Sosiaalipedagogiikan päivät 2017 elämää suhteissa

Transkriptio

1 Sosiaalipedagogiikan päivät 2017 elämää suhteissa Torstai Ilmoittautuminen Päivien avaus SALI A117 Anu Haapala, tutkimusjohtaja, Kestävä hyvinvointi, XAMK Elina Nivala, puheenjohtaja, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry Dimensions of social pedagogic relationships in comparative perspective, professori Claire Cameron, University College London, Institute of Education keskustelu Lounastauko (lounas omakustanteinen) Tutkimustyöryhmät 1 3 (ks. sivu 3) Iltapäiväkahvit (talo tarjoaa) 2. kerroksen aula Käytännön työpajat: Valitse yksi työpaja (ks. s. 5 7) Tutkijatapaaminen A245 Sosiaalipedagogisesta tutkimuksesta kiinnostuneet kokoontuvat tutustumaan, pohtimaan tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja suunnittelemaan tutkijaverkoston tulevaa toimintaa Opiskelijatapaaminen Puukasarmi eli Puska Luvassa on Mikkelin sosionomi- ja yhteisöpedagogiopiskelijoiden ja Suomen sosiaalipedagogisen seuran yhteistuumin järjestämää hyödyllistä ja rentoa ohjelmaa opiskelijoille. Tarjolla on pientä naposteltavaa. Tila on käytössä kello asti, joten ohjelmaan varatun ajan jälkeen Puskaan voi jäädä seurustelemaan muiden opiskelijoiden kanssa Illanvietto kahvila Vilee, Raatihuoneenkatu 14 Sosiaalipedagogiikan päivien illanvietto on perinteiseen tapaan rento tilaisuus, jossa on mahdollista tavata tuttuja ja tutustua uusiin sosiaalipedagogisiin hengenheimolaisiin. Tarjolla on ruokaisia salaatteja sekä jälkiruokakahvit ja -teet. Illan ohjelmallisesta osuudesta vastaavat Mikkelin yhteisöpedagogiopiskelijat. Päivien ulkomainen vieras, professori Claire Cameron on mukana illanvietossa. Illanviettoon tulee ilmoittautua ennakkoon päiville ilmoittautumisen yhteydessä sekä maksaa illanvieton maksu 10 e. 1

2 Perjantai Suomen sosiaalipedagoginen seura ry:n vuosikokous A Tutkimustyöryhmät 4 6 (ks. s. 4) Lounastauko (lounas omakustanteinen) Opinnäytepalkinnon jakaminen SALI A117 Raija Väisänen ja Tapio Salomäki, opinnäytepalkintotuomaristo Näkökulmia suhteisiin Pedagoginen suhde Herman Nohlin mukaan, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto Sulkevat ja avaavat suhteet nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen, tutkijatohtori Riikka Korkiamäki, Tampereen yliopisto Kiitos ei ole kirosana jaettu asiantuntijuus ammattilaisten välisissä suhteissa, Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori Susanna Leimio, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Päivien päätös Langaton verkko: xamkvisitor, salasana: tunnehuominen Twitter: #sosped2017 2

3 TUTKIMUSTYÖRYHMÄT Päivien tutkimustyöryhmissä osallistujat esittelevät ajankohtaista sosiaalipedagogista tutkimusta ja keskustelevat siitä. Esitelmät käsittelevät jo valmistuneita, työn alla olevia ja vasta suunnitelmavaiheessa olevia tutkimuksia. Kyse ei siis ole luennoista, vaan työryhmät ovat mahdollisuus tutkijoille kertoa tutkimusideoistaan ja kiinnostavista havainnoistaan, tuoda keskusteluun itseään pohdituttavia kysymyksiä sosiaalipedagogisesta tutkimuksesta tai tutkimuksen tekemisestä ylipäätään sekä esitellä alustaviakin tutkimustuloksiaan. Esitykset ovat lyhyitä, koska keskusteleminen esitysten pohjalta on yhtä oleellinen osa työryhmien toimintaa kuin itse esitykset. Kaikki päivien osallistujat kutsutaan mukaan keskustelemaan. Työryhmiin ei tarvitse ilmoittautua. Tutkimustyöryhmien esitysten abstraktit löytyvät abstraktikirjasta: TORSTAI klo : Tutkimustyöryhmät 1 3 Paikat: Ryhmä 1: A245 Ryhmä 2: A247 Ryhmä 3: A248 Työryhmä 1: Nuoret asiakkaina ja toimijoina vai toiminnan kohteena? pj:t Jaana Poikolainen ja Tiina Kirvesniemi Eija Raatikainen: Luottamuksesta osallisuutta nuorille Jaana Poikolainen, Teija Rautiola ja Annakaisa Oksava: Mentorit nuorten uusien suuntien virittäjänä Tiina Kirvesniemi ja Jaana Poikolainen: Palvelusafari ja pelillisyys nuorten palveluiden sekä osallisuuden kehittämisessä Päivi Virtanen: Nuorelta nuorelle -malli Työryhmä 2: Nuoria suhteissa pj. Susanna Leimio Laura Halonen ja Elina Nurmikari: Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Hanna Kiuru: Nuoren elämä suhteisena ja yhteisöasiantuntijuuden tarve. Tarkastelu case itsetuhon kautta Mari Tapio: Mikä tekee käytännön työstä sosiaalipedagogista? Esimerkkinä nuorisoalan ehkäisevä työ Työryhmä 3: Filosofisia ja käsitteellisiä tarkasteluja pj. Sanna Ryynänen Talvikki Ahonen: Toimijuus, valta ja hallinta kirkkoturvatilanteissa Elina Ikonen: Sosiaalipedagogiikka asiantuntijuuden markkinoilla ja kamppailussa: Metafora-analyysi sosiaalipedagogiseen asiantuntijuuteen kohdistuvista intresseistä Voitto Kuosmanen: Sosiaalipedagoginen kasvatus ja Suurista eläimistä vapautuminen Simone Weilin ajatuksia miehityksistä vapautumiseen, eettiseksi kasvamiseen, hyvän toteutumiseen ja silloittumiseen 3

4 PERJANTAI klo : Tutkimustyöryhmät 4 6 Paikat: Ryhmä 4: A245 Ryhmä 5: A247 Ryhmä 6: A248 Työryhmä 4: Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena pj. Elina Nivala ja Sanna Ryynänen Elina Nivala: Osallisuus ja toimijuus vastaanottokeskuksessa Sanna Ryynänen: Institutionaalinen etnografia tutkimusmenetelmänä vastaanottokeskuksessa Päivikki Rapo: Kansalaisuuden teot ja toiminnot vastaanottokeskuksessa Työryhmä 5: Dialoginen ja yhteisöllinen tuki pj. Voitto Kuosmanen Vapalahti, Kati: Yhteisöllinen argumentointi ja dialogi Päivi Kylänpää: Kroonisen kipupotilaan tukeminen Sosiaalipedagogisia tuen paikkoja etsimässä Kaarina Latostenmaa: Esimiesten vertaisfoorumit lisäävät vuorovaikutusta ja luottamusta työyhteisöissä Työryhmä 6: Nuorten osallisuuden ja kansalaisuuden tukeminen pj. Sari Miettinen Kirsi Vaistela: Maahanmuuttajalasten osallisuusedellytykset ja -esteet peruskoulun alaluokilla Marko Kananen, Jussi Ronkainen ja Kari Saari: Kahden maan kansalaisiksi kasvaminen: nuoret Suomi-Venäjä kaksoiskansalaiset Kirsi Kokkonen: Kohtaamistyön ytimessä 4

5 KÄYTÄNNÖN TYÖPAJAT TORSTAI KLO Käytännön työpajoissa tutustutaan sosiaalipedagogisiin työmuotoihin sekä teoriassa että keskustellen ja itse kokeillen. Työpajat kestävät 1½ tuntia, joten jokainen osallistuja valitsee yhden työpajan, johon osallistuu. Työpajoihin ilmoittaudutaan torstaina kahvitaukoon mennessä ilmoittautumistiskin luona oleviin listoihin. Paikat: Työpaja 1: Tarvitsetko tukea? Toiminnalliset ryhmäharjoitteet alaköysipuistossa TiimiXpuisto (Ravintola Kasarmiinan ja A-talon välinen puistoalue) Työpaja 2: HowZit Bro -mobiilipeli A232 Työpaja 3: Yhteisötyön periaatteisiin pohjautuvia kokeiluja yhteisöpedagogikoulutuksessa A235 Työpaja 4: Taidelähtöiset menetelmät nuorisotyöntekijöiden työkaluna A238 Työpaja 5: Itsetehty arki A239 Työpaja 6: Sosiaalipedagoginen hevostoiminta A240 Työpaja 7: Lapset puheeksi A241 Työpaja 8: Forum-teatteri ja videot koulutuksellisena apuvälineinä lähisuhdeväkivaltatyössä ja verkostotyössä A246 Työpaja 9: Ryhmätoimintamalleja työikäisille muistisairaille A Tarvitsetko tukea? Toiminnalliset ryhmäharjoitteet alaköysipuistossa (Tommi Pantzar, Xamk) Työpajassa testataan alaköysiympäristön mahdollisuuksia ja menetelmiä ryhmädynamiikan, erityisesti yhteistyön, luottamuksen sekä avun saamisen ja antamisen, toiminnalliseen käsittelyyn. Työpajaan tarvitset tasapohjaiset ulkokengät ja ulkoiluun sopivan vaatetuksen. Ryhmäkoko max 15 hlö. Toteutuspaikka: TiimiX-puisto Xamkin Mikkelin kampuksella. Ravintola Kasarmiinan ja A-talon välinen puistoalue. 2. HowZit Bro -mobiilipeli (Susanna Sillanpää, Family Supporti House OY) Työpajassa pääset tutustumaan innovatiivisiin työvälineisiin, jotka vahvistavat eri elämäntilanteissa olevien perheiden sisäistä vuorovaikutusta. Pääset kokeilemaan nuoruusikää käsittelevää mobiilityövälinettä HowZit Brota ja kuulemaan kehitteillä olevasta pelillisestä perhevalmennussovelluksesta, BabyTrailista. 5

6 3. Yhteisötyön periaatteisiin pohjautuvia kokeiluja yhteisöpedagogi koulutuksessa (Xamkin yhteisöpedagogi opiskelijat) Työpajassa esitellään yhteisöpedagogiopiskelijoiden toteuttamia yhteisötyön periaatteisiin perustuvia projekteja ja toimintoja. Projektien tarjoamien esimerkkien avulla pohditaan yhdessä muun muassa sitä, millaisiin projekteihin yhteisötyötyyppinen toimintatapa sopii? Miten yhteisötyötä voi soveltaa erilaisissa yhteisöissä? Millaisia suhteita yhteisötyö synnyttää? 4. Taidelähtöiset menetelmät nuorisotyöntekijöiden työkaluna (Katja Luukkonen, Xamkin yhteisöpedagogi (yamk) opiskelija) Työpajassa esitellään ja toteutetaan voimavaravideo. Henkilökohtaisen voimavaravideon tarkoituksena on työstää itselle tärkeitä asioita erilaisten taidemuotojen kautta, ja saada prosessista konkreettinen henkistä voimaa antava tuotos, johon on mukava palata uudestaan. 5. Itsetehty arki (Taru Koivisto, Arts Equal hanke ja Iina Hunter, Suomen valkonauhaliitto ry) Suomen Valkonauhaliiton Itse tehty arki (Self Made Everyday Life) on yhteisöllinen, kulttuurista tasa-arvoa ja saavutettavuutta edistävä taidehanke, jossa eri-ikäiset ja monista lähtökohdista olevat ihmiset kokoontuvat ympäri Suomea luomaan taidetta kierrätysmateriaaleista. Itse tehty arki - työpajassa pohdimme yhdessä, miten ammattilaisten väliset suhteet, terapeuttiset asiakassuhteet ja kulttuuriset suhteet muovautuvat ja muuntuvat tämän kaltaisessa työskentelyssä. Tämän lisäksi teemme taidetta kierrätysmateriaalien innostamana, jokaisen osallistujan yksilöllisistä lähtökohdista käsin. 6. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta (Mari Putkonen-Hutchins, Luontovoimaa Pieksämäki! -hanke, Tmi Hevostoiminta Balanssi) Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on asiakkaiden sosiaalisen kasvun tukemiseen tähtäävää toimintaa, jossa lähtökohtana on ihmisen ja hevosen välinen vuorovaikutus sekä talliyhteisö. Työpajassa pohditaan erityisesti lapsen/nuoren ja hevosen välistä suhdetta ja suhteen merkityksellisyyttä lapsen/nuoren kokemana. Työpajassa esitellään myös lyhyesti Luontovoimaa Pieksämäki! -hanketta, jossa mm. perehdytetään Pieksämäen alueen kouluttajia, palveluntuottajia sekä yrittäjiä luonto- ja eläinavusteisuuteen; sen periaatteisiin ja työmenetelmiin sekä järjestetään työpajoja ja pilotointeja, joissa perehdytään jo tunnettuihin työmenetelmiin sekä muotoillaan paikallisesti toimivia green care -työtapoja ja palveluketjuja. 6

7 7. Lapset puheeksi (Martina Montonen ja Jutta Piispa yhteisöt, sosionomiopiskelijat, Xamk) Lapset puheeksi -menetelmä on kehitetty osana THL:n Toimiva lapsi & perhe - menetelmähanketta. Lapset puheeksi -menetelmän tarkoituksena on tukea vanhemmuutta arjessa keskustelun keinoin. Tämän keskustelun avulla työntekijä pyrkii löytämään mahdollisia haavoittuvuuksia perheen arjesta, suhteista tai lapsen kehityksestä. Työpajassamme johdannon jälkeen keskitymme case-tyyppiseen työskentelyyn, jossa osallistujat pääsevät mukaan työskentelyyn mukaillun Forum teatterin kautta. 8. Forum-teatteri ja videot koulutuksellisina apuvälineinä lähisuhdeväkivaltatyössä ja verkostotyössä (Elisa de Boer, Sisko Piippo ja Jarmo Romo, Viola ry) Saumuri hanke ja My Space Not Yours -hanke Viola ry:stä ovat käyttäneet osallistavan teatterin keinoja apuna lähisuhdeväkivaltaan ja siihen puuttumiseen liittyvissä koulutuksissa. Kohderyhmänä on ollut laaja joukko mm. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Etelä-Savossa. Työpajassa esitellään kokemuksia Forumteatterin käytöstä lähisuhdeväkivaltatyössä, mahdollisuus myös toiminnalliseen osioon. Toisena teemana pohditaan videoiden soveltuvuutta koulutuksellisina apuvälineitä verkostoyhteistyöhön ja lähisuhdeväkivaltatyöhön. 9. Ryhmätoimintamalleja työikäisille muistisairaille (Johanna Moilanen. Päin Mäntyä-hanke, Mikkelin seudun Muisti) Päin Mäntyä-hankkeessa ( ) kehitetään alle 70-vuotiaille varhaisvaiheessa oleville muistisairaille ja muistiongelmaisille henkilöille uudenlaisia voimaannuttavia, arjen sujumista ja omannäköisen elämän jatkumista tukevia ryhmätoimintamalleja. Kehittämishankkeessa luodaan myös tiedottamisen malli työpaikoille työikäisten muistiongelmien ennaltaehkäisyyn, muistisairauksien tunnistamiseen ja työssä jatkamisen tukemiseen. Päin Mäntyä-hankkeessa hyödynnetään luonnon hyvinvointivaikutuksia (Green Care) sekä kulttuuria itse tuottamalla tai siitä nauttimalla. Työpajan tarkoituksena esitellä lyhyesti hankkeessa käytettyjä ryhmätoimintamalleja sekä pohtia/ideoida yhdessä pienimuotoisen työskentelyn lomassa työikäisten muistisairaiden asettumista yhteiskuntaan. Max. 15 henkilöä. 7