaisen oppilaan ei tarvitse ilmoittautua kouluun vuosiluokkien ajaksi, sillä hänen tietonsa ovat valmiiksi oppilasrekisterissä. Tietojen perusteella perusopetuksen aluepäällikkö määrittää oppilaalle koulun. Tätä koulua kutsutaan oppilaan lähikouluksi, vaikka se ei aina ole maantieteellisesti lähin koulu. Päätös lähikoulusta lähetetään oppilaan kotiin pe Hyvä tietää: Lähikoulun määrittelyssä noudatetaan opetuslautakunnan päättämiä periaatteita. Ensin lähikoulu määritellään niille oppilaille, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy ja sitten niille, jotka halutaan samaan kouluun sisaruksensa kanssa. Sen jälkeen osoitetaan koulu niille, joilla on selkeästi yksi koulu lyhyen ja turvallisen matkan päässä kotoa. Loput oppilaat jaetaan kouluihin niin, että heillä olisi mahdollisimman lyhyt ja turvallinen koulumatka, ja että eri koulujen luokista tulisi mahdollisimman samankokoisia. Yhtenäiskoulun oppilaan lähikoulu on sama koulu, jossa hän on käynyt kuudennen luokan. Lähikoulun valinnassa huomioidaan myös oppilaan neljännellä luokalla valitsema vapaaehtoinen A-kieli. Sisarukset samaan kouluun Jos oppilas halutaan samaan kouluun kuin hänen sisaruksensa, täytetään lomake: Hakemus lähikoulun määrittämiseksi erityisperustein vuosiluokille Hakemus palautetaan omalle luokanopettajalle ke mennessä. Sisaruksen tulee asua samassa osoitteessa ja olla nuoremman sisaruksen aloittaessa haetun koulun oppilaana. Sisarusperustetta ei sovelleta, jos sisarus käy toissijaista koulua tai hän on siellä erityisen tuen päätöksen perusteella. Muu erityinen syy Jos oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, joka vaikuttaa koulun soveltuvuuteen, täytetään lomake: Hakemus lähikoulun määrittämiseksi erityisperustein vuosiluokille Hakemus palautetaan omalle luokanopettajalle ke mennessä. Hakemukseen tulee liittää lääkärin tai asiantuntijan lausunto. 4 Muistathan ilmoittaa sisarukset samaan kouluun ja täyttää lomakkeen lähikoulun määrittelemiseksi. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi se, ettei oppilas selviydy liikkumisesteen takia hissittömässä koulussa. Toissijaiseen kouluun Jos oppilaalle määritelty lähikoulu ei tyydytä, oppilas voi hakea johonkin toiseen kouluun tai päätöksestä voi valittaa aluehallintovirastoon. Tällaista koulua kutsutaan toissijaiseksi kouluksi. Hakemus toissijaiseen kouluun -lomake toimitetaan pe mennessä siihen kouluun, josta oppilaspaikkaa haetaan. Toissijaisesta koulupaikasta päättää kyseisen koulun rehtori. Päätös lähetetään oppilaan kotiin pe Rehtorit noudattavat oppilaiden valinnassa yhteisiä periaatteita. Etusijalla ovat vantaalaiset lapset. Ensin vapaiksi jääneille paikoille otetaan niitä oppilaita, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu

5 Kodin ja koulun yhteistyö Toimiva kodin ja koulun yhteistyö lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Vanhemmille yhteistyö antaa tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja koulunkäynnistä ja niiden tukemisen mahdollisuuksista. Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus luokan ja koulun ilmapiiriin ja se vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhdessä toimimisen tavoitteena on lapsen ja nuoren oppimisen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen koko oppimispolun ajan. Yhteistyön merkitys ei vähene lapsen varttuessa luokkien oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa käydään vuosittain arviointi-/ kolmikantakeskustelu. Osallistuminen kouluarkeen Luokan, koulun tai kunnan vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja tarjoaa vertaistukea kotien kasvatustyölle. Huoltajat voivat osallistua koulun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen mm. osallistumalla yhteisiin vanhempainiltoihin ja tilaisuuksiin. Lähes jokaisessa vantaalaisessa koulussa on vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys tai vanhempaintoimikunta voi tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja koulua koskevista asioista sekä tukea omalta osaltaan oppilaiden koulunkäyntiä. Vantaalla toimii vanhempainyhdistysten alueyhdistys VANVARY, jonka tavoitteena on edistää huoltajien, koulun ja hallinnon välistä yhteistyötä sekä ottaa kantaa oppilaiden koulutusta ja kasvatusta koskeviin asioihin. Lisätiedot: Koulun vanhempainyhdistys vanvary.fi suomenvanhempainliitto.fi Wilma kodin ja koulun viestintävälineenä Oppilaan aloittaessa Vantaalla perusopetuksessa huoltajat saavat oppilaskohtaisen tunnuksen Wilmaan. Huoltajat saavat pyynnöstä henkilökohtaisen tunnuksen. Wilman kautta huoltaja voi mm. tarkastella lapsensa tuntimerkintöjä, koemerkintöjä, arvosanoja ja koulunkäynnin tukeen liittyviä merkintöjä ja asiakirjoja. Oppilaan tietoja voivat tarkastella ne henkilöt, joiden työtehtäviin oppilaan opetuksen tai oppilashuollon järjestäminen kuuluu. Huoltajalla on halutessaan oikeus kieltää kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin oikeudet nähdä oppilasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tällaisessa tilanteessa huoltajan tulee olla yhteydessä koulun rehtoriin. Lisätiedot: erityinen syy ja sitten niitä, jotka haluavat samaan kouluun sisaruksensa kanssa. Tämän jälkeen loput vapaat paikat jaetaan muiden hakijoiden kesken. Jos hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu, joten oppilaalla ei ole oikeutta kaupungin kustantamaan koululaismatkakorttiin, paitsi jos matka on yli 5 km niin lähikouluun kuin toissijaiseen vantaalaiseen kouluun (s. 13). Toissijaisessa haussa on mahdollisuus hakea myös Espoon, Helsingin tai Kauniaisten kouluihin. Tällöin huoltajat ovat itse yhteydessä siihen kouluun, josta oppilaspaikkaa haetaan ja ilmoittavat alueensa aluepäällikölle jos lapsi ei aloita koulua lähikoulussaan. Oppilaspaikkaa haettaessa on hyvä huomata, että toisen kaupungin koulussa oppilas ei välttämättä saa kaikkia tukipalveluita ja huoltajat vastaavat koulumatkojen kustannuksista. Muiden kuntien oppilaat Muiden kuntien oppilaita voidaan ottaa Vantaan kouluihin toissijaisen haun kautta, jos kouluissa on tilaa vantaalaisten oppilaiden jälkeen. Oppilaaksiotossa noudatetaan kaikille yhteisiä toissijaisen oppilaaksioton periaatteita. Muiden kuntien oppilaiden koulumatkojen korvaamisesta päättää heidän asuinkuntansa. Muutto kesken lukuvuoden Jos oppilas muuttaa kesken lukuvuoden Vantaan sisällä tai pois Vantaalta, hänellä on oikeus käydä lukuvuoden loppuun asti entistä lähikoulua. Jos oppilas muuttaa Vantaalle, hänen lähikoulunsa selviää oman alueen aluepäälliköltä. Oman alueen perusopetuksen aluepäällikön yhteystiedot löytyvät sivulta 2. Lisätietoja: vantaa.fi/opetus > Perusopetus Koulujen sivut: vantaa.fi/koulut Aluepäälliköt s. 2 5

6 Opiskelu luokilla Koulunkäynti muuttuu monilta osin, kun oppilas siirtyy seitsemännelle luokalle. Luokanopettajan sijaan oppilasta opettavat useat eri aineenopettajat ja eri aineita opiskellaan aineluokissa. Yksi aineenopettajista toimii oppilaan luokanvalvojana tai ryhmänohjaajana ja vastaa luokan asioista sekä tapaa oppilaita säännöllisesti. Koulussa opiskelu voidaan toteuttaa koko vuoden samana pysyvän lukujärjestyksen mukaan tai jakamalla työskentely 2 5 jaksoon, joiden lukujärjestykset vaihtelevat. Oppilaan lukujärjestyksestä selviää, miten hänen koulussaan opiskellaan. Joskus oppilaan ainevalikoima on sellainen, että sitä ei pystytä toteuttamaan ilman hyppytuntia. Tällöin asiasta keskustellaan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sovitaan, missä ja miten oppilas viettää hyppytunnin. Vuosiluokilla kaikki opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta toista kotimaista kieltä (ruotsi) ja englantia matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa biologiaa, maantietoa terveystietoa uskontoa tai elämänkatsomustietoa historiaa, yhteiskuntaoppia musiikkia, kuvataidetta, käsityötä, liikuntaa ja kotitaloutta. Lisäksi kaikilla on oppilaanohjausta ja valinnaisia aineita, joista yksi voi olla neljännellä luokalla alkanut A-kieli. Aihekokonaisuudet Vuosiluokilla yhteisten ja valinnaisten aineiden lisäksi opiskellaan aihekokonaisuuksia, jotka toteutetaan eri oppiaineiden tunneilla tai erillisinä projekteina. Aihekokonaisuudet ovat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Lisätietoja oppiaineista ja oman äidinkielen ja uskonnon opetuksesta vantaa.fi/opetus Uusia oppiaineita vuosiluokilla Vieraat kielet Aloitettujen kielten opiskelu jatkuu. Kaikille yhteinen A-kieli on englanti ja valinnaiset A-kielet ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa myös kaikille yhteisen toisen kotimaisen kielen opiskelu. Se on Vantaalla suomenkielisissä peruskouluissa aina ruotsi (B-kieli). Jos ruotsi on oppilaan valinnainen A-kieli, sen opetus jatkuu A-kielenä. Tällöin B- kieleen varattuja tunteja voidaan hyödyntää eri tavoin: A-ruotsin tuntimäärää vahvistetaan B-kielen tunneilla tai oppilaalle tarjotaan muita valinnaisaineita B- kielen tuntien verran. Näiden lisäksi koulut tarjoavat uusien valinnaisten kielten opintoja. Kahdeksannella luokalla alkava valinnainen B2-kieli voi olla mikä tahansa koulun 6

7 7. ja 8. luokalla saatu arvosana onkin päättöarvosana? Joidenkin kaikille yhteisten oppiaineiden opiskelu päättyy jo ennen yhdeksättä luokkaa. Näistä aineista opiskelun päättyessä saatu arvosana on yleensä myös päättöarvosana. Lisätietoa oppiaineista löytyy kohdasta Päättöarviointi sivulta 8. opetussuunnitelman kieli. Lisäksi koulut saattavat tarjota lyhyitä kielikursseja, jotka ovat B2-kielten oppimäärää suppeampia. Huoltajat valitsevat lastensa kanssa valinnaiset kielet opetuksen alkua edeltävänä keväänä. Terveystieto Terveystiedon opetus omana aineenaan alkaa seitsemännellä luokalla. Opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tunneilla annetaan perustiedot yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista. Yhteiskuntaoppia opiskellaan yleensä yhdeksännellä luokalla. Kotitalous Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä taitoja. Opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Kotitaloutta opiskellaan kaikille yhteisenä oppiaineena vain seitsemännellä luokalla. Valinnaiset aineet Valinnaisia aineita on luokilla yhteensä 11 tuntia. Kouluissa päätetään, mitä valinnaisia aineita tarjotaan oppilaille. Valinnaiset aineet voivat olla oppiaineen syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä tai tietotekniikkaan liittyviä aineita. Lisätiedot: Lotte Koivulainen, p Oppilaanohjaus Opettajat, oppilaanohjaaja sekä koulun muu henkilöstö ohjaavat oppilasta koulunkäynnissä, oppiaineiden opiskelussa ja opintoja koskevien valintojen sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Ohjauksella tuetaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä omatoimisuuden kehittymistä. Ohjauksen yhtenä alueena on työelämään tutustuminen. Työelämään tutustutaan asiantuntijavierailujen, yritysvierailujen kautta. Lisäksi peruskoulun 9. luokan oppilaille kuuluu kahden viikon työelämään tutustumisjakso (TET). Näitä jaksoja voi olla myös vuosiluokkien aikana 2 5 päivän tutustumisjaksoina. Oppilaanohjaus oppiaineena luokilla on oppilaanohjaajien vastuulla. Ohjaukseen liittyviä oppitunteja pidetään koko ryhmälle, lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa määrä henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja uravalintaan liittyen. Oppilaille voidaan järjestää myös pienryhmäohjausta. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaanohjaaja yhteistyössä opettajien kanssa tukee ja ohjaa oppilaita jatko-opiskeluvalintojen teossa sekä yhteishaussa. Ohjauksen ja huoltajien tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksen kohteisiinsa perustuvia opiskelua ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Huoltajilla on tärkeä rooli näiden valintojen pohtimisessa. Oppilaan arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan oppimista ja työskentelyä. Arviointi on jatkuvaa ja oppilaita kannustetaan myös arvioimaan omaa opiskeluaan ja edistymistään. Koulussa itsearviointia toteutetaan koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Kaikissa kouluissa oppilas saa vuoden aikana ainakin kaksi väliarviointia ja kouluvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppilaan käyttäytymistä sekä edistymistä Mukaan koulun kerhotoimintaan Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Koulun kerhotoimintaa järjestetään yleensä koulupäivän jälkeen koulujen tai lähialueiden tiloissa. Tavoitteena on mm. lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kerhojen ohjaajina toimii mm. opettajia, nuoriso- ja liikuntapalveluiden työntekijöitä, järjestöjen ja seurojen ohjaajia ja muita asiantuntevia aikuisia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen koululta. 7

8 ja työskentelyä kaikissa oppiaineissa. Vantaalla oppilasarviointi on numeerista vuosiluokilla Useimmissa yläkouluissa oppilaalle annetaan jokaisen jakson päättyessä kirjallinen jaksoarviointi. Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja käy oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa vuosittain arviointi-/kolmikantakeskustelun, jonka yhteydessä keskustellaan muun muassa oppilaan vahvuuksista, opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä haasteista ja mahdollisista tuen tarpeista. Lisäksi keskustelussa sovitaan koulunkäyntiin liittyvistä tavoitteista. Arviointi-/kolmikantakeskustelu on yksi väliarvioinneista. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen vuosiluokilla Päättöarviointi pohjautuu valtakunnallisiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin. Päättötodistuksen arvosanat ovat merkityksellisiä, sillä opiskelijat valitaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin pääsääntöisesti niiden perusteella. Oppilaiden on tärkeää tiedostaa, että joidenkin kaikille yhteisten oppiaineiden opiskelu päättyy jo ennen yhdeksättä luokkaa. Niinpä kotitaloutta, kuvataidetta ja käsityötä opiskellaan yhteisenä aineena vain seitsemännellä luokalla. Näistä aineista seitsemännen luokan keväällä saatu arvosana on myös päättöarvosana, mikäli oppilas ei esimerkiksi valinnaisen lyhytkurssin avulla saa sitä korotettua. Historian ja musiikin opetus päättyy yleensä kahdeksannella luokalla, jolloin niistä silloin saadut arvosanat tulevat myös päättötodistukseen. Päättötodistus Oppilaalle annetaan päättötodistus yhdeksännen luokan lopuksi, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä (arvosana 5). Päättöarvioinnissa työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se sisältyy eri oppiaineiden arviointiin. Käyttäytymisen arvosanaa ei myöskään merkitä päättötodistukseen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, todistukseen tulee arvosanaksi hyväksytty -merkintä. Tämä ei koske ruotsin kieltä, josta on oltava arvosana päättötodistuksessa riippumatta siitä, onko sitä opiskeltu valinnaisena vai kaikille yhteisenä aineena. STOP kiusaamiselle! Vantaalla ei suvaita kiusaamista Koulukiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti. Koulun henkilökunta puuttuu kiusaamiseen heti, jos sitä havaitaan. Kiusaamisesta kannattaa ja tuleekin ilmoittaa opettajalle, rehtorille tai jollekin muulle koulun työntekijälle jotta kiusaamiseen tiedetään puuttua. Kouluun kannattaa ottaa yhteyttä, vaikka kiusaamisesta ei olisi varmuuttakaan. Vanhempien ja lasten tulisi keskustella koulukiusaamisesta myös kotona, joka omalta osaltaan ennaltaehkäisee kiusaamisen esiintymistä. Lisätietoa keskustelun tueksi saa esimerkiksi osoitteista tukiasema.net ja mll.fi/kasvattajille/kiusaaminen. 8

9 Mitä peruskoulun jälkeen? Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista omatoimisia, aloitteellisia ja osallistuvia kansalaisia, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot jatkoopiskelua varten. Tavoitteena on, että jokainen perusopetuksen päättänyt nuori löytää mielekkään opiskelupaikan tai muun kiinnekohdan elämäänsä. Yläkoulun aikana oppilaanohjaajalta saa tietoa jatko-opintomahdollisuuksista, hakemisesta ja opiskelijavalinnoista. Ammatilliseen oppilaitokseen pääsyyn vaikuttavat oppilaan keskiarvo, painotettavat arvosanat ja mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Lukioon oppilaat valitaan peruskoulun lukuaineiden keskiarvon perusteella. Erityistehtävän saaneissa lukioissa voi olla myös muita valintaperusteita. Jos nuori ei saa peruskoulun jälkeen opiskelupaikkaa, hän voi hakeutua perusopetuksen lisäopetukseen eli kymppiluokalle tai ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen eli ammattistartille. Lisätiedot: Koulun oppilaanohjaaja opintopolku.fi vantaa.fi/lukiot vantaa.fi/ammatillinenkoulutus vantaa.fi/opetus > Esitteet ja oppaat > Jos et saa koulutuspaikkaa -opas Koulussa opitaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun ja luokan asioihin sekä saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta. Koulussa opetellaan muun muassa keskustelutaitoja, osallistumista yhteiseen päätöksentekoon, tavoitteiden asettamista ja vaikuttamistaitoja. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ja saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Kaikki oppilaat muodostavat koulun oppilaskunnan, joka valitsee keskuudestaan hallituksen. Hallitus osallistuu yhteisten sääntöjen laatimiseen, koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, tapahtumien järjestelyihin ja kouluympäristön kehittämiseen. Oppilaskuntien hallitus osallistuu myös nuorivaltuuston vaalien järjestelyihin. Oppilaskuntatoimintaa ohjaa oppilaskunnan ohjaava opettaja. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa Vantaan kaupungin asioihin keväisin järjestettävässä Vaikuttaja-päivässä, johon osallistuu oppilaita kaikista vantaalaisista kouluista. Vantaan nuorisovaltuusto Nuoret valitsevat keskuudestaan vuotiaat edustajat Vantaan nuorisovaltuustoon kahden vuoden välein. Nuorisovaltuusto ajaa lasten ja nuorten asioita tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia ja edustamalla lapsia ja nuoria muun muassa kaupungin lautakunnissa. Lisätiedot: Oppilaskunnan ohjaava opettaja ja vantaa.fi/nuorisovaltuusto HYVIKSESSÄ tehdään yhdessä töitä jokaisen vantaalaisen lapsen ja nuoren hyvän arjen puolesta. Lisätietoa löytyy Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman internetsivustolta HYVIKSEN hyvät teot ovat: Hyvä terveys, Yhdessä enemmän, Vahva vanhemmuus, Iloa harrastuksista ja Sydämellä sitoutuen! Liikkuva koulu Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa kouluviihtyvyyteen sekä lasten ja nuorten koulumenestykseen. Liikkuva koulu toiminnan päätavoitteena on saada kaikki lapset liikkumaan vähintään yhden tunnin jokaisena koulupäivänä. Tavoitteena on mm. kehittää välituntiliikuntaa, lisätä maksuttomia matalan kynnyksen liikuntakerhoja heti koulupäivän jälkeen, aktivoida perheitä liikkumaan yhdessä sekä lisätä liikuntahetkiä oppitunneille toiminnallisen opetuksen muodossa. Koululiikuntaa tuetaan myös järjestämällä oppilasurheilukisoja koko lukuvuoden ympäri. Kaupungin liikunnanohjaajat tukevat koulujen henkilöstöä koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämisessä. Lisätietoa: vantaa.fi/liikunta > Lasten ja nuorten liikunta > Liikkuva koulu hanke 9

10 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tukea on tarjolla kaikille oppilaille. Tuki järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä oppilaalle määritellyssä lähikoulussa. Tukimuotoina ovat mm. oppilashuoltotyö, ohjaus, tukiopetus ja erityisopetus. Tuen toteuttamiseksi oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Tukitoimet valmistellaan ja toteutetaan yhdessä oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa. Järjestettävän tuen taso määrittyy oppilaan kokonaistilanteen mukaan. Tukiopetus Tukiopetusta tarjotaan, kun lapsi tarvitsee opinnoissaan lisätukea. Tukiopetus pyritään aloittamaan ennakoidusti jo ennen kuin suurempia oppimisen ja opiskelun esteitä pääsee syntymään. Tukiopetusta annetaan joko oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta pyritään antamaan tarvittaessa myös lapsen omalla äidinkielellä. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osaaikainen erityisopetus voi olla osa joustavia ryhmittelyjä. Tällöin opettajat suunnittelevat, opettavat, arvioivat ja kantavat yhdessä vastuun kaikista opetukseen osallistuvista oppilaista. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa. Tuen kolmiportaisuus Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Mikäli oppilas tarvitsee tavanomaista laajemmin ja pitkäaikaisemmin tukea, hänen tukitoimiaan tehostetaan. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien laatimaan pedagogiseen 10 arvioon, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne. Tehostetun tuen toteuttamiseksi laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan mm. oppilaan tarvitsema tuki ja sen järjestäminen. Mikäli tehostettu tuki todetaan riittämättömäksi, oppilaalle järjestetään erityistä tukea. Erityisen tuen tarve arvioidaan pedagogisella selvityksellä, joka sisältää mm. kuvauksen oppilaan kokonaistilanteesta ja oppilaan tarvitsemasta erityisestä tuesta. Oppilaan opettajat ja oppilashuoltotyöhön kuuluvat asiantuntijat laativat selvityksen ja sitä täydennetään tarvittaessa asiantuntijalausunnolla. Pedagoginen selvitys toimii pohjatietona erityisen tuen hallinnolliselle päätökselle. Kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, hänelle laaditaan sen toteuttamista varten henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

11 Koulun hyvinvointityö oppilaan ja koko kouluyhteisön tukena Oppilashuolto tukee lasten oppimista ja hyvinvointia sekä edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset huolehtivat oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan kouluhyvinvointiin vaikuttavat kouluympäristön turvallisuus ja terveys sekä riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Hyvinvointityö on oppilaan kohtaamista, kannustamista, auttamista sekä oppilaan osallisuuden vahvistamista. Koululla toimii yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR), joka koordinoi, kehittää ja arvioi koulun oppilashuoltotyötä. Hyvinvoinvointityötä koulussa johtaa koulun rehtori. Oppilashuoltotyön tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja puuttua varhain mahdollisiin koulunkäynnin vaikeuksiin ja tukea kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltoon kuuluu myös oppilashuollon Koulun yhteisöllinen hyvinvointityö on mm. lasten välisten suhteiden vahvistamista myönteisen vuorovaikutuksen tukemista kiusaamisen ehkäisyä koulun kerhotoimintaa välituntitoimintaa oppilaan ja huoltajan osallisuutta hyvinvointityön sisällyttämistä osaksi opetusta työntekijöiden työskentely yksittäisen oppilaan asiassa. Oppilashuollossa on tärkeää kuulla lasta itseään häntä koskevissa asioissa. Näin lapsi tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Myös oppilaiden huoltajat otetaan mukaan yhteisöllisen hyvinvointityön suunnitteluun ja toteuttamiseen Koulussa keskeisiä oppilashuollon työntekijöitä ovat koulupsykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Lapsen tukemiseksi kootaan tarvittaessa monialainen asiantuntijaryhmä. Tämä ryhmä kootaan lapsen ja huoltajien kanssa yhteistyössä ja siihen kuuluu useimmiten luokanopettajan lisäksi koulun koulupsykologi/ kouluterveydenhoitaja/ koulukuraattori. Koulupsykologi Koulupsykologi auttaa nuorta, jos hänellä on vaikeuksia esimerkiksi oppimisessa, sopeutumisessa, tunne-elämässä tai ryhmässä toimimisessa. Oppilaan vaikeuksia selvitetään ja tukitoimenpiteitä suunnitellaan aina yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Neuvotteluihin osallistuvat tarpeen mukaan myös esim. luokanvalvoja, koulun erityisopettaja ja rehtori. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä koulupsykologiin, kun heitä askarruttavat nuoren koulu- ja kasvatusasiat tai kun perhettä kohtaa kriisi. Varsinainen hoitotyö ei kuulu koulupsykologin tehtäviin, vaan tarvittaessa nuori tai perhe ohjataan muiden asiantuntijoiden autettavaksi. Lisätiedot: Johtava koulupsykologi Tuija Harakka, p Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän edistää oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia ehkäisemällä ja poistamalla oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Tukea voidaan antaa yksittäiselle oppilaalle ja hänen perheelleen, oppilasryhmälle tai koko kouluyhteisölle. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä, kun oppilaan tilanne koulussa tai kotona huolestuttaa tai kun oppilas kokee itsensä yksinäiseksi tai masentuneeksi. Koulukuraattori voi tavata oppilasta sekä yksin että hänen perheensä kanssa. Työskentelyn tavoitteena on yhdessä kodin kanssa selvittää tilanne ja löytää sopivat tukitoimet. Lisätiedot: Koulun sosiaalityön esimies Hanna Pösö, p Koulun sosiaalityön esimies Harri Myllyniemi, puh Oppilaita kannustetaan päihteettömyyteen Päihteiden käytöstä on syytä keskustella myös kotona. Huoltajat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, aloittaako heidän lapsensa päihteiden käytön. Lisätietoa löytyy esimerkiksi osoitteesta 11

12 Oppilaiden etuudet Kouluruokailu Koululounaan nauttiminen edistää nuoren hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Koululounaaseen sisältyvät pääruoka lisäkkeineen salaatti tai raaste ja salaatinkastike näkkileipä tai pehmeä leipä ja levite maito, piimä tai vesi. Keitto- ja puuroaterioilla ei tarjota salaattia, mutta silloin on tarjolla pehmeää leipää, leikkelettä ja tuoreannos. Puuroateriaan sisältyy lisäksi mehukeitto. Ruokalistoissa huomioidaan eri vuodenajat ja juhlapyhät ja päivittäin on tarjolla kasvisruokaa. Ruokalistat löytyvät osoitteesta vantti.fi/ruokalistat. Erityisruokavalio Kouluruuan valmistuksessa käytetään ainoastaan vähälaktoosisia tai laktoosittomia raaka-aineita. Laktoositonta maitojuomaa on tarjolla sitä haluaville. Sen saaminen edellyttää kuitenkin erityisruokavalioilmoituksen täyttämisen. Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavaliota tai hänen ruokavalionsa on eettisistä syistä rajoitettu, keittiölle toimitetaan oppilaan tiedot erityisruokavalion tarpeesta erityisruokavaliolomakkeella. Vaativissa erityisruokavalioissa vaaditaan lisäksi lääkärintodistus. Lomakkeen ja toimintaohjeen saa koululta tai osoitteessa vantti.fi/ateria > Erityisruokavalio. Ruokaraati Vantaalla useassa koulussa toimii ruokaraati, johon kuuluu oppilaita eri luokkaasteilta, koulun henkilöstön edustajat, keittiön edustaja ja terveydenhoitaja. Ruokaraati on yksi kanava, jonka kautta oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokaan. Oman koulun ruokaraadista antaa lisätietoja koulun henkilökunta. Kouluruokailun kehittämisessä otetaan huomioon myös asiakaskyselyissä saatu palaute. Ruokailuun liittyvissä käytännön asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan koulukeittiön vastaavaan esimieheen. Lisätiedot: Koulun keittiö Kouluruokailun tietopaketti Kouluruokaa! vantti.fi > Ateria > Koulut Oppilaiden vakuutukset Oppilaat ovat vakuutettuja kouluaikana sekä koulumatkoilla. Vakuutus kattaa myös muun opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten retket ja leirikoulut. Jos oppilaalle sattuu kouluaikana tapaturma, hän saa ensiavun koulussa. Sieltä oppilas ohjataan tarvittaessa terveyskeskukseen tai vakavissa tapauksissa suoraan sairaalaan. Yksityisten lääkäriasemien palveluista aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Mahdollinen nuoren oma sairauskulu- tai yksityistapaturmavakuutus ei korvaa perusopetuslain mukaisia tapaturmia, koska niistä kunta on lain mukaan korvausvelvollinen. Tapaturmasta täytetään aina tapaturmaselvityslomake. Tapaturmassa rikkoutuneita silmälaseja, vaatteita, kelloja, kännyköitä ja muuta tavaraa ei korvata. Ainoastaan hoitotoimenpiteen yhteydessä leikatuista vaatteista voi saada korvausta.tapaturmasta tehdään selvitys siinäkin tapauksessa, ettei lääkärin hoitoa tarvita. Lisätietoa saa koululta tai osoitteesta Aamupalan ja välipalan avulla jaksat opiskella ja harrastaa Aamupala auttaa jaksamaan! Kouluateria kattaa noin kolmanneksen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Loput ravinnontarpeestaan saat päivän aikana nautituista muista aterioista. Erityisen tärkeää on, että syöt terveellisen aamupalan ennen kouluun lähtöä, muuten väsymys iskee jo ennen lounasta. Joissakin kouluissa on tarjolla maksullinen aamupuuro. Maksullinen välipala Monessa koulussa on mahdollisuus ostaa terveellistä välipalaa, joka auttaa pysymään virkeänä myös iltapäivän viimeisillä tunneilla sekä koulun jälkeisissä harrastuksissa. Välipalaa myydään usein koulun ruokasalissa klo 14:n välitunnilla. Välipalat maksetaan kaupunkikortilla, jonka voi hankkia yhteispalvelupisteistä. Erityisruokavaliota noudattaville valmistetaan tilauksesta erillistä välipalaa koulun keittiössä. Lisätiedot: Koulun keittiöltä vantaa.fi > Yhteispalvelu > kaupunkikortti 12

13 Kouluterveydenhuolto Hammashoito Kaikki oppilaat kutsutaan suun terveystarkastukseen 7. ja 8. luokilla. Muilla luokilla hoitoa annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Suun terveystarkastuksen tekee hammashoitaja, suuhygienisti tai hammaslääkäri lapsen iästä riippuen. Oikomishoitoon ohjataan ne oppilaat, joilla on toiminnallisia purentavirheitä. Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa kouluterveydenhuoltoa ja ne ovat maksuttomia kaikille alle 18-vuotiaille. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään 15 vuotta täyttäneiltä maksuasetuksen mukainen maksu. Lisää tietoa suun hoidosta ja palveluista: vantaa.fi/hammashoito Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää oppilaan ja koko kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia yhdessä huoltajien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa (ks. sivu 11). Yläkoulussa kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Terveydenhoitajat aloittavat kahdeksannelle luokalle tulevien oppilaiden terveystarkastukset jo kesällä. kahdeksannen luokan terveystarkastus on laaja terveystarkastus, johon kutsutaan mukaan myös oppilaan huoltajat. Lääkärintarkastus tehdään lukuvuoden aikana ja huoltajien on mahdollista osallistua siihen. Kouluterveydenhuolto tarvitsee ajan tasalla olevat tiedot kaikista lapsen koulunkäyntiin vaikuttavista sairauksista. Myös lapsen muualla saamista rokotuksista, rokotusten terveydellisistä esteistä tai terveydentilan muutoksista pyydetään ilmoittamaan aina koulun terveydenhoitajalle. Huoltajien toivotaan lisäksi ilmoittavan, jos heidän yhteystietonsa muuttuvat. Jos nuori sairastuu häntä ei pidä lähettää kouluun huoltajat järjestävät tarvittavan hoidon sairastumisesta ilmoitetaan luokanvalvojalle neuvoja voi tarvittaessa kysyä koulun terveydenhoitajalta tai oman asuinalueen terveysasemalta. Lisätiedot: vantaa.fi/terveyspalvelut Kirsti Linnoinen p Jaana Karvonen-Lemmetty p Koulumatkat Koulumatkaetua vuosiluokille haetaan ti mennessä koulukuljetushakemuksella, jonka voi täyttää osoitteessa Paperihakemuksen voi pyytää koululta. Koulukuljetus järjestetään pääsääntöisesti myöntämällä oppilaalle maksuton koululaismatkakortti. Koulukuljetuspäätökset postitetaan kesällä. Päätöksen mukana on ohjeet siitä, miten koululaismatkakortti ladataan yhteispalvelussa. Oppilas on vastuussa koululaismatkakortin säilyttämisestä kouluajan. Koululaismatkakortti palautetaan koululle, mikäli oikeus koulumatkaetuun päättyy kesken lukuvuoden. Jos koulumatkaetua haetaan kesken lukuvuotta, käsittelyajalta ei makseta korvauksia. Uusi koulukuljetushakemus pitää täyttää lukuvuoden aikana jos oppilaan kotiosoite tai koulu vaihtuu. Lisätiedot: Koulukuljetuksen toimistosihteerit ja vantaa.fi/koulumatkat Milloin on mahdollisuus koulumatkaetuun? Yli 5 km matka: Koululaismatkakortin saa lähikouluun. Alle 5 km matkalle tarvitaan lääkärintodistus. Vaarallinen tai rasittava koulumatka: Arvion tekee sivistystoimi. Toissijainen koulu: Koululaismatkakortin saa vain, jos matka on yli 5 km sekä lähikouluun että toissijaiseen vantaalaiseen kouluun. Taksikuljetus: Lääkärin tai psykologin lausunto koulukuljetushakemuksen liitteeksi. 13

14 Opiskelu painotetussa opetuksessa Musiikkiluokat Vantaalla on musiikkiluokkia kuudessa koulussa vuosiluokilla Kolmannella luokalla perustetut musiikkiluokat jatkavat yläkoulussa. Musiikkiluokille otetaan myös uusia oppilaita, mikäli ryhmässä on tilaa. Haku musiikkiluokalle päättyy ke Oppilaat valitaan musikaalisuustestillä, jonka järjestämisestä sovitaan kyseisen koulun rehtorin kanssa. Jos oppilas ei halua jatkaa opiskelua musiikkiluokalla, hän siirtyy lähikouluunsa (s. 4). Musiikkiluokkakoulut ovat Hakunilan koulu lk Mikkolan koulu lk Martinlaakson koulu lk Peltolan koulu lk Hämeenkylän koulu lk Vantaankosken koulu lk Englanninkielinen opetus Vantaan kansainvälinen koulu Vantaan kansainvälisessä koulussa peruskoulun voi käydä kokonaan englannin kielellä. Koulun opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden äidinkieli on englanti ja oppilaille, joiden muulla tavoin hankittu englannin kielen taito on riittävä opinnoissa selviytymiseen. Kansainvälisen koulun oppilaat valitaan englannin kielen kielikokeen perusteella. Ensisijaisesti kouluun otetaan vantaalaisia lapsia. Muiden kuntien hakijoita voidaan ottaa vantaalaisten lasten jälkeen, jos opetusryhmissä on tilaa. Koulun oppilaaksiotto on aina toissijaista oppilaaksiottoa. Seitsemännelle luokalle hakevien oppilaiden englannin kielen koe järjestetään to klo Kaivokselan koulu Kaivokselan koulun englanninkielisen luokan oppilaat voivat siirtyä Vantaan kansainväliseen kouluun seitsemännelle luokalle ilman pääsykoetta. Mikäli oppilas haluaa luokkien ajaksi suomenkieliseen opetukseen, hän siirtyy lähikouluunsa. Kielikylpyopetus ruotsin kielellä Uomarinteen koulun kielikylpyoppilaat siirtyvät Kilterin kouluun, jossa järjestetään osittaista kielikylpyopetusta vuosiluokilla Lisätiedot: kilteri.fi Montessoriopetus Vantaalla ei ole montessoriopetusta vuosiluokilla Montessoritaustainen oppilas jatkaa koulunkäyntiä lähikoulussaan. (s. 4). Steinerkoulu Korsossa toimii yksityinen steinerkoulu, jossa voi opiskella ensimmäiseltä luokalta ylioppilaaksi asti. Oppilaat otetaan ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisikäjärjestyksessä ja haastattelun perusteella. Muillekin luokille voi pyrkiä täyttämällä hakulomakkeen koulun kotisivuilla. Lisätiedot: vantaansteinerkoulu.fi Lisätiedot: edu.vantaa.fi/isv 14

15 Hyvä tietää painotetusta opetuksesta Musiikki-, kielikylpy- ja englanninkielinen opetus jatkuu vuosiluokilla Opetukseen haetaan erillisellä lomakkeella. Sekä vanhat että uudet oppilaat täyttävät lomakkeen. Lisäksi uusien oppilaiden tulee ottaa yhteyttä opetusta järjestävän koulun rehtoriin ja sopia mahdollisista valintakokeista. Opetukseen haetaan erillisellä lomakkeella Ilmoittautuminen painotettuun opetukseen vuosiluokille 7. 9., joka löytyy osoitteesta vantaa.fi/verkkoasiointi > Opetus ja kasvatus > Perusopetuksen lomakkeet. Lomake palautetaan luokanopettajalle ke mennessä. Painotetun opetuksen oppilaaksiotto on toissijaista oppilaaksiottoa (s. 4). Oppilaalla ei ole pääsääntöisesti oikeutta koululaismatkakorttiin toissijaiseen kouluun (s. 13) Koululistauksen selitykset 1) Opetus englannin kielellä 2) Ruotsin osittainen kielikylpy * ) Koulu, jossa on luiskat ja/tai hissit helpottamassa liikuntaesteisen oppilaan liikkumista. **) Opetuspiste I = Itäinen oppilaaksiottoalue K = Koillinen oppilaaksiottoalue L = Läntinen oppilaaksiottoalue Nimi Luokat Osoite Vantaa Rehtori Koulusihteeri Musiikkiluokka Esteetön Alue Hakunila Hiirakkotie I Länsimäki Pallastunturintie Sotunki Sotungintie I Jokiniemi Valkoisenlähteentie Peltola Lummetie 27 B I Simonkylä Koivukyläntie I Viertola Jokiranta**) Liljatie 2 Viertolankuja Korso Kisatie K Mikkola Vega Lyyra Venuksentie 2 Lyyranpolku Ruusuvuori Kisatie K Havukoski Tarhakuja K Koivukylä Kustaantie K Kartanonkoski Tammisto **) Vantaan kansainvälinen koulu Veromäki Riihipelto Vantaankoski PAJA-luokat Tilkuntie 5 Kaurapellonkatu Hagelstamintie Veromiehentie Isontammentie 15 Ojahaanrinne L Hämeenkylä Varistontie L Kilteri Iskostie L 2) Martinlaakso Martinlaaksonpolku L I I I K L L 1) L

16 Tarkemmat tiedot vantaa.fi/opetus > Koulut ja oppilaitokset Vantaan kaupunki Sivistystoimi Asematie 6 A, Vantaa